Joo,meidän Teknikens Värld testasi BMW 523i:n viimeisessä numerossaan (22/2005).Muuten hyvät tulokset,mutta väistössä ei auton ajonvakautusjärjestelmä puuttunut peliin ajoissa eikä riittävän tehokkaasti.Auto on tiettävästi otettu tarkkaan syyniin täkäläiselle edustajalle.Saattaa olla yksilövika tai sitten ei,saas nähä,kerron kun tulee lisää tietoa. Katsokaa www.teknikensvarld.com .
[salo-m muokkasi tätä viestiä 21.10.2005 klo 23:36]
Enpähän ole JOXA:n kanssa yhtään samaa mieltä,fysiikan lait on mitä on, mutta kyllä koeajamani pikkumersu (??),joku coupe ,melkein kumosi niitä.Tai taidat mersun systeemiä tarkoittaakkin toimivalla .Harmi ettei autoon sovi työkaluni eikä oikein ole juuri nyt maniakaan.
[salo-m muokkasi tätä viestiä 21.10.2005 klo 23:46]
Eikös sen Bemarin pitänyt olla paras mahdollinen ajettava? Nyt kuitenkin keskiverto Golfit ja Corollat onnistuvat väistössä paremmin.
Onkohan suuntana se, että perusautot paranevat kun taas MB:n ja Volvon ajotuntumat muuttuvat tunnottomiksi (ainakin testien mukaan). Ja nyt myös Bemu on yllättäen muuttunut vaaralliseksi väistöissä... ?
Kärjistäen: kohta on ostettava perusmallin Tojo tai Volkkari tms. jos haluaa nauttia ajamisesta.
[A Tapio muokkasi tätä viestiä 22.10.2005 klo 09:02]
Eikös sen Bemarin pitänyt olla paras mahdollinen ajettava? Nyt kuitenkin keskiverto Golfit ja Corollat onnistuvat väistössä paremmin.
Onkohan suuntana se, että perusautot paranevat kun taas MB:n ja Volvon ajotuntumat muuttuvat tunnottomiksi (ainakin testien mukaan). Ja nyt myös Bemu on yllättäen muuttunut vaaralliseksi väistöissä... ?
Kärjistäen: kohta on ostettava perusmallin Tojo tai Volkkari tms. jos haluaa nauttia ajamisesta.
Minulla oli 28 päivää käytössä perusTojo, Avensis 1.6, jonka luikertelun jälkeen oli oikein mukava palata taas kuulema tunnottoman Mersun rattiin. Kärjistämättä, jos haluaa nauttia ajamisesta, perusAvensis kannattaa jättää kauppaan, tarkoitan 1.6 ja 1.8 .malleja.
Näyttää Bemari tuossa testissä pystyvän joukon parhaaseen suoritukseen. Se nyt on kuitenkin totta että Runflat renkaat eivät ole tehtäviensä tasalla. Itsekkin vaihdoin ne tavallisiin renkaisiin ja parannus oli huomattava.
Eikös sen Bemarin pitänyt olla paras mahdollinen ajettava? Nyt kuitenkin keskiverto Golfit ja Corollat onnistuvat väistössä paremmin.
Onkohan suuntana se, että perusautot paranevat kun taas MB:n ja Volvon ajotuntumat muuttuvat tunnottomiksi (ainakin testien mukaan). Ja nyt myös Bemu on yllättäen muuttunut vaaralliseksi väistöissä... ?
Kärjistäen: kohta on ostettava perusmallin Tojo tai Volkkari tms. jos haluaa nauttia ajamisesta.
Minulla oli 28 päivää käytössä perusTojo, Avensis 1.6, jonka luikertelun jälkeen oli oikein mukava palata taas kuulema tunnottoman Mersun rattiin. Kärjistämättä, jos haluaa nauttia ajamisesta, perusAvensis kannattaa jättää kauppaan, tarkoitan 1.6 ja 1.8 .malleja.
Tähän sopii ote Tuulilasi-lehden farkku-avensis 1.6:n kestotestistä (TL 10/2004):
"Uusi Avensis tuotiin markkinoille henkselit paukkuen. Tv-kampanjassa Toyota-uutuus esiteltiin ominaisuuksiltaan ylivertaisena uhkana saksalaisvalmistajille.
Mielikuvat ja totuus ovat kuitenkin toista maata. Kysyä pikemminkin pitäisi, minne katosi se viimeisin pisara Avensiksen ajotuntumista?
Asiaa alettiin haistella ennen talvikelejä. Silmätikuksi jäi sähköinen ohjaustehostin, johon kaikki tuntemukset tuntuivat hukkuvan. Luottamusta energiaystävälliseen ratkaisuun ei lisännyt tieto siitä, että havaittu kopina kojelaudassa aiheutui sähkötehostimen hammasvälityksestä ohjausakselilla.
Suoraan ajamisen vaikeudet huipentuivat, kun sydäntalven vastatuiskussa Avensis haki tietä kotiin. Kaista ei tahtonut riittää, maantieajo meni tähtäämiseksi. Keulan huojahduksia haittasi tunnottomuus.
Huojuntaongelmaan saatiin parannusta, kun maahantuoja ja Nokian Renkaat julkaisivat talvirenkaille uuden painesuosituksen: eteen 2,4 ja taakse 2,6 baria. Mutta kaikkea tämäkään ei ratkaissut.
Lumipintaisella pikkutiellä leveärenkainen ja pitkäakselivälinen Avensis puskee mielellään. Ja kun auto pääsee kaartamisen makuun, katoaa tuntuma peräluistoon. Korjausliikkeitä näissä kaksijakoisissa tilanteissa vaikeuttaa sähköisen ohjaustehostimen huono tunto.
Heikkouksista suurin piilee siinä, että kesällä ylikevyt ja keskialueella epämääräinen ohjaus muuttuu talvella jäykäksi. Kovalla pakkasella tehostimen palautuspyrkimys katoaa liki täysin: auto jää kaartamaan. "
Jos tämä on nauttimista, niin maku on "mielenkiintoinen".
[jalkkis muokkasi tätä viestiä 22.10.2005 klo 16:23]
Nykyisellä Avensiksella ei tietääkseni ole väistössä mitään vaikeuksia. Lisäksi luokkansa myydyimmässä autossa ei kaiketi ole mitään suurempia puutteita, vaikka yksittäinen toimittaja niin kirjoittaisikin. Tätä uutta Avensista (1,6) olen kyllä itsekin ajanut ja ei se ainakaan C-sarjalaista huonompi ole! Tosin koeajo ei kestänyt kahta vuorokautta pitempään. Aiempi mallihan on ohjauksen osalta ikäluokkansa parhaimmistoa, joten tuskin ainakaan huonompaan suuntaan on menty. Ylpeys koitoksella MB-kuskeilla? Ainakin taksissa Aveen ollaan erittäin tyytyväisiä - etenkin laadun ja laatuvaikutelman osalta.
[A Tapio muokkasi tätä viestiä 22.10.2005 klo 18:41]
Nykyisellä Avensiksella ei tietääkseni ole väistössä mitään vaikeuksia. Lisäksi luokkansa myydyimmässä autossa ei kaiketi ole mitään suurempia puutteita, vaikka yksittäinen toimittaja niin kirjoittaisikin. Tätä uutta Avensista (1,6) olen kyllä itsekin ajanut ja ei se ainakaan C-sarjalaista huonompi ole! Tosin koeajo ei kestänyt kahta vuorokautta pitempään. Aiempi mallihan on ohjauksen osalta ikäluokkansa parhaimmistoa, joten tuskin ainakaan huonompaan suuntaan on menty. Ylpeys koitoksella MB-kuskeilla? Ainakin taksissa Aveen ollaan erittäin tyytyväisiä - etenkin laadun ja laatuvaikutelman osalta.
Yksittäinen toimittaja? Jos viittaat tuohon ylläolevaan otokseen Tuulilasin kestotestistä, ko. autolla on ajanut useampi ihminen, joiden kommenttien perusteella tuo analyysi on kirjoitettu.
Mutta jos edelliskoppaisen Avensiksen ohjauksesta on pitänyt "luokkansa parhaimpana" (mitä muuten mikään autolehti ei ole kyllä todennut) niin siihen verrattuna tuo pikkukoneiden sähkötehostun varmaan on ihan hyvä. Makuja on monia.
Itse en ole ajanut tuota uuskoppasta Avensista mutta pitääkin ottaa se asiaksi jahka talvikelit tulevat.
Hyvä Tapio, kun tuot mielipiteen käyttäjien näkökulmasta, etkä pelkästään netissä notkuvien asiantuntijoiden kannalta. Kaipa se ammattiautoilijakin arvostelukyvyt omaa siinä kuin muutkin.
Nykyisellä Avensiksella ei tietääkseni ole väistössä mitään vaikeuksia. Lisäksi luokkansa myydyimmässä autossa ei kaiketi ole mitään suurempia puutteita, vaikka yksittäinen toimittaja niin kirjoittaisikin. Tätä uutta Avensista (1,6) olen kyllä itsekin ajanut ja ei se ainakaan C-sarjalaista huonompi ole! Tosin koeajo ei kestänyt kahta vuorokautta pitempään. Aiempi mallihan on ohjauksen osalta ikäluokkansa parhaimmistoa, joten tuskin ainakaan huonompaan suuntaan on menty. Ylpeys koitoksella MB-kuskeilla? Ainakin taksissa Aveen ollaan erittäin tyytyväisiä - etenkin laadun ja laatuvaikutelman osalta.
Ero C-Mersun ja Avensiksen välillä ajaessa on se, että Mersua voi ohjastaa toisella kädellä, kun Avensista joutuu puristelemaan molemmilla käsillä. Lyhyesti sanoen, C-Mersu kulkee suoraan, Avensis ei. Eihän C-Mersun ohjaus maailman parhaita ole, jos verrataan vaikka Mondeo/Focus tai vaikka Peugeot 406, mutta jotain rajaa nyt kuitenkin.
Mites, onko Toyota-kuskeilla myös ylpeys koitoksella ? meinaan viittauksia yksittäisen toimittajan kirjoitukseen. Suljetaan silmät, jos ei kirjoitus mielytä, tai lehti on ammatitaidoton.
Tuosta laatu/laatuvaikutelmasta, itselläni ollut n. 16 tkm Avensis-sijaisauto, siinä laatuvaikutelmaa kyllä heikensi kojelaudan uumenista natina, samoin kuskinpenkin nitinä, näinkin uudessa autossa.
Näyttää Bemari tuossa testissä pystyvän joukon parhaaseen suoritukseen. Se nyt on kuitenkin totta että Runflat renkaat eivät ole tehtäviensä tasalla. Itsekkin vaihdoin ne tavallisiin renkaisiin ja parannus oli huomattava.
Runflat renkaiden idea on ihan hyvä, mutta käytännön toteutus ei. Missään mallissa nuo ei tunnu toimivan ainakaan yhtä hyvin kuin normaalirenkaat, joten itse ainakin vaihtaisin ne pois samantien. Suomen olosuhteissa tuo vielä korostuu. Itse olen ajanut e60 520i:tä, 530da:ta ja 530ia:ta normaalirenkain, enkä ainakaan huomannut mitään vastaavaa, ajonvakautus toimi niinkuin pitääkin, tosin sitä ei ole säädetty kovin yliherkäksi, mikä minusta oli hyvä. Joku toinen tykkää ehkä hiukan ärhäkämmin kiinni ottavasta.
A.Tapion kommentti kuvaa hyvin Toyota uskovaisia, jos Suomen suurimman autolehden monta toimittajaa ovat tuota mieltä, ne ovat väärässä, mutta toisessa keskustelussa itse ollessani erimieltä joidenkin asioiden suhteen kuin Lexuksen koeajossa kuitenkin suht pinnallisessa Koeajo.Tv:ssä, minä olin täysin väärässä. Eli jos Toyotaa/Lexusta kehutaan testissä, testi on asiantunteva ja täysin oikeassa, mutta jos sitä haukutaan, testissä on vikaa, ja kaikki muut väärässä.
Oma kokemus Avensiksesta rajoituu edelliseen korimalliin, joka oli mulla myös väliaikaisena autona 1.8 koneella ja MINUN mielipiteeni on, jonka olen täälläkin joskus tuonut esiin, että auto oli luvattoman huono ajaa. Mutta ilmeisesti olen taas väärässä.
Ainakin taksissa Aveen ollaan erittäin tyytyväisiä - etenkin laadun ja laatuvaikutelman osalta.
Jossain toisessa topicissa oli Tojotoista puhe taksiliikenteessä. Ainakaan ne pohjois-Lapin ammattikuljettajat eivät uudesta Avensiksesta pidä. Kahdelta olen henkilökohtaisesti kuullut tämän. 406:ssa on ajettavuus, lämmitys ja toimintavarmuus ollut huippuluokkaa. Mersuilla siellä ei juuri ajeta, onkohan hintakysymys, vai liekö etu- takavedolla jokin merkitys?
Tämähän oli loistava tulos BMW:ltä hirvenväistökokeessa- auto ei edes kaatunut, niin kuin Mersu teki aikanaan.
"Men billighetsvarianterna är inte bra, säger Börjesson. Vid en snabb undanmanöver med full last riskerar föraren att tappa kontrollen."
Onneksi tuo 500 sarja on tuollainen halpisversio, kuten ruotsalaiset kirjoittaa, joten eihän sitä muuta voi olettaakaan, kuin että kuskilta lähtee kontrolli, jos täydellä autolla joutuu hirvenväistöön.
Taitaa olla parempi, että nuo Bemarit ja Meset ajelee vain tuolla Kööpenhaminan eteläpuolisilla teillä eikä täällä Pohjolan perukoilla ollenkaan.
Uusin Teknikens Världin kohutesti osoittaa jälleen kerran, miten vaikeaa suomalaisten ja ruotsalaisten moottoritoimittajien on suhtautua BMW:n luonnollisesti. Toimittajia ilmeisesti sekoittaa merkin arvostuksen kaksijakoisuus. Saksassa merkki on myyntitilastojen nelonen VW, Opelin ja Mersun jälkeen. 300-sarjaa myydään enemmän kuin Passattia, C-Mersua tai Focusta. Ja jopa kolme kertaa enemmän kun Mondeota, Vectraa puhumattakaan Volvosta ja Saabista. Uutta 1-sarjaa yhtä paljon kun Audi A 3:sta ja Saksan myydyin SUV on X 3. Tehtaana BMW on yksi taloudellisisti kannattavimpia maailmassa. Auto on jopa Pohjoismaissa, asiakastyytyväisyysmittausten monivuotinen ykkönen. Uudet 500- ja 300-sarjan mallit ovat hallinneet maailman autolehtien vertalutestejä enemmän mikään muu premium-merkki. Auto, Motor und Sport -lehtiryhmän 18 eri maasta koostunut testiryhmä arvioi ( AMS 21/05) BMW 320 D voittajaksi 11 kilpailijan ryhmästä, mukana Mersu C, Audi A 4, Passat, Mondeo, 407, Accord, Alfa 159, Avensis, Vectra ja Saab 9-3, tuossa paremmuusjärjestyksessä. Olisiko TM:n tai Teknikens Världin vastaavassa vertailussa tultu samaan tulokseen. Esimerkiksi jätetty Saab viimeiseksi. Tuskin. Miten sama automalli voi kerätä pelkkiä kehuja ajettavuudeltaan Keski-Euroopan lehdissä ja toisaalta tulla haukutuksi suurinpiirtein Ladan tasolle mm. Hesarin koeajossa TM:n toimittaja Timo Turkulan toimesta. Entä miten juuri Teknikens Världin toimittajat saavat suurella kohulla kaatumaan vain juuri saksalaiset premium-merkit. A-sarjan Mersu on tänä vuonna Saksan viidenneksi myydyin automalli. Toisaalta Volvoja on myyty Saksassa vähemmän kuin Mitsubishejä tai Hondia. Ja Saabeja puolta vähemmän kuin Daihatsuja tai Subaruja. Summa summarum. Kumpi toimittajanäkemys on "oikeassa" BMW:n suhteen, keskieurooppalainen vai pohjoismaalainen. Onko syynä erilaiset tieolosuhteet, hinta-ja varustelupolitiikka, kansallisen autoteollisuuden intressit vai haluavatko keskieurooppalaiset yksinkertaisesti erityyppisiä autoja kuin ruotsalaiset medelsvenssonit. Vai onko sittenkin niin, että autotoimittajat haluvat/arvostavat erilaisia autoja kuin ostajat. PS. Huomasin, että toimittaja Turkula on vihdoinkin löytänyt ihanneautonsa. Ford Focus STW Dieselin, koeajo Hesari 22.10. Ei pienintäkään puutetta ominaisuuksissa. Onnittelemme toimittajaa valitsemallaan tiellä.
Tehtaana BMW on yksi taloudellisisti kannattavimpia maailmassa. Auto on jopa Pohjoismaissa, asiakastyytyväisyysmittausten monivuotinen ykkönen. Uudet 500- ja 300-sarjan mallit ovat hallinneet maailman autolehtien vertalutestejä enemmän mikään muu premium-merkki. Auto, Motor und Sport -lehtiryhmän 18 eri maasta koostunut testiryhmä arvioi ( AMS 21/05) BMW 320 D voittajaksi 11 kilpailijan ryhmästä, mukana Mersu C, Audi A 4, Passat, Mondeo, 407, Accord, Alfa 159, Avensis, Vectra ja Saab 9-3, tuossa paremmuusjärjestyksessä. a valitsemallaan tiellä.
ko testissä Alfa voitti kaikki aktiivisen turvaallisuuden ajotestit silti se sai vähemmän pisteitä kuin saksalaiset, muiltakin osilta ko. testi on aika ala-arvoinen jos osaa tarkastella siitä tiettyjä asioita.
ranskalaisessa testissä sensijaan yllättäen ei ollut kotiinpäin vetämistä, no testejä on kaikenlaisia...
En ole kieltänytkään Alfan voittoa tällä osaalueella. BMW oli ajettavuudessa toinen. Alfa sai 88 pistettä, bemari 82. Mukavuudessa Alfalle 72 , bemarille 82. Moottori ja vaihteisto Alfa 56, bemari 76. Kori Alfa 61, bemari 69 jne. Teknikens Världin hirvitestissä näkyy 523 perä heilahtavan. myönnetään sekin väärinkäsitysten välttämiseksi. Tarkoitukseni oli koko kirjoituksella hieman pohdiskella näitä autojournalistiikan taustoja. Kumman julkisuuskohun ruotsalaislehti onnistui taas asiasta kehittämään. Oikein Ruotsin Television uutislähetyksiin saakka. Varmaan TV:n levikki nyt nousi suunnitellusti. Itse olen aina pitänyt Teknikens Världiä surkea lehtenä. Jo pelkästään lehden ohuus ja jenkkityylinen sisältö eivät vakuuta. Jopa AutoBild alkaa tuntua tieteelliseltä julkaisulta Teknikens Världin rinnalla. Suomen ruotsinkielisellä rannikkoseudulla elävien Volvofanien piireissä TV on tietenkin se ainoa oikea autolehti.
En ole kieltänytkään Alfan voittoa tällä osaalueella. BMW oli ajettavuudessa toinen. Alfa sai 88 pistettä, bemari 82. Mukavuudessa Alfalle 72 , bemarille 82. Moottori ja vaihteisto Alfa 56, bemari 76. Kori Alfa 61, bemari 69 jne. Teknikens Världin hirvitestissä näkyy 523 perä heilahtavan. myönnetään sekin väärinkäsitysten välttämiseksi. Tarkoitukseni oli koko kirjoituksella hieman pohdiskella näitä autojournalistiikan taustoja. Kumman julkisuuskohun ruotsalaislehti onnistui taas asiasta kehittämään. Oikein Ruotsin Television uutislähetyksiin saakka. Varmaan TV:n levikki nyt nousi suunnitellusti. Itse olen aina pitänyt Teknikens Världiä surkea lehtenä. Jo pelkästään lehden ohuus ja jenkkityylinen sisältö eivät vakuuta. Jopa AutoBild alkaa tuntua tieteelliseltä julkaisulta Teknikens Världin rinnalla. Suomen ruotsinkielisellä rannikkoseudulla elävien Volvofanien piireissä TV on tietenkin se ainoa oikea autolehti.
Näinhän se menee monesti, ei se ole uutinen, että auto pysyi pystyssä, mutta se että auto kaatui on uutinen. Samoin Autobildin testissä: jos olisi lööppi: E-Mersu voitti Skodan, irtomyynti tuskin olisi noussut. No minä olisin ottanut työsuhdeautoksi mieluusti testin hävijän, ehdottomasti.
Täälläkin kouhkataan suhteettomasti yhdestä hirvitestistä, jonka ammattitestaajat ajavat kykyjensä rajoilla. Jos tämä testi tulisi autoille samanlaiseksi kuin törmäystestit, eiköhän kaikki merkittävät autotehtaat tuottaisi ESP-järjestelmän hyvin nopeasti, joilla otetaan viisi tähteä hirvitestissä. Se on tällä hetkellä tietenkin puute, että vain pari pohjoismaalaista autotehdasta suorittaa tälläista tutkimustyötä.
Mutta yhtä kaikki, minulle kelpaisi hyvin jo nytkin tämä halpisversio, en usko että millä toisella autolla onnistuisin hirvenväistössä sen paremmin, olen jopa taipuvainen uskomaan joillakin merkeillä mahdolisesti vielä huonommin
Uusin Teknikens Världin kohutesti osoittaa jälleen kerran, miten vaikeaa suomalaisten ja ruotsalaisten moottoritoimittajien on suhtautua BMW:n luonnollisesti. Auto on jopa Pohjoismaissa, asiakastyytyväisyysmittausten monivuotinen ykkönen. Auto, Motor und Sport -lehtiryhmän 18 eri maasta koostunut testiryhmä arvioi ( AMS 21/05) BMW 320 D voittajaksi 11 kilpailijan ryhmästä, mukana Mersu C, Audi A 4, Passat, Mondeo, 407, Accord, Alfa 159, Avensis, Vectra ja Saab 9-3, tuossa paremmuusjärjestyksessä. Olisiko TM:n tai Teknikens Världin vastaavassa vertailussa tultu samaan tulokseen. Esimerkiksi jätetty Saab viimeiseksi. Tuskin. Miten sama automalli voi kerätä pelkkiä kehuja ajettavuudeltaan Keski-Euroopan lehdissä ja toisaalta tulla haukutuksi suurinpiirtein Ladan tasolle mm. Hesarin koeajossa TM:n toimittaja Timo Turkulan toimesta. Entä miten juuri Teknikens Världin toimittajat saavat suurella kohulla kaatumaan vain juuri saksalaiset premium-merkit. Summa summarum. Kumpi toimittajanäkemys on "oikeassa" BMW:n suhteen, keskieurooppalainen vai pohjoismaalainen. Onko syynä erilaiset tieolosuhteet, hinta-ja varustelupolitiikka, kansallisen autoteollisuuden intressit vai haluavatko keskieurooppalaiset yksinkertaisesti erityyppisiä autoja kuin ruotsalaiset medelsvenssonit. Vai onko sittenkin niin, että autotoimittajat haluvat/arvostavat erilaisia autoja kuin ostajat.
Teknikens Världin artikkelissa on sensaatiohakuisuutta, mutta lehti on yleensä suhtautunut BMW:hen hyvin positiivisesti.
Tuulilasin Merkkien Merkki on pelkkä oman auton kehumiskilpailu. Ihan perusvaatimuksena tuollaisissa tutkimuksissa pitäisi olla se, että tutkija on se joka ottaa yhteyttä, jolloin mukaan saadaan myös ne omistajat jotka eivät ole kovin kiinnostuneita autoista.
Pidän ruotsalaisia autolehtiä aika puolueettomina ja hyvinä. Teknikens Värld on hiukan populistinen ja jotkut päätelmät perustellaan aika hätäisesti, mutta yleisesti ottaen olen ollut lehteen tyytyväinen. Saksalaiset autolehdet ovat sidoksissa saksalaisiin autonvalmistajiin. Ymmärrän että jos vaikka pitää Volkswagenista on kiva lukea Auto Bildiä koska VW on aina kärjessä siinä lehdessä. TM:ssä ja Teknikens Världissä Saab voisi ihan hyvin jäädä viimeiseksi, mutta voisiko Mercedes jäädä viimeiseksi Auto Motor und Sportin sellaisessa vertailussa jossa on mukana useampi kuin yksi ei-saksalainen auto? Enpä usko..
Aika harvoin Vw on voittanut vertailua viime aikana Auto Bildissä, vaikka pärjääkin hyvin. Paljon useammin se on voittanut suomalaisissa lehdissä, joten ovatko ne kaikki nyt saksalaisten autolehtien kätyreitä? Mb on muutenkin jäänyt aika harvoin missään vertailutestissä viimeiseksi Olmin kriteerillä, joten mielestäni esim AMS:sää on turha syyttää sen puolueellisemmaksi kuin muitakaan autolehtiä. Kuitenkin syy, miksi saksalaiset pärjää siinä suht hyvin, on että autot ovat juuri niihin olosuhteisiin optimoitu ja premium merkkien hinnat ovat paljon lähempänä normaaliautoja kuin esim täällä. Kuitenkin aika usein AMS:n testin on voittanut jonkin muun maalainen auto, samoin kuin Auto Bildissä, suunnilleen samassa suhteessa kuin Suomen lehdissäkin. Se nyt on niin, että saksalaiset autot pärjää hyvin lehtien testeissä ympäri maailman ja se Toyota uskovaistenkin pitäisi varmaan uskoa. Tästä oli kirjoitus esim viime Tuulilasissa, jossa lukijan postissa joku tuosta avautui. Taisipa tämänkin otsikon auto saada TM:n vertailussa pahimpia kilpailijoita vastaan viisi tähteä, täyden 10:n ääritilanteista ja maininnan "Bmw:n suoritus tässä testissä lähentelee täydellisyyttä".
Mutta niinhän se yleensä on, että jos testi tukee omia mielipiteitä (yleensä vieläpä palkästään mielikuvia) testi on asiantunteva ja hyvin tehty, jos taas ei, se on puolueellinen ja tehty täysin väärin. Tämä tulee hyvin esiin esim Olmin kirjoituksissa. Silloin käytetään lähdekritiikkiä, kun se ajaa omia tarkoituksia ja mielipiteitä, mutta se unohdetaan täysin vastakkaisessa tilanteessa (eli tässä tapauksessa Toyotan tai Lexuksen kritiikittömässä ylistämisessä). Onneksi maailma on niin pullollaan vertailuja ja testejä, että jokainen voi valita sieltä itselleen parhaiten sopivat, ja melkein kaikki voi ajaa testivoittajalla. Joillakin niitä on vaan enemmän kuin muilla.
[individual muokkasi tätä viestiä 25.10.2005 klo 12:10]
Olen samaa mieltä "individualin" kanssa siitä, ettei Auto, Motor und Sport-lehti ole yhtään sen puolueellisempi kun muutkaan eri maiden johtavat autolehdet. Itse asiassa pidän AMS:a kaikessa monipuolisuudessaan maailman parhaana autolehtenä. Ei pelkästään autotestejä vaan juttuja autouutuuksista, autotekniikasta, autoteollisuudesta, autokaupasta, korjaamotoiminnoista, autourheilusta, automatkailusta, autoelektroniikasta, asiakastyytyväisyystutkimuksista jne. 200-250 sivua hienosti taitettua ja painettua jatkuvasti uusiutuvaa lehteä joka toinen viikko. AMS:n rinnalla kaikki Teknikens Världit, Car and Driverit tai Autocarit ovat kevyttä viihdettä. Jonkun mielestä siinä voidaan käsitellä liikaa saksalaisia autoja ja liian saksalaisessa ympäristössä; tiheään rakennetut suurkaupungit ja toisaalta vapaanopeuksiset autobahnit. Mutta esim. ajettavuusvertailussa jatkuville suurille moottoritienopeuksille vaadittavat ominaisuudet painivat hieman eri sarjassa kun Teknikens Världin hirvitestit. Hirvitesti ei todellakaan ole tieteellisellä mittatarkkuudellaan ja vertailtavuudeltaan mitään törmäystestiluokkaa. Varmaan ko. lehden testaajia hivelisi saada uudestaan samanlaista julkisuutta "paljastukselleen", kun aikoinaan A-Mersun kaadossa. Ja mikäpä olisi sopivampi merkki imagoltaan kun BMW, uuteen sensaatiokaatoon. Tuskin jonkun Suzukin kaataminen olisi yhtä myyvää iltapäivälehtien ja televisiouutisten kannalta. Ruotsin markkinoille on tullut viime vuosina useita uusia autolehtiä joiden kanssa Teknikens Värld on joutunut kilpasille. Pidän BMW-uutisointia enemmän lehden epätoivoisena markkinointitemppuna kun 523:n omistajien todellisesta ajoturvallisuudesta huolehtimisena. Sinänsä olen samaa mieltä lehden kanssa, että varmasti tavallisen ruotsalaisen turvallisuushakuisen autoilijan on parempi pysyä tutun kuorma-auton kääntösäteen omaavan Volvo V 70 ratissa. Volvon hirvitestihän pitääkin tehdä Arlandan-lentokentän kiitoradalla, jotta saadaan U-käännös aikaiseksi.
Mutta niinhän se yleensä on, että jos testi tukee omia mielipiteitä (yleensä vieläpä palkästään mielikuvia) testi on asiantunteva ja hyvin tehty, jos taas ei, se on puolueellinen ja tehty täysin väärin. Tämä tulee hyvin esiin esim Olmin kirjoituksissa. Silloin käytetään lähdekritiikkiä, kun se ajaa omia tarkoituksia ja mielipiteitä, mutta se unohdetaan täysin vastakkaisessa tilanteessa (eli tässä tapauksessa Toyotan tai Lexuksen kritiikittömässä ylistämisessä).
Tuo on mielenkiintoista kirjoittelua nimimerkiltä joka kertoi koeajaneensa Lexuksen ja haukkui auton äänieristyksen ja moottorin käynnin. Kun täysin asiallisesti mainitsin etteivät sadat autotoimittajien tekemät koeajot tue hänen käsitystään, hän aloitti epätoivoisen paasaamisen lähdekritiikistä. Kumpi on siis luotettavampi taho, internetissä kirjoitteleva nimimerkki vai sadat autotoimittajien tekemät koeajot? Individual voi itse halutessaan etsiä internetistä koeajoraporttia jossa olisi haukuttu Lexus GS-mallin äänieristystä tai moottorin käyntiä. Sellaista voi olla vaikea löytää, mutta tarpeeksi kauan kaivamalla ehkä löytyy ja silloin voi siihen kätevästi viitatata ja osoittaa oman lähdekritiikkinsä tason.
Alkuperäiseen aiheseen palatakseni, luin tänään sen Teknikens Världin jutun. Parivertailussa olivat 523i ja A6 2,0 TFSI. Audi voitti pistein 70-63, mutta lehti totesi BMW:n olevan voittaja heti kun saavat DSC:n kuntoon. BMW vetosi vastineessaan testiauton ylipainoon. Kävi ilmi että rekisteriotteessa luki toista mitä Vägverketille oli oli ilmoitettu kantavuudeksi. Teknikens Världin mukaan painolla ei ollut merkitystä, koska käyttäytyminen oli molemmilla painoilla samantyyppistä.
Aika harvoin Vw on voittanut vertailua viime aikana Auto Bildissä, vaikka pärjääkin hyvin. Paljon useammin se on voittanut suomalaisissa lehdissä,
Mielestäni painotetaan usein liikaa voittaja-autoon joka on numero 1. Kuitenkin 3:s tai jopa 4:s auto voi yltää parin pinnan päähän voittaja-autosta. Se saattaa kaapia kaikilta osa-aluelta hyvät pisteet ollen tasaisesti hyvä kaikilla osa-alueilla, hieman kuin rengastesteissä. Auto nappaa pisteitä nykyään hinnasta, vakuutusmaksuluokasta, kulutuksesta jne. , alueista joilla ei ole mitään tekemistä ajettavuuden tai turvallisuuden kannalta. Sitten mainostetaan esim. AMS-lehdessä, Volvo hakkas MB:n ja BMW:n mennen tullen. Näin ei ollut totuus kun keskittyi perkaamaan mistä pisteet koostui. Suomessa julkaistiin vuosi sitten asia näyttävästi, muttei Volvo ollut 1:n ajettavuudessa ym. tärkeissä ominaisuuksissa. Tämä taas on mielestäni jossain määrin harhaanjohtavaa mainostamista.
Ei se bemarin väistökoe mielestäni ihan heilahdus ollut. Aika lailla lähti käsistä - yllättävää sinänsä. Ruotsalaisia autolehtiä voi ja varmaan pitääkin arvostella mutta kyllä heikoimmat esitykset kuitenkin löytyvät ihan jostain muualta. Saksalaiset järkkäävät testit aina siten, että voittajaksi selviytyy saksalainen auto. Jenkkitestit on lähinnä huumoria, brittien Car on lähes ainoita todella puolueettomia.
Muistuu saksalaisten kotiinpäinvedosta vuosien takainen testi (A6, 5-sarja, E-sarja ja 9-5), jossa Saab saatiin tosin vain parin pisteen erolla viimeiseksi kun pudotettiin turvavarustepisteet heikoimmiksi. Kyseessä oli kuitenkin aika, jolloin ainoassakaan ei ollut ESP:tä vakiona (Saabissa sentään TCS) ja Saab oli ainoa, jossa oli aktiiviset pääntuet - turvatyynyjen määrässä ei ollut eroja.
Tuo on mielenkiintoista kirjoittelua nimimerkiltä joka kertoi koeajaneensa Lexuksen ja haukkui auton äänieristyksen ja moottorin käynnin. Kun täysin asiallisesti mainitsin etteivät sadat autotoimittajien tekemät koeajot tue hänen käsitystään, hän aloitti epätoivoisen paasaamisen lähdekritiikistä. Kumpi on siis luotettavampi taho, internetissä kirjoitteleva nimimerkki vai sadat autotoimittajien tekemät koeajot? Individual voi itse halutessaan etsiä internetistä koeajoraporttia jossa olisi haukuttu Lexus GS-mallin äänieristystä tai moottorin käyntiä. Sellaista voi olla vaikea löytää, mutta tarpeeksi kauan kaivamalla ehkä löytyy ja silloin voi siihen kätevästi viitatata ja osoittaa oman lähdekritiikkinsä tason.
No tuohan ei pidä millään lailla paikkaansa, vaan toin jo siinä keskustelussa esiin testin, joka tuki kantaani. Mutta kysyessäni sinulta vertailun tuloksista, et niistä mitään kertonut, mihin ensin viittasit. Viittasit lähinnä pelkästään pinnallista viihdettä tuottaviin julkaisuihin (esim Koeajo.Tv), mitkä saat tukemaan käsitystäsi. Kuitenkin pointtini oli pelkästään se, että jokainen löytää netistä haluamansalaisen testin, mikäli unohtaa kokonaan lähdekritiikin. Minusta on hölmöä ampua alas toisten omakohtaisia kokemuksia ja vertailuja jostain pelkän pinnallisen viihteen avulla ilman minkäänlaista omaa kokemusta aiheesta. Sinä tuot lähdekritiikkiä keskusteluissa muuten esille haukkumalla esim AMS:n, joka on yksi maailman suurimmista autolehdistä, paitsi jos kyseessä on Toyotaa tai Lexusta ylistävä kirjoitus, silloin lähteellä ja sen asiantuntemuksella ei ole mitään väliä. Joko käyt jotain markkinointi tempausta ko. merkkien puolesta tai sitten haluat vain pönkittää omaa valintaasi automerkin suhteen ja yrittää saada ymmärrystä, tuo vaan alkaa kääntymään itseäsi vastaan.
Lexuksesta on tosiaan vaikea löytää tuota, koska se ei ole ollut yhdessäkään kunnon koeajossa Suomessa mikä kestäisi lähdekritiikin, siis jonkin autolehden laaja koeajo tai vertailu, jossa tehdään asialliset mittaukset suomalaisissa olosuhteissa. Tämä on lähdekritiikkini taso, tuon alittavia ns testejä jokainen löytää omia näkemyksiään tukevana netistä vaikka kuinka paljon. Tuo mainitsemasi Lexuksen meluongelma verrattuna hiljaisempiin samanluokan autoihin tulee esiin juuri suomalaisella asvaltilla, joten tuosta ei ole kuin muutaman toimittajan esittely, osa piti hiljaisena, osa ei. Kukaan suomalainen toimittaja ei ole kuitenkaan verrannut noita saman luokan autoja keskenään melun osalta, on vain kerrottu joissain esittelyissä auton olevan yleisesti hiljainen. Varmasti se sitä onkin, jos vaikka vertaa Avensikseen, mutta ei, jos vertaa saman luokan kulkineeseen suomalaisella rupu asvaltilla.
Nuo pintapuoliset testit ovat vieläpä yleensä kuin suoria lainauksia autojen esitteistä, niissä kehutaan lähes merkkiä kuin merkkiä. Ihan hauskaa viihdettä, mutta ei mielestäni anna auton valinnalle mitään pohjaa. Autosta kuin autosta nimittäin löytyy moitittavaa, oli sitten luokka pikkukirput tai suuret edustusautot. Ainakaan itse en ole vielä täydelliseen autoon törmännyt, joissakin vain huonoja puolia on toisia vähemmän.
Alkuperäiseen aiheeseen, itse pidän Teknis Världiä kohtalaisen sensaatiohakuisena, mutta muuten ihan ok lehtenä. Yksi mieleentuleva sensaatiojuttu oli aikanaan se, ettei Volvon turbomoottoreista löytynyt tehopenkissä lähellekkään ilmoitettuja tehoja. Tuota on käyty täälläkin läpi, osa uskoo juttuun, osa ei.
[individual muokkasi tätä viestiä 26.10.2005 klo 11:27]
Kävi ilmi että rekisteriotteessa luki toista mitä Vägverketille oli oli ilmoitettu kantavuudeksi.
Kumma juttu, kuinka usein Teknikens Värdin testeissä paljastuu ylipainoisia autoja. TM ei ole muistaakseni koskaan löytänyt vastaavaa tai ainakaan puuttunut siihen.
Itse saan uusimman TV:n vasta perjantaina, joten en ole tähän Bemarin tapaukseen perehtynyt. Aiemmin vastaavia tapauksia on ollut kuitenkin useita. Jossain kalliiden autojen testissäkin vuosi-kaksi sitten tavaraa ei voinut todellisen kantavuuden takia lastata käytännössä ollenkaan viiden hengen miehityksellä. Täytyyhän asialla olla merkitystä ajettavuuteenkin, jos lomamatkoilla autot liikkuvat ylikuormattuina. Verottajaltakin jää diesel-autoissa osansa saamatta.
"Konstakoolle". Suurin mieleeni jäänyt kotiinpäinveto on ikuisesti muistissani. Takavuosien TM:n vertailutesti farmariautoista. Mukaan oli kelpuutettu kaikki kokoluokat aina Ladasta Volvoon asti. Volvo tietenkin voitti TM:n ideologian mukaisesti. Jostain kumman syystä 740 Volvo oli varustettu kaikilla mahdollisilla lisävarusteilla sporttialustaan ja säädettävään maavaraan saakka. Sama Volvon maahantuojan testiautojen ylivarustelu on jatkunut näihin päiviin saakka. Koska TM:ssa on ollut testi vakiomoottorisella ja vakiovarusteisella Volvolla. "Lexus-uskovaisille". Tunnustan auton luotettavuuden, ehkäpä tosiaankin maailman parhaaksi. Mutta muuten, en voi käsittää TM:n Ja Tuulilasin keskustelupalstoilla ilmenevää Lexus-fanaattisuutta. Ja jatkuvia, etupäässä amerikkalaista autolehdistä lainattuja "testivoittoja". Kaikesta kiistattomasta laadukkuudestaan huolimatta Lexus ei mikään ajettavuutta arvostavan autoilijan testivoittaja. Olisi todella ajettava Lexus eurooppalaisssa ajo-olosuhteissa päästäkseen siihen Lexus-euforiaan mitä täällä sivuilla viljellään. Monikohan teistä on edes istunut Lexuksessa isän Corollan sijaan. Kaikesta vastenmielisintä Lexuksessa on kuitenkin härski eurooppalaisten premium-merkkien kopiointi muotoilussa. Nykyinen LS 430 on suora kopio edellisestä Ässä-Mersusta. Ja tuleva näkyy olevan sekoitus 700-sarjan BMW:tä, Audia ja Mersua. ei pienintäkään vinkkiä esim. 500- sarjan bemarin persoonallisuudesta ja rohkeudesta. Mutta Lexuksen omistallehan onkin tärkeitä saada kutsu amerikkalaisen Lexus-kauppiaan lauantaikokoontumiseen jossa saa ilmaisen brunssin ja autonpesun.
"Konstakoolle". Suurin mieleeni jäänyt kotiinpäinveto on ikuisesti muistissani. Takavuosien TM:n vertailutesti farmariautoista. Mukaan oli kelpuutettu kaikki kokoluokat aina Ladasta Volvoon asti. Volvo tietenkin voitti TM:n ideologian mukaisesti. Jostain kumman syystä 740 Volvo oli varustettu kaikilla mahdollisilla lisävarusteilla sporttialustaan ja säädettävään maavaraan saakka. Sama Volvon maahantuojan testiautojen ylivarustelu on jatkunut näihin päiviin saakka. Koska TM:ssa on ollut testi vakiomoottorisella ja vakiovarusteisella Volvolla. "Lexus-uskovaisille". Tunnustan auton luotettavuuden, ehkäpä tosiaankin maailman parhaaksi. Mutta muuten, en voi käsittää TM:n Ja Tuulilasin keskustelupalstoilla ilmenevää Lexus-fanaattisuutta. Ja jatkuvia, etupäässä amerikkalaista autolehdistä lainattuja "testivoittoja". Kaikesta kiistattomasta laadukkuudestaan huolimatta Lexus ei mikään ajettavuutta arvostavan autoilijan testivoittaja. Olisi todella ajettava Lexus eurooppalaisssa ajo-olosuhteissa päästäkseen siihen Lexus-euforiaan mitä täällä sivuilla viljellään. Monikohan teistä on edes istunut Lexuksessa isän Corollan sijaan. Kaikesta vastenmielisintä Lexuksessa on kuitenkin härski eurooppalaisten premium-merkkien kopiointi muotoilussa. Nykyinen LS 430 on suora kopio edellisestä Ässä-Mersusta. Ja tuleva näkyy olevan sekoitus 700-sarjan BMW:tä, Audia ja Mersua. ei pienintäkään vinkkiä esim. 500- sarjan bemarin persoonallisuudesta ja rohkeudesta. Mutta Lexuksen omistallehan onkin tärkeitä saada kutsu amerikkalaisen Lexus-kauppiaan lauantaikokoontumiseen jossa saa ilmaisen brunssin ja autonpesun.
Kyllä maailma on täynnä ilkeitä ihmisiä. Ensinnäkin täällä keskustelupalstalla kehutaan Toyotaa ja Lexusta, kun pitäisi TIETENKIN kehua BMW:tä, Mersua ja Audia. Sitten ilkeät ruotsalais- ja suomalaislehdet ja virastotkin ovat puolueellisia, muka Bemari olisi uraherkkä, etutuennaltaan pian kuluva, sopimaton talvikeleille ja väistöongelmainen, pöh!! Ja jenkit... Ajatella, että ne luulivat uuden 5-sarjalaisen olevan TOYOTA!! Ainoita puolueettomia näyttävät olevan saksalaiset ja tietenkin TÄYSIN puolueettomat BMW:n, Audin ja Mersun omistajat, jotka eivät koskaan turhaan autojaan kehu - eikä heidän jaloilta huuliltaan arvostelevaa sanaa japanilaisautoista kuule. Onko tämä nyt kaikille selvä!!
Tuo ESP on tosiaan aivan turha jos vähänkään ajokokemusta, päinvastoin haittaa sujuvaa ajoa jos liian herkkä, on kyllä toimiviakin systeemejä!
Joo,meidän Teknikens Värld testasi BMW 523i:n viimeisessä numerossaan (22/2005).Muuten hyvät tulokset,mutta väistössä ei auton ajonvakautusjärjestelmä puuttunut peliin ajoissa eikä riittävän tehokkaasti.Auto on tiettävästi otettu tarkkaan syyniin täkäläiselle edustajalle.Saattaa olla yksilövika tai sitten ei,saas nähä,kerron kun tulee lisää tietoa.
Katsokaa www.teknikensvarld.com .
Enpähän ole JOXA:n kanssa yhtään samaa mieltä,fysiikan lait on mitä on, mutta kyllä koeajamani pikkumersu (??),joku coupe ,melkein kumosi niitä.Tai taidat mersun systeemiä tarkoittaakkin toimivalla .Harmi ettei autoon sovi työkaluni eikä oikein ole juuri nyt maniakaan.
Eikös sen Bemarin pitänyt olla paras mahdollinen ajettava? Nyt kuitenkin keskiverto Golfit ja Corollat onnistuvat väistössä paremmin.
Onkohan suuntana se, että perusautot paranevat kun taas MB:n ja Volvon ajotuntumat muuttuvat tunnottomiksi (ainakin testien mukaan). Ja nyt myös Bemu on yllättäen muuttunut vaaralliseksi väistöissä... ?
Kärjistäen: kohta on ostettava perusmallin Tojo tai Volkkari tms. jos haluaa nauttia ajamisesta.
Onkohan suuntana se, että perusautot paranevat kun taas MB:n ja Volvon ajotuntumat muuttuvat tunnottomiksi (ainakin testien mukaan). Ja nyt myös Bemu on yllättäen muuttunut vaaralliseksi väistöissä... ?
Kärjistäen: kohta on ostettava perusmallin Tojo tai Volkkari tms. jos haluaa nauttia ajamisesta.
Minulla oli 28 päivää käytössä perusTojo, Avensis 1.6, jonka luikertelun jälkeen oli oikein mukava palata taas kuulema tunnottoman Mersun rattiin. Kärjistämättä, jos haluaa nauttia ajamisesta, perusAvensis kannattaa jättää kauppaan, tarkoitan 1.6 ja 1.8 .malleja.
Vastaavan tyyppinen koe AutoZeutung lehdessä eli slalom testi löytyy http://www.autozeitung.de/index.php?page=3er-vergleichstest&action=detail&id=1338&tb=8¤t=2
Näyttää Bemari tuossa testissä pystyvän joukon parhaaseen suoritukseen. Se nyt on kuitenkin totta että Runflat renkaat eivät ole tehtäviensä tasalla. Itsekkin vaihdoin ne tavallisiin renkaisiin ja parannus oli huomattava.
Vähän on mainosjipon makua. Teknikens Värld on näköjään lopultakin uusinut nettisivunsa, aikaisemmin ne olivatkin todella surkeat.
Tuo uusin numero tipahtaa varmaan postiluukusta maanantaina, saapa nähdä miten toimittajat asettelevat sanansa.
Onkohan suuntana se, että perusautot paranevat kun taas MB:n ja Volvon ajotuntumat muuttuvat tunnottomiksi (ainakin testien mukaan). Ja nyt myös Bemu on yllättäen muuttunut vaaralliseksi väistöissä... ?
Kärjistäen: kohta on ostettava perusmallin Tojo tai Volkkari tms. jos haluaa nauttia ajamisesta.
Tähän sopii ote Tuulilasi-lehden farkku-avensis 1.6:n kestotestistä (TL 10/2004):
"Uusi Avensis tuotiin markkinoille henkselit paukkuen. Tv-kampanjassa Toyota-uutuus esiteltiin ominaisuuksiltaan ylivertaisena uhkana saksalaisvalmistajille.
Mielikuvat ja totuus ovat kuitenkin toista maata. Kysyä pikemminkin pitäisi, minne katosi se viimeisin pisara Avensiksen ajotuntumista?
Asiaa alettiin haistella ennen talvikelejä. Silmätikuksi jäi sähköinen ohjaustehostin, johon kaikki tuntemukset tuntuivat hukkuvan. Luottamusta energiaystävälliseen ratkaisuun ei lisännyt tieto siitä, että havaittu kopina kojelaudassa aiheutui sähkötehostimen hammasvälityksestä ohjausakselilla.
Suoraan ajamisen vaikeudet huipentuivat, kun sydäntalven vastatuiskussa Avensis haki tietä kotiin. Kaista ei tahtonut riittää, maantieajo meni tähtäämiseksi. Keulan huojahduksia haittasi tunnottomuus.
Huojuntaongelmaan saatiin parannusta, kun maahantuoja ja Nokian Renkaat julkaisivat talvirenkaille uuden painesuosituksen: eteen 2,4 ja taakse 2,6 baria. Mutta kaikkea tämäkään ei ratkaissut.
Lumipintaisella pikkutiellä leveärenkainen ja pitkäakselivälinen Avensis puskee mielellään. Ja kun auto pääsee kaartamisen makuun, katoaa tuntuma peräluistoon. Korjausliikkeitä näissä kaksijakoisissa tilanteissa vaikeuttaa sähköisen ohjaustehostimen huono tunto.
Heikkouksista suurin piilee siinä, että kesällä ylikevyt ja keskialueella epämääräinen ohjaus muuttuu talvella jäykäksi. Kovalla pakkasella tehostimen palautuspyrkimys katoaa liki täysin: auto jää kaartamaan. "
Jos tämä on nauttimista, niin maku on "mielenkiintoinen".
Nykyisellä Avensiksella ei tietääkseni ole väistössä mitään vaikeuksia. Lisäksi luokkansa myydyimmässä autossa ei kaiketi ole mitään suurempia puutteita, vaikka yksittäinen toimittaja niin kirjoittaisikin. Tätä uutta Avensista (1,6) olen kyllä itsekin ajanut ja ei se ainakaan C-sarjalaista huonompi ole! Tosin koeajo ei kestänyt kahta vuorokautta pitempään. Aiempi mallihan on ohjauksen osalta ikäluokkansa parhaimmistoa, joten tuskin ainakaan huonompaan suuntaan on menty. Ylpeys koitoksella MB-kuskeilla? Ainakin taksissa Aveen ollaan erittäin tyytyväisiä - etenkin laadun ja laatuvaikutelman osalta.
Yksittäinen toimittaja? Jos viittaat tuohon ylläolevaan otokseen Tuulilasin kestotestistä, ko. autolla on ajanut useampi ihminen, joiden kommenttien perusteella tuo analyysi on kirjoitettu.
Mutta jos edelliskoppaisen Avensiksen ohjauksesta on pitänyt "luokkansa parhaimpana" (mitä muuten mikään autolehti ei ole kyllä todennut) niin siihen verrattuna tuo pikkukoneiden sähkötehostun varmaan on ihan hyvä. Makuja on monia.
Itse en ole ajanut tuota uuskoppasta Avensista mutta pitääkin ottaa se asiaksi jahka talvikelit tulevat.
Hyvä Tapio, kun tuot mielipiteen käyttäjien näkökulmasta, etkä pelkästään netissä notkuvien asiantuntijoiden kannalta. Kaipa se ammattiautoilijakin arvostelukyvyt omaa siinä kuin muutkin.
Ero C-Mersun ja Avensiksen välillä ajaessa on se, että Mersua voi ohjastaa toisella kädellä, kun Avensista joutuu puristelemaan molemmilla käsillä. Lyhyesti sanoen, C-Mersu kulkee suoraan, Avensis ei. Eihän C-Mersun ohjaus maailman parhaita ole, jos verrataan vaikka Mondeo/Focus tai vaikka Peugeot 406, mutta jotain rajaa nyt kuitenkin.
Mites, onko Toyota-kuskeilla myös ylpeys koitoksella ? meinaan viittauksia yksittäisen toimittajan kirjoitukseen. Suljetaan silmät, jos ei kirjoitus mielytä, tai lehti on ammatitaidoton.
Tuosta laatu/laatuvaikutelmasta, itselläni ollut n. 16 tkm Avensis-sijaisauto, siinä laatuvaikutelmaa kyllä heikensi kojelaudan uumenista natina, samoin kuskinpenkin nitinä, näinkin uudessa autossa.
Näyttää Bemari tuossa testissä pystyvän joukon parhaaseen suoritukseen. Se nyt on kuitenkin totta että Runflat renkaat eivät ole tehtäviensä tasalla. Itsekkin vaihdoin ne tavallisiin renkaisiin ja parannus oli huomattava.
Runflat renkaiden idea on ihan hyvä, mutta käytännön toteutus ei. Missään mallissa nuo ei tunnu toimivan ainakaan yhtä hyvin kuin normaalirenkaat, joten itse ainakin vaihtaisin ne pois samantien. Suomen olosuhteissa tuo vielä korostuu. Itse olen ajanut e60 520i:tä, 530da:ta ja 530ia:ta normaalirenkain, enkä ainakaan huomannut mitään vastaavaa, ajonvakautus toimi niinkuin pitääkin, tosin sitä ei ole säädetty kovin yliherkäksi, mikä minusta oli hyvä. Joku toinen tykkää ehkä hiukan ärhäkämmin kiinni ottavasta.
A.Tapion kommentti kuvaa hyvin Toyota uskovaisia, jos Suomen suurimman autolehden monta toimittajaa ovat tuota mieltä, ne ovat väärässä, mutta toisessa keskustelussa itse ollessani erimieltä joidenkin asioiden suhteen kuin Lexuksen koeajossa kuitenkin suht pinnallisessa Koeajo.Tv:ssä, minä olin täysin väärässä. Eli jos Toyotaa/Lexusta kehutaan testissä, testi on asiantunteva ja täysin oikeassa, mutta jos sitä haukutaan, testissä on vikaa, ja kaikki muut väärässä.
Oma kokemus Avensiksesta rajoituu edelliseen korimalliin, joka oli mulla myös väliaikaisena autona 1.8 koneella ja MINUN mielipiteeni on, jonka olen täälläkin joskus tuonut esiin, että auto oli luvattoman huono ajaa. Mutta ilmeisesti olen taas väärässä.
Jossain toisessa topicissa oli Tojotoista puhe taksiliikenteessä. Ainakaan ne pohjois-Lapin ammattikuljettajat eivät uudesta Avensiksesta pidä. Kahdelta olen henkilökohtaisesti kuullut tämän.
406:ssa on ajettavuus, lämmitys ja toimintavarmuus ollut huippuluokkaa. Mersuilla siellä ei juuri ajeta, onkohan hintakysymys, vai liekö etu- takavedolla jokin merkitys?
PYSYIHÄN SE BEMARI SENTÄÄN PYSTYSSÄ !
Tämähän oli loistava tulos BMW:ltä hirvenväistökokeessa- auto ei edes kaatunut, niin kuin Mersu teki aikanaan.
"Men billighetsvarianterna är inte bra, säger Börjesson.
Vid en snabb undanmanöver med full last riskerar föraren att tappa kontrollen."
Onneksi tuo 500 sarja on tuollainen halpisversio, kuten ruotsalaiset kirjoittaa, joten eihän sitä muuta voi olettaakaan, kuin että kuskilta lähtee kontrolli, jos täydellä autolla joutuu hirvenväistöön.
Taitaa olla parempi, että nuo Bemarit ja Meset ajelee vain tuolla Kööpenhaminan eteläpuolisilla teillä eikä täällä Pohjolan perukoilla ollenkaan.
Uusin Teknikens Världin kohutesti osoittaa jälleen kerran, miten vaikeaa suomalaisten ja ruotsalaisten moottoritoimittajien on suhtautua BMW:n luonnollisesti.
Toimittajia ilmeisesti sekoittaa merkin arvostuksen kaksijakoisuus. Saksassa merkki on myyntitilastojen nelonen VW, Opelin ja Mersun jälkeen. 300-sarjaa myydään enemmän kuin Passattia, C-Mersua tai Focusta. Ja jopa kolme kertaa enemmän kun Mondeota, Vectraa puhumattakaan Volvosta ja Saabista. Uutta 1-sarjaa yhtä paljon kun Audi A 3:sta ja Saksan myydyin SUV on X 3.
Tehtaana BMW on yksi taloudellisisti kannattavimpia maailmassa. Auto on jopa Pohjoismaissa, asiakastyytyväisyysmittausten monivuotinen ykkönen. Uudet 500- ja 300-sarjan mallit ovat hallinneet maailman autolehtien vertalutestejä enemmän mikään muu premium-merkki. Auto, Motor und Sport -lehtiryhmän 18 eri maasta koostunut testiryhmä arvioi ( AMS 21/05) BMW 320 D voittajaksi 11 kilpailijan ryhmästä, mukana Mersu C, Audi A 4, Passat, Mondeo, 407, Accord, Alfa 159, Avensis, Vectra ja Saab 9-3, tuossa paremmuusjärjestyksessä.
Olisiko TM:n tai Teknikens Världin vastaavassa vertailussa tultu samaan tulokseen. Esimerkiksi jätetty Saab viimeiseksi. Tuskin.
Miten sama automalli voi kerätä pelkkiä kehuja ajettavuudeltaan Keski-Euroopan lehdissä ja toisaalta tulla haukutuksi suurinpiirtein Ladan tasolle mm. Hesarin koeajossa TM:n toimittaja Timo Turkulan toimesta. Entä miten juuri Teknikens Världin toimittajat saavat suurella kohulla kaatumaan vain juuri saksalaiset premium-merkit.
A-sarjan Mersu on tänä vuonna Saksan viidenneksi myydyin automalli. Toisaalta Volvoja on myyty Saksassa vähemmän kuin Mitsubishejä tai Hondia. Ja Saabeja puolta vähemmän kuin Daihatsuja tai Subaruja.
Summa summarum. Kumpi toimittajanäkemys on "oikeassa" BMW:n suhteen, keskieurooppalainen vai pohjoismaalainen. Onko syynä erilaiset tieolosuhteet, hinta-ja varustelupolitiikka, kansallisen autoteollisuuden intressit vai haluavatko keskieurooppalaiset yksinkertaisesti erityyppisiä autoja kuin ruotsalaiset medelsvenssonit. Vai onko sittenkin niin, että autotoimittajat haluvat/arvostavat erilaisia autoja kuin ostajat.
PS. Huomasin, että toimittaja Turkula on vihdoinkin löytänyt ihanneautonsa. Ford Focus STW Dieselin, koeajo Hesari 22.10. Ei pienintäkään puutetta ominaisuuksissa. Onnittelemme toimittajaa valitsemallaan tiellä.
On vielä yksi vaihtoehto: BMW:n 5-sarja ei todellakaan selviä "hirvitestistä".
Tehtaana BMW on yksi taloudellisisti kannattavimpia maailmassa. Auto on jopa Pohjoismaissa, asiakastyytyväisyysmittausten monivuotinen ykkönen. Uudet 500- ja 300-sarjan mallit ovat hallinneet maailman autolehtien vertalutestejä enemmän mikään muu premium-merkki. Auto, Motor und Sport -lehtiryhmän 18 eri maasta koostunut testiryhmä arvioi ( AMS 21/05) BMW 320 D voittajaksi 11 kilpailijan ryhmästä, mukana Mersu C, Audi A 4, Passat, Mondeo, 407, Accord, Alfa 159, Avensis, Vectra ja Saab 9-3, tuossa paremmuusjärjestyksessä. a valitsemallaan tiellä.
ko testissä Alfa voitti kaikki aktiivisen turvaallisuuden ajotestit silti se sai vähemmän pisteitä kuin saksalaiset, muiltakin osilta ko. testi on aika ala-arvoinen jos osaa tarkastella siitä tiettyjä asioita.
ranskalaisessa testissä sensijaan yllättäen ei ollut kotiinpäin vetämistä,
no testejä on kaikenlaisia...
http://tinyurl.com/bz7tt
En ole kieltänytkään Alfan voittoa tällä osaalueella. BMW oli ajettavuudessa toinen. Alfa sai 88 pistettä, bemari 82. Mukavuudessa Alfalle 72 , bemarille 82. Moottori ja vaihteisto Alfa 56, bemari 76. Kori Alfa 61, bemari 69 jne.
Teknikens Världin hirvitestissä näkyy 523 perä heilahtavan. myönnetään sekin väärinkäsitysten välttämiseksi. Tarkoitukseni oli koko kirjoituksella hieman pohdiskella näitä autojournalistiikan taustoja. Kumman julkisuuskohun ruotsalaislehti onnistui taas asiasta kehittämään. Oikein Ruotsin Television uutislähetyksiin saakka. Varmaan TV:n levikki nyt nousi suunnitellusti.
Itse olen aina pitänyt Teknikens Världiä surkea lehtenä. Jo pelkästään lehden ohuus ja jenkkityylinen sisältö eivät vakuuta. Jopa AutoBild alkaa tuntua tieteelliseltä julkaisulta Teknikens Världin rinnalla. Suomen ruotsinkielisellä rannikkoseudulla elävien Volvofanien piireissä TV on tietenkin se ainoa oikea autolehti.
Teknikens Världin hirvitestissä näkyy 523 perä heilahtavan. myönnetään sekin väärinkäsitysten välttämiseksi. Tarkoitukseni oli koko kirjoituksella hieman pohdiskella näitä autojournalistiikan taustoja. Kumman julkisuuskohun ruotsalaislehti onnistui taas asiasta kehittämään. Oikein Ruotsin Television uutislähetyksiin saakka. Varmaan TV:n levikki nyt nousi suunnitellusti.
Itse olen aina pitänyt Teknikens Världiä surkea lehtenä. Jo pelkästään lehden ohuus ja jenkkityylinen sisältö eivät vakuuta. Jopa AutoBild alkaa tuntua tieteelliseltä julkaisulta Teknikens Världin rinnalla. Suomen ruotsinkielisellä rannikkoseudulla elävien Volvofanien piireissä TV on tietenkin se ainoa oikea autolehti.
Näinhän se menee monesti, ei se ole uutinen, että auto pysyi pystyssä, mutta se että auto kaatui on uutinen. Samoin Autobildin testissä: jos olisi lööppi: E-Mersu voitti Skodan, irtomyynti tuskin olisi noussut. No minä olisin ottanut työsuhdeautoksi mieluusti testin hävijän, ehdottomasti.
Täälläkin kouhkataan suhteettomasti yhdestä hirvitestistä, jonka ammattitestaajat ajavat kykyjensä rajoilla. Jos tämä testi tulisi autoille samanlaiseksi kuin törmäystestit, eiköhän kaikki merkittävät autotehtaat tuottaisi ESP-järjestelmän hyvin nopeasti, joilla otetaan viisi tähteä hirvitestissä. Se on tällä hetkellä tietenkin puute, että vain pari pohjoismaalaista autotehdasta suorittaa tälläista tutkimustyötä.
Mutta yhtä kaikki, minulle kelpaisi hyvin jo nytkin tämä halpisversio, en usko että millä toisella autolla onnistuisin hirvenväistössä sen paremmin, olen jopa taipuvainen uskomaan joillakin merkeillä mahdolisesti vielä huonommin
Auto on jopa Pohjoismaissa, asiakastyytyväisyysmittausten monivuotinen ykkönen. Auto, Motor und Sport -lehtiryhmän 18 eri maasta koostunut testiryhmä arvioi ( AMS 21/05) BMW 320 D voittajaksi 11 kilpailijan ryhmästä, mukana Mersu C, Audi A 4, Passat, Mondeo, 407, Accord, Alfa 159, Avensis, Vectra ja Saab 9-3, tuossa paremmuusjärjestyksessä.
Olisiko TM:n tai Teknikens Världin vastaavassa vertailussa tultu samaan tulokseen. Esimerkiksi jätetty Saab viimeiseksi. Tuskin.
Miten sama automalli voi kerätä pelkkiä kehuja ajettavuudeltaan Keski-Euroopan lehdissä ja toisaalta tulla haukutuksi suurinpiirtein Ladan tasolle mm. Hesarin koeajossa TM:n toimittaja Timo Turkulan toimesta. Entä miten juuri Teknikens Världin toimittajat saavat suurella kohulla kaatumaan vain juuri saksalaiset premium-merkit.
Summa summarum. Kumpi toimittajanäkemys on "oikeassa" BMW:n suhteen, keskieurooppalainen vai pohjoismaalainen. Onko syynä erilaiset tieolosuhteet, hinta-ja varustelupolitiikka, kansallisen autoteollisuuden intressit vai haluavatko keskieurooppalaiset yksinkertaisesti erityyppisiä autoja kuin ruotsalaiset medelsvenssonit. Vai onko sittenkin niin, että autotoimittajat haluvat/arvostavat erilaisia autoja kuin ostajat.
Teknikens Världin artikkelissa on sensaatiohakuisuutta, mutta lehti on yleensä suhtautunut BMW:hen hyvin positiivisesti.
Tuulilasin Merkkien Merkki on pelkkä oman auton kehumiskilpailu. Ihan perusvaatimuksena tuollaisissa tutkimuksissa pitäisi olla se, että tutkija on se joka ottaa yhteyttä, jolloin mukaan saadaan myös ne omistajat jotka eivät ole kovin kiinnostuneita autoista.
Pidän ruotsalaisia autolehtiä aika puolueettomina ja hyvinä. Teknikens Värld on hiukan populistinen ja jotkut päätelmät perustellaan aika hätäisesti, mutta yleisesti ottaen olen ollut lehteen tyytyväinen.
Saksalaiset autolehdet ovat sidoksissa saksalaisiin autonvalmistajiin. Ymmärrän että jos vaikka pitää Volkswagenista on kiva lukea Auto Bildiä koska VW on aina kärjessä siinä lehdessä.
TM:ssä ja Teknikens Världissä Saab voisi ihan hyvin jäädä viimeiseksi, mutta voisiko Mercedes jäädä viimeiseksi Auto Motor und Sportin sellaisessa vertailussa jossa on mukana useampi kuin yksi ei-saksalainen auto? Enpä usko..
Aika harvoin Vw on voittanut vertailua viime aikana Auto Bildissä, vaikka pärjääkin hyvin. Paljon useammin se on voittanut suomalaisissa lehdissä, joten ovatko ne kaikki nyt saksalaisten autolehtien kätyreitä? Mb on muutenkin jäänyt aika harvoin missään vertailutestissä viimeiseksi Olmin kriteerillä, joten mielestäni esim AMS:sää on turha syyttää sen puolueellisemmaksi kuin muitakaan autolehtiä. Kuitenkin syy, miksi saksalaiset pärjää siinä suht hyvin, on että autot ovat juuri niihin olosuhteisiin optimoitu ja premium merkkien hinnat ovat paljon lähempänä normaaliautoja kuin esim täällä. Kuitenkin aika usein AMS:n testin on voittanut jonkin muun maalainen auto, samoin kuin Auto Bildissä, suunnilleen samassa suhteessa kuin Suomen lehdissäkin. Se nyt on niin, että saksalaiset autot pärjää hyvin lehtien testeissä ympäri maailman ja se Toyota uskovaistenkin pitäisi varmaan uskoa. Tästä oli kirjoitus esim viime Tuulilasissa, jossa lukijan postissa joku tuosta avautui. Taisipa tämänkin otsikon auto saada TM:n vertailussa pahimpia kilpailijoita vastaan viisi tähteä, täyden 10:n ääritilanteista ja maininnan "Bmw:n suoritus tässä testissä lähentelee täydellisyyttä".
Mutta niinhän se yleensä on, että jos testi tukee omia mielipiteitä (yleensä vieläpä palkästään mielikuvia) testi on asiantunteva ja hyvin tehty, jos taas ei, se on puolueellinen ja tehty täysin väärin. Tämä tulee hyvin esiin esim Olmin kirjoituksissa. Silloin käytetään lähdekritiikkiä, kun se ajaa omia tarkoituksia ja mielipiteitä, mutta se unohdetaan täysin vastakkaisessa tilanteessa (eli tässä tapauksessa Toyotan tai Lexuksen kritiikittömässä ylistämisessä). Onneksi maailma on niin pullollaan vertailuja ja testejä, että jokainen voi valita sieltä itselleen parhaiten sopivat, ja melkein kaikki voi ajaa testivoittajalla. Joillakin niitä on vaan enemmän kuin muilla.
Olen samaa mieltä "individualin" kanssa siitä, ettei Auto, Motor und Sport-lehti ole yhtään sen puolueellisempi kun muutkaan eri maiden johtavat autolehdet. Itse asiassa pidän AMS:a kaikessa monipuolisuudessaan maailman parhaana autolehtenä. Ei pelkästään autotestejä vaan juttuja autouutuuksista, autotekniikasta, autoteollisuudesta, autokaupasta, korjaamotoiminnoista, autourheilusta, automatkailusta, autoelektroniikasta, asiakastyytyväisyystutkimuksista jne. 200-250 sivua hienosti taitettua ja painettua jatkuvasti uusiutuvaa lehteä joka toinen viikko. AMS:n rinnalla kaikki Teknikens Världit, Car and Driverit tai Autocarit ovat kevyttä viihdettä. Jonkun mielestä siinä voidaan käsitellä liikaa saksalaisia autoja ja liian saksalaisessa ympäristössä; tiheään rakennetut suurkaupungit ja toisaalta vapaanopeuksiset autobahnit. Mutta esim. ajettavuusvertailussa jatkuville suurille moottoritienopeuksille vaadittavat ominaisuudet painivat hieman eri sarjassa kun Teknikens Världin hirvitestit. Hirvitesti ei todellakaan ole tieteellisellä mittatarkkuudellaan ja vertailtavuudeltaan mitään törmäystestiluokkaa. Varmaan ko. lehden testaajia hivelisi saada uudestaan samanlaista julkisuutta "paljastukselleen", kun aikoinaan A-Mersun kaadossa. Ja mikäpä olisi sopivampi merkki imagoltaan kun BMW, uuteen sensaatiokaatoon. Tuskin jonkun Suzukin kaataminen olisi yhtä myyvää iltapäivälehtien ja televisiouutisten kannalta. Ruotsin markkinoille on tullut viime vuosina useita uusia autolehtiä joiden kanssa Teknikens Värld on joutunut kilpasille. Pidän BMW-uutisointia enemmän lehden epätoivoisena markkinointitemppuna kun 523:n omistajien todellisesta ajoturvallisuudesta huolehtimisena.
Sinänsä olen samaa mieltä lehden kanssa, että varmasti tavallisen ruotsalaisen turvallisuushakuisen autoilijan on parempi pysyä tutun kuorma-auton kääntösäteen omaavan Volvo V 70 ratissa. Volvon hirvitestihän pitääkin tehdä Arlandan-lentokentän kiitoradalla, jotta saadaan U-käännös aikaiseksi.
Mutta niinhän se yleensä on, että jos testi tukee omia mielipiteitä (yleensä vieläpä palkästään mielikuvia) testi on asiantunteva ja hyvin tehty, jos taas ei, se on puolueellinen ja tehty täysin väärin. Tämä tulee hyvin esiin esim Olmin kirjoituksissa. Silloin käytetään lähdekritiikkiä, kun se ajaa omia tarkoituksia ja mielipiteitä, mutta se unohdetaan täysin vastakkaisessa tilanteessa (eli tässä tapauksessa Toyotan tai Lexuksen kritiikittömässä ylistämisessä).
Tuo on mielenkiintoista kirjoittelua nimimerkiltä joka kertoi koeajaneensa Lexuksen ja haukkui auton äänieristyksen ja moottorin käynnin. Kun täysin asiallisesti mainitsin etteivät sadat autotoimittajien tekemät koeajot tue hänen käsitystään, hän aloitti epätoivoisen paasaamisen lähdekritiikistä. Kumpi on siis luotettavampi taho, internetissä kirjoitteleva nimimerkki vai sadat autotoimittajien tekemät koeajot? Individual voi itse halutessaan etsiä internetistä koeajoraporttia jossa olisi haukuttu Lexus GS-mallin äänieristystä tai moottorin käyntiä. Sellaista voi olla vaikea löytää, mutta tarpeeksi kauan kaivamalla ehkä löytyy ja silloin voi siihen kätevästi viitatata ja osoittaa oman lähdekritiikkinsä tason.
Alkuperäiseen aiheseen palatakseni, luin tänään sen Teknikens Världin jutun. Parivertailussa olivat 523i ja A6 2,0 TFSI. Audi voitti pistein 70-63, mutta lehti totesi BMW:n olevan voittaja heti kun saavat DSC:n kuntoon. BMW vetosi vastineessaan testiauton ylipainoon. Kävi ilmi että rekisteriotteessa luki toista mitä Vägverketille oli oli ilmoitettu kantavuudeksi. Teknikens Världin mukaan painolla ei ollut merkitystä, koska käyttäytyminen oli molemmilla painoilla samantyyppistä.
Mielestäni painotetaan usein liikaa voittaja-autoon joka on numero 1. Kuitenkin 3:s tai jopa 4:s auto voi yltää parin pinnan päähän voittaja-autosta. Se saattaa kaapia kaikilta osa-aluelta hyvät pisteet ollen tasaisesti hyvä kaikilla osa-alueilla, hieman kuin rengastesteissä.
Auto nappaa pisteitä nykyään hinnasta, vakuutusmaksuluokasta, kulutuksesta jne. , alueista joilla ei ole mitään tekemistä ajettavuuden tai turvallisuuden kannalta. Sitten mainostetaan esim. AMS-lehdessä, Volvo hakkas MB:n ja BMW:n mennen tullen. Näin ei ollut totuus kun keskittyi perkaamaan mistä pisteet koostui. Suomessa julkaistiin vuosi sitten asia näyttävästi, muttei Volvo ollut 1:n ajettavuudessa ym. tärkeissä ominaisuuksissa. Tämä taas on mielestäni jossain määrin harhaanjohtavaa mainostamista.
Ei se bemarin väistökoe mielestäni ihan heilahdus ollut. Aika lailla lähti käsistä - yllättävää sinänsä. Ruotsalaisia autolehtiä voi ja varmaan pitääkin arvostella mutta kyllä heikoimmat esitykset kuitenkin löytyvät ihan jostain muualta. Saksalaiset järkkäävät testit aina siten, että voittajaksi selviytyy saksalainen auto. Jenkkitestit on lähinnä huumoria, brittien Car on lähes ainoita todella puolueettomia.
Muistuu saksalaisten kotiinpäinvedosta vuosien takainen testi (A6, 5-sarja, E-sarja ja 9-5), jossa Saab saatiin tosin vain parin pisteen erolla viimeiseksi kun pudotettiin turvavarustepisteet heikoimmiksi. Kyseessä oli kuitenkin aika, jolloin ainoassakaan ei ollut ESP:tä vakiona (Saabissa sentään TCS) ja Saab oli ainoa, jossa oli aktiiviset pääntuet - turvatyynyjen määrässä ei ollut eroja.
Tuo on mielenkiintoista kirjoittelua nimimerkiltä joka kertoi koeajaneensa Lexuksen ja haukkui auton äänieristyksen ja moottorin käynnin. Kun täysin asiallisesti mainitsin etteivät sadat autotoimittajien tekemät koeajot tue hänen käsitystään, hän aloitti epätoivoisen paasaamisen lähdekritiikistä. Kumpi on siis luotettavampi taho, internetissä kirjoitteleva nimimerkki vai sadat autotoimittajien tekemät koeajot? Individual voi itse halutessaan etsiä internetistä koeajoraporttia jossa olisi haukuttu Lexus GS-mallin äänieristystä tai moottorin käyntiä. Sellaista voi olla vaikea löytää, mutta tarpeeksi kauan kaivamalla ehkä löytyy ja silloin voi siihen kätevästi viitatata ja osoittaa oman lähdekritiikkinsä tason.
No tuohan ei pidä millään lailla paikkaansa, vaan toin jo siinä keskustelussa esiin testin, joka tuki kantaani. Mutta kysyessäni sinulta vertailun tuloksista, et niistä mitään kertonut, mihin ensin viittasit. Viittasit lähinnä pelkästään pinnallista viihdettä tuottaviin julkaisuihin (esim Koeajo.Tv), mitkä saat tukemaan käsitystäsi. Kuitenkin pointtini oli pelkästään se, että jokainen löytää netistä haluamansalaisen testin, mikäli unohtaa kokonaan lähdekritiikin. Minusta on hölmöä ampua alas toisten omakohtaisia kokemuksia ja vertailuja jostain pelkän pinnallisen viihteen avulla ilman minkäänlaista omaa kokemusta aiheesta. Sinä tuot lähdekritiikkiä keskusteluissa muuten esille haukkumalla esim AMS:n, joka on yksi maailman suurimmista autolehdistä, paitsi jos kyseessä on Toyotaa tai Lexusta ylistävä kirjoitus, silloin lähteellä ja sen asiantuntemuksella ei ole mitään väliä. Joko käyt jotain markkinointi tempausta ko. merkkien puolesta tai sitten haluat vain pönkittää omaa valintaasi automerkin suhteen ja yrittää saada ymmärrystä, tuo vaan alkaa kääntymään itseäsi vastaan.
Lexuksesta on tosiaan vaikea löytää tuota, koska se ei ole ollut yhdessäkään kunnon koeajossa Suomessa mikä kestäisi lähdekritiikin, siis jonkin autolehden laaja koeajo tai vertailu, jossa tehdään asialliset mittaukset suomalaisissa olosuhteissa. Tämä on lähdekritiikkini taso, tuon alittavia ns testejä jokainen löytää omia näkemyksiään tukevana netistä vaikka kuinka paljon. Tuo mainitsemasi Lexuksen meluongelma verrattuna hiljaisempiin samanluokan autoihin tulee esiin juuri suomalaisella asvaltilla, joten tuosta ei ole kuin muutaman toimittajan esittely, osa piti hiljaisena, osa ei. Kukaan suomalainen toimittaja ei ole kuitenkaan verrannut noita saman luokan autoja keskenään melun osalta, on vain kerrottu joissain esittelyissä auton olevan yleisesti hiljainen. Varmasti se sitä onkin, jos vaikka vertaa Avensikseen, mutta ei, jos vertaa saman luokan kulkineeseen suomalaisella rupu asvaltilla.
Nuo pintapuoliset testit ovat vieläpä yleensä kuin suoria lainauksia autojen esitteistä, niissä kehutaan lähes merkkiä kuin merkkiä. Ihan hauskaa viihdettä, mutta ei mielestäni anna auton valinnalle mitään pohjaa. Autosta kuin autosta nimittäin löytyy moitittavaa, oli sitten luokka pikkukirput tai suuret edustusautot. Ainakaan itse en ole vielä täydelliseen autoon törmännyt, joissakin vain huonoja puolia on toisia vähemmän.
Alkuperäiseen aiheeseen, itse pidän Teknis Världiä kohtalaisen sensaatiohakuisena, mutta muuten ihan ok lehtenä. Yksi mieleentuleva sensaatiojuttu oli aikanaan se, ettei Volvon turbomoottoreista löytynyt tehopenkissä lähellekkään ilmoitettuja tehoja. Tuota on käyty täälläkin läpi, osa uskoo juttuun, osa ei.
Kumma juttu, kuinka usein Teknikens Värdin testeissä paljastuu ylipainoisia autoja. TM ei ole muistaakseni koskaan löytänyt vastaavaa tai ainakaan puuttunut siihen.
Itse saan uusimman TV:n vasta perjantaina, joten en ole tähän Bemarin tapaukseen perehtynyt. Aiemmin vastaavia tapauksia on ollut kuitenkin useita. Jossain kalliiden autojen testissäkin vuosi-kaksi sitten tavaraa ei voinut todellisen kantavuuden takia lastata käytännössä ollenkaan viiden hengen miehityksellä. Täytyyhän asialla olla merkitystä ajettavuuteenkin, jos lomamatkoilla autot liikkuvat ylikuormattuina. Verottajaltakin jää diesel-autoissa osansa saamatta.
"Konstakoolle". Suurin mieleeni jäänyt kotiinpäinveto on ikuisesti muistissani. Takavuosien TM:n vertailutesti farmariautoista. Mukaan oli kelpuutettu kaikki kokoluokat aina Ladasta Volvoon asti. Volvo tietenkin voitti TM:n ideologian mukaisesti. Jostain kumman syystä 740 Volvo oli varustettu kaikilla mahdollisilla lisävarusteilla sporttialustaan ja säädettävään maavaraan saakka.
Sama Volvon maahantuojan testiautojen ylivarustelu on jatkunut näihin päiviin saakka. Koska TM:ssa on ollut testi vakiomoottorisella ja vakiovarusteisella Volvolla.
"Lexus-uskovaisille". Tunnustan auton luotettavuuden, ehkäpä tosiaankin maailman parhaaksi. Mutta muuten, en voi käsittää TM:n Ja Tuulilasin keskustelupalstoilla ilmenevää Lexus-fanaattisuutta. Ja jatkuvia, etupäässä amerikkalaista autolehdistä lainattuja "testivoittoja". Kaikesta kiistattomasta laadukkuudestaan huolimatta Lexus ei mikään ajettavuutta arvostavan autoilijan testivoittaja. Olisi todella ajettava Lexus eurooppalaisssa ajo-olosuhteissa päästäkseen siihen Lexus-euforiaan mitä täällä sivuilla viljellään. Monikohan teistä on edes istunut Lexuksessa isän Corollan sijaan. Kaikesta vastenmielisintä Lexuksessa on kuitenkin härski eurooppalaisten premium-merkkien kopiointi muotoilussa. Nykyinen LS 430 on suora kopio edellisestä Ässä-Mersusta. Ja tuleva näkyy olevan sekoitus 700-sarjan BMW:tä, Audia ja Mersua. ei pienintäkään vinkkiä esim. 500- sarjan bemarin persoonallisuudesta ja rohkeudesta. Mutta Lexuksen omistallehan onkin tärkeitä saada kutsu amerikkalaisen Lexus-kauppiaan lauantaikokoontumiseen jossa saa ilmaisen brunssin ja autonpesun.
Sama Volvon maahantuojan testiautojen ylivarustelu on jatkunut näihin päiviin saakka. Koska TM:ssa on ollut testi vakiomoottorisella ja vakiovarusteisella Volvolla.
"Lexus-uskovaisille". Tunnustan auton luotettavuuden, ehkäpä tosiaankin maailman parhaaksi. Mutta muuten, en voi käsittää TM:n Ja Tuulilasin keskustelupalstoilla ilmenevää Lexus-fanaattisuutta. Ja jatkuvia, etupäässä amerikkalaista autolehdistä lainattuja "testivoittoja". Kaikesta kiistattomasta laadukkuudestaan huolimatta Lexus ei mikään ajettavuutta arvostavan autoilijan testivoittaja. Olisi todella ajettava Lexus eurooppalaisssa ajo-olosuhteissa päästäkseen siihen Lexus-euforiaan mitä täällä sivuilla viljellään. Monikohan teistä on edes istunut Lexuksessa isän Corollan sijaan. Kaikesta vastenmielisintä Lexuksessa on kuitenkin härski eurooppalaisten premium-merkkien kopiointi muotoilussa. Nykyinen LS 430 on suora kopio edellisestä Ässä-Mersusta. Ja tuleva näkyy olevan sekoitus 700-sarjan BMW:tä, Audia ja Mersua. ei pienintäkään vinkkiä esim. 500- sarjan bemarin persoonallisuudesta ja rohkeudesta. Mutta Lexuksen omistallehan onkin tärkeitä saada kutsu amerikkalaisen Lexus-kauppiaan lauantaikokoontumiseen jossa saa ilmaisen brunssin ja autonpesun.
Kyllä maailma on täynnä ilkeitä ihmisiä. Ensinnäkin täällä keskustelupalstalla kehutaan Toyotaa ja Lexusta, kun pitäisi TIETENKIN kehua BMW:tä, Mersua ja Audia. Sitten ilkeät ruotsalais- ja suomalaislehdet ja virastotkin ovat puolueellisia, muka Bemari olisi uraherkkä, etutuennaltaan pian kuluva, sopimaton talvikeleille ja väistöongelmainen, pöh!! Ja jenkit... Ajatella, että ne luulivat uuden 5-sarjalaisen olevan TOYOTA!! Ainoita puolueettomia näyttävät olevan saksalaiset ja tietenkin TÄYSIN puolueettomat BMW:n, Audin ja Mersun omistajat, jotka eivät koskaan turhaan autojaan kehu - eikä heidän jaloilta huuliltaan arvostelevaa sanaa japanilaisautoista kuule. Onko tämä nyt kaikille selvä!!