Aikamoinen lämmitinkin noissa Baijerilaisissa on, kun se on sinun mukaasi mitoitettu toimimaan täydellä teholla vasta -63 asteessa.
Tekisi mieli kysyä että oletko siilinjärveläisiä kun on noin lyhyt matematiikka. No enpäs kysykään vaan sanon kohteliaammin että näinhän sitä ei tietenkään lasketa. Että nollassa Celcius-asteessa ei olisi ollenkaan lämmitystä ja lineaarisella ekstrapolaatiolla saadaan -63. Ihmiskeho on sopeutuvainen ja muutaman asteen eroihin ei kiinnitä tuollaisissa oloissa subjektiivista huomiota. Suomalaisethan kestävät 80 asteen lämpötilaeroa ja "ilmastonmuutosta" (kesä-talvi). Toteanpahan vain että dieselbemarissa on niin hyvä lämmityslaite ettei -42 tunnu missään ainakaan rivakasti ajaessa eikä ole lähelläkään tehomaksimia. Enkä huomannut autossa mitään tästä syntynyttä vikaa. Aivan kuten arvelet, kokemukseni viittaa siihen suuntaan, että lämppäri kestäisi hyvin -60 astetta. Lämppärin ylivertainen teho on monissa TM:n talvitesteissäkin todennettu. Aikaisemmissa autoissani heikot lämppärit oli etenkin japseissa (tämäkin testeissä todettu tosiasia, samoin jäykistyvät iskarit) mutta myös Volvoissa. Viime mainitut ei myös käynnistyneet talvella kunnolla kun akut jotenkin vuotivat sähköä ja tyhjenivät muutamassa paukkupakkaspäivässä. Nyt puhutaan kuitenkin 1990-luvusta.
Monien suomalaisten käsitys dieseleistä talvella juontaa edelleen talvisotaan, jolloin niitä muutamia dieseleitä ei lainkaan sammutettu, koska pelättiin ettei niitä saa enää käyntiin. Tämän muiston elähdyttäminähän taksikuskit vielä tänäkin päivänä pitävät mersunsa raksuttamassa talvipakkasilla tolpalla osoittaen näin kunnioitusta veteraaneille.
Enpä oikein tahdo uskoa tuota. Ainakin tänne jonnekin pohjoiseen tuli ajat sitten talvidiesel. Se on sitten teidän paikallisen dealerin vika jos ei ole vaihtanut tarraa? Sitäpaitsi nykyinen kesälaatukin menee vielä tällaisissa pikkupakkasissa aivan hyvin. Riippuu auton tekniikasta. Monissahan on jo kierron yhteydessä etulämmitys polttoaineelle.
no alle 5 litraa satkulla, ja kuumaa piisaa halutessa, ilman wepastoja tms. ei ole kulutukseen verrannollista. moottorin kuormitus olisi hyvä olla korkea, eli alhaiset kierrokset, ja kunnon kenno järkevällä sisäilmankierto-ohjauksella, järkevästi säädetyllä vesipumpulla. bemussani lienee tuo satsi kunnossa lämmöistä päätellen.
alussa tosin sähkövastuksella hoidetaan että lämpöä alkaa tulla heti, ja moottorin kuormitus pysyy korkealla. ja kulutus...
Piisaako tosiaan jos pakkasta on -20 ... -25C ja ajelet taajamassa noin 50-60 km/h ja pysähtelet välillä valoihin tyhjäkäynnillä (oletetaan ettei mitään start/stop virityksiä ole käytössä )? Siis ilman mitään sähkövastuksia tai lisävaruste-peittoja nokassa? Noissa olosuhteissa kulutus pyörii 2 L/100km tai 2L/h luokassa eikä energiaa juuri ole hukattavaksi Jokin 1-sarjan bemu? Bemuissa kun ei yleensä ole edes lämpömittaria, niin ei voi tehdä edes havaintoa jos kone käy kylmänä. Miten siinä mahtaa koskaan saada tietää jos vaikka termostaatti hajoaa ja jää täysin auki.
lämpimähköllä (moottorivastukset pois päältä koneella moottorijarrutuksessa voidaan ehkäistä koneen kylmenemistä laittamalla vastuksia päälle, ja tyhjäkäynnillä liikennevaloissa energiaa voidaan koittaa tunkea (pers+käsi)lämmittimiin (ja pienentää puhallusta kun viima ei jäähdytä laseja) ja/tai akkuun, pitää kuormitusta ylhäällä ettei moottori jäähdy
korjauksia/lisäyksiä, obd-lukijan kertoman datan perusteella arvattua:
moottori säätää pakokaasujen takaisinkierrätyksellä lämpiämisnopeuttansa, eli kierrättää kuumia pakokaasuja jäähdyttimen kautta takaisin sylinteriin. ottaa siis pakokaasuista lämpöä talteen kun jäähdytintä jäähdytetään moottorin jäähdytysnesteellä. oikein kylmällä systeemi pysyy päällä kokoajan, muuten menee pois kun kone+sisätilat on saksalaisen insinöörin mielestä ok. näkyy sekä suoraan kierrätyslukemana, 100% kierrätys, että lisääntyneenä massavirtana joka siis on nollasta poikkeava myös moottorijarrutuksissa. ettei homma mene liian helpoksi niin systeemi antaa joskus lukemaa -100%, jolloin ilmaa kulkee mutta moottorijarrutus on selkeästi vähäisempi.
laturitehoakin käytetään ilmeisesti, silloin pakokaasujen lämpötilat pysyy korkeahkolla tasolla talvella tyhjäkäynnillä. ja moottorin lämmöt ylhäällä myös liikennevaloissa ja moottorijarrutuksissa vaikkei polttoainetta pala ollenkaan. kesällä moottorijarrutus jäähdyttää vakioajon ekassa pitkässä hidastuksessa valoihin, talvella kone+kabiini lämpiää.
kierrätys nostaa sekä massavirtaa että tuloilman lämpötilaa. seurauksena suuremmat häviötehot sekä huonompi hyötysuhde ja luultavasti kovempi keskimääräinen lämpötila sylinterissä. motariajossa kesällä katalysaattorin lämmöt (pakokaasun lämpötila) kohoaa lähelle 400C, talvella luokkaa 200-250C. vastustehon ollessa päällä kylmäkäynnistyksissä moottorin jäähdytysnesteen lämpötilamitta-anturi lämpiää todella nopsaan noin +20C asti, tyyliin aste/sekunti tyhjäkäynnillä, ei ole tullut kellotettua, kunnes sisälämpötilaa aletaan nostamaan.
joku on tosiaan jotain ajatelut tuon puuhaamisessa. varmaankin sitten uusien bemujen eco-moodi poistaa takaisinkierrätystä jahka moottori on lämmennyt johonkin asti.
Tekisi mieli kysyä että oletko siilinjärveläisiä kun on noin lyhyt matematiikka. No enpäs kysykään vaan sanon kohteliaammin että näinhän sitä ei tietenkään lasketa. Että nollassa Celcius-asteessa ei olisi ollenkaan lämmitystä ja lineaarisella ekstrapolaatiolla saadaan -63. Ihmiskeho on sopeutuvainen ja muutaman asteen eroihin ei kiinnitä tuollaisissa oloissa subjektiivista huomiota. Suomalaisethan kestävät 80 asteen lämpötilaeroa ja "ilmastonmuutosta" (kesä-talvi). Toteanpahan vain että dieselbemarissa on niin hyvä lämmityslaite ettei -42 tunnu missään ainakaan rivakasti ajaessa eikä ole lähelläkään tehomaksimia. Enkä huomannut autossa mitään tästä syntynyttä vikaa. Aivan kuten arvelet, kokemukseni viittaa siihen suuntaan, että lämppäri kestäisi hyvin -60 astetta. Lämppärin ylivertainen teho on monissa TM:n talvitesteissäkin todennettu. Aikaisemmissa autoissani heikot lämppärit oli etenkin japseissa (tämäkin testeissä todettu tosiasia, samoin jäykistyvät iskarit) mutta myös Volvoissa. Viime mainitut ei myös käynnistyneet talvella kunnolla kun akut jotenkin vuotivat sähköä ja tyhjenivät muutamassa paukkupakkaspäivässä. Nyt puhutaan kuitenkin 1990-luvusta.
Monien suomalaisten käsitys dieseleistä talvella juontaa edelleen talvisotaan, jolloin niitä muutamia dieseleitä ei lainkaan sammutettu, koska pelättiin ettei niitä saa enää käyntiin. Tämän muiston elähdyttäminähän taksikuskit vielä tänäkin päivänä pitävät mersunsa raksuttamassa talvipakkasilla tolpalla osoittaen näin kunnioitusta veteraaneille.
Ps Baijerilainen kirjoitetaan pienellä b:llä.
Nunchakulle suosittelen mm. yhdys_sanojen hallintaa ennen opettajan uraa.
"Celcius-asteella" tarkoittanet celsiusastetta.
Mistähän päin maata pitäisi lähteä etsimään talvidieseliä.
Maan keskikolkassa, länsirannikolla St1:llä edelleen jaossa kesädieseliä.
Olisikohan muun nimisillä asemilla asia paremmmin hoidossa.
Enpä oikein tahdo uskoa tuota. Ainakin tänne jonnekin pohjoiseen tuli ajat sitten talvidiesel. Se on sitten teidän paikallisen dealerin vika jos ei ole vaihtanut tarraa? Sitäpaitsi nykyinen kesälaatukin menee vielä tällaisissa pikkupakkasissa aivan hyvin. Riippuu auton tekniikasta. Monissahan on jo kierron yhteydessä etulämmitys polttoaineelle.
Tänään taas tarkastin kauppareissulla joko olisi tullut talvidieseliä.
Ei ollut.
Pitää katsoa tilannetta huomenissa muilta asemilta.
Se on sitten tämän aseman kohdalla ilmeisesti töpeksintää tavalla tai toisella.
Jorma L:
korjauksia/lisäyksiä, obd-lukijan kertoman datan perusteella arvattua:
moottori säätää pakokaasujen takaisinkierrätyksellä lämpiämisnopeuttansa, eli kierrättää kuumia pakokaasuja jäähdyttimen kautta takaisin sylinteriin. ottaa siis pakokaasuista lämpöä talteen kun jäähdytintä jäähdytetään moottorin jäähdytysnesteellä. oikein kylmällä systeemi pysyy päällä kokoajan, muuten menee pois kun kone+sisätilat on saksalaisen insinöörin mielestä ok. näkyy sekä suoraan kierrätyslukemana, 100% kierrätys, että lisääntyneenä massavirtana joka siis on nollasta poikkeava myös moottorijarrutuksissa. ettei homma mene liian helpoksi niin systeemi antaa joskus lukemaa -100%, jolloin ilmaa kulkee mutta moottorijarrutus on selkeästi vähäisempi.
laturitehoakin käytetään ilmeisesti, silloin pakokaasujen lämpötilat pysyy korkeahkolla tasolla talvella tyhjäkäynnillä. ja moottorin lämmöt ylhäällä myös liikennevaloissa ja moottorijarrutuksissa vaikkei polttoainetta pala ollenkaan. kesällä moottorijarrutus jäähdyttää vakioajon ekassa pitkässä hidastuksessa valoihin, talvella kone+kabiini lämpiää.
kierrätys nostaa sekä massavirtaa että tuloilman lämpötilaa. seurauksena suuremmat häviötehot sekä huonompi hyötysuhde ja luultavasti kovempi keskimääräinen lämpötila sylinterissä. motariajossa kesällä katalysaattorin lämmöt (pakokaasun lämpötila) kohoaa lähelle 400C, talvella luokkaa 200-250C. vastustehon ollessa päällä kylmäkäynnistyksissä moottorin jäähdytysnesteen lämpötilamitta-anturi lämpiää todella nopsaan noin +20C asti, tyyliin aste/sekunti tyhjäkäynnillä, ei ole tullut kellotettua, kunnes sisälämpötilaa aletaan nostamaan.
joku on tosiaan jotain ajatelut tuon puuhaamisessa. varmaankin sitten uusien bemujen eco-moodi poistaa takaisinkierrätystä jahka moottori on lämmennyt johonkin asti.
Viimeiset 22.500 km toukokuulta lähtien ajettu tietokonetta nollaamatta ja S204 CDI:n tietokone näyttää 5.5 sadalle keskiarvoa.
Pohjat oli kesällä 5.4, eikä seuraava desin nousu voi olla enää kaukana.
Tuo ei ole Mercedeksen uusi BE hippidiesel, vaan vanha OM646 nokileka.
Olen ihmetellyt moottorin normaalia möreämpää käyntiääntä kovalla pakkasella. Mistähän mahtaa johtua? Jotain tekemistä takaisinkierrätyksen kanssa?