Mitä tarkoittaa usein? Onko sitten teräspyörät harvoin kevyempiä kuin alupyörät?
Tässä vaiheessa kannattaisi ehkä vain todeta, että aluvanne on mahdollista tehdä kevyemmäksi kuin peltivanne. Aina, varsinkaan halvemmissa tarvikepyörissä näin ei ole tehty.
Voin joskus punnita oman autoni peltivanteen (löytyy vintiltä ilman rengasta). Katson myös vanteen koon. Josko sitten löytyisi vastaavan kokoisten aluvanteiden painoja. Veikkaan, että erot painossa on samaa suuruusluokkaa kuin pissapojan pienentämisestä saatu säästö. Yksittäisenä juttuna merkityksetön.
Tarvike kevytmetallivanteiden painot liikkuvat 9-12 kg haarukassa.
Autonvalmistajahan voi hankkia vannevalmistajalta erikoiskevyen vanteen, kuten Run Flat renkaatkin. Näin auton painoa saisi pudotettua 20-30 kg ja se on selvästi enemmän kuin pissapojan pari kiloa.
Itselläni kun on C5 pystyn nostamaan maavaran suuremmaksi pahemmissa paikoissa, eikä ennen aurausta 20 cm:n pakkaslumessa ole estänyt mökille menoa.
Tämä ominaisuus voisi olla muissakin autoissa.
Samaa mieltä olen siitä, että tuo tekee Citikasta kiinnostavan auton ja että ominaisuus saisi olla yleisempi. Sillä korvasi hienosti monta katumaasturia.
Samaa mieltä olen siitä, että säädettävä tai pikemminkin itsesäätyvä maavara tekee autosta kuin autosta kiinnostavan.
Tosin kiinteälläkin sellaisella pärjännee hienosti henkilöautossa, kunhan varaa on sen verran, että muovi"panssarointi" ei ole talvisin vaarassa.
Kulutukseen korkeammalla maavaralla ei liene mitään merkitystä. Korkeampi painopiste saattaa tehdä hallaa hirvenväistökokeissa.
Miksiköhän sitikka on siirtynyt paljolti teräsjousiin pois kaasunestejousituksesta, jonka bonuksena tuo maavarasäätö tuli? Kun ennen ranskiksien ainoa kiinnostava ominaisuus oli mukavuus (jos muuta omintakeisuutta ei lasketa), niin nyt ei ole sitäkään.
Kulutukseen korkeammalla maavaralla ei liene mitään merkitystä.
Kai sillä jotain merkitystä on kun eko-malleissa ja 'pisaralla pisimmälle' -kisapuikuloissa on minimaalinen maavara. Ja tietääkseni autojen pohjan ilmavirtauksiin on kiinnitetty huomiota.
Autonvalmistajahan voi hankkia vannevalmistajalta erikoiskevyen vanteen, kuten Run Flat renkaatkin. Näin auton painoa saisi pudotettua 20-30 kg ja se on selvästi enemmän kuin pissapojan pari kiloa.
Runflatit painavat paljon enemmän kuin normaalit kumit.
Kulutukseen korkeammalla maavaralla ei liene mitään merkitystä. Korkeampi painopiste saattaa tehdä hallaa hirvenväistökokeissa.
Madaltaminen vähentää ilmanvastusta kahdella tavalla. Naamapinta-ala ja vastuskerroin pienevät kun renkaat ovat syvemmällä lokareissa ilmanvirtaukselta suojassa. Matalassa autossa myös kulkee vähemmän ilmaa pohjan alla.
Kulutukseen korkeammalla maavaralla ei liene mitään merkitystä.
Kai sillä jotain merkitystä on kun eko-malleissa ja 'pisaralla pisimmälle' -kisapuikuloissa on minimaalinen maavara. Ja tietääkseni autojen pohjan ilmavirtauksiin on kiinnitetty huomiota.
'Pisaralla pisimmälle' -ajokit ovat vähemmän kuin minimaalisesti käyttökelpoisia henkilöautojen korvikkeina. Siksi niiden rakenneratkaisut eivät ole erityisen relevantteja. Nyt oli puhe suursarjatuotantoisista henkilöautoista, joiden maavara on minimaalinen käytännöllisyyttä ja asiakaspalautetta silmällä pitäen vs. riittävä.
(Rata)kilpa-autoissa maavara on myös minimaalinen maaefektiin pyrkimyksen takia. Tämä on tietysti eri sarjan minimaalisuutta kuin se, millä vielä selviydytään suursarjojen kuluttajatuotteissa.
Eko-mallien valmistus on hyvin nuorta. Olisiko vanhimmat vuoden ikäisiä ja ne on tehty tuunaamalla nykyisiä sarjatuotantoautoja. Miniautojen suosio ja valmistus loppui 1950-luvun lopulla, kun polttoaineiden säännöstely loppui ja saatavuus parani. Sen jälkeen esim. moottoritehojen kehityksessä ole mainittavasti "ekoiltu". Liikuteltavien massojenkin koko on vähintään tuplaantunut. Vaikka korimallien aerodynamiikka onkin parantunut jälleen viime vuosikymmeninä, niin epäilen suuresti onko järkevää tai edes mitättömästi hyödyllistä rukata kulutusta maavaraa tuhoamalla. Massoja ajatellen esim. automaattivaihteisto olisi huomattavasti taloudellisempi kuin näiden "eko"maliien manuaalit.
Renkaiden aiheuttaman vierintävastuksen osuus auton kokonaisvastuksista, eli käytännössä polttoaineenkulutuksesta, on 16 %. Valitsemalla autoosi ympäristöystävälliset renkaat, joiden vierintävastus on tyypillisesti noin 10 % perinteisiä alhaisempi, voit säästää polttoaineenkulutuksessa 1,6 %.
Puolueeton saksalainen tutkimuslaitos TÜV SÜD Automotive selvitti tänä vuonna renkaiden vaikutusta polttoaineenkulutukseen. Tutkimuksen mukaan Michelin Energy Saver renkailla varustetun auton yhdistetty polttoaineenkulutus on lähes 0,2 l/100 km vähemmän kuin keskimäärin viiden suosituimman kilpailevan valmistajan renkaalla. Tämä tarkoittaa hiilidioksidiksi muutettuna lähes 4 g/km pienempiä päästöjä.
Mitä mieltä olette tästä uudesta kehityksestä autojen maavaran pienentämisestä Suomen olosuhteissa?
Tässä esimerkki VW Passatin BlueMotion mallista:
"Passat BlueMotionissa on aina 205/55 R16 -kokoiset, erittäin matalan vierintävastuksen tarjoavat laaturenkaat. Ajovastusten minimoimiseksi auton alustaa on madallettu normaaliin Passatiin nähden, edessä noin 15 mm ja takana 8 mm. Kyseessä ei ole urheilullinen alusta vaan kokonaan oma toteutuksensa BlueMotion-malleja varten."
Varmaankin yritys on saada sinisilmäisiä autonostajia liikkeelle myyntilukaalia kohti
Ai jaa? Ilmeisesti lentokoneidenkin ilmanvastus nousee lentokorkeuden myötä?
Mikähän tässäkin on niin vaikeata ymmärtää? Kai nyt lapsikin ymmärtää, että korkeus ei ole tässä se juttu, vaan se kuinka iso osa renkaista osuu ilmavirtaan ja kuinka paljon ilmaa virtaa auton alle. Ja näihin asioihinhan alustan laskeminen vaikuttaa suoraan. Lentokoneen ilmanvastus tietenkin laskee korkeuden noustessa.
Ai jaa? Ilmeisesti lentokoneidenkin ilmanvastus nousee lentokorkeuden myötä?
Mikähän tässäkin on niin vaikeata ymmärtää? Kai nyt lapsikin ymmärtää, että korkeus ei ole tässä se juttu, vaan se kuinka iso osa renkaista osuu ilmavirtaan ja kuinka paljon ilmaa virtaa auton alle. Ja näihin asioihinhan alustan laskeminen vaikuttaa suoraan. Lentokoneen ilmanvastus tietenkin laskee korkeuden noustessa.
Riippuu varmaankin lapsesta, onko hän Mozart tai Ferrari.
Renkaista puheen ollen volkkarin olisi varmaan kannattanut laittaa alle 155:et, mutta valitsivatkin aerodynamiikan tuhoksi 205:en. Miksi näin?
Mihin pyrit noilla typerillä kysymyksillä? Kysy naapurin 10 vuotiaalta pojalta vastaus tähän viimeiseen. Hän varmasti osaa neuvoa.
Lapsen suusta kuulee totuuden, mutta hän ei ole vielä kymentä täyttänyt.
Typeriä kysymyksiä ei ole, on vain typeriä vastauksia. Noh, käynpä paikallisessa volkkariliikkeessä tiedustelemassa tätä asiaa. Tuskin tulen viisaammaksi mutta saas nähdä.
Renkaista puheen ollen volkkarin olisi varmaan kannattanut laittaa alle 155:et, mutta valitsivatkin aerodynamiikan tuhoksi 205:en.
Kannattaa tutustua valmistuksessa oleviin renkaisiin sekä niitä koskeviin säädöksiin. Mietipä Passatin kokoa, 198 km/h:n huippunopeutta ja vajaan 1500 kg:n omamassaa.
Ei Volkkarilla työskentelevät insinööritkään täysin tyhmiä ole, vaikka ovatkin valinneet autoihinsa ratkaisuja jotka eivät vastaa sinun käsitystäsi ainoista mahdollisista liikkumisvälineistä.
Ihan hyvin se 155 millinen rengas toimii. Ainoat ongelmat nyt ovat siinä, että se ei kanna normaalin nykyauton massaa, tekee menosta erittäin huojuvaa, ei kestä huippunopeudella ajoa, tuhoaa ohjaustuntuman...
Ralliautojen renkailla ei ole juuri mitään yhteistä vakioautojen renkaiden kanssa. Ne on tehty toimimaan hyvin kilpailukäytössä jossain tietysssä valitussa olosuhteessa, kun taas vakioautojen rengastuksen on tarkoitus olla paras mahdollinen kompromissi olosuhteiden ja kaluston ominaisuuksien suhteen.
Mutta jos ajat pelkkiä sorateitä noin 300 hv nelivetoautolla aina lähellä fysiikan lakien asettamaa maksiminopeuden rajaa, niin mikäs siinä. Hanki 10 sarjaa ralliauton renkaita ja ajele niillä muutama viikonloppu. Jos kuitenkin menet asfaltille, niin vilkaisepa millaisilla renkailla sitä ajetaan ennenkuin yrität noilla 155 millisillä.
...
Lentokoneen ilmanvastuksesta piti sinulta kysymäni: onko lentokoneen ilmanvastus mielestäsi pienempi vai suurempi silloin kun siinä on laskutelineet alhaalla?
AkiK:lta hyvä tuo lentokonevertaus. Miksi ihmeessä ne telineet edes vedetään sisään jos eivät vaikuta ilmanvastukseen? Lentokoneessa painon minimoimiseen pyritään kaikilla keinoilla, ja tuollaiset laskutelineiden sisäänvetojärjestelmät painavat nekin oman osansa.
Katsopa Mikahe noiden WRC autojen renkaita asfalttikisoissa. Ovat kaikkea muuta kuin 155 leveitä. Perus asfalttirallien renkaat ovat 235/40 18", että se sitten tästäkin. Ainoastaan talvirenkaat voivat olla noin kapeat.
Aina kun olen katsonut Priuksen muotoja olen kuvitellut että sen muodot johtuvat siitä että on saatu aikaan niinkin alhainen ilmanvastuskerroin kuin 0,25 (edellinen oli 0,26).
Kuitenkin "normaalin" auton näköinen uusi MB E:n kerroin on myös 0,25 ja tulevan Coupen ilmanvastuskerroin on 0,24!
Eikö Toyotan insinöörit ole onnistuneet tuulitunnelitesteissä, vai mistä mahtaa olla kysymys?
Kai Priuksen 0,25 on silti hyvä arvo, vaikka Mersu pääseekin samaan?
Ilmanvastuskerroin ei ole riippuvainen siitä, kuinka normaalin näköinen kori on. Tuulitunnelia on käytetty systemaattisesti ainakin 80-luvun alusta lähtien. Eiköhän edulliset muodot ole siinä ajassa tulleet normaalin näköiseksi. Minusta ainakaan Prius ei ole mitenkään epänormaalin näköinen. Samanlaisia liftbackejä on ollut ennenkin, esim. Saab 900/9-3, Mazda Neo ja moni muu.
Lentokoneen ilmanvastuksesta piti sinulta kysymäni: onko lentokoneen ilmanvastus mielestäsi pienempi vai suurempi silloin kun siinä on laskutelineet alhaalla?
Tässä nyt ei ollut kysymys laskutelineiden sisäänvetämättömyydestä vaan niiden korkeudesta.
Jos alustan aerodynamiikka on kunnossa, niin maavaran nostaminen pienentää ilmanvastusta.
Lentokoneen ilmanvastuksesta piti sinulta kysymäni: onko lentokoneen ilmanvastus mielestäsi pienempi vai suurempi silloin kun siinä on laskutelineet alhaalla?
Tässä nyt ei ollut kysymys laskutelineiden sisäänvetämättömyydestä vaan niiden korkeudesta.
Jos alustan aerodynamiikka on kunnossa, niin maavaran nostaminen pienentää ilmanvastusta.
Juu, kun mennään tarpeeksi ylös niin näinhän se on!
Avaruudessa vastustaa jo tosi vähän. Tässä maanpinnan lähellä touhuttaessa asia on hieman toisin.
Tässä nyt ei ollut kysymys laskutelineiden sisäänvetämättömyydestä vaan niiden korkeudesta.
Jos alustan aerodynamiikka on kunnossa, niin maavaran nostaminen pienentää ilmanvastusta.
Lentokoneessakin pyrkimys on ilmanvastuksen minimoimiseen, aivan samoilla keinoilla se tapahtuu autossakin. Luulisin laskutelineiden alaslaskun tiputtavan koneen nopeutta hyvin merkittävästi, siltä se ainakin tuntuu ja kuulostaa. Eikö vaikutus mielestäsi ole sama autossa, jos pyörät ovat alempana suhteessa koriin?
Myönnä nyt vaan, että maavaran nostaminen ei voi pienentää ilmanvastusta, koska samalla pyörät ja alustarakenteet tulevat enemmän esiin auton muodosta. Tai esitä sitten jokin järkevä perustelu väitteellesi. Vakioautojen maavaran kyseessä ollen en keksi syytä sille miten korkeammalle nostettu kori voisi pienentää ilmanvastusta, vaikka unohdettaisiin renkaiden vaikutuskin.
Myönnä nyt vaan, että maavaran nostaminen ei voi pienentää ilmanvastusta, koska samalla pyörät ja alustarakenteet tulevat enemmän esiin auton muodosta. Tai esitä sitten jokin järkevä perustelu väitteellesi. Vakioautojen maavaran kyseessä ollen en keksi syytä sille miten korkeammalle nostettu kori voisi pienentää ilmanvastusta, vaikka unohdettaisiin renkaiden vaikutuskin.
Myönnän, etten ole mikään auktoriteetti tällä saralla sen paremmin kuin mikä tahansa autotallipulju.
Sen kuitenkin tiedän, että 1) maavaran säätö muuttaa otsapinta-alaa prosentin osia ja 2) korkeampi alusta mahdollistaa vapaan ilmavirtauksen kun taas vajavainen sellainen pakottaa ohjaamaan spoilereilla ja helmoilla syrjäyttettävää ilmaa pois auton alta, missä se aiheuttaisi lisävastusta. Puhumattakaan noista tienpintaa nuolevista kauhistuksista, jotka tekevät arkikäytöstä vaikeaa.
EDIT: Tietysti nuo spoilerit myös kasvattavat pinta-alaa, tehden niistä vieläkin haitallisempia.
Herbert:
Tarvike kevytmetallivanteiden painot liikkuvat 9-12 kg haarukassa.
http://www.finwheels.fi/alutec-shark-1620-p-1358.html
Vastaavan teräsvanteen painon arvioisin olevan vähintään 12 kg.
Kevyitäkin vanteita maailmalta löytyy, painoltaan noin 5 kg.
http://www.btcf.fi/forum/showthread.php?t=23134
Autonvalmistajahan voi hankkia vannevalmistajalta erikoiskevyen vanteen, kuten Run Flat renkaatkin. Näin auton painoa saisi pudotettua 20-30 kg ja se on selvästi enemmän kuin pissapojan pari kiloa.
Herbert:
Samaa mieltä olen siitä, että säädettävä tai pikemminkin itsesäätyvä maavara tekee autosta kuin autosta kiinnostavan.
Tosin kiinteälläkin sellaisella pärjännee hienosti henkilöautossa, kunhan varaa on sen verran, että muovi"panssarointi" ei ole talvisin vaarassa.
Kulutukseen korkeammalla maavaralla ei liene mitään merkitystä. Korkeampi painopiste saattaa tehdä hallaa hirvenväistökokeissa.
Miksiköhän sitikka on siirtynyt paljolti teräsjousiin pois kaasunestejousituksesta, jonka bonuksena tuo maavarasäätö tuli? Kun ennen ranskiksien ainoa kiinnostava ominaisuus oli mukavuus (jos muuta omintakeisuutta ei lasketa), niin nyt ei ole sitäkään.
mikahe :
Kai sillä jotain merkitystä on kun eko-malleissa ja 'pisaralla pisimmälle' -kisapuikuloissa on minimaalinen maavara. Ja tietääkseni autojen pohjan ilmavirtauksiin on kiinnitetty huomiota.
Penteles:
Runflatit painavat paljon enemmän kuin normaalit kumit.
mikahe :
Madaltaminen vähentää ilmanvastusta kahdella tavalla. Naamapinta-ala ja vastuskerroin pienevät kun renkaat ovat syvemmällä lokareissa ilmanvirtaukselta suojassa. Matalassa autossa myös kulkee vähemmän ilmaa pohjan alla.
Vackraste:
'Pisaralla pisimmälle' -ajokit ovat vähemmän kuin minimaalisesti käyttökelpoisia henkilöautojen korvikkeina. Siksi niiden rakenneratkaisut eivät ole erityisen relevantteja. Nyt oli puhe suursarjatuotantoisista henkilöautoista, joiden maavara on minimaalinen käytännöllisyyttä ja asiakaspalautetta silmällä pitäen vs. riittävä.
(Rata)kilpa-autoissa maavara on myös minimaalinen maaefektiin pyrkimyksen takia. Tämä on tietysti eri sarjan minimaalisuutta kuin se, millä vielä selviydytään suursarjojen kuluttajatuotteissa.
Eko-mallien valmistus on hyvin nuorta. Olisiko vanhimmat vuoden ikäisiä ja ne on tehty tuunaamalla nykyisiä sarjatuotantoautoja. Miniautojen suosio ja valmistus loppui 1950-luvun lopulla, kun polttoaineiden säännöstely loppui ja saatavuus parani. Sen jälkeen esim. moottoritehojen kehityksessä ole mainittavasti "ekoiltu". Liikuteltavien massojenkin koko on vähintään tuplaantunut. Vaikka korimallien aerodynamiikka onkin parantunut jälleen viime vuosikymmeninä, niin epäilen suuresti onko järkevää tai edes mitättömästi hyödyllistä rukata kulutusta maavaraa tuhoamalla. Massoja ajatellen esim. automaattivaihteisto olisi huomattavasti taloudellisempi kuin näiden "eko"maliien manuaalit.
Eko autot eivät vielä käytä runflat renkaita, mutta eiköhän niidenkin kehitys mene painon- ja vierintävastuksen vähentämisen suuntaan.
Renkaiden osuus auton kokonaisvastuksesta: http://autobilman.palvelut.pohjalainen.fi/page/2/
Renkaiden aiheuttaman vierintävastuksen osuus auton kokonaisvastuksista, eli käytännössä polttoaineenkulutuksesta, on 16 %. Valitsemalla autoosi ympäristöystävälliset renkaat, joiden vierintävastus on tyypillisesti noin 10 % perinteisiä alhaisempi, voit säästää polttoaineenkulutuksessa 1,6 %.
Esimerkiksi Michelin kertoo uutuusrenkaastaan:
http://www.michelin.fi/fi/front/affich.jsp?&codePage=20050325110720_21092007090011&lang=FI&codeRubrique=20050325110720
Polttoainesäästöä ja pienemmät päästöt
Puolueeton saksalainen tutkimuslaitos TÜV SÜD Automotive selvitti tänä vuonna renkaiden vaikutusta polttoaineenkulutukseen. Tutkimuksen mukaan Michelin Energy Saver renkailla varustetun auton yhdistetty polttoaineenkulutus on lähes 0,2 l/100 km vähemmän kuin keskimäärin viiden suosituimman kilpailevan valmistajan renkaalla. Tämä tarkoittaa hiilidioksidiksi muutettuna lähes 4 g/km pienempiä päästöjä.
mikahe :
Ei nuo eko-mallit nyt aivan noin nuori keksintö ole. Tässä yksi: http://en.wikipedia.org/wiki/BMW_M20#M20B27
Penteles:
Runflatit ovat lähtökohtaisesti normaaleja renkaita raskaampia ja huonommin rullaavia.
mikahe :
Se vaikutus sillä on, että se nostaa ilmanvastusta ja sitä kautta kulutusta.
Penteles:
Varmaankin yritys on saada sinisilmäisiä autonostajia liikkeelle myyntilukaalia kohti
AkiK:
Ai jaa? Ilmeisesti lentokoneidenkin ilmanvastus nousee lentokorkeuden myötä?
mikahe :
Mikähän tässäkin on niin vaikeata ymmärtää? Kai nyt lapsikin ymmärtää, että korkeus ei ole tässä se juttu, vaan se kuinka iso osa renkaista osuu ilmavirtaan ja kuinka paljon ilmaa virtaa auton alle. Ja näihin asioihinhan alustan laskeminen vaikuttaa suoraan. Lentokoneen ilmanvastus tietenkin laskee korkeuden noustessa.
NHB:
Riippuu varmaankin lapsesta, onko hän Mozart tai Ferrari.
Renkaista puheen ollen volkkarin olisi varmaan kannattanut laittaa alle 155:et, mutta valitsivatkin aerodynamiikan tuhoksi 205:en. Miksi näin?
Mihin pyrit noilla typerillä kysymyksillä? Kysy naapurin 10 vuotiaalta pojalta vastaus tähän viimeiseen. Hän varmasti osaa neuvoa.
NHB:
Lapsen suusta kuulee totuuden, mutta hän ei ole vielä kymentä täyttänyt.
Typeriä kysymyksiä ei ole, on vain typeriä vastauksia. Noh, käynpä paikallisessa volkkariliikkeessä tiedustelemassa tätä asiaa. Tuskin tulen viisaammaksi mutta saas nähdä.
mikahe :
Kannattaa tutustua valmistuksessa oleviin renkaisiin sekä niitä koskeviin säädöksiin. Mietipä Passatin kokoa, 198 km/h:n huippunopeutta ja vajaan 1500 kg:n omamassaa.
Ei Volkkarilla työskentelevät insinööritkään täysin tyhmiä ole, vaikka ovatkin valinneet autoihinsa ratkaisuja jotka eivät vastaa sinun käsitystäsi ainoista mahdollisista liikkumisvälineistä.
mikahe :
Ymmärränkin heti paremmin tarpeesi jatkuville nelivetoratkaisuille - autosi lentävät ilmassa ilman maakosketusta?
Ihan hyvin se 155 millinen rengas toimii. Ainoat ongelmat nyt ovat siinä, että se ei kanna normaalin nykyauton massaa, tekee menosta erittäin huojuvaa, ei kestä huippunopeudella ajoa, tuhoaa ohjaustuntuman...
NHB:
Kestän tuon. En ole kokeillut huippuja millään ajokilla ainakaan tietääkseni.
Eikä sitten varmaan surkea ajettavuus ja kantavuuden loppuminenkaan haittaa...
Ei muuta kuin kokeilemaan 155 leveiden renkaiden ihanuutta.
NHB:
Jätän Hirvosen huoleksi tuon testaamisen...
mikahe :
Ralliautojen renkailla ei ole juuri mitään yhteistä vakioautojen renkaiden kanssa. Ne on tehty toimimaan hyvin kilpailukäytössä jossain tietysssä valitussa olosuhteessa, kun taas vakioautojen rengastuksen on tarkoitus olla paras mahdollinen kompromissi olosuhteiden ja kaluston ominaisuuksien suhteen.
Mutta jos ajat pelkkiä sorateitä noin 300 hv nelivetoautolla aina lähellä fysiikan lakien asettamaa maksiminopeuden rajaa, niin mikäs siinä. Hanki 10 sarjaa ralliauton renkaita ja ajele niillä muutama viikonloppu. Jos kuitenkin menet asfaltille, niin vilkaisepa millaisilla renkailla sitä ajetaan ennenkuin yrität noilla 155 millisillä.
...
Lentokoneen ilmanvastuksesta piti sinulta kysymäni: onko lentokoneen ilmanvastus mielestäsi pienempi vai suurempi silloin kun siinä on laskutelineet alhaalla?
AkiK:lta hyvä tuo lentokonevertaus. Miksi ihmeessä ne telineet edes vedetään sisään jos eivät vaikuta ilmanvastukseen? Lentokoneessa painon minimoimiseen pyritään kaikilla keinoilla, ja tuollaiset laskutelineiden sisäänvetojärjestelmät painavat nekin oman osansa.
Katsopa Mikahe noiden WRC autojen renkaita asfalttikisoissa. Ovat kaikkea muuta kuin 155 leveitä. Perus asfalttirallien renkaat ovat 235/40 18", että se sitten tästäkin. Ainoastaan talvirenkaat voivat olla noin kapeat.
Aina kun olen katsonut Priuksen muotoja olen kuvitellut että sen muodot johtuvat siitä että on saatu aikaan niinkin alhainen ilmanvastuskerroin kuin 0,25 (edellinen oli 0,26).
Kuitenkin "normaalin" auton näköinen uusi MB E:n kerroin on myös 0,25 ja tulevan Coupen ilmanvastuskerroin on 0,24!
Eikö Toyotan insinöörit ole onnistuneet tuulitunnelitesteissä, vai mistä mahtaa olla kysymys?
Kai Priuksen 0,25 on silti hyvä arvo, vaikka Mersu pääseekin samaan?
Ilmanvastuskerroin ei ole riippuvainen siitä, kuinka normaalin näköinen kori on. Tuulitunnelia on käytetty systemaattisesti ainakin 80-luvun alusta lähtien. Eiköhän edulliset muodot ole siinä ajassa tulleet normaalin näköiseksi. Minusta ainakaan Prius ei ole mitenkään epänormaalin näköinen. Samanlaisia liftbackejä on ollut ennenkin, esim. Saab 900/9-3, Mazda Neo ja moni muu.
AkiK:
Tässä nyt ei ollut kysymys laskutelineiden sisäänvetämättömyydestä vaan niiden korkeudesta.
Jos alustan aerodynamiikka on kunnossa, niin maavaran nostaminen pienentää ilmanvastusta.
mikahe :
Juu, kun mennään tarpeeksi ylös niin näinhän se on!
Avaruudessa vastustaa jo tosi vähän. Tässä maanpinnan lähellä touhuttaessa asia on hieman toisin.
mikahe :
Lentokoneessakin pyrkimys on ilmanvastuksen minimoimiseen, aivan samoilla keinoilla se tapahtuu autossakin. Luulisin laskutelineiden alaslaskun tiputtavan koneen nopeutta hyvin merkittävästi, siltä se ainakin tuntuu ja kuulostaa. Eikö vaikutus mielestäsi ole sama autossa, jos pyörät ovat alempana suhteessa koriin?
Myönnä nyt vaan, että maavaran nostaminen ei voi pienentää ilmanvastusta, koska samalla pyörät ja alustarakenteet tulevat enemmän esiin auton muodosta. Tai esitä sitten jokin järkevä perustelu väitteellesi. Vakioautojen maavaran kyseessä ollen en keksi syytä sille miten korkeammalle nostettu kori voisi pienentää ilmanvastusta, vaikka unohdettaisiin renkaiden vaikutuskin.
AkiK:
Myönnän, etten ole mikään auktoriteetti tällä saralla sen paremmin kuin mikä tahansa autotallipulju.
Sen kuitenkin tiedän, että 1) maavaran säätö muuttaa otsapinta-alaa prosentin osia ja 2) korkeampi alusta mahdollistaa vapaan ilmavirtauksen kun taas vajavainen sellainen pakottaa ohjaamaan spoilereilla ja helmoilla syrjäyttettävää ilmaa pois auton alta, missä se aiheuttaisi lisävastusta. Puhumattakaan noista tienpintaa nuolevista kauhistuksista, jotka tekevät arkikäytöstä vaikeaa.
EDIT: Tietysti nuo spoilerit myös kasvattavat pinta-alaa, tehden niistä vieläkin haitallisempia.