Riippuu siitä, tyhjeneekö tankki viikossa vai kuukaudessa. Edellisessä tapauksessa asialla ei ole kovin suurta merkitystä.
Jos ajoa tulee vähän ja täyttää tankin yöpakkasten tullessa kesälaadulla -5/-15, voi sitä olla tankissa vielä runsaasti kun olisi syytä ja mahdollisuus tankata talvilaatua. Ja tällaisessa mixissä samepiste voi olla paljon lähempänä kesälaadun -5 C:tta, jolloin kovalla pakkasella voi tulla ongelmia.
jos dieseliä kuluu vähäsen, niin syksyllä voi olla hyvä idea olla tankkaamatta tankkia täyteen... mikäli keli kylmenee yllättäen, niin sitten saa tankkiin talvilaatua. aika kelin mukaan tavaraa tulee saataville, välikelin laatu riittää aika myöhälle syksyyn tai etelässä oikeastaan niin kauan kunnes meri jäätyy. kesäisempi on parempaa ja halvempaa.
jos on lämmitetty suodatin ja aamulämmitys piuhan kanssa tai starttaa tallista, niin kylmä yökään ei haittaa jos päivällä lämpenee.
nesteen sivuilta saa haettua että mitä laatua on missäkin tarjolla. usein johonkin tulee "lapinmatkalaatua" suht aikaisin
Lisään vain sen käytännön havainnon, että oikein suunniteltu ja ehjä diesel kulkee kyllä vaikka tankissa oleva polttoaine olisi muutaman asteen samepisteen alapuolellakin.
Yleensä menon pysäyttää suodatettavuus, tai sen puute, eikä se ole jäätymispisteen tapainen yksikäsitteinen raja, vaan riippuu autosta.
Käytännössä taitaa käydä niin, että jos common rail diesel käynnistyy, se myös pysyy käynnissä, koska paluuvirta lämmittää tankissa olevaa polttoainetta?
eipä taida paluuvirtaus kovin paljoa lämmittää, kun on autoja hyytyillyt matkan varrelle talvella. suodatin lienee ensimmäinen joka hyytyy jollei ole lämmitetty, sen jälkeen kyse on siitä mitä pumppu jaksaa imeä. kerran pääsi yllättämään melko täydellä tankilla, mutta sain lähes puolet talvilaatua. sitten tulikin kunnon pakkaset ja työmatkalla oli pari hyytynyttä autoa, mutta itselläni ei ollut ongelmia vaikka taisi suodatettavuuslämpötila olla alitettu. ilmeisesti on lämmitetty suodatin...
kannattaa tarkistaa mitä laatua tankkiin lorottelee, osa huoltamoista myy kesäisempiä laatuja ja osa talvisempia. joskus saattaa lorahtaa kesälaatua talvilaatutankkiinkin, joten kuitit kannattaa säilyttää...
keskustelupalstojen äärettömän viisauden ja uskomattoman luotettavuuden pohjalta luulen, että polttoaineputken pitäisi sijaita paluuputken sisällä ja käytännössä imuputken pään lähistön pitäisi olla nestemäistä polttoainetta. tankinkin pitäisi siis olla lämmitetty. rekat ajavat ilmeisesti kesädieselillä talvetkin, mutta jos seisottaa esim viikonloppuna/yöllä/huollossa kylmässä, niin talvidieseliä tarttis olla tankissa. sähköllä saa kyllä tankinkin lämmitettyä, ja moottorin jäähdytysveden avulla matkan aikana. itsellä ei siis mitään kokemusta, vain luuloa. yritin aikoinaan etsiskellä tietoa että onko oman auton suodatin lämmitetty, myyjä sanoi että on, mutta...
eipä taida paluuvirtaus kovin paljoa lämmittää, kun on autoja hyytyillyt matkan varrelle talvella. suodatin lienee ensimmäinen joka hyytyy jollei ole lämmitetty
OK, seison korjattuna, paluuvirran lämmitysvaikutus oli omaa teoretisointiani. Kylmä matka sillä on auton alla.
Mutta mikäs suodattimen tukkii ajon aikana, jos kerran käyntiin lähtee? Saman paluuvirtauksen vuoksi siellä käy jo lähtiessä melkoinen koski?
Vai onko kyse siitä, että osittain tukkeutuneen suodattimen läpi menee tyhjäkäynnin tarvitsema määrä, mutta ei enempää?
Mutta mikäs suodattimen tukkii ajon aikana, jos kerran käyntiin lähtee? Saman paluuvirtauksen vuoksi siellä käy jo lähtiessä melkoinen koski?
Vai onko kyse siitä, että osittain tukkeutuneen suodattimen läpi menee tyhjäkäynnin tarvitsema määrä, mutta ei enempää?
ilmeisesti juurikon näin. ja auki pitäisi saada jos moottori on lämmennyt (ja on viimasuoja ) pysähtymällä, joka sinänsä hoituu automaattisesti, ja odottamalla että moottoritilan lämpö sulattaa suodattimen tukkivat kiteet. sitten taas pääsee vähän matkaa, riippuen moottorin lämmöistä ehkä pitempäänkin... ei ole onneksi kokemusta.
kuinkahan tuo suodattimen lämmitys oikein hoituu? sähköllä, polttoaineputki kiertää moottorin öljyn tai jäähdytysnesteen läheisyydessä, jäähdytysneste kiertää suodattimen läheltä?
eipä taida paluuvirtaus kovin paljoa lämmittää, kun on autoja hyytyillyt matkan varrelle talvella. suodatin lienee ensimmäinen joka hyytyy jollei ole lämmitetty
Mutta mikäs suodattimen tukkii ajon aikana, jos kerran käyntiin lähtee? Saman paluuvirtauksen vuoksi siellä käy jo lähtiessä melkoinen koski?
Vai onko kyse siitä, että osittain tukkeutuneen suodattimen läpi menee tyhjäkäynnin tarvitsema määrä, mutta ei enempää?
Itsellä on kokemusta dieseleistä, kun ehdotin pikku tilkkaa petrolia tankkiin. Älä tee jos tuntuu väärältä. Sinun suodatin-ongelma on omaa syytäsi, diesel ei pidä että polttoaineessa on epäpuhtauksia, paikat tukkeutuu. Tiedät varmaan kuinka pienet ruiskutussuuttimien reiät ovat.
Hienoja ja talvikäyttössä käteviä nämä dieselit...
Joo, mitään ongelmia ei ole nyt kolmen talven aikana esiintynyt. Enkä mitään laittomia petroolilantrauksiakaan ole sekoitellut. (Aikoinaan ministeri P. Vennamo taisi myöntää jonkun väliaikaisen poikkeusluvan verottoman petroolin käytölle kovana pakkastalvena, kun riittävän notkeaa talvilaatua ei ollut silloin tarjolla tarpeeksi.)
Putput:
Paljonko on C02-päästöt ja kulutus talvidieselillä?
Mulla on talvikulutus ollut keskimäärin n. 5,5 L/100km.
Kesädieselillä, kesäkelissä ja vastaavan levyisillä kesärenkailla samalla keskinopeudella saattaisi mennä muutaman desin pienemmällä. Kesällä ajo sisältää kuitenkin enemmän pitkää moottoritieajoa (myös yli 200 km/h) ja toisaalta renkaatkin ovat leveämmät, joten suora vertailu on vaikeaa. Varsinkin kun olosuhteet joka tapauksessa ovat erilaiset.
Hienoja ja talvikäyttössä käteviä nämä dieselit...
Paljonko on C02-päästöt ja kulutus talvidieselillä?
ovat käteviä, lämpöä piisaa, autosta riippuen, ja hyvin kulkee. kunhan polttoaine on nestemäistä.
dieseleissä seos ei lauhdu sylinterin pinnoille, kun ei ole seosta, joten ei tarvita rikastustakaan. sinänsä siis kulutus ei nouse tuon takia. ajovastukset sinänsä muuttuu kun ilma on paksumpaa, ja öljyt jähmeämpiä jne, samat kuin muissakin autoissa. talvidiesel nostaa kulutusta jonkin verran auton moottorista ja sen säädöistä riippuen. talvidieselissä siinä on muutama prosentti vähemmän energiaa litraa kohti, se kun on kevyempää.
matka-ajossa kun tulee talvinopeusrajoitukset niin kulutus pysyy itselläni samana talvilaadulla. jos on välikelin laatua, eikä siis kylmä, niin laskee hieman, noin 4 desiä tjsp
kaupunkimaisessa ajossa kulutus nousee jo syksyllä puolisen litraa kun start&stop lakkaa toimimasta bemussa ( +3C rajana ja kylmä kone lähtiessä ) ja kylmyydestä riippuen moottorin ja sitä kautta sisätilojen lämmitys sähköllä laturin kautta, vie 50 nopeudessa pikkupakkasessa noin litran, ja isommassa reilu 3 litraa enemmän hitusen aikaa. tämä lämpötilasta riippuen muutamasta sadasta metristä alkaen muutamaan kilometriin. ja siitä että onko lohko/sisälämmitys ollut päällä. -30C niin ehkä 7 kilometriä. parin kilsan jälkeen puhaltaa hyvin lämmintä, pikku kiihdytys siinä nostaa moottorin lämmöt, mutta lämpötilasta riippuen sähköä menee vastuksille kunnes saksalainen insinööri on tyytyväinen auton sisälämpötilaan.
Itsellä on kokemusta dieseleistä, kun ehdotin pikku tilkkaa petrolia tankkiin. Älä tee jos tuntuu väärältä. Sinun suodatin-ongelma on omaa syytäsi, diesel ei pidä että polttoaineessa on epäpuhtauksia, paikat tukkeutuu. Tiedät varmaan kuinka pienet ruiskutussuuttimien reiät ovat.
Sinulla tuntuu olevan kokemusta monista asioista, mutta luetun ymmärtämisessä olisi parantamisen varaa.
En suinkaan väittänyt vastaan bensan toimivuudelle, vaikka mieluummin yhdyn suositukseesi petroolista, joka ei ole niin kova liuotin kuin bensiini.
Mutta en kysynyt, millä dieselöljyn pakkasenkestoa voisi parantaa, vaan mikä pysäyttää jo käynnistyneen dieselin? Oman veikkaukseni siihen, miksi polttoaine toimii hetken, mutta ei pitkää matkaa esitin jo yllä. Koska sinulla on asiasta kokemusta, kuulisin mielelläni sinun asiantuntija-arviosi?
Missään vaiheessa en kertonut että minulla olisi ollut dieselini kanssa ongelmia, sen vuoksi joudunkin arvailemaan, mikä hyydyttää menon sitten JOS niin käy?
Kuinka ihmeessä suuttimen pienet reijät tukkivat suodattimen, joka käsittääkseni on suuttimesta katsottuna vastavirtaan päin?
Hienoja ja talvikäyttössä käteviä nämä dieselit...
Ketjun aloittanut mhj näkee näistä kommenteistakin, millaisten ennakkoluulojen seassa joutuu nokilekallaan autoilemaan.
Edellinen auto oli Bensa-Volvo 2.4 litran tinaviitosella. Nykyisessä sitä pienemmässä dieselissä on selvästi pienempi kulutus, halvemmat huollot, mukavammat käyttöominaisuudet, nopeammin toimiva lämmityslaite ja parempi lohkolämmitin, joten minun osaltani diesel on todella muuttanut talviajon oleellisesti mukavammaksi. Tämä tosin vain omana kokemuksena, ilman edes yritystä mihinkään yleispätevään analyysiin.
Juuri nyt ei ole bensamoottoria ikävä, mutta saatan joskus vielä hommata sellaisenkin. On niissäkin hyvät puolensa.
Putput:
Paljonko on C02-päästöt ja kulutus talvidieselillä?
Mistä minä tiedän mitä talvella menee, mutta ympärivuotinen keskikulutus meidän urheiluautolla (muistathan sen suksilaatikon ja kanootin kuljetuslavetin) oli tankkikirjan mukaan 6.2 sadalle.
Menee noinkin paljon, kun on vanhan nokilekan täystehoversio. BE on kuulemma taloudellisempi, mutta ei ole käsitystä kuinka paljon?
ovat käteviä, lämpöä piisaa, autosta riippuen, ja hyvin kulkee. kunhan polttoaine on nestemäistä.
Nykydieselit näyttävät hyvin huollettuna kulkevan "soseellakin", siis polttoaineen samepisteen alapuolella, jolloin polttoaine ei ole enää kirkasta nestettä, vaan parafiinit alkavat kristallisoitua.
surffari:
sisätilojen lämmitys sähköllä laturin kautta, vie 50 nopeudessa pikkupakkasessa noin litran, ja isommassa reilu 3 litraa enemmän hitusen aikaa. tämä lämpötilasta riippuen muutamasta sadasta metristä alkaen muutamaan kilometriin. ja siitä että onko lohko/sisälämmitys ollut päällä. -30C niin ehkä 7 kilometriä.
Oho, oletpas ollut tarkkana, vai luitko BMW:n datalehden?
En ole yhtä tarkasti seurannut kulutusta, koska itse vahdin pitkän ajan kulutusta lähinnä ajotavan ja tekniikan toimivuuden mittana. Mutta Mersun ajotietokoneen näytöstä näen saman ilmiön, että jo ennen talvirenkaille vaihtoa kylmät aamut alkavat nostaa lyhyen työmatkani keskikulutusta ihan selvästi.
Tässä tapauksessa sisätilalämmitin siis säästää polttoainetta, vaikka minulla ei suoraan sanoen ole aavistustakaan, kuinka paljon ;-)
sisätilojen lämmitys sähköllä laturin kautta, vie 50 nopeudessa pikkupakkasessa noin litran, ja isommassa reilu 3 litraa enemmän hitusen aikaa. tämä lämpötilasta riippuen muutamasta sadasta metristä alkaen muutamaan kilometriin. ja siitä että onko lohko/sisälämmitys ollut päällä. -30C niin ehkä 7 kilometriä.
Oho, oletpas ollut tarkkana, vai luitko BMW:n datalehden?
samaa matkaa pitkään, paljon valoja, ja lämmitystehon ottaminen laturilta vaikuttaa melko reippaasti moottorijarrutusmatkoihin. vakkaria kun käyttää, niin kulutuslukemasta näkee että koska kannattaa aloittaa hidastelu. täys laturiteholla, 200A lienee, akselitehoa tarvittaneen jo yli 4 kW pelkästään siihen joten jarruun ei tarvitse juuri koskea.
Olen ajanut dieseleillä jopa vuosikymmeniä. En enään vaihda suodattimia turhaan syksyisin. Luotan valmistajan ohjeisiin,
siis esim 60000 km. Eihän ne kiteet katso onko suodatin uusi vai hieman vanha. Veden laskun voi toki tehdä mutta sekin on oikeastaan turhaa. Siellä vain ei kertakaikiaan ole vettä. Ehkä itärajan tankkaajilla on tilanne toisin
Minä olen ajanut diiselillä nyt 3 talvea ja en ole sen enempää katsellut onko tankkiin mennyt talvilaatua vai kesälaatua vaan olen luottanut huoltoasemien tekevän laadun vaihdon ajallaan. Auto on toiminut moitteetta kovissakin pakkasissa ainoastaan kerran oli webastossa pieniä polttoaineen hyytymisen merkkejä mutta sekin ratkesi kun auto lämpesi (siis auto käyntiin kylmiltään -30 pakkasesta, eikä ongelmia) Minäkin olen ymmärtänyt että polttoaineen paluuvirtaus pitää jo käyntiin lähtevän auton käyntikunnossa mutta minulle kerrottiin auton huollossa että uusissa diiseleissä on muuttuvatehoiset polttoainepumput joten paluuvirtaus on minimaalista joten se ei auta, liekkö näin mutta niin väittivät minulle.
Kaksi talvea dieselillä on takana ja molempina on alin lämpötila ollut -34 ja mitään ongelmia ei ole ollut. Jos tuosta vielä kylmenee, niin kannattaa tankata arktista dieseliä (-40/-44). Sitäkin saa talvella jo monesta paikasta ympäri Suomea.
Sinulla tuntuu olevan kokemusta monista asioista, mutta luetun ymmärtämisessä olisi parantamisen varaa.
En suinkaan väittänyt vastaan bensan toimivuudelle, vaikka mieluummin yhdyn suositukseesi petroolista, joka ei ole niin kova liuotin kuin bensiini.
Mutta en kysynyt, millä dieselöljyn pakkasenkestoa voisi parantaa, vaan mikä pysäyttää jo käynnistyneen dieselin? Oman veikkaukseni siihen, miksi polttoaine toimii hetken, mutta ei pitkää matkaa esitin jo yllä. Koska sinulla on asiasta kokemusta, kuulisin mielelläni sinun asiantuntija-arviosi?
Missään vaiheessa en kertonut että minulla olisi ollut dieselini kanssa ongelmia, sen vuoksi joudunkin arvailemaan, mikä hyydyttää menon sitten JOS niin käy?
Kuinka ihmeessä suuttimen pienet reijät tukkivat suodattimen, joka käsittääkseni on suuttimesta katsottuna vastavirtaan päin?
Nykydiesel toimii niin hyvällä hyötysuhteella, ettei hukkalämpöä synny kovin paljon, ainakaan kovalla pakkasella kun moottorin ohi virtaa ajoviiman vuoksi erittäin kylmää ilmaa.
Kokeile peittää keulaa (surffari jo sitä ehdotti), älä liikaa, jos tukit ritilän kokonaan varmasti keittää, siis tarkkaile moottorin lämpömittaria! Jos moottori hyytyy, usein pieni (pakollinen) pysähdys auttaa moottorin lämmittäessä polttoainejärjestelmää.
Lainaan omaa tekstiäni: "Tiedät varmaan kuinka pienet ruiskutussuuttimien reiät ovat." Olen aivan samaa mieltä kanssasi, jos suodatin toimii, lauseessa ei ole järkeä, en ajatellut mitä kirjoitin! Sellaista sattuu, olin väärässä!
Diesel- ja bensiinimoottorin polttoaineilla on karkeasti ottaen päinvastaiset ominaisuudet, dieselöljyn PITÄÄ syttyä paineessa kun missään tapauksessa bensiini EI SAA syttyä pelkän paineen alaisena, siitä seuraa nakutus joka tuhoaa moottorin. Tämä muistutus petrolin/bensiinin lisäämisestä dieselin tankkiin. Ei saa lisätä liikaa!
Ennakkovaroitus, otetaan asiat asioina, vaikka saattaakin näyttää, että olisin ottanut sinut tähtäimeen.
Niin ei ole, vaan olen itsekin uusi dieselkuski, joten minulla on tällä alueella aukkoja tiedoissa ja siksi kyselen.
Tapsa III:
Nykydiesel toimii niin hyvällä hyötysuhteella, ettei hukkalämpöä synny kovin paljon, ainakaan kovalla pakkasella kun moottorin ohi virtaa ajoviiman vuoksi erittäin kylmää ilmaa.
Toisessa threadissa olet selvästi osoittanut olevasi perillä auton liikkumisen perusteista. Laskepa nykyaikaisen turbodieselin hyötysuhteella, niin huomaat kuinka hurjat häviöt niissäkin edelleen on.
Tuota tarjotaan usein heikon lämmityksen syyksi, mutta en oikein osta väitettä. Sinä et toki niin väittänytkään.
Oma arvaukseni, johon mieluusti kuulisin joko vahvistuksen tai korjauksen on, että etukammio- (tai pyörrekammiodieselin) suoraruiskudieseliä heikomman hyötysuhteen syy on suurelta osin kannessa? Jos näin on, silloin etukammiodieselin kansi tarvitsee paljon enemmän jäähdytystä kuin Common Rail. Lämpöhäviöitä on siis edelleen paljon, mutta ennen ne olivat helposti lämmitykseen hyödynnettävässä muodossa?
Tapsa III:
Kokeile peittää keulaa (surffari jo sitä ehdotti), älä liikaa, jos tukit ritilän kokonaan varmasti keittää, siis tarkkaile moottorin lämpömittaria! Jos moottori hyytyy, usein pieni (pakollinen) pysähdys auttaa moottorin lämmittäessä polttoainejärjestelmää.
Meillä on 2.4 litran bensavolvonkin keula kokonaan tukossa keskitalvella, mukaanlukien maskia alempi säleikkö puskusrissa. Mersun nokalla oli muuten sama peli, mutta tehtaan oma maskinsuoja jättää Avantgarden ison tähden kokoisen reiän keskelle. Senkin ajattelin tukkia ensi talveksi.
Jippo on siinä, ettei laiteta pahvia jäähdytintä vasten, vaan edemmäs säleikön pintaan. Jäähdytinkuilu ei ole lähellekään ilmatiivis ja termostaattituuletin hoitaa loput, eikä Oulun korkeudella pyöri ennen huhtikuuta.
Tapsa III:
Lainaan omaa tekstiäni: "Tiedät varmaan kuinka pienet ruiskutussuuttimien reiät ovat." Olen aivan samaa mieltä kanssasi, jos suodatin toimii, lauseessa ei ole järkeä, en ajatellut mitä kirjoitin! Sellaista sattuu, olin väärässä!
Aivan, ajatusvirhe, nou hätä!
Minua ihmetyttää se, että jos suodattimen läpi menee riittävästi polttoainetta käynnistystä varten, niin miksi hetken kuluttua ei enää mene riittävästi ajoa varten.
Tosin kuvitelma, josta en ole ollenkaan varma on, että CDI:n konepellin alla käytettäisiin yhtä paljon polttoainetta kuin vanhan dieselinkin, eli tyyliin sata litraa tunnissa, josta alle 6 poltetaan?
Tapsa III:
Diesel- ja bensiinimoottorin polttoaineilla on karkeasti ottaen päinvastaiset ominaisuudet, dieselöljyn PITÄÄ syttyä paineessa kun missään tapauksessa bensiini EI SAA syttyä pelkän paineen alaisena, siitä seuraa nakutus joka tuhoaa moottorin. Tämä muistutus petrolin/bensiinin lisäämisestä dieselin tankkiin. Ei saa lisätä liikaa!
Toinen riski voi olla pumpun ja suuttimien voitelu, mistä syystä uskoisin, vaan en tiedä, petroolin olevan hellävaraisempaa?
Näin viime vuonna.
Kaikki Suomen Neste Oil -asemat siirtyvät talvidieselin jakeluun loka-marraskuun aikana.
S-ryhmään kuuluvan ABC-ketjun asemilla siirrytään talvidieselin myyntiin koko Suomessa ensimmäinen marraskuuta mennessä.
Kiitos "Samppa 1300".
mhj:
Riippuu siitä, tyhjeneekö tankki viikossa vai kuukaudessa. Edellisessä tapauksessa asialla ei ole kovin suurta merkitystä.
Jos ajoa tulee vähän ja täyttää tankin yöpakkasten tullessa kesälaadulla -5/-15, voi sitä olla tankissa vielä runsaasti kun olisi syytä ja mahdollisuus tankata talvilaatua. Ja tällaisessa mixissä samepiste voi olla paljon lähempänä kesälaadun -5 C:tta, jolloin kovalla pakkasella voi tulla ongelmia.
Ks. polttoainetietoa esim. täältä: Neste-dieselit
jos dieseliä kuluu vähäsen, niin syksyllä voi olla hyvä idea olla tankkaamatta tankkia täyteen... mikäli keli kylmenee yllättäen, niin sitten saa tankkiin talvilaatua. aika kelin mukaan tavaraa tulee saataville, välikelin laatu riittää aika myöhälle syksyyn tai etelässä oikeastaan niin kauan kunnes meri jäätyy. kesäisempi on parempaa ja halvempaa.
jos on lämmitetty suodatin ja aamulämmitys piuhan kanssa tai starttaa tallista, niin kylmä yökään ei haittaa jos päivällä lämpenee.
nesteen sivuilta saa haettua että mitä laatua on missäkin tarjolla. usein johonkin tulee "lapinmatkalaatua" suht aikaisin
http://www.neste.fi/segment.aspx?path=2589,2655,2710,2821
mikahe ja surffari jo linkittivätkin tärkeimmät.
Lisään vain sen käytännön havainnon, että oikein suunniteltu ja ehjä diesel kulkee kyllä vaikka tankissa oleva polttoaine olisi muutaman asteen samepisteen alapuolellakin.
Yleensä menon pysäyttää suodatettavuus, tai sen puute, eikä se ole jäätymispisteen tapainen yksikäsitteinen raja, vaan riippuu autosta.
Käytännössä taitaa käydä niin, että jos common rail diesel käynnistyy, se myös pysyy käynnissä, koska paluuvirta lämmittää tankissa olevaa polttoainetta?
eipä taida paluuvirtaus kovin paljoa lämmittää, kun on autoja hyytyillyt matkan varrelle talvella. suodatin lienee ensimmäinen joka hyytyy jollei ole lämmitetty, sen jälkeen kyse on siitä mitä pumppu jaksaa imeä. kerran pääsi yllättämään melko täydellä tankilla, mutta sain lähes puolet talvilaatua. sitten tulikin kunnon pakkaset ja työmatkalla oli pari hyytynyttä autoa, mutta itselläni ei ollut ongelmia vaikka taisi suodatettavuuslämpötila olla alitettu. ilmeisesti on lämmitetty suodatin...
kannattaa tarkistaa mitä laatua tankkiin lorottelee, osa huoltamoista myy kesäisempiä laatuja ja osa talvisempia. joskus saattaa lorahtaa kesälaatua talvilaatutankkiinkin, joten kuitit kannattaa säilyttää...
keskustelupalstojen äärettömän viisauden ja uskomattoman luotettavuuden pohjalta luulen, että polttoaineputken pitäisi sijaita paluuputken sisällä ja käytännössä imuputken pään lähistön pitäisi olla nestemäistä polttoainetta. tankinkin pitäisi siis olla lämmitetty. rekat ajavat ilmeisesti kesädieselillä talvetkin, mutta jos seisottaa esim viikonloppuna/yöllä/huollossa kylmässä, niin talvidieseliä tarttis olla tankissa. sähköllä saa kyllä tankinkin lämmitettyä, ja moottorin jäähdytysveden avulla matkan aikana. itsellä ei siis mitään kokemusta, vain luuloa. yritin aikoinaan etsiskellä tietoa että onko oman auton suodatin lämmitetty, myyjä sanoi että on, mutta...
mhj:
Kokeile vähän petrolia tai ihan bensiiniä polttoaineen joukkoon, omalla vastuulla!
Kiitos monista hyvistä neuvoista.
Pitää perehtyä ajan kanssa.
Autolla on myös talvi kokematta.
surffari:
OK, seison korjattuna, paluuvirran lämmitysvaikutus oli omaa teoretisointiani. Kylmä matka sillä on auton alla.
Mutta mikäs suodattimen tukkii ajon aikana, jos kerran käyntiin lähtee? Saman paluuvirtauksen vuoksi siellä käy jo lähtiessä melkoinen koski?
Vai onko kyse siitä, että osittain tukkeutuneen suodattimen läpi menee tyhjäkäynnin tarvitsema määrä, mutta ei enempää?
740 GLE:
ilmeisesti juurikon näin. ja auki pitäisi saada jos moottori on lämmennyt (ja on viimasuoja ) pysähtymällä, joka sinänsä hoituu automaattisesti, ja odottamalla että moottoritilan lämpö sulattaa suodattimen tukkivat kiteet. sitten taas pääsee vähän matkaa, riippuen moottorin lämmöistä ehkä pitempäänkin... ei ole onneksi kokemusta.
kuinkahan tuo suodattimen lämmitys oikein hoituu? sähköllä, polttoaineputki kiertää moottorin öljyn tai jäähdytysnesteen läheisyydessä, jäähdytysneste kiertää suodattimen läheltä?
Itsellä on kokemusta dieseleistä, kun ehdotin pikku tilkkaa petrolia tankkiin. Älä tee jos tuntuu väärältä. Sinun suodatin-ongelma on omaa syytäsi, diesel ei pidä että polttoaineessa on epäpuhtauksia, paikat tukkeutuu. Tiedät varmaan kuinka pienet ruiskutussuuttimien reiät ovat.
Hienoja ja talvikäyttössä käteviä nämä dieselit...
Paljonko on C02-päästöt ja kulutus talvidieselillä?
Putput:
Joo, mitään ongelmia ei ole nyt kolmen talven aikana esiintynyt. Enkä mitään laittomia petroolilantrauksiakaan ole sekoitellut. (Aikoinaan ministeri P. Vennamo taisi myöntää jonkun väliaikaisen poikkeusluvan verottoman petroolin käytölle kovana pakkastalvena, kun riittävän notkeaa talvilaatua ei ollut silloin tarjolla tarpeeksi.)
Putput:
Mulla on talvikulutus ollut keskimäärin n. 5,5 L/100km.
Kesädieselillä, kesäkelissä ja vastaavan levyisillä kesärenkailla samalla keskinopeudella saattaisi mennä muutaman desin pienemmällä. Kesällä ajo sisältää kuitenkin enemmän pitkää moottoritieajoa (myös yli 200 km/h) ja toisaalta renkaatkin ovat leveämmät, joten suora vertailu on vaikeaa. Varsinkin kun olosuhteet joka tapauksessa ovat erilaiset.
Putput:
ovat käteviä, lämpöä piisaa, autosta riippuen, ja hyvin kulkee. kunhan polttoaine on nestemäistä.
dieseleissä seos ei lauhdu sylinterin pinnoille, kun ei ole seosta, joten ei tarvita rikastustakaan. sinänsä siis kulutus ei nouse tuon takia. ajovastukset sinänsä muuttuu kun ilma on paksumpaa, ja öljyt jähmeämpiä jne, samat kuin muissakin autoissa. talvidiesel nostaa kulutusta jonkin verran auton moottorista ja sen säädöistä riippuen. talvidieselissä siinä on muutama prosentti vähemmän energiaa litraa kohti, se kun on kevyempää.
matka-ajossa kun tulee talvinopeusrajoitukset niin kulutus pysyy itselläni samana talvilaadulla. jos on välikelin laatua, eikä siis kylmä, niin laskee hieman, noin 4 desiä tjsp
kaupunkimaisessa ajossa kulutus nousee jo syksyllä puolisen litraa kun start&stop lakkaa toimimasta bemussa ( +3C rajana ja kylmä kone lähtiessä ) ja kylmyydestä riippuen moottorin ja sitä kautta sisätilojen lämmitys sähköllä laturin kautta, vie 50 nopeudessa pikkupakkasessa noin litran, ja isommassa reilu 3 litraa enemmän hitusen aikaa. tämä lämpötilasta riippuen muutamasta sadasta metristä alkaen muutamaan kilometriin. ja siitä että onko lohko/sisälämmitys ollut päällä. -30C niin ehkä 7 kilometriä. parin kilsan jälkeen puhaltaa hyvin lämmintä, pikku kiihdytys siinä nostaa moottorin lämmöt, mutta lämpötilasta riippuen sähköä menee vastuksille kunnes saksalainen insinööri on tyytyväinen auton sisälämpötilaan.
Tapsa III:
Sinulla tuntuu olevan kokemusta monista asioista, mutta luetun ymmärtämisessä olisi parantamisen varaa.
En suinkaan väittänyt vastaan bensan toimivuudelle, vaikka mieluummin yhdyn suositukseesi petroolista, joka ei ole niin kova liuotin kuin bensiini.
Mutta en kysynyt, millä dieselöljyn pakkasenkestoa voisi parantaa, vaan mikä pysäyttää jo käynnistyneen dieselin? Oman veikkaukseni siihen, miksi polttoaine toimii hetken, mutta ei pitkää matkaa esitin jo yllä. Koska sinulla on asiasta kokemusta, kuulisin mielelläni sinun asiantuntija-arviosi?
Missään vaiheessa en kertonut että minulla olisi ollut dieselini kanssa ongelmia, sen vuoksi joudunkin arvailemaan, mikä hyydyttää menon sitten JOS niin käy?
Kuinka ihmeessä suuttimen pienet reijät tukkivat suodattimen, joka käsittääkseni on suuttimesta katsottuna vastavirtaan päin?
Putput:
Ketjun aloittanut mhj näkee näistä kommenteistakin, millaisten ennakkoluulojen seassa joutuu nokilekallaan autoilemaan.
Edellinen auto oli Bensa-Volvo 2.4 litran tinaviitosella. Nykyisessä sitä pienemmässä dieselissä on selvästi pienempi kulutus, halvemmat huollot, mukavammat käyttöominaisuudet, nopeammin toimiva lämmityslaite ja parempi lohkolämmitin, joten minun osaltani diesel on todella muuttanut talviajon oleellisesti mukavammaksi. Tämä tosin vain omana kokemuksena, ilman edes yritystä mihinkään yleispätevään analyysiin.
Juuri nyt ei ole bensamoottoria ikävä, mutta saatan joskus vielä hommata sellaisenkin. On niissäkin hyvät puolensa.
Putput:
Mistä minä tiedän mitä talvella menee, mutta ympärivuotinen keskikulutus meidän urheiluautolla (muistathan sen suksilaatikon ja kanootin kuljetuslavetin) oli tankkikirjan mukaan 6.2 sadalle.
Menee noinkin paljon, kun on vanhan nokilekan täystehoversio. BE on kuulemma taloudellisempi, mutta ei ole käsitystä kuinka paljon?
Paljonkos sinulla?
FARwd:
Kadehdittavan vähän talvikäytössä ja oli auto mikä tahansa, hyvin ajettu.
Mikä se muuten on?
740 GLE:
N. 11-13 l/100km bensaa ajotietokoneen mukaan.
740 GLE:
BMW 320d (saattaa vaihtua kohta toiseen saman merkkiseen)
surffari:
Nykydieselit näyttävät hyvin huollettuna kulkevan "soseellakin", siis polttoaineen samepisteen alapuolella, jolloin polttoaine ei ole enää kirkasta nestettä, vaan parafiinit alkavat kristallisoitua.
surffari:
Oho, oletpas ollut tarkkana, vai luitko BMW:n datalehden?
En ole yhtä tarkasti seurannut kulutusta, koska itse vahdin pitkän ajan kulutusta lähinnä ajotavan ja tekniikan toimivuuden mittana. Mutta Mersun ajotietokoneen näytöstä näen saman ilmiön, että jo ennen talvirenkaille vaihtoa kylmät aamut alkavat nostaa lyhyen työmatkani keskikulutusta ihan selvästi.
Tässä tapauksessa sisätilalämmitin siis säästää polttoainetta, vaikka minulla ei suoraan sanoen ole aavistustakaan, kuinka paljon ;-)
Putput:
Jos BMW kuluttaa tuon verran, täytyy koneessa olla sen verran kokoa, että luulisi silläkin tarkenevan
740 GLE:
samaa matkaa pitkään, paljon valoja, ja lämmitystehon ottaminen laturilta vaikuttaa melko reippaasti moottorijarrutusmatkoihin. vakkaria kun käyttää, niin kulutuslukemasta näkee että koska kannattaa aloittaa hidastelu. täys laturiteholla, 200A lienee, akselitehoa tarvittaneen jo yli 4 kW pelkästään siihen joten jarruun ei tarvitse juuri koskea.
Olen ajanut dieseleillä jopa vuosikymmeniä. En enään vaihda suodattimia turhaan syksyisin. Luotan valmistajan ohjeisiin,
siis esim 60000 km. Eihän ne kiteet katso onko suodatin uusi vai hieman vanha. Veden laskun voi toki tehdä mutta sekin on oikeastaan turhaa. Siellä vain ei kertakaikiaan ole vettä. Ehkä itärajan tankkaajilla on tilanne toisin
Minä olen ajanut diiselillä nyt 3 talvea ja en ole sen enempää katsellut onko tankkiin mennyt talvilaatua vai kesälaatua vaan olen luottanut huoltoasemien tekevän laadun vaihdon ajallaan. Auto on toiminut moitteetta kovissakin pakkasissa ainoastaan kerran oli webastossa pieniä polttoaineen hyytymisen merkkejä mutta sekin ratkesi kun auto lämpesi (siis auto käyntiin kylmiltään -30 pakkasesta, eikä ongelmia) Minäkin olen ymmärtänyt että polttoaineen paluuvirtaus pitää jo käyntiin lähtevän auton käyntikunnossa mutta minulle kerrottiin auton huollossa että uusissa diiseleissä on muuttuvatehoiset polttoainepumput joten paluuvirtaus on minimaalista joten se ei auta, liekkö näin mutta niin väittivät minulle.
Onko huoltoasemilla/tankkauspisteissä yleisesti tapana ilmoittaa
kulloinkin tankattavissa oleva dieselin laatu tankkauspistoolin lähettyvillä. ST1:llä näkyi olevan merkinnät -5/-15 muutama päivä sitten.
Kyllä, näin on tapana ainakin Suomessa.
Kaksi talvea dieselillä on takana ja molempina on alin lämpötila ollut -34 ja mitään ongelmia ei ole ollut. Jos tuosta vielä kylmenee, niin kannattaa tankata arktista dieseliä (-40/-44). Sitäkin saa talvella jo monesta paikasta ympäri Suomea.
Kiitokset vahvistuksesta.
Eipä hätiä, nyt onkin tankissa jo runsaasti -5/-15 dieseliä.
740 GLE kyselee:
Nykydiesel toimii niin hyvällä hyötysuhteella, ettei hukkalämpöä synny kovin paljon, ainakaan kovalla pakkasella kun moottorin ohi virtaa ajoviiman vuoksi erittäin kylmää ilmaa.
Kokeile peittää keulaa (surffari jo sitä ehdotti), älä liikaa, jos tukit ritilän kokonaan varmasti keittää, siis tarkkaile moottorin lämpömittaria! Jos moottori hyytyy, usein pieni (pakollinen) pysähdys auttaa moottorin lämmittäessä polttoainejärjestelmää.
Lainaan omaa tekstiäni: "Tiedät varmaan kuinka pienet ruiskutussuuttimien reiät ovat." Olen aivan samaa mieltä kanssasi, jos suodatin toimii, lauseessa ei ole järkeä, en ajatellut mitä kirjoitin! Sellaista sattuu, olin väärässä!
Diesel- ja bensiinimoottorin polttoaineilla on karkeasti ottaen päinvastaiset ominaisuudet, dieselöljyn PITÄÄ syttyä paineessa kun missään tapauksessa bensiini EI SAA syttyä pelkän paineen alaisena, siitä seuraa nakutus joka tuhoaa moottorin. Tämä muistutus petrolin/bensiinin lisäämisestä dieselin tankkiin. Ei saa lisätä liikaa!
Ennakkovaroitus, otetaan asiat asioina, vaikka saattaakin näyttää, että olisin ottanut sinut tähtäimeen.
Niin ei ole, vaan olen itsekin uusi dieselkuski, joten minulla on tällä alueella aukkoja tiedoissa ja siksi kyselen.
Tapsa III:
Toisessa threadissa olet selvästi osoittanut olevasi perillä auton liikkumisen perusteista. Laskepa nykyaikaisen turbodieselin hyötysuhteella, niin huomaat kuinka hurjat häviöt niissäkin edelleen on.
Tuota tarjotaan usein heikon lämmityksen syyksi, mutta en oikein osta väitettä. Sinä et toki niin väittänytkään.
Oma arvaukseni, johon mieluusti kuulisin joko vahvistuksen tai korjauksen on, että etukammio- (tai pyörrekammiodieselin) suoraruiskudieseliä heikomman hyötysuhteen syy on suurelta osin kannessa? Jos näin on, silloin etukammiodieselin kansi tarvitsee paljon enemmän jäähdytystä kuin Common Rail. Lämpöhäviöitä on siis edelleen paljon, mutta ennen ne olivat helposti lämmitykseen hyödynnettävässä muodossa?
Tapsa III:
Meillä on 2.4 litran bensavolvonkin keula kokonaan tukossa keskitalvella, mukaanlukien maskia alempi säleikkö puskusrissa. Mersun nokalla oli muuten sama peli, mutta tehtaan oma maskinsuoja jättää Avantgarden ison tähden kokoisen reiän keskelle. Senkin ajattelin tukkia ensi talveksi.
Jippo on siinä, ettei laiteta pahvia jäähdytintä vasten, vaan edemmäs säleikön pintaan. Jäähdytinkuilu ei ole lähellekään ilmatiivis ja termostaattituuletin hoitaa loput, eikä Oulun korkeudella pyöri ennen huhtikuuta.
Tapsa III:
Aivan, ajatusvirhe, nou hätä!
Minua ihmetyttää se, että jos suodattimen läpi menee riittävästi polttoainetta käynnistystä varten, niin miksi hetken kuluttua ei enää mene riittävästi ajoa varten.
Tosin kuvitelma, josta en ole ollenkaan varma on, että CDI:n konepellin alla käytettäisiin yhtä paljon polttoainetta kuin vanhan dieselinkin, eli tyyliin sata litraa tunnissa, josta alle 6 poltetaan?
Tapsa III:
Toinen riski voi olla pumpun ja suuttimien voitelu, mistä syystä uskoisin, vaan en tiedä, petroolin olevan hellävaraisempaa?