Olen lähes varmasti päättänyt vaihtaa nykyisen autoni pieniruokaisempaan.
Olen koeajanut Nissan Micran uudella ahdetulla koneella, Hyundai i20:en 1,4, Fiesta 1,4:en (oli vaikeuksia löytää liike, jossa koeajossa tällä isommalla koneella), Suzuki Swiftin ja Fabia 1,2TSI:n.
Positiivisin yllätys näistä oli Micra, tosin odotuksetkin olivat lähes nollassa. Kaikki olivat koko lailla lussuja perstuntumalla, Fabia suurimpana pettymyksenä ennakko-odotuksiin nähden, vääntöä pitäisi olla omiksi tarpeiksi. Ehkäpä tuossa yksilössä oli jotain häikkää. Melu vaivasi kaikissa, mutta Nissanissa erityisesti se oli korvia huumaava.
Yllättävän heikko on myöskin, Nissania lukuunottamatta, varustelu.
Muutama varuste, jotka pitää saada ainakin lisähintaan: Avaimeton käyttö (Micra Teknassa vakiona, Fiestassa saa lisähintaan), sadetunnistin, vakionopeudensäädin, ja automaatti-ilmastointi. Ensin mainittua lukuunottamatta muut varusteet saisikin ilmeisesti kaikkiin enemmän ja vähemmän kovalla lisähinnalla.
Muita suosituksia tuohon luokkaan, hinta maks. 19keur perushintaisena,mieluiten +100hv, ehkäpä CVT?
Kokeilitko jo Renault Clio 1,2 Tce 100 hv? Tai 1,5 dci 75 hv?
Dieselin hintaero on 740 euroa ja koska auto on kevyt on dieselvero pieni. Hinta 17470, eli sopii hintaluokkaasi.
Neljän vuoden takuu ja ranskalaisissa melu on yleensä vaimeampi kuin saksalaisissa. Etenkin tässä kokoluokassa tärkeä ominaisuus.
Fabia 85 hv koneella ei minusta ole mitenkään vajaatehoinen, mutta makuasiahan tämä on. Valinnanvaraa kuitenkin löytyy tehokkaammista bensakoneista aina dieseleihin. Muutenkin auto jätti itsestään oikein hyvän kuvan. Farkkuna tilojen suhteen voi ottaa vertailuun monia isompiakin autoja. Fabian etuna säilyy kuitenkin pienet ulkomitat (leveys 164 cm) ja siten helppo käsiteltävyys. Ovet saa auki ahtaillakin parkkipaikoilla. Pahin vika on ulkonäkö, auto on minusta harvinaisen ruma. Lisäksi jokin vaikeasti määriteltävä tunne saa epäilemään laatua. Esim. ovenkahvat sisäpuolella ja ajovalojen katkaisija eivät tunnu laadukkailta täsmällisempiin japanilaisiin toteutuksiin tottuneelle. Voihan olla, että tämä on ylipäätään pikkuautojen ongelma, ei niinkään Skodan. En tiedä, kun en ole aiheeseen perehtynyt.
Jos tuollaisten asioiden kanssa pärjää ja jos laatu ei todellisuudessa muodostu ongelmaksi (mahdoton sanoa etukäteen), sopivan varustetason valitsemalla saa minusta periaatteessa erinomaisen auton. Perheen kakkosautona sillä hoitelee käytännössä kaikki arkiset ajot, vain harvoin isomman auton valintaa voi yrittää perustella (esim. pitemmät lomamatkat tai peräkärryn vetäminen). Siten Fabiasta ainakin minulla tulisi ykkösauto ja isompi jäisi kakkosauton asemaan.
Lokakuussa tulee uusi Yaris. Jos asialla ei ole kiire, niin kannattanee odotella vielä sitä - ennakkotiedot lupaavat hyvää. Tosin kiinnostava hybridi tulossa vasta ensi vuonna...
Uudesta Micrasta ei ole kokemuksia mutta vanhemmasta sen verran, että se ainakin on luotettava ja vähävikainen. Ja kulkee todella vähällä. Ajolleen ei ehkä luokan kärkeä, mutta sympaattisuus js edulliset kulut korvannee tuota seikkaa osittain.
Hyundain takuu lyö muut kyllä laudalta, mutta auto itsessään ei herätä tunteita suuntaan tai toiseen. Tutulla on tuollainen ja on ollut tyytyväinen liikkuessaan paikasta A paikkaan B - tosin vasta muutamia tonneja takana.
Honda Jazz yllätti ainakin minut. Mielikuvani siitä perustuu 80-luvun malliin, joka oli poikkeuksellisen ruma pikkuauto. Nykyinen on kuitenkin hioutunut tasapainoiseksi tila-automaiseksi toteutukseksi. Jazz ei kuitenkaan näytä tila-autolta, mutta on silti tilava 4 hengelle. Vain tavaratila erottaa sen tuossa suhteessa erottaa keskiluokan farkuista.
Hinta ja varustelu huomioonottaen Seat Ibiza on todella kova, alle 20 tuhatta automaattinakin ja farmarina.
Kiitokset vinkeistä. Sen verran masentavia ovat kokemkset olleet pikkuautoihin tutustuessa, että olen toistaiseksi päättänyt panna koko hankkeen jäihin. Käyn vielä uuden Yariksen ehkä katsastamassa, tosin luultavasti siinäkin moottorin ominaisuudet ja melu tuottavat pettymyksen.
Etelä-Euroopalaiset autot taidan jättää rauhaan tilastollisen arvon laskun takia, tarkoitus olisi ollut kuitenkin vielä noin kolmen vuoden päästä vaihtaa autoa kohtuullisella välirahalla.
miksi sitä pitää vaihtaa kolmen vuoden päästä menee vain rahat hukkaan, kannattaa muuten vältellä muutamaa keski-eurooppalaista ja japanilaistakin autoa jos arvonalema häiritsee.
GTamv:
Jotkut nyt vaan haluavat ajaa uudehkolla autolla, tai muuten vaan vaihtelua välillä. Ja mikäköhän japanilainen pikkuauto pudottaa arvoaan lähellekään esimerkiksi Fiatin tahtiin? Ei tule yhtään mieleen, vaikka nämä pikkuautot ovatkin olleet sydäntä lähellä, ja siksi tiedän niistä jonkin verran.
Lefa:
Kun sinulla on noista kokemuksia, jatketaan aiheen parissa.
Osaatko sanoa, onko pikkuautojen kestävyys yleisesti ottaen huonompi tai samanlainen kuin luokkaa isommissa? Onhan ne tehty erityisen halvalla. Lisäksi paljon ajavat yleensä valitsevat isomman auton ja siten tehtaan ei ehkä kannata panostaa kestävyyteen. Näin ajatellen pikkuauto saattaisi kulua loppuun vertailukelpoisissa olosuhteissa nopeammin kuin isompi, mutta onko asia todellisuudessa näin?
GTamv:
Eli sun mielestäsi Suomessa ei vieläkään ajeta tarpeeksi vanhoilla autoilla? Sehän siitä seuraisi väistämättä, jos nykypäivänä tavanomaisen 3 vuoden sijaan ne, joilla on varaa uuteen autoon, vaihtaisivat auton vasta 5 vuoden kuluttua. Mitä taajempaan uuden auton ostajat vaihtavat uuteen sitä enemmän merkkinoilla on vähänajettuja uudehkoja vaihtoautoja ja sitä nopeammin käytetyn auton hinta putoaa.
Lefa:
no jos haluaa maksaa siitä vaihtelusta, käsitin että tässä oli tarkoitus yrittää halvalla päästä. Jos ei tule mieleen yhtään kannattaa tutkailla tilastoja.
slowgear:
eli sun mielestä tämän ketjun aloittaja ei yrittänyt päästä halvalla, joten mitä vitun väliä sillä arvonalentumalla yleensäkään on väliä, jos sitä on kuitenkin varaa hassata kolmen vuoden välein.-
Kannattaa ainakin pysyä erossa rellu cliosta, arvatkaapa kuinka paljon euroissa maksaa vuoden 2003 mallin kaasuläppä, käsittämättömät 909 euroa joka edustaa noin kolmasosaa auton arvosta.
Niimpä rellu lähti kiertoon jollekin tyhmälle ranskiksen ostajalle, joka haluaa tukea ranskalaisten sähköosaamista niin että lycka till vaan.
Mihin se vaihtui. Se vaihtui Suzuki Swiftin uuteen versioon joka on erittäin hauska ajaa ollakseen tuon kokoinen pikkuauto, ja on kohtuuhyvin varusteltu. Ohjaus ja jousitus toimivat, ja tosi hauska työntää pikkuteillä, etupenkit ovat yllättävän hyvät sivu ja selkätukineen ja mitä ilmeisemmin kulutus on kohtuullinen 2000km keskikulutus on ollut noin 4,8l
Lukekaa nyt ihmeessä TM:n testi kyseisestä autosta, joka oli keskimääräistä paljon positiivisempi, ja verratkaa sitä vaikka seuraavan lehden micra testiin, niin eroa on kuin yöllä ja päivällä.
Todennäköisesti itsekin vaihdan seuraavaksi, Suzukin Swiftin oman ylemmän keskiluokan auton tilalle. Minkä siinä häviää tavaratilassa, niin sen korvaa hyvin ajamisen hauskuus, ja aika näyttää onko se 2012 tuleva 1,6l Sport versio riippuu hinnoittelusta.
Vuosi sitten haettiin terhakkaa vähän käytettyä kolmos-pikkuautoa (-03 Bensa Fiestan tilalle), jossa ei saa olla (EIKÄ TULLA) ensimmäistäkään vikaa. Päädyttiin D4-D 90Hp Diesel, viisioviseen Yarikseen; 10 sek/0-100km/h, Kulutus matka-ajossa 3,5-3,8l/100km. Toyotalta ostettuun 2007 mallin autoon saatiin 2 vuoden uuden auton takuuta vastaava Titaani takuu. Yli vuosi on nyt tuon kanssa menty ja ongelmia ei tietenkään ole ollut. Varusteina tuossa on muuten Webasto kellolla ja Ilmastointi. Auto on nurkkapyörityksessä ongelmattoman vaihteensiirron ja vääntävän koneen ansiosta todella hauska peli ajella. Matka-ajossa voi hyvin tempasta jonkin isomman auton perässä puskurissa kiinni rekasta ohi, ohituskiihtyvyys vielä kahden hengen kuormalla maantiellä on vähintään riittävä.
Pösö 206 ja Fiesta olivat hienon pikkuauto muotoilunsa takia pitkään vaihtoehtoina Yarikselle, mutta sitten Laatu, luotettavuus ja suorituskyky (monilla muilla on 14-15 sek/0-100km/h..)veti pitemmän korren Yariksen hyväksi. Nyt vuoden päästä Yariksesta saisi vaihdossa melkein saman kuin mitä itse silloin suorallakaupalla maksettiin (n. 12000 Eur), mutta nyt ei hyvää pikkuautoa vaihdeta mihinkään.
Uusi 2013 Yaris Dieseli voisi olla joskus seuraava auto tämän tilalle, sisusta on tuossa uudessa paljon fiksumpi isoine infonäyttöineen jne. kuin aiemmissa tai monissa kilpailijoissa, myös uudessa on pidempi akseliväli ja 12l. suurempi tavaratila.
Herbert:
Vaikea kysymys. Olen tosiaan autoillut lyhyitä poikkeuksia lukuunottamatta aina pikkukinnereillä. On ollut Pösö, kolme Micraa, Punto ja tällä hetkellä Fiesta. Pikkuautojen vioista puhutaan vähemmän kuin isompien, mutta se ei välttämättä tarkoita etteikö vikoja olisi yhtälailla. Pikkuautot eivät vain herätä samalla tavalla tunteita ja sitä kautta keskustelua. Itselleni ei oikeastaan tule mieleen mitään tiettyyn pikkuautomalliin liitettyä tyyppivikaa, kun taas isommista riittää tarinaa netissä ja lehdissä. Eli vertailua vaikeuttaa ainakin pikkuautojen käyttäjiltä tulevan tiedon vähäisyys.
Minulla ei ole kovin syvällistä tietoa eri kokoisten autojen rakenteiden eroista, mutta maalaisjärjellä voisi ajatella isomman auton reilummin mitoitettujen osien kestävän paremmin ainakin silloin kun vertailtavien autojen käyttö (esim. kuorma)on täsmälleen samanlaista. Joissain tapauksissa pikkuauton yksinkertaisempi ja koetellumpi tekniikka voi kääntää vaa'an toiseen suuntaan. En ole kuullut pikkuautoissa esimerkiksi alustan osien erityisen nopeasta uusimistarpeesta, eikä omissa autoissanikaan tällaista ole esiintynyt. Mutta tässä tullaan jälleen siihen, että pienet autot pääsevät useissa tapauksissa helpommalla, koska kuormat ja ajomäärät ovat vähäisempiä.
Pikkuautojen laatutaso vastaa usein merkin muita malleja. Fordin Ka ruostui aikanaan siinä kuin isommatkin (ellei pahemmin), ja Yaris taas on laatutilastojen kärjessä isoveljiensä tavoin. EGR-venttiilejä joudutaan uusimaan Corsiin siinä missä muihinkin Opeleihin.
Mutta kumpi kuluu nopeammin pikkuauto vai luokkaa suurempi, jos kaikki käyttöön liittyvät erot häivytetään? Rahani laittaisin isomman auton paremman kestävyyden puolesta.
Itselläni on toinen CVT Jazz menossa, edellinen oli 2005 mallia ja tämä uuden sain nyt huhtikuun lopussa.
Mainio peli, kuten edellinenkin, mutta vielä jonkin verran parempi ajaa ja varusteita on tullut reilusti edelliseen verrattuna lisää. Sisätilat ovat yllättävän suuret ja jo tuolla edellisellä tuli muun muassa roudattua 50-tuumaista plasmatelkkaria omassa laatikossaan, pystyasennossa.
Kesän lapin reissu (2800km) meni keskikulutuksella 5,8L/100km ja keliolosuhteet olivat haasteelliset (1000km vesisateessa, loput vastatuuleen), joten kulutus on aika kohtuullinen kun kyseessä on pienellä bensakoneella ja automaatilla varustettu korkea koppi.
Lefa:
Itse asettaisin panokseni kyllä pikkuauton puolesta. Keveys ja yksinketaiset tuennat parantavat alustan osien kestoa. Monesti pienemmissä autoissa käytetään paljon samoja komponentteja kuin isoissa. Vikoja yksinkertaisessa ja koetellussa muussa tekniikassa on vähän. Vähäinen varustelukin auttaa omalta osaltaan.
Onko tuo uuden Jazzin automaatti tosiaan CVT, siis portaaton? Jossain vaiheessa sitä ainakin myytiin automatisoidulla manuaalilla (robottivaihteisto). Nyt ei puhuta siis Hybridistä.
Lefa:
On. Tähän tänä keväänä myyntiin tulleeseen face-liftiin tuli portaaton CVT takaisin ja siitä onnettomasta i-shiftistä luovuttiin toivon mukaan lopullisesti. Ja tämä siis myös normi bensaversiossa.
Eroa edellisen korimallin 2003-2008 CVT-vaihteistoon on se, että tässä uudessa liikkeellelähtö hoidetaan perinteisen automaatin tapaan hydraulisella momentinmuuntimella, kun vanhassa oli käsittääkseni hydraulisesti ohjattu mekaaninen "liikkeellelähtökytkin".
Almost:
Oletko miettinyt tarkemmin mikä on oikeasti tavoitteesi ja minkä vuoksi vaihdat?
Pieniruokaisuus viittaa kustannuslaskentaan ja autoilun kustannuksia on hankala pienentää ostamalla uusi auto...etenkin jos heittää osan tarjolla olevasta uuden moottorin säästöstä hukkaan automaatin kalliimpana ostohintana, kalliimpana huoltohintana, suurempana kulutuksena ja sen seurauksena suurempana autoverona ja suurempana ajoneuvoverona.
Hakua saattaa auttaa, jos vaikkapa huomaakin vaihtavansa uuteen koska haluaa uuden ja automaattiin, koska ajaa mieluumin automaatilla?
Eli onko sen auton oikeasti oltava uusi ja pieni, vai riittävätkö alhaiset käyttökustannukset? Jälkimmäisessä tapauksessa edullisin vaihtoehto saattaa hyvinkin olla se, joka sinulla jo on...
NHB:
aiemmin isoissa autoissa oli samalla teknologialla tehty isompi moottori, joka pyöri keskimäärin hitaammin eli ajettiin alhaisemmilla kierroksilla, eli kului siis hitaammin. nykyisellään moista eroa ei taida olla, pikkumoottoreita saa "isoihinkin autoihin" suht samoilla välityksillä. suht samoista osista, hieman kevyempinä joten alustarakenteet kulunevat hitaammin. pikkuisia myös myydään enemmän, joten niiden luotettavuuteen panostetaan enemmän, kalliit uutuushilavitkuttimet koeajetaan kalliissa autoissa ja tuodaan sitten kypsempinä ja halvempina pikkuisiin. veikkaisin että pikkuiset ovat nykyään kestävämpiä... ainakin jos ottaa "isomman auton moottorilla"...
no, pikkuautokin taitaa olla aika eri käsite nykyään, aiemmin iso auto saattoi painaa jopa tonnin, nykypikkuauto, siis joku yaris turvavarusteineen on tonnin luokkaa sekin. luokkaa isompi noin 1,3-1,4 tonnia (korolla/avensis ja vastaavat)
Umppatipumppa:
Hienoa, tuo nostaa Jazzin osakkeita reilusti minun silmissäni. Ihme etten ollut muutoksesta lukenut, ehkä kaikki julkisuus on kohdistunut Hybridiin.
surffari:
Tuo on aivan totta. Pikkutautoissa on niin pienet katteet, ettei niissä tosiaan ole varaa kovin mittaville takuuoperatioille. Bemarin M5 E60:n tapauksessa ei vielä puhuta kovin pahasta taloudellisesta katastrofista, vaikka erittäin monimutkaisia vaihteistoja on vaihdettu takuuseen samoille omistajille useitakin.
Ennenhän tosiaan pikkuautojen moottorit olivat kovilla. Tehoa ja vaihteita oli vähän. Pienet heikolla alaväännöllä varustetut koneet tuottivat tehoa vain korkeiden kierrosten avulla. Nykyisin koneissa on voimaa paremmin alakierroksilla ja vaihteita on riittävästi. Perinteiset normaalista kulumisesta johtuvat ongelmat ovat harvinaisia.
Pikkuauton käsitettä hämärtää myöskin se, että monesti niissä on tilaa suhteellisen paljon. Vertailu edellisten vuosikymmenten "isoihin autoihin" osoittaa sen.
Joku täällä kyseli pikkuautojen tyyppivikojen perään. Itselläni on jonkun verran kokemusta Mineistä. Mainio, suorastaan erinomainen pikkukirppu, mutta laatu on aika kyseenalainen hinta huomioonottaen.
Vanhemmassa mallissa esimerkiksi vaihteistoviat ovat tavattoman yleisiä. Meidän tuiki tavallisen 1,6l Cooperimme laatikossa oli melkein uudesta asti sanomista. Pakkia ei tahtonut saada päälle millään ensi yrittämällä. Laatikkoja on kuulemma lauennutkin. Erikoista, sillä tuota konetta ei hyvällä tahdollakaan voi kovin vääntäväksi sanoa.
Uudesta mallista tulee heti mieleen surullisen kuuluisa Cooper S:n jakoketjunkiristin. Ilmeisesti eivät ole saaneet tuota uuteenkaan konemalliin korjattua, koska broidin reilu vuoden vanha Cooper S oireilee jo. Enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että tuo kosahtaa jossain vaiheessa. Mini2.fi foorumilta löytyy myös pari tarinaa vähintäänkin kyseenalaisesta huollon suhtautumisesta hyvin tiedossa olevaan tyyppivikaan. Cooper S tuntuu myöskin olevan nimenomaan se malli, joka noita vikoja imuroi.
Cooper S:stä löytyy myös pari suunnitelijoiden aivopierua, jotka toivottavasti on uudemmissa vuosimalleissa korjattu.
Sekä vanhemmassa että etenkin uudessa on myös ollut luvattoman paljon erilaisia räminöitä, kun pikkuautoksi erittäin suolainen hinta otetaan huomioon.
Myös erilaiset sähköikkunaviat (karmittomat ikkunat) eivät suinkaan ole tuntemattomia. Koski myös meidän Cooperiamme.
Yllä mainitusta huolimatta olisin edelleenkin valmis sekaantumaan uuteen Miniin. On se sen verran veikeä pikkuauto, että pienet viat kestääkin. Sinänsähän vikoja ei saisi olla, kun jo Cooper S ilman minkään sortin ihmeellisyyksiä on helposti 35 k pikkuauto. Ja onpa suomessa 50 k minejäkin.
Pienissä autoissa olen itse aina tykännyt ranskalaisista, ne ovat hyviä ajaa ja yleensä lisäksi hiljaisia ja hyvin turvavarusteltuja. Kokemusta on muutamasta Pösöstä, eikä niissä kyllä mitään vikoja ollut. Tällä hetkellä Fiesta ja Polo miellyttävät omaa silmää myös.
Yleisesti uskoisin, että perus-pikkuautoissa on aika vähän vikoja. Perustekniikka on suht samaa kuin isoissa, mutta massaa ja voimaa vähemmän mikä vaikuttaa taatusti laakerien, nivelien, kytkimen, vaihteiston jne kestoon. Samoin pikkuautoissa ei yleensä käytetä mitään kovin monimutkaisia art-nouveau ratkaisuja eikä valmistajalla ole kovin suuriin takuukorjauksiin varaa jos aikoo pitää katteesta huolta.
Mineistä ei ole omaa kokemusta, mutta ratkaisuiltaan se ei enää edusta perus-pikkuautoa joten Simppa voi olla oikeassa vikojen suhteen.
NHB:
A-katsastuksen tilasto on hyvä pohja tämän pohtimiselle, koska siinä eri ikäiset autot on eroteltu ajokilometrien mukaan. Ihan nopealla vilkaisulla en kuitenkaan osaa kokoluokan perusteella kestävyyden eroja arvioida. Ainakaan mitään otsanahalla katsoen erottuvaa jakoa ei ole. Tietyt merkit ovat kärjessä tai keskitasoa ja tietyt merkit hallitsevat häntäpäätä. Ilmeisesti vastaus kysymykseeni on tuossa.
Tietysti kestävyyteen tai luotettavuuteen liittyy muutakin kuin katsastuksessa arvioitavat asiat, mutta eiköhän tuo yleisesti ottaen korreloi aika hyvin.
Joku tilastojen kanssa pelaamisesta innostunut (Penteles?) voisi tehdä listan, jossa autot olisi laitettu vertailukelpoiseen muotoon ikäryhmittäin siten, että hylkäysprosentit olisi suhteutettu ajokilometreihin. Toisinsanoen, hylkäysprosentit olisi ikäluokissa edes jollain tavalla vertailukelpoiset toisiina nähden.
Almost:
Seat ja Fiat? Jos niissä on kova arvonpudotus niin silloin kannattaa ostaa sellainen vasta käytettynä. Tosin nyt kolmen vuoden ikäisistä puuttuu turbo.
Minkälaiset kokemukset masensivat? Vaihtohyvitys, vai ainoastaan melu?
Ja mikä on pikkuauto? Onko se Polo, mutta ei Golf, jos nykyinen on esim. Passat, Tiguan tai Toureg? Polon alapuolellakin on Volkkareita (Up, aiemmin Lupo ), mutta niitä ei myydä Suomessa.
Renaultin Clion alla on vielä Twingo, jne.
Asia on tietysti suhteellinen eli mikä on kenellekin paljon rahaa, mutta tuon hintaluokan auto ei absoluuttisessa rahassa voi minusta kovin paljon hintaansa pudottaa. Nollaan se arvo ei kuitenkaan ihan äkkiä mene millään myynnissä olevalla uudella autolla.