Insigniassa uuden 1.4T moottorin yhd.normi on 5.7l/100km.
Vastaavassa vanhassa 1.8l vaparissa ilmoitettiin 7.6l/100km.
Ero on huima ja ABS:n koeajossa iloittiin tuon realisoituvan käytännön ajossakin.
Opelkin on saanut paljon kritiikkiä kulutuksesta mutta nyt on ehkä tullut "lievä onnistuminen".
Voikun tuossa Opelin pikkuturbossa olisi muutkin ominaisuudet kunnossa. Aikaisemmat Opelin turbot ovat sisältäneet, sanotaanko, mielenkiintoisia ominaisuuksia esimerkiksi alaväännön ja osittain suorituskyvynkin osalta, mikäli suomalaisia ja saksalaisia lehtiä on uskominen.
Insigniassa uuden 1.4T moottorin yhd.normi on 5.7l/100km.
Vastaavassa vanhassa 1.8l vaparissa ilmoitettiin 7.6l/100km.
Ero on huima ja ABS:n koeajossa iloittiin tuon realisoituvan käytännön ajossakin.
Opelkin on saanut paljon kritiikkiä kulutuksesta mutta nyt on ehkä tullut "lievä onnistuminen".
Voikun tuossa Opelin pikkuturbossa olisi muutkin ominaisuudet kunnossa. Aikaisemmat Opelin turbot ovat sisältäneet, sanotaanko, mielenkiintoisia ominaisuuksia esimerkiksi alaväännön ja osittain suorituskyvynkin osalta, mikäli suomalaisia ja saksalaisia lehtiä on uskominen.
Muistissani on kyllä tämänkin lehden tekemä 60tkm kestotesti ja sen ongelmat.
Medioissa on ollut myös mainitsemiesi asioiden osalta kunnossa olevia opeleita koeajoissa ja testeissä.
Muistissani on kyllä tämänkin lehden tekemä 60tkm kestotesti ja sen ongelmat.
Medioissa on ollut myös mainitsemiesi asioiden osalta kunnossa olevia opeleita koeajoissa ja testeissä.
On toki. Mutta noita käytännön ominaisuuksiltaan kyseenalaisia tuotoksia on osunut muihinkin medioihin. Ei se paljoa lohduta, kun on ostanut uuden "tehokkaan" Astran/Insignian, jonka suorituskyky on lähempänä Toyota Hiacea kuin rivakkaa perheautoa.
Päälle vielä huollon suhtautuminen, joka on ihan perseestä. On muka ominaisuus jos uusi auto ei kiihdy, kulje eikä väännä likimainkaan niin kuin luvattu. Terveisiä vaan Metro Autoon, kiitos TM:n kestotestin en varmasti tule asiakkaaksenne ennen kuin opettelette edes asiakaspalvelun alkeet.
Opelin huolto on suorastaan legendaarisessa maineessa surkeudessaan!
Kälyisimmän, ikivanhan Toyotan omistaja saa parempaa palvelua huollossa kuin upouuden Opelin huippumallin vuoden välein ostava. Ja Opelin omistaja joutuu varmasti enemmän siellä asioimaan...
Hyvää ja huonoa löytyy vähän kaikista mutta Opelin huollon osalta tilanne on ikävä kyllä tämä. Ehkä poikkeuksia on, mutta on ihan Opelin omaa syytä että murskaavan ylivoimainen enemmistö ko. laitoksen kanssa tekemisiin joutuneista on saanut vahvasti tuon käsityksen.
Tuli mieleen semmoinen asia että miksi bensa-autojen keskikulutus on n.30-50% suurempaa kuin dieselautojen vaikka dieselpolttoaineessa on vain ~10% enemmän energiaa per litra??
Eli: Bensa=n.33MJ
Diesl=n.36MJ
Vertailu:
1,4 TSI 122 hv, 200Nm@1500-4000, yhd. 6,2l/100km
1,6 TDI 105 hv, 250Nm@1500-2500, yhd. 3,8l/100km
Tuossa esimerkissä bensaa kuluu noin 60 prosenttia enemmän? Mättääkö bensamoottorien suunnittelussa jokin? Osaako joku selittää?
Nuo viimeisten kahden vuoden aikana tehtaitten ilmoittamat kulutukset eivät lainkaan pidä paikkaan. Tehtaitten ja näennäisesti kuluttajien edun mukaista on jakaa/saada todellisuuden vastaisia ns. EU-normin kulutuksia saadakseen uuden auton edullisemman verotuksen kohteeksi. (Lähde esim.:ViBilägare Nro 7, 8. toukok., 2012.)
Esimerkkitapauksissa olevia lukemia ei suoraan voi verrata moottoreiden erilaisen rakenteen vuoksi, mm dieselissä hyvin korkea commonrail-ruiskutuspaine ja jo puristussuhdekin on n. 16,5/1. Niin korkeaa puristussuhdetta ei voi käyttää nakutuksen vuoksi bensamoottorissa. Dieselmoottorin hyötysuhde on 20 % bensamoottoria parempi - vie kauemmin saada normaali jäähdystysveden lämpö.
Nuo viimeisten kahden vuoden aikana tehtaitten ilmoittamat kulutukset eivät lainkaan pidä paikkaan.
Minulla luvatut EU-kulutukset ovat pitäneet hyvin paikkansa. Olen päässyt sekalaisessa ajossa jokaisella autollani alle yhdistetyn EU-kulutuksen (diesel 4-5 l/100 km). Kulutus on laskettu kirjaamalla tankkaukset ylös usean vuoden ajan. Ihmettelen väittämää että EU-kulutukset olisivat liian optimistisia. Niihin kyllä pääsee jos pyrkiin ajamaan vähänkin taloudellisesti.
Jos oikein innostuu pihistelemään, pääsee reilusti alle EU-kulutuksien. Tässä taas yksi esimerkki. Passat 2.0 TDI:llä 2600 km tankillisella. Kulutus 2,8 l/100 km.
Minulla luvatut EU-kulutukset ovat pitäneet hyvin paikkansa. Olen päässyt sekalaisessa ajossa jokaisella autollani alle yhdistetyn EU-kulutuksen (diesel 4-5 l/100 km). Kulutus on laskettu kirjaamalla tankkaukset ylös usean vuoden ajan. Ihmettelen väittämää että EU-kulutukset olisivat liian optimistisia. Niihin kyllä pääsee jos pyrkiin ajamaan vähänkin taloudellisesti.
Tuo riippuu niin kovin kovasti siitä, mitä se ajo on. Etenkin suuremmilla dieselautoilla on varsin helppoa päästä alle normikulutuksen, jos ajo on rauhallista maantieajoa pitkähköjä pätkiä. Jos taas ajo on sellaista pääkaupunkiseutulaista työmatka-ajoa (10 km suuntaansa, seisotaan välillä ruuhkassa, välillä painetaan pari kilometriä motaria rajoitus +10 km/h), yhdistetty kulutus jää kauas alle.
Ajotavalla voi vaikuttaa kulutukseen tilanteesta riippuen jonkin verran, mutta tärkeimmät ennustekijät ovat kuitenkin liikenneolosuhteet, auto ja ajonopeus. Kiihdytysten autokohtaiset optimoinnit ja muut vastaavat temput vaikuttavat yleensä kuitenkin vain kymmenisen prosenttia parhaimmillaankin. Tämä tosin sillä varauksella, että huonolla ajotavalla ja käsivaihteisessa väärällä vaihteenkäytöllä saa ylimääräistä menemään paljonkin.
Jos oikein innostuu pihistelemään, pääsee reilusti alle EU-kulutuksien. Tässä taas yksi esimerkki. Passat 2.0 TDI:llä 2600 km tankillisella. Kulutus 2,8 l/100 km.
- lämpimät kesäolosuhteet
- erittäin pitkät ajomatkat (800 km yhdellä istumalla)
- todennäköisesti myötätuuli
- keskinopeus noin 60 km/h maantiellä
- kaikki sähkölaitteet todennäköisesti poissa valoja ja ilmanvaihtoa myöten
- rekkojen perässä roikkumista
- erittäin kokeneet pihistyskuskit
- hyvin korkeat rengaspaineet
Tuolla ei ole kovin paljon tekemistä käytännön liikkumisen kanssa. Lisäksi jos lillukanvarsiin mennään, tuohon kyseiseen tapaukseen liittyy pieniä (= vaikuttaa viimeiseen desimaaliin) kysymyksiä tankkausmittauksen suorittamisesta.
Muuten Suomessakin päästään pihistyskisoissa vaativammissa oloissa tuonne 3 litran tietämille isohkoillakin dieseleillä. Ongelma on vain se, että jos sillä ajotavalla yrittää ajaa normaaliliikenteessä, muu liikenne ei oikein pidä siitä.
Jos oikein innostuu pihistelemään, pääsee reilusti alle EU-kulutuksien. Tässä taas yksi esimerkki. Passat 2.0 TDI:llä 2600 km tankillisella. Kulutus 2,8 l/100 km.
Jos taas ajo on sellaista pääkaupunkiseutulaista työmatka-ajoa (10 km suuntaansa, seisotaan välillä ruuhkassa, välillä painetaan pari kilometriä motaria rajoitus +10 km/h), yhdistetty kulutus jää kauas alle.
Asun PK-seudulla, joten suurin osa ajoistani on pätkäajoa kehä III:n sisällä. Todellinen keskikulutus on silti alle yhdistetyn EU-kulutuksen.
Tuosta löytyy useita juttuja Googlella. Matka ajettiin kolmessa vuorokaudessa. Tekee siis 870 km/vrk. Päivässä ajettiin maksimissaan 14 tuntia. Siitä pystyy laskemaan ettei keskinopeus voi olla ainakaan alle 62 km/h. Jutuissa sanotiin, että ajettiin päiväikaan ja ihan normaalissa liikenteessä.
Tämä on tietysti äärisaavutus, mutta 2,8 l/100 km alittaa todella reilusti Passatin EU-maantiekulutuksen, joka on 4.0 L/100 km. Osoittaa hyvin kuika helppo luvattuun EU-kulutukseen on päästä myös jokapäiväisessä ajossa.
Tuli mieleen semmoinen asia että miksi bensa-autojen keskikulutus on n.30-50% suurempaa kuin dieselautojen vaikka dieselpolttoaineessa on vain ~10% enemmän energiaa per litra??
Täällä tulikin paljon hyviä vastauksia tuosta termodynaamisesta puolesta.
Käytännön autonmoottoreissa parhaat termodynaamiset suorituskyvyt ovat dieseleissä noin 43 % (esimerkiksi VAG:n isommat TDI:t) ja bensiinikoneissa 37 % (Toyotan 1.8-litrainen Atkinson) . Jos asiaa katsotaan käytännön tehoalueilla, ero supistuu hiukan, koska tuo bensiinikoneen suurin hyötysuhde on yllättävän laajalla alueella. Kuitenkin tuonne jää ainakin kymmenen prosenttia eroa. Hyvä vertailukohta koko autolle on katsoa CO2-päästöjä, koska ne ovat varsin samat energiayksikköä kohden.
Bensiinikoneissa on ollut vielä parempia hyötysuhteita (alkuperäisen Honda Insightin 1.0-litrainen laihaseosmoottori noin 40 %). Eteen kuitenkin alkaa tulla diesel-tyyppisiä pulmia NOx-päästöjen osalta.
Dieselillä ja ottomoottorilla on yksi suuri käytännön ero. Dieselissä hyötysuhde on huomattavasti vähemmän herkkä kierrosluvulle ja teholle. Ajotapa vaikuttaa siis vähemmän siihen, paljonko soppa maistuu. Tästä syystä käytännön kuskilla käsivaihteinen diesel on tyypillisesti paljon säästäväisempi kuin käsivaihteinen bensiinimoottori. Nykyisten automaattien ja erityisesti hybridijärjestelmien kohdalla ero kapenee, yleisimpänä esimerkkinä Toyotan HSD.
Kumpi sitten tulee dominoimaan tulevaisuudessa? Vaikea sanoa. Diesel on periaatteessa termodynaamisesti parempi, mutta kun siihen ripustetaan kaikki tarvittava päästöjenhallintatekniikka, se on kalliimpi tehdä. Lisäksi muuttuvat venttiilinajoitukset yleistyvät, jolloin jossain vaiheessa saadaan kaasuläpätön bensiinimoottori. Hybridissä bensiinimoottorin huonot puolet ovat pienempi ongelma, ja toisaalta sen helpompi ohjattavuus on iso etu.
Hybridipuolellakin näyttää siltä, että dieselin kanssa tarjotaan rinnakkaishybridiä (lähinnä eri akselille tehtynä ), enemmän sarjahybridiin vivahtavat ratkaisut tehdään bensiinimoottorilla. Tämän hetken tietämyksen mukaan kilpailu näiden välillä tulee olemaan varsin tiukkaa energiankulutuksessakin, joten todennäköisesti sekä bensiini että diesel tulevat olemaan kuvioissa mukana pitkälle tulevaisuuteenkin.
Eikä polttoaineiden tuotantokaan ole ihan vähäinen asia. Nykyinen prosessi tuottaa kumpaakin lientä. Bioprosesseja löytyy kumpaankin suuntaan - ja vielä kaasullekin.
Perinteinen vapaastihengittävä ottomoottori on joka tapauksessa elämänsä ehtoopuolella. Sen ainoa kilpailuvaltti on hinta.
Suorasuohkutus bensamalleissa esim. VAG-ryhmän TSI-autoissa ei ole tänäänkään ns. bensaläppää, kuten tavallisissa ruiskutusmalleissa.
Omilla ajohaluillani ei kyllä voi sanoa missään suhteessa helpoksi suoritukseksi 14 tunnin köröttelyä 60:n nopeudella vain siksi, että pääsee tekemään huomenna saman huomaamattoman istumasuoritteen.
Haluatko kuruma kokeilla, kuinka helposti normaalin liikenteen rytmissä tuollaiseen 2,8 litran kulutukseen pääsee?
Nuo viimeisten kahden vuoden aikana tehtaitten ilmoittamat kulutukset eivät lainkaan pidä paikkaan.
Minulla luvatut EU-kulutukset ovat pitäneet hyvin paikkansa. Olen päässyt sekalaisessa ajossa jokaisella autollani alle yhdistetyn EU-kulutuksen (diesel 4-5 l/100 km). Kulutus on laskettu kirjaamalla tankkaukset ylös usean vuoden ajan. Ihmettelen väittämää että EU-kulutukset olisivat liian optimistisia. Niihin kyllä pääsee jos pyrkiin ajamaan vähänkin taloudellisesti.
Jos oikein innostuu pihistelemään, pääsee reilusti alle EU-kulutuksien. Tässä taas yksi esimerkki. Passat 2.0 TDI:llä 2600 km tankillisella. Kulutus 2,8 l/100 km.
Nimimerkki "Kuruma" on varmaan ajopihiyden maailmanmestari.
Eivät omakohtaiset tulokset enempää kuin kuluttajaystävälliset autolehdetkään pääse mainitsemiisi ja puhumattamattakaan valmistajien sepittämiin EU-kulutuslukemiin.
Muualla mainitsemani kuluttajaystävällinen (vastakohtana mainosrahoja hamuavat) autolehti ViBilägare, Nro 7/12, julkaisi tilaston lehden suorittamien pitkäaikaistestien tulokset verrattuna valmistajien ilmoittamiin EU-normimittauksiin. Tilastojakso v.2001 - 2011. Se ei ole kaunista luettavaa, kun vielä kymmenen vuotta sitten ero oli vain 3 -4 prosenttia, niin ero viime vuoden loppuun päättyneissä käytännön testeissä keskimäärin 23 %. On otettava huomioon, että ns. laboratoriomittaukset tehdään paikallaan seisoen rullien päällä ilman ilmanvastusta, valoja tai ilmastointilaitetta.
Volvon edustaja kertoo artikkelissa autonvalmistajien keskittyvän jatkossa juuri sähkökäytön pihistämiseen autossa. Sillä alalla ei ole tapahtunut mitään viimeisten 50 vuoden aikana, vaan samanlainen hyötysuhteeltaan tehoton remmikäyttöinen generaattori syöttää virtaa akun kautta nykypäivän tietokoneohjattuihin järjestelmiin.
Niin kauan kuin EU-komissio ei ota vakavasti kuluttajien pettymystä tuulesta temmattuja arvoja kohtaan, ei myöskään parannusta ole näkyvillä.
Haluatko kuruma kokeilla, kuinka helposti normaalin liikenteen rytmissä tuollaiseen 2,8 litran kulutukseen pääsee?
Enhän minä väittänyt sitä helpoksi. Päinvastoin tuo 2,8 l/100 km on ennätys ja äärimmäisen vaikea saavuttaa. Passatin EU-maantiekulutus on 4,0 l/100 km - eli paljon korkeampi. Siihen on helppo päästä normaaliliikenteessä. Oman autoni EU-maantiekulutus on myös 4,0 l/100 km. Usean tankillisen keskikulutus on jäänyt alle sen. Ennätys 3,7 l/100 km. Kaikki normaalin liikenteen vauhdissa. Yksikään ei ole ollut 100%:sti maantieajoa.
Lisäksi muuttuvat venttiilinajoitukset yleistyvät, jolloin jossain vaiheessa saadaan kaasuläpätön bensiinimoottori.
Suorasuohkutus bensamalleissa esim. VAG-ryhmän TSI-autoissa ei ole tänäänkään ns. bensaläppää, kuten tavallisissa ruiskutusmalleissa.
Millä ilmamäärää sitten säädetään? Jos sitä ei tehdä kaasuläpällä. niin sitten se pitää tehdä jotenkin muuten kute esimerkiksi venttiilin nostoa säätämällä.
Enhän minä väittänyt sitä helpoksi. Päinvastoin tuo 2,8 l/100 km on ennätys ja äärimmäisen vaikea saavuttaa. Passatin EU-maantiekulutus on 4,0 l/100 km - eli paljon korkeampi. Siihen on helppo päästä normaaliliikenteessä. Oman autoni EU-maantiekulutus on myös 4,0 l/100 km. Usean tankillisen keskikulutus on jäänyt alle sen. Ennätys 3,7 l/100 km. Kaikki normaalin liikenteen vauhdissa. Yksikään ei ole ollut 100%:sti maantieajoa.
Kerrotko auton mallin ja keskikulutuksen vuoden ympäri?
Kerrotko auton mallin ja keskikulutuksen vuoden ympäri?
En uskalla kertoa auton tarkkaa mallia, koska tämä on anonyymipalsta. Jos kertoisin sen, saisi minun henkilöllisyyden selville helposti. Auto on dieselfarmari. Yhdistety EU-kulutus 4,9 l/100 km. Ympärivuotinen todellinen keskikulutus on 4,7 l/100 km.
Tuon 2,8 l/100 km pitäisi sitten olla helppoa uudella Renault Megane dCi 110 ECO Stop & Start:lla. Sen maantiesyklin kulutus kun on 3,2 l/100km. Muut kulutukset ovat 3,9 kaupunki ja 3,5 yhdistetty. Hienot lukemat. Jos joku tosiaan alittaa nuo, niin silloin mennään jo varsin vähällä polttoaineella.
Sorry! Throttle Body on eräänlainen elektroonisesti ohjattu ilmamäärän kuristin ja tämä koskee bensamoottoreite, missä on "direct fuel enjection" - erona aiemmasta muodosta nimeltään "direct enjection".
Commonrail-dieseleistä kaasuläppä, Throttle, puuttuu. Ilmamäärää ei muutella vaan ainoastaan kullekin sylinterille säädellään tarvittava elektroonisesti ohjattu pienipisarainen polttoainemäärä kuljettajan asettaman kaasupoljinparametrin mukaan. (katso Wikipedia.)
Sorry! Throttle Body on eräänlainen elektroonisesti ohjattu ilmamäärän kuristin ja tämä koskee bensamoottoreite, missä on "direct fuel enjection" - erona aiemmasta muodosta nimeltään "direct enjection".
Commonrail-dieseleistä kaasuläppä, Throttle, puuttuu. Ilmamäärää ei muutella vaan ainoastaan kullekin sylinterille säädellään tarvittava elektroonisesti ohjattu pienipisarainen polttoainemäärä kuljettajan asettaman kaasupoljinparametrin mukaan. (katso Wikipedia.)
Perinteisesti dieseleissä ei säädetä ilmamäärää, eikä niissä ole siten tarvinnut kuristaa ilman virtausta läpällä. Tämä siis jo mekaanisestikin ohjatuissa moottoreissa.
Ottomoottoreissa taasen ilmamäärää on säädettävä. Olipa läppä sitten kaasuttimessa tai läppärungossa, niin periaate on täysin sama. Samasta asiasta puhutaan myös riippumatta siitä, ohjataanko läppää vaijerilla vai sähköisesti. Direct injection ja direct fuel injection tarkoittanevat täysin samaa asiaa. Mulle jäi ainakin epäselväksi se, että mikä ero näillä mielestäsi on?
Minulla luvatut EU-kulutukset ovat pitäneet hyvin paikkansa. Olen päässyt sekalaisessa ajossa jokaisella autollani alle yhdistetyn EU-kulutuksen (diesel 4-5 l/100 km)
Sama täällä, mutta normin saavuttaminen tällä Pohjanmaalla onkin helppoa, vaikka hieman liian lyhyt 12.5 km työmatka näkyykin selvästi keskikulutuksessani.
Hyvin ajettu kurumalta tuo normilukema paljon hankalammassa paikassa !
NHB:
Haluatko kuruma kokeilla, kuinka helposti normaalin liikenteen rytmissä tuollaiseen 2,8 litran kulutukseen pääsee?
Ei tuota lukemaa tyypilliseksi ehdotettukaan:
kuruma:
Jos oikein innostuu pihistelemään...
NHB:
Omilla ajohaluillani ei kyllä voi sanoa missään suhteessa helpoksi suoritukseksi 14 tunnin köröttelyä 60:n nopeudella vain siksi, että pääsee tekemään huomenna saman huomaamattoman istumasuoritteen.
Vain puolikas motoristin lyhimmästä hyväksytystä rautaperseajosta autolla ajettuna ei ole tarkoituskaan olla kilpailu. Siihen pystyy kuka tahansa, joten ei tehdä tästä hyvän tai huonon kuljettajan tunnusmerkistöä.
Jos tietoisesti valitsee ripeämmän ajotavan, silloin myös hyväksyy kulutuksen joka on suurempi kuin säästöajossa, jonka varmasti myös osaisit, jos katsoisit sen aiheelliseksi.
Minulla pään asento vaihtuu tilanteen mukaan. Olen ajanut samalla moottoripyörällä kiihdytysvetoja ja kierroksia Kemorassa Race Chronon tahtiin ja matka-ajossa yhdellä 29 litran tankillisella 672 km. Tuota vetoa ei ajettu vain kulutus mielessä, joten parantamisen varaa jäi sen verran, että saatan hyvinkin vielä ajaa vakiomoottoripyörällä yli 700 km tankkausvälin pelkästään siksi että niin voi tehdä.
Ensi kesänä oli tarkoitus käydä Lapin Kasina tunnettua reittiä mukaillen Oulu - Kautokeino - Ivalo - Oulu reitillä katsomassa kuinka pitkälle vanha nokileka ajalta ennen BE hippidieseliä kulkee tankillisella valoista, musiikista ja ilmastoinnista tinkimättä ja muita häiritsemättä ajaen.
Vain puolikas motoristin lyhimmästä hyväksytystä rautaperseajosta autolla ajettuna ei ole tarkoituskaan olla kilpailu. Siihen pystyy kuka tahansa, joten ei tehdä tästä hyvän tai huonon kuljettajan tunnusmerkistöä.
Jos tietoisesti valitsee ripeämmän ajotavan, silloin myös hyväksyy kulutuksen joka on suurempi kuin säästöajossa, jonka varmasti myös osaisit, jos katsoisit sen aiheelliseksi.
Ei minullakaan tee yhtään tiukkaa polkea esimerkiksi 10 tuntia polkupyörällä, kun jokaiselle kilometrille riittää tekemistä. Autolla tarpeettoman hidasta vauhtia madellessa käy aika pitkäksi. 14 tuntia matelemista on jo sellainen suoritus, jota en kovin pienellä tuntipalkalla tekisi. Eikä "tavis pariskunta" Tayloritkaan kovin pienellä palkalla retkiään tee.
Tässä nyt ei vielä kannata puhua ripeästä ajosta, kun vertailukohta on selvästi rajoitusnopeutta ajamista hyvissä olosuhteissa.
Mikähän siinä on, ettei taloudellisuusajoissakaan päästä näihin "helposti alitettaviin" normikulutuksiin? Kilpailuissa käytetään vielä monia "hienosäätöjä" (rengaskulmat, renkaat...), joita ei normiliikenteessä ole järkevää käyttää. Silti normikulutus voi ylittyä esimerkiksi 30 prosentilla. Noinkin roimista ylityksistä huolimatta ollaan palkintosijoilla.
Muualla ei taida olla Eu-sykli veroperusteena ainakaan yhtä vahvasti? Silloin verot maksetaan tankatessa?
jokaka:
Voikun tuossa Opelin pikkuturbossa olisi muutkin ominaisuudet kunnossa. Aikaisemmat Opelin turbot ovat sisältäneet, sanotaanko, mielenkiintoisia ominaisuuksia esimerkiksi alaväännön ja osittain suorituskyvynkin osalta, mikäli suomalaisia ja saksalaisia lehtiä on uskominen.
simppa:
Muistissani on kyllä tämänkin lehden tekemä 60tkm kestotesti ja sen ongelmat.
Medioissa on ollut myös mainitsemiesi asioiden osalta kunnossa olevia opeleita koeajoissa ja testeissä.
jokaka:
On toki. Mutta noita käytännön ominaisuuksiltaan kyseenalaisia tuotoksia on osunut muihinkin medioihin. Ei se paljoa lohduta, kun on ostanut uuden "tehokkaan" Astran/Insignian, jonka suorituskyky on lähempänä Toyota Hiacea kuin rivakkaa perheautoa.
Päälle vielä huollon suhtautuminen, joka on ihan perseestä. On muka ominaisuus jos uusi auto ei kiihdy, kulje eikä väännä likimainkaan niin kuin luvattu. Terveisiä vaan Metro Autoon, kiitos TM:n kestotestin en varmasti tule asiakkaaksenne ennen kuin opettelette edes asiakaspalvelun alkeet.
Opelin huolto on suorastaan legendaarisessa maineessa surkeudessaan!
Kälyisimmän, ikivanhan Toyotan omistaja saa parempaa palvelua huollossa kuin upouuden Opelin huippumallin vuoden välein ostava. Ja Opelin omistaja joutuu varmasti enemmän siellä asioimaan...
Hyvää ja huonoa löytyy vähän kaikista mutta Opelin huollon osalta tilanne on ikävä kyllä tämä. Ehkä poikkeuksia on, mutta on ihan Opelin omaa syytä että murskaavan ylivoimainen enemmistö ko. laitoksen kanssa tekemisiin joutuneista on saanut vahvasti tuon käsityksen.
MasterOfPuppets:
Nuo viimeisten kahden vuoden aikana tehtaitten ilmoittamat kulutukset eivät lainkaan pidä paikkaan. Tehtaitten ja näennäisesti kuluttajien edun mukaista on jakaa/saada todellisuuden vastaisia ns. EU-normin kulutuksia saadakseen uuden auton edullisemman verotuksen kohteeksi. (Lähde esim.:ViBilägare Nro 7, 8. toukok., 2012.)
Esimerkkitapauksissa olevia lukemia ei suoraan voi verrata moottoreiden erilaisen rakenteen vuoksi, mm dieselissä hyvin korkea commonrail-ruiskutuspaine ja jo puristussuhdekin on n. 16,5/1. Niin korkeaa puristussuhdetta ei voi käyttää nakutuksen vuoksi bensamoottorissa. Dieselmoottorin hyötysuhde on 20 % bensamoottoria parempi - vie kauemmin saada normaali jäähdystysveden lämpö.
KAP1936:
Minulla luvatut EU-kulutukset ovat pitäneet hyvin paikkansa. Olen päässyt sekalaisessa ajossa jokaisella autollani alle yhdistetyn EU-kulutuksen (diesel 4-5 l/100 km). Kulutus on laskettu kirjaamalla tankkaukset ylös usean vuoden ajan. Ihmettelen väittämää että EU-kulutukset olisivat liian optimistisia. Niihin kyllä pääsee jos pyrkiin ajamaan vähänkin taloudellisesti.
Jos oikein innostuu pihistelemään, pääsee reilusti alle EU-kulutuksien. Tässä taas yksi esimerkki. Passat 2.0 TDI:llä 2600 km tankillisella. Kulutus 2,8 l/100 km.
http://www.worldcarfans.com/112050844137/volkswagen-passat-tdi-sets-long-distance-record-on-a-single
kuruma:
Tuo riippuu niin kovin kovasti siitä, mitä se ajo on. Etenkin suuremmilla dieselautoilla on varsin helppoa päästä alle normikulutuksen, jos ajo on rauhallista maantieajoa pitkähköjä pätkiä. Jos taas ajo on sellaista pääkaupunkiseutulaista työmatka-ajoa (10 km suuntaansa, seisotaan välillä ruuhkassa, välillä painetaan pari kilometriä motaria rajoitus +10 km/h), yhdistetty kulutus jää kauas alle.
Ajotavalla voi vaikuttaa kulutukseen tilanteesta riippuen jonkin verran, mutta tärkeimmät ennustekijät ovat kuitenkin liikenneolosuhteet, auto ja ajonopeus. Kiihdytysten autokohtaiset optimoinnit ja muut vastaavat temput vaikuttavat yleensä kuitenkin vain kymmenisen prosenttia parhaimmillaankin. Tämä tosin sillä varauksella, että huonolla ajotavalla ja käsivaihteisessa väärällä vaihteenkäytöllä saa ylimääräistä menemään paljonkin.
- lämpimät kesäolosuhteet
- erittäin pitkät ajomatkat (800 km yhdellä istumalla)
- todennäköisesti myötätuuli
- keskinopeus noin 60 km/h maantiellä
- kaikki sähkölaitteet todennäköisesti poissa valoja ja ilmanvaihtoa myöten
- rekkojen perässä roikkumista
- erittäin kokeneet pihistyskuskit
- hyvin korkeat rengaspaineet
Tuolla ei ole kovin paljon tekemistä käytännön liikkumisen kanssa. Lisäksi jos lillukanvarsiin mennään, tuohon kyseiseen tapaukseen liittyy pieniä (= vaikuttaa viimeiseen desimaaliin) kysymyksiä tankkausmittauksen suorittamisesta.
Muuten Suomessakin päästään pihistyskisoissa vaativammissa oloissa tuonne 3 litran tietämille isohkoillakin dieseleillä. Ongelma on vain se, että jos sillä ajotavalla yrittää ajaa normaaliliikenteessä, muu liikenne ei oikein pidä siitä.
kuruma:
Keskinopeudesta tuossa ei kyllä puhuta mitään.
Hiilipäästö:
Asun PK-seudulla, joten suurin osa ajoistani on pätkäajoa kehä III:n sisällä. Todellinen keskikulutus on silti alle yhdistetyn EU-kulutuksen.
AkiK:
Tuosta löytyy useita juttuja Googlella. Matka ajettiin kolmessa vuorokaudessa. Tekee siis 870 km/vrk. Päivässä ajettiin maksimissaan 14 tuntia. Siitä pystyy laskemaan ettei keskinopeus voi olla ainakaan alle 62 km/h. Jutuissa sanotiin, että ajettiin päiväikaan ja ihan normaalissa liikenteessä.
Tämä on tietysti äärisaavutus, mutta 2,8 l/100 km alittaa todella reilusti Passatin EU-maantiekulutuksen, joka on 4.0 L/100 km. Osoittaa hyvin kuika helppo luvattuun EU-kulutukseen on päästä myös jokapäiväisessä ajossa.
Hiilipäästö:
Suorasuohkutus bensamalleissa esim. VAG-ryhmän TSI-autoissa ei ole tänäänkään ns. bensaläppää, kuten tavallisissa ruiskutusmalleissa.
Omilla ajohaluillani ei kyllä voi sanoa missään suhteessa helpoksi suoritukseksi 14 tunnin köröttelyä 60:n nopeudella vain siksi, että pääsee tekemään huomenna saman huomaamattoman istumasuoritteen.
Haluatko kuruma kokeilla, kuinka helposti normaalin liikenteen rytmissä tuollaiseen 2,8 litran kulutukseen pääsee?
kuruma:
Nimimerkki "Kuruma" on varmaan ajopihiyden maailmanmestari.
Eivät omakohtaiset tulokset enempää kuin kuluttajaystävälliset autolehdetkään pääse mainitsemiisi ja puhumattamattakaan valmistajien sepittämiin EU-kulutuslukemiin.
Muualla mainitsemani kuluttajaystävällinen (vastakohtana mainosrahoja hamuavat) autolehti ViBilägare, Nro 7/12, julkaisi tilaston lehden suorittamien pitkäaikaistestien tulokset verrattuna valmistajien ilmoittamiin EU-normimittauksiin. Tilastojakso v.2001 - 2011. Se ei ole kaunista luettavaa, kun vielä kymmenen vuotta sitten ero oli vain 3 -4 prosenttia, niin ero viime vuoden loppuun päättyneissä käytännön testeissä keskimäärin 23 %. On otettava huomioon, että ns. laboratoriomittaukset tehdään paikallaan seisoen rullien päällä ilman ilmanvastusta, valoja tai ilmastointilaitetta.
Volvon edustaja kertoo artikkelissa autonvalmistajien keskittyvän jatkossa juuri sähkökäytön pihistämiseen autossa. Sillä alalla ei ole tapahtunut mitään viimeisten 50 vuoden aikana, vaan samanlainen hyötysuhteeltaan tehoton remmikäyttöinen generaattori syöttää virtaa akun kautta nykypäivän tietokoneohjattuihin järjestelmiin.
Niin kauan kuin EU-komissio ei ota vakavasti kuluttajien pettymystä tuulesta temmattuja arvoja kohtaan, ei myöskään parannusta ole näkyvillä.
NHB:
Enhän minä väittänyt sitä helpoksi. Päinvastoin tuo 2,8 l/100 km on ennätys ja äärimmäisen vaikea saavuttaa. Passatin EU-maantiekulutus on 4,0 l/100 km - eli paljon korkeampi. Siihen on helppo päästä normaaliliikenteessä. Oman autoni EU-maantiekulutus on myös 4,0 l/100 km. Usean tankillisen keskikulutus on jäänyt alle sen. Ennätys 3,7 l/100 km. Kaikki normaalin liikenteen vauhdissa. Yksikään ei ole ollut 100%:sti maantieajoa.
KAP1936:
Millä ilmamäärää sitten säädetään? Jos sitä ei tehdä kaasuläpällä. niin sitten se pitää tehdä jotenkin muuten kute esimerkiksi venttiilin nostoa säätämällä.
http://www.ebay.co.uk/itm/Volkswagen-Golf-1-2-TSI-Throttle-Body-03F133062-/220922706748#ht_1611wt_958
kuruma:
Kerrotko auton mallin ja keskikulutuksen vuoden ympäri?
NHB:
En uskalla kertoa auton tarkkaa mallia, koska tämä on anonyymipalsta. Jos kertoisin sen, saisi minun henkilöllisyyden selville helposti. Auto on dieselfarmari. Yhdistety EU-kulutus 4,9 l/100 km. Ympärivuotinen todellinen keskikulutus on 4,7 l/100 km.
kuruma:
Ilmeisesti autosi on ainoa Suomessa?
Knight Rider:
Ei, vaan auton tankkaustiedot ovat netissä julkisina. Niitä on vain yksi samalla keskikulutuksella.
Tuon 2,8 l/100 km pitäisi sitten olla helppoa uudella Renault Megane dCi 110 ECO Stop & Start:lla. Sen maantiesyklin kulutus kun on 3,2 l/100km. Muut kulutukset ovat 3,9 kaupunki ja 3,5 yhdistetty. Hienot lukemat. Jos joku tosiaan alittaa nuo, niin silloin mennään jo varsin vähällä polttoaineella.
http://www.renault.co.uk/Resources/PDF/Brochures/Megane-Hatch-2012.pdf
NHB:
Sorry! Throttle Body on eräänlainen elektroonisesti ohjattu ilmamäärän kuristin ja tämä koskee bensamoottoreite, missä on "direct fuel enjection" - erona aiemmasta muodosta nimeltään "direct enjection".
Commonrail-dieseleistä kaasuläppä, Throttle, puuttuu. Ilmamäärää ei muutella vaan ainoastaan kullekin sylinterille säädellään tarvittava elektroonisesti ohjattu pienipisarainen polttoainemäärä kuljettajan asettaman kaasupoljinparametrin mukaan. (katso Wikipedia.)
KAP1936:
Perinteisesti dieseleissä ei säädetä ilmamäärää, eikä niissä ole siten tarvinnut kuristaa ilman virtausta läpällä. Tämä siis jo mekaanisestikin ohjatuissa moottoreissa.
Ottomoottoreissa taasen ilmamäärää on säädettävä. Olipa läppä sitten kaasuttimessa tai läppärungossa, niin periaate on täysin sama. Samasta asiasta puhutaan myös riippumatta siitä, ohjataanko läppää vaijerilla vai sähköisesti. Direct injection ja direct fuel injection tarkoittanevat täysin samaa asiaa. Mulle jäi ainakin epäselväksi se, että mikä ero näillä mielestäsi on?
kuruma:
Sama täällä, mutta normin saavuttaminen tällä Pohjanmaalla onkin helppoa, vaikka hieman liian lyhyt 12.5 km työmatka näkyykin selvästi keskikulutuksessani.
Hyvin ajettu kurumalta tuo normilukema paljon hankalammassa paikassa !
NHB:
Ei tuota lukemaa tyypilliseksi ehdotettukaan:
kuruma:
NHB:
Vain puolikas motoristin lyhimmästä hyväksytystä rautaperseajosta autolla ajettuna ei ole tarkoituskaan olla kilpailu. Siihen pystyy kuka tahansa, joten ei tehdä tästä hyvän tai huonon kuljettajan tunnusmerkistöä.
Jos tietoisesti valitsee ripeämmän ajotavan, silloin myös hyväksyy kulutuksen joka on suurempi kuin säästöajossa, jonka varmasti myös osaisit, jos katsoisit sen aiheelliseksi.
Minulla pään asento vaihtuu tilanteen mukaan. Olen ajanut samalla moottoripyörällä kiihdytysvetoja ja kierroksia Kemorassa Race Chronon tahtiin ja matka-ajossa yhdellä 29 litran tankillisella 672 km. Tuota vetoa ei ajettu vain kulutus mielessä, joten parantamisen varaa jäi sen verran, että saatan hyvinkin vielä ajaa vakiomoottoripyörällä yli 700 km tankkausvälin pelkästään siksi että niin voi tehdä.
Ensi kesänä oli tarkoitus käydä Lapin Kasina tunnettua reittiä mukaillen Oulu - Kautokeino - Ivalo - Oulu reitillä katsomassa kuinka pitkälle vanha nokileka ajalta ennen BE hippidieseliä kulkee tankillisella valoista, musiikista ja ilmastoinnista tinkimättä ja muita häiritsemättä ajaen.
740 GLE:
Ei minullakaan tee yhtään tiukkaa polkea esimerkiksi 10 tuntia polkupyörällä, kun jokaiselle kilometrille riittää tekemistä. Autolla tarpeettoman hidasta vauhtia madellessa käy aika pitkäksi. 14 tuntia matelemista on jo sellainen suoritus, jota en kovin pienellä tuntipalkalla tekisi. Eikä "tavis pariskunta" Tayloritkaan kovin pienellä palkalla retkiään tee.
Tässä nyt ei vielä kannata puhua ripeästä ajosta, kun vertailukohta on selvästi rajoitusnopeutta ajamista hyvissä olosuhteissa.
Mikähän siinä on, ettei taloudellisuusajoissakaan päästä näihin "helposti alitettaviin" normikulutuksiin? Kilpailuissa käytetään vielä monia "hienosäätöjä" (rengaskulmat, renkaat...), joita ei normiliikenteessä ole järkevää käyttää. Silti normikulutus voi ylittyä esimerkiksi 30 prosentilla. Noinkin roimista ylityksistä huolimatta ollaan palkintosijoilla.
http://www.autoliitto.fi/@Bin/4777597/EcoTour_2011_tulokset_FINAL%2bCO2%2bsijoitukset.pdf