No huh!!! Tuossa jos missä olisi takaisinkutsun paikka. Koneen rikkoutuminen esim. moottoritiellä on kyllä vaarallista ja jos takuu ei kata, niin ei ihme jos kohta lähtee myynti pahaan laskuun. Jokohan ne muoviset katkeilevat polkimet on noihin VAG-autoihin vaihdettu takuuna metallisiin?
Minullakin oli aiemmin Audi A4 ja joskus 90-luvulla myös vanha Passat. Niistä riitti VAG-kiintiötä pitkäksi aikaa ongelmiensa vuoksi. Audi tosin oli muuten oikein mukava matka-auto.
Tässä keväällä sitten iski autokuume ja aloin jälleen perehtyä auto-tarjontaan paremmin. VW oli mukana kuvioissa, mutta ei sitä vaan uskaltanut ottaa - tosin ei sen ominaisuuksissakaan ollut oikein mitään, mikä olisi houkuttanut sitä valitsemaan. Loppusuoralle pääsi Volkkaria kaikinpuolin vakuuttavampi kaunis I40, mutta ehkä lievät ennakkoluulot karsivat sen sitten finaalissa hopealle.
Nyt sitten jatkan saman merkin parissa jo kolmatta kertaa peräkkäin mikä on jo ennätys itselleni. Alle tuli valittua diesel-farkku, minkä alkuvuonna muutkin ovat hyväksi huomanneet eli se myydyin keskiluokkainen laatuauto. Kohta 3000km ajettu ja erittäin tyytyväinen olen ollut - kuten edelliseen vm.08 jolla ajoin 140tkm uudesta asti.
Jossain muualla tai muun tyyppisillä autoilla mitaten turboahtamisen voi katsoa alkaneen johonkin muuhunkin aikaan ja siksi kiinnostaisikin tietää mitä ylläolevassa tarkoittaa "turboinnostus", joka Japanissa alkoi vuosikymmeniä ennen Eurooppaa?
Turboinnostus tarkoitti aikanaan öljykriisin aikaisessa Japanissa sitä, että valtion päätöksillä haluttiin rajata suurikulutuksisten autojen menekkiä. Turboilla kierrettiin keinotekoisia kuutiotilavuusrajoituksia. Kuluttiko sitten turbot vähemmän kuin vastaavantehoiset vaparit? Ei. Sama homma Euroopassa tällä hetkellä.
Toki downsizingista en puhunut mitään, sitä ei Japanissa ole harrastettu muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (tyyliin Toyota Starlet 1.3 turbo, tosin aika isoilla litratehoilla aikaansa nähden). Turboilla korvattiin isoja kutoskoneita, jotka taas nykyään ovat Japanissa suosittuja.
Dieselithän ovat mainio esimerkki ahtamisesta. Ahtamattomilla dieseleillä ajaessa ei huolimattomallakaan kaasupolkimen käytöllä tarvitse turhaan renkaita sudittaa. Seuraavaksi sitten sellainen...
En tiedä, miten paljon olet moottoritekniikkaan keskittynyt, mutta bensa- ja dieselturboja ei voi verrata keskenään. Dieseleissä turbo parantaa hyötysuhdetta, bensakoneissa ei.
740GLE:n kanssa ihmettelin samaa. Varmasti löytyy niitä japsien pikkusportteja turbokoneella, mutta perus vapareita noissa Suomen teillä 80- ja 90-luvulla liikkuneissa Corolloissa, Carinoissa, Civiceissä, Accordeissa, Sunnyissa, Bluebirdeissä, Primeroissa, 323:ssa, 626:ssa, Coltissa, Galantissa, Lancerissa jne.
Minusta on pikemminkin niin, että Saab on se turbotekniikan edelläkävijä, muut eurooppalaiset valmistajat ovat heränneet siihen vasta tällä vuosituhannella ja japsit eikait oikein vieläkään.
Eipä Suomen teillä muutenkaan liiku kalliita Japanilaisia autoja? Galant ja Bluebird oli muuten Suomessakin tarjolla turbolla aikanaan (yli 20 vuotta sitten, tuskin uudemmissa malleissa). Primera siitä erikoinen auto (sellaisen itsekin omistaneena), että sitä ei ole turbotettuna tehtaan jäljiltä saanut. Ainoastaan 210hv vaparina (tämä uusin malli).
Ehkä tuntemattomia monelle, mutta mainitaanpa: Toyota Soarer, Aristo, Supra, Celica, Mr2, Caldina... kaikkiin tarjolla turbomoottori, Aristoon vielä 2000-luvun puolivälissä ja Caldinaan vuoteen 2009 asti. Ei toki Suomessa. Muista valmistajista puhumattakaan (Toyotahan ehkä kaikista vähiten mielletään turbojen käyttäjäksi japanilaisista).
Siitä huolimatta Corolla vastaa huonosti sellaisen ostajan toiveisiin, joka haluaa lipua eteenpäin tuuletetussa ja hierovassa nahkanojatuolissa ilmajousien päällä tai kuskata yrityksen tai valtion vieraita. Sellaiseen tarpeeseen ei Corollan laatu riitä, koska se ei täytä vaatimuksia.
Se ei millään tavoin estä Corollan kuljettajaa ajattelemasta samoin pakkaskelillä yksi nurkka tontissa makaavasta ilmajousitetusta Ässästä, joka vastaisi hänen omaan käyttötarkoitukseensa huonosti.
Toiminnallisten vaatimusten täyttäminen ei tietenkään ole mikään perustelu epäluotettavuudelle, mutta huoltokuittinipun paksuuden vertaaminen ei suoraan kerro luotettavuudesta koska eri kuljettajien sietokyky auton virheille on eri tasolla.
Laadukas voi olla 300.000 km vähin korjauksin kestänyt 17 vuotiaana romutuskuntoinen auto (näin paljon ajettu eikä mitään ole tehty...) tai 25 vuotias yli 400.000 km ajettu, joka on aktiivipalveluksen jälkeen helppo konservoida harrasteautoksi poistamalla puhelin- ja CD-vehkeet, joita ei auton valmistuessa ollut keksittykään. Huolto- ja korjaushistoria on täysin dokumentoitu ja sitä on pitkästi.
Käyttäjän vaatimukset ratkaisevat.
No, eipä millään volkkarillakaan pahemmin ilmajousien päällä livuta. Eikä varmaan tavallisessa kansanautossa ole tarviskaan? Toki imartelee varmaan Corollien omistajia, että heidän autojaan jatkuvasti verrataan vaikkapa 7-sarjan bemariin (saako niihin ilmajousitusta vieläkään?).
Taisi niissä olla paljon vakavampaakin, mutta Toyo on osannut hoitaa asiat aina. Mutta eikö se ole tehnyt sopimuksen BMW:n kanssa uusista dieseleistä?
Toyota on tehnyt tuollaisen sopimuksen ja onkin pirun fiksu sopimus. Dieseleillä ei ajeta kuin käytännössä Euroopassa (joka yllättäen on aika pieni markkina-alue japanilaisille valmistajille). Järkevää ostaa moottorit valmiina suht luotettavalta toimittajalta ja suunnata omat resurssit muualle (hybridit etunenässä.
No, eipä millään volkkarillakaan pahemmin ilmajousien päällä livuta. Eikä varmaan tavallisessa kansanautossa ole tarviskaan? Toki imartelee varmaan Corollien omistajia, että heidän autojaan jatkuvasti verrataan vaikkapa 7-sarjan bemariin (saako niihin ilmajousitusta vieläkään?).
Päivitäpä tietosi. Phaeton ja Touareg ovat kumpikin volkkareita.
Nuo saksalaiset edustussedanit kestävät vertailun mihin vaan. S-sarjalainen on jo 7 vuotta vanha ja silti moni pitää sitä luokkajohtajana. A8 ei sekään ole huono, tuli tuollainen uusi koeajettua 4.2 TDI:nä. Seiska noista miellyttää itseäni vähiten.
Bemareista se helmi on uusi kolmonen aivan kuten omasta mielestäni mersuista S-sarjalainen. Suosittelen koeajamaan. Aivan huikean hyvä paketti, uusi mittatikku. 335iX voisi olla aika muikea talviauto, kunhan tulee nelivetoisetkin tarjolle.
Eipä tuossa aikaisemmassa viestissäni muuta pointtia ollut, kuin että ainakin omassa autonvalinnassani painavat päällimmäisenä ihan muut seikat kuin maksimaalinen kestävyys. Hyvin on näillä "europaskoilla" pärjätty italialaisiakin myöten lukuunottamatta sitä yhtä mersua. Mielummin maksimoin vaikkapa mukavuuden kuin äärimmäisen kestävyyden.
Mutta painotuskysymyksiähän nämä. Jos jollekin painaa autossa ainoastaan se, että se kestää "isältä pojalle", niin mikäpä minä olen siihen mitään sanomaan. Lexus LS olisi varmasti ollut tilastollisesti kestävämpi kuin ässä, mutta muilta ominaisuuksiltaan se ei mielestäni ollut ihan mersun tasolla. Ja hyvin on tuo mersukin kestänyt .
En tiedä, miten paljon olet moottoritekniikkaan keskittynyt, mutta bensa- ja dieselturboja ei voi verrata keskenään. Dieseleissä turbo parantaa hyötysuhdetta, bensakoneissa ei.
Sen verran moottoritekniikasta olen kiinnostunut, että mielelläni kuulisin perusteesi väitteellesi.
Eipä Suomen teillä muutenkaan liiku kalliita Japanilaisia autoja? Galant ja Bluebird oli muuten Suomessakin tarjolla turbolla aikanaan (yli 20 vuotta sitten, tuskin uudemmissa malleissa). Primera siitä erikoinen auto (sellaisen itsekin omistaneena), että sitä ei ole turbotettuna tehtaan jäljiltä saanut. Ainoastaan 210hv vaparina (tämä uusin malli).
Ei liiku, kun se vähäinenkään tarjonta ei tahdo mennä kaupaksi. Lexus nyt sinnittelee, mutta taisi esimerkiksi Honda Legend olla euroopan markkinoilla melkoinen mahalasku.
Infiniti nyt olisi ihan raikas tulokas, mutta puheeksi taitaa senkin laajempi myyminen jäädä.
Siitä huolimatta Corolla vastaa huonosti sellaisen ostajan toiveisiin, joka haluaa lipua eteenpäin tuuletetussa ja hierovassa nahkanojatuolissa ilmajousien päällä tai kuskata yrityksen tai valtion vieraita. Sellaiseen tarpeeseen ei Corollan laatu riitä, koska se ei täytä vaatimuksia.
Se ei millään tavoin estä Corollan kuljettajaa ajattelemasta samoin pakkaskelillä yksi nurkka tontissa makaavasta ilmajousitetusta Ässästä, joka vastaisi hänen omaan käyttötarkoitukseensa huonosti.
Toiminnallisten vaatimusten täyttäminen ei tietenkään ole mikään perustelu epäluotettavuudelle, mutta huoltokuittinipun paksuuden vertaaminen ei suoraan kerro luotettavuudesta koska eri kuljettajien sietokyky auton virheille on eri tasolla.
Laadukas voi olla 300.000 km vähin korjauksin kestänyt 17 vuotiaana romutuskuntoinen auto (näin paljon ajettu eikä mitään ole tehty...) tai 25 vuotias yli 400.000 km ajettu, joka on aktiivipalveluksen jälkeen helppo konservoida harrasteautoksi poistamalla puhelin- ja CD-vehkeet, joita ei auton valmistuessa ollut keksittykään. Huolto- ja korjaushistoria on täysin dokumentoitu ja sitä on pitkästi.
Käyttäjän vaatimukset ratkaisevat.
No, eipä millään volkkarillakaan pahemmin ilmajousien päällä livuta. Eikä varmaan tavallisessa kansanautossa ole tarviskaan? Toki imartelee varmaan Corollien omistajia, että heidän autojaan jatkuvasti verrataan vaikkapa 7-sarjan bemariin (saako niihin ilmajousitusta vieläkään?).
Tarkkuutta lainauksiin. Tuo ei ole minun kirjoittamaani...
740GLE:n kanssa ihmettelin samaa. Varmasti löytyy niitä japsien pikkusportteja turbokoneella, mutta perus vapareita noissa Suomen teillä 80- ja 90-luvulla liikkuneissa Corolloissa, Carinoissa, Civiceissä, Accordeissa, Sunnyissa, Bluebirdeissä, Primeroissa, 323:ssa, 626:ssa, Coltissa, Galantissa, Lancerissa jne.
Minusta on pikemminkin niin, että Saab on se turbotekniikan edelläkävijä, muut eurooppalaiset valmistajat ovat heränneet siihen vasta tällä vuosituhannella ja japsit eikait oikein vieläkään.
Eipä Suomen teillä muutenkaan liiku kalliita Japanilaisia autoja? Galant ja Bluebird oli muuten Suomessakin tarjolla turbolla aikanaan (yli 20 vuotta sitten, tuskin uudemmissa malleissa). Primera siitä erikoinen auto (sellaisen itsekin omistaneena), että sitä ei ole turbotettuna tehtaan jäljiltä saanut. Ainoastaan 210hv vaparina (tämä uusin malli).
Ehkä tuntemattomia monelle, mutta mainitaanpa: Toyota Soarer, Aristo, Supra, Celica, Mr2, Caldina... kaikkiin tarjolla turbomoottori, Aristoon vielä 2000-luvun puolivälissä ja Caldinaan vuoteen 2009 asti. Ei toki Suomessa. Muista valmistajista puhumattakaan (Toyotahan ehkä kaikista vähiten mielletään turbojen käyttäjäksi japanilaisista).
Haluatko, että alan luetella eurooppalaisia automalleja mihin sai turbomoottorin 80- ja 90-luvulla? Juttusi japanilaisten turboinnostuksesta ja eurooppalaisten myöhäisestä heräämisestä on täyttä tuubaa.
Haluatko, että alan luetella eurooppalaisia automalleja mihin sai turbomoottorin 80- ja 90-luvulla? Juttusi japanilaisten turboinnostuksesta ja eurooppalaisten myöhäisestä heräämisestä on täyttä tuubaa.
Niinpä, ei noilla jarskin väitteillä ole totuuspohjaa. Jo pelkästään tässäkin ketjussa parjatulta volkkarilta yksistään löytyi 90-luvulla läjä eri tehoisia ahdettuja moottoreita muista merkeistä puhumattakaan.
Ehkä tuntemattomia monelle, mutta mainitaanpa: Toyota Soarer, Aristo, Supra, Celica, Mr2, Caldina... kaikkiin tarjolla turbomoottori, Aristoon vielä 2000-luvun puolivälissä ja Caldinaan vuoteen 2009 asti. Ei toki Suomessa. Muista valmistajista puhumattakaan (Toyotahan ehkä kaikista vähiten mielletään turbojen käyttäjäksi japanilaisista).
Aikakauden alkua on vaikea määritellä täsmällisesti. Itse laskisin BMW obrut 5005 vasta ennakkovaroituksena, mutta Saab 99 Turbo aloitti sarjatuotantomallien turbokauden 1977. Joku muu voi laskea toisinkin?
Ylläolevalla kriteerillä 1980- ja 90-luvun japanilaisvaunuista on hankala löytää evidenssiä 20 vuoden etumatkalle eurooppalaiselle turboautojen esiinmarssille.
2000-luvulla turbotekniikka oli jo jalkautunut Golf / Octavia -luokan halpoihin perusautoihin, joten niiden vertaaminen kalliisiin luksus- tai GT-autoihin on aika ontuvaa.
Ei tämä tietenkään tee japanilaisista autoista huonoja, mutta oikaisee aikajanan vääristymän.
Niin, esimerkiksi Volsun 1.8 litrainen 20-venttiilinen turbo jalkautui kyllä niin moneen autoon, että turha niitä on alkaa edes listaamaan. Audeja, volkkareita, Skodia ja Seateja, kaikki löytyy.
Ruotsalaisista Saab ja Volvo ovat tehneet turboja iät ja ajat. Saab jo 70-luvulta ja Volvo vuodesta 1980.
Urheiluautorintamalla Porsche 911 Turbo on ikoni, ja Ferrari teki omat ahtamiskokeilunsa 288 GTO:n ja F40:n kanssa. Kumpikin joidenkin mielestä kaikkien aikojen legendaarisimpia Maranelloilaisia. Maseratihan teki enemmän ja vähemmän onnistuneita turbojaan vuodesta 1981 aina 2000 luvulle.
jne. jne.
Listasta tulisi pitkä kuin nälkävuosi jos sellaisen jaksaisi tehdä.
Sierra Cosworthia ei sovi myökään unohtaa. 100 hv/l rajan ylitys tuossa luokassa oli kova juttu 80-luvulla. Sierran jälkeen Fordilla on ollut suuria vaikeuksia saada samanlaista auraa sporttimalleilleen.
Ohan siellä yksi japsi turbo joukossa. Ei sen puoleen ei noissa ton aikasissa turboissa juuri kehumista ollut (lähinnä ensimmäisiä kokeiluja) , sen takia niitä ei varmaan pitkään aikaan laajempaan käyttöön tullutkaan kun paremmat ominaisuudet saatiin vaparina. Saabin turbokin kehitti aluksi saman verran tehoa kuin parhaat vaparit samaan aikaan. Ns. paremmat merkit sinnittelivät sitten vielä paljon pidempään ennen kuin ottivat turbot laajempaan käyttöön.
Sierra Cosworthia ei sovi myökään unohtaa. 100 hv/l rajan ylitys tuossa luokassa oli kova juttu 80-luvulla. Sierran jälkeen Fordilla on ollut suuria vaikeuksia saada samanlaista auraa sporttimalleilleen.
Escort RS Cosworth?
Näkisin myös uusimman faceliftin läpikäyneen Mustangin hyvinkin onnistuneena retro-luomuksena, samoin kuin Ford GT:n.
Viimeisimmän Focuksen sporttimallit ST ja RS eivät nekään olleet ollenkaan huonoja. Ei niillä toki silti noiden Cosworthien maineeseen päästä.
Sierra Cosworthia ei sovi myökään unohtaa. 100 hv/l rajan ylitys tuossa luokassa oli kova juttu 80-luvulla. Sierran jälkeen Fordilla on ollut suuria vaikeuksia saada samanlaista auraa sporttimalleilleen.
Escort RS Cosworth?
Näkisin myös uusimman faceliftin läpikäyneen Mustangin hyvinkin onnistuneena retro-luomuksena, samoin kuin Ford GT:n.
Viimeisimmän Focuksen sporttimallit ST ja RS eivät nekään olleet ollenkaan huonoja. Ei niillä toki silti noiden Cosworthien maineeseen päästä.
Escort ei tuonut oikein mitään uutta. Se oli lähinnä vain sama tekniikka istutettuna uudempaan koriin. Mustangin muotoilussa on vähän samaa, mutta paljon ehti aikaa kulua sen ja Sierran välissä. GT on taas totaalisesti aivan eri luokan laite. Ei sitä oikein voi verrata kansanauton sporttimalliin. Eivät nuo tuoreemmat sporttimallit varmastikaan mitenkään huonoja ole, mutta eii niistä tosiaan Sierran haastajaksi ole.
2000-luvulla turbotekniikka oli jo jalkautunut Golf / Octavia -luokan halpoihin perusautoihin, joten niiden vertaaminen kalliisiin luksus- tai GT-autoihin on aika ontuvaa.
Japanilaisessa Subaru Leonessa ja XT:ssä oli turbokoneet (ja neliveto) arkipäivää jo 80-luvun puolivälissä.
Mitä väliä, missä turbo oli joskus suht kauan sitten? Subarun turbomoottori ei ollut mikään erinomainen, kulutuskin oli TM:n käyttötestissä yli 11 l/100 km. Merkitystä on silä, kuka osaa homman.
Ns. paremmat merkit sinnittelivät sitten vielä paljon pidempään ennen kuin ottivat turbot laajempaan käyttöön.
Kuten Maserati? 1981 tuli (surullisenkuuluisa) Maserati Biturbo ja siitä alkoi merkin turbokausi, joka kesti aina 2000-luvun alkuvuosille.
Maseratia voidaan ehkä pitää poikkeuksena. Mutta jos turbo olisi ollut jotenkin hyvä/ylivoimainen keksintö olisi se ollut paljon laajemmassa käytössä. Eihän niitä kukaan osannut tehdä 80 luvulla hyviä.
Ns. paremmat merkit sinnittelivät sitten vielä paljon pidempään ennen kuin ottivat turbot laajempaan käyttöön.
Kuten Maserati? 1981 tuli (surullisenkuuluisa) Maserati Biturbo ja siitä alkoi merkin turbokausi, joka kesti aina 2000-luvun alkuvuosille.
Maseratia voidaan ehkä pitää poikkeuksena. Mutta jos turbo olisi ollut jotenkin hyvä/ylivoimainen keksintö olisi se ollut paljon laajemmassa käytössä. Eihän niitä kukaan osannut tehdä 80 luvulla hyviä.
Italomiehenä varmaankin oletkin tietoinen, että 288 GTO ja F40 ovat vakiokauraa listoilla, jotka käsittelevät 80-luvun parhaita urheiluautoja. Monet henkeen ja vereen Ferrari-miehetkin pitävät noita firman parhaimpina tuotoksina.
Italoista myös Lancia Delta Integrale on suorastaan kulttimaineessa, eikä ihan suottä. Auto on ikäisekseen todella nopea (16v 0-100 km/h 5,5s) ja erinomainen ajettava.
Listoilta tuppaa löytymään lähes poikkeuksetta myös Porsche 959. 911 Turbon meriititkään eivät ole ihan pieniä.
NHB ottikin jo puheeksi Cosworth-Fordit ja itse mainitsin R5 Turbon. Lisäksihän tarjolla oli normaalimpi etumoottorinen Alpine Turbo, jota voinee pitää nykyisten erinomaisten sporttirellujen kantaisänä.
Oletko tosiaan sitä mieltä, ettei 80-luvulla tehty hyviä ahdettuja autoja? No voihan noita toki huonoina pitää, mutta kaipa minulla on oikeus eriävään mielipiteeseeni.
Hämmästyisitte jos näkisitte missä kaikissa autoissa ne turbot on nimenomaan valmistettu Japanissa...
Pelkästään Mitsubishin valmistamia turboja käytetään seuraavissa merkeissä: BMW, FIAT, FORD, GM, IVECO, PORSCHE, PSA, RENAULT, SAAB, VOLVO ja VOLKSWAGEN.
Ahtamisessa ei muutenkaan ole ollut mitään järkeä kunnes vasta ihan viime vuosina joten on ihan sama mitä aiemmin on tehty. Omasta mielestä ne jotka ovat aiemmin turboahdettua surkeata roinaa kaupanneet ovat osoittaneet omista toimintatavoistaan paljon (esim. VW-konsernin kamalat turbokoneet). Ratkaisuja kannattaa käyttää vain/vasta silloin kun ne ovat kunnollisia.
Italomiehenä varmaankin oletkin tietoinen, että 288 GTO ja F40 ovat vakiokauraa listoilla, jotka käsittelevät 80-luvun parhaita urheiluautoja. Monet henkeen ja vereen Ferrari-miehetkin pitävät noita firman parhaimpina tuotoksina.
Italoista myös Lancia Delta Integrale on suorastaan kulttimaineessa, eikä ihan suottä. Auto on ikäisekseen todella nopea (16v 0-100 km/h 5,5s) ja erinomainen ajettava.
Listoilta tuppaa löytymään lähes poikkeuksetta myös Porsche 959. 911 Turbon meriititkään eivät ole ihan pieniä.
NHB ottikin jo puheeksi Cosworth-Fordit ja itse mainitsin R5 Turbon. Lisäksihän tarjolla oli normaalimpi etumoottorinen Alpine Turbo, jota voinee pitää nykyisten erinomaisten sporttirellujen kantaisänä.
Oletko tosiaan sitä mieltä, ettei 80-luvulla tehty hyviä ahdettuja autoja? No voihan noita toki huonoina pitää, mutta kaipa minulla on oikeus eriävään mielipiteeseeni.
suurin osa noista on 80 luvun lopun 90 luvun alun tuotoksia, eikä nekään mitään erikoisia lagisine moottoreineen olleet. Kyllähän siellä joukossa on yksittäisi suht ok autoja, kyse oli lähinnä siitä laajemmasta käytöstä. Ei tästä ole montaakaan vuotta kun nuo turbot olivat vielä aika karmeita vehkeitä kaasuun vastaavuuden yms kanssa, kyllähän niistä tehoa saatiin mutta muiden ominaisuuksien kustannuksella.
No huh!!! Tuossa jos missä olisi takaisinkutsun paikka. Koneen rikkoutuminen esim. moottoritiellä on kyllä vaarallista ja jos takuu ei kata, niin ei ihme jos kohta lähtee myynti pahaan laskuun. Jokohan ne muoviset katkeilevat polkimet on noihin VAG-autoihin vaihdettu takuuna metallisiin?
Minullakin oli aiemmin Audi A4 ja joskus 90-luvulla myös vanha Passat. Niistä riitti VAG-kiintiötä pitkäksi aikaa ongelmiensa vuoksi. Audi tosin oli muuten oikein mukava matka-auto.
Tässä keväällä sitten iski autokuume ja aloin jälleen perehtyä auto-tarjontaan paremmin. VW oli mukana kuvioissa, mutta ei sitä vaan uskaltanut ottaa - tosin ei sen ominaisuuksissakaan ollut oikein mitään, mikä olisi houkuttanut sitä valitsemaan. Loppusuoralle pääsi Volkkaria kaikinpuolin vakuuttavampi kaunis I40, mutta ehkä lievät ennakkoluulot karsivat sen sitten finaalissa hopealle.
Nyt sitten jatkan saman merkin parissa jo kolmatta kertaa peräkkäin mikä on jo ennätys itselleni. Alle tuli valittua diesel-farkku, minkä alkuvuonna muutkin ovat hyväksi huomanneet eli se myydyin keskiluokkainen laatuauto. Kohta 3000km ajettu ja erittäin tyytyväinen olen ollut - kuten edelliseen vm.08 jolla ajoin 140tkm uudesta asti.
740 GLE:
NHB:
Opelixi:
Eipä Suomen teillä muutenkaan liiku kalliita Japanilaisia autoja? Galant ja Bluebird oli muuten Suomessakin tarjolla turbolla aikanaan (yli 20 vuotta sitten, tuskin uudemmissa malleissa). Primera siitä erikoinen auto (sellaisen itsekin omistaneena), että sitä ei ole turbotettuna tehtaan jäljiltä saanut. Ainoastaan 210hv vaparina (tämä uusin malli).
Ehkä tuntemattomia monelle, mutta mainitaanpa: Toyota Soarer, Aristo, Supra, Celica, Mr2, Caldina... kaikkiin tarjolla turbomoottori, Aristoon vielä 2000-luvun puolivälissä ja Caldinaan vuoteen 2009 asti. Ei toki Suomessa. Muista valmistajista puhumattakaan (Toyotahan ehkä kaikista vähiten mielletään turbojen käyttäjäksi japanilaisista).
740 GLE:
Nasse:
Toyota on tehnyt tuollaisen sopimuksen ja onkin pirun fiksu sopimus. Dieseleillä ei ajeta kuin käytännössä Euroopassa (joka yllättäen on aika pieni markkina-alue japanilaisille valmistajille). Järkevää ostaa moottorit valmiina suht luotettavalta toimittajalta ja suunnata omat resurssit muualle (hybridit etunenässä
Dieselin osuus maailmanlaajuisesta henkilöautomyynnistä on n. 7 % = eli mitätön.
Eihän muu maailma, paitsi köyhä Eurooppa halua ajaa haisevalla ja saastuttavalla polttoaineella.
Esim. Usa'ssa ei ole tarjolla mitään nokivasaroita. Ei löydy BMW'ltä, ei Mercedekseltä, ei Hondalta, ei Toyotalta.
Sama Japanissa, Kiinassa, etc.
Jarski:
Päivitäpä tietosi. Phaeton ja Touareg ovat kumpikin volkkareita.
Nuo saksalaiset edustussedanit kestävät vertailun mihin vaan. S-sarjalainen on jo 7 vuotta vanha ja silti moni pitää sitä luokkajohtajana. A8 ei sekään ole huono, tuli tuollainen uusi koeajettua 4.2 TDI:nä. Seiska noista miellyttää itseäni vähiten.
Bemareista se helmi on uusi kolmonen aivan kuten omasta mielestäni mersuista S-sarjalainen. Suosittelen koeajamaan. Aivan huikean hyvä paketti, uusi mittatikku. 335iX voisi olla aika muikea talviauto, kunhan tulee nelivetoisetkin tarjolle.
Eipä tuossa aikaisemmassa viestissäni muuta pointtia ollut, kuin että ainakin omassa autonvalinnassani painavat päällimmäisenä ihan muut seikat kuin maksimaalinen kestävyys. Hyvin on näillä "europaskoilla" pärjätty italialaisiakin myöten lukuunottamatta sitä yhtä mersua. Mielummin maksimoin vaikkapa mukavuuden kuin äärimmäisen kestävyyden.
Mutta painotuskysymyksiähän nämä. Jos jollekin painaa autossa ainoastaan se, että se kestää "isältä pojalle", niin mikäpä minä olen siihen mitään sanomaan. Lexus LS olisi varmasti ollut tilastollisesti kestävämpi kuin ässä, mutta muilta ominaisuuksiltaan se ei mielestäni ollut ihan mersun tasolla. Ja hyvin on tuo mersukin kestänyt .
Riccardo:
Sinullekin suosittelen tietopäivitystä.
Bemarilta, mersulta, volkkarilta ja Audilta löytyy kaikilta dieselit USA:n markkinoille.
VW-group tarjoaa Passatia, Jettaa, Golfia, Touaregia, A3:sta ja Q7:kaa dieselinä.
Bemarilla dieselin saa X5:seen.
Mersulla on tarjolla E-, S-, M-, GL ja R-sarjalaiset dieselinä.
Mersu koittaa japaniinkin dieseliä myydä. Tarjolla on E350 Bluetec.
7 prosentin osuus on sekin kaikkea muuta kuin mitätön.
Riccardo:
Luulo ei ole tiedon väärti:
http://www.mbusa.com/mercedes/vehicles/model?class=E&model=E350BTC
http://www.bmwusa.com/standard/content/vehicles/2012/x5/xdrive35d/default.aspx
Sikäläisittäin kotimaisiin lava-autoihin on dieseleita tarjolla joka valmistajalla ja esimerkiksi Chevy Cruze saa dieselin pian listoille.
Jarski:
Sen verran moottoritekniikasta olen kiinnostunut, että mielelläni kuulisin perusteesi väitteellesi.
Jarski:
Ei liiku, kun se vähäinenkään tarjonta ei tahdo mennä kaupaksi. Lexus nyt sinnittelee, mutta taisi esimerkiksi Honda Legend olla euroopan markkinoilla melkoinen mahalasku.
Infiniti nyt olisi ihan raikas tulokas, mutta puheeksi taitaa senkin laajempi myyminen jäädä.
Tuulilasin Ketonen on ottanut härkää sarvista ja lähettänyt maahantuojalle kyselyn TSI-moottoreiden jakoketjuongelmista.
http://www.tuulilasi.fi/kysymys/vagn-14-tsi-moottoriongelmat
Sokea-Reetta:
Ei liene vaikea veikata mitä maahantuoja aikanaan vastaa....huhupuhheita, huhupuhheita.....yks tai kaks on hajonnu korkeintaan.
Jarski:
Jarski:
Haluatko, että alan luetella eurooppalaisia automalleja mihin sai turbomoottorin 80- ja 90-luvulla? Juttusi japanilaisten turboinnostuksesta ja eurooppalaisten myöhäisestä heräämisestä on täyttä tuubaa.
Opelixi:
Niinpä, ei noilla jarskin väitteillä ole totuuspohjaa. Jo pelkästään tässäkin ketjussa parjatulta volkkarilta yksistään löytyi 90-luvulla läjä eri tehoisia ahdettuja moottoreita muista merkeistä puhumattakaan.
Jarski:
Aikakauden alkua on vaikea määritellä täsmällisesti. Itse laskisin BMW obrut 5005 vasta ennakkovaroituksena, mutta Saab 99 Turbo aloitti sarjatuotantomallien turbokauden 1977. Joku muu voi laskea toisinkin?
Ylläolevalla kriteerillä 1980- ja 90-luvun japanilaisvaunuista on hankala löytää evidenssiä 20 vuoden etumatkalle eurooppalaiselle turboautojen esiinmarssille.
2000-luvulla turbotekniikka oli jo jalkautunut Golf / Octavia -luokan halpoihin perusautoihin, joten niiden vertaaminen kalliisiin luksus- tai GT-autoihin on aika ontuvaa.
Ei tämä tietenkään tee japanilaisista autoista huonoja, mutta oikaisee aikajanan vääristymän.
Niin, esimerkiksi Volsun 1.8 litrainen 20-venttiilinen turbo jalkautui kyllä niin moneen autoon, että turha niitä on alkaa edes listaamaan. Audeja, volkkareita, Skodia ja Seateja, kaikki löytyy.
Ruotsalaisista Saab ja Volvo ovat tehneet turboja iät ja ajat. Saab jo 70-luvulta ja Volvo vuodesta 1980.
Urheiluautorintamalla Porsche 911 Turbo on ikoni, ja Ferrari teki omat ahtamiskokeilunsa 288 GTO:n ja F40:n kanssa. Kumpikin joidenkin mielestä kaikkien aikojen legendaarisimpia Maranelloilaisia. Maseratihan teki enemmän ja vähemmän onnistuneita turbojaan vuodesta 1981 aina 2000 luvulle.
jne. jne.
Listasta tulisi pitkä kuin nälkävuosi jos sellaisen jaksaisi tehdä.
Sierra Cosworthia ei sovi myökään unohtaa. 100 hv/l rajan ylitys tuossa luokassa oli kova juttu 80-luvulla. Sierran jälkeen Fordilla on ollut suuria vaikeuksia saada samanlaista auraa sporttimalleilleen.
1962 Chevrolet Corvair Monza Spyder
1962 Oldsmobile Cutlass Jetfire
1973 BMW 2002 Turbo
1974 Porsche 911 Turbo
1978 Buick Regal & LeSabre
1978 Saab 99
1978 Peugeot 604 turbodiesel
1978 Mercedes-Benz 300SD turbodiesel (United States/Canada)
1979 Alfa Romeo Alfetta GTV 2000 Turbodelta
1980 Mitsubishi Lancer GT Turbo
1980 Pontiac Firebird
1980 Renault 5 Turbo
1981 Volvo 240-series Turbo
Ohan siellä yksi japsi turbo joukossa. Ei sen puoleen ei noissa ton aikasissa turboissa juuri kehumista ollut (lähinnä ensimmäisiä kokeiluja) , sen takia niitä ei varmaan pitkään aikaan laajempaan käyttöön tullutkaan kun paremmat ominaisuudet saatiin vaparina. Saabin turbokin kehitti aluksi saman verran tehoa kuin parhaat vaparit samaan aikaan. Ns. paremmat merkit sinnittelivät sitten vielä paljon pidempään ennen kuin ottivat turbot laajempaan käyttöön.
GTamv:
Kuten Maserati? 1981 tuli (surullisenkuuluisa) Maserati Biturbo ja siitä alkoi merkin turbokausi, joka kesti aina 2000-luvun alkuvuosille.
Listassasi on kyllä legendaarisia autoja. Renault 5 Turbo esimerkiksi omasi aikalaisekseen aika huikean suorituskyvyn niinkin pienestä koneesta.
Hinnoissaankin alkavat olla. Hyvästä saa maksaa helposti 40k.
NHB:
Escort RS Cosworth?
Näkisin myös uusimman faceliftin läpikäyneen Mustangin hyvinkin onnistuneena retro-luomuksena, samoin kuin Ford GT:n.
Viimeisimmän Focuksen sporttimallit ST ja RS eivät nekään olleet ollenkaan huonoja. Ei niillä toki silti noiden Cosworthien maineeseen päästä.
simppa:
Escort ei tuonut oikein mitään uutta. Se oli lähinnä vain sama tekniikka istutettuna uudempaan koriin. Mustangin muotoilussa on vähän samaa, mutta paljon ehti aikaa kulua sen ja Sierran välissä. GT on taas totaalisesti aivan eri luokan laite. Ei sitä oikein voi verrata kansanauton sporttimalliin. Eivät nuo tuoreemmat sporttimallit varmastikaan mitenkään huonoja ole, mutta eii niistä tosiaan Sierran haastajaksi ole.
740 GLE:
Japanilaisessa Subaru Leonessa ja XT:ssä oli turbokoneet (ja neliveto) arkipäivää jo 80-luvun puolivälissä.
Mitä väliä, missä turbo oli joskus suht kauan sitten? Subarun turbomoottori ei ollut mikään erinomainen, kulutuskin oli TM:n käyttötestissä yli 11 l/100 km. Merkitystä on silä, kuka osaa homman.
simppa:
Maseratia voidaan ehkä pitää poikkeuksena. Mutta jos turbo olisi ollut jotenkin hyvä/ylivoimainen keksintö olisi se ollut paljon laajemmassa käytössä. Eihän niitä kukaan osannut tehdä 80 luvulla hyviä.
GTamv:
Italomiehenä varmaankin oletkin tietoinen, että 288 GTO ja F40 ovat vakiokauraa listoilla, jotka käsittelevät 80-luvun parhaita urheiluautoja. Monet henkeen ja vereen Ferrari-miehetkin pitävät noita firman parhaimpina tuotoksina.
Italoista myös Lancia Delta Integrale on suorastaan kulttimaineessa, eikä ihan suottä. Auto on ikäisekseen todella nopea (16v 0-100 km/h 5,5s) ja erinomainen ajettava.
Listoilta tuppaa löytymään lähes poikkeuksetta myös Porsche 959. 911 Turbon meriititkään eivät ole ihan pieniä.
NHB ottikin jo puheeksi Cosworth-Fordit ja itse mainitsin R5 Turbon. Lisäksihän tarjolla oli normaalimpi etumoottorinen Alpine Turbo, jota voinee pitää nykyisten erinomaisten sporttirellujen kantaisänä.
Oletko tosiaan sitä mieltä, ettei 80-luvulla tehty hyviä ahdettuja autoja? No voihan noita toki huonoina pitää, mutta kaipa minulla on oikeus eriävään mielipiteeseeni.
Hämmästyisitte jos näkisitte missä kaikissa autoissa ne turbot on nimenomaan valmistettu Japanissa...
Pelkästään Mitsubishin valmistamia turboja käytetään seuraavissa merkeissä: BMW, FIAT, FORD, GM, IVECO, PORSCHE, PSA, RENAULT, SAAB, VOLVO ja VOLKSWAGEN.
Ahtamisessa ei muutenkaan ole ollut mitään järkeä kunnes vasta ihan viime vuosina joten on ihan sama mitä aiemmin on tehty. Omasta mielestä ne jotka ovat aiemmin turboahdettua surkeata roinaa kaupanneet ovat osoittaneet omista toimintatavoistaan paljon (esim. VW-konsernin kamalat turbokoneet). Ratkaisuja kannattaa käyttää vain/vasta silloin kun ne ovat kunnollisia.
simppa:
suurin osa noista on 80 luvun lopun 90 luvun alun tuotoksia, eikä nekään mitään erikoisia lagisine moottoreineen olleet. Kyllähän siellä joukossa on yksittäisi suht ok autoja, kyse oli lähinnä siitä laajemmasta käytöstä. Ei tästä ole montaakaan vuotta kun nuo turbot olivat vielä aika karmeita vehkeitä kaasuun vastaavuuden yms kanssa, kyllähän niistä tehoa saatiin mutta muiden ominaisuuksien kustannuksella.