Mitä muita pienitehoisia dieseleitä tuossa talvitestissä oli?
Saat itse tehdä rajauksen pienitehoisten ja muiden välille. Tehtaan ilmoittamien lukujen perusteella ei jaottelu ole oleellinen. Testiryhmä ja kulutus lämpimänä/kylmänä sekä tehtaan ilmoittama co2:
- Audi A4 2,0/TDI Business 8,4/12,9/144
- BMW 123d Coupé 8,0/13,2/138
- Chrysler Sebring 2,0 CRD Touring 8,5/13,3/170
- Fiat Bravo 1,9 120 Multijet Dynamic 7,4/10,8/139
- Ford Mondeo 1,8 TDCi 92 kW Trend Sedan 7,2/13,1/149
- Hyundai i30 1,6 CRDi Comfort 5ov 6,8/10,0/125
- Kia Cee´d 1,6 CRDi EX HB 6,9/10,4/125
- Mercedes-Benz C200 CDI 9,4/15,0/149
- Mitsubishi Lancer Sports Sedan 2,0 D-ID Intense 8,3/12,3/169
- Nissan Quashqai 1,5 dCi Acenta 4x2 6,4/9,1/145
- Peugeot 308 Premium HDI 110 FAP 6,4/9,4/125
- Renault Laguna Hatchback Expression 1,5 dCi Eco2 6,8/10,6/130
- Skoda Fabia 1,9 TDI Sport 7,4/9,7/129
- Toyota Auris 1,4 D-4D Linea SoL 5ov 5,7/10,7/132
- Volvo V70 2,0D Momentum 7,8/12,9/157
Näköjään Toyota kulutti Nissania vähemmän lämpimänä, sen verran pitää vetää takaisin sanoja. Siinä tosin oli joku lisälämmitin, minkä kulutus mukaanlukien kokonaiskulutus nousi jo isommaksi (7,9 l/100 km). Sama järjestely tuotti Fordissa ja Volvossa n. 10 l/100 km lukemat.
Pykälää isommassa korissa eli Lagunassakin saman moottorin toinen versio pärjäsi oikein hyvin.
Vilkaise myös TM 22/2009, jossa on käyttötestien yhteenveto. Sieltä huomaat, että sekä Laguna, että Megane 1,5 dCci:llä on tuottanut käyttötestihistorian alhaisimpiin kuuluvia kulutuslukuja. Edes Prius ei pärjää noille. Monet ns. vastaavat dieselitkin kuluttavat enemmän.
Ei Renaultin kaula mikään iso ole, mutta kuuluu kuitenkin kärkipäähän ja on siksi minusta mainitsemisen arvoinen suoritus. Etenkin, kun tehdas ei ilmoita mitään haamulukuja. Esimerkiksi ko. talvitestin osallistujalistaa katsomalla ei 1,5 dCi:n sijoitus pitänyt olla ollenkaan noin hyvä etenkään Nissanissa.
No hiukan kärjistin asiaa. Sen verran on pakko sanoa, että vaikka nykyautot ovat aika hyviä Suomen talvessa, niin taannoin jouduin pakkasilla auttamaan tuttavaa uudehkon italian ihmeen kanssa - eikä ollut ensimmäinen kerta. Akussa oli virtaa, mutta käyntiin ei lähtenyt. Sellaisen olen myös huomannut, että joissakin autoissa ei ole huomioitu muotoilussa lumisia olosuhteita lainkaan. Esim. jäätyvä lumi voi kääntää eräässä automallissa etuovien pellit rullalle ovea suljettaessa.
Autojen laatuerot ovat kaventuneet - samoin kuin ominaisuuksien erot. Verotusta on myös korjattu pienipäästöisten osalta siten, että uuden auton hankkiminen ei enää kirpaise samassa suhteessa kuin aiemmin verrattuna ostovoimaan. Jatkossa siis em. tekijät eivät välttämättä ole yhtä suuressa roolissa autojen ikääntymisen suhteen. Tuontiautojen keski-ikä taitaa olla myös aika korkea, joten nekin osaltaan vanhentavat autokantaa.
Vilkaise myös TM 22/2009, jossa on käyttötestien yhteenveto. Sieltä huomaat, että sekä Laguna, että Megane 1,5 dCci:llä on tuottanut käyttötestihistorian alhaisimpiin kuuluvia kulutuslukuja. Edes Prius ei pärjää noille. Monet ns. vastaavat dieselitkin kuluttavat enemmän.
Ei Renaultin kaula mikään iso ole, mutta kuuluu kuitenkin kärkipäähän ja on siksi minusta mainitsemisen arvoinen suoritus.
Näissä kulutuslukemia mainittaessa unohdetaan usein käyttömaksu, sen kun ottaa mukaan niin aika moni diesel on Priusta kalliimpi, saatikka Auris hybridiä joka on parempi verrokki Meganelle.
tankkaus.comin mukaan löytyi neljä 1.5 DCi Meganea ja niiden keskikulutus on 5.0 l/100km kun taas Priuksen kulutuksen keskiarvo on 5.5 l/100km, tietysti riippuu ajomääristä mutta jos ajattelee keskivertosuomalaista joka ajaa vajaat 18000 km niin ei silloin diesel kannata, uuden TM:n testin mukaan raja-arvo hybridi Auriksen ja Volvo V50 1.6 Drive dieselin välillä on jo 30000 km joten paljon saa ajaa että kannattaa.
uuden TM:n testin mukaan raja-arvo hybridi Auriksen ja Volvo V50 1.6 Drive dieselin välillä on jo 30000 km joten paljon saa ajaa että kannattaa.
Silloinkin ollaan vasta tasoissa.
Jos rahaa lähdetään säästämään, niin täytyy ajaa esim. 50 tkm vuodessa, jotta alkaa jotain tuntuvaa eroa syntymään.
Laskelmat ovat nyt pikapuoliin menossa uusiksi, kun veroja rukataan. Dieselin hintahan on nousemassa tasoihin bensan kanssa ja dieselveroa alennetaan tavallisessa henkilöautossa noin satasella.
Äkkiseltään väittäisin, että kannattavuusraja siirtyy yhä kauemmaksi. Mahtaako noilla tiedoilla edes 50 tkm riittää Volvo V50:n ja Tojota Auris Hybridin väliä arvioitaessa?
Näissä kulutuslukemia mainittaessa unohdetaan usein käyttömaksu, sen kun ottaa mukaan niin aika moni diesel on Priusta kalliimpi, saatikka Auris hybridiä joka on parempi verrokki Meganelle.
Kommenttini oli kirjoitettu vastineeksi NHB:lle, jonka mielestä "Renault nyt ei ole koskaan tehnyt mitään mainitsemisen arvoista moottoripuolella, eikä avoliitto Nissaninkaan kanssa näytä tuottavan hedelmää."
uuden TM:n testin mukaan raja-arvo hybridi Auriksen ja Volvo V50 1.6 Drive dieselin välillä on jo 30000 km joten paljon saa ajaa että kannattaa.
Silloinkin ollaan vasta tasoissa.
Jos rahaa lähdetään säästämään, niin täytyy ajaa esim. 50 tkm vuodessa, jotta alkaa jotain tuntuvaa eroa syntymään.
Laskelmat ovat nyt pikapuoliin menossa uusiksi, kun veroja rukataan. Dieselin hintahan on nousemassa tasoihin bensan kanssa ja dieselveroa alennetaan tavallisessa henkilöautossa noin satasella.
Äkkiseltään väittäisin, että kannattavuusraja siirtyy yhä kauemmaksi. Mahtaako noilla tiedoilla edes 50 tkm riittää Volvo V50:n ja Tojota Auris Hybridin väliä arvioitaessa?
voidaanko noita pitää auris/v50 potentiaalisina vertailu kohteina toisilleen vaikka olivatkin samassa testissä?
kuinka paljon pitää auris hsd:llä ajaa että se kannattaa vrt dacia sandero yhtälalilla perusteltu vertailu kun dacialla voi käytää E85 polttoainetta?
mielestäni vertailukohtana pidetään Suomessa ennemmin ostohintaa kuin auton kokoluokkaa, autoilijat laittavat autoon tietyn summan rahaa ja katsovat mihin se sitten riittää.
Saat itse tehdä rajauksen pienitehoisten ja muiden välille. Tehtaan ilmoittamien lukujen perusteella ei jaottelu ole oleellinen. Testiryhmä ja kulutus lämpimänä/kylmänä sekä tehtaan ilmoittama co2:
Mun mielestä otanta vähäkulutuksisista malleista on aika ohut.
Vilkaise myös TM 22/2009, jossa on käyttötestien yhteenveto. Sieltä huomaat, että sekä Laguna, että Megane 1,5 dCci:llä on tuottanut käyttötestihistorian alhaisimpiin kuuluvia kulutuslukuja. Monet ns. vastaavat dieselitkin kuluttavat enemmän.
Mitä vastaavia dieseleitä tuolla listalla on? Teknari tekee sen verran vähän käyttötestejä, etten usko kyseiseen testiin ehtineen kovin montaa pientä dieseliä. Ilmeisesti jotku autot ovat kuluttaneet Rellujakin vähemmän, koska puhut niiden olevan alhaisimpien joukossa. Jos näin on, niin mitkä ovat Rellujen edellä?
Ei Renaultin kaula mikään iso ole, mutta kuuluu kuitenkin kärkipäähän ja on siksi minusta mainitsemisen arvoinen suoritus. Etenkin, kun tehdas ei ilmoita mitään haamulukuja. Esimerkiksi ko. talvitestin osallistujalistaa katsomalla ei 1,5 dCi:n sijoitus pitänyt olla ollenkaan noin hyvä etenkään Nissanissa.
Huono suoritus normitestissä on mun mielestä ainoastaan kuluerä ostajalle. En näe siinä mitään kehuttavaa.
Kaikki nykyaikaiset autot ovat sellaisia, että niillä selviää ympärivuotisessa ajossa aivan kelvollisesti.
Fanipoika oli unohtanut päivittää vähän muutakin tälle vuosituhannelle. Esimerkiksi Avensiksi dieselmallien kanssa monella on sen luokan ongelmia, että fanipoikien vakuuttelut viattomuudesta lähinnä huvittavat.
voidaanko noita pitää auris/v50 potentiaalisina vertailu kohteina toisilleen vaikka olivatkin samassa testissä??
Miksi ei voitaisi? Saman kokoisia ja saman hintaluokan pelejähän ne ovat. Jos farmarius korpeaa, niin tilanne ei muuksi muutu kun verrokiksi ottaa vastaavan S40:n.
Jos tarkoitat pikku-Volvon sisältävän jotain premiumia, niin kehottaisin ottamaan volvo-lasit pois silmiltä.
finman:
kuinka paljon pitää auris hsd:llä ajaa että se kannattaa vrt dacia sandero yhtälalilla perusteltu vertailu kun dacialla voi käytää E85 polttoainetta?
Mielenkiintoinen kysymys. Tee ihmeessä laskelmat ja jaa ne kanssamme.
E85:sta myydään toki vain Tsadissa, joten täällä Tampereella tuollaisella vertailulla ei ole paljoa mielenkiintoa.
tuo E85:sen mainitseminen on sekin kohta ajankohtainen, E15 tulee olemaan seuraavaksi E10:n jälkeen, tulee nuo FlexiFuel autot kiinnostamaan suurempaakin osaa autoilijoita.
Suurin osa nykyisistä autoista tuntuu toimivan E10:llä niin liekkö miten suuri ongelma saada ne toimimaan myös E15:lla?
voidaanko noita pitää auris/v50 potentiaalisina vertailu kohteina toisilleen vaikka olivatkin samassa testissä??
Miksi ei voitaisi? Saman kokoisia ja saman hintaluokan pelejähän ne ovat. Jos farmarius korpeaa, niin tilanne ei muuksi muutu kun verrokiksi ottaa vastaavan S40:n.
Jos tarkoitat pikku-Volvon sisältävän jotain premiumia, niin kehottaisin ottamaan volvo-lasit pois silmiltä.
finman:
kuinka paljon pitää auris hsd:llä ajaa että se kannattaa vrt dacia sandero yhtälalilla perusteltu vertailu kun dacialla voi käytää E85 polttoainetta?
Mielenkiintoinen kysymys. Tee ihmeessä laskelmat ja jaa ne kanssamme.
E85:sta myydään toki vain Tsadissa, joten täällä Tampereella tuollaisella vertailulla ei ole paljoa mielenkiintoa.
voiko testin voittanutta skodaa verrata aurikseen kun on selkeästi halvempi?
itselleni ei juuri missään normi autossa ole "preniumia" sen enempää tojossa kuin volvossakaan...
miksi tekisin laskelmat kun melläpäin ei ole koko dacia merkkiä maassa myynnissä ja jos tekisin niin ne olisivat omien ajojen perusteella tehdyt ja kiinnostaisiko ne muka jotakuta? silti ne olisivat surulliset aurista kohtaan...
miksi tekisin laskelmat kun melläpäin ei ole koko dacia merkkiä maassa myynnissä ja jos tekisin niin ne olisivat omien ajojen perusteella tehdyt ja kiinnostaisiko ne muka jotakuta? silti ne olisivat surulliset aurista kohtaan...
Totta!
Melkein 30 tonnia maksavan peruskulkineen ostamista ei voi millään rehellisillä laskelmilla perustella. Saman kuljetuskapasiteetin tarjoavia kinnereitä kun saa reilusti alle 20 tonnillakin ja yleensä sitä tilaakin on liikaa suhteessa tarpeeseen.
Sinusta siis asumiseen ym pakolliseen menevä osuus ihmisen nettotuloista on ihan ok, kohtuullista.
Kuitenkin sinusta on ''järjetöntä'' ja paheksut että asuntoja ostetaan ilman omaosuutta tai hyvin pienellä osuudella.
Mainitsit myös että kansalla kahisee kyllä rahaa vaikka millä mitalla, mutta sitä ei vain viitsitä heittää hukkaan uudempaan autokalustoon.
Lähinnä ihmettelen mitä tarjoaisit ''oikeaksi'' vaihtoehdoksi lähtöruudusta lähtevälle henkilölle joka mielii omaa kotia, kun et sellaista maininnut?
Minulla ei tarkkaa tietoa ole asumisen kuluista kansainvälisesti. En kuitenkaan usko sen olevan keski-euroopassa edullisempaa kuin meillä.
Tukholmassa asuessani hintataso vastasi meikäläistä pääkaupunkiseutua. Erona oli vain se, että yksityisenä oli hyvin hankalaa saada asuntoa vuokrattua. Niinpä minunkin sopimus tehtiin firman nimiin, vaikka vuokran itse maksoinkin.
Minusta järkevä vaihtoehto lähtöruudusta lähtevälle henkilölle on kohtuuhintaisessa asunnossa asuminen. Nuorenparin ensiasunnon ei tarvitse olla arvokas ok-talo, jos säästöjä ei ennestään ole. Ei edes omistuasunto. Vaihtoehtoja riittää. Ymmärrän toki, että nykyajan lyhytjänteisessä elämäntyylissä ei malteta edetä tyvestä puuhun, mielummin loikataan suoraan latvaan. Mikäs siinä, mutta riskit ovat aika kovat. 90-luvulla niitä jo kertaallen maksettiin, hetki sitten amerikkalaiset meinasivat kaataa maailmantalouden ja nyt maksetaan eu:n reunavaltioiden mokia.
Pankissa viime viikolla käydessäni oltiin sitä mieltä, että isot asuntolainat on jo aiheuttanut kotimaassa aika tavalla maksuongelmia, vaikka korot ovat edelleen ennatysalhaalla. Ehkä pankkien suhtautuminen on hiukan joustavampaa kuin 90-luvulla, koska mitään lumipalloaefektiä tuosta ei ole tullut. Laman syyt ovat erilaiset kuin silloin.
Toisaalta suomalaisilla on säästöjä ja lisää on tulossa, kun nykyiset jo hiukan omaisuutta keränneet eläkeläiset jakavat perintöjänsä. Ensiasuntoa ostavat ei tuohon porukkaan kuulu, vaan rahaa on ja lisää sitä päätyy varttuneemmalle väestönosalle.
Saat itse tehdä rajauksen pienitehoisten ja muiden välille. Tehtaan ilmoittamien lukujen perusteella ei jaottelu ole oleellinen. Testiryhmä ja kulutus lämpimänä/kylmänä sekä tehtaan ilmoittama co2:
Mun mielestä otanta vähäkulutuksisista malleista on aika ohut.
Olkoon vaikka kuinka ohut. Oletko edelleen sitä mieltä, että Renaultin kone ei ole mainitsemisen arvoinen?
Mitä vastaavia dieseleitä tuolla listalla on? Teknari tekee sen verran vähän käyttötestejä, etten usko kyseiseen testiin ehtineen kovin montaa pientä dieseliä. Ilmeisesti jotku autot ovat kuluttaneet Rellujakin vähemmän, koska puhut niiden olevan alhaisimpien joukossa. Jos näin on, niin mitkä ovat Rellujen edellä?
Voisit kyllä itsekin vilkaista, kun arkistosta löytyy. Mutta otetaan ne nyt tähän.
Skoda Roomster 1,9 TDI Style (5,92)
Nissan Almera 2,2 DI Sedan Comfort (5,76)
Peugeot 307 XS 2,0 HDI (6,39)
Ford Mondeo 1,8 (125 hv)TDCi STW Trend (6,35)
Volvo V50 2,0D Kinetic (6,39)
---
Renault Laguna 1,5 dCi Expression (5,61)
Renault Megane 1,5 dCi Pack Authentique (5,64)
Renaultia parempia ei löytynytkään. Honda Insight sai hybriditekniikallaan lukeman 5,92 l/100 km. Myöskään pikkuautoista ei löytynyt pienempiä kulutuksia, olivat toki kaikki bensakoneella.
Mutta en minä Renaultia markkinoiden pienikulutuksisimmaksi väittänytkään. Toteisin sen kuuluvan piheimpien joukkoon, joten kyllä kai tuollakin otannalla se jo voidaan hyväksyä. Vai sattuiko mielestäsi nyt 18 poikkeuksellisen suurikulutuksista dieseliä + pari bensamallia autoa kohdalle?
Kaiva sinä puolestasi esiin toiset 18 dieseliä, niin katsotaan tilannetta uudestaan.
Huono suoritus normitestissä on mun mielestä ainoastaan kuluerä ostajalle. En näe siinä mitään kehuttavaa.
Onko Qashqain 145 g/km huono tulos normitestissä? Minusta tulos pitäisi olla linjassa käytännössä saavutettujen lukujen kanssa. Toki tehtaat pyrkivät optimoimaan autoja eu-syklin mukaisiksi.
Nissan vie TM:n talvitestissä lämpimänä 6,4 l/100 km, mutta Skoda 129 g/km ilmoitetulla eu-arvollaan 7,4 l/100 km samassa testissä. Kuluttaja tekee päätöksen ainakin osittain tehtaan ilmoituksen mukaan. Jos tämä päätyykin taloudellisemmaksi arvioimaansa Skodaan, maksaa polttoainekulut taatusti enemmän auton elinkaaren aikana, mitä alhaisesta normikulutuksesta saa verohyötyä. Verohyötyä, jolla pyritään ohjaamaan kuluttajia kohti taloudellisempaa kalustoa ja joka perustuu oletukseen auton alhaisesta kulutuksesta.
[Olkoon vaikka kuinka ohut. Oletko edelleen sitä mieltä, että Renaultin kone ei ole mainitsemisen arvoinen?
Esimerkiksi Audi on tehnyt jo 90-luvulla auton, joka kuluttaa paljon vähemmän kuin nuo Rellut. Tänä päivänä en usko noiden Rellun koneen erottuvan edukseen esimerksi PSA:n tai Volkkarin 1,6 litraisiin koneisiin verrattaessa.
Voisit kyllä itsekin vilkaista, kun arkistosta löytyy. Mutta otetaan ne nyt tähän.
Skoda Roomster 1,9 TDI Style (5,92)
Nissan Almera 2,2 DI Sedan Comfort (5,76)
Peugeot 307 XS 2,0 HDI (6,39)
Ford Mondeo 1,8 (125 hv)TDCi STW Trend (6,35)
Volvo V50 2,0D Kinetic (6,39)
---
Renault Laguna 1,5 dCi Expression (5,61)
Renault Megane 1,5 dCi Pack Authentique (5,64)
Eipä tuossa porukassa ole Rellujen lisäksi yhtään pikkudieseliä. Rellun lisäksi ainoat tuoreemmat testatut ovat Skoda ja Ford. Niidenkin koneet olivat niin vanhoja, että ne ovat nyt jo poistuneet markkinoilta.
Kaiva sinä puolestasi esiin toiset 18 dieseliä, niin katsotaan tilannetta uudestaan.
PItääpä etsiä jostain vertailu, jossa olisi enemmän saman luokan autoja.
Onko Qashqain 145 g/km huono tulos normitestissä? Minusta tulos pitäisi olla linjassa käytännössä saavutettujen lukujen kanssa. Toki tehtaat pyrkivät optimoimaan autoja eu-syklin mukaisiksi.
Siihen suuntaan olet kirjoittanut, että testikulutus olisi muita pienempi normikulutukseen nähden. Käytännön kulutus vaihtelee käytön mukaan niin paljon, että sen kanssa on hankala olla linjassa.
Oletko edelleen sitä mieltä, että Renaultin kone ei ole mainitsemisen arvoinen?
NHB:
Esimerkiksi Audi on tehnyt jo 90-luvulla auton, joka kuluttaa paljon vähemmän kuin nuo Rellut. Tänä päivänä en usko noiden Rellun koneen erottuvan edukseen esimerksi PSA:n tai Volkkarin 1,6 litraisiin koneisiin verrattaessa.
Kuten sanoin, en epäile, etteikö markkinoilta löytyisi taloudellisempaakin mallia. Silti tuo kuuluu kärkipäähän. Vai onko Renautin kneille häviävät tosi surkeita, kun Audi on tehnyt jo 90-luvulla auton, joka kuluttaa paljon vähemmän kuin nuo Rellut?
Eipä tuossa porukassa ole Rellujen lisäksi yhtään pikkudieseliä. Rellun lisäksi ainoat tuoreemmat testatut ovat Skoda ja Ford. Niidenkin koneet olivat niin vanhoja, että ne ovat nyt jo poistuneet markkinoilta.
Ehkä koneita kuitenkin verrataan sen ajan tuotteisiin. Sehän vasta jotain olisikin, että Renaultin kone pärjäisi myöhemmin esiteltyjä uutuuksia vastaan.
VW sai hiukan pienemmät lukemat kuin Renault, muut olivat samalla tasolla tai isompi. Koneen koko ei korreloinut suorituskyvyn kanssa. Sama ilmiö on havaittu muissakin testeissä.
Itse ainakin olen kiinnostunut ominaisuuksista, en iskutilavuudesta.
Suomessa auton ominaisuudet mitataan talvella, hyvä auto kesällä mutta surkea talvella on yhtälö jota harva haluaa omakseen mutta monessa autossa joutuu vaan tuon asian hyväksymään. Aikoinaan kun edellisen autonhankinta oli ajankohtainen, edellismallin Laguna oli syksyllä suoritetun viikonloppukokeilun jälkeen vahvoilla mutta Tuulilasin tekemän kestotesti sai minut luopumaan autosta, varsinkin auton viileys talvella on jotain mitä en ymmärrä nykyaikana.
Mitä väliä sillä jos auto vie puoli litraa vähemmän kuin toinen jos siinä vähemmän kuluttavassa saa palella. Onnekseni TM:n talvitestiin voi sikäli luottaa että Auris HSD on lämmin talviauto mutta myös vähäkulutuksinen. Tänä aamuna -22 astetta ja työmatkan keskikulutus 5.8 l/100km kun se 0 kelissä 5.3 l/100km, ei paha nousu, käytännössä pelkkää maantieajoa.
Kuten sanoin, en epäile, etteikö markkinoilta löytyisi taloudellisempaakin mallia. Silti tuo kuuluu kärkipäähän. Vai onko Renautin kneille häviävät tosi surkeita, kun Audi on tehnyt jo 90-luvulla auton, joka kuluttaa paljon vähemmän kuin nuo Rellut?
Tuskinpa Relluille häviäviä koneita on syytä ainakaan kehua.
Ehkä koneita kuitenkin verrataan sen ajan tuotteisiin. Sehän vasta jotain olisikin, että Renaultin kone pärjäisi myöhemmin esiteltyjä uutuuksia vastaan.
On niitä taloudellisia malleja ollut ennenkin. Näihin sinun vertailuryhmiin niitä ei vain ole sattunut.
Mutta mikä kriteeri tuo pikkudiesel on?
Lähinnä odottaisin vertailua Volkkarin tai PSA:n 1,6 litraisiin koneisiin. Ne ovat merkkinoilla laajasti tarjolla olevia suurin piirtein vastaavia moottoreita.
Teknarissa 18/10 oli vertailussa katumaasturien näköispainokset. Qashqai oli tässä vertailussa kulutukseltaan keskitasoa ja suorituskyvyltään ryhmän heikoin. Ei tuo mun mielestä ole mitenkään mainitsemisen arvoinen suoritus.
AMS 15/2009 vertailussa oli Fiesta, Corsa, Clio, Fabia ja Polo. Cliossa oli 86 hv dCi. Vaikka rellu oli vertailuryhmän tehottomin, se kulutti eniten. Clion testikulutus oli 6,2 ja Polon 5,1.
Samassa AMS:ssä oli myös kompaktiluokan ekomallien testi. Tässä muutama poiminta testikulutuksista:
Hyundai i30 cw 1.6 CRDi Blue Style: 5,4 l/100km
Toyota Prius Life: 5,5 l/100km
Volvo C30 Drive: 4,7 l/100km
VW Golf 1.6 TDI BM 4,7 l/100km
Eli pointtina on se, että itse uskon PSA:n ja VW:n 1,6 litraisten olevan tuossa teholuokassa etevimpiä kulutuksen suhteen. Jos nämä eivät kuulu vertailuryhmään, niin vertailun perusteella on huono julistaa jotain moottoria erityisen taloudelliseksi.
uuden TM:n testin mukaan raja-arvo hybridi Auriksen ja Volvo V50 1.6 Drive dieselin välillä on jo 30000 km joten paljon saa ajaa että kannattaa.
Ei sitä ihan noin suoraan voi määritellä. Jos ajaa enimmäkseen maantiejoa, on tuo Volvo varmasti parempi hankinta niin kulutuksen kuin ajo-ominaisuuksienkin suhteen. Auris taas on vahvoilla kaupungissa. Paljon pitää sitäkin kyllä ajaa, ei tuolla Auriksella ole vähillä ajokilometreilla mitään mahdollisuuksia olla edullinen verrattuna vastaavaan malliin perusbensakoneella.
Paljon pitää ajaa hybridilläkin ajaa ennenkuin hintaero tulee takaisin. Vain kustannusten perusteella ajatellessa 10-20 tkm vuodessa ajavan ei kannata edes harkita mitään hybridejä tai dieseleitä, perusauto pienellä bensakoneella on useimmiten taloudellisin kun laskee kaikki kulut.
koeajettiin perheen voimin kesällä myös volvo ja yllätyin siitä kuinka pieni se on sisältä, perhekäytössä jo korokkeiden saatikka varsinaisten lastenistuimien asettelu oli tuskaista ja vielä kun ne ovet eivät avautuneet riittävästi niin sen jälkeen Auris tuntui suorastaan tilaihmeeltä, siis matkustamon osalta.
Halvin mahdollinen autohan se olisi taloudellisessa mielessä paras hankinta mutta kun kovin harva hankkii autoaan silti täysin rahan säästö mielessään, ei edes hybridiä ostava. Hybridi tarjoaa lähes turbomaisen väännön ja dieselin kulutuksen ilman dieselin mieletöntä käyttömaksua, mutta nostaisin silti päällimmäiseksi ajamisen helppouden, ekodieseleihin kun ei saa automaattia.
Niin ja harva perheellinen ajaa pelkästään maantiellä, jolloin dieselin maantiekulutusta on aivan turha tuijottaa.. Kannattaa miettiä mitä se vie vuodessa ja laskea sitten kokonaiskustannukset...
...ilman dieselin mieletöntä käyttömaksua, mutta nostaisin silti päällimmäiseksi ajamisen helppouden, ekodieseleihin kun ei saa automaattia.
Nyt 1.3.2011 kun verotus muuttuu niin verrattuna Astran 1.8 bensa-automaattia ja Meganen 1,5 dieselautomaattia on jatkossa kiinteä veroetu vuodessa 393 euroa bensan hyväksi. Dieselvero on 464 euroa/vuosi, ja siitä on luonnollisesti vähennettävä CO2-perusteinen vuosiveroerotus joka on 93,80 dieselille ja bensalle 164,41 euroa.
Keskikulutusten ero on 5,81,12 (6,5 e/100km) vs. 8,41,4 (11,76 e/100km), eroa syntyy 5,26 euroa/100 km. Minun tapauksessani vero on laskennallisesti kuitattu 7500 kilometrin vuotuisella ajolla.
Tämä on tietysti vain yksi esimerkki jota ei voi soveltaa kaikkiin autoihin, mutta minun lompakolleni diesel on nam-nam . Tykkäsin enemmän bensa-auton automaatista vaikka se oli vanhempi, paitsi sen voimattomuudesta @80 km/h verrattuna dieselin turbovääntöön.
On niitä taloudellisia malleja ollut ennenkin. Näihin sinun vertailuryhmiin niitä ei vain ole sattunut.
Kuten jo muutamaan kertaan sanoin, en väitä Renaultia markkinoiden taloudellisimmaksi. Mutta taloudellisimpaan päähän se kuuluu. Tätä tuskin sinäkään kiistät?
Mikä muuten oli mainitsemasi 90-luvun Audi, joka pystyi parempaan?
Lähinnä odottaisin vertailua Volkkarin tai PSA:n 1,6 litraisiin koneisiin. Ne ovat merkkinoilla laajasti tarjolla olevia suurin piirtein vastaavia moottoreita.
Teknarissa 18/10 oli vertailussa katumaasturien näköispainokset. Qashqai oli tässä vertailussa kulutukseltaan keskitasoa ja suorituskyvyltään ryhmän heikoin. Ei tuo mun mielestä ole mitenkään mainitsemisen arvoinen suoritus.
Kulutus oli tuossa ryhmässä hyvin tasainen. Testin maatie/kaupunkikulutukset ja niiden keskiarvo:
Minusta ryhmän kulutus oli hyvin tasaväkinen. Jos noista kulutuksista jotain eroa pitää löytää, kulutti Peugeotin pikkudiesel eniten koko ryhmässä. Numeroiden perusteella parhaassa eli Mitsussa oli testin mukaan ajamista hankaloittava potku.
Suorituskyvyssä Mitsu oli paras, muut käytännössä tasaväkisiä ja riittävän hyviä. Samaa mieltä olivat arvostelijat, koska antoivat Mitsulle 10 pistettä, muille 8 pistettä.
AMS 15/2009 vertailussa oli Fiesta, Corsa, Clio, Fabia ja Polo. Cliossa oli 86 hv dCi. Vaikka rellu oli vertailuryhmän tehottomin, se kulutti eniten. Clion testikulutus oli 6,2 ja Polon 5,1.
Löysit koneesta yhden version, jossa se ei pärjää kilpailijoilleen. Kai tuo sitten mitätöi koko koneen ja sen aikaisemmat saavutukset.
Eli pointtina on se, että itse uskon PSA:n ja VW:n 1,6 litraisten olevan tuossa teholuokassa etevimpiä kulutuksen suhteen. Jos nämä eivät kuulu vertailuryhmään, niin vertailun perusteella on huono julistaa jotain moottoria erityisen taloudelliseksi.
Tässä viittaan em. katumaasturien näköispainos-testiin, jossa PSA:n 1,6-litran kone ei millään mittarilla mitattuna noussut muiden yläpuolelle. Samoin kävi 12/2009 farkkuvertailussa.
PSA:n koneesta en tiedä, milloin se on tullut markkinoille. VW:n kone on tullut noin vuosi sitten. Renaultin 1,5 dCi on tuottanut hyviä tuloksia jo useita vuosia. Ja vaikka jotkut yksittäiset kulutuksen suhteen viritetyt (esim. madallettu jousitus ja pidennetyt välitykset) ekomallit kuluttaisivatkin vähemmän kuin korkea crossover tai tavanomainen henkilöauto, on minusta Renaultin tulos silti hyvä ja siksi mainitsemisen arvoinen. Mutta jos olet eri mieltä, mitäpä siitä sen enempää. Jokaisella olkoon mielipiteensä.
Samppa 1300: koeajettiin perheen voimin kesällä myös volvo ja yllätyin siitä kuinka pieni se on sisältä, perhekäytössä jo korokkeiden saatikka varsinaisten lastenistuimien asettelu oli tuskaista ja vielä kun ne ovet eivät avautuneet riittävästi niin sen jälkeen Auris tuntui suorastaan tilaihmeeltä, siis matkustamon osalta.
V50 ei tunnetusti ole mikään tilaihme, mutta eipä siitä tässä keskustelussa nyt kyse ollutkaan. Samalla koneella saa myös mm Fordin, Pösön ja Sitikan vastaavat mallit, niissä tilaa on paremmin ja hinta edullisempi. Ainoastaan Pösö 308 ja Focus farmareina taitavat olla noista jonkinlaisia perheautoja, kaikki muut, myös Auris, ovat aika pieniä siihen tarkoitukseen.
Halvin mahdollinen autohan se olisi taloudellisessa mielessä paras hankinta mutta kun kovin harva hankkii autoaan silti täysin rahan säästö mielessään, ei edes hybridiä ostava.
Miksi siis laskeskella niitä euroja hybridin ja dieselin välillä, jos se ei ole kuitenkaan valintaperuste? Taloudellisella valintaperusteellahan valinta on varsin helppo minusta, se osuu edullisemman pään pieneen dieseliin tai perusbensakoneiseen malliin.
Hybridillä on selkeitä etuja, minusta niitä ostetaan lähinnä ekologisuuden perusteella ja ollaan valmiita maksamaan siitä ekstraa.
Hybridi tarjoaa lähes turbomaisen väännön ja dieselin kulutuksen ilman dieselin mieletöntä käyttömaksua
Kovin suuri tuon käyttömaksun merkitys tuntuu sinulla olevan, minusta kokonaiskustannukset ml ostohinta kuitenkin ratkaisevat asian jos nyt rahasta puhutaan. Tuon kokoluokan dieselien käyttömaksu vuodessa on alle 500 euroa ja vastineeksi saa bensaa halvemman polttoaineen. Tavallinen tuon luokan bensa-auto vie 7 ja diesel 5 litraa käytännön ajossa, tuosta saadaan samanhintaisille autoille tarvittavaksi ajomatkaksi nykyhinnoilla noin 11.000 kilometriä per vuosi. Sen jälkeen diesel on jo halvempi. Hybridi vie saman verran kuin nuo pikkudieselit, mutta yleensä ostohintakin on kovempi.
Niin ja harva perheellinen ajaa pelkästään maantiellä, jolloin dieselin maantiekulutusta on aivan turha tuijottaa.. Kannattaa miettiä mitä se vie vuodessa ja laskea sitten kokonaiskustannukset...
Ne tosiaan kannatta laskea. Omalla kohdallani tähän mennessä diesel on ollut edullisempi. En pidä mitenkään mahdottomana että seuraavassa vertailussa taas bensakone pärjäisi. Mitä olen nykyisten hybridien osalta joskus laskenut niin kalliiksi tulevat.
Kuten jo muutamaan kertaan sanoin, en väitä Renaultia markkinoiden taloudellisimmaksi. Mutta taloudellisimpaan päähän se kuuluu. Tätä tuskin sinäkään kiistät?
No jos paras suositus yltää vain muiden hyvien joukkoon, niin eikö tämä osoita väitteeni todeksi?
Mikä muuten oli mainitsemasi 90-luvun Audi, joka pystyi parempaan?
A2.
Kulutus oli tuossa ryhmässä hyvin tasainen. Testin maatie/kaupunkikulutukset ja niiden keskiarvo:
Kulutukset olivat taisia ja Qashqain suorituskyky oli ryhmän heikoin. Onko tämä kunniamaininan arvoinen suoritus?
Löysit koneesta yhden version, jossa se ei pärjää kilpailijoilleen. Kai tuo sitten mitätöi koko koneen ja sen aikaisemmat saavutukset.
Toin esille ne testit, jotka satuin löytämään. Pikaisella hakemisella ei "käsikirjasto" parempaa löytynyt. Noiden lisäksi löysin vain AMS 22/09 keskiluokan suurvetailun, jossa siinäkin Rellu oli ison testiryhmän janoisin. Tässä oli vain jo selvästi tehokkaammat koneet mukana (dCi 180 FAP).
Löysin muuten yhden testin lisää. Tuulilasissa 3/10 oli säästömallit puntarissa. Megane 1.5 dCi ei kyllä eroa edukseen tuosta joukosta oikein millään tavalla.
Vanhat pensat ja uuretkin Riisselit saastuttavat. Jos katsotaan muita kuin CO2-päästöjä, niin riisseli tupruttaa jopa 50 - 80 kertaisen määrän erilaisia karsinogeenisiä pienhiukkasia. Vain harvat uusimmat nokivasarat ovat kunnollisia. Eiköhän ehkä jo 2015 asiat ole niin, että uudet pensat ovat säästäviä pikkuturboja ja riisselit kalliita vain isompien autojen moottoreita.
Samalla koneella saa myös mm Fordin, Pösön ja Sitikan vastaavat mallit, niissä tilaa on paremmin ja hinta edullisempi.
Toki saisi fordin, pösön tai sitikan mutta en käynyt edes koeajamassa noita, jätän ranskalaiset vallan mainiosti muiden harmiksi ja fordin jätän pois paikallisen myyjän takia.
AkiK:
Tavallinen tuon luokan bensa-auto vie 7 ja diesel 5 litraa käytännön ajossa, tuosta saadaan samanhintaisille autoille tarvittavaksi ajomatkaksi nykyhinnoilla noin 11.000 kilometriä per vuosi. Sen jälkeen diesel on jo halvempi. Hybridi vie saman verran kuin nuo pikkudieselit, mutta yleensä ostohintakin on kovempi.
On se vaan jännä että miten itsekukin saa dieselin edulliseksi kun autolehdet lehdestä riippumatta väittävät ajomäärän olevan yli 25000 km. Ja se hybridi mallin ja dieseli mallin hintaero, se oli niissä malleissa mitä katselin niin korkeintaan 1000 euroa dieselin hyväksi.
Minulle vaan se dieselin raksutus on jotain mitä en oikein jaksa kuunnella, matkailuautossa se menettelee mutta ei henkilöautossa.
NHB:
Saat itse tehdä rajauksen pienitehoisten ja muiden välille. Tehtaan ilmoittamien lukujen perusteella ei jaottelu ole oleellinen. Testiryhmä ja kulutus lämpimänä/kylmänä sekä tehtaan ilmoittama co2:
- Audi A4 2,0/TDI Business 8,4/12,9/144
- BMW 123d Coupé 8,0/13,2/138
- Chrysler Sebring 2,0 CRD Touring 8,5/13,3/170
- Fiat Bravo 1,9 120 Multijet Dynamic 7,4/10,8/139
- Ford Mondeo 1,8 TDCi 92 kW Trend Sedan 7,2/13,1/149
- Hyundai i30 1,6 CRDi Comfort 5ov 6,8/10,0/125
- Kia Cee´d 1,6 CRDi EX HB 6,9/10,4/125
- Mercedes-Benz C200 CDI 9,4/15,0/149
- Mitsubishi Lancer Sports Sedan 2,0 D-ID Intense 8,3/12,3/169
- Nissan Quashqai 1,5 dCi Acenta 4x2 6,4/9,1/145
- Peugeot 308 Premium HDI 110 FAP 6,4/9,4/125
- Renault Laguna Hatchback Expression 1,5 dCi Eco2 6,8/10,6/130
- Skoda Fabia 1,9 TDI Sport 7,4/9,7/129
- Toyota Auris 1,4 D-4D Linea SoL 5ov 5,7/10,7/132
- Volvo V70 2,0D Momentum 7,8/12,9/157
Näköjään Toyota kulutti Nissania vähemmän lämpimänä, sen verran pitää vetää takaisin sanoja. Siinä tosin oli joku lisälämmitin, minkä kulutus mukaanlukien kokonaiskulutus nousi jo isommaksi (7,9 l/100 km). Sama järjestely tuotti Fordissa ja Volvossa n. 10 l/100 km lukemat.
Pykälää isommassa korissa eli Lagunassakin saman moottorin toinen versio pärjäsi oikein hyvin.
Vilkaise myös TM 22/2009, jossa on käyttötestien yhteenveto. Sieltä huomaat, että sekä Laguna, että Megane 1,5 dCci:llä on tuottanut käyttötestihistorian alhaisimpiin kuuluvia kulutuslukuja. Edes Prius ei pärjää noille. Monet ns. vastaavat dieselitkin kuluttavat enemmän.
Ei Renaultin kaula mikään iso ole, mutta kuuluu kuitenkin kärkipäähän ja on siksi minusta mainitsemisen arvoinen suoritus. Etenkin, kun tehdas ei ilmoita mitään haamulukuja. Esimerkiksi ko. talvitestin osallistujalistaa katsomalla ei 1,5 dCi:n sijoitus pitänyt olla ollenkaan noin hyvä etenkään Nissanissa.
No hiukan kärjistin asiaa. Sen verran on pakko sanoa, että vaikka nykyautot ovat aika hyviä Suomen talvessa, niin taannoin jouduin pakkasilla auttamaan tuttavaa uudehkon italian ihmeen kanssa - eikä ollut ensimmäinen kerta. Akussa oli virtaa, mutta käyntiin ei lähtenyt. Sellaisen olen myös huomannut, että joissakin autoissa ei ole huomioitu muotoilussa lumisia olosuhteita lainkaan. Esim. jäätyvä lumi voi kääntää eräässä automallissa etuovien pellit rullalle ovea suljettaessa.
Autojen laatuerot ovat kaventuneet - samoin kuin ominaisuuksien erot. Verotusta on myös korjattu pienipäästöisten osalta siten, että uuden auton hankkiminen ei enää kirpaise samassa suhteessa kuin aiemmin verrattuna ostovoimaan. Jatkossa siis em. tekijät eivät välttämättä ole yhtä suuressa roolissa autojen ikääntymisen suhteen. Tuontiautojen keski-ikä taitaa olla myös aika korkea, joten nekin osaltaan vanhentavat autokantaa.
Herbert:
Näissä kulutuslukemia mainittaessa unohdetaan usein käyttömaksu, sen kun ottaa mukaan niin aika moni diesel on Priusta kalliimpi, saatikka Auris hybridiä joka on parempi verrokki Meganelle.
tankkaus.comin mukaan löytyi neljä 1.5 DCi Meganea ja niiden keskikulutus on 5.0 l/100km kun taas Priuksen kulutuksen keskiarvo on 5.5 l/100km, tietysti riippuu ajomääristä mutta jos ajattelee keskivertosuomalaista joka ajaa vajaat 18000 km niin ei silloin diesel kannata, uuden TM:n testin mukaan raja-arvo hybridi Auriksen ja Volvo V50 1.6 Drive dieselin välillä on jo 30000 km joten paljon saa ajaa että kannattaa.
Samppa1300:
Silloinkin ollaan vasta tasoissa.
Jos rahaa lähdetään säästämään, niin täytyy ajaa esim. 50 tkm vuodessa, jotta alkaa jotain tuntuvaa eroa syntymään.
Laskelmat ovat nyt pikapuoliin menossa uusiksi, kun veroja rukataan. Dieselin hintahan on nousemassa tasoihin bensan kanssa ja dieselveroa alennetaan tavallisessa henkilöautossa noin satasella.
Äkkiseltään väittäisin, että kannattavuusraja siirtyy yhä kauemmaksi. Mahtaako noilla tiedoilla edes 50 tkm riittää Volvo V50:n ja Tojota Auris Hybridin väliä arvioitaessa?
Samppa1300:
Kommenttini oli kirjoitettu vastineeksi NHB:lle, jonka mielestä "Renault nyt ei ole koskaan tehnyt mitään mainitsemisen arvoista moottoripuolella, eikä avoliitto Nissaninkaan kanssa näytä tuottavan hedelmää."
okei... ja minä toin kannallani monien dieselmiesten muistutukseksi sen tosiasian että millaisen harhakuvan tuo dieselin "pieni" kulutus tuokaan.
sjvirt:
voidaanko noita pitää auris/v50 potentiaalisina vertailu kohteina toisilleen vaikka olivatkin samassa testissä?
kuinka paljon pitää auris hsd:llä ajaa että se kannattaa vrt dacia sandero yhtälalilla perusteltu vertailu kun dacialla voi käytää E85 polttoainetta?
mielestäni vertailukohtana pidetään Suomessa ennemmin ostohintaa kuin auton kokoluokkaa, autoilijat laittavat autoon tietyn summan rahaa ja katsovat mihin se sitten riittää.
Herbert:
Mun mielestä otanta vähäkulutuksisista malleista on aika ohut.
Mitä vastaavia dieseleitä tuolla listalla on? Teknari tekee sen verran vähän käyttötestejä, etten usko kyseiseen testiin ehtineen kovin montaa pientä dieseliä. Ilmeisesti jotku autot ovat kuluttaneet Rellujakin vähemmän, koska puhut niiden olevan alhaisimpien joukossa. Jos näin on, niin mitkä ovat Rellujen edellä?
Huono suoritus normitestissä on mun mielestä ainoastaan kuluerä ostajalle. En näe siinä mitään kehuttavaa.
sjvirt:
Fanipoika oli unohtanut päivittää vähän muutakin tälle vuosituhannelle. Esimerkiksi Avensiksi dieselmallien kanssa monella on sen luokan ongelmia, että fanipoikien vakuuttelut viattomuudesta lähinnä huvittavat.
finman:
Miksi ei voitaisi? Saman kokoisia ja saman hintaluokan pelejähän ne ovat. Jos farmarius korpeaa, niin tilanne ei muuksi muutu kun verrokiksi ottaa vastaavan S40:n.
Jos tarkoitat pikku-Volvon sisältävän jotain premiumia, niin kehottaisin ottamaan volvo-lasit pois silmiltä.
finman:
Mielenkiintoinen kysymys. Tee ihmeessä laskelmat ja jaa ne kanssamme.
E85:sta myydään toki vain Tsadissa, joten täällä Tampereella tuollaisella vertailulla ei ole paljoa mielenkiintoa.
tuo E85:sen mainitseminen on sekin kohta ajankohtainen, E15 tulee olemaan seuraavaksi E10:n jälkeen, tulee nuo FlexiFuel autot kiinnostamaan suurempaakin osaa autoilijoita.
Suurin osa nykyisistä autoista tuntuu toimivan E10:llä niin liekkö miten suuri ongelma saada ne toimimaan myös E15:lla?
sjvirt:
voiko testin voittanutta skodaa verrata aurikseen kun on selkeästi halvempi?
itselleni ei juuri missään normi autossa ole "preniumia" sen enempää tojossa kuin volvossakaan...
miksi tekisin laskelmat kun melläpäin ei ole koko dacia merkkiä maassa myynnissä ja jos tekisin niin ne olisivat omien ajojen perusteella tehdyt ja kiinnostaisiko ne muka jotakuta? silti ne olisivat surulliset aurista kohtaan...
ps. omistatko itse tojo lasit????
finman:
Totta!
Melkein 30 tonnia maksavan peruskulkineen ostamista ei voi millään rehellisillä laskelmilla perustella. Saman kuljetuskapasiteetin tarjoavia kinnereitä kun saa reilusti alle 20 tonnillakin ja yleensä sitä tilaakin on liikaa suhteessa tarpeeseen.
Herbertille:
Jäin hieman ihmettelemään joitain kommenttejasi.
Sinusta siis asumiseen ym pakolliseen menevä osuus ihmisen nettotuloista on ihan ok, kohtuullista.
Kuitenkin sinusta on ''järjetöntä'' ja paheksut että asuntoja ostetaan ilman omaosuutta tai hyvin pienellä osuudella.
Mainitsit myös että kansalla kahisee kyllä rahaa vaikka millä mitalla, mutta sitä ei vain viitsitä heittää hukkaan uudempaan autokalustoon.
Lähinnä ihmettelen mitä tarjoaisit ''oikeaksi'' vaihtoehdoksi lähtöruudusta lähtevälle henkilölle joka mielii omaa kotia, kun et sellaista maininnut?
petos:
Minulla ei tarkkaa tietoa ole asumisen kuluista kansainvälisesti. En kuitenkaan usko sen olevan keski-euroopassa edullisempaa kuin meillä.
Tukholmassa asuessani hintataso vastasi meikäläistä pääkaupunkiseutua. Erona oli vain se, että yksityisenä oli hyvin hankalaa saada asuntoa vuokrattua. Niinpä minunkin sopimus tehtiin firman nimiin, vaikka vuokran itse maksoinkin.
Minusta järkevä vaihtoehto lähtöruudusta lähtevälle henkilölle on kohtuuhintaisessa asunnossa asuminen. Nuorenparin ensiasunnon ei tarvitse olla arvokas ok-talo, jos säästöjä ei ennestään ole. Ei edes omistuasunto. Vaihtoehtoja riittää. Ymmärrän toki, että nykyajan lyhytjänteisessä elämäntyylissä ei malteta edetä tyvestä puuhun, mielummin loikataan suoraan latvaan. Mikäs siinä, mutta riskit ovat aika kovat. 90-luvulla niitä jo kertaallen maksettiin, hetki sitten amerikkalaiset meinasivat kaataa maailmantalouden ja nyt maksetaan eu:n reunavaltioiden mokia.
Pankissa viime viikolla käydessäni oltiin sitä mieltä, että isot asuntolainat on jo aiheuttanut kotimaassa aika tavalla maksuongelmia, vaikka korot ovat edelleen ennatysalhaalla. Ehkä pankkien suhtautuminen on hiukan joustavampaa kuin 90-luvulla, koska mitään lumipalloaefektiä tuosta ei ole tullut. Laman syyt ovat erilaiset kuin silloin.
Toisaalta suomalaisilla on säästöjä ja lisää on tulossa, kun nykyiset jo hiukan omaisuutta keränneet eläkeläiset jakavat perintöjänsä. Ensiasuntoa ostavat ei tuohon porukkaan kuulu, vaan rahaa on ja lisää sitä päätyy varttuneemmalle väestönosalle.
Okei, kiitos kun viitsit lisäselventää.
NHB:
Olkoon vaikka kuinka ohut. Oletko edelleen sitä mieltä, että Renaultin kone ei ole mainitsemisen arvoinen?
Voisit kyllä itsekin vilkaista, kun arkistosta löytyy. Mutta otetaan ne nyt tähän.
Skoda Roomster 1,9 TDI Style (5,92)
Nissan Almera 2,2 DI Sedan Comfort (5,76)
Peugeot 307 XS 2,0 HDI (6,39)
Ford Mondeo 1,8 (125 hv)TDCi STW Trend (6,35)
Volvo V50 2,0D Kinetic (6,39)
---
Renault Laguna 1,5 dCi Expression (5,61)
Renault Megane 1,5 dCi Pack Authentique (5,64)
Renaultia parempia ei löytynytkään. Honda Insight sai hybriditekniikallaan lukeman 5,92 l/100 km. Myöskään pikkuautoista ei löytynyt pienempiä kulutuksia, olivat toki kaikki bensakoneella.
Mutta en minä Renaultia markkinoiden pienikulutuksisimmaksi väittänytkään. Toteisin sen kuuluvan piheimpien joukkoon, joten kyllä kai tuollakin otannalla se jo voidaan hyväksyä. Vai sattuiko mielestäsi nyt 18 poikkeuksellisen suurikulutuksista dieseliä + pari bensamallia autoa kohdalle?
Kaiva sinä puolestasi esiin toiset 18 dieseliä, niin katsotaan tilannetta uudestaan.
Onko Qashqain 145 g/km huono tulos normitestissä? Minusta tulos pitäisi olla linjassa käytännössä saavutettujen lukujen kanssa. Toki tehtaat pyrkivät optimoimaan autoja eu-syklin mukaisiksi.
Nissan vie TM:n talvitestissä lämpimänä 6,4 l/100 km, mutta Skoda 129 g/km ilmoitetulla eu-arvollaan 7,4 l/100 km samassa testissä. Kuluttaja tekee päätöksen ainakin osittain tehtaan ilmoituksen mukaan. Jos tämä päätyykin taloudellisemmaksi arvioimaansa Skodaan, maksaa polttoainekulut taatusti enemmän auton elinkaaren aikana, mitä alhaisesta normikulutuksesta saa verohyötyä. Verohyötyä, jolla pyritään ohjaamaan kuluttajia kohti taloudellisempaa kalustoa ja joka perustuu oletukseen auton alhaisesta kulutuksesta.
Herbert:
Esimerkiksi Audi on tehnyt jo 90-luvulla auton, joka kuluttaa paljon vähemmän kuin nuo Rellut. Tänä päivänä en usko noiden Rellun koneen erottuvan edukseen esimerksi PSA:n tai Volkkarin 1,6 litraisiin koneisiin verrattaessa.
Eipä tuossa porukassa ole Rellujen lisäksi yhtään pikkudieseliä. Rellun lisäksi ainoat tuoreemmat testatut ovat Skoda ja Ford. Niidenkin koneet olivat niin vanhoja, että ne ovat nyt jo poistuneet markkinoilta.
PItääpä etsiä jostain vertailu, jossa olisi enemmän saman luokan autoja.
Siihen suuntaan olet kirjoittanut, että testikulutus olisi muita pienempi normikulutukseen nähden. Käytännön kulutus vaihtelee käytön mukaan niin paljon, että sen kanssa on hankala olla linjassa.
Oletko edelleen sitä mieltä, että Renaultin kone ei ole mainitsemisen arvoinen?
NHB:
Kuten sanoin, en epäile, etteikö markkinoilta löytyisi taloudellisempaakin mallia. Silti tuo kuuluu kärkipäähän. Vai onko Renautin kneille häviävät tosi surkeita, kun Audi on tehnyt jo 90-luvulla auton, joka kuluttaa paljon vähemmän kuin nuo Rellut?
Ehkä koneita kuitenkin verrataan sen ajan tuotteisiin. Sehän vasta jotain olisikin, että Renaultin kone pärjäisi myöhemmin esiteltyjä uutuuksia vastaan.
Mutta mikä kriteeri tuo pikkudiesel on?
Farkkuvertailu 12/09 (testin maantie/kaupunkikulutus):
- Citroën C5 Hdi 110 Business Tourer (5,6/7,2)
- Ford Mondeo 2,0 TDCi DPF ECOnetic+ Wagon (5,3/6,7)
- Opel Insignia Sports Tourer Cosmo 2,0 CDTi Business Line (5,5/7,7)
- Renault Laguna Sport Tourer 1,5 dCi (5,1/6,6)
- Toyota Avensis D-4D Linea Sol Wagon (5,1/6,7)
- Volkswagen Passat Variant Comfortline 2,0 TDI BlueMotion (4,8/6,5)
VW sai hiukan pienemmät lukemat kuin Renault, muut olivat samalla tasolla tai isompi. Koneen koko ei korreloinut suorituskyvyn kanssa. Sama ilmiö on havaittu muissakin testeissä.
Itse ainakin olen kiinnostunut ominaisuuksista, en iskutilavuudesta.
Suomessa auton ominaisuudet mitataan talvella, hyvä auto kesällä mutta surkea talvella on yhtälö jota harva haluaa omakseen mutta monessa autossa joutuu vaan tuon asian hyväksymään. Aikoinaan kun edellisen autonhankinta oli ajankohtainen, edellismallin Laguna oli syksyllä suoritetun viikonloppukokeilun jälkeen vahvoilla mutta Tuulilasin tekemän kestotesti sai minut luopumaan autosta, varsinkin auton viileys talvella on jotain mitä en ymmärrä nykyaikana.
Mitä väliä sillä jos auto vie puoli litraa vähemmän kuin toinen jos siinä vähemmän kuluttavassa saa palella. Onnekseni TM:n talvitestiin voi sikäli luottaa että Auris HSD on lämmin talviauto mutta myös vähäkulutuksinen. Tänä aamuna -22 astetta ja työmatkan keskikulutus 5.8 l/100km kun se 0 kelissä 5.3 l/100km, ei paha nousu, käytännössä pelkkää maantieajoa.
Herbert:
Tuskinpa Relluille häviäviä koneita on syytä ainakaan kehua.
On niitä taloudellisia malleja ollut ennenkin. Näihin sinun vertailuryhmiin niitä ei vain ole sattunut.
Lähinnä odottaisin vertailua Volkkarin tai PSA:n 1,6 litraisiin koneisiin. Ne ovat merkkinoilla laajasti tarjolla olevia suurin piirtein vastaavia moottoreita.
Teknarissa 18/10 oli vertailussa katumaasturien näköispainokset. Qashqai oli tässä vertailussa kulutukseltaan keskitasoa ja suorituskyvyltään ryhmän heikoin. Ei tuo mun mielestä ole mitenkään mainitsemisen arvoinen suoritus.
AMS 15/2009 vertailussa oli Fiesta, Corsa, Clio, Fabia ja Polo. Cliossa oli 86 hv dCi. Vaikka rellu oli vertailuryhmän tehottomin, se kulutti eniten. Clion testikulutus oli 6,2 ja Polon 5,1.
Samassa AMS:ssä oli myös kompaktiluokan ekomallien testi. Tässä muutama poiminta testikulutuksista:
Hyundai i30 cw 1.6 CRDi Blue Style: 5,4 l/100km
Toyota Prius Life: 5,5 l/100km
Volvo C30 Drive: 4,7 l/100km
VW Golf 1.6 TDI BM 4,7 l/100km
Eli pointtina on se, että itse uskon PSA:n ja VW:n 1,6 litraisten olevan tuossa teholuokassa etevimpiä kulutuksen suhteen. Jos nämä eivät kuulu vertailuryhmään, niin vertailun perusteella on huono julistaa jotain moottoria erityisen taloudelliseksi.
Samppa1300:
Ei sitä ihan noin suoraan voi määritellä. Jos ajaa enimmäkseen maantiejoa, on tuo Volvo varmasti parempi hankinta niin kulutuksen kuin ajo-ominaisuuksienkin suhteen. Auris taas on vahvoilla kaupungissa. Paljon pitää sitäkin kyllä ajaa, ei tuolla Auriksella ole vähillä ajokilometreilla mitään mahdollisuuksia olla edullinen verrattuna vastaavaan malliin perusbensakoneella.
Paljon pitää ajaa hybridilläkin ajaa ennenkuin hintaero tulee takaisin. Vain kustannusten perusteella ajatellessa 10-20 tkm vuodessa ajavan ei kannata edes harkita mitään hybridejä tai dieseleitä, perusauto pienellä bensakoneella on useimmiten taloudellisin kun laskee kaikki kulut.
koeajettiin perheen voimin kesällä myös volvo ja yllätyin siitä kuinka pieni se on sisältä, perhekäytössä jo korokkeiden saatikka varsinaisten lastenistuimien asettelu oli tuskaista ja vielä kun ne ovet eivät avautuneet riittävästi niin sen jälkeen Auris tuntui suorastaan tilaihmeeltä, siis matkustamon osalta.
Halvin mahdollinen autohan se olisi taloudellisessa mielessä paras hankinta mutta kun kovin harva hankkii autoaan silti täysin rahan säästö mielessään, ei edes hybridiä ostava. Hybridi tarjoaa lähes turbomaisen väännön ja dieselin kulutuksen ilman dieselin mieletöntä käyttömaksua, mutta nostaisin silti päällimmäiseksi ajamisen helppouden, ekodieseleihin kun ei saa automaattia.
Niin ja harva perheellinen ajaa pelkästään maantiellä, jolloin dieselin maantiekulutusta on aivan turha tuijottaa.. Kannattaa miettiä mitä se vie vuodessa ja laskea sitten kokonaiskustannukset...
Nyt 1.3.2011 kun verotus muuttuu niin verrattuna Astran 1.8 bensa-automaattia ja Meganen 1,5 dieselautomaattia on jatkossa kiinteä veroetu vuodessa 393 euroa bensan hyväksi. Dieselvero on 464 euroa/vuosi, ja siitä on luonnollisesti vähennettävä CO2-perusteinen vuosiveroerotus joka on 93,80 dieselille ja bensalle 164,41 euroa.
Keskikulutusten ero on 5,81,12 (6,5 e/100km) vs. 8,41,4 (11,76 e/100km), eroa syntyy 5,26 euroa/100 km. Minun tapauksessani vero on laskennallisesti kuitattu 7500 kilometrin vuotuisella ajolla.
Tämä on tietysti vain yksi esimerkki jota ei voi soveltaa kaikkiin autoihin, mutta minun lompakolleni diesel on nam-nam
NHB:
Kuten jo muutamaan kertaan sanoin, en väitä Renaultia markkinoiden taloudellisimmaksi. Mutta taloudellisimpaan päähän se kuuluu. Tätä tuskin sinäkään kiistät?
Mikä muuten oli mainitsemasi 90-luvun Audi, joka pystyi parempaan?
Kulutus oli tuossa ryhmässä hyvin tasainen. Testin maatie/kaupunkikulutukset ja niiden keskiarvo:
- Mitsubishi ASX 1,8 DID Invite (5,3/6,0/5,7)
- Nissan Qashqai 1,5 dCI Acenta Connect (5,3/6,5/5,9)
- Peugeot 3008 HDi 110 FAP Sport (5,7/6,8/6,3)
- Skoda Yeti 2,0 TDI 110 Adventure (5,5/6,3/5,9)
Minusta ryhmän kulutus oli hyvin tasaväkinen. Jos noista kulutuksista jotain eroa pitää löytää, kulutti Peugeotin pikkudiesel eniten koko ryhmässä. Numeroiden perusteella parhaassa eli Mitsussa oli testin mukaan ajamista hankaloittava potku.
Suorituskyvyssä Mitsu oli paras, muut käytännössä tasaväkisiä ja riittävän hyviä. Samaa mieltä olivat arvostelijat, koska antoivat Mitsulle 10 pistettä, muille 8 pistettä.
Löysit koneesta yhden version, jossa se ei pärjää kilpailijoilleen. Kai tuo sitten mitätöi koko koneen ja sen aikaisemmat saavutukset.
Tässä viittaan em. katumaasturien näköispainos-testiin, jossa PSA:n 1,6-litran kone ei millään mittarilla mitattuna noussut muiden yläpuolelle. Samoin kävi 12/2009 farkkuvertailussa.
PSA:n koneesta en tiedä, milloin se on tullut markkinoille. VW:n kone on tullut noin vuosi sitten. Renaultin 1,5 dCi on tuottanut hyviä tuloksia jo useita vuosia. Ja vaikka jotkut yksittäiset kulutuksen suhteen viritetyt (esim. madallettu jousitus ja pidennetyt välitykset) ekomallit kuluttaisivatkin vähemmän kuin korkea crossover tai tavanomainen henkilöauto, on minusta Renaultin tulos silti hyvä ja siksi mainitsemisen arvoinen. Mutta jos olet eri mieltä, mitäpä siitä sen enempää. Jokaisella olkoon mielipiteensä.
Samppa 1300: koeajettiin perheen voimin kesällä myös volvo ja yllätyin siitä kuinka pieni se on sisältä, perhekäytössä jo korokkeiden saatikka varsinaisten lastenistuimien asettelu oli tuskaista ja vielä kun ne ovet eivät avautuneet riittävästi niin sen jälkeen Auris tuntui suorastaan tilaihmeeltä, siis matkustamon osalta.
V50 ei tunnetusti ole mikään tilaihme, mutta eipä siitä tässä keskustelussa nyt kyse ollutkaan. Samalla koneella saa myös mm Fordin, Pösön ja Sitikan vastaavat mallit, niissä tilaa on paremmin ja hinta edullisempi. Ainoastaan Pösö 308 ja Focus farmareina taitavat olla noista jonkinlaisia perheautoja, kaikki muut, myös Auris, ovat aika pieniä siihen tarkoitukseen.
Halvin mahdollinen autohan se olisi taloudellisessa mielessä paras hankinta mutta kun kovin harva hankkii autoaan silti täysin rahan säästö mielessään, ei edes hybridiä ostava.
Miksi siis laskeskella niitä euroja hybridin ja dieselin välillä, jos se ei ole kuitenkaan valintaperuste? Taloudellisella valintaperusteellahan valinta on varsin helppo minusta, se osuu edullisemman pään pieneen dieseliin tai perusbensakoneiseen malliin.
Hybridillä on selkeitä etuja, minusta niitä ostetaan lähinnä ekologisuuden perusteella ja ollaan valmiita maksamaan siitä ekstraa.
Hybridi tarjoaa lähes turbomaisen väännön ja dieselin kulutuksen ilman dieselin mieletöntä käyttömaksua
Kovin suuri tuon käyttömaksun merkitys tuntuu sinulla olevan, minusta kokonaiskustannukset ml ostohinta kuitenkin ratkaisevat asian jos nyt rahasta puhutaan. Tuon kokoluokan dieselien käyttömaksu vuodessa on alle 500 euroa ja vastineeksi saa bensaa halvemman polttoaineen. Tavallinen tuon luokan bensa-auto vie 7 ja diesel 5 litraa käytännön ajossa, tuosta saadaan samanhintaisille autoille tarvittavaksi ajomatkaksi nykyhinnoilla noin 11.000 kilometriä per vuosi. Sen jälkeen diesel on jo halvempi. Hybridi vie saman verran kuin nuo pikkudieselit, mutta yleensä ostohintakin on kovempi.
Niin ja harva perheellinen ajaa pelkästään maantiellä, jolloin dieselin maantiekulutusta on aivan turha tuijottaa.. Kannattaa miettiä mitä se vie vuodessa ja laskea sitten kokonaiskustannukset...
Ne tosiaan kannatta laskea. Omalla kohdallani tähän mennessä diesel on ollut edullisempi. En pidä mitenkään mahdottomana että seuraavassa vertailussa taas bensakone pärjäisi. Mitä olen nykyisten hybridien osalta joskus laskenut niin kalliiksi tulevat.
Herbert:
No jos paras suositus yltää vain muiden hyvien joukkoon, niin eikö tämä osoita väitteeni todeksi?
A2.
Kulutukset olivat taisia ja Qashqain suorituskyky oli ryhmän heikoin. Onko tämä kunniamaininan arvoinen suoritus?
Toin esille ne testit, jotka satuin löytämään. Pikaisella hakemisella ei "käsikirjasto" parempaa löytynyt. Noiden lisäksi löysin vain AMS 22/09 keskiluokan suurvetailun, jossa siinäkin Rellu oli ison testiryhmän janoisin. Tässä oli vain jo selvästi tehokkaammat koneet mukana (dCi 180 FAP).
Löysin muuten yhden testin lisää. Tuulilasissa 3/10 oli säästömallit puntarissa. Megane 1.5 dCi ei kyllä eroa edukseen tuosta joukosta oikein millään tavalla.
Vanhat pensat ja uuretkin Riisselit saastuttavat. Jos katsotaan muita kuin CO2-päästöjä, niin riisseli tupruttaa jopa 50 - 80 kertaisen määrän erilaisia karsinogeenisiä pienhiukkasia. Vain harvat uusimmat nokivasarat ovat kunnollisia. Eiköhän ehkä jo 2015 asiat ole niin, että uudet pensat ovat säästäviä pikkuturboja ja riisselit kalliita vain isompien autojen moottoreita.
AkiK:
Toki saisi fordin, pösön tai sitikan mutta en käynyt edes koeajamassa noita, jätän ranskalaiset vallan mainiosti muiden harmiksi ja fordin jätän pois paikallisen myyjän takia.
AkiK:
On se vaan jännä että miten itsekukin saa dieselin edulliseksi kun autolehdet lehdestä riippumatta väittävät ajomäärän olevan yli 25000 km. Ja se hybridi mallin ja dieseli mallin hintaero, se oli niissä malleissa mitä katselin niin korkeintaan 1000 euroa dieselin hyväksi.
Minulle vaan se dieselin raksutus on jotain mitä en oikein jaksa kuunnella, matkailuautossa se menettelee mutta ei henkilöautossa.