Tuolla löytyy tosiaan hämmästyttäviä eroja koeajokulutuksissa vs EU keskikulutukset. Esim Pentelesin loistavasta taulukosta poimittuna:
Auto/EU kulutus/Koeajokulutus/ero
Volkswagen Golf 1,4 TSI Highline DSG/6.0/7.7/+1.7
Volkswagen Golf Variant 1,4 TSI Comfortline (M6)/7.1/6.7/-0.4
DSG automaattivaihteisto näyttäisi lisäävän koeajokulutuksen reippaasti yli EU kulutuksen kun taas manuaalivaihteistolla päästään koeajossa jopa alle EU keskikulutuksen!
Olisikohan tähän yksinkertainen selitys: manuaalivaihteisessa Golfissa vanhentunut EU kulutustieto (7.1). VW:n tuoreen tiedon mukaan 1.4 TSI Variantin EU keskikulutus on 6.3 l/100 km.
Onko EU keskikulutuksen määritelmä muuttunut? Tuo Golfin testi on 2 vuotta vanha.
DSG automaattivaihteisto näyttäisi lisäävän koeajokulutuksen reippaasti yli EU kulutuksen kun taas manuaalivaihteistolla päästään koeajossa jopa alle EU keskikulutuksen!
Johtuu EU-mittauksesta. Manuaalin on ajettava mittaus käyttäen vaihteista ennaltamäärätyn sapluunan mukaan. Se pakotetaan ajamaan sykli epätaloudellisesti.
DSG saa käyttää vaihteita täysin vapaasti. Kiihdytykset voidaan tehdä mahdollisimman taloudellisesti. Myös 6. ja 7. vaihdetta saa käyttää. Suomessa DSG saa ansiotonta veroetua lievemmän mittaustavan takia.
Suurin ongelma kulutusmittauksessa liittyy vaihteiden käyttöön, eroa tulee merkittävästi esim. 5- ja 6 vaihteisten välille koska 6-vaihdetta ei muistini mukaan käytetä testissä. Muistanko oikein?
Eu-kulutus on kuitenkin vertailukelpoinen referenssi, se tulee ymmärtää oikein. Se ei kerro lopullista kulutusta, mutta suuruusluokan siitä kyllä voi päätellä. Lopullinen kulutus määrittyyy kaasupolkimen ja ratin välillä.
Useimpien ihmisten ajo koostuu lyhyistä siirtymistä ja starteista, joissa pienien autojen kulutusetu kuitenkin korostuu. Kaupungissa massa ratkaisee ja jos maltat ajella pikkuautolla iisisti, vie se todella vähän. Maantiellä osat tasoittuvat, siellä iso ja tehokas auto voi olla hyvin taloudellinen verrattuna muuten taloudellisiin pikkukirppuihin. Tämä näkyy EU-kulutuksissakin, isoilla ja tehokkailla autoilla maantie- ja kaupunkikulutusten ero on yleensä suuri. Siten niillä ajotapa ja -olosuhteet vaikuttavat kulutukseen erittäin paljon.
Näin Motiva kertoo EU-kulutusmittauksen suoritustavan:
EU-kaupunkikulutus on tutkimuslaitoksessa mitattu arvo, joka on saatu kaupunkiajoa jäljittelevässä 4 052 metrin pituisessa mittausajossa, joka sisältää myös useita pysähdyksiä. Mittaus kestää 780 sekuntia. Keskinopeus on 18,7 km/h ja maksiminopeus on 50 km/h.
EU-maantiekulutus on niin ikään mitattu tutkimuslaitoksessa. Mittaus jäljittelee maantieajoa, jonka pituus on 6 955 metriä. Mittausaika on 400 sekuntia. Keskinopeus on 62,6 km/h ja maksiminopeus on 120 km/h.
EU-yhdistetty kulutus on sekalaista ajoa kuvaava kaupunki- ja maantieajokulutusten yhdistelmä. Koska ajosyklit ovat eripituiset, luvuista ei lasketa keskiarvoa vaan ajosyklien pituuden mukaan painotettu kulutusten keskiarvo. Kaupunkikulutuksen painokerroin on siten 36,81 % ja maantiekulutuksen 63,19 %.
TM 15/2010 ajettu Opel Meriva 1,4T kulutti 50 km/h tasanopeudessa 5,3 l/100km ja vastaavasti 80 km/h 6,3l/100km.
Voipi olla hankala saavuttaa maantiekulutusta 5,0 l/100km, kun muistaa syklin keskinopeuden olevan 62,6 km/h.
Samassa numerossa esiintyi Alfa Mito 1,4 Multiair, jolle maantiekulutus on 4,8 l/100km. Tämä kulutti tasanopeudella 4,9 l/100km nopeudessa 60 km/h ja 5,7 l/100km nopeudessa 80 km/h.
Maalaisjärjen mukaan pitäisi EU-maantiekulutuksen olla huomattavasti suurempi kuin vastaavaa keskinopeutta tasavauhtia huristellessa. Osaako joku selittää miksei näin aina ole? Ei taida silkat ajovalot tai pienet olosuhdemuutokset riittää selitykseksi.
Verotusperusteenakin käytettävä kulutus/päästö mitataan melko tarkasti säädetyllä tavalla eikä siinä kai pitäisi valmistajan voida juuri huijata.
En osaa, arvauksia kuitenkin esitän. Omassa automaattiautossani maantien lukema on 4,7, manuaaliversiossa sen pitäisi olla 4,1. Käytännön toteuma normaalissa vaihtelevassa maantieajossa (80-100km/h ) on 4,3-4,4 litraa.
Jotta 4,7 kulutus toteutuisi pitäisi ajaa nopeammin kuin 80 km/h keskinopeudella, mutta olisiko tuossa korkeassa 4,7:ssä sitten mukana kiihdytys maantie- ja moottoritienopeuteen yhdistettynä lyhyeen kokonaismatkaan (mittaus alle 7 km ).
Alittaminen on helpommin selitettävissä pitkällä tasaisella ajolla, mutta ylittäminen tuntuu tosiaan oudolta ellei mittauspätkä ole loivaa ylämäkeä tai mutkaista tietä, esim. Turun moottoritie. Lisääviä tekijöitä tuohon on ajovalot, radio, tuuletin ja ilmastointi. Testiautojen leveät ei-vakiorenkaat saattavat myös vaikuttaa.
Tasaisen nopeuden kulutukset mitataan kilometrin mittaisella tasaisella tieosuudella tasakaasulla ajaen. Ja luonnollisesti jälleen molempiin suuntiin. Kulutusmittarin antama tieto tulee Peiseler-laitteistolle, jossa siihen yhdistetään tarkka matka- ja nopeussignaali ja näin saadaan arvot suoraan litroina sadalle kilometrille.
Mittaus aloitetaan nopeudesta 50 tai 60 km/h ja siitä kymmenen kilometrin välein aina nopeuteen 120 km/h saakka. Jokaisen ajon jälkeen mittamies siirtää tuloksen koordinaatistoon, johon piirtyy kulutusta kuvaava käyrä. Näin voidaan heti mittauksen aikana nähdä, ovatko tulokset luotettavia ja onko ajoja uusittava.
Tasaisen nopeuden kulutusmittaukset ovat erityisen kriittisiä tuulelle.
Muut kulutukset mitataan näin:
Maantiekulutus mitataan vaihtelevalla noin 55 kilometrin pituisella maantielenkillä keskinopeuden ollessa noin 84 km/h. Vertailutesteissä lenkkejä ajetaan kuljettajia vaihtaen niin, että jokainen kuljettaja ajaa jokaisella autolla. Autoletkassa kuljettajan paikka pysyy aina samana, mutta auton paikka vaihtuu tasapuolisuuden takaamiseksi.
Vastaavasti kaupunkikulutus mitataan noin 15 kilometrin mittaisella lenkillä, jossa on runsaasti jarrutuksia, pysähdyksiä, kiihdytyksiä ja vaihtamisia. Taas lenkkejä tehdään yhtä monta kuin autojakin on.
Rutinoituneilla testikuljettajilla ajotapojen vaihtelu vaikuttaa kulutukseen useimmiten vain +/- 2 prosenttia, joten yleensä ensimmäisellä lenkillä syntynyt autojen keskinäinen järjestys ei enää muutu.
Täydellisessä koeajossa mitataan lisäksi moottoritiekulutus reilun 50 kilometrin mittaisella lenkillä.
Tasaisen nopeuden kulutukset mitataan kilometrin mittaisella tasaisella tieosuudella tasakaasulla ajaen. Ja luonnollisesti jälleen molempiin suuntiin. Kulutusmittarin antama tieto tulee Peiseler-laitteistolle, jossa siihen yhdistetään tarkka matka- ja nopeussignaali ja näin saadaan arvot suoraan litroina sadalle kilometrille.
Mikä on "kulutusmittari"? Kytkevätkö polttoaineen syöttöön jonkinlaisen virtausmittarin vai tuleeko tuo "kulutusmittaus" auton ajotietokoneelta? Autoisshan ei ole virtausmittausta, vaan kulutsta määritettäessä lasketaan aikaa, jona polttoaineen suihkutus on ollut toiminnassa.
On muuten turhan lyhyt tuo mittausmatka. Kannattaisi pikemmin ajaa jotakin ympyrärataa muutaman kierroksen, niin siitä saisi luotettavan tuloksen, johon ei tuuli pahemmin vaikuta.
TM saisi muuten testeissään tutkia, kuinka vääriä lukemia autojen ajotietokoneiden kulutusmittarit antavat.
Mikä on "kulutusmittari"? Kytkevätkö polttoaineen syöttöön jonkinlaisen virtausmittarin vai tuleeko tuo "kulutusmittaus" auton ajotietokoneelta? Autoisshan ei ole virtausmittausta, vaan kulutsta määritettäessä lasketaan aikaa, jona polttoaineen suihkutus on ollut toiminnassa.
Tällaista mittaustapaa TM käyttää kulutusmittauksissa:
Polttoaineenkulutuksen mittaamiseen ei pelkän tankatun bensiinimäärän mittaaminen ole riittävän tarkka menetelmä, ellei yhtäjaksoisesti ajeta vähintään tuhatta kilometriä. TM-testeissä kulutus mitataan Pierburgin valmistamalla mittarilla, joka on asennettu auton polttoainejärjestelmään. Menetelmä perustuu mittarin läpivirtauskanavan sivussa olevaan mäntään, jonka molemmilla puolilla polttoaineen paine pidetään erillisen sähköpumpun avulla samana. Kulutustieto saadaan pumpun pyörintänopeudesta. Mittarin tarkkuudeksi valmistaja ilmoittaa +/- 1 prosenttia.
TM 15/2010 ajettu Opel Meriva 1,4T kulutti 50 km/h tasanopeudessa 5,3 l/100km ja vastaavasti 80 km/h 6,3l/100km.
Voipi olla hankala saavuttaa maantiekulutusta 5,0 l/100km, kun muistaa syklin keskinopeuden olevan 62,6 km/h.
Samassa numerossa esiintyi Alfa Mito 1,4 Multiair, jolle maantiekulutus on 4,8 l/100km. Tämä kulutti tasanopeudella 4,9 l/100km nopeudessa 60 km/h ja 5,7 l/100km nopeudessa 80 km/h.
TM saisi muuten testeissään tutkia, kuinka vääriä lukemia autojen ajotietokoneiden kulutusmittarit antavat.
Lorotin tankkiin kolmen desin tarkkuudella sen minkä ajotietokone ilmoitti kulutukseksi, ajettu matka n. 950 km. Tankkaus tapahtui eri huoltoasemalla, joten pieni ero voi syntyä jo tästä.
Keskikulutus oli perinteisellä tavalla laskettuna (litrat/ajokilometrit ) 5,17 litraa ja ajotietokone ilmoitti 5,1 litraa. Korkea kulutus johtui moottoritieajosta 120 km/h ja tuulisesta kelistä. Pahimmillaan keskikulutuslukema oli 5,7 litraa.
Hämeenlinna - Kehä 3 oli vakionopeussäätimen mittarinopeudella 104 km/h 4,8 litraa, kun lehtitiedon mukaan uuden Meganen kulutuksen tasaisessa 100 km/h pitäisi olla 5,7 litraa. 120 km/h pitäisi viedä 7,2 litraa, eli toivottavasti uuden mallin mittaukset on tehty täydellä kuormalla ilmastointi päällä vastatuuleen.
S60 D3 A -koeajossa noin 82 km/h tasainen nopeus tuotti saman kulutuksen kuin EU-maantiekulutus (4,6l/100km). Käytännössä kuitenkin pääsivät 4,7l kulutukseen hitaassa ajossa, eli tasaisen nopeuden kulutus on kumman suuri jopa ja nousee 120 km/h jo 6,8l asti.
EU-kaupunkikulutus taas 8,0l ja mitattu 10,5l. Melkoinen ero tuossakin, mutta mittaus ei tietenkään ole syklin mukaista ajoa.
Jos johonkin vertaa, niin vaikkapa 2003 BMW 530dA tai 2004 BMW 525dA vei yli litran vähemmän kaupungissa, saman verran enemmän maantiellä ja vain hiukan enemmän moottoritiellä.
2009 TM:n premium-diesel-vertailuun verrattaessa toi S60 D3 kaupunkikulutus on myös melkoinen, lähes 2l enemmän kuin silloin syöpöimmät.
Hassulta tuntuisi, että Volvolla kulutus kasvaisi. Tässä S80 -06 tehdyssä vertailutestissä S80 vanhalla D5:llä söi saman mitä bemarin vanha 525d (lienee sama kone kuin vm. 04?):
Volvon kaupunkikulutusta nostaa melkoisesti tuo Aisinin luistomaatti. Onneksi bensakoneisiin saa jo Powershiftia. Siitä huolimatta en lähtisi TM:n eri vuosina tehtyjä testejä tuolla tavalla vertailemaan.
Aika monissa testeissä (mm. katumaasturvertailu) on todettu aiemmin, että Volvon koneiden kulutukset on saatu Mersun ja Audin tasolle. Bemari on ollut vähän edellä. Tuntuisi oudolta että tilanne nyt olisi muuttunut toiseen suuntaan.
235:lle sen verran, että 6,8 litraa nopeudella 120 km/h ei minusta ole paljon. Harva auto menee alle 7:llä käytännössä.
2009 TM:n premium-diesel-vertailuun verrattaessa toi S60 D3 kaupunkikulutus on myös melkoinen, lähes 2l enemmän kuin silloin syöpöimmät.
minä kun olin siinä uskossa että D3 kun tuli vasta tähän uuteen s60...
Ilmaisin itseäni hiukan epäselvästi. Tarkoitus oli sanoa, että uutta S60 D3:a verrattaessa 2009 TM:n premium-diesel-vertailun tuloksiin sen kaupunkikulutus oli lähes 2l enemmän kuin vertailun syöpöimmät. Mutta voi hyvinkin olla, että kyseessä ei ole reilu vertailu koska ajo-olosuhteet on ehkä olleet hyvinkin erilaiset vaikka keskinopeus onkin suunnilleen samaa luokkaa. Ja toki S60 on ehkä myös kokoluokkaa suurempi autokin.
Tekniikan Maailman (15/2010) ja Tuulilasin elokuun numeroissa koeajettiin Opel Meriva 1.4T. Kyseessä taitaa olla samanlainen auto molemmilla lehdillä, vaikka yksilö onkin eri.
Kulutukset tasanopeuksilla 80/100/120 km/h: Tekniikan Maailma 6.3/7.5/9.2 l/100km ja Tuulilasi 5.2/6.2/7.3 l/100km.
EU-maantiekulutus (keskinopeudella 62.6 km/h) oli siis 5.0 l/100km, mikä monilla autoilla vastaa noin 80 km/h tasanopeuden kulutusta.
Mielestäni ero on niin merkittävä, että se asettaa koko mittauksen hyödyllisyyden kyseenalaiseksi tai viimeiset desimaalit ainakin.
Suuri ero viittaisi mittausvirheisiin, vaikka ainakin TM:n mittaustapa vaikuttaa hyvinkin luotettavalta. TL:stä en osaa toistaiseksi sanoa.
TM:n testaamassa Merivassa, 88kW 175 Nm, oli Michelin Primacy HP 225/45 R17 91 V renkaat. Millaisilla renkailla Tuulilasi mahtoi testata?
Voisiko renkaat vaikuttaa noin paljon kulutukseen?
Tuulilasissa renkaat olivat 205 leveät (tarkemmin en nyt muista), mutta tuskin sentään renkaista paria litraa eroa tulee.
Isot autot ovat todellakin pärjänneet varsin hyvin koeajokulutuksissa.
Kolme parasta olivat:
1. BMW 530 dA / A6 / D / T / 7,8 / 7,0 / -0,8
2. Audi A6 3,0 TDI V6 Quatro A / A6 / D / N / 8,3 / 7,9 / -0,4
3. Chrysler 300C V8 HEMI / A5 / B / T / 13,4 / 13,0 / -0,4
Keskimääräinen koeajokulutus pienempi kuin valmistajan ilmoittama EU yhteiskulutus.
Tuolla löytyy tosiaan hämmästyttäviä eroja koeajokulutuksissa vs EU keskikulutukset. Esim Pentelesin loistavasta taulukosta poimittuna:
Auto/EU kulutus/Koeajokulutus/ero
Volkswagen Golf 1,4 TSI Highline DSG/6.0/7.7/+1.7
Volkswagen Golf Variant 1,4 TSI Comfortline (M6)/7.1/6.7/-0.4
DSG automaattivaihteisto näyttäisi lisäävän koeajokulutuksen reippaasti yli EU kulutuksen kun taas manuaalivaihteistolla päästään koeajossa jopa alle EU keskikulutuksen!
Olisikohan tähän yksinkertainen selitys: manuaalivaihteisessa Golfissa vanhentunut EU kulutustieto (7.1). VW:n tuoreen tiedon mukaan 1.4 TSI Variantin EU keskikulutus on 6.3 l/100 km.
Onko EU keskikulutuksen määritelmä muuttunut? Tuo Golfin testi on 2 vuotta vanha.
pete61:
Johtuu EU-mittauksesta. Manuaalin on ajettava mittaus käyttäen vaihteista ennaltamäärätyn sapluunan mukaan. Se pakotetaan ajamaan sykli epätaloudellisesti.
DSG saa käyttää vaihteita täysin vapaasti. Kiihdytykset voidaan tehdä mahdollisimman taloudellisesti. Myös 6. ja 7. vaihdetta saa käyttää. Suomessa DSG saa ansiotonta veroetua lievemmän mittaustavan takia.
Suurin ongelma kulutusmittauksessa liittyy vaihteiden käyttöön, eroa tulee merkittävästi esim. 5- ja 6 vaihteisten välille koska 6-vaihdetta ei muistini mukaan käytetä testissä. Muistanko oikein?
Eu-kulutus on kuitenkin vertailukelpoinen referenssi, se tulee ymmärtää oikein. Se ei kerro lopullista kulutusta, mutta suuruusluokan siitä kyllä voi päätellä. Lopullinen kulutus määrittyyy kaasupolkimen ja ratin välillä.
Useimpien ihmisten ajo koostuu lyhyistä siirtymistä ja starteista, joissa pienien autojen kulutusetu kuitenkin korostuu. Kaupungissa massa ratkaisee ja jos maltat ajella pikkuautolla iisisti, vie se todella vähän. Maantiellä osat tasoittuvat, siellä iso ja tehokas auto voi olla hyvin taloudellinen verrattuna muuten taloudellisiin pikkukirppuihin. Tämä näkyy EU-kulutuksissakin, isoilla ja tehokkailla autoilla maantie- ja kaupunkikulutusten ero on yleensä suuri. Siten niillä ajotapa ja -olosuhteet vaikuttavat kulutukseen erittäin paljon.
Näin Motiva kertoo EU-kulutusmittauksen suoritustavan:
EU-kaupunkikulutus on tutkimuslaitoksessa mitattu arvo, joka on saatu kaupunkiajoa jäljittelevässä 4 052 metrin pituisessa mittausajossa, joka sisältää myös useita pysähdyksiä. Mittaus kestää 780 sekuntia. Keskinopeus on 18,7 km/h ja maksiminopeus on 50 km/h.
EU-maantiekulutus on niin ikään mitattu tutkimuslaitoksessa. Mittaus jäljittelee maantieajoa, jonka pituus on 6 955 metriä. Mittausaika on 400 sekuntia. Keskinopeus on 62,6 km/h ja maksiminopeus on 120 km/h.
EU-yhdistetty kulutus on sekalaista ajoa kuvaava kaupunki- ja maantieajokulutusten yhdistelmä. Koska ajosyklit ovat eripituiset, luvuista ei lasketa keskiarvoa vaan ajosyklien pituuden mukaan painotettu kulutusten keskiarvo. Kaupunkikulutuksen painokerroin on siten 36,81 % ja maantiekulutuksen 63,19 %.
TM 15/2010 ajettu Opel Meriva 1,4T kulutti 50 km/h tasanopeudessa 5,3 l/100km ja vastaavasti 80 km/h 6,3l/100km.
Voipi olla hankala saavuttaa maantiekulutusta 5,0 l/100km, kun muistaa syklin keskinopeuden olevan 62,6 km/h.
Samassa numerossa esiintyi Alfa Mito 1,4 Multiair, jolle maantiekulutus on 4,8 l/100km. Tämä kulutti tasanopeudella 4,9 l/100km nopeudessa 60 km/h ja 5,7 l/100km nopeudessa 80 km/h.
Maalaisjärjen mukaan pitäisi EU-maantiekulutuksen olla huomattavasti suurempi kuin vastaavaa keskinopeutta tasavauhtia huristellessa. Osaako joku selittää miksei näin aina ole? Ei taida silkat ajovalot tai pienet olosuhdemuutokset riittää selitykseksi.
Verotusperusteenakin käytettävä kulutus/päästö mitataan melko tarkasti säädetyllä tavalla eikä siinä kai pitäisi valmistajan voida juuri huijata.
En osaa, arvauksia kuitenkin esitän. Omassa automaattiautossani maantien lukema on 4,7, manuaaliversiossa sen pitäisi olla 4,1. Käytännön toteuma normaalissa vaihtelevassa maantieajossa (80-100km/h ) on 4,3-4,4 litraa.
Jotta 4,7 kulutus toteutuisi pitäisi ajaa nopeammin kuin 80 km/h keskinopeudella, mutta olisiko tuossa korkeassa 4,7:ssä sitten mukana kiihdytys maantie- ja moottoritienopeuteen yhdistettynä lyhyeen kokonaismatkaan (mittaus alle 7 km ).
Alittaminen on helpommin selitettävissä pitkällä tasaisella ajolla, mutta ylittäminen tuntuu tosiaan oudolta ellei mittauspätkä ole loivaa ylämäkeä tai mutkaista tietä, esim. Turun moottoritie. Lisääviä tekijöitä tuohon on ajovalot, radio, tuuletin ja ilmastointi. Testiautojen leveät ei-vakiorenkaat saattavat myös vaikuttaa.
Näin TM mittaa tasaisen nopeuden kulutukset:
Tasaisen nopeuden kulutukset mitataan kilometrin mittaisella tasaisella tieosuudella tasakaasulla ajaen. Ja luonnollisesti jälleen molempiin suuntiin. Kulutusmittarin antama tieto tulee Peiseler-laitteistolle, jossa siihen yhdistetään tarkka matka- ja nopeussignaali ja näin saadaan arvot suoraan litroina sadalle kilometrille.
Mittaus aloitetaan nopeudesta 50 tai 60 km/h ja siitä kymmenen kilometrin välein aina nopeuteen 120 km/h saakka. Jokaisen ajon jälkeen mittamies siirtää tuloksen koordinaatistoon, johon piirtyy kulutusta kuvaava käyrä. Näin voidaan heti mittauksen aikana nähdä, ovatko tulokset luotettavia ja onko ajoja uusittava.
Tasaisen nopeuden kulutusmittaukset ovat erityisen kriittisiä tuulelle.
Muut kulutukset mitataan näin:
Maantiekulutus mitataan vaihtelevalla noin 55 kilometrin pituisella maantielenkillä keskinopeuden ollessa noin 84 km/h. Vertailutesteissä lenkkejä ajetaan kuljettajia vaihtaen niin, että jokainen kuljettaja ajaa jokaisella autolla. Autoletkassa kuljettajan paikka pysyy aina samana, mutta auton paikka vaihtuu tasapuolisuuden takaamiseksi.
Vastaavasti kaupunkikulutus mitataan noin 15 kilometrin mittaisella lenkillä, jossa on runsaasti jarrutuksia, pysähdyksiä, kiihdytyksiä ja vaihtamisia. Taas lenkkejä tehdään yhtä monta kuin autojakin on.
Rutinoituneilla testikuljettajilla ajotapojen vaihtelu vaikuttaa kulutukseen useimmiten vain +/- 2 prosenttia, joten yleensä ensimmäisellä lenkillä syntynyt autojen keskinäinen järjestys ei enää muutu.
Täydellisessä koeajossa mitataan lisäksi moottoritiekulutus reilun 50 kilometrin mittaisella lenkillä.
EU-kulutusten mittaus on kuvattu dokumentissa:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/consleg/1970/L/01970L0220-20040501-fi.pdf
Yhdistetyn kaupunki- ja maantiesyklin nopeusprofiili löytyy sivulta 66 ja hämmästelemäni maantiesyklin profiili sivulta 71.
Mikä on "kulutusmittari"? Kytkevätkö polttoaineen syöttöön jonkinlaisen virtausmittarin vai tuleeko tuo "kulutusmittaus" auton ajotietokoneelta? Autoisshan ei ole virtausmittausta, vaan kulutsta määritettäessä lasketaan aikaa, jona polttoaineen suihkutus on ollut toiminnassa.
On muuten turhan lyhyt tuo mittausmatka. Kannattaisi pikemmin ajaa jotakin ympyrärataa muutaman kierroksen, niin siitä saisi luotettavan tuloksen, johon ei tuuli pahemmin vaikuta.
TM saisi muuten testeissään tutkia, kuinka vääriä lukemia autojen ajotietokoneiden kulutusmittarit antavat.
Veikkaan, että käyttävät mittaukseen puntaria. Virtaus on varsin pieni eikä anturille taida löytyä sopivaa paikkaa.
pete61:
Tällaista mittaustapaa TM käyttää kulutusmittauksissa:
Polttoaineenkulutuksen mittaamiseen ei pelkän tankatun bensiinimäärän mittaaminen ole riittävän tarkka menetelmä, ellei yhtäjaksoisesti ajeta vähintään tuhatta kilometriä. TM-testeissä kulutus mitataan Pierburgin valmistamalla mittarilla, joka on asennettu auton polttoainejärjestelmään. Menetelmä perustuu mittarin läpivirtauskanavan sivussa olevaan mäntään, jonka molemmilla puolilla polttoaineen paine pidetään erillisen sähköpumpun avulla samana. Kulutustieto saadaan pumpun pyörintänopeudesta. Mittarin tarkkuudeksi valmistaja ilmoittaa +/- 1 prosenttia.
Avaruusvektori:
Lisää kulutuslukemia luettavissa taulukosta:
http://spreadsheets.google.com/pub?key=tPKuDRcGa3OJlDqjLxZvcIA&output=html
Lorotin tankkiin kolmen desin tarkkuudella sen minkä ajotietokone ilmoitti kulutukseksi, ajettu matka n. 950 km. Tankkaus tapahtui eri huoltoasemalla, joten pieni ero voi syntyä jo tästä.
Keskikulutus oli perinteisellä tavalla laskettuna (litrat/ajokilometrit ) 5,17 litraa ja ajotietokone ilmoitti 5,1 litraa. Korkea kulutus johtui moottoritieajosta 120 km/h ja tuulisesta kelistä. Pahimmillaan keskikulutuslukema oli 5,7 litraa.
Hämeenlinna - Kehä 3 oli vakionopeussäätimen mittarinopeudella 104 km/h 4,8 litraa, kun lehtitiedon mukaan uuden Meganen kulutuksen tasaisessa 100 km/h pitäisi olla 5,7 litraa. 120 km/h pitäisi viedä 7,2 litraa, eli toivottavasti uuden mallin mittaukset on tehty täydellä kuormalla ilmastointi päällä vastatuuleen.
Onko Renaultissa 1,5dCi moottori? Vähällä kulkee.
Tässä linkki saksalaiselle sivulle, jos ei ole jo ehtinyt katsoa ja, jos kiinnostaa:
http://www.auto-motor-und-sport.de/eco/test-verbrauch-bis-zu-72-prozent-ueber-ece-verbrauch-was-autos-wirklich-verbrauchen-1913407.html
Aika isot poikkeamat ilmoitetuista.
Sataheppaisena 4-v automaattina, korimalli on sedan.
Lehdessä mitatussa uudessa mallissa oli 90 hv manuaali, korimalli 5-ovinen.
Ajo on normaalia, ei mitään erityistä pihistelyä.
Itse pääsin VW:n 2.0 TDI:llä (EOS cabrio ) n. 5 litran sekalaisen ajon keskikulutukseen. Linkissä kulutus A4:lle samalla moottorilla oli järkyttävä 8,0!
TM mitannut suorahkolla kestopäällystetiellä mm. seuraavat Meganet:
Renault Mégane 1,4 TCe Dynamique, 96 kW, M6, maantie (keskinopeus 82 km/h) 7,0 l/100km
Renault Megane Hatchback 1,5 dCi Expression, 66 kW, M5, maantie (keskinopeus 84 km/h) 4,8 l/100km
Lisää mittaustuloksia ja linkki TM:n artikkeleihin:
http://spreadsheets.google.com/pub?key=tPKuDRcGa3OJlDqjLxZvcIA&output=html
lawnmover:
AMS:n testikulutus on aina aika kova. Ssaman lehden minimikulutus ( AMS-Verbrauchsrunde) osuu paljon paremmin suomalaisen liikenteen rytmiin.
Vähän jo menee asian vierestä, mutta onpahan moneksi tuosta Renaultin 1461 (1,5 dCi) koneesta:
- 80 hv (60kW)
- 85 (63)
- 86 (64)
- 90 (67)
- 100 (75)
- 105 (78)
- 106 (79)
- 110 (82)
Nämä löysin.
Mitähän vielä kehittävät vai joko 1,6 kone saa vuoron jatkaa.
S60 D3 A -koeajossa noin 82 km/h tasainen nopeus tuotti saman kulutuksen kuin EU-maantiekulutus (4,6l/100km). Käytännössä kuitenkin pääsivät 4,7l kulutukseen hitaassa ajossa, eli tasaisen nopeuden kulutus on kumman suuri jopa ja nousee 120 km/h jo 6,8l asti.
EU-kaupunkikulutus taas 8,0l ja mitattu 10,5l. Melkoinen ero tuossakin, mutta mittaus ei tietenkään ole syklin mukaista ajoa.
Jos johonkin vertaa, niin vaikkapa 2003 BMW 530dA tai 2004 BMW 525dA vei yli litran vähemmän kaupungissa, saman verran enemmän maantiellä ja vain hiukan enemmän moottoritiellä.
2009 TM:n premium-diesel-vertailuun verrattaessa toi S60 D3 kaupunkikulutus on myös melkoinen, lähes 2l enemmän kuin silloin syöpöimmät.
Hassulta tuntuisi, että Volvolla kulutus kasvaisi. Tässä S80 -06 tehdyssä vertailutestissä S80 vanhalla D5:llä söi saman mitä bemarin vanha 525d (lienee sama kone kuin vm. 04?):
http://www.auto-motor-und-sport.de/vergleichstest/bmw-525d-volvo-s80-d5-citroen-c6-hdi-kontrast-mitte-760363.html
Volvon kaupunkikulutusta nostaa melkoisesti tuo Aisinin luistomaatti. Onneksi bensakoneisiin saa jo Powershiftia. Siitä huolimatta en lähtisi TM:n eri vuosina tehtyjä testejä tuolla tavalla vertailemaan.
Aika monissa testeissä (mm. katumaasturvertailu) on todettu aiemmin, että Volvon koneiden kulutukset on saatu Mersun ja Audin tasolle. Bemari on ollut vähän edellä. Tuntuisi oudolta että tilanne nyt olisi muuttunut toiseen suuntaan.
235:lle sen verran, että 6,8 litraa nopeudella 120 km/h ei minusta ole paljon. Harva auto menee alle 7:llä käytännössä.
235+255:
minä kun olin siinä uskossa että D3 kun tuli vasta tähän uuteen s60...
AkiK:
Tässä joitakin autoja joiden kulutus alle 7,0 l/100km nopeudella 120 km/h:
1 Audi A2 1,2 TDI / 4,3
2 Ford Focus 1,6 TDCi Econetic / 5,5
3 Volkswagen Passat Variant Confortline 2,0 TDI BlueMotion / 5,8
4 BMW 320d Business / 5,9
5 Volvo V50 1,6d DRIVe Momentum / 6,0
6 Volkswagen Passat Sedan 2,0 TDI Power Diesel Comfortline / 6,0
7 Volkswagen Jetta 2,0 TDI Comfortline / 6,1
8 Seat Exeo 2,0 TDI DPF 143 Style / 6,1
9 BMW 520dA / 6,2
10 Citroën C5 1,6 HDi Dynamique / 6,2
11 Seat Leon 1,9 TDI Ecomotive / 6,3
12 Toyota Avensis D-4D Linea Sol Wagon / 6,3
13 Renault Laguna HB 2,0 dCi Dynamique / 6,3
14 Opel Insignia Sports Tourer Cosmo Business Line / 6,3
15 Audi A4 Sedan 2,0 TDI 125 kW Business / 6,3
16 Honda Civic 1,4 Hybrid / 6,4
17 BMW 116d 5-ov. / 6,4
18 Renault Laguna Sport Tourer 1,5 dCi / 6,4
19 Toyota Avensis 2,0 D-4D 126 4ov Linea Sol Navi / 6,4
20 Ford Mondeo 2,0 TDCi DPF ECOnetic+ Wagon / 6,5
21 Opel Astra 1,9 CDTI Wagon Enjoy / 6,5
22 Honda Insight 1,3 Elegance / 6,5
23 Volkswagen Golf Plus Comfortline 2,0 TDI DSG / 6,5
24 Toyota Prius Premium HSD Pre-Crash / 6,6
25 Kia Ceed 2,0 CRDi EX Sporty Wagon / 6,6
26 Volvo V70 1,6D DRIVe / 6,6
27 Toyota Prius 1,5 HSD 5-ov. A / 6,7
28 Honda Accord 2,2 i-DTEC / 6,7
29 Volvo S80 2,4D Aut. / 6,7
30 Mercedes-Benz C 200 CDI A / 6,7
31 Smart Fortwo cdi / 6,8
32 Citroën C1 1,0i Economique 5-ov. / 6,8
33 Volvo S60 D3 A Summum / 6,8
34 Citroën C5 Hdi 110 Business Tourer / 6,8
35 Mazda6 Sedan 2,0 TD Elegance / 6,8
36 Skoda Superb 2,0 TDI Elegance / 6,8
37 Saab 9-3 Sport Sedan 1,9 TTiD Vector / 6,8
38 Volkswagen Golf Variant 1,9 TDI Trendline / 6,9
39 Volkswagen Golf 2,0 TDI 4Motion Highline / 6,9
40 BMW 525dA / 6,9
finman:
Ilmaisin itseäni hiukan epäselvästi. Tarkoitus oli sanoa, että uutta S60 D3:a verrattaessa 2009 TM:n premium-diesel-vertailun tuloksiin sen kaupunkikulutus oli lähes 2l enemmän kuin vertailun syöpöimmät. Mutta voi hyvinkin olla, että kyseessä ei ole reilu vertailu koska ajo-olosuhteet on ehkä olleet hyvinkin erilaiset vaikka keskinopeus onkin suunnilleen samaa luokkaa. Ja toki S60 on ehkä myös kokoluokkaa suurempi autokin.
Siirretty oikeaan ketjuun.
AkiK:
Tässä automaattivaihteisien autojen kulutuksia nopeudella 120 km/h:
1 Audi A2 1,2 TDI / A5 / 4,3
2 BMW 520dA / A6 / 6,2
3 Volkswagen Golf Plus Comfortline 2,0 TDI DSG / A6 / 6,5
4 Mercedes-Benz C 200 CDI A / A5 / 6,7
5 Toyota Prius 1,5 HSD 5-ov. A / A / 6,7
6 Volvo S80 2,4D Aut. / A6 / 6,7
7 Skoda Superb 2,0 TDI Elegance / A6 / 6,8
8 Volvo S60 D3 A Summum / A6 / 6,8
9 BMW 525dA / A6 / 6,9
10 BMW 530dA / A6 / 7,0
11 Citroën C5 HDi 136 Confort Sedan Automaatti / A6 / 7,0
12 Mercedes-Benz E 220 CDI Aut. / A5 / 7,2
13 Mercedes-Benz E 220 CDI Elegance A / A5 / 7,2
14 Jaguar X-Type 2,2 D Business Exclusive A / A6 / 7,5
15 Volvo S40 D5 Momentum / A5 / 7,5
16 Opel Insignia 2,0 CDTi Cosmo A 5-ov / A6 / 7,8
17 BMW 730d (2009) / A6 / 7,9
18 Audi A6 3,0 TDI V6 Quatro A / A6 / 8,1
19 Seat Ibiza 1.4 TSI 150 DSG FR (ohituskiihtyvyys A=S) / A7 / 8,1
20 Citroën C4 Picasso 2,0 HDi Exclusive A / A6 / 8,2
21 Citroën C6 2,2 HDi Aut. / A6 / 8,2
22 Mercedes-Benz GLK 220 CDI A / A7 / 8,2
23 Dodge Journey 2,0 CRD XST DCT / A6 / 8,4
24 BMW 530d Gran Turismo / A8 / 8,5
25 BMW 730dA / A6 / 8,5
26 BMW X3 xDrive20d A / A6 / 8,6
27 Jaguar XF 2,7D V6 Premium Luxury / A6 / 8,6
28 Volvo XC60 D5 AWD A / A6 / 8,6
29 Audi Q5 2,0 TDI Quattro S tronic / A7 / 8,7
30 Citroën C6 2,7 HDi Exclusive / A6 / 8,7
31 Mercedes-Benz S 400 CDI Lang / A5 / 8,8
32 Renault Koleos 2,0 dCi 16V FAP Dynamic Executive / A6 / 8,8
33 Volkswagen Golf 1,4 TSI Highline DSG / A7 / 8,9
34 Mercedes-Benz S 400 Hybrid L / A7 / 9,1
35 BMW 535iA / A8 / 9,2
36 Mercedes-Benz S 420 CDI L / A7 / 9,2
37 Volkswagen Tiguan 2,0 TDI Track&Field 4Motion / A6 / 9,2
38 Nissan X-Trail 2,0 dCi SE A 4x4 / A6 / 9,3
39 Nissan Qashqai 2,0 dCi 4x4 Tekna A / A6 / 9,5
40 Chrysler Grand Voyager 2,8 CRD Touring / A6 / 9,6
41 Chevrolet Captiva 2,0 D AWD LT 7h A / A5 / 9,7
42 Land Rover Freelander 2 2,2 TD4 S A / A6 / 9,7
43 Opel Antara 2,0 CDTI Enjoy 110 kW A / A5 / 9,7
44 Hyundai Santa Fe 2,2 CRDi GLS 5p A / A5 / 9,9
45 Audi Q5 3,0 V6 TDI Quattro S tronic / A7 / 10,0
46 Chrysler 300C V8 HEMI / A5 / 10,0
47 Chevrolet Captiva 2,0 D LT AWD / A5 / 10,3
48 Mercedes-Benz R 320 CDI 4Matic Lang / A7 / 10,4
49 Mercedes-Benz S 500 Lang / A7 / 10,7
50 Mitsubishi Pajero Wagon Pajero Wagon 3,2 DI-D Intense A/T / A5 / 10,7
51 BMW X6 35d / A6 / 10,8
52 Mercedes-Benz ML 350 BlueTEC 4Matic / A7 / 10,8
53 Toyota Land Cruiser 3,0 D-4D Executive aut. / A5 / 11,0
54 Dodge Nitro 2,8 CRD A5 SXT 4x4 / A5 / 11,3
55 Mitsubishi Pajero Wagon 3,2 DI-D Instyle A / A5 / 11,3
56 Land Rover Discovery 4 3,0 TDV6 HSE Aut. / A6 / 11,5
57 Jeep Wrangler Unlimited 2,8 CRD High Sport / A5 / 12,1
58 Jeep Grand Cherokee 3,0 V6 CRD QT Limited Business / A5 / 12,4
59 Land Rover Discovery 3 TDV6 SE / A6 / 13,3
60 Volvo XC90 3,2 AWD / A6 / 13,3
61 Volvo XC90 / A5 / 13,7
62 Kia Carnival 2,7 V6 A / A4 / 13,8
63 Subaru B9 Tribeca 3,0A 5h / A5 / 13,9
Kaupunkikulutukset:
1 Audi A2 1,2 TDI / A5 / 4,0
2 Toyota Prius 1,5 HSD 5-ov. A / A / 4,6
3 Volkswagen Golf Plus Comfortline 2,0 TDI DSG / A6 / 6,8
4 Skoda Superb 2,0 TDI Elegance / A6 / 7,0
5 BMW 520dA / A6 / 7,4
6 Seat Ibiza 1.4 TSI 150 DSG FR (ohituskiihtyvyys A=S) / A7 / 7,9
7 Mercedes-Benz GLK 220 CDI A / A7 / 8,1
8 Nissan Qashqai 2,0 dCi 4x4 Tekna A / A6 / 8,1
9 Volvo S80 2,4D Aut. / A6 / 8,2
10 Mercedes-Benz E 220 CDI Elegance A / A5 / 8,2
11 Volkswagen Golf 1,4 TSI Highline DSG / A7 / 8,2
12 Mercedes-Benz C 200 CDI A / A5 / 8,3
13 Mercedes-Benz E 220 CDI Aut. / A5 / 8,4
14 Volvo S40 D5 Momentum / A5 / 8,4
15 Nissan X-Trail 2,0 dCi SE A 4x4 / A6 / 8,4
16 Citroën C5 HDi 136 Confort Sedan Automaatti / A6 / 8,6
17 Jaguar X-Type 2,2 D Business Exclusive A / A6 / 8,6
18 Volkswagen Tiguan 2,0 TDI Track&Field 4Motion / A6 / 8,6
19 Citroën C4 Picasso 2,0 HDi Exclusive A / A6 / 8,7
20 Opel Insignia 2,0 CDTi Cosmo A 5-ov / A6 / 8,9
21 BMW X3 xDrive20d A / A6 / 8,9
22 Dodge Journey 2,0 CRD XST DCT / A6 / 9,0
23 Audi Q5 2,0 TDI Quattro S tronic / A7 / 9,0
24 Volvo XC60 D5 AWD A / A6 / 9,1
25 BMW 525dA / A6 / 9,4
26 BMW 530dA / A6 / 9,4
27 Renault Koleos 2,0 dCi 16V FAP Dynamic Executive / A6 / 9,7
28 Land Rover Freelander 2 2,2 TD4 S A / A6 / 9,8
29 Audi A6 3,0 TDI V6 Quatro A / A6 / 10,0
30 Citroën C6 2,2 HDi Aut. / A6 / 10,0
31 BMW 530d Gran Turismo / A8 / 10,1
32 Hyundai Santa Fe 2,2 CRDi GLS 5p A / A5 / 10,1
33 BMW 730d (2009) / A6 / 10,4
34 Volvo S60 D3 A Summum / A6 / 10,5
35 Audi Q5 3,0 V6 TDI Quattro S tronic / A7 / 10,5
36 BMW X6 35d / A6 / 10,6
37 Jaguar XF 2,7D V6 Premium Luxury / A6 / 10,7
38 Chevrolet Captiva 2,0 D AWD LT 7h A / A5 / 10,7
39 Opel Antara 2,0 CDTI Enjoy 110 kW A / A5 / 10,7
40 Chrysler Grand Voyager 2,8 CRD Touring / A6 / 10,9
41 Toyota Land Cruiser 3,0 D-4D Executive aut. / A5 / 11,1
42 Citroën C6 2,7 HDi Exclusive / A6 / 11,2
43 Mitsubishi Pajero Wagon Pajero Wagon 3,2 DI-D Intense A/T / A5 / 11,3
44 Mercedes-Benz ML 350 BlueTEC 4Matic / A7 / 11,3
45 Dodge Nitro 2,8 CRD A5 SXT 4x4 / A5 / 11,3
46 Mercedes-Benz S 400 Hybrid L / A7 / 11,5
47 Chevrolet Captiva 2,0 D LT AWD / A5 / 11,5
48 Jeep Wrangler Unlimited 2,8 CRD High Sport / A5 / 11,6
49 Mercedes-Benz S 420 CDI L / A7 / 11,7
50 Mitsubishi Pajero Wagon 3,2 DI-D Instyle A / A5 / 11,8
51 BMW 535iA / A8 / 11,9
52 Mercedes-Benz R 320 CDI 4Matic Lang / A7 / 11,9
53 Land Rover Discovery 4 3,0 TDV6 HSE Aut. / A6 / 12,2
54 Jeep Grand Cherokee 3,0 V6 CRD QT Limited Business / A5 / 12,9
55 Land Rover Discovery 3 TDV6 SE / A6 / 13,8
56 Subaru B9 Tribeca 3,0A 5h / A5 / 14,0
57 Volvo XC90 3,2 AWD / A6 / 15,0
58 Mercedes-Benz S 500 Lang / A7 / 15,1
59 Kia Carnival 2,7 V6 A / A4 / 15,1
60 Chrysler 300C V8 HEMI / A5 / 15,3
61 Volvo XC90 / A5 / 16,5
Edit. Lisätään tähän vielä autoja joissa portaaton vaihteisto:
Kulutuksia nopeudella 120 km/h:
1 Honda Civic 1,4 Hybrid P / 6,4
2 Honda Insight 1,3 Elegance P / 6,5
3 Toyota Prius Premium HSD Pre-Crash P / 6,6
4 Toyota Prius P / 7,0
5 Audi A6 2,0 TDI Multitronic P / 7,7
6 Toyota Avensis 2,0 Valvematic Luxury Wagon Multidrive S P / 8,5
7 Subaru Legacy STW 2,5i-S Lineartronic P / 9,6
8 Lexus RX 400h P / 10,5
9 Lexus LS 600h L P / 10,6
10 Jeep Compass 2,4 CVT Limited P / 11,3
11 Nissan Murano 3,5 V6 X-Tronic P / 12,9
Kaupunkikulutukset:
1 Toyota Prius P / 4,7
2 Toyota Prius Premium HSD Pre-Crash P / 4,9
3 Honda Insight 1,3 Elegance P / 5,7
4 Honda Civic 1,4 Hybrid P / 6,1
5 Lexus RX 400h P / 7,4
6 Audi A6 2,0 TDI Multitronic P / 8,1
7 Toyota Avensis 2,0 Valvematic Luxury Wagon Multidrive S P / 8,6
8 Subaru Legacy STW 2,5i-S Lineartronic P / 9,5
9 Jeep Compass 2,4 CVT Limited P / 11,0
10 Lexus LS 600h L P / 11,3
11 Nissan Murano 3,5 V6 X-Tronic P / 12,5
Think City P / 23,6 kW
Tekniikan Maailman (15/2010) ja Tuulilasin elokuun numeroissa koeajettiin Opel Meriva 1.4T. Kyseessä taitaa olla samanlainen auto molemmilla lehdillä, vaikka yksilö onkin eri.
Kulutukset tasanopeuksilla 80/100/120 km/h: Tekniikan Maailma 6.3/7.5/9.2 l/100km ja Tuulilasi 5.2/6.2/7.3 l/100km.
EU-maantiekulutus (keskinopeudella 62.6 km/h) oli siis 5.0 l/100km, mikä monilla autoilla vastaa noin 80 km/h tasanopeuden kulutusta.
Mielestäni ero on niin merkittävä, että se asettaa koko mittauksen hyödyllisyyden kyseenalaiseksi tai viimeiset desimaalit ainakin.
Suuri ero viittaisi mittausvirheisiin, vaikka ainakin TM:n mittaustapa vaikuttaa hyvinkin luotettavalta. TL:stä en osaa toistaiseksi sanoa.
TM:n testaamassa Merivassa, 88kW 175 Nm, oli Michelin Primacy HP 225/45 R17 91 V renkaat. Millaisilla renkailla Tuulilasi mahtoi testata?
Voisiko renkaat vaikuttaa noin paljon kulutukseen?
Penteles:
Tuulilasissa renkaat olivat 205 leveät (tarkemmin en nyt muista), mutta tuskin sentään renkaista paria litraa eroa tulee.