jos kerran iso ja huojuva Fordin tila-autokin kellottaa radalla saman ajan kuin Mersu ja on lisäksi yhtä hyvä käsiteltävyydessä.
Iso kyllä kuvaa S-maxia hyvin, tosin pituutta ei ole aivan valtavasti. Mutta huojuva ei sovi kyllä tuohon autoon. Auto on todella hyvä ajaa. Ei ne Mersun kilpailijatkaan tässä vertailussa sen kummemmin pärjää. Selkeä ero M-B:llä ja S-maxilla on kääntyvyydessä - S-max ei käänny pienessä tilassa edes suhteutettuna kokoonsa.
Volvon suurin vahvuus tulee minusta esiin kun vertaillaan autojen perusmalleja tai vähän sitä varustellumpia ja suht tavallisilla koneilla. Saksalaisiin saa toki vaikka mitä, mutta saadakseen niistä oikeasti tyylikkään ja mukavan esim. sisustuksen suhteen joutuu jokaiseen laittamaan vähintään lisävarustepenkit, nahkasisustukset ja erilaiset listat ym. Maksaa paljon rahaa, ja vaihtoautoistakin näkee että harva sitä niihin kuitenkaan sijoittaa. Vaikka hehkutus onkin kova.
Onko Norja riittävän puolueeton maaperä vertailulle? Joku voisi pitää sitä jopa Volvolle suosiollisena. Bil 10/2010:n vertailussa on vanhalla koneella varustettu 320d ja S60 D3. S60 hävisi kulutus- ja suorituskykymittaukset.
Testikulutus: 0,57 vs. 0,693 l/mil
70-100 km/h: 3,7 vs. 4,7 s
0-100 km/h: 9,1 vs. 10,0 s
Jos kilpailijan edelliseltä moottorisukupolvelta tulee noin selvästi dunkkuun, niin ei kai tulosta voi pitää kovin hyvänä.
Onko Norja riittävän puolueeton maaperä vertailulle? Joku voisi pitää sitä jopa Volvolle suosiollisena. Bil 10/2010:n vertailussa on vanhalla koneella varustettu 320d ja S60 D3. S60 hävisi kulutus- ja suorituskykymittaukset.
Testikulutus: 0,57 vs. 0,693 l/mil
70-100 km/h: 3,7 vs. 4,7 s
0-100 km/h: 9,1 vs. 10,0 s
Jos kilpailijan edelliseltä moottorisukupolvelta tulee noin selvästi dunkkuun, niin ei kai tulosta voi pitää kovin hyvänä.
mitä tarkoitat edellisen sukupolven moottorilla?
bmw myy norjassa 2 eri teho versiota tuosta 320d mallista 163 ja 184hv joissa on sama vääntö 380nm vai onko jo tuosta koneesta tullut uusi versio?
Bil kertoo koneen väännöksi 350 Nm. Voihan olla, että kyseessä on kuristettu versio nykyisestä ja lehden toimituksella on numerot sekaisin. Tarkempaa tietoa mulla tuosta ei ole.
Käytännön kulutus on auton ja ajotavan summa. Noilla autoilla ja puhutuilla parilla koneella eroa näyttäisi olevan jotain 10-15%. Ajotapa vaikuttaa kuitenkin kulutukseen 20-30%. Volvolla voi siis ajaa taloudellisemmin kuin Bemarilla ja päinvastoin. Taloudellisimmin tietysti Bemarilla, mutta vain jos sillä ajaa oikein.
Ilmoitettu kulutuskin kertoo jotain, eikä se Volvolla ole ihan paha. Siihenkin varmasti pääsee jos haluaa.
Siinä mielessä pidän eritoten Audien ilmoitettuja kulutuksia nykyliikenteessä lähinnä teoreettisina. Niissä on ilmeisesti jokin ominaisuus tai lisävaruste, joka estää järkevän ja taloudellisen ajon?
Onko Norja riittävän puolueeton maaperä vertailulle? Joku voisi pitää sitä jopa Volvolle suosiollisena. Bil 10/2010:n vertailussa on vanhalla koneella varustettu 320d ja S60 D3. S60 hävisi kulutus- ja suorituskykymittaukset.
Testikulutus: 0,57 vs. 0,693 l/mil
70-100 km/h: 3,7 vs. 4,7 s
0-100 km/h: 9,1 vs. 10,0 s
Jos kilpailijan edelliseltä moottorisukupolvelta tulee noin selvästi dunkkuun, niin ei kai tulosta voi pitää kovin hyvänä.
S60 D3 painaa noin 80 kg enemmän kuin 320d. Jonkin verran tuokin ero merkitsee eli käytännössä BMW:hen saisi ottaa yhden 80 kg matkustajan kyytiin, että puntit on tasan painon suhteen.
Toiseksi miksi tätä kulutusta jaksetaan jauhaa niin paljon? S60 D3:n aloitushinta on 5000 halvempi kuin 320d ja kun autoja varustellaan tasapäisesti, niin hintaero samoin varusteltuna lähentelee varmaan 10000 . Kauanko pitää ajaa, että saadaan tuo hankintaero kiinni säästyneellä polttoaineen hinnalla? Ei taida auton oletettu pitoaika riittää. Joillekin viherpiipertäjille on auton päästöt maailman tärkein asia. Minulle ja varmasti enemmistölle taas paljon tärkeämpää on autoilun kokonaiskustannukset.
Entä mitä arvoa annetaan Volvoon saataville uusille turvavarusteille joita ei saa Bemariin (City Safety vakiona, jalankulkijan havaitsemistoiminto lisävaruste)? Mitä jos sen Bemarin ajaa lunastuskuntoon jonkun auton perään tai ajaa jalankulkijan päälle, kun Volvossa ei tapahdu samassa tilanteessa mitään vahinkoa kenellekään. Passiivinen turvallisuus onnettomuustilanteessa on sitten vielä oma juttunsa ja eiköhän siinäkin Volvo uutena mallina vie voiton. Miksi vain kulutus kiinnostaa, eikä lainkaan esim. auton turvallisuus tai autoilun kokonaiskustannukset?
Niin ja tuo Volvon vakiovarustenen City Safety varmaan vaikuttaa myös vakuutuksia alentavasti eli BMW:lle tulee siitäkin lisää kurottavaa kokonaiskustannuksiin.
Kun tässä vertaillaan Volvoa sakemanneihin kerrataan faktat. Volvo (ja Jaguar ja Saab) ei kyennyt amerikkalaisomistuksessa kilpailemaan sakemannien kanssa mikä oli alunperin tarkoitus. Volvo jäi automaailman nakkikioskiksi, aivan liian pieni. Puhumattakaan Jaguarista ja Saabista. Saksalaiset voittivat amerikkalaiset tässä sodassa. Niinpä jenkit antautuivat mutta avasivat ovelasti uuden rintaman selustaan kun myivät Volvon kiinalaisille toivoen että se kiinalaisilta saisi volyymiä (tarvitaan moninkertaisesti) kilpailla oikeasti päävihollisten sakemannien kanssa. Strategia oli vetäytyä mutta samalla koukata ja avata uusi rintama päävihollisen taakse kun suorassa hyökkäyksessä tuli kunnolla turpaan.
Aika (sitä tarvitaan paljon- kysy japseilta) näyttää onko kiinalaisistakaan horjuttamaan sakemanneja.
Saab - jos säilyy hengissä - näyttää päätyvän sakemannien alibadgeksi ajatuksena että ex-volvistit ja -saabistit ostaa mieluummin eurooppalaisen Saabin kuin kiinalaisen Volvon kun ja jos pohjoismainen nostalgia miellyttää.
Tässä sanotaan, ettei koneessa D3 ole mitään vikaa, vaan että automaattivaihteisto lisää kulutusta plus vaihtaa liian hitaasti, mutta kai tuohon tulee korjaus. Molemmissa oli tehoa 163 hp, mutta Volvon vääntö oli 400 Nm, bemarissa taas 350 Nm.
Ohjaus ei ole Volvossa yhtä hyvä kuin esimerkiksi Mondeossa, mikä varmaan tarkoittaa sitä että Mondeon ohjaus on erinomainen, tai S-Maxin. Näissähän on tosi tarkka ohjaus.
BMW oli kokonaisuutena parempi ajettava, mutta testivoitto meni Volvolle turvallisuusvarustelun ansiosta.
Sinänsä aika objektiivisen tuntuinen testi, jossa asiat sanottiin suoraan. Ymmärrettävää on toisaalta se, ettei sakemannilehdissä hirveästi turvallisuutta painoteta, kun oman maan autoissa ei ole vastaavia systeemejä.
Melko todennäköisesti uusi tulossa oleva 3-sarja painaa vähintään saman kuin tuo Volvo. Bemarin uudet mallit tuntuvat olevan nykyään lihotuskuurilla.
Entä mitä arvoa annetaan Volvoon saataville uusille turvavarusteille joita ei saa Bemariin (City Safety vakiona, jalankulkijan havaitsemistoiminto lisävaruste)?
Volvoissa pitkään lähes vakiovarusteena ollut kuolleenkulman varoitin taitaa sekin olla vielä saksalaisissa tuntematon varuste. Fordiin sellaisen nyt jo sentään saa.
Volvo jäi automaailman nakkikioskiksi, aivan liian pieni. Puhumattakaan Jaguarista ja Saabista.
Jos näistä kokoluokista puhutaan, niin eipä BMW:kään mitenkään vahvoilla ole eivätkä sen mahdollisuudet tulevaisuuden tuotekehitykseen mitkään tähtitieteelliset ole. Audi on tässä saksalaisista preeeemiumeista ylivoimaisesti vahvimmassa asemassa, se on todennäköisesti osa tulevaa maailman suurinta autokonsernia jossa nyt on myös Porschen osaaminen mukana. Ainakin maailmanlaajuiset myynninkehitykset kertovat suunnan olevan Volkswagen-Porschella selvästi ylöspäin. Mersu on jotain tuolta väliltä, yksin ei varmasti sekään pärjää ja siksi sen on ollut pakko viritellä yhteistyötä Renault-Nissanin kanssa.
Muutenkin jää nähtäväksi miten fiksu kolmen saksalaisen premiumin taktiikka on. Niillähän on tapana ollut kilpailla lähinnä keskenään ja seurailla toistensa mallistoa. Esim. vaikka Mersun CLS joka nyt yllättäen saa kilpailua kotimaasta...kaikki kolme tuskin pidemmän päälle menestyvät tismalleen samoissa luokissa?
S60 D3 painaa noin 80 kg enemmän kuin 320d. Jonkin verran tuokin ero merkitsee eli käytännössä BMW:hen saisi ottaa yhden 80 kg matkustajan kyytiin, että puntit on tasan painon suhteen.
Jos autojen tiloissa ja "luksuksen" määrässä ei ole olennaista eroa, niin painolla on huono perustella mitään. Osa tuosta painoerosta lankeaa suoraan moottorille.
Toiseksi miksi tätä kulutusta jaksetaan jauhaa niin paljon? S60 D3:n aloitushinta on 5000 halvempi kuin 320d ja kun autoja varustellaan tasapäisesti, niin hintaero samoin varusteltuna lähentelee varmaan 10000 .
Tässä kyseisessä testissä Volvon perushinta oli 60 000 kalliimpi. Testiautojen hinnoissa Volvo oli 100 000 kruunua kalliimpi.
Kauanko pitää ajaa, että saadaan tuo hankintaero kiinni säästyneellä polttoaineen hinnalla? Ei taida auton oletettu pitoaika riittää. Joillekin viherpiipertäjille on auton päästöt maailman tärkein asia. Minulle ja varmasti enemmistölle taas paljon tärkeämpää on autoilun kokonaiskustannukset.
Itse en nyt premium-luokkaa valitsisi, jos tavoitteena on minimoida kokonaiskustannukset. Se on lähtökohdiltaan järjetöntä. Meillä halvimmaksi tulee muutenkin ajella vanhalla ilmaisella kotterolla, joka pysyy suurinkaan piirtein kasassa. Kalliimman hinnan vastikkeeksi haluan ominaisuuksien olevat kansanautoluokkaa parempia.
Entä mitä arvoa annetaan Volvoon saataville uusille turvavarusteille joita ei saa Bemariin (City Safety vakiona, jalankulkijan havaitsemistoiminto lisävaruste)? Mitä jos sen Bemarin ajaa lunastuskuntoon jonkun auton perään tai ajaa jalankulkijan päälle, kun Volvossa ei tapahdu samassa tilanteessa mitään vahinkoa kenellekään. Passiivinen turvallisuus onnettomuustilanteessa on sitten vielä oma juttunsa ja eiköhän siinäkin Volvo uutena mallina vie voiton. Miksi vain kulutus kiinnostaa, eikä lainkaan esim. auton turvallisuus tai autoilun kokonaiskustannukset?
Itse pidän energian käyttöä nykymaailmassa isompana kysymyksenä kuin tieliikenteen turvallisuutta. En myöskään pidä nykyautojen turvallisuutta kovin suurena ongelmana. Turvallisuudesta puhuttaessa on myöskin se ongelma, että auton turvallisuuden tarkka arvionti on kovin hankalaa. Mutta pääsääntöisesti tosiaan uudemmat mallit ovat vanhempia turvallisempia. Niin mitä todennäköisemmin tässäkin vertailuparissa. Mun mielestä turvallisuutta on turha vertailla näiden autojen välillä. Uusi 3-sarja tulee jo ensi vuonna Frankfurtiin. Sen turvallisuus on varmasti parempi kuin nykyisen ja sitä vastaan mieluimmin vertailisin turvallisuutta.
Moottorit sitävastoin ovat Volvon tapauksessa juuri esitelty. Ne tulevat olemaan markkinoilla pitkään. Bemarilta tulee jo ensi vuonna pari uutta konetta ja 2013 oletetaan tulevan jo alun alkaen downsizingia silmällä pitäen tehdyt koneet. Näiden Volvon koneiden pitäisi pystyä vastaamaan niidenkin haasteeseen. Kun jo nyt näyttää siltä, että jäädään selvästi, niin mitä se tulee olemaan muutaman vuoden päästä?
Käytännön kulutus on auton ja ajotavan summa. Noilla autoilla ja puhutuilla parilla koneella eroa näyttäisi olevan jotain 10-15%. Ajotapa vaikuttaa kuitenkin kulutukseen 20-30%. Volvolla voi siis ajaa taloudellisemmin kuin Bemarilla ja päinvastoin. Taloudellisimmin tietysti Bemarilla, mutta vain jos sillä ajaa oikein.
Siinä mielessä pidän eritoten Audien ilmoitettuja kulutuksia nykyliikenteessä lähinnä teoreettisina. Niissä on ilmeisesti jokin ominaisuus tai lisävaruste, joka estää järkevän ja taloudellisen ajon?
Tuossa Bilin testissä Volvo kulutti 22 prosenttia bemaria enemmän. Volvo jäi myös selvästi kauemmaksi normikulutuksesta. Totta kai käyttäjä ratkaisee lopullisen arvon, mutta tuolla perusteella kaikki vertailu on turhaa. Esimerkiksi turvallisuuteen ja nopeuteen käyttäjällä on valtava vaikutus. Samoin parhaastakaan äänieristyksestä ei ole mitään iloa jos soitin meluaa täysillä.
Jos näistä kokoluokista puhutaan, niin eipä BMW:kään mitenkään vahvoilla ole eivätkä sen mahdollisuudet tulevaisuuden tuotekehitykseen mitkään tähtitieteelliset ole. Audi on tässä saksalaisista preeeemiumeista ylivoimaisesti vahvimmassa asemassa, se on todennäköisesti osa tulevaa maailman suurinta autokonsernia jossa nyt on myös Porschen osaaminen mukana. Ainakin maailmanlaajuiset myynninkehitykset kertovat suunnan olevan Volkswagen-Porschella selvästi ylöspäin. Mersu on jotain tuolta väliltä, yksin ei varmasti sekään pärjää ja siksi sen on ollut pakko viritellä yhteistyötä Renault-Nissanin kanssa.
Muutenkin jää nähtäväksi miten fiksu kolmen saksalaisen premiumin taktiikka on. Niillähän on tapana ollut kilpailla lähinnä keskenään ja seurailla toistensa mallistoa. Esim. vaikka Mersun CLS joka nyt yllättäen saa kilpailua kotimaasta...kaikki kolme tuskin pidemmän päälle menestyvät tismalleen samoissa luokissa?
Ainakin markkinat lataavat bemariin paljon odotuksia. Tällä hetkellä senkin mittarit osoittavat pohjoiseen.
Kilpaileminen on mun mielestä suorastaan välttämätön edellytys pitkällä tähtäimellä. Jos monestys tulee liian helpolla, niin silloin helposti jäädään paikalleen. Jossain vaiheessa jostain päin maailmaa tulee joku, joka ei ole keskittynyt vain nautiskelemaan menestyksestä. Samalla tavalla kai nuo saksalaiset ovat samankaltaisilla tuotteilla menestyneet jo useita kymmeniä vuosia. Sama pätee myös japanilaisiin.
Tässä kyseisessä testissä Volvon perushinta oli 60 000 kalliimpi. Testiautojen hinnoissa Volvo oli 100 000 kruunua kalliimpi.
Moottorit sitävastoin ovat Volvon tapauksessa juuri esitelty. Ne tulevat olemaan markkinoilla pitkään. Bemarilta tulee jo ensi vuonna pari uutta konetta ja 2013 oletetaan tulevan jo alun alkaen downsizingia silmällä pitäen tehdyt koneet. Näiden Volvon koneiden pitäisi pystyä vastaamaan niidenkin haasteeseen.
Miksi vertailet jotain ilmeisesti Norjan hintoja ja yrität sillä kierrellä tosiasiaa, että BMW on kalliimpi?
Mistä sinä tiedät Volvon moottoreiden uusiutumisesta? Juuri viime syksynä Volvo esitteli uudistetut 5-sylinteriset dieselit 2,4D ja D5. Ei kulunut kuin vuosi ja 2,4D korvattiin D3:lla eli moottori muutettiin 2-litraiseksi iskun pituutta lyhentämällä. Päästöhysteria on mennyt nyt sellaisiin mittasuhteisiin, että moottoreita uusitaan melkoisella tahdilla ja vanhat arviot ei enää päde alkuunkaan nykytilanteessa.
Itse en muutenkaan usko, että premium-luokan autoja ostetaan desilitrojen kulutuseroja vertailemalla.
Miksi vertailet jotain ilmeisesti Norjan hintoja ja yrität sillä kierrellä tosiasiaa, että BMW on kalliimpi?
Mistä sinä tiedät Volvon moottoreiden uusiutumisesta? Juuri viime syksynä Volvo esitteli uudistetut 5-sylinteriset dieselit 2,4D ja D5. Ei kulunut kuin vuosi ja 2,4D korvattiin D3:lla eli moottori muutettiin 2-litraiseksi iskun pituutta lyhentämällä. Päästöhysteria on mennyt nyt sellaisiin mittasuhteisiin, että moottoreita uusitaan melkoisella tahdilla ja vanhat arviot ei enää päde alkuunkaan nykytilanteessa.
Itse en muutenkaan usko, että premium-luokan autoja ostetaan desilitrojen kulutuseroja vertailemalla.
Puhun siksi Norjan hinnoista, koska tuo vertailu nyt sattuu olemaan käsissä. En myöskään tiedä tuolle mallille hintaa muilta markkinoilta.
Mitään varmaa tietoa mulla ei ole Volvon moottoreiden kehitystahdista. Yritän vain päätellä asioita niiden tiedonjyvästen avulla mitä minulla on. Voit olla vapaasti eri mieltä. Jos uskot minun olevan väärässä, niin olen kyllä valmis panostamaan rahaa veikkaukseni puolesta. Voisin esimerkiksi väittää, että BMW esittelee seuraavan kolmen vuoden aikana useampia uusia moottoreita kuin Volvo. Kuinka ison vedon olet valmis lyömään tuota väitettä vastaan?
Kolmas asia on sisustus, Volvon sisustusta pidettiin tyylikkäämpänä Mersuun verrattuna eikä ergonomiasta tullut mitään moitteita.
Toin vain tämän testin esiin siksi, että Mercedestä pidetään jonkinsortin premium-standardina. Tai jotkut pitävät.
C-mersun sisusta on kyllä nykyään ankea. Samoista ongelmista kärsii 3-sarja (perusmallissa). Muovia on yksinkertaisesti liikaa! Tämän luokan paras sisusta on mielestäni a4:ssa ja tähän ei volvo yllä. Ehkä kuitenkin se toisiksi paras. MB c ja 3-sarja on jo jokusen vuoden vanhempia malleja, ja näissä näkyi selvemmmin sen aikakauden tyypillisten kustannussäästöjen haku halvempien materiaalien kautta. (vrt edeltävät mallit).
Volvo on harvinaisempi malli, joten sitä ei ole toimittajatkaan niin paljoa tuijotelleet kuin saksalaisia kilpailijoitaan. Näin ollen sisusta vaikuttaa freesiltä vaikkakin sen muotoilujipot on jo nähty aiemmissa volvoissa jo pitkään. Volvon omistaneille s60 tuskin ihan niin freesiä kokemusta tarjoaa.
Mitään varmaa tietoa mulla ei ole Volvon moottoreiden kehitystahdista. Yritän vain päätellä asioita niiden tiedonjyvästen avulla mitä minulla on. Voit olla vapaasti eri mieltä. Jos uskot minun olevan väärässä, niin olen kyllä valmis panostamaan rahaa veikkaukseni puolesta. Voisin esimerkiksi väittää, että BMW esittelee seuraavan kolmen vuoden aikana useampia uusia moottoreita kuin Volvo. Kuinka ison vedon olet valmis lyömään tuota väitettä vastaan?
Unohdat sen, ettei moottoreita tarvitse kehittää itse. Ei Volvon resurssit riitä kehittämään monia moottoreita. Uudet bensaturbot onkin Fordin moottoreita. Jos olisi vuosi sitten lyöty vetoa, että kumpaan tulee vuoden aikana kaiken kaikkiaan enemmän uusia moottoreita käyttöön, niin Volvo olisi voittanut. Lähes koko moottoripaletti on uusiutunut vuoden aikana Volvoon, vaikkei niistä omia kehittämiä olekaan kuin 5-sylinteriset dieselit. Varmasti Ford hioo moottoreitaan ja Volvo hioo omiaan, kenties kehittää uusia ja kenties tulee jotain uusia yhteisiä moottoreita jonkun muun valmistajan kanssa. Vaihtoehtoja on lukuisia, eli ei Volvonkaan kehitys tähän ole loppunut.
C-mersun sisusta on kyllä nykyään ankea. Samoista ongelmista kärsii 3-sarja (perusmallissa). Muovia on yksinkertaisesti liikaa! Tämän luokan paras sisusta on mielestäni a4:ssa ja tähän ei volvo yllä. Ehkä kuitenkin se toisiksi paras. MB c ja 3-sarja on jo jokusen vuoden vanhempia malleja, ja näissä näkyi selvemmmin sen aikakauden tyypillisten kustannussäästöjen haku halvempien materiaalien kautta. (vrt edeltävät mallit).
Volvo on harvinaisempi malli, joten sitä ei ole toimittajatkaan niin paljoa tuijotelleet kuin saksalaisia kilpailijoitaan. Näin ollen sisusta vaikuttaa freesiltä vaikkakin sen muotoilujipot on jo nähty aiemmissa volvoissa jo pitkään. Volvon omistaneille s60 tuskin ihan niin freesiä kokemusta tarjoaa.
Audi ja Volvo on tosiaan tyylikkäimmät sisustasta. Makuasia kummasta pitää enemmän, mutta vähän ankea se on Audikin ilman lisähintaisia koristepaneeleita. A4 ei ole vielä lähelläkään mitä esim. uusi A7 näyttää olevan sisustaltaan. Tuossa nyt vertailun vuoksi samassa verhoilun värissä A4 ja S60. Aika tasaväkisen tyylikkäiltä näyttävät ainakin minun silmiini. Volvon olen tuossa sisustuksessa nähnyt käytännössä ja hieno se on todellisuudessakin.
Audin taas näkee liikkeissä yleensä business-mallin hopeisilla paneeleilla ja harmaalla kangasverhoilulla, jotka on vähän ankeat noihin verrattuna. Tuossa on tosin nahkaverhoilu, mutta muuten se vakio Audin sisusta.
Jos näistä kokoluokista puhutaan, niin eipä BMW:kään mitenkään vahvoilla ole eivätkä sen mahdollisuudet tulevaisuuden tuotekehitykseen mitkään tähtitieteelliset ole. Audi on tässä saksalaisista preeeemiumeista ylivoimaisesti vahvimmassa asemassa, se on todennäköisesti osa tulevaa maailman suurinta autokonsernia jossa nyt on myös Porschen osaaminen mukana. Ainakin maailmanlaajuiset myynninkehitykset kertovat suunnan olevan Volkswagen-Porschella selvästi ylöspäin. Mersu on jotain tuolta väliltä, yksin ei varmasti sekään pärjää ja siksi sen on ollut pakko viritellä yhteistyötä Renault-Nissanin kanssa.
Muutenkin jää nähtäväksi miten fiksu kolmen saksalaisen premiumin taktiikka on. Niillähän on tapana ollut kilpailla lähinnä keskenään ja seurailla toistensa mallistoa. Esim. vaikka Mersun CLS joka nyt yllättäen saa kilpailua kotimaasta...kaikki kolme tuskin pidemmän päälle menestyvät tismalleen samoissa luokissa?
Ainakin markkinat lataavat bemariin paljon odotuksia. Tällä hetkellä senkin mittarit osoittavat pohjoiseen.
Bemarin selviäminen sodanjäkeisen autoteollisuuden myllerryksestä on suoranainen ihme ja vielä enemmän nousu johtopaikalle. Bemari teki komeasti sen mitä Volvo ja Saab ja Jaguar eivät likimainkaan pystyneet - Volvossahan premium jenkkiopein keskittyi toppauksiin ja muotoiluun mikä on osoitettu ennen olevan häviävä käsi. Monet muut merkit päättyivät myös osaksi Volkkaria esimerkiksi autounionin renkaiksi.
Tämä kertoo taitavasta liikkeenjohdosta, ketteryydestä, fokusoinnista ja kyvystä kuunnella asiakkaita, kuten Efficient Dynamics. Nyt Bemari on taas muuttanut strategiaa ja hakee sitä volyymiä skaalaamalla alaspäin etuvedolla, airueena Mini Countryman. Tässä se puolestaan alkaa haastaa entistä suoremmin Volkkaria nuorekkaammalla otteella. Tähän liittyen uudet takavetomallit kosiskelevat konservatiivisempia taviksia kuin aiemmat.
Tavallaan Audi on ottanut entisen Bemarin paikan kaaharien autona ja Bemari siirtynyt takavetoautojen konservatiivisuudessa Mersun paikalle tai sen ohi.
GM osoittaa ettei pelkkä monimerkkisyys ja volyymi ratkaise jos niitä on liikaa. Volkkarilla Seat ui syvällä. Volkkarikonsernissa on myös armoton sisäinen kilpailu päällekkäisillä malleilla. So far, so good. Piech äsken kertoi että Quattro oli Schwarzarbeit eli portfoliojohtaminen on haastavaa,
Saksalaisen autoteollisuuden selkävoitto jenkeistä on osoitus eurooppalaisen liikkeenjohdon paremmuudesta amerikkalaisuuteen nähden.
Jos olisi vuosi sitten lyöty vetoa, että kumpaan tulee vuoden aikana kaiken kaikkiaan enemmän uusia moottoreita käyttöön, niin Volvo olisi voittanut. Lähes koko moottoripaletti on uusiutunut vuoden aikana Volvoon, vaikkei niistä omia kehittämiä olekaan kuin 5-sylinteriset dieselit. Varmasti Ford hioo moottoreitaan ja Volvo hioo omiaan, kenties kehittää uusia ja kenties tulee jotain uusia yhteisiä moottoreita jonkun muun valmistajan kanssa. Vaihtoehtoja on lukuisia, eli ei Volvonkaan kehitys tähän ole loppunut.
No tätähän olen juuri yrittänyt kertoa. Eli Volvon uudet koneet ovat nyt ja tässä esillä. Seuraavaa sukupolvea saamme mitä todennäköisimmin odottaa jonkin aikaa. Tämänhän pitäisi olla päivän selvä asia.Pari kokovariaatiota nykyisistä tulee varmasti tulee markkinoille, mutta ne tuskin tuovat mitään mullistuksia mukanaan. Bemarilla on taasen tulossa paljon oikeastikin uutta markkinoille. Kehitystyö ei tietenkään lopu, mutta Fordilla ei ole tapana tuoda uusia moottoreita kovin usein markkinoille.
Oletko lukutaidoton ? Bil-lehden testissä sanotiin norjaksi, että Volvon Bemaria suurempi kulutus johtuu huonosta automaattivaihteistosta, eli että automaatti ei välitä moottorin raakaa voimaa kunnolla.
Otin vain testin kautta kantaa nimimerkin individual havaintoihin.
Keskustelu on palannut taas ihan asialliselle tasolle, niin vastaampa tähän. Mielestäni Bugracer tiivisti aika hyvin ajatuksiani, jokainen meistä löytää mistä vain autosta testejä ja vertailuita, millä omia mielipiteitään voi tukea. Nuo testit ovat kuitenkin vain mielipiteitä mitattuja arvoja lukuunottamatta. Samoin koeajoni on MINUN mielipiteeni, eikä sitä kannatakkaan ottaa jumalan sanana. Minun mielestäni kuitenkin omakohtaiset kokemukset ja niistä väittely antaa tälle palstalle ja S60:stä kiinnostuneelle paljon enemmän, kuin että jokainen postaa tänne miljoona testiä, joissa kaikissa on eri tulos. En ole esim ajanut uutta C-sarjaa, joten en ole ottanut sitä mukaan näihin kirjoituksiini, mutta 3-sarjaa ja A4:ää olen ajanut useasti.
Hyvä esimerkki on uuden Volvon ohjaus. On paljon testejä, jossa sitä kehutaan, mutta on monia joissa siitä sanotaan vähemmän kehuvia sanoja. Esim TL:n koejossa ohjauksesta annettiin positiivinen kuva, mutta sanottiin tuntoa etäiseksi. Lisäksi kaikki riippuu siitä mihin vertaa, mutta kun S60:stä halutaan antaa sporttinen ja dynaaminen kuva, ei mielestäni sen ohjaus ole sitä. Lisäksi toistan kommenttini, auto ei voi olla dynaaminen, jos se ketteryys on linja-auton tasoa.
Ajo-asentoa en muuten haukkunut, muuta kuin niskatuen ja sen osalta, ettei penkkiä saa riittävän alas. Mutta kuten Tomppa kruisailija toi ilmi, ajo-asento riippuu täysin kuskista. Mutta auto on vain silloin hyvä, kun se tarjoaa riittävät säädöt erilaisille kuskeille. Ja fakta on, ettei penkkiä saa niin alas kuin haluaisin, toisin kuin kilpailijoissa eikä pääntukea voi säätää itselle sopivaksi, vaan se on ja pysyy siinä, mihin se on tehtaalla laitettu.
Irish Timesin "vertailun" lyttäsi minusta se, että yksi arvosteluperuste on styling. Tuo on täysin mielipideasia. Lisäksi Volvon postiluukun kokoisesta kontista sanottiin sen olevan ok kokoinen, vaikka kaikissa tuon luokan autoissa se on pieni, mutta Volvossa se on huomattavasti vielä kilpailijoita pienempi.
Sisusta on minusta kaksijakoinen, toisaalta ok niinkuin sanoin, toisaalta taas minusta ruma. Laatuvaikutelma on perusvarusteilla saksalaisia edellä, mutta taas lisävarusteisilla sisustoilla minusta 3-sarja on huomattavasti laadukkaamman oloinen samoin kuin A4. Noihin saa lisäksi huomattavasti enemmän valinnan varaa väreihin, listoihin ja varusteisiin.
Kun täällä on tuota hintakeskustelua käyty, on minusta täysin selvää, että Volvo on premium kilpailijoitaan halvempi. Ei sillä ole vastaavaa premium statusta edes tehtaan edustajien mukaan, Kauppalehden haastattelussa tehtaan edustaja sanoi jotenkin siihen suuntaan, että S60 on merkittävä edistysaskel lähemmäksi premium merkkejä.
Ei individual tuollainen peli vetele - tulla nyt tänne ja perustella näkemyksiään vauhkoontumatta Tuohan voi johtaa siihen, että keskustelut muuttuvat asiallisiksi.
Olen pääosin samaa mieltä kanssasi - ennakko-odotukset vaikuttavat arviointeihin. Jos Ferrari Californiaa mainostettaisiin perheautona, voisi tulla aika kriittisiä kommentteja ja ihan oikeutetusti
Audi ja Volvo on tosiaan tyylikkäimmät sisustasta. Makuasia kummasta pitää enemmän, mutta vähän ankea se on Audikin ilman lisähintaisia koristepaneeleita. A4 ei ole vielä lähelläkään mitä esim. uusi A7 näyttää olevan sisustaltaan. Tuossa nyt vertailun vuoksi samassa verhoilun värissä A4 ja S60. Aika tasaväkisen tyylikkäiltä näyttävät ainakin minun silmiini. Volvon olen tuossa sisustuksessa nähnyt käytännössä ja hieno se on todellisuudessakin.
Audin taas näkee liikkeissä yleensä business-mallin hopeisilla paneeleilla ja harmaalla kangasverhoilulla, jotka on vähän ankeat noihin verrattuna. Tuossa on tosin nahkaverhoilu, mutta muuten se vakio Audin sisusta.
http://www.km77.com/00/audi/a4/gra/100.asp
Ohessa on vielä vertailukelpoinen kuva 3-sarjasta, yritin etsia mahdollisimman samoilla väriyhdistelmillä, ettei (taas) vertailtaisin omenointa ja päärynoitä:
Ei tuon luokan autoista mikään ole virheetön tuossa mielessä, mutta ei tuo minusta ainakaan huonompi ole kuin kilpailijoissa. Sen kyllä myönnän, ettei 3-sarjan koetaulu näytä kovin erikoiselle perusvarusteltuna. Mitä nyt nopeasti etsin erilaisia koetaulun kuvia tuosta, löysin viittä eri puun sävyä, mitä kuvissa oli. Sen lisäksi peruslistat, alumiini ja pianolakattu. Lisäksi tulee vielä individual listat, joten ainakin tuon saa juuri sen näköiseksi listojen osalta kuin haluaa.
Minusta erityisen hyville näytti todella vaalea nahka ja tumma, lähes musta jalopuu.
Onko tässa sellainen "leikkineliveto" ?
Derrick:
Iso kyllä kuvaa S-maxia hyvin, tosin pituutta ei ole aivan valtavasti. Mutta huojuva ei sovi kyllä tuohon autoon. Auto on todella hyvä ajaa. Ei ne Mersun kilpailijatkaan tässä vertailussa sen kummemmin pärjää. Selkeä ero M-B:llä ja S-maxilla on kääntyvyydessä - S-max ei käänny pienessä tilassa edes suhteutettuna kokoonsa.
Volvon suurin vahvuus tulee minusta esiin kun vertaillaan autojen perusmalleja tai vähän sitä varustellumpia ja suht tavallisilla koneilla. Saksalaisiin saa toki vaikka mitä, mutta saadakseen niistä oikeasti tyylikkään ja mukavan esim. sisustuksen suhteen joutuu jokaiseen laittamaan vähintään lisävarustepenkit, nahkasisustukset ja erilaiset listat ym. Maksaa paljon rahaa, ja vaihtoautoistakin näkee että harva sitä niihin kuitenkaan sijoittaa. Vaikka hehkutus onkin kova.
Onko Norja riittävän puolueeton maaperä vertailulle? Joku voisi pitää sitä jopa Volvolle suosiollisena. Bil 10/2010:n vertailussa on vanhalla koneella varustettu 320d ja S60 D3. S60 hävisi kulutus- ja suorituskykymittaukset.
Testikulutus: 0,57 vs. 0,693 l/mil
70-100 km/h: 3,7 vs. 4,7 s
0-100 km/h: 9,1 vs. 10,0 s
Jos kilpailijan edelliseltä moottorisukupolvelta tulee noin selvästi dunkkuun, niin ei kai tulosta voi pitää kovin hyvänä.
NHB:
mitä tarkoitat edellisen sukupolven moottorilla?
bmw myy norjassa 2 eri teho versiota tuosta 320d mallista 163 ja 184hv joissa on sama vääntö 380nm vai onko jo tuosta koneesta tullut uusi versio?
hinta eroa on saatu noille n.3500euroa n.27000nok
vai puhuitko jo tuosta moottotrista
http://www.automotorsport.se/news/21505/saab-köper-ny-bmw-diesel-till-9-3/
Koko kulutuskeskustelussa unohtuu se, että ajotapa on kuitenkin paljon ratkaisevampi tekijä kuin se, valitseeko Volvon vai Bemarin.
Bil kertoo koneen väännöksi 350 Nm. Voihan olla, että kyseessä on kuristettu versio nykyisestä ja lehden toimituksella on numerot sekaisin. Tarkempaa tietoa mulla tuosta ei ole.
AkiK:
Kerrotko tarkemmin mitä oikein tarkoitat?
NHB:
Käytännön kulutus on auton ja ajotavan summa. Noilla autoilla ja puhutuilla parilla koneella eroa näyttäisi olevan jotain 10-15%. Ajotapa vaikuttaa kuitenkin kulutukseen 20-30%. Volvolla voi siis ajaa taloudellisemmin kuin Bemarilla ja päinvastoin. Taloudellisimmin tietysti Bemarilla, mutta vain jos sillä ajaa oikein.
Ilmoitettu kulutuskin kertoo jotain, eikä se Volvolla ole ihan paha. Siihenkin varmasti pääsee jos haluaa.
Siinä mielessä pidän eritoten Audien ilmoitettuja kulutuksia nykyliikenteessä lähinnä teoreettisina. Niissä on ilmeisesti jokin ominaisuus tai lisävaruste, joka estää järkevän ja taloudellisen ajon?
NHB:
S60 D3 painaa noin 80 kg enemmän kuin 320d. Jonkin verran tuokin ero merkitsee eli käytännössä BMW:hen saisi ottaa yhden 80 kg matkustajan kyytiin, että puntit on tasan painon suhteen.
Toiseksi miksi tätä kulutusta jaksetaan jauhaa niin paljon? S60 D3:n aloitushinta on 5000 halvempi kuin 320d ja kun autoja varustellaan tasapäisesti, niin hintaero samoin varusteltuna lähentelee varmaan 10000 . Kauanko pitää ajaa, että saadaan tuo hankintaero kiinni säästyneellä polttoaineen hinnalla? Ei taida auton oletettu pitoaika riittää. Joillekin viherpiipertäjille on auton päästöt maailman tärkein asia. Minulle ja varmasti enemmistölle taas paljon tärkeämpää on autoilun kokonaiskustannukset.
Entä mitä arvoa annetaan Volvoon saataville uusille turvavarusteille joita ei saa Bemariin (City Safety vakiona, jalankulkijan havaitsemistoiminto lisävaruste)? Mitä jos sen Bemarin ajaa lunastuskuntoon jonkun auton perään tai ajaa jalankulkijan päälle, kun Volvossa ei tapahdu samassa tilanteessa mitään vahinkoa kenellekään. Passiivinen turvallisuus onnettomuustilanteessa on sitten vielä oma juttunsa ja eiköhän siinäkin Volvo uutena mallina vie voiton. Miksi vain kulutus kiinnostaa, eikä lainkaan esim. auton turvallisuus tai autoilun kokonaiskustannukset?
Niin ja tuo Volvon vakiovarustenen City Safety varmaan vaikuttaa myös vakuutuksia alentavasti eli BMW:lle tulee siitäkin lisää kurottavaa kokonaiskustannuksiin.
Kerta kaikkiaan huvittavaa keskustelua.
Kun tässä vertaillaan Volvoa sakemanneihin kerrataan faktat. Volvo (ja Jaguar ja Saab) ei kyennyt amerikkalaisomistuksessa kilpailemaan sakemannien kanssa mikä oli alunperin tarkoitus. Volvo jäi automaailman nakkikioskiksi, aivan liian pieni. Puhumattakaan Jaguarista ja Saabista. Saksalaiset voittivat amerikkalaiset tässä sodassa. Niinpä jenkit antautuivat mutta avasivat ovelasti uuden rintaman selustaan kun myivät Volvon kiinalaisille toivoen että se kiinalaisilta saisi volyymiä (tarvitaan moninkertaisesti) kilpailla oikeasti päävihollisten sakemannien kanssa. Strategia oli vetäytyä mutta samalla koukata ja avata uusi rintama päävihollisen taakse kun suorassa hyökkäyksessä tuli kunnolla turpaan.
Aika (sitä tarvitaan paljon- kysy japseilta) näyttää onko kiinalaisistakaan horjuttamaan sakemanneja.
Saab - jos säilyy hengissä - näyttää päätyvän sakemannien alibadgeksi ajatuksena että ex-volvistit ja -saabistit ostaa mieluummin eurooppalaisen Saabin kuin kiinalaisen Volvon kun ja jos pohjoismainen nostalgia miellyttää.
Tässä sanotaan, ettei koneessa D3 ole mitään vikaa, vaan että automaattivaihteisto lisää kulutusta plus vaihtaa liian hitaasti, mutta kai tuohon tulee korjaus. Molemmissa oli tehoa 163 hp, mutta Volvon vääntö oli 400 Nm, bemarissa taas 350 Nm.
Ohjaus ei ole Volvossa yhtä hyvä kuin esimerkiksi Mondeossa, mikä varmaan tarkoittaa sitä että Mondeon ohjaus on erinomainen, tai S-Maxin. Näissähän on tosi tarkka ohjaus.
BMW oli kokonaisuutena parempi ajettava, mutta testivoitto meni Volvolle turvallisuusvarustelun ansiosta.
Sinänsä aika objektiivisen tuntuinen testi, jossa asiat sanottiin suoraan. Ymmärrettävää on toisaalta se, ettei sakemannilehdissä hirveästi turvallisuutta painoteta, kun oman maan autoissa ei ole vastaavia systeemejä.
http://dittoslo.no/forbruker/bil-og-trafikk/knuser-tysker-1.5611780?startdate=01.10.2010
["A-utoilija"]
S60 D3 painaa noin 80 kg enemmän kuin 320d.
Melko todennäköisesti uusi tulossa oleva 3-sarja painaa vähintään saman kuin tuo Volvo. Bemarin uudet mallit tuntuvat olevan nykyään lihotuskuurilla.
Entä mitä arvoa annetaan Volvoon saataville uusille turvavarusteille joita ei saa Bemariin (City Safety vakiona, jalankulkijan havaitsemistoiminto lisävaruste)?
Volvoissa pitkään lähes vakiovarusteena ollut kuolleenkulman varoitin taitaa sekin olla vielä saksalaisissa tuntematon varuste. Fordiin sellaisen nyt jo sentään saa.
Nunchaku:
Jos näistä kokoluokista puhutaan, niin eipä BMW:kään mitenkään vahvoilla ole eivätkä sen mahdollisuudet tulevaisuuden tuotekehitykseen mitkään tähtitieteelliset ole. Audi on tässä saksalaisista preeeemiumeista ylivoimaisesti vahvimmassa asemassa, se on todennäköisesti osa tulevaa maailman suurinta autokonsernia jossa nyt on myös Porschen osaaminen mukana. Ainakin maailmanlaajuiset myynninkehitykset kertovat suunnan olevan Volkswagen-Porschella selvästi ylöspäin. Mersu on jotain tuolta väliltä, yksin ei varmasti sekään pärjää ja siksi sen on ollut pakko viritellä yhteistyötä Renault-Nissanin kanssa.
Muutenkin jää nähtäväksi miten fiksu kolmen saksalaisen premiumin taktiikka on. Niillähän on tapana ollut kilpailla lähinnä keskenään ja seurailla toistensa mallistoa. Esim. vaikka Mersun CLS joka nyt yllättäen saa kilpailua kotimaasta...kaikki kolme tuskin pidemmän päälle menestyvät tismalleen samoissa luokissa?
Joo, ja Audi on lisäksi mestari lisäämään mallistonsa laajuutta ja tätä kautta myyntiä, olisiko sillä kohtapuoliin jo noin 30 eri mallia !
A-utoilija:
Jos autojen tiloissa ja "luksuksen" määrässä ei ole olennaista eroa, niin painolla on huono perustella mitään. Osa tuosta painoerosta lankeaa suoraan moottorille.
Tässä kyseisessä testissä Volvon perushinta oli 60 000 kalliimpi. Testiautojen hinnoissa Volvo oli 100 000 kruunua kalliimpi.
Itse en nyt premium-luokkaa valitsisi, jos tavoitteena on minimoida kokonaiskustannukset. Se on lähtökohdiltaan järjetöntä. Meillä halvimmaksi tulee muutenkin ajella vanhalla ilmaisella kotterolla, joka pysyy suurinkaan piirtein kasassa. Kalliimman hinnan vastikkeeksi haluan ominaisuuksien olevat kansanautoluokkaa parempia.
Itse pidän energian käyttöä nykymaailmassa isompana kysymyksenä kuin tieliikenteen turvallisuutta. En myöskään pidä nykyautojen turvallisuutta kovin suurena ongelmana. Turvallisuudesta puhuttaessa on myöskin se ongelma, että auton turvallisuuden tarkka arvionti on kovin hankalaa. Mutta pääsääntöisesti tosiaan uudemmat mallit ovat vanhempia turvallisempia. Niin mitä todennäköisemmin tässäkin vertailuparissa. Mun mielestä turvallisuutta on turha vertailla näiden autojen välillä. Uusi 3-sarja tulee jo ensi vuonna Frankfurtiin. Sen turvallisuus on varmasti parempi kuin nykyisen ja sitä vastaan mieluimmin vertailisin turvallisuutta.
Moottorit sitävastoin ovat Volvon tapauksessa juuri esitelty. Ne tulevat olemaan markkinoilla pitkään. Bemarilta tulee jo ensi vuonna pari uutta konetta ja 2013 oletetaan tulevan jo alun alkaen downsizingia silmällä pitäen tehdyt koneet. Näiden Volvon koneiden pitäisi pystyä vastaamaan niidenkin haasteeseen. Kun jo nyt näyttää siltä, että jäädään selvästi, niin mitä se tulee olemaan muutaman vuoden päästä?
AkiK:
Tuossa Bilin testissä Volvo kulutti 22 prosenttia bemaria enemmän. Volvo jäi myös selvästi kauemmaksi normikulutuksesta. Totta kai käyttäjä ratkaisee lopullisen arvon, mutta tuolla perusteella kaikki vertailu on turhaa. Esimerkiksi turvallisuuteen ja nopeuteen käyttäjällä on valtava vaikutus. Samoin parhaastakaan äänieristyksestä ei ole mitään iloa jos soitin meluaa täysillä.
AkiK:
Ainakin markkinat lataavat bemariin paljon odotuksia. Tällä hetkellä senkin mittarit osoittavat pohjoiseen.
Kilpaileminen on mun mielestä suorastaan välttämätön edellytys pitkällä tähtäimellä. Jos monestys tulee liian helpolla, niin silloin helposti jäädään paikalleen. Jossain vaiheessa jostain päin maailmaa tulee joku, joka ei ole keskittynyt vain nautiskelemaan menestyksestä. Samalla tavalla kai nuo saksalaiset ovat samankaltaisilla tuotteilla menestyneet jo useita kymmeniä vuosia. Sama pätee myös japanilaisiin.
NHB:
Miksi vertailet jotain ilmeisesti Norjan hintoja ja yrität sillä kierrellä tosiasiaa, että BMW on kalliimpi?
Mistä sinä tiedät Volvon moottoreiden uusiutumisesta? Juuri viime syksynä Volvo esitteli uudistetut 5-sylinteriset dieselit 2,4D ja D5. Ei kulunut kuin vuosi ja 2,4D korvattiin D3:lla eli moottori muutettiin 2-litraiseksi iskun pituutta lyhentämällä. Päästöhysteria on mennyt nyt sellaisiin mittasuhteisiin, että moottoreita uusitaan melkoisella tahdilla ja vanhat arviot ei enää päde alkuunkaan nykytilanteessa.
Itse en muutenkaan usko, että premium-luokan autoja ostetaan desilitrojen kulutuseroja vertailemalla.
A-utoilija:
Puhun siksi Norjan hinnoista, koska tuo vertailu nyt sattuu olemaan käsissä. En myöskään tiedä tuolle mallille hintaa muilta markkinoilta.
Mitään varmaa tietoa mulla ei ole Volvon moottoreiden kehitystahdista. Yritän vain päätellä asioita niiden tiedonjyvästen avulla mitä minulla on. Voit olla vapaasti eri mieltä. Jos uskot minun olevan väärässä, niin olen kyllä valmis panostamaan rahaa veikkaukseni puolesta. Voisin esimerkiksi väittää, että BMW esittelee seuraavan kolmen vuoden aikana useampia uusia moottoreita kuin Volvo. Kuinka ison vedon olet valmis lyömään tuota väitettä vastaan?
Derrick:
C-mersun sisusta on kyllä nykyään ankea. Samoista ongelmista kärsii 3-sarja (perusmallissa). Muovia on yksinkertaisesti liikaa! Tämän luokan paras sisusta on mielestäni a4:ssa ja tähän ei volvo yllä. Ehkä kuitenkin se toisiksi paras. MB c ja 3-sarja on jo jokusen vuoden vanhempia malleja, ja näissä näkyi selvemmmin sen aikakauden tyypillisten kustannussäästöjen haku halvempien materiaalien kautta. (vrt edeltävät mallit).
Volvo on harvinaisempi malli, joten sitä ei ole toimittajatkaan niin paljoa tuijotelleet kuin saksalaisia kilpailijoitaan. Näin ollen sisusta vaikuttaa freesiltä vaikkakin sen muotoilujipot on jo nähty aiemmissa volvoissa jo pitkään. Volvon omistaneille s60 tuskin ihan niin freesiä kokemusta tarjoaa.
NHB:
Unohdat sen, ettei moottoreita tarvitse kehittää itse. Ei Volvon resurssit riitä kehittämään monia moottoreita. Uudet bensaturbot onkin Fordin moottoreita. Jos olisi vuosi sitten lyöty vetoa, että kumpaan tulee vuoden aikana kaiken kaikkiaan enemmän uusia moottoreita käyttöön, niin Volvo olisi voittanut. Lähes koko moottoripaletti on uusiutunut vuoden aikana Volvoon, vaikkei niistä omia kehittämiä olekaan kuin 5-sylinteriset dieselit. Varmasti Ford hioo moottoreitaan ja Volvo hioo omiaan, kenties kehittää uusia ja kenties tulee jotain uusia yhteisiä moottoreita jonkun muun valmistajan kanssa. Vaihtoehtoja on lukuisia, eli ei Volvonkaan kehitys tähän ole loppunut.
Style66:
Audi ja Volvo on tosiaan tyylikkäimmät sisustasta. Makuasia kummasta pitää enemmän, mutta vähän ankea se on Audikin ilman lisähintaisia koristepaneeleita. A4 ei ole vielä lähelläkään mitä esim. uusi A7 näyttää olevan sisustaltaan. Tuossa nyt vertailun vuoksi samassa verhoilun värissä A4 ja S60. Aika tasaväkisen tyylikkäiltä näyttävät ainakin minun silmiini. Volvon olen tuossa sisustuksessa nähnyt käytännössä ja hieno se on todellisuudessakin.
http://www.km77.com/00/audi/a4/gra/101.asp
http://www.km77.com/fotos/Volvo/S60_2010/Volvo-S60_2010-Gama_S60-Gama_S60-Turismo-Interior-Salpicadero-4_puertas-201002090115.html?modelId=1237&photoType=2&order=2&division=tipo&galleryLimit=12&galleryBackLimit=8
Audin taas näkee liikkeissä yleensä business-mallin hopeisilla paneeleilla ja harmaalla kangasverhoilulla, jotka on vähän ankeat noihin verrattuna. Tuossa on tosin nahkaverhoilu, mutta muuten se vakio Audin sisusta.
http://www.km77.com/00/audi/a4/gra/100.asp
Bemarin selviäminen sodanjäkeisen autoteollisuuden myllerryksestä on suoranainen ihme ja vielä enemmän nousu johtopaikalle. Bemari teki komeasti sen mitä Volvo ja Saab ja Jaguar eivät likimainkaan pystyneet - Volvossahan premium jenkkiopein keskittyi toppauksiin ja muotoiluun mikä on osoitettu ennen olevan häviävä käsi. Monet muut merkit päättyivät myös osaksi Volkkaria esimerkiksi autounionin renkaiksi.
Tämä kertoo taitavasta liikkeenjohdosta, ketteryydestä, fokusoinnista ja kyvystä kuunnella asiakkaita, kuten Efficient Dynamics. Nyt Bemari on taas muuttanut strategiaa ja hakee sitä volyymiä skaalaamalla alaspäin etuvedolla, airueena Mini Countryman. Tässä se puolestaan alkaa haastaa entistä suoremmin Volkkaria nuorekkaammalla otteella. Tähän liittyen uudet takavetomallit kosiskelevat konservatiivisempia taviksia kuin aiemmat.
Tavallaan Audi on ottanut entisen Bemarin paikan kaaharien autona ja Bemari siirtynyt takavetoautojen konservatiivisuudessa Mersun paikalle tai sen ohi.
GM osoittaa ettei pelkkä monimerkkisyys ja volyymi ratkaise jos niitä on liikaa. Volkkarilla Seat ui syvällä. Volkkarikonsernissa on myös armoton sisäinen kilpailu päällekkäisillä malleilla. So far, so good. Piech äsken kertoi että Quattro oli Schwarzarbeit eli portfoliojohtaminen on haastavaa,
Saksalaisen autoteollisuuden selkävoitto jenkeistä on osoitus eurooppalaisen liikkeenjohdon paremmuudesta amerikkalaisuuteen nähden.
A-utoilija:
No tätähän olen juuri yrittänyt kertoa. Eli Volvon uudet koneet ovat nyt ja tässä esillä. Seuraavaa sukupolvea saamme mitä todennäköisimmin odottaa jonkin aikaa. Tämänhän pitäisi olla päivän selvä asia.Pari kokovariaatiota nykyisistä tulee varmasti tulee markkinoille, mutta ne tuskin tuovat mitään mullistuksia mukanaan. Bemarilla on taasen tulossa paljon oikeastikin uutta markkinoille. Kehitystyö ei tietenkään lopu, mutta Fordilla ei ole tapana tuoda uusia moottoreita kovin usein markkinoille.
http://carscoop.blogspot.com/2010/09/fail-no2-volvo-v60-safety-system-flub.html
NHB
Oletko lukutaidoton ? Bil-lehden testissä sanotiin norjaksi, että Volvon Bemaria suurempi kulutus johtuu huonosta automaattivaihteistosta, eli että automaatti ei välitä moottorin raakaa voimaa kunnolla.
Derrick:
Keskustelu on palannut taas ihan asialliselle tasolle, niin vastaampa tähän. Mielestäni Bugracer tiivisti aika hyvin ajatuksiani, jokainen meistä löytää mistä vain autosta testejä ja vertailuita, millä omia mielipiteitään voi tukea. Nuo testit ovat kuitenkin vain mielipiteitä mitattuja arvoja lukuunottamatta. Samoin koeajoni on MINUN mielipiteeni, eikä sitä kannatakkaan ottaa jumalan sanana. Minun mielestäni kuitenkin omakohtaiset kokemukset ja niistä väittely antaa tälle palstalle ja S60:stä kiinnostuneelle paljon enemmän, kuin että jokainen postaa tänne miljoona testiä, joissa kaikissa on eri tulos. En ole esim ajanut uutta C-sarjaa, joten en ole ottanut sitä mukaan näihin kirjoituksiini, mutta 3-sarjaa ja A4:ää olen ajanut useasti.
Hyvä esimerkki on uuden Volvon ohjaus. On paljon testejä, jossa sitä kehutaan, mutta on monia joissa siitä sanotaan vähemmän kehuvia sanoja. Esim TL:n koejossa ohjauksesta annettiin positiivinen kuva, mutta sanottiin tuntoa etäiseksi. Lisäksi kaikki riippuu siitä mihin vertaa, mutta kun S60:stä halutaan antaa sporttinen ja dynaaminen kuva, ei mielestäni sen ohjaus ole sitä. Lisäksi toistan kommenttini, auto ei voi olla dynaaminen, jos se ketteryys on linja-auton tasoa.
Ajo-asentoa en muuten haukkunut, muuta kuin niskatuen ja sen osalta, ettei penkkiä saa riittävän alas. Mutta kuten Tomppa kruisailija toi ilmi, ajo-asento riippuu täysin kuskista. Mutta auto on vain silloin hyvä, kun se tarjoaa riittävät säädöt erilaisille kuskeille. Ja fakta on, ettei penkkiä saa niin alas kuin haluaisin, toisin kuin kilpailijoissa eikä pääntukea voi säätää itselle sopivaksi, vaan se on ja pysyy siinä, mihin se on tehtaalla laitettu.
Irish Timesin "vertailun" lyttäsi minusta se, että yksi arvosteluperuste on styling. Tuo on täysin mielipideasia. Lisäksi Volvon postiluukun kokoisesta kontista sanottiin sen olevan ok kokoinen, vaikka kaikissa tuon luokan autoissa se on pieni, mutta Volvossa se on huomattavasti vielä kilpailijoita pienempi.
Sisusta on minusta kaksijakoinen, toisaalta ok niinkuin sanoin, toisaalta taas minusta ruma. Laatuvaikutelma on perusvarusteilla saksalaisia edellä, mutta taas lisävarusteisilla sisustoilla minusta 3-sarja on huomattavasti laadukkaamman oloinen samoin kuin A4. Noihin saa lisäksi huomattavasti enemmän valinnan varaa väreihin, listoihin ja varusteisiin.
Kun täällä on tuota hintakeskustelua käyty, on minusta täysin selvää, että Volvo on premium kilpailijoitaan halvempi. Ei sillä ole vastaavaa premium statusta edes tehtaan edustajien mukaan, Kauppalehden haastattelussa tehtaan edustaja sanoi jotenkin siihen suuntaan, että S60 on merkittävä edistysaskel lähemmäksi premium merkkejä.
Ei individual tuollainen peli vetele - tulla nyt tänne ja perustella näkemyksiään vauhkoontumatta
Tuohan voi johtaa siihen, että keskustelut muuttuvat asiallisiksi.
Olen pääosin samaa mieltä kanssasi - ennakko-odotukset vaikuttavat arviointeihin. Jos Ferrari Californiaa mainostettaisiin perheautona, voisi tulla aika kriittisiä kommentteja ja ihan oikeutetusti
A-utoilija:
Ohessa on vielä vertailukelpoinen kuva 3-sarjasta, yritin etsia mahdollisimman samoilla väriyhdistelmillä, ettei (taas) vertailtaisin omenointa ja päärynoitä:
http://www.km77.com/fotos/BMW/Serie_3_2010/BMW-Serie_3_2010-335i-Gama_Serie_3_Cabrio-Descapotable-Interior-Salpicadero-2_puertas-201001180034.html?modelId=1268&modelVersionId=1497&carType=12&photoType=2&order=2&division=carroceria&galleryLimit=12&galleryBackLimit=8
Ei tuon luokan autoista mikään ole virheetön tuossa mielessä, mutta ei tuo minusta ainakaan huonompi ole kuin kilpailijoissa. Sen kyllä myönnän, ettei 3-sarjan koetaulu näytä kovin erikoiselle perusvarusteltuna. Mitä nyt nopeasti etsin erilaisia koetaulun kuvia tuosta, löysin viittä eri puun sävyä, mitä kuvissa oli. Sen lisäksi peruslistat, alumiini ja pianolakattu. Lisäksi tulee vielä individual listat, joten ainakin tuon saa juuri sen näköiseksi listojen osalta kuin haluaa.
Minusta erityisen hyville näytti todella vaalea nahka ja tumma, lähes musta jalopuu.