EU asettaa uusille autoille jatkuvana lainsäädäntätyönä sitovia ekologisuus- ja turvallisuusvelvoitteita. Nämä tullevat rajoittamaan merkittävästi autonostajan valinnanvapauksia ajoneuvojen talviominaisuuksien suhteen. Kehitys ja lobbaus EU:ssa tapahtuvat ensisijaisesti suurten, lauhkean ilmaston maiden ehdoilla.
Esimerkiksi (etuvetoisen) henkilöauton sellainen ajovakauden hallintajärjestelmä (ESP/ESC), joka ei ole irtikytkettävissä, merkitsee huonontunutta etenemis- ja mäennousukykyä lumisohjoisella sivutiellä varsinkin mäkiristeyksessä jyrkkään käännyttäessä.
Idle-Stop-and-Go (ISG)-tekniikka huurruttaa ikkunat, jos joutuu talvipakkasilla seisottamaan autoa liikennevaloissa tai muusta syystä vähänkin pitempään. Myös akku on kovilla, mikä lyhentää pitkäaikaispysäköintiä.
Hybriditekniikalla saavutettava polttoainekustannussäästö ei vastoin maaseudun ostajan mahdollisia odotuksia pystyne maantieajossa kompensoimaan monimutkaisesta konstruktiosta johtuvaa hankintahinnan eroa suhteessa pelkkään polttomoottoriversioon. Jopa vetokoukun asennuskielto saattaa ostohetkellä unohtua.
Täyssähköautot jättäisin vuosikymmeniksi pois talviautovertailuista.
Huomionarvoisia pointteja. Itse uskon hybridin jäävän vain omituiseksi välivaiheeksi. Täyssähkö on niin kaukana ettei tule olemaan meikäläiselle vaihtoehto...
Neliveto kompensoi ajonvakautushimmeleitä. Itse varaudun lähivuosien haasteisin jatkamalla 7-vuotiaan auton elinikää ehkä toisella seitsemällä vuodella. Ensimmäinen askel on maalipinnan ehostus. Ruostesuojaus on kunnossa.
Ajonhallinasta: Kai nyt turvallisuus menee joidenkin hyvin poikkeuksellisten olosuhteiden etenemiskyvyn edelle. Etenemiskykyisiäkin autoja on kyllä saatavilla, jos sellaiselle on tarvetta.
Start-Stop: Moottori ei sammu jos ulkona on liian kylmää tai moottori ei ole tarpeeksi lämmin. Lämpimästä moottorissa riittää kyllä lämpöä pitämään ikkunat auki.
Hybriditekniikka ja sähköauto: Ei EU pakota ketään valitsemaan noita. Jos ajaa paljon maanteillä, niin kannattanee valita dieselmoottorinen auto.
Start-stopista on nyt alla yhden vuoden kokemus (mukaanlukien kylmä viime talvi ja helteinen kesä
, eikä mitään pahaa sanottavaa. Auto sammuu harvemmin pakkaskeleillä, järjestelmä on toteutettu siten että ikkunat ei pääse huurtumaan. Itseasiassa ne pysyivät auki paremmin kuin edellisessä kulkineessa. Eikä kylmä pääse tulemaan koska puhallus toimii ja lämmintä tulee silloinkin harvoin kun auto talvella on sammuksissa. Myöskin kesällä ilmastointi toimi aivan normaalisti ja auto pysyi viileenä. Ja saahan sen start-stopin pois päältä jos haluaa.
Aina päällä oleva ESC ei tarkoita etteikö luistonestoa voisi kytkeä pois. Näin oli ainakin Avensis II-sarjassa jossa ESC aina päällä ja luiston eston sai napilla pois, tosin hyöty oli kyseenalainen kun jarruilla toteutettu tasauspyörästön lukitus katosi myös.
stop-go systeemeissä on jo nyt tominne joka estää moottorin sammumisen kun ulkolämpötila on alle +5 astetta.
hybriditekniikkakin voidaan toteuttaa kovin monella tavalla. Kaikissa uusissa BMWeissä on jo ns. mikrohybriditoiminto.
Energian talteenotto jarrutuksessa ja hyödyntäminen vain seuraavassa kiihdytyksessä ei vaadi yhtä järeää toteutusta kuin Toyotan muuttuva mode hybridi. Akkujakaan ei tarvita vain superkondensaattori jonka kestoikä on sama kuin sähkömoottorin.
Muistan vielä kun ns. automiehet tiesi että moiventtiilikannet on perkeleestä ja kellään ei tule ikinä olemaan varaa niiden jatkuviin koneremonttehin
Kuka olisi uskonut, että automaatitkin on nykyään käytännössä 6-vaihteisia eikä ne enää oikeastaan lisää kulutusta tai heikennä suorituskykyä. Hintakaan ei enää ole yhtä hirveä kuin 10v sitten.
Jos hybridillä tarkoitetaan energina talteen ottoa (kuten tänä päivänä
Oikeastaan todellinen hybridi on sellainen mihin voi tankata energiaa ainakin kahdessa eri muodossa. Prius PHA täyttää tämän ehdon mutta ei normaali Prius.
Täyssähköautot on ihan yhtä hyviä talvella kuin polttomoottoriset. Polttonestettä voidaan käyttää pelkästään auton lämmittämiseen. Tällöin lämpöhyötysuhde on hyvä. Lisäksi jos auto suunnitellaan paremmin lämpöä eristäväksi ja ilman vahto toisella lailla, ei lämpöenergian tarvita yhtä paljon kuin nykyään. Esmes, miksi autossa pitää vastaava ilmanvahto kuin 30 hengen toimistossa ja tämä ilman lämmön talteenottoa?
ESP on hyvä järjestelmä, ja saisikin mun puolesta olla vakiona kaikissa myytävissä autoissa. Sen sijaan ehdottomasti pitäisi autossa olla myös yksinkertainen nappula, josta järjestelmän saa halutessaan pois päältä.
Stop-start systeemit on myös hyödyllisiä, vaikkakaan Suomen "ruuhkissa" siitä tuskin ihan tolkutonta kulutushyötyä saa. Automatiikka kyllä pitää koneen ja kabiinin lämpimänä. Joissain autoissa tuo toimii vielä pikkupakkasillakin.
Hybridit ovat hyvä välivaihe matkalla kohti polttomoottoritonta autoa. Auton koko elinkaaren ekologisuudesta en mene sanomaan, mutta useimmissa tapauksissa hyvä hybridi lienee ajossa se kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto. Hinnatkin toivottavasti hieman laskee, kun kilpailu hybridimarkkinoilla kasvaa lähivuosina. Sitä ennen diesel säilynee tarkan markan autoilijan valintana.
Sähköauto on mulle ajatuksena vielä aika outo. Rajallinen toimintasäde ja pitkät latausajat tekee siitä väkisinkin pelkän kakkosauton kaupunkialueilla pörräämiseen. Toki maailmassa on paljon ihmisiä joille tämäkin riittää. Akkuteknologian räjähdysmäiseen kehittymiseen en oikein usko. Viimeiset sata vuotta niiden kanssa on jo näperrelty, eikä tämän pidemmälle ole päästy. Polttokennot saattaisi olla seuraava askel.
LKJ: EU asettaa uusille autoille jatkuvana lainsäädäntätyönä sitovia ekologisuus- ja turvallisuusvelvoitteita.
Aika kevyitä ovat tähän saakka EU:n eväät olleet ja Suomi on laistanut kaikista verotusta koskevistakin. Kummallista sinänsä, kaikki muut määräykset meillä otetaan liiankin kirjaimellisesti.
Nämä tullevat rajoittamaan merkittävästi autonostajan valinnanvapauksia ajoneuvojen talviominaisuuksien suhteen.
Enpä usko että lämmityslaitteita kielletään, jos paljon enemmän energiaa nielevä ilmastointi erityisesti Etelä-Eurooppaa vartenkin on sallittu.
Esimerkiksi (etuvetoisen) henkilöauton sellainen ajovakauden hallintajärjestelmä (ESP/ESC), joka ei ole irtikytkettävissä, merkitsee huonontunutta etenemis- ja mäennousukykyä lumisohjoisella sivutiellä varsinkin mäkiristeyksessä jyrkkään käännyttäessä.
Taitaa mennä vetoluistonesto ja ESC sekaisin. Yhtään autoa en ole vielä ajanut, josta luistonestoa ei saisi pienissä nopeuksissa pois päältä. ESC:tä ei tarvitsekaan saada, se ei heikennä etenemis- tai mäennousukykyä. Nelivetoautojakaan ei tietääkseni olla kieltämässä, jos muuten ei mäkeä ylös pääse niin hanki sellainen.
Idle-Stop-and-Go (ISG)-tekniikka huurruttaa ikkunat, jos joutuu talvipakkasilla seisottamaan autoa liikennevaloissa tai muusta syystä vähänkin pitempään.
Miten se tuon tekee? Stop and Go ei ensinnäkään kytkeydey kovin kylmässä päälle ja ainakin ajamissani versioissa auton sähköt ja sitä kautta tuulettimet ovat koko ajan käytössä järjestelmän toimiessakin,.
Myös akku on kovilla, mikä lyhentää pitkäaikaispysäköintiä.
Stop and Go:ssa asia on otettu huomioon varustamalla auto oikeanlaisella akulla ja starttimoottorilla.
Hybriditekniikalla saavutettava polttoainekustannussäästö ei vastoin maaseudun ostajan mahdollisia odotuksia pystyne maantieajossa kompensoimaan monimutkaisesta konstruktiosta johtuvaa hankintahinnan eroa suhteessa pelkkään polttomoottoriversioon. Jopa vetokoukun asennuskielto saattaa ostohetkellä unohtua.
Pakko ei ole ostaa hybridiä, maantieajossa taloudellisia dieseleitäkin saa kaupasta.
kello68
Vertaa ikkunoita ja muuta lämmöneristystä. Auto on koko ajan liikkeessä, kun ihmiset sisällä. Oletko kovalla (alle -20°C) pakkasella huomannut lasien huurtuvan paljon enemmän vauhdissa 100 km/h kuin 40 km/h? Suhteellisen pienessä tilassa on monta kosteuslähdettä - lumi vaatteissa ja lattialla sekä hönkivät kulkijat - ja lisäksi menopeli saattaa olla kokonaan -30°C. Se vaatii tehoja.
LKJ: Esimerkiksi (etuvetoisen) henkilöauton sellainen ajovakauden hallintajärjestelmä (ESP/ESC), joka ei ole irtikytkettävissä, merkitsee huonontunutta etenemis- ja mäennousukykyä lumisohjoisella sivutiellä varsinkin mäkiristeyksessä jyrkkään käännyttäessä.
AkiK: Taitaa mennä vetoluistonesto ja ESC sekaisin. Yhtään autoa en ole vielä ajanut, josta luistonestoa ei saisi pienissä nopeuksissa pois päältä. ESC:tä ei tarvitsekaan saada, se ei heikennä etenemis- tai mäennousukykyä. Nelivetoautojakaan ei tietääkseni olla kieltämässä, jos muuten ei mäkeä ylös pääse niin hanki sellainen.
LKJ: Tosiasia on, että en pysty päivittäin kääntymään lumisohjossa arviolta n. 10-15 prosentin kaltevuuden omaavasta ylämäestä n. 120 asteen kulmassa sijaitsevalle, saman kaltevuuden omaavalle poikittaisliittymälle ESP päällä. Se on napista irtikytkettävä. Kysymys onkin siitä, että poistetaanko tulevaisuudessa po. irtikytkentämahdollisuus, jolloin joudun vaivaisen 100 metrin ylämäen takia repimään kuvettani monen tonnin verran nykyistä enemmän nelivetoisen ostaakseni.
LKJ: Idle-Stop-and-Go (ISG)-tekniikka huurruttaa ikkunat, jos joutuu talvipakkasilla seisottamaan autoa liikennevaloissa tai muusta syystä vähänkin pitempään.
AkiK: Miten se tuon tekee? Stop and Go ei ensinnäkään kytkeydey kovin kylmässä päälle ja ainakin ajamissani versioissa auton sähköt ja sitä kautta tuulettimet ovat koko ajan käytössä järjestelmän toimiessakin.
LKJ: Ford-kauppias ilmoitti pari viikkoa sitten edellä mainitsemani syyn, tai sitten kuulin väärin. Pitänee jossain välissä tarkistaa.
LKJ: Myös akku on kovilla, mikä lyhentää pitkäaikaispysäköintiä.
AkiK: Stop and Go:ssa asia on otettu huomioon varustamalla auto oikeanlaisella akulla ja starttimoottorilla.
LKJ: En tarkistanut, mutta ihan tavalliselta esim. Hyundain akku näytti.
Itseltäni simahti aikoinaan starttimoottori Milanossa alle vuoden ikäisestä kärrystä, ja vanhassa Saabissa nikotteli starttirele (solenoidi) pakkasilla, jolloin se piti esilämmittää starttaamalla uudestaan vasta muutaman minuutin kuluttua.
En viitsisi ottaa harmikseni monimutkaisuutensa vuoksi yhä häiriöalttiimpaa tekniikkaa aivan saman liikkumistoiminnon suorittamiseksi.
Minulla ainakin oma Espillinen autoni menee sellaisista paikoista, minne aikaisemmilla ei olisi asiaa. Mahastaan jos kiinni jää nin sitten jää. Hitalla vauhdilla liukkaaseen ylämäkeen menee, mihin aikaisemmat kärryt eiväy ilman hurjaa vauhdin ottoa kyenneet. Ja vielä paremmin menee kun saa Espin päältä ja jäljelle jää muut elektroniset vimpaimet, kuten tasauspyörästön lukitus. Kyllä se tämä tekniikka on ihmeellistä!
ESPi haittaa lähinnä vauhdin ottamista esim. mäkeen mentäessä. Jos sinulla on ollut tapana esim. ylämäessä tottumattomuuttasi lumisiin olosuhteisiin painaa kaasu pohjaan ja sudittaa renkaita niin todennäköisesti sinulle tuosta tekniikasta on sitten hyötyä.
Oletko kuullut sähkölämmitteisistä ikkunoista
Toiseksi auton ikkunat voisi hyvinkin eristää lämpöä paremmin. Samalla niiden äänen eristävyys paranisi.
nykyisellään auton sisätilan lämmittämiseen käytetään pahimmillaan ehkä 3-4kW tehoa kun siihen oikeasti paremmilla ikkunoilla, lämpöeristeillä ja pienemmällä ilmavirtauksella (tai LTOlla) riittäisi 1kW, siis pahimmillaan.
LKJ:
Mistä olet saanut päähäsi, että ESC:n poiskytkennästä oltaisiin luopumassa?
Se on totta, että joissakin autoissa sitä ei saa pois päältä suuremmissa vauhdeissa ja pois kytketty ESC menee päälle vauhdin kasvaessa. Siinä kuitenkin puhutaan jo sellaisist vauhdeista, ettei kiinni juuttuminen ole mitenkään mahdollista.
Sekin on totta, että vetoluistonesto eli vanhalla termillä ASR on joissakin autoissa kytketty ajonvakaudenhallinnan eli ESC:n kanssa samaan pakettiin ja ne kytkeytyvät samalla kertaa pois ja takaisin päälle.
Auton ostajan kannattaa selvittää ennen kauppojen tekemistä, että haikailtu automalli toimii olennaisilta osin juuri niin kuin asiakkaalle on tärkeää. Aivan varmasti vetoluistoneston poiskytkentä ei ole häviämässä autoista, vaikka jostain yksittäisestä autosta se voikin kadota.
LKJ:
En epäile. Automyyjien huulien välistä nyt perinteisestikin suoltuu jos jonkinlaista soopaa.
Anna kun arvaan.. Ford-myyjän esittelemässä mallissa ei ollut kyseistä järjestelmää ja hän yritti vakuuttaa ostajakandidaattia systeemin sopimattomuudesta Suomeen.
LKJ:
Tuo lienee ainakin jollain tasolla aiheellinen huolenaihe. Toki uutta tekniikkaa on aina vierastettu.
kello68:
Etenkin nuo päivällä lähes näkymättömän ohuet vastuslangat rikkovat sadekelillä pimeässä jokaisen valopisteen häiritseväksi säkeneksi. Lämmitettävän tuulilasin saa ostaa kuka haluaa, mutta minä en sellaista huoli.
Laminoiduista laseista näkee läpi häiriöttä, mutta en ole varma tunnistaisinko sokkotestissä melun tai huurtumisen perusteella samanlaisen auton vakiolasein? Meidän autoomme laminoidut lasit tilattiin turvallisuussyistä, vaimon yövuorojen vuoksi.
Nykymoottorien hyötysuhde merkitsee maantieajossa vähintään 10 kW häviöitä, josta suurin osa lämpöhäviöinä. Mitä haittaa on muutaman kW käyttämisessä lämmitykseen?
Ellei auton moottorin tehoa ole mitoitettu lämmityslaitteen tarvitseman hukkalämmön perusteella, niin missä on säästö?
Väänntäkö minulle vielä vähän rautalankaa lämmön talteenoton hyödyistä autokäytössä, kun en ymmärrä mitä sillä voisi saavuttaa?
HHietalahti:
Vaimon vaiko auton turvallisuudesta huoli?
HHietalahti:
Vastuslangat haittaava potenitaalisesti ainostaan tuulilasissa, mutta autossa on on paljon muitakin lasipintoja. Itse en tosin muista, että tuulilasin vastuslangat olisivat haitanneet nakyvyyttä missään eteeni tulleissa olosuhteissa.
Vaihtoehtojahan on muitakin. Tuplalasit ilmavälillä lienevät eristävyydeltään yksinkertaisia laseja huomattavasti paremmat. Volkkari on alkanut käyttämään tuulilaseissaan melua vaimentavaa kalvoa, jonka vaikutuksen kyllä huomaa. Uuteen Passattiin voi ruksia lisävarustelistalta saman kalvon myös sivuikkunoihin, tuulilasissa se on vakiona.
Tilanteet muuttuvat. Moottorien lämpöhäviöt pienenevät koko ajan samalla kun lämmitettävä tila kasvavaa. Sähkömoottori voi olla tulevaisuudessa yleisin moottori, jolloin hukkalämpöä on käytettävissä vain vähän.
Väänntäkö minulle vielä vähän rautalankaa lämmön talteenoton hyödyistä autokäytössä, kun en ymmärrä mitä sillä voisi saavuttaa?
NHB:
Kiitän rautalangasta. Lämmitykseen kuluva energiamäärä alkaa kiinnostaa kovasti, ellei käytettävissä ole etenemisen sivutuotteena syntyvää hukkalämpöä.
sjvrt: autossa istuvien turvaksi ne laminaattilasit tilattiin. Murtoyrityksen jälkeen auto todennäköisesti lähtee silti lasit säröillä korjaamolle, koska en usko murtautujakandidaatin tarkistavan lasien merkintöjä ennen kilauttamista? Ostimme siis laminaattilaseilla vain lisää aikaa joka tarvitaan lasin läpäisemiseen.
HHietalahti:
Aivan, noinhan se murtotapauksessa mennee.
Vaimosi yövuorojen turvallisuudesta vielä, niin kannattaisikohan miettiä asuin- ja/tai työpaikan sijaintia uudelleen.
Ei Suomessa sentään tuollaiseen tarvitse alistua eli pelätä kesken ajon lasinläpi kyytiin pyrkiviä ryöstäjiä ym.
Nasse:
Tässähän olisi nyt sitten perusteltu syy testata, minkälaiset ESP-ajovakaussysteemit parantavat etenemistä, kuten Sinun tapauksessasi, ja mitkä huonotavat, kuten minun autossani, jotta me kuluttajat osaisimme valita itsellemme mahdollisimman kustannustehokkaat ajoneuvot omat käyttötarpeemme huomioon ottaen.
ddr5:
Kiitos kommentistasi. Olen vuosikymmenet ajanut kahdella ritsalla n. 60 tkm vuodessa. En valitettavasti löydä viisasten kiveä yo. vastauksestasi.
sjvirt:
Katsotaan nyt vaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Varmasti joku keksii, että turvallisuus paranee entisestään, kun ajovakausjärjestelmän irtikytkentämahdollisuus poistetaan. Sehän voi näet jäädä irtikytkentätilaan eli ESP OFF-nappi alaspainettuna aivan huomaamattakin.
sjvirt:
Täytyykö tilata sankka lumisade tai jääkeli ilman tiensuolausta seuraavan autoni luovutuspäiväksi, vai miten Sinä antamasi neuvon käytännössä toteuttaisit? Jos olen vuokrannut nimiini ainoan lähistöllä olevan vapaan pysäköintipaikan, en anna ESP:n viedä sitä minulta. Mäen jyrkkyydestä huolimatta se kuitenkin sijaitsee standardien mukaan rakennetun kadun varrella.
sjvirt:
Sen toki olen vuosikymmenten saatossa oppinut.
sjvirt:
Totta. Tuotekehitystä itsekin tehneenä muutosvastarinnat ovat tuttuja. Siksi pyytäisinkin kehittämään po. järjestelmän luotettavuustekniikkaa nykyistä korkeammalle tasolle. Oma ESP-järjestelmäni näet levisi, kun parin vuoden takuuaika oli umpeutunut.
Uutta ei pidä kehittää heikentämällä muita ominaisuuksia, kuten aiemmin mainitsemaani etenemiskykyä lumessa ja liukkaalla sekä luotettavuutta. Meillä kuluttajilla on oikeus vaatia kustannustehokkuutta siinä, missä itsekin omassa bisneksessämmekin joudumme asiakkaillemme toimittamaan heidän vaatimuksestaan.
["LKJ"]
Katsotaan nyt vaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Varmasti joku keksii, että turvallisuus paranee entisestään, kun ajovakausjärjestelmän irtikytkentämahdollisuus poistetaan. Sehän voi näet jäädä irtikytkentätilaan eli ESP OFF-nappi alaspainettuna aivan huomaamattakin.
Tutustuisit nyt ensin niihin järjestelmiin. Täysin poiskytkettävää ESP:tä ei monessa autossa ole nytkään. Ja lähes kaikissa se kytkeytyy takaisin päälle automaattisesti nopeuden noustessa, yleensä yli 40-50 km/h:n. Bemari taitaa olla urheiluautojen lisäksi harvoja missä järjestelmän saa pois kaikissa nopeuksissa. Mitään hyötyä tuosta ominaisuudesta ei lainmukaisessa liikennöinnissä kyllä ole, riittää että sen saa pois pienissä nopeuksissa. Välimuoto on esimerkiksi Mersussa, jossa luistoneston saa pois kaikkiin nopeuksiin mutta ESC:tä ei.
Itse en ole tuota ominaisuutta ikinä tarvinnut ja aika paljon tulee ajettua kaikissa oloissa.
Noista saksanpremiumeista saa myös Audeista ESC:n kokonaan pois. Audeissa koskee käsittääkseni nykyään enää quattro-malleja.
LKJ:
Nappi on samanlainen kuin esim. takalasin lämmitys. Jos järjestelmän kytkee pois, syttyy kojelautaa merkkivalo. Ja kun sammuttaa autosa virran ja käynnistää uudestaan, kytkeytyy esp automaattisesti päälle. Niissä ei siis ole mitään mekaanista on/off-kytkintä.
Auto on tekninen laite, joka joskus voi hajota. Automerkin valinnalla voi vaikuttaa todennäköisyyteen, kuinka usein auto särkyy.
Ajonhallinnan hyödyt ovat kuitenkin haittoja selkeästi suuremmat, joten sikäli en asiasta olisi huolissani. Yhden vian korjauskulut ovat auton käyttökuluissa olemattomat.
Herbert:
Niinhän se toki minunkin autossani tapahtuu. Kun puhun irtikytkennästä, tarkoitan sähköistä irtikytkentää, jonka "käyttöliittymänä" on manuaalinen sähkökytkin. Sähkötekniikassa galvaaniset katkaisimet ovat nimittäin kytkimiä, mikäli ne eivät satu olemaan erottimia. Napit löytyvät lähinnä vain paidasta ja palttoosta.
[Herbert:
Erikielisten nettikeskustelupalstojen mukaan minun tapauksessani kyse oli mitä ilmeisimmin korjauskustannuksiltaan verraten kalliista tyyppiviasta. Luultavasti sama tyyppivika esiintyy muissakin autoissa, koska ajovakausjärjestelmät edustavat alihankintayritysten itse kehittämiä teknologioita.
Uskallan väittää, että ajovakauden hallintajärjestelmissä sekä ilmastointilaitteissa on paljon kehittämisen varaa niiden luotettavuuden osalta.
Henkilöauton käyttövarmuus ja luotettavuus on murto-osa esimerkiksi matkustajalentokoneiden luotettavuudesta, vaikka auton tekninen rakenne on hyvin paljon yksinkertaisempi kuin matkustajakoneen.
Tämä on kuitenkin autotehtaiden tietoinen valinta, jolla he autonomistajan kukkaron kustannuksella ylläpitävät merkkihuoltamoiden työllisyyttä osana liike- ja markkinointistrategiaansa. Meidän kuluttajien osa on nöyränä ihastella viisaiden ulkomaalaisten autonsuunnittelijoiden aikaansaannoksia.
AkiK:
Kiitos asiantuntevasta kommentistasi. Mitä ajovakauden hallintajärjestelmän irtikytkentämahdollisuuden tarpeellisuuteen tulee, niin ei sitä varmaankaan kukaan po. autojen päämarkkina-alueilla tarvitse.
Jossain Hollannissakin ainoa pelko saattaa olla marskimaan liejukenttä, mikäli joku nyt sellaiseen jostain käsittämättömästä syystä sattuisi ajautua kurvailemaan.
LKJ:
Jos nyt sitten liukkaus ja mäet luovat tätä tarvetta, niin esimerkiksi Euroopan ytimestä löytyy toisinaan luminen nyppylä nimeltään Alpit.
LKJ:
Onko pakko aivan kaikesta valittaa? Termit ovat vääriä, autot eivät kestä, Suomi on periferia, kaikki autojen varusteet ovat huonoja ja kaikki muukin on oletattavista aivan hanurista.
Mikä vika tuo sitten on ja missä autossa?
Veikkaanpa, että sinunkin autosi toimisi aika hyvin, jos sen toimimisen eteen tehtäisiin sama työmäärä kuin mitä lentokoneisiin tehdään. En nyt sitte tiedä noiden lentokoneiden monimutkaisuudesta.
Toistan aikaisempaa, mutta itse en ainakaan ole löytänyt mitään vikaa autoni Espistä; päin vastoin parempi joka suhteessa kuin aikaisemmat Espittömät! Etenemiskyvyltään ennen kaikkea, sillä tuleehan tuon Espin mukana kaikkea muuta mukavaa. Sopii lähteä viivalle metsätiellä kun on lunta ja kohvaa 15 senttiä sillä Espittömällä etuvetoisella!
LKJ:
Napista sinä kyllä puhuit, joten suo anteeksi piiloutumiseni täsmällisyytesi taakse.
Mutta on hyvä, että tämä kaamea asiavirhe tuli nyt korjattua.
Minuakin kiinnostaa tietää, mikä auto on kyseessä, jotta osaa sitä varoa.
Paljonko korjaus maksoi?
Autovalmistaja määrittelee alihankkijalleen laatuvaatimukset. Laatu ei siis ole suoraan riippuvainen alihankkijasta. Vanha sanonta sanoo, että sitä saa mitä tilaa. Tuotannossa harva tekee ylilaatua.
On varmaan. Kaikki riippuu siitä, mitä vaaditaan ja paljonko siitä halutaan maksaa.
Tavanomainen korjauskustannuksen osuus auton käyttökuluista on enintään muutamia prosentteja. Todennäköisesti joitain kymmenyksiä. Ja sekin puolittuu, jos huomioidaan myös auton pääomakustanukset.
Itse kohdistaisin huoleni siis ihan toiseen asiaan kuin korjauskuluihin.
Lentokoneen ja auton vertaaminen on aika naurettavaa, koska kysessä on aivan erityyppiset laitteet.
Yhtä hyvin voisi verrata taloja ja autoja tai lentokoneita. Kovasti haukutut 60-70 lukujen elementtitalot ovat kestäneet ilman peruskorjausta vähintään 30 vuotta, nykyään rakennettavien pitäisi kestää ainakin 50 vuotta. Purettavia niistä tulee n. 100 vuotiaina. Ei taida yksikään lentokone olla enää normaalikäytössä tuon ikäisenä.
Olet siis juuri todistanut maamme rakennusalan tuottavan huippulaatua! Keskustelut homekouluista yms. on siis vain epäoleellista vikinää.
jos ei uskalla kertoa merkkiä missä ESP hajoaminen on tyyppivika niin kertokoon edes laitteen valmistajan ja malli sukupolven.
tuossa on mistä valita...
ESC system manufacturers include:
Robert Bosch GmbH, which produce the ESP system
Aisin Advics[68]
Bendix Corporation
Continental Automotive Systems
Delphi
Hitachi
ITT Automotive, since 1998 part of Continental AG
Mando Corporation
Nissin Kogyo
Teves, now part of Continental AG
TRW
WABCO
Hyundai Mobis