Onkohan tilanne muuttunut miksikään autojen ja audiolaitteiden kehityksen osalta 6 vuodessa?
Tuskin, näyttävyys menee tässäkin äänentoiston edelle. Mitä enemmän kaiuttimia, sitä parempi ääni, not. Mikään muu ei ole muuttunut 80-luvulta kuin äänilähteet, CD-tason ääntä on ollut saatavilla jo monta vuosikymmentä sitä haluaville mutta ääni pilataan yleensä huonolla suunnittelulla ja isoilla subbareilla. Onhan tärkeää että kaikki huomaavat jumputuksen jo kilometrien päästä.
Esimerkiksi katua ja kontaktia hakiessa nimien syöttäminen on
varsin kankeata noilla napeilla. Siinä ei paljon nappi- ja näppituntuma auta kun periaate on vain liian kankea. Kosketusnäytöltä naputtelee yksissä liikennevaloissa pitkänkin sanan ja muut valinnat päälle, mutta nappien tuntumasta nautiskellen sama kestää...
Et varmaankaan ole käyttänyt MMI tai IDrive ohjattua navia? kokeilin ruokatunnille lähtiessä huvikseni syöttää navigaattoriin osoitteeksi Mannerheimin tien. Aikaa meni alle kymmenen sekuntia.
Isomman määrän osoitteita voi myös siirtää navigaattoriin Bluetoothin kautta, kätevää kauppamatkustajalle tai lomamatkalaiselle. Tai tehdä sen voi tehdä ääniohjauksella(ei niin kätevää, mutta puhelinohjauksessa loistava) ja BMW:ssä voi myös kirjoittaa sormella iDrive Touchilla.
Et varmaankaan ole käyttänyt MMI tai IDrive ohjattua navia? kokeilin ruokatunnille lähtiessä huvikseni syöttää navigaattoriin osoitteeksi Mannerheimin tien. Aikaa meni alle kymmenen sekuntia.
Isomman määrän osoitteita voi myös siirtää navigaattoriin Bluetoothin kautta, kätevää kauppamatkustajalle tai lomamatkalaiselle. Tai tehdä sen voi tehdä ääniohjauksella(ei niin kätevää, mutta puhelinohjauksessa loistava) ja BMW:ssä voi myös kirjoittaa sormella iDrive Touchilla.
Olen kyllä käyttänyt iDriveä sen verran, että sen toiminnasta minulla on aika hyvä tuntuma. Audin MMI:stä minulla kokemusta on vain vähän. Pienemmissä kaupungeissa tuo kirjaimien rullaileminen ei nyt niin kovin hidasta ole kun yksi tai kaksi ensimmäistä kirjainta riittää jo pitkälle. Eiköhän kaikilla naveilla käyttöliittymästä riippumatta aika helposti löydä kylän pääkadun ilman sen tarkempia koordinaatteja, varsinkin jos ei edes maata tai kaupunkia tarvitse muuttaa. Mutta sitten kun niitä saman alun omaavia maaleja on paljon ja tarvitsee jonkin tarkan osoitteen, niin tarvittavien merkkien rullaileminen kohdilleen ottaa oman aikansa ja vaatii paljon huomiota.
Pohjimmiltaanhan tässä on kyse siitä, että kummin on nopeampi kirjoittaa: painelemalla suoraan haluttuja merkkejä kosketusnäytöltä vai merkkivalikkosta kelaamalla haluttuja merkkejä. Omasta mielestäni tilanne on hyvin selvä kosketusnäytön eduksi.
Kosketulevyjen lisääminen ei sinänsä liity tähän nappien ja kosketusnäytön eroihin. Kosketuslevyn voi yhdistää molempiin ja kosketusnäyttö sinällää on yksi iso kosketuslevy. Siihen voisi helposti yhdistää korjoituksentunnistuksen niin halutessaan.
Onkohan tilanne muuttunut miksikään autojen ja audiolaitteiden kehityksen osalta 6 vuodessa?
Tuskin, näyttävyys menee tässäkin äänentoiston edelle. Mitä enemmän kaiuttimia, sitä parempi ääni, not. Mikään muu ei ole muuttunut 80-luvulta kuin äänilähteet, CD-tason ääntä on ollut saatavilla jo monta vuosikymmentä sitä haluaville mutta ääni pilataan yleensä huonolla suunnittelulla ja isoilla subbareilla.
DSP:n kehitys on tuonut parannuksia autojen äänentoistoon. Nykyisin jo perusautojen lisävarustelistalta löytyvissä kohtuuhintaisissa mankoissa stereokuva rakentuu nätististi sinne minne pitääkin. Joku voisi pitää tätäkin yhtenä luonnollisen toiston vaatimuksena... Nykyisin D-vahvistimien kanssa ei tarvitse myöskään vetää starttikaapeleita vahvistimelle ja tilaakin säästyy olennaisempaan käyttöön. Halpa hinta antaa myös helpostusta autojen koviin kustannuspaineisiin.
Yksi iso juttu on tallennusformaattien kehittyminen. Nykyisin perusautokin soittaa musiikkia puhelimista, korteilta, tikuilta ja kovalevyltä. Ei ole enää mitään tarvettä räpeltää hankalakäyttöisten formaattien kanssa.
Onkohan tilanne muuttunut miksikään autojen ja audiolaitteiden kehityksen osalta 6 vuodessa?
Tuskin, näyttävyys menee tässäkin äänentoiston edelle. Mitä enemmän kaiuttimia, sitä parempi ääni, not. Mikään muu ei ole muuttunut 80-luvulta kuin äänilähteet, CD-tason ääntä on ollut saatavilla jo monta vuosikymmentä sitä haluaville mutta ääni pilataan yleensä huonolla suunnittelulla ja isoilla subbareilla.
DSP:n kehitys on tuonut parannuksia autojen äänentoistoon. Nykyisin jo perusautojen lisävarustelistalta löytyvissä kohtuuhintaisissa mankoissa stereokuva rakentuu nätististi sinne minne pitääkin. Joku voisi pitää tätäkin yhtenä luonnollisen toiston vaatimuksena... Nykyisin D-vahvistimien kanssa ei tarvitse myöskään vetää starttikaapeleita vahvistimelle ja tilaakin säästyy olennaisempaan käyttöön. Halpa hinta antaa myös helpostusta autojen koviin kustannuspaineisiin.
Yksi iso juttu on tallennusformaattien kehittyminen. Nykyisin perusautokin soittaa musiikkia puhelimista, korteilta, tikuilta ja kovalevyltä. Ei ole enää mitään tarvettä räpeltää hankalakäyttöisten formaattien kanssa.
Integroituneet järjestelmät ovat hyvää kehitystä. Omassa autossani pidän erityisesti siitä että suoraan netistä voi kuunnella tuhansia radio kanavia. Tämä ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa että musiikki toistuu vain niin hyvin mitä kaiuttimien taajuustoisto antaa myöden. Yleistämällä voi sanoa että taajustoisto on useimmiten kirjava, joko diskanttia tai bassoa on liikaa jota ei pysty edes taajuuskorjaimella oikaisemaan jos jakosuotimet puuttuu tai ne on huonosti tehty.
Keskustelin vain yleisesti digitaalisesta versus analogisesta äänestä (vaikka jokin cd-soitin versus SME:n levysoitin). Lähinnä siitä kumpi systeemi tuottaa parhaimman läsnäolon tunnun.
Autohifissä turvautuisin kait Mark Levinsonin järjestelmiin, kyseessä on varmaan kaikkein paras äänilähde plus muu järjestelmä autoon.
Et kuitenkaan vastannut kysmykseeni. Toistetaanpa sama kysymys: miksi digilähde ei tuota luonnollista äänentoistoa?
Millä logiikalla digitaalisesti tehdyn musiikin soittaminen vinyyliltä parantaa läsnäoloa?
Missä noita Mark Levinsonin äänilähteitä plus muita autojärjestelmiä myydään?
Ainakin aiemmin vinyylin äänentoisto oli dynaamisempi, nopeampi ja räjähtävämpi kuin CD, mutta kai ne erot on tasoittuneet.
En ole väittänyt, että digitaalisesti nauhoitettua musiikkia edes pitäisi muuttaa vinyylimuotoon, yleensä kai muunnos tehdään päinvastoin.
Ainakin Lexuksessa pitäisi olla Mark Levinsonit. Sen vuoksi olen mesonnut tuosta äänilähteestä, koska se on äänentoistojärjestelmän tärkein lenkki.
Hirveästi ei minua enää äänentoisto kiinnosta, mainittakoon kuitenkin se että kiinnostaisi hommata tietokoneeseen semmoinen muunnin jonka pitäisi parantaa tietsikan äänenlaatua. Esimerkiksi tämä, Cambridge Audio Digital to Analogue Converter.
Ainakin Lexuksessa pitäisi olla Mark Levinsonit. Sen vuoksi olen mesonnut tuosta äänilähteestä, koska se on äänentoistojärjestelmän tärkein lenkki.
Periaatteessa näin on, mutta lähes minkä tahansa tämän päivän äänilähteen taajuusvaste on viivasuora joten jäljelle jää kaiuttimet jotka useimmiten ovat surkeat.
Tuon Ruotsin Automotorsportin paremman luokan äänentoistojärjestelmien testin Lexuksen Mark Levinsonit voittivat. Omassa on testissä selvästi huonommat arvosanat saanut Dynaudio, jota olen parannuttanut takakonttiin sijoitetulla 12 " subwooferilla ja sille 1200 W lisävahvistin. Bassoista oli aluksi pulaa, mutta ei taatusti enää, mutta toisto ei ole kovin tasapainoinen, kuten tuo testi osoittaa. Parin tonnin lisävarusteinen äänentoisto on muutenkin harvoin hintansa veroinen ja pilataan tarpeettomilla surround sound -virityksillä, joiden heikoin lenkki on usein juuri se kojelaudan päällä oleva surround-kaiutin.
Pohjimmiltaanhan tässä on kyse siitä, että kummin on nopeampi kirjoittaa: painelemalla suoraan haluttuja merkkejä kosketusnäytöltä vai merkkivalikkosta kelaamalla haluttuja merkkejä. Omasta mielestäni tilanne on hyvin selvä kosketusnäytön eduksi.
Ennakoivan tekstin syötön takia ja navin osoite hakutoiminnan takia minkään navin tiedostossa olevan osoitteen löytäminen ei vie juuri kymmentä sekuntia kauempaa. Jos osoite on toisessa maassa, se lisää hieman kuluvaa aikaa.
Tosin navin osoitteen kirjoittamiseen kuluva aika on normaalille autoilijalle täysin sivuseikka. Epäilen että harva käyttää navigointia kovinkaan aktiivisesti.
Kosketusnäyttöjen huonoja puolia ovat jo aikaisemmin mainitsemani toimintavarmuus, ergonomia ja käyttökokemus.
lisäksi myös itse näytössä ja sen sijoittelussa on ongelmia.
Näyttöä ei voi sijoittaa katsomisen kannalta optimi paikkaan, koska siihen on yllettävä ojennetulla kädellä. Käytännössä näyttö on sijoitettava niin alas kojetauluun että katsekontakti irtoaa pakosti tiestä. Normaalit näytöt ovat nykyään kojetaulun päällä, jolloin on edes mahdollista seurata liikennettä syrjä silmällä. Totuushan on että näitä käytetään ajon aikana.
Näyttötarkkuus ei yllä kosketusnäytöissä normaali näyttöjen tasolle. Normaalit näytöt ovat nykyään jo HD tasoisia. Samaten kosketusnäyttöjen pintaan kerääntyy sormista likaa ja näytön saattaa kulua (samentua) ajan mittaan. Molemmat ongelmat olivat selvästi havaittavissa aikaisemmin kertomassani vuokra Caddyssä.
Ennakoivan tekstin syötön takia ja navin osoite hakutoiminnan takia minkään navin tiedostossa olevan osoitteen löytäminen ei vie juuri kymmentä sekuntia kauempaa. Jos osoite on toisessa maassa, se lisää hieman kuluvaa aikaa.
Itselläni aikaa kuluu jo miettiessä sitä, että onko kyseessä valtakatu, katu, kuja vai joku muu ja toisinaan pitää haarukoida oikea kaupungin osakin. Mahdottomien kirjainten pois pudottaminen toimii myös kosketusnäytössä, mutta jos niitä samalla sanalla alkavia maaleja löytyy paljon, niin silloin ei ole paljon mahdollisuuksia ennakoida, vaan pitää vain tyytyä kirjoittamaan osoitetta niin pitkään, että alkaa tulla eroja. Pikkukaupungeissahan tämä ei tosiaan ole ongelma.
Tosin navin osoitteen kirjoittamiseen kuluva aika on normaalille autoilijalle täysin sivuseikka. Epäilen että harva käyttää navigointia kovinkaan aktiivisesti.
Isoissa kaupungeissa asuu paljon ihmisiä ja siellä navista on hyötyä melkein joka reissulla.
Kosketusnäyttöjen huonoja puolia ovat jo aikaisemmin mainitsemani toimintavarmuus, ergonomia ja käyttökokemus.
lisäksi myös itse näytössä ja sen sijoittelussa on ongelmia.
Näyttöä ei voi sijoittaa katsomisen kannalta optimi paikkaan, koska siihen on yllettävä ojennetulla kädellä. Käytännössä näyttö on sijoitettava niin alas kojetauluun että katsekontakti irtoaa pakosti tiestä. Normaalit näytöt ovat nykyään kojetaulun päällä, jolloin on edes mahdollista seurata liikennettä syrjä silmällä. Totuushan on että näitä käytetään ajon aikana. Näyttötarkkuus ei yllä kosketusnäytöissä normaali näyttöjen tasolle. Normaalit näytöt ovat nykyään jo HD tasoisia. Samaten kosketusnäyttöjen pintaan kerääntyy sormista likaa ja näytön saattaa kulua (samentua) ajan mittaan. Molemmat ongelmat olivat selvästi havaittavissa aikaisemmin kertomassani vuokra Caddyssä.
Mitä ongelmia minun pitäisi toimintavarmuudessa havaita? Täällä näyttö on toiminut joka kerta kun olen sitä käyttänyt. Ergonomiassa ja käyttökokomuksessakaan en ole ongelmia havainnut. Mahdollisuus käyttää näyttöä hanskat kädessä on ainoa sellainen asia, mitä joskus kaipaan nappiliittymistä. No tuo ei nyt vielä venettä kaada.
Sijoittelukin on muotoilijan valinta. Esimerkiksi Penteleksen linkittämä cuen näyttö on tuossa mittariston korkeudella. Samalla korkeudella on esimerkiksi uuden S-Klassen normaali näyttö. Isoa näyttöä ei oikein voi laittaa näkökenttään käyttöliittymästä riippumatta. Uuden C-Klassen pienempi näyttö on korkeammalla, mutta täysin samassa kohdassa voisi olla myös kosketusnäyttö.
Resoluutiosta kirjoitat jo toiseen kertaan, mutta et vieläkään vastannut kysymykseeni siitä, että mihin tarpeeseen kosketusnätön tarkkuus ei riitä? Kuvankäsittelyä en ajaessa tee, eikä mulla ole aikaa katsella HD-leffojakaan autossa. Tuossa avausviestin Volvon järjestelmässä tarkkuutta ja kuvapinta-alaa näyttää olevan yllin kyllin. Jos tarvetta on, niin teknologia ei takuulla ole rajoite. Esimerkiksi Tesla S:n näytössä on kokoa 17 tuumaa ja tarkkuutta 1920 x 1080 pikseliä. Pitäisi riittää. Jos ei riitä, niin johan tänä päivänä tehdään tarkempiakin kosketusnäyttöjä. Sama homma pätee tuohon naarmuuntumisen. Taskussa kaiken roinan joukossa pyörivät älypuhelimetkin naarmuuntuvat aika vähän.
Ainakin aiemmin vinyylin äänentoisto oli dynaamisempi, nopeampi ja räjähtävämpi kuin CD, mutta kai ne erot on tasoittuneet.
En ole väittänyt, että digitaalisesti nauhoitettua musiikkia edes pitäisi muuttaa vinyylimuotoon, yleensä kai muunnos tehdään päinvastoin.
Ainakin Lexuksessa pitäisi olla Mark Levinsonit. Sen vuoksi olen mesonnut tuosta äänilähteestä, koska se on äänentoistojärjestelmän tärkein lenkki.
Dynamiikka ei kyllä ole digiformaattien ongelma varsinkaan autokäytössä. Äänentoiston nopeus ja räjähtävyys ovat taasen termeinä sellaisia, että niihin on hankala ottaa kantaa. Tuskin tarkoitat nopeasti räjähtäviä kaiuttimia.
Musiikin digitaalinen editointi on normi. Jos budjetissa on varaa, niin kyllä vielä voidaan asioida tehdä analogisestikin, mutta harvemmin sille on tarvetta. Vaikka vain kuuntelisit livenä kitaraa näppäilevää trubaduuria, niin kaiut ja muut efektit ovat usein digitaalisia.
Mitä ongelmia normaaleissa nykypäivän äänilähteissä koet olevan? Tuntuu jotenkin hassulta keskittyä tuohon äänilähteeseen nykypäivänä, kun tosiaan käytännössä kaikki lähteet antavat jo hyvin puhtaaan ja luonnollisen äänen, mutta kustannupaineet ajavat käyttämään halpoja kaiuttimia. Silti hyvällä suunnittelulla noista halvoistakin kaiuttimista on saatu irti paljon.
CD:n äänentoistossa on paljon enemmän dynamiikkaa kuin vanhan vinyylilevyn. Vinyyli häviää kaikissa mitattavissa olevissa asiossa CD:lle. Jotkut hifistit kuitenkin väittävät vinyylin äänensävyä miellyttävämmäksi korville ja että CD soi jotenkin liian steriilisti. Vaikka ehkä se on enemmän fiilisasioita ja joillekin se vinyylin rahina tuo jotain entisaikojen tunnelmaa ja paljonhan tuohon vaikuttaa soitin ja kaiuttimet.
Sen sijaan, jos sille CD-levylle on tallennettu musiikkia MP3-muodossa tai jossain muussa pakatussa formaatissa, niin sen dynamiikka on huonontunut ja alimpia bassoja ja ylimpiä diskantteja on poistunut. Mutta ei tuotakaan eroa huomaa esim. auton taustamelua vasten.
Ainakin aiemmin vinyylin äänentoisto oli dynaamisempi, nopeampi ja räjähtävämpi kuin CD, mutta kai ne erot on tasoittuneet.
En ole väittänyt, että digitaalisesti nauhoitettua musiikkia edes pitäisi muuttaa vinyylimuotoon, yleensä kai muunnos tehdään päinvastoin.
Ainakin Lexuksessa pitäisi olla Mark Levinsonit. Sen vuoksi olen mesonnut tuosta äänilähteestä, koska se on äänentoistojärjestelmän tärkein lenkki.
Dynamiikka ei kyllä ole digiformaattien ongelma varsinkaan autokäytössä. Äänentoiston nopeus ja räjähtävyys ovat taasen termeinä sellaisia, että niihin on hankala ottaa kantaa. Tuskin tarkoitat nopeasti räjähtäviä kaiuttimia.
Musiikin digitaalinen editointi on normi. Jos budjetissa on varaa, niin kyllä vielä voidaan asioida tehdä analogisestikin, mutta harvemmin sille on tarvetta. Vaikka vain kuuntelisit livenä kitaraa näppäilevää trubaduuria, niin kaiut ja muut efektit ovat usein digitaalisia.
Mitä ongelmia normaaleissa nykypäivän äänilähteissä koet olevan? Tuntuu jotenkin hassulta keskittyä tuohon äänilähteeseen nykypäivänä, kun tosiaan käytännössä kaikki lähteet antavat jo hyvin puhtaaan ja luonnollisen äänen, mutta kustannupaineet ajavat käyttämään halpoja kaiuttimia. Silti hyvällä suunnittelulla noista halvoistakin kaiuttimista on saatu irti paljon.
Olen samaa mieltä siitä että CD-soittimissa on hyvä erottelukyky. Potkua musiikkiin saadaan sitten raskailla virtalähteillä, mutta nyt liikutaan jo raskaassa hifissä.
...
Olen samaa mieltä siitä että CD-soittimissa on hyvä erottelukyky. Potkua musiikkiin saadaan sitten raskailla virtalähteillä, mutta nyt liikutaan jo raskaassa hifissä.
Just sama kävi mielessä. Kyse onkin siitä että autojen perussysteemien äänenlaatu on surkea. Tosin joskus on poikkeuksia. 2-koppainen Avensis ennen face-liftiä oli tällainen. Toki senkin basso kumisi kun sitä oli korostetava säätimellä tiejyrinän ylitse mutta keskiäänialue ja diskantti oli autoksi erittäin kuunneltavaa jopa tällaisen pitkän linjan hifistille. ja tuo oli tietty vakiosysteemi. Skoda/VW/Audi/BMW tarkoilee vakiona surkeaa ääntä tuohon Toyotaan verrattuna. Uudessa Avensiksessa ääni on sitten taas eurooppalaisten tasolla eli surkea.
Asiaa ei paranna se että lehtien testaajat eivät välitä koko asiasta yhtään mitään. Lieke toimittajien osaaminen tällä saralla kunnossa ollenkaan. Parhaimmillaan kommentoivat wateista tai tai muusta epäoleellisesta.
Jep ja stereokuvat voi ensialkuun unohtaa jos edes keskittyisi äänen perussävyyn.
Radion äänenlaatu on kuitenkin merkittävä osa matkustusmukavuutta samoin kuin suuntavakaus on oleellinen osa ajomukavuutta. Ohjaustuntumaa kyllä jaksetaan ruotia palsta toisensa jälkeen tai puuttuvaa takaluukun sulkemiskahvaa tahi puuttuvaa hanskalokeron valoa.
Kyllä ainakin ns. premiumeissa voisi kuvitella edes parusasioiden olevan kunnossa mutta eipä ole.
Sen verran omaa kokemusta nöösiajoilta autoäänentoistostakin on että väittäisin ettei siedettävä ääni ei ole rahasta kiinni, vaan osaamisesta.
Isoissa kaupungeissa asuu paljon ihmisiä ja siellä navista on hyötyä melkein joka reissulla.
Normaali auton käyttäjä ajaa päivästä toiseen pääasiassa samoja reittejä, näin se on niissä isoissakin kaupungeissa. Toki jos on pakko katsoa karttaa tai jotain muuta näytöstä. Niin on ehdottomasti turvallisempaa katsoa näyttöä, mikä on sijoitettu kojetauluun katsomisen eikä koskettamisen kannalta mahdollisemman hyvään paikkaan.
Näyttää tässäkin olevan perinteinen mekaaninen käyttöpyörä painonappeineen. Toki sen olisi voinut sijoittaa ergonomisemmin. Mallia olisi voinut ottaa vaikka saksalaisilta.
Muutenhan muotoilu on tyylikäs ja materiaalit näyttävät olevan korkea tasoisia. Ehkä ilmasuulakkeet kaipaisivat muotoilun osalta vielä hiomista.
Normaali auton käyttäjä ajaa päivästä toiseen pääasiassa samoja reittejä, näin se on niissä isoissakin kaupungeissa. Toki jos on pakko katsoa karttaa tai jotain muuta näytöstä. Niin on ehdottomasti turvallisempaa katsoa näyttöä, mikä on sijoitettu kojetauluun katsomisen eikä koskettamisen kannalta mahdollisemman hyvään paikkaan.
Näyttää tässäkin olevan perinteinen mekaaninen käyttöpyörä painonappeineen. Toki sen olisi voinut sijoittaa ergonomisemmin. Mallia olisi voinut ottaa vaikka saksalaisilta.
Näytön alla on sitten muutama nappi äänentoistojärjestelmän hallintaan, hätävilkku ja napit tuulilasin puhallukselle ja takalasinlämmittimelle.
Muutenhan muotoilu on tyylikäs ja materiaalit näyttävät olevan korkea tasoisia. Ehkä ilmasuulakkeet kaipaisivat muotoilun osalta vielä hiomista.
Ihmettelen tuota kommenttiasi mekaanisesta käyttöpyörästä painonappeineen. Minun käsitykseni mukaan sellaista ei ole, vaan ohjauspyörässä on peukalosäätimet ja lisäksi on ääniohjausmahdollisuuksia.
Näytön alla on sitten nappeja äänentoistojärjestelmälle, hätävilkku ja napit tuulilasin puhallukselle ja takalasinlämmittimelle.
Normaali auton käyttäjä ajaa päivästä toiseen pääasiassa samoja reittejä, näin se on niissä isoissakin kaupungeissa. Toki jos on pakko katsoa karttaa tai jotain muuta näytöstä. Niin on ehdottomasti turvallisempaa katsoa näyttöä, mikä on sijoitettu kojetauluun katsomisen eikä koskettamisen kannalta mahdollisemman hyvään paikkaan.
En ole itse sellaista juuri lainkaan käyttänyt, mutta eikö sellainen "hiirellä" toimiva näyttö olisi paras ratkaisu. Tällöin näyttö voisi olla katseen puolesta oikeassa paikassa, mutta hiirtä voisi käyttää kurottamatta näyttöön. Hiiri voisi olla joko ratissa, tai Bemarin tapaan vaihdekepin edessä. Kosketusnäyttö olisi (minun nähdäkseni) parempi vain kirjoitettaessa, mutta kuten jo ylempänäkin todettiin, harva ihminen navigaattoria päivittäin tarvitsee. Muutaman sanan kirjoittaminen ei siis ole useimmille ongelma.
Vaikka kaikessa muussa joystick-mulpura käden ulottuvilla on kätevä, on se puhelinta ja navia käytettäessä nimien syöttämiseen kömpelö.
Olisiko yhteenvetona siis sokkona käytettävät erilliset kontrollit mission critical toiminnoille ja sekä kosketusnäyttö että puheohjaus navia ja puhelinta varten, ettei nimien syöttöä varten tarvi pakottaa kenellekään vastenmielistä käyttöliittymää?
Kiitokset vielä kerran valkoista Cee farkku Mersua ajaneelle taksarille, joka pelasti viime jouluni. Järjetön lumituisku koko Etelä-Suomessa ja Oulun koneelle piti ehtiä pitkään venyneen palaverin jälkeen. Oikea Stadilainen taksari tunsi tonttinsa kuin omat taskunsa ja pyöritti takavetoisen auton kinosten läpi todella mielikuvituksellista reittiä. Välillä soitettiin tosiaikaisia liikennetiedotuksia kehän varrella työskenteleville tutuille, joiden välittämän tiedon perusteella valittiin reittiä lennossa.
Ja kun ESP-OFF näppäin on uudesta Mersusta poistettu, tiukoissa käännöksissä kuskin kädet kävivät näyttöä edes vilkaisematta ratin näppäimillä sanomassa suojelusenkelille, että tästä risteyksestä mennään 90-asteinen turhia himmaamatta. Ripeää ja harkittua menoa vailla yhtään kohellusta. Tuttu auto liikkui sen mitä keli sallii, mutta ei yhtään enempää. Itse en olisi kyseistä reittiä osannut improvisoida, mutta omalla autollani uskoisin voivani osaavan kartturin opastuksella ajaa saman reitin vastaavalla tavalla, mutta vain koska minun vanhassa Ceessäni Kimi-näppäin on suoraan kojetaulusta näppäistävissä sen hetken ajaksi kun pitää kääntää.
Ja kentällä oltiin ajoissa, vaikka väliltä piti soittaakin seuraavaa vuoroa ajamaan tulevalle että auto myöhästyy vuoron vaihdosta. Ei kuulemma ollut kiirettä, koska seuraavaa vuoroa ajamaan tulossa ollut kaveri oli jumissa jossain kinosten seassa.
Eli kunhan ajaessa tarvittavat asiat löytyvät katsomatta, niin homma bueno.
Normaali auton käyttäjä ajaa päivästä toiseen pääasiassa samoja reittejä, näin se on niissä isoissakin kaupungeissa. Toki jos on pakko katsoa karttaa tai jotain muuta näytöstä. Niin on ehdottomasti turvallisempaa katsoa näyttöä, mikä on sijoitettu kojetauluun katsomisen eikä koskettamisen kannalta mahdollisemman hyvään paikkaan.
En ole itse sellaista juuri lainkaan käyttänyt, mutta eikö sellainen "hiirellä" toimiva näyttö olisi paras ratkaisu. Tällöin näyttö voisi olla katseen puolesta oikeassa paikassa, mutta hiirtä voisi käyttää kurottamatta näyttöön. Hiiri voisi olla joko ratissa, tai Bemarin tapaan vaihdekepin edessä. Kosketusnäyttö olisi (minun nähdäkseni) parempi vain kirjoitettaessa, mutta kuten jo ylempänäkin todettiin, harva ihminen navigaattoria päivittäin tarvitsee. Muutaman sanan kirjoittaminen ei siis ole useimmille ongelma.
Bemarin toteutus on aika mainio. Rullaa voi pyöritellä, painaa alaspäin sekä vetää/työntää sivuttain vasemmalle ja oikeall. Se on engonomisesti hyvässä paikassa keskikyynärnojan edessä ennen vaihdevalitsinta ja se on nopea reagoimaan sille annettuihin käskyihin. Ne asiat joita ei voi rullalla hoitaa on koottu rullan ympärille erillisiksi napeiksi. Osa näytön toiminnoista voidaan hoitaa myös ratin nappuloilla ja ratin rullalla, eli esim. radiokanavien kelailu ja vaihtaminen.
Normaali auton käyttäjä ajaa päivästä toiseen pääasiassa samoja reittejä, näin se on niissä isoissakin kaupungeissa. Toki jos on pakko katsoa karttaa tai jotain muuta näytöstä. Niin on ehdottomasti turvallisempaa katsoa näyttöä, mikä on sijoitettu kojetauluun katsomisen eikä koskettamisen kannalta mahdollisemman hyvään paikkaan.
Navigaattorista on liikennetietojen vuoksi iso hyöty, vaikka reitit olisivatkin tuttuja. Isoissa kaupungeissa on paljon vaihtoehtoisia reittejä, joista nopeimman valinnassa navigaattori on korvaamaton. En pidä itseäni erityisen epänormaalina, vaikka yleistyksesi ei osu kohdallani. Vakioreitit kuljen julkisilla tai järjestetyllä kyydillä ja oma autoni käy vain harvoin samassa kohteessa. Monella reitillä julkinen on nopein vaihtoehto, eikä ruuhkassa omalla autolla mateleminen kiinnosta.
Mun mielestä olisi rakentavaa, jos kommentoisit aiempia viestejäni. Olet jo pariinkin otteeseen vain ohittanut kirjoitukseni ja toistellut teesejäsi. Kuten esimerkeistä näkee, ei noiden näyttöjen sijoitus välttämättä poikkea lainkaan näytön tyypin vuoksi.
Näyttää tässäkin olevan perinteinen mekaaninen käyttöpyörä painonappeineen. Toki sen olisi voinut sijoittaa ergonomisemmin. Mallia olisi voinut ottaa vaikka saksalaisilta.
Muutenhan muotoilu on tyylikäs ja materiaalit näyttävät olevan korkea tasoisia. Ehkä ilmasuulakkeet kaipaisivat muotoilun osalta vielä hiomista.
No jos noita Volvon nappien symboleja katsoo, niin siinä on muutama pikanäppäin harvoille ja tarkkaan valituille toiminnoille. Noilla tuskin on yhtään mitään tekemistä näytön valikoissa liikkumisen kanssa. Keskellä olevan ison napin sisällä näkyy olevan mediasoittimen pysäytys ja play. Itse veikkaan ison napin olevan äänenvoimakkuus. Ergonomiassa ei liene mitään ongelmaa.
Milloin paljastat sen, mihin näiden nykyisten kosketusnäyttöjen tai tuon Volvon näytön tarkkuus ei riitä? ENtäpä millä tavalla mainitsemiesi luotettavuusongelmien pitäisi näkyä?
Bemarin toteutus on aika mainio. Rullaa voi pyöritellä, painaa alaspäin sekä vetää/työntää sivuttain vasemmalle ja oikealle. Se on engonomisesti hyvässä paikassa keskikyynärnojan edessä ennen vaihdevalitsinta ja se on nopea reagoimaan sille annettuihin käskyihin.
Eli just niinkuin Mersun kopio samasta teemasta. Ei parempi, ei huonompi, vaan aika vastaava kuin Bemarissakin. Sen mitä Audia olen koeajanut, tuntuu hyvin tutulta.
Olennaista on silti "mulpuran" (kuten Rouva sitä kutsuu) sijainti konsolissa. Audissa A6 on kiva, A4 mulpuran sijoitus kojetauluun tuntuu selvästi hankalammalta. Saattaa tosin olla tottumiskysymys?
En ole itse sellaista juuri lainkaan käyttänyt, mutta eikö sellainen "hiirellä" toimiva näyttö olisi paras ratkaisu. Tällöin näyttö voisi olla katseen puolesta oikeassa paikassa, mutta hiirtä voisi käyttää kurottamatta näyttöön. Hiiri voisi olla joko ratissa, tai Bemarin tapaan vaihdekepin edessä. Kosketusnäyttö olisi (minun nähdäkseni) parempi vain kirjoitettaessa, mutta kuten jo ylempänäkin todettiin, harva ihminen navigaattoria päivittäin tarvitsee. Muutaman sanan kirjoittaminen ei siis ole useimmille ongelma.
Kaikissa osoitinlaitteissa on se ongelma, että niillä pitää jotenkin tähtäillä oikeaan kohtaan. Siinä menee enemmän aikaa kuin sormella suoraan haluttuun kohtaan tökkäämisessä. Se kumpi on nopeampaa taitaa riippua monesta asiasta. Kyllä täällä aika moni ajaa koko ajan navin kanssa.
En ole itse sellaista juuri lainkaan käyttänyt, mutta eikö sellainen "hiirellä" toimiva näyttö olisi paras ratkaisu. Tällöin näyttö voisi olla katseen puolesta oikeassa paikassa, mutta hiirtä voisi käyttää kurottamatta näyttöön. Hiiri voisi olla joko ratissa, tai Bemarin tapaan vaihdekepin edessä. Kosketusnäyttö olisi (minun nähdäkseni) parempi vain kirjoitettaessa, mutta kuten jo ylempänäkin todettiin, harva ihminen navigaattoria päivittäin tarvitsee. Muutaman sanan kirjoittaminen ei siis ole useimmille ongelma.
Kaikissa osoitinlaitteissa on se ongelma, että niillä pitää jotenkin tähtäillä oikeaan kohtaan. Siinä menee enemmän aikaa kuin sormella suoraan haluttuun kohtaan tökkäämisessä. Se kumpi on nopeampaa taitaa riippua monesta asiasta. Kyllä täällä aika moni ajaa koko ajan navin kanssa.
Totta, mutta monesti se osoitin on kyllä tarkempi kuin nakkisormi ja kyllä sen nopean hiiren käytön aika äkkiä oppii. No auton valikossa pyöriessä sillä kosketuksen tarkkuudella ei ehkä ole niin paljoa merkitystä.
Toki niitäkin on, jotka ajavat kokoajan navin kanssa, mutta en nyt näe sitä useimmille ihmisille kovinkaan kriittisen tärkeänä asiana, kestääkö osoitteen asettaminen 3 vai 8 sekuntia.
En lähde kinastelemaan, kumpi toteutus on parempi, vaan lähinnä olen sitä mieltä, että molemmat varmaankin toimivat ja on makuasia (ja tottumis kysymys), kummasta pitää enemmän. Selvää on, että nuo kaksi tapaa tulevat yleistymään, samalla kun nappien määrä vähenee. Aivan sama mitä nämä muutaman -80 lukua ihannoivat jääräpäät täällä kommentoivat. Tietyille asioille tarvitaan toki edelleen omat namiskansa.
Bemarin toteutus on aika mainio. Rullaa voi pyöritellä, painaa alaspäin sekä vetää/työntää sivuttain vasemmalle ja oikealle. Se on engonomisesti hyvässä paikassa keskikyynärnojan edessä ennen vaihdevalitsinta ja se on nopea reagoimaan sille annettuihin käskyihin.
Eli just niinkuin Mersun kopio samasta teemasta. Ei parempi, ei huonompi, vaan aika vastaava kuin Bemarissakin. Sen mitä Audia olen koeajanut, tuntuu hyvin tutulta.
Olennaista on silti "mulpuran" (kuten Rouva sitä kutsuu) sijainti konsolissa. Audissa A6 on kiva, A4 mulpuran sijoitus kojetauluun tuntuu selvästi hankalammalta. Saattaa tosin olla tottumiskysymys?
Nykyisessä A4:ssä toteutus on tosiaan hieman heikko silloin, jos autossa ei ole navia tai on vain se kaikista halvin navi. Silloin se mulpura on keskellä kojetaulua.
Jos ostat siihen aanelkkuun autoa tilatessa sen yli 3000 euron navin, niin sitten se mulpura on samassa paikassa kuin uusissa bemareissa, joissa ei edes tarvita nykyään navia, että se ohjain on olemassa ja että se on jo valmiiksi fiksussa paikoissa.
Tosin sitten kun tulee uusi aanelkku, niin se ohjainpyörä on varmaan samassa paikassa kuin bemuissakin, jollei ole jo kosketusnäyttö.
Bemari on nyt jatkokehittänyt tuota mulpuraa. Nyt jos tilaa uuden 1-, 3- tai 5-sarjan bemarin navilla, niin siinä mulpurassa on nyt sellainenkin mahdollisuus, että siihen voi "piirtää" sormenpäällä asioita.
Eli jos sulla on vaikka naviruutu päällä ja olet vaikka Jyväskylässä, niin piirrät siihen pyrpyrän päälle sormenpäällä vaikka P,A,L ja O, niin navi hakee sulle Palokakaantien ja näyttää sen kartalla.
Nykyisessä A4:ssä toteutus on tosiaan hieman heikko silloin, jos autossa ei ole navia tai on vain se kaikista halvin navi. Silloin se mulpura on keskellä kojetaulua.
Jos ostat siihen aanelkkuun autoa tilatessa sen yli 3000 euron navin, niin sitten se mulpura on samassa paikassa kuin uusissa bemareissa, joissa ei edes tarvita nykyään navia, että se ohjain on olemassa ja että se on jo valmiiksi fiksussa paikoissa.
Tosin sitten kun tulee uusi aanelkku, niin se ohjainpyörä on varmaan samassa paikassa kuin bemuissakin, jollei ole jo kosketusnäyttö.
Bemari on nyt jatkokehittänyt tuota mulpuraa. Nyt jos tilaa uuden 1-, 3- tai 5-sarjan bemarin navilla, niin siinä mulpurassa on nyt sellainenkin mahdollisuus, että siihen voi "piirtää" sormenpäällä asioita.
Eli jos sulla on vaikka naviruutu päällä ja olet vaikka Jyväskylässä, niin piirrät siihen pyrpyrän päälle sormenpäällä vaikka P,A,L ja O, niin navi hakee sulle Palokakaantien ja näyttää sen kartalla.
Kosketuslevy ja sen integrointi mulpuraan ovat molemmat tuttuja Audeista. Palokankaatie lyötyy siis MMI:lläkin samalla tavalla. En usko, että seuraavassa A4:ssä olisi kosketusnäyttö. Uskon tämän uuden TT:n ohjaamon ideoiden löytävän tiensä muihinkin malleihin.
Totta, mutta monesti se osoitin on kyllä tarkempi kuin nakkisormi ja kyllä sen nopean hiiren käytön aika äkkiä oppii. No auton valikossa pyöriessä sillä kosketuksen tarkkuudella ei ehkä ole niin paljoa merkitystä.
Toki niitäkin on, jotka ajavat kokoajan navin kanssa, mutta en nyt näe sitä useimmille ihmisille kovinkaan kriittisen tärkeänä asiana, kestääkö osoitteen asettaminen 3 vai 8 sekuntia.
En lähde kinastelemaan, kumpi toteutus on parempi, vaan lähinnä olen sitä mieltä, että molemmat varmaankin toimivat ja on makuasia (ja tottumis kysymys), kummasta pitää enemmän. Selvää on, että nuo kaksi tapaa tulevat yleistymään, samalla kun nappien määrä vähenee. Aivan sama mitä nämä muutaman -80 lukua ihannoivat jääräpäät täällä kommentoivat. Tietyille asioille tarvitaan toki edelleen omat namiskansa.
Eipä noissa mitään sellaista kriittistä eroa ole, etteikö kummillakin toteutuksilla tulisi toimeen. Siksipä itse liputankin sen yksinkertaisemman toteutuksen puolesta. aina vain parempi mitä vähemmin napein ja yksinkertaisemmalla muotoilulla toiminnallisuus saadaan kuntoon.
Elämme aikoja, jolloin kehitys näissä järjestelmissä on todella nopeaa. Tulevaisuus näyttää, löytyykö näissä joku yksi ja ainoa oikea toteutus kuin älypuhelimissa vai löytyykö elintilaa eri toteutuksille.
Onko kukaan miettinyt kuinka nopeasti nämä vanhenee?
Nyt tuo volvon käyttishän on ios, jonka käyttis on jo ehtoopuolella joiltakin osin. Miltähän nämä näyttää 5-10v päästä? Grafiikat, käyttöliittymä ym. vanhenee todella nopeaan. Miettikää jos käyttiksenä olisi symbian 60 ja sen internet ominaisuudet, hah..
Autovalmistajat hankalassa tilanteessa, kun on kyseessä pidemmän ajan kestohyödyke, mutta kosketusnäytöt vanhenee muutamaassa vuodessa. Ilman tekniikkaakaan ei voi olla. Oma ääni menee yhdistelmälle. Ehdottomasti oman fyysiset painikkeet radiolle, lämpötilalle, puhallus ja ennenkaikkea kustomoitavat omat painikkeet. Loput voi hoidellakin menujen kautta.
Onko kukaan miettinyt kuinka nopeasti nämä vanhenee?
Nyt tuo volvon käyttishän on ios, jonka käyttis on jo ehtoopuolella joiltakin osin. Miltähän nämä näyttää 5-10v päästä? Grafiikat, käyttöliittymä ym. vanhenee todella nopeaan. Miettikää jos käyttiksenä olisi symbian 60 ja sen internet ominaisuudet, hah..
Autovalmistajat hankalassa tilanteessa, kun on kyseessä pidemmän ajan kestohyödyke, mutta kosketusnäytöt vanhenee muutamaassa vuodessa. Ilman tekniikkaakaan ei voi olla. Oma ääni menee yhdistelmälle. Ehdottomasti oman fyysiset painikkeet radiolle, lämpötilalle, puhallus ja ennenkaikkea kustomoitavat omat painikkeet. Loput voi hoidellakin menujen kautta.
No kyllä 10 vuotta vanhan auton sisusta on aina näyttänyt vanhanaikaiselta ja ollut myös toiminnoiltaan vanhanaikainen, joten ei tässä mitään eroa entiseen ole.
Eiköhän joitain toimintoja jatkossakin ohjata fyysisillä painikkeilla.
ritsa:
Onkohan tilanne muuttunut miksikään autojen ja audiolaitteiden kehityksen osalta 6 vuodessa?
Penteles:
Tuskin, näyttävyys menee tässäkin äänentoiston edelle. Mitä enemmän kaiuttimia, sitä parempi ääni, not. Mikään muu ei ole muuttunut 80-luvulta kuin äänilähteet, CD-tason ääntä on ollut saatavilla jo monta vuosikymmentä sitä haluaville mutta ääni pilataan yleensä huonolla suunnittelulla ja isoilla subbareilla. Onhan tärkeää että kaikki huomaavat jumputuksen jo kilometrien päästä.
NHB:
Et varmaankaan ole käyttänyt MMI tai IDrive ohjattua navia? kokeilin ruokatunnille lähtiessä huvikseni syöttää navigaattoriin osoitteeksi Mannerheimin tien. Aikaa meni alle kymmenen sekuntia.
Isomman määrän osoitteita voi myös siirtää navigaattoriin Bluetoothin kautta, kätevää kauppamatkustajalle tai lomamatkalaiselle. Tai tehdä sen voi tehdä ääniohjauksella(ei niin kätevää, mutta puhelinohjauksessa loistava) ja BMW:ssä voi myös kirjoittaa sormella iDrive Touchilla.
juster:
Olen kyllä käyttänyt iDriveä sen verran, että sen toiminnasta minulla on aika hyvä tuntuma. Audin MMI:stä minulla kokemusta on vain vähän. Pienemmissä kaupungeissa tuo kirjaimien rullaileminen ei nyt niin kovin hidasta ole kun yksi tai kaksi ensimmäistä kirjainta riittää jo pitkälle. Eiköhän kaikilla naveilla käyttöliittymästä riippumatta aika helposti löydä kylän pääkadun ilman sen tarkempia koordinaatteja, varsinkin jos ei edes maata tai kaupunkia tarvitse muuttaa. Mutta sitten kun niitä saman alun omaavia maaleja on paljon ja tarvitsee jonkin tarkan osoitteen, niin tarvittavien merkkien rullaileminen kohdilleen ottaa oman aikansa ja vaatii paljon huomiota.
Pohjimmiltaanhan tässä on kyse siitä, että kummin on nopeampi kirjoittaa: painelemalla suoraan haluttuja merkkejä kosketusnäytöltä vai merkkivalikkosta kelaamalla haluttuja merkkejä. Omasta mielestäni tilanne on hyvin selvä kosketusnäytön eduksi.
Kosketulevyjen lisääminen ei sinänsä liity tähän nappien ja kosketusnäytön eroihin. Kosketuslevyn voi yhdistää molempiin ja kosketusnäyttö sinällää on yksi iso kosketuslevy. Siihen voisi helposti yhdistää korjoituksentunnistuksen niin halutessaan.
ritsa:
DSP:n kehitys on tuonut parannuksia autojen äänentoistoon. Nykyisin jo perusautojen lisävarustelistalta löytyvissä kohtuuhintaisissa mankoissa stereokuva rakentuu nätististi sinne minne pitääkin. Joku voisi pitää tätäkin yhtenä luonnollisen toiston vaatimuksena... Nykyisin D-vahvistimien kanssa ei tarvitse myöskään vetää starttikaapeleita vahvistimelle ja tilaakin säästyy olennaisempaan käyttöön. Halpa hinta antaa myös helpostusta autojen koviin kustannuspaineisiin.
Yksi iso juttu on tallennusformaattien kehittyminen. Nykyisin perusautokin soittaa musiikkia puhelimista, korteilta, tikuilta ja kovalevyltä. Ei ole enää mitään tarvettä räpeltää hankalakäyttöisten formaattien kanssa.
Kuinkahan moni auton käyttäjä jaksaa opetella kaikki elektroniikan ominaisuudet. Saatikka sitten muistaa ajaessa mikä löytyy mistäkin valikosta.
http://www.cadillac.com/cadillac-cue/using-cue.html?seo=goo_%7C_Cadillac-Awareness-Mobile_%7C_GG-SGT-ELR-Awards-NB-SN-MOB-IOS-BMM_%7C_Sitelinks_%7C_phrase
NHB:
Integroituneet järjestelmät ovat hyvää kehitystä. Omassa autossani pidän erityisesti siitä että suoraan netistä voi kuunnella tuhansia radio kanavia. Tämä ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa että musiikki toistuu vain niin hyvin mitä kaiuttimien taajuustoisto antaa myöden. Yleistämällä voi sanoa että taajustoisto on useimmiten kirjava, joko diskanttia tai bassoa on liikaa jota ei pysty edes taajuuskorjaimella oikaisemaan jos jakosuotimet puuttuu tai ne on huonosti tehty.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/10261/dgths/Cambridge-Audio-DacMagic100-DA-muunnin-mustaNHB:
Ainakin aiemmin vinyylin äänentoisto oli dynaamisempi, nopeampi ja räjähtävämpi kuin CD, mutta kai ne erot on tasoittuneet.
En ole väittänyt, että digitaalisesti nauhoitettua musiikkia edes pitäisi muuttaa vinyylimuotoon, yleensä kai muunnos tehdään päinvastoin.
Ainakin Lexuksessa pitäisi olla Mark Levinsonit. Sen vuoksi olen mesonnut tuosta äänilähteestä, koska se on äänentoistojärjestelmän tärkein lenkki.
Hirveästi ei minua enää äänentoisto kiinnosta, mainittakoon kuitenkin se että kiinnostaisi hommata tietokoneeseen semmoinen muunnin jonka pitäisi parantaa tietsikan äänenlaatua. Esimerkiksi tämä, Cambridge Audio Digital to Analogue Converter.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/10261/dgths/Cambridge-Audio-DacMagic100-DA-muunnin-musta
andertz:
Periaatteessa näin on, mutta lähes minkä tahansa tämän päivän äänilähteen taajuusvaste on viivasuora joten jäljelle jää kaiuttimet jotka useimmiten ovat surkeat.
Tuon Ruotsin Automotorsportin paremman luokan äänentoistojärjestelmien testin Lexuksen Mark Levinsonit voittivat. Omassa on testissä selvästi huonommat arvosanat saanut Dynaudio, jota olen parannuttanut takakonttiin sijoitetulla 12 " subwooferilla ja sille 1200 W lisävahvistin. Bassoista oli aluksi pulaa, mutta ei taatusti enää, mutta toisto ei ole kovin tasapainoinen, kuten tuo testi osoittaa. Parin tonnin lisävarusteinen äänentoisto on muutenkin harvoin hintansa veroinen ja pilataan tarpeettomilla surround sound -virityksillä, joiden heikoin lenkki on usein juuri se kojelaudan päällä oleva surround-kaiutin.
http://www.automotorsport.se/media/biltester_pdf/070903.pdf
NHB:
Ennakoivan tekstin syötön takia ja navin osoite hakutoiminnan takia minkään navin tiedostossa olevan osoitteen löytäminen ei vie juuri kymmentä sekuntia kauempaa. Jos osoite on toisessa maassa, se lisää hieman kuluvaa aikaa.
Tosin navin osoitteen kirjoittamiseen kuluva aika on normaalille autoilijalle täysin sivuseikka. Epäilen että harva käyttää navigointia kovinkaan aktiivisesti.
Kosketusnäyttöjen huonoja puolia ovat jo aikaisemmin mainitsemani toimintavarmuus, ergonomia ja käyttökokemus.
lisäksi myös itse näytössä ja sen sijoittelussa on ongelmia.
Näyttöä ei voi sijoittaa katsomisen kannalta optimi paikkaan, koska siihen on yllettävä ojennetulla kädellä. Käytännössä näyttö on sijoitettava niin alas kojetauluun että katsekontakti irtoaa pakosti tiestä. Normaalit näytöt ovat nykyään kojetaulun päällä, jolloin on edes mahdollista seurata liikennettä syrjä silmällä. Totuushan on että näitä käytetään ajon aikana.
Näyttötarkkuus ei yllä kosketusnäytöissä normaali näyttöjen tasolle. Normaalit näytöt ovat nykyään jo HD tasoisia. Samaten kosketusnäyttöjen pintaan kerääntyy sormista likaa ja näytön saattaa kulua (samentua) ajan mittaan. Molemmat ongelmat olivat selvästi havaittavissa aikaisemmin kertomassani vuokra Caddyssä.
juster:
Itselläni aikaa kuluu jo miettiessä sitä, että onko kyseessä valtakatu, katu, kuja vai joku muu ja toisinaan pitää haarukoida oikea kaupungin osakin. Mahdottomien kirjainten pois pudottaminen toimii myös kosketusnäytössä, mutta jos niitä samalla sanalla alkavia maaleja löytyy paljon, niin silloin ei ole paljon mahdollisuuksia ennakoida, vaan pitää vain tyytyä kirjoittamaan osoitetta niin pitkään, että alkaa tulla eroja. Pikkukaupungeissahan tämä ei tosiaan ole ongelma.
Isoissa kaupungeissa asuu paljon ihmisiä ja siellä navista on hyötyä melkein joka reissulla.
Mitä ongelmia minun pitäisi toimintavarmuudessa havaita? Täällä näyttö on toiminut joka kerta kun olen sitä käyttänyt. Ergonomiassa ja käyttökokomuksessakaan en ole ongelmia havainnut. Mahdollisuus käyttää näyttöä hanskat kädessä on ainoa sellainen asia, mitä joskus kaipaan nappiliittymistä. No tuo ei nyt vielä venettä kaada.
Sijoittelukin on muotoilijan valinta. Esimerkiksi Penteleksen linkittämä cuen näyttö on tuossa mittariston korkeudella. Samalla korkeudella on esimerkiksi uuden S-Klassen normaali näyttö. Isoa näyttöä ei oikein voi laittaa näkökenttään käyttöliittymästä riippumatta. Uuden C-Klassen pienempi näyttö on korkeammalla, mutta täysin samassa kohdassa voisi olla myös kosketusnäyttö.
Resoluutiosta kirjoitat jo toiseen kertaan, mutta et vieläkään vastannut kysymykseeni siitä, että mihin tarpeeseen kosketusnätön tarkkuus ei riitä? Kuvankäsittelyä en ajaessa tee, eikä mulla ole aikaa katsella HD-leffojakaan autossa. Tuossa avausviestin Volvon järjestelmässä tarkkuutta ja kuvapinta-alaa näyttää olevan yllin kyllin. Jos tarvetta on, niin teknologia ei takuulla ole rajoite. Esimerkiksi Tesla S:n näytössä on kokoa 17 tuumaa ja tarkkuutta 1920 x 1080 pikseliä. Pitäisi riittää. Jos ei riitä, niin johan tänä päivänä tehdään tarkempiakin kosketusnäyttöjä. Sama homma pätee tuohon naarmuuntumisen. Taskussa kaiken roinan joukossa pyörivät älypuhelimetkin naarmuuntuvat aika vähän.
andertz:
Dynamiikka ei kyllä ole digiformaattien ongelma varsinkaan autokäytössä. Äänentoiston nopeus ja räjähtävyys ovat taasen termeinä sellaisia, että niihin on hankala ottaa kantaa. Tuskin tarkoitat nopeasti räjähtäviä kaiuttimia.
Musiikin digitaalinen editointi on normi. Jos budjetissa on varaa, niin kyllä vielä voidaan asioida tehdä analogisestikin, mutta harvemmin sille on tarvetta. Vaikka vain kuuntelisit livenä kitaraa näppäilevää trubaduuria, niin kaiut ja muut efektit ovat usein digitaalisia.
Mitä ongelmia normaaleissa nykypäivän äänilähteissä koet olevan? Tuntuu jotenkin hassulta keskittyä tuohon äänilähteeseen nykypäivänä, kun tosiaan käytännössä kaikki lähteet antavat jo hyvin puhtaaan ja luonnollisen äänen, mutta kustannupaineet ajavat käyttämään halpoja kaiuttimia. Silti hyvällä suunnittelulla noista halvoistakin kaiuttimista on saatu irti paljon.
CD:n äänentoistossa on paljon enemmän dynamiikkaa kuin vanhan vinyylilevyn. Vinyyli häviää kaikissa mitattavissa olevissa asiossa CD:lle. Jotkut hifistit kuitenkin väittävät vinyylin äänensävyä miellyttävämmäksi korville ja että CD soi jotenkin liian steriilisti. Vaikka ehkä se on enemmän fiilisasioita ja joillekin se vinyylin rahina tuo jotain entisaikojen tunnelmaa ja paljonhan tuohon vaikuttaa soitin ja kaiuttimet.
Sen sijaan, jos sille CD-levylle on tallennettu musiikkia MP3-muodossa tai jossain muussa pakatussa formaatissa, niin sen dynamiikka on huonontunut ja alimpia bassoja ja ylimpiä diskantteja on poistunut. Mutta ei tuotakaan eroa huomaa esim. auton taustamelua vasten.
NHB:
Olen samaa mieltä siitä että CD-soittimissa on hyvä erottelukyky. Potkua musiikkiin saadaan sitten raskailla virtalähteillä, mutta nyt liikutaan jo raskaassa hifissä.
andertz:
Just sama kävi mielessä. Kyse onkin siitä että autojen perussysteemien äänenlaatu on surkea. Tosin joskus on poikkeuksia. 2-koppainen Avensis ennen face-liftiä oli tällainen. Toki senkin basso kumisi kun sitä oli korostetava säätimellä tiejyrinän ylitse mutta keskiäänialue ja diskantti oli autoksi erittäin kuunneltavaa jopa tällaisen pitkän linjan hifistille. ja tuo oli tietty vakiosysteemi. Skoda/VW/Audi/BMW tarkoilee vakiona surkeaa ääntä tuohon Toyotaan verrattuna. Uudessa Avensiksessa ääni on sitten taas eurooppalaisten tasolla eli surkea.
Asiaa ei paranna se että lehtien testaajat eivät välitä koko asiasta yhtään mitään. Lieke toimittajien osaaminen tällä saralla kunnossa ollenkaan. Parhaimmillaan kommentoivat wateista tai tai muusta epäoleellisesta.
Jep ja stereokuvat voi ensialkuun unohtaa jos edes keskittyisi äänen perussävyyn.
Radion äänenlaatu on kuitenkin merkittävä osa matkustusmukavuutta samoin kuin suuntavakaus on oleellinen osa ajomukavuutta. Ohjaustuntumaa kyllä jaksetaan ruotia palsta toisensa jälkeen tai puuttuvaa takaluukun sulkemiskahvaa tahi puuttuvaa hanskalokeron valoa.
Kyllä ainakin ns. premiumeissa voisi kuvitella edes parusasioiden olevan kunnossa mutta eipä ole.
Sen verran omaa kokemusta nöösiajoilta autoäänentoistostakin on että väittäisin ettei siedettävä ääni ei ole rahasta kiinni, vaan osaamisesta.
NHB:
Normaali auton käyttäjä ajaa päivästä toiseen pääasiassa samoja reittejä, näin se on niissä isoissakin kaupungeissa. Toki jos on pakko katsoa karttaa tai jotain muuta näytöstä. Niin on ehdottomasti turvallisempaa katsoa näyttöä, mikä on sijoitettu kojetauluun katsomisen eikä koskettamisen kannalta mahdollisemman hyvään paikkaan.
http://www.tuulilasi.fi/uutiset/geneve-volvon-kojelauta-nielaisee-tabletin
Näyttää tässäkin olevan perinteinen mekaaninen käyttöpyörä painonappeineen. Toki sen olisi voinut sijoittaa ergonomisemmin. Mallia olisi voinut ottaa vaikka saksalaisilta.
Muutenhan muotoilu on tyylikäs ja materiaalit näyttävät olevan korkea tasoisia. Ehkä ilmasuulakkeet kaipaisivat muotoilun osalta vielä hiomista.
juster:
Ihmettelen tuota kommenttiasi mekaanisesta käyttöpyörästä painonappeineen. Minun käsitykseni mukaan sellaista ei ole, vaan ohjauspyörässä on peukalosäätimet ja lisäksi on ääniohjausmahdollisuuksia.
Näytön alla on sitten nappeja äänentoistojärjestelmälle, hätävilkku ja napit tuulilasin puhallukselle ja takalasinlämmittimelle.
En ole itse sellaista juuri lainkaan käyttänyt, mutta eikö sellainen "hiirellä" toimiva näyttö olisi paras ratkaisu. Tällöin näyttö voisi olla katseen puolesta oikeassa paikassa, mutta hiirtä voisi käyttää kurottamatta näyttöön. Hiiri voisi olla joko ratissa, tai Bemarin tapaan vaihdekepin edessä. Kosketusnäyttö olisi (minun nähdäkseni) parempi vain kirjoitettaessa, mutta kuten jo ylempänäkin todettiin, harva ihminen navigaattoria päivittäin tarvitsee. Muutaman sanan kirjoittaminen ei siis ole useimmille ongelma.
Vaikka kaikessa muussa joystick-mulpura käden ulottuvilla on kätevä, on se puhelinta ja navia käytettäessä nimien syöttämiseen kömpelö.
Olisiko yhteenvetona siis sokkona käytettävät erilliset kontrollit mission critical toiminnoille ja sekä kosketusnäyttö että puheohjaus navia ja puhelinta varten, ettei nimien syöttöä varten tarvi pakottaa kenellekään vastenmielistä käyttöliittymää?
Kiitokset vielä kerran valkoista Cee farkku Mersua ajaneelle taksarille, joka pelasti viime jouluni. Järjetön lumituisku koko Etelä-Suomessa ja Oulun koneelle piti ehtiä pitkään venyneen palaverin jälkeen. Oikea Stadilainen taksari tunsi tonttinsa kuin omat taskunsa ja pyöritti takavetoisen auton kinosten läpi todella mielikuvituksellista reittiä. Välillä soitettiin tosiaikaisia liikennetiedotuksia kehän varrella työskenteleville tutuille, joiden välittämän tiedon perusteella valittiin reittiä lennossa.
Ja kun ESP-OFF näppäin on uudesta Mersusta poistettu, tiukoissa käännöksissä kuskin kädet kävivät näyttöä edes vilkaisematta ratin näppäimillä sanomassa suojelusenkelille, että tästä risteyksestä mennään 90-asteinen turhia himmaamatta. Ripeää ja harkittua menoa vailla yhtään kohellusta. Tuttu auto liikkui sen mitä keli sallii, mutta ei yhtään enempää. Itse en olisi kyseistä reittiä osannut improvisoida, mutta omalla autollani uskoisin voivani osaavan kartturin opastuksella ajaa saman reitin vastaavalla tavalla, mutta vain koska minun vanhassa Ceessäni Kimi-näppäin on suoraan kojetaulusta näppäistävissä sen hetken ajaksi kun pitää kääntää.
Ja kentällä oltiin ajoissa, vaikka väliltä piti soittaakin seuraavaa vuoroa ajamaan tulevalle että auto myöhästyy vuoron vaihdosta. Ei kuulemma ollut kiirettä, koska seuraavaa vuoroa ajamaan tulossa ollut kaveri oli jumissa jossain kinosten seassa.
Eli kunhan ajaessa tarvittavat asiat löytyvät katsomatta, niin homma bueno.
Ajattelija2013:
Bemarin toteutus on aika mainio. Rullaa voi pyöritellä, painaa alaspäin sekä vetää/työntää sivuttain vasemmalle ja oikeall. Se on engonomisesti hyvässä paikassa keskikyynärnojan edessä ennen vaihdevalitsinta ja se on nopea reagoimaan sille annettuihin käskyihin. Ne asiat joita ei voi rullalla hoitaa on koottu rullan ympärille erillisiksi napeiksi. Osa näytön toiminnoista voidaan hoitaa myös ratin nappuloilla ja ratin rullalla, eli esim. radiokanavien kelailu ja vaihtaminen.
juster:
Navigaattorista on liikennetietojen vuoksi iso hyöty, vaikka reitit olisivatkin tuttuja. Isoissa kaupungeissa on paljon vaihtoehtoisia reittejä, joista nopeimman valinnassa navigaattori on korvaamaton. En pidä itseäni erityisen epänormaalina, vaikka yleistyksesi ei osu kohdallani. Vakioreitit kuljen julkisilla tai järjestetyllä kyydillä ja oma autoni käy vain harvoin samassa kohteessa. Monella reitillä julkinen on nopein vaihtoehto, eikä ruuhkassa omalla autolla mateleminen kiinnosta.
Mun mielestä olisi rakentavaa, jos kommentoisit aiempia viestejäni. Olet jo pariinkin otteeseen vain ohittanut kirjoitukseni ja toistellut teesejäsi. Kuten esimerkeistä näkee, ei noiden näyttöjen sijoitus välttämättä poikkea lainkaan näytön tyypin vuoksi.
No jos noita Volvon nappien symboleja katsoo, niin siinä on muutama pikanäppäin harvoille ja tarkkaan valituille toiminnoille. Noilla tuskin on yhtään mitään tekemistä näytön valikoissa liikkumisen kanssa. Keskellä olevan ison napin sisällä näkyy olevan mediasoittimen pysäytys ja play. Itse veikkaan ison napin olevan äänenvoimakkuus. Ergonomiassa ei liene mitään ongelmaa.
Milloin paljastat sen, mihin näiden nykyisten kosketusnäyttöjen tai tuon Volvon näytön tarkkuus ei riitä? ENtäpä millä tavalla mainitsemiesi luotettavuusongelmien pitäisi näkyä?
jaakkon78:
Eli just niinkuin Mersun kopio samasta teemasta. Ei parempi, ei huonompi, vaan aika vastaava kuin Bemarissakin. Sen mitä Audia olen koeajanut, tuntuu hyvin tutulta.
Olennaista on silti "mulpuran" (kuten Rouva sitä kutsuu) sijainti konsolissa. Audissa A6 on kiva, A4 mulpuran sijoitus kojetauluun tuntuu selvästi hankalammalta. Saattaa tosin olla tottumiskysymys?
Ajattelija2013:
Kaikissa osoitinlaitteissa on se ongelma, että niillä pitää jotenkin tähtäillä oikeaan kohtaan. Siinä menee enemmän aikaa kuin sormella suoraan haluttuun kohtaan tökkäämisessä. Se kumpi on nopeampaa taitaa riippua monesta asiasta. Kyllä täällä aika moni ajaa koko ajan navin kanssa.
NHB:
Totta, mutta monesti se osoitin on kyllä tarkempi kuin nakkisormi ja kyllä sen nopean hiiren käytön aika äkkiä oppii. No auton valikossa pyöriessä sillä kosketuksen tarkkuudella ei ehkä ole niin paljoa merkitystä.
Toki niitäkin on, jotka ajavat kokoajan navin kanssa, mutta en nyt näe sitä useimmille ihmisille kovinkaan kriittisen tärkeänä asiana, kestääkö osoitteen asettaminen 3 vai 8 sekuntia.
En lähde kinastelemaan, kumpi toteutus on parempi, vaan lähinnä olen sitä mieltä, että molemmat varmaankin toimivat ja on makuasia (ja tottumis kysymys), kummasta pitää enemmän. Selvää on, että nuo kaksi tapaa tulevat yleistymään, samalla kun nappien määrä vähenee. Aivan sama mitä nämä muutaman -80 lukua ihannoivat jääräpäät täällä kommentoivat. Tietyille asioille tarvitaan toki edelleen omat namiskansa.
740 GLE:
Nykyisessä A4:ssä toteutus on tosiaan hieman heikko silloin, jos autossa ei ole navia tai on vain se kaikista halvin navi. Silloin se mulpura on keskellä kojetaulua.
Jos ostat siihen aanelkkuun autoa tilatessa sen yli 3000 euron navin, niin sitten se mulpura on samassa paikassa kuin uusissa bemareissa, joissa ei edes tarvita nykyään navia, että se ohjain on olemassa ja että se on jo valmiiksi fiksussa paikoissa.
Tosin sitten kun tulee uusi aanelkku, niin se ohjainpyörä on varmaan samassa paikassa kuin bemuissakin, jollei ole jo kosketusnäyttö.
Bemari on nyt jatkokehittänyt tuota mulpuraa. Nyt jos tilaa uuden 1-, 3- tai 5-sarjan bemarin navilla, niin siinä mulpurassa on nyt sellainenkin mahdollisuus, että siihen voi "piirtää" sormenpäällä asioita.
Eli jos sulla on vaikka naviruutu päällä ja olet vaikka Jyväskylässä, niin piirrät siihen pyrpyrän päälle sormenpäällä vaikka P,A,L ja O, niin navi hakee sulle Palokakaantien ja näyttää sen kartalla.
jaakkon78:
Kosketuslevy ja sen integrointi mulpuraan ovat molemmat tuttuja Audeista. Palokankaatie lyötyy siis MMI:lläkin samalla tavalla. En usko, että seuraavassa A4:ssä olisi kosketusnäyttö. Uskon tämän uuden TT:n ohjaamon ideoiden löytävän tiensä muihinkin malleihin.
Ajattelija2013:
Eipä noissa mitään sellaista kriittistä eroa ole, etteikö kummillakin toteutuksilla tulisi toimeen. Siksipä itse liputankin sen yksinkertaisemman toteutuksen puolesta. aina vain parempi mitä vähemmin napein ja yksinkertaisemmalla muotoilulla toiminnallisuus saadaan kuntoon.
Elämme aikoja, jolloin kehitys näissä järjestelmissä on todella nopeaa. Tulevaisuus näyttää, löytyykö näissä joku yksi ja ainoa oikea toteutus kuin älypuhelimissa vai löytyykö elintilaa eri toteutuksille.
Onko kukaan miettinyt kuinka nopeasti nämä vanhenee?
Nyt tuo volvon käyttishän on ios, jonka käyttis on jo ehtoopuolella joiltakin osin. Miltähän nämä näyttää 5-10v päästä? Grafiikat, käyttöliittymä ym. vanhenee todella nopeaan. Miettikää jos käyttiksenä olisi symbian 60 ja sen internet ominaisuudet, hah..
Autovalmistajat hankalassa tilanteessa, kun on kyseessä pidemmän ajan kestohyödyke, mutta kosketusnäytöt vanhenee muutamaassa vuodessa. Ilman tekniikkaakaan ei voi olla. Oma ääni menee yhdistelmälle. Ehdottomasti oman fyysiset painikkeet radiolle, lämpötilalle, puhallus ja ennenkaikkea kustomoitavat omat painikkeet. Loput voi hoidellakin menujen kautta.
Style66:
No kyllä 10 vuotta vanhan auton sisusta on aina näyttänyt vanhanaikaiselta ja ollut myös toiminnoiltaan vanhanaikainen, joten ei tässä mitään eroa entiseen ole.
Eiköhän joitain toimintoja jatkossakin ohjata fyysisillä painikkeilla.