Volvon uusi D4 diesel voitti pihistelykilpailun lähes ylivoimaisesti. Taakse jäivät paljon pienitehoisemmat Prius Hybrid ja VW Polo. Volvossa on 190 hv, mutta keskikulutus oli vain 2,98 l/100 km, kun Prius ja Polo kuluttivat 3,59 l/100 km, vaikka niissä on n. 80 hv vähemmän tehoa. Ei tarvinne enää epäillä Volvon moottoriteknologiaa. Eikä myöskään tarvinne enää keskustella toisessa ketjussa siitä, ovatko kulutukset kehittyneet.
Kommentoisin tuohon kuitenkin pari numerojuttua. Priuksen teho on tiettävästi 100 kW, Volvon 140 kW, joten eroa on 40 kW eli 54 hv. Lisäksi Volvo syö dieseliä, Prius bensiiniä, jolloin polttoaineiden energiasisällön ero on syytä ottaa huomioon. Silloin eroa energiankulutuksessa on noin 6 % Volvon hyväksi.
Hybridin ei itse asiassa pitäisi pärjätä kovin hyvin näissä pihistelykilpailuissa, joissa ajo on pääosin hidasvauhtista maantieajoa. Pihin dieselin pitkillä välityksillä pitää olla lajissa parempi, tai sitten dieselin tekijä on kämmännyt jotain. Hybridin säästö tulee silloin, kun vauhti vaihtelee paljon. Jos ajossa ei tarvitse koskaan koskea jarrupolkimeen tai käyttää moottorijarrutusta, niin eipä sillä jarrutusenergian hyödyntämisellä tee yhtikäs mitään.
Tämän kommentin tarkoitus ei ole himmentää Volvon kruunua, suoritus on luokassaan todella hieno. Pointti on kuitenkin se, että jos verrataan Priusta ja Volvoa, vertaillaan omenoita ja appelsiineja. Jos Volvo olisi voittanut Priuksen energiankulutuksessa automaattivaihteisena käytännön kaupunkiajossa, niin sitten Priukselle voisi toivottaa hyvää matkaa jonnekin kauas pois, koska sen ekolokero olisi hävinnyt.
Huomiota herättävää kuitenkin on se, että paremmin vertailukelpoisesta parista Volvo V40 vs. Polo Volvo otti noin selvän eron. Se on kuitenkin Poloa isompi auto ja suorituskyvyltään ihan toista luokkaa. Olisi mielenkiintoista tietää, tuliko tämä vain Volvon erittäin pitkistä välityksistä vai aidosti moottorin loistavasta hyötysuhteesta pienillä tehoilla.
Volvo ansaitsee aplodit myös moottorin ominaisuuksien parantamisesta edeltäjäänsä verrattuna. Uusi D4 on tehokkaampi, pihimpi ja menee Euro6-normiin. Näillä meriiteillä Volvon uusia Driv-E -dieseleitä on pakko pitää hyvinä moottoreina, piti Volvosta tai ei.
Se on tietenkin selvää, että Prius olisi omimmillaan kaupunkipyörityksessä. Eli toki edelleen on syytä pohtia, minkälaiseen käyttöön auto tulee, jos oikein haluaa pihistellä.
Sinänsä muutoksen merkitystä on vaikea arvioida. Kulutusnormin tarkoitushan on helpottaa autojen kulutusvertailuja vakioimalla kulutusolosuhteet samoiksi. Voisi tietysti kuvitella, että mittaustavat ohjaisivat moottorisuunnittelijoita tekemään moottoreita juuri näissä mittauksissa menestyviksi, jolloin jotkin arkisen käytön vaatimukset kulutuksenkin suhteen jäisivät toissijaisiksi.
Juuri noinhan asia on. Mikään normi ei ole täydellinen, mutta antaahan se ihan hyvän kuvan autojen kulutuksista ihanneoloissa. Tavallisessa käytössä kulutus kasvaa väistämättä, mutta antaahan se lukema jotain osviittaa auton kulutuksestakin.
Jos tuo EU-kulutus on sitten se mihin pitää pyrkiä niin kuinka paljon pitää ajaa jotta voi sanoa oman autonsa vievän saman verran kuin EU-kulutuksessa on mainittu
Foxit:
Arvostelin sitä olettamusta että tuollaisella uudella Volvolla pääsisi ympärivuotisessa ajossa Suomessa 3,3 l/100km todelliseen keskikulutukseen!
Molempien kritiikin periaatteista olen samaa mieltä. EU-normin saavuttaminen on vaikeutunut vuosien varrella valmistajien venyttäessä mittausnormia aiempaa rankemmin. Tämä selvä.
Sekin on selvä, ja olen myös itse sanonut, ettei tästä tarvitse mitään elämäntehtävää ottaa ("ei nyt tehdä tästä kilpailua..." ). Minulle kulutusseuranta on kustannusten ja auton tekniikan kunnon seurantaa. Pieni muuten piiloon jäävä virhe paljastuu tilastollisin menetelmin.
Mutta tapa, jolla arvionne esititte sai minut näkemään punaista. Väittämällä ettei millään normilukemilla voi ajaa "normaalisti" asetatte minut normaalien ihmisten ulkopuolelle, ja se tuntui kovin ikävältä
@Samppa: 740 GLE:n kulutusseuranta uudesta alkaen on tallessa, mutta sitä edeltäneen Taunuksen tankkikirja meni Tanen mukana. Kerran sain Seiskan vuotavan imusarjan tiivisteen kiinni 0.5 litraa kasvaneen vuosikulutuksen syytä nuuskiessani. Herrantähen, että oli taas voimaa alakierroksilla, kun vika oli korjattu.
kuinka paljon pitää ajaa jotta voi sanoa oman autonsa vievän saman verran kuin EU-kulutuksessa on mainittu, riittääkö 100 km vai onko se kesällä tankillinen ?
Sehän riippuu siitä, mitä haluaa saada selville.
Minua kiinnostaa eniten toteutuva pitkän ajan keskikulutus, mutta en silti yritä omia "normaalia" ajotapaa itselleni. Se on vain minun ympäristössäni toteutuva tilanne.
Sen lisäksi minua kiinnostavat triviatietona lyhyempienkin pätkien, vaikka yhden tankillisen tai yhden reissun toteutuneet lukemat. Näistä puhun vain poikkeuksellisesti. Silloinkin mainitsen kyseessä olevan lyhyen matkan mittaus, minkä toivottavasti valistunut lukija ymmärtää kasvaneena virhemarginaalina ja kenties myös hetkellisesti noudatettavana "normaalista poikkeavana" ajotapana ja -ympäristönä.
En väheksy näiden lyhyiden mittausten merkitystä tai oikeellisuutta, mutta ne ovat lyhyen ajan tuokiokuvia, joten eiväthän ne tietenkään voi kuvata polttoainekustannuksiani vuoden aikana.
Utelias kun olen, kävin myös katsomassa vasta ostamani auton pohjat, vaikka kuten jo sanottiinkin, niillä ei ole autoilun kulujen kanssa mitään tekemistä. Se on vain yksittäinen kahteen suuntaan samalla tieosuudella tarkoituksella auton kulutusoptimissa ajettu ennätyslukema, jonka voi heittää pöytään, kun joku erehtyy sanomaan "ei koskaan, ei mahdollista"
Juuri tästä syystä näitte yllä aiemman autoni pitkän ajan keskiarvon, eikä vain kesäkelissä nykyisellä autollani ajettua lukemaa. Uusi 2012 mallinen on vielä uudemman auton litran alemmassa normilukemassa, mutta uskon talven ja Webaston pitävän huolen tilanteen "normalisoitumisesta" talven aikana?
Odotan jo innolla ensi kevättä, jolloin vuosikeskiarvoni on oletettavasti yli keskiarvon ja ensimmäistä kertaa ajourallani minustakin tulee normaali kuljettaja
Huomiota herättävää kuitenkin on se, että paremmin vertailukelpoisesta parista Volvo V40 vs. Polo Volvo otti noin selvän eron. Se on kuitenkin Poloa isompi auto ja suorituskyvyltään ihan toista luokkaa. Olisi mielenkiintoista tietää, tuliko tämä vain Volvon erittäin pitkistä välityksistä vai aidosti moottorin loistavasta hyötysuhteesta pienillä tehoilla.
Minusta tuossa on lupaavaa myös isomman ja suurimoottorisemman auton optimoinnin mahdollisuus meidän pitkiä matkoja ajavien kannalta.
Jäädään mielenkiinnolla odottamaan automaattivaihteisen suoritusta? Se ei vähennä manuaalin hyvyyttä, mutta aiemmissa malleissaan Volvo on antanut automaateillaan muille kohtuuttoman suuren etumatkan. Toivottavasti PowerShiftit ovat parempia?
Jäädään mielenkiinnolla odottamaan automaattivaihteisen suoritusta? Se ei vähennä manuaalin hyvyyttä, mutta aiemmissa malleissaan Volvo on antanut automaateillaan muille kohtuuttoman suuren etumatkan. Toivottavasti PowerShiftit ovat parempia?
Tämän uuden D4:n automaatti on 8-pykäläinen Aisin.
Powershift on Fordin käyttämä nimike 6-pykäläiselle Getragin kaksoiskytkinlaatikolle, jota löytyy Volvostakin mm. D2, T3 ja T4 koneista.
Minusta EU-lukemat ovat todella nappiin osuvia. EU-lukemista maantielukema on haastavin alittaa.
Oma kokemus on samankaltainen. Normilukemiin tai suht lähelle niitä pääsee taloudellisella ajotavalla. Maantielukemaan on vaikea päästä, mutta kaupungissa normin alittaminen ei ole edes kovin vaikeaa. Tosin maantielukemaan vaikuttaa suoraan keskinopeus, pääteillä se on yleensä kovempi kuin nuo normissa simuloidut lukemat.
Mutta tapa, jolla arvionne esititte sai minut näkemään punaista. Väittämällä ettei millään normilukemilla voi ajaa "normaalisti" asetatte minut normaalien ihmisten ulkopuolelle, ja se tuntui kovin ikävältä
@Samppa: 740 GLE:n kulutusseuranta uudesta alkaen on tallessa, mutta sitä edeltäneen Taunuksen tankkikirja meni Tanen mukana. Kerran sain Seiskan vuotavan imusarjan tiivisteen kiinni 0.5 litraa kasvaneen vuosikulutuksen syytä nuuskiessani. Herrantähen, että oli taas voimaa alakierroksilla, kun vika oli korjattu.
Ei kai tuossa sinun normaaliuteen otettu kantaa vaan ajoprofiiliin.
Muistatko paljonko Taunus kulutti ja mikä ero oli Volvoon verrattuna?
En väheksy näiden lyhyiden mittausten merkitystä tai oikeellisuutta, mutta ne ovat lyhyen ajan tuokiokuvia, joten eiväthän ne tietenkään voi kuvata polttoainekustannuksiani vuoden aikana.
Tuota kisan tulosta arvioitaessa pitää myös muistaa se, että parhaat tulokset saaneet autot tuskin ovat edes kunnolla ajokuntoisia ja käyttö on jotain sellaista, mitä en itse ainakaan harrasta. Ja kun tulos ajetaan kaupallisissa tarkoituksissa, kaikki on mahdollista.
Miten noita Autoliiton taloudellisuusajo-kilpailuun osallistuneita autoja oli peukaloitu? Käsittääkseni säännöt määrittelevät, että autojen on oltava vakio- ja katsastuskuntoisia.
Esimerkiksi samaa Volvoa on koeajettu iltapäivälehtien (osaavien auto-)toimittajien toimesta ja pienellä kulutuksella on mennyt. Vai onko niin, että Volvo antaa koeajettavaksi/kilpailukappaleeksi vain heidän "ekologisuus-peukaloinnin" läpikäyneen yksilön?
Minua kiinnostaa eniten toteutuva pitkän ajan keskikulutus, mutta en silti yritä omia "normaalia" ajotapaa itselleni. Se on vain minun ympäristössäni toteutuva tilanne.
Sen takia minä olen ilmoittanutkin vain pitkän ajan keskikulutusta, ensimmäisen Auriksen keskikulutus kolmen vuoden ajalta oli 5.2 l/100km ja nyt tämän uusimman Auriksen lukema on, tosin vasta vuoden ajalta 5.1 l/100km. Se että olen oman ajoni "normittanut" johtuu pitkälti siitä että tuolle tasolle se noiden Toyotan hybridien, Priuksen ja Aurisien kulutukset näköjään sattuvat muillakin käyttäjillä.
740 GLE:
Sen lisäksi minua kiinnostavat triviatietona lyhyempienkin pätkien, vaikka yhden tankillisen tai yhden reissun toteutuneet lukemat. Näistä puhun vain poikkeuksellisesti.
Niin kiinnostaa minuakin ja olen monet kerrat myös seurannut noita kulutuksia yksittäisten ajoreissujen suhteen ja jos niistä ilmoittaisin niin voisin sanoa pääseväni lähes EU-kulutuksiin maantieajossa ja kaupungissa ajaessa jopa sen alle mutta ei niillä mun mielestä ole mitään merkitystä vaan sillä kokonaiskulutuksella.
740 GLE:
Utelias kun olen, kävin myös katsomassa vasta ostamani auton pohjat, vaikka kuten jo sanottiinkin, niillä ei ole autoilun kulujen kanssa mitään tekemistä. Se on vain yksittäinen kahteen suuntaan samalla tieosuudella tarkoituksella auton kulutusoptimissa ajettu ennätyslukema, jonka voi heittää pöytään, kun joku erehtyy sanomaan "ei koskaan, ei mahdollista"
Viimeksi eilen halusin nähdä sen maksimin eli moottoritienopeudella, 120 km/h rajoitusalueella sports trackerin mukaan nopeudeksi tuli 121 km/h kahteen suuntaan mitattuna 20 km:n matkalta antoi tulokseksi 6.2 l/100km.
TM:n vertailussahan Auris farkku samaisilla 225/45x17 renkailla kulutti tasaisella 120 km/h nopeudella 6.3 l/100km joten taitanee olla Aurisin maksimi ainakin kotimaan nopeuksilla.
740 GLE:
Odotan jo innolla ensi kevättä, jolloin vuosikeskiarvoni on oletettavasti yli keskiarvon ja ensimmäistä kertaa ajourallani minustakin tulee normaali kuljettaja
Minä taas odotan innolla sitä tankkausta joka menisi alle 4.6 l/100km keskikulutuksen jonka sain viime kesänä kun auto oli kuukauden vanha, pääsin tuolloin viikon mittaisella ajollani tankillisella yli 800 km ja tulokseksi tuli noinkin pieni, vain 15 % yli EU-kulutuksen....mutta ei taida tulla tuota päivää, mutta toivossa on hyvä elää, millainen ajaja minä sitten mahtanen olla, olenko enää normiajaja ?
Miten noita Autoliiton taloudellisuusajo-kilpailuun osallistuneita autoja oli peukaloitu? Käsittääkseni säännöt määrittelevät, että autojen on oltava vakio- ja katsastuskuntoisia.
Esimerkiksi samaa Volvoa on koeajettu iltapäivälehtien (osaavien auto-)toimittajien toimesta ja pienellä kulutuksella on mennyt. Vai onko niin, että Volvo antaa koeajettavaksi/kilpailukappaleeksi vain heidän "ekologisuus-peukaloinnin" läpikäyneen yksilön?
Esimerkiksi rengaskulmat ja renkaat nyt tuntuvat olevan perusjuttuja noissa luokissa. Renkat säädetään joka suuntaan suoraan, kulutetaan sakkorajoilla ja pumpataan mahdollisimman koviksi. Ajaahan siellä porukkaa vakiokuntoisillakin autoilla, mutta pärjääminen on hankalaa säädettyjä vastaan.
Miten noita Autoliiton taloudellisuusajo-kilpailuun osallistuneita autoja oli peukaloitu? Käsittääkseni säännöt määrittelevät, että autojen on oltava vakio- ja katsastuskuntoisia.
Esimerkiksi samaa Volvoa on koeajettu iltapäivälehtien (osaavien auto-)toimittajien toimesta ja pienellä kulutuksella on mennyt. Vai onko niin, että Volvo antaa koeajettavaksi/kilpailukappaleeksi vain heidän "ekologisuus-peukaloinnin" läpikäyneen yksilön?
Esimerkiksi rengaskulmat ja renkaat nyt tuntuvat olevan perusjuttuja noissa luokissa. Renkat säädetään joka suuntaan suoraan, kulutetaan sakkorajoilla ja pumpataan mahdollisimman koviksi. Ajaahan siellä porukkaa vakiokuntoisillakin autoilla, mutta pärjääminen on hankalaa säädettyjä vastaan.
Taitavat samaiset säännöt määritellä jotain kilpailussa käytettävistä rengaspaineista. Sääntöjen määritelmä katsastuskelpoinen määrittää renkaiden kulutuspinnan vahvuudesta jotakin, tuskinpa tuommoinen tavan koeajo-Volvo mitään 1,7 mm urasyvyydellä olevia renkaita kisan ajaksi saa alleen. Samaisesta syystä en usko, että ohjaus-/pyöränkulmiin on koskettu.
Olikos sulla jotain faktoja AL ecorun-kilpailu filungeista vai jatketaanko tällä uskon asialla?
[
Olikos sulla jotain faktoja AL ecorun-kilpailu filungeista vai jatketaanko tällä uskon asialla?
Tuo on määrittelykysymys. Eräs AL:n eco tourin menestyjä avoimesti noista säädöistä kerto kun kysyin. Voihan olla, että faceliftaus EcoRuniksi poisti säätämisen, mutta en pidä tuota kovin todennäköisenä.
Minusta tuossa on lupaavaa myös isomman ja suurimoottorisemman auton optimoinnin mahdollisuus meidän pitkiä matkoja ajavien kannalta.
Kyllähän se teho kivaa siellä pannussa on, ja jos sen saa ilman kulutussakkoa, otan mielelläni. Tämä on siis oikein hyvä pointti. (Vaikka itse potkin kyllä poljinta enemmän kaupunkirampeilla kuin maantiellä. Maantiellä harvoin tulee tilannetta, jossa sitä laillisesti voisi hyödyllisesti käyttää.)
Jäädään mielenkiinnolla odottamaan automaattivaihteisen suoritusta? Se ei vähennä manuaalin hyvyyttä, mutta aiemmissa malleissaan Volvo on antanut automaateillaan muille kohtuuttoman suuren etumatkan. Toivottavasti PowerShiftit ovat parempia?
Kaupunkieläjänä en itsekään hae ajamisesta iloa, vaan pikemmin mahdollisimman yllätyksetöntä ja helppoa etenemistä paikasta A paikkaan B ruuhkaliikenteen läpi. (Ja kyllä, mielelläni ottaisin automaattisesti ajavan auton.) Niinpä tuo tomaatti on omalla listallani lähes pakollinen.
Virallisena lukemana Volvo antaa 106 g/km, mikä on 25 % enemmän kuin manuaalille. Tämä herättää vähän kysymyksiä. Voi esimerkiksi olla niin, että manuaalin tulos selittyy poikkeuksellisen pitkillä vaihteilla. Pahempi vaihtoehto on se, että automaatti on huono. Veikkaisin kuitenkin, että arkipäivän kulutusero jää paljon pienemmäksi.
Volvon päästölukemien vertailu on näköjään vähän vaikeaa, kun eri lähteissä (Vulvan omat sivut, Ekoake) on vähän eri ikäisten myllyjen tietoja. Jos Ekoaken tiedot pitävät paikkansa, manuaali-V40 on suoritusarvoiltaan todella outo auto; kiihtyvyys 0-100 vie 7,5 s, mutta huippunopeus on 190 km/h. Automaatilla kiihdytys vie 7,2 s, ja huippunopeus on 230 km/h.
Joku viisaampi voisi myös kertoa, mitä kummallista tuossa V40:n D4:ssa on verrattuna muiden mallien (V60, V70, ...) samaan koneeseen, koska tuossa on hiukan eroa tehoissa (140 kW vs. 133 kW).
Odotin, että sulla on jotain faktatietoa kaikista filungeista mitä esim. Volvoon, Priukseen ja Poloon oli tehty.
Esim. Kilpailuun osallistuneesta Polosta puuttui takapenkki, Priuksen kori oli valmistettu titaanista ja Volvossa oli umpikumirenkaat.
Esittämäsi epäilykset esimerkiksi kilpailun ainoan "tehdastiimin" suorituksesta ovat yhtä tyhjän kanssa. Kenellä tahansa on varaa säädättää ohjaus-/pyöränkulmat mieleisekseen, niin halutessaan. 100?
Ja kun näköjään jatketaan uskon asialla, niin uskon, että Volvon ohjaus-/pyöränkulmat olivat valmistajan määrittelemistä ohjearvoissa (ellei joku iltapäivälehden toimittajatonttu ole niitä koeajaessaan kolhinut toisiin arvoihin).
Taloudellisuusajo kertoo aika hyvin sen, mihin jollain automallilla on minimissään mahdollista päästä. Viritykset on kuitenkin kaikkien autojen kohdalla samankaltaisia. Josssain vaiheessa suosivat kitkarenkaita kun ne rullaavat kevyemmin, mutta nykyisistä eko-rengastuksista löytyy varmaan jo parempiakin vaihtoehtoja. Liian kova rengaspaine ei sekään tuo etua, epätasaisella tienpinnalla taloudellisin rengaspaine ei yleensä ole renkaan kestämä maksimipaine.
Jos auton pyöränkulmat aiheuttavat merkittävää lisää kulutukseen, niin ne on kyllä väärin säädetty. Tuolloin asia näkyisi pidemmässä ajossa renkaiden nopeampana kulumisena. Moottoria voi toki ohjelmoida, mutta epäilen ettei nyrkkipajatasolla päästä kummoiseen tulokseen tehtaan vakioasetuksiin nähden. Esim. monista Bemareista löytyy eco-normal-sport asetukset jo vakiovalikosta, siinä asiaan on jo paneuduttu.
Voiko sitä pitää virittelynä, jos valitsee autoonsa leveiden matalaprofiilirenkaiden sijaan korkeampiprofiiliset ekorenkaat?
Minusta olisi jotenkin selkeämpää, että hybridien viralliset EU kulutukset mitattaisiin siten, että lähtötilanteessa akku olisi tyhjä. Sykli ei taida olla edes 100km joten jos akulla pääsee 30km, vääristää se merkittävästi L/100km mittaustulosta. Tulee näitä 2.9 L/100km yms. tuloksia. Akkuteknologian vähän kehittyessä joku valmistaja tuo vielä hybrid-mallin jonka kulutus on 0 litraa testin mukaan.
Minusta olisi jotenkin selkeämpää, että hybridien viralliset EU kulutukset mitattaisiin siten, että lähtötilanteessa akku olisi tyhjä.
En ole perehtynyt asiaan mutta lukeeko missään miten täysiä nuo hybridien akut sitten ovat ?
Jos Toyotalla lähtee akku tyhjänä ajamaan niin ei se sitä täyteen lataa vaan jo n. 0.5 km:n päästä jäähdytysnesteen riittävästi lämmettyään auto sammuttaa moottorin ja mennään sähköllä.
Minusta olisi jotenkin selkeämpää, että hybridien viralliset EU kulutukset mitattaisiin siten, että lähtötilanteessa akku olisi tyhjä. Sykli ei taida olla edes 100km joten jos akulla pääsee 30km, vääristää se merkittävästi L/100km mittaustulosta. Tulee näitä 2.9 L/100km yms. tuloksia.
En tiedä miten täysiä akut ovat, mutta tuo tyhjän akun lähtökohta olisi hybridille epätasa-arvoinen, koska auto tuottaisi tuolloin syklillä sähköä varastoon. Tilanne jossa hybridin akku on täysin tyhjä on aika poikkeuksellinen. Yleensä auto on ohjelmoitu ylläpitämään joku minimivaraustaso aina.
Esittämäsi epäilykset esimerkiksi kilpailun ainoan "tehdastiimin" suorituksesta ovat yhtä tyhjän kanssa. Kenellä tahansa on varaa säädättää ohjaus-/pyöränkulmat mieleisekseen, niin halutessaan. 100?
Ja kun näköjään jatketaan uskon asialla, niin uskon, että Volvon ohjaus-/pyöränkulmat olivat valmistajan määrittelemistä ohjearvoissa (ellei joku iltapäivälehden toimittajatonttu ole niitä koeajaessaan kolhinut toisiin arvoihin).
En kai väittänytkään, että tilanne olisi rahasta kiinni. Niin kauan kuin meillä ei ole yksiselitteistä tietoa, niin sinulla on täysi oikeus muodostaa mielipiteitä.
Liian kova rengaspaine ei sekään tuo etua, epätasaisella tienpinnalla taloudellisin rengaspaine ei yleensä ole renkaan kestämä maksimipaine.
Jos auton pyöränkulmat aiheuttavat merkittävää lisää kulutukseen, niin ne on kyllä väärin säädetty. Tuolloin asia näkyisi pidemmässä ajossa renkaiden nopeampana kulumisena. Moottoria voi toki ohjelmoida, mutta epäilen ettei nyrkkipajatasolla päästä kummoiseen tulokseen tehtaan vakioasetuksiin nähden.
Voiko sitä pitää virittelynä, jos valitsee autoonsa leveiden matalaprofiilirenkaiden sijaan korkeampiprofiiliset ekorenkaat?
Mielenkiintoista olisikin tietää, että mikä on tuo liian kovan paineen raja ja kuinka epätasainen tien pitää olla. Onko jossakin testissä saavutettu tuo raja? Tässä pari testiä, joissa vierintävastus ei ole kasvanut aika korkeillakaan paineilla.
Onko autosi renkaissa aurausta tai camber-kulmaa? Jos on, niin silloin nuo kulmat nostavat kulutusta. Ei ehkä niin paljon, että sillä on kovin suurta merkitystä normikäyttäjälle, mutta kilpailussa pienetkin erot voivat ratkaista. Normaalissa käytössä pitää tehdä kompromissi kulutuksen ja ajettavuuden kanssa. Ja kyllä, ei noita rengaskulmia ole säädetty minimoimaan renkaiden kulumista. Renkaiden kuluminen kulutuskisaa nopeampitahtisessa ajossa on myös hieman monimutkaisempi juttu. Suuret mutkanopeudet vaativat tasaiseen kulumiseen eri kulmat kuin suoraan ajaminen.
Eli suosituksia kovemmat paineet kannattaa ehdottomasti laittaa mikäli haluaa säästää polttoainekuluissa, tuossa linkissä saavutetaan n. 3 % pitempi rullausmatka siihen nähden että autossa pidetään 2.7 barin paineita suosituspaineiden 2.1 ja 2.4 baria sijaan. Eli onko tuo myös sama säästö polttoainekuluissa ? Jos noin on niin olen säästänyt 70 euroa polttoainekuluissa vuoden aikana.
On tullut itsekin kokeiltua korkeita ja todella korkeita rengaspaineita ja kyllähän se pudottaa kulutusta reilusti. Samoin auton kaarrekäytös paranee, kun renkaat eivät pääse muljahtelemaan auton alla.
Tuossakin leikissä on se toinen puoli, että kova rengas on todella epämukava ja sen välittämät rajut tärähdykset hajottavat autoa. Siinä pieni bensansäästö ei tunnu missään, kun kun joutuu vaihtamaan joka katsastukseen puslat ja pallonivelet.
Aivan vastaavasti muukin pihistäminen voi olla epäterveellistä. Nuo Volvon kulutuslukemat on saatu aivan varmasti ajamalla alinopeutta kuutonen silmässä todella pienillä kierroksilla, joka taas aiheuttaa suurempaa värähtelyamplitudia (ainakin neloskoneissa) vahingoittaen voimansiirtoa ja kaksoismassavauhtipyörää.
Mielenkiintoista olisikin tietää, että mikä on tuo liian kovan paineen raja ja kuinka epätasainen tien pitää olla. Onko jossakin testissä saavutettu tuo raja?
Se olisikin mielenkiintoinen tieto, koska sitä tutkitaan monessa urheilulajissa hyvinkin tosissaan. Liian kova rengas ei epätasaisella alustalla lisää rullausta, koska se alkaa käyttäytyä levottomammin, ts. energiaa alkaa kulua renkaan (hyvin pieneen) pystyliikkeeseen tasaisen rullauksen sijaan. Samasta syystä renkaan pintamateriaalin äärimmäinen kovuus ei enää lisää käytännön rullausta.
Mikä se raja taas sitten on, on riippuvainen erittäin monesta asiasta. Renkaasta, sen profiilista, auton jousituksesta, tien epätasaisuudesta jne.
Esim. linkittämissäsi kahdessa linkissä näkee jo selvän eron. Ensimmäisessä rullaavuus ei enää parane 50 psin:n jälkeen. Jälkimmäisessä se paranee tekstin mukaan vielä 65 psi:ssäkin.
Ei ehkä niin paljon, että sillä on kovin suurta merkitystä normikäyttäjälle, mutta kilpailussa pienetkin erot voivat ratkaista.
Kilpailussa kaikilla on samat konstit käytössä, joten eroja ei tällaisessa synny. Kulmien vaikutus rullaukseen on olemassa mutta ei normaaleilla kulmilla ole kuitenkaan kovin suuri. Ja itse rullauksellakin on aika pieni vaikutus kokonaisuuteen, koska valtaosa auton ajovastuksesta ei synny renkaista vaan ilmanvastuksesta (ja liikkeelle lähtiessä massasta).
Ja kyllä, ei noita rengaskulmia ole säädetty minimoimaan renkaiden kulumista.
Ei, mutta kulmat jotka aiheuttaisivat merkittävää lisävastusta kuluttaisivat merkittävästi myös renkaita eikä niin aggressiivisia kulmia yleensä normaaliautoihin säädetä. Äärimmäiseen mutka-ajoon suunnitelluista vehkeistä voi tuollaisia kulmia tavata, mutta normaaliautoissa ne ovat aika maltillisia.
Ei kai tuossa sinun normaaliuteen otettu kantaa vaan ajoprofiiliin.
Muistatko paljonko Taunus kulutti ja mikä ero oli Volvoon verrattuna?
No joo, saivartelen termeillä. Ne lentävät lehmät saivat kamelini selän vuotamaan ylitse
Taunuksen keskiarvo jäi hieman alle 740 GLE:n ensimmäisten 300.000 km keskiarvon 9.1 sadalle. Sen alaraja oli suunnilleen samoissa kuin Volvon 8, mutta yläraja nousi tilanteesta riippuen selvästi enemmän kuin Volvon maksimi 11 sadalle talvipyörityksessä pelkällä työmatkalla. Keskiarvo jäi alhaiseksi, koska Fordin aikaan pyöräilin töissä ja ajot olivat lähes täysin maantieajoa.
Volvossa on nyt taulussa yli 400.000 km, mutta se on jo pian 10 vuotta ollut "normaalista poikkeavassa" kesäautokäytössä. Ajoa on vain kesällä, mutta Volvo varaa ainoan tallipaikan ja talviuniltaan herätettynä se käytetään lämpimäksi aina käyttöauton tarvitessa hetkeksi huolto- tai korjauspaikkaa. Ei viitsi käynnistää konetta vain ajaakseen 10 metriä.
Se että olen oman ajoni "normittanut" johtuu pitkälti siitä että tuolle tasolle se noiden Toyotan hybridien, Priuksen ja Aurisien kulutukset näköjään sattuvat muillakin käyttäjillä.
Eri käyttäjien kokemukset ovat hyvä vihje odotettavissa olevasta kulutuksesta, kunhan arvioi realistisesti mihin kohtaan eri kuljettajien skaalaa tulee itse osumaan.
Olen auton vaihdon yhteydessä seurannut saksalaista kulutusseurantasivustoa, josta rekisteröitymätönkin käyttäjä voi kaivaa eri mallit esiin riittävällä tarkkuudella.
Helpossa ympäristössäni sijoitun normaalisti lähelle kärkituloksia, joten auton hankintaa harkitessani katson minne kiinnostavan mallin pohjat sijoittuvat. Jos ajaa keskiarvossa tai raskaalla jalalla, nekin löytyvät samasta paikasta.
Samppa1300:
Minä taas odotan innolla sitä tankkausta joka menisi alle 4.6 l/100km keskikulutuksen jonka sain viime kesänä kun auto oli kuukauden vanha, pääsin tuolloin viikon mittaisella ajollani tankillisella yli 800 km
Moottoritelukemaasi uskoisin 7-vaihteisella turbodieselillä pääseväni, mutta minun kulutukseni tietenkin kasvaa taajamassa.
Minulla on yhden tankillisen pohjat myös 4.6, mutta se ei ollut rehellisellä pelillä koko tankillinen, vaan yksi 1300 km Helsingin reissu. Kävin tankilla nähdäkseni mitä reissulla meni, mutta 80 litran tankissa oli silloin vielä neljännes, eli nelisensataa km jäljellä.
Toimintamatka tankkaamatta on toinen fetissi, minkä näistä keskusteluista voi rakentaa helposti. Guilty as charged
Olen auton vaihdon yhteydessä seurannut saksalaista kulutusseurantasivustoa, josta rekisteröitymätönkin käyttäjä voi kaivaa eri mallit esiin riittävällä tarkkuudella.
Tuolta samaiselta sivustolta se löytyy Auriskin, itse asiassa kaikki ajoneuvoni vuodesta 2002 lähtien.
740 GLE:
Minulla on yhden tankillisen pohjat myös 4.6, mutta se ei ollut rehellisellä pelillä koko tankillinen, vaan yksi 1300 km Helsingin reissu.
Toimintamatka tankkaamatta on toinen fetissi, minkä näistä keskusteluista voi rakentaa helposti.
Niinpä, Toyota ei tuossa kilpailussa hybrideillään pärjää kun tankin koko on vain 45 litraa mutta kyllä silläkin ollaan lähes 900 kilsaa päästy tai olisi jopa tuo 900 kilsaa rikki mennyt jos olisi vaan uskonut bensamittariin ja ajotietokoneeseen, nyt siihen on jo luottoa mutta eipä ollut tuolloin.
Kiitos. Tuota en tiennytkään, kun en ole enää karkotukseni jälkeen seurannut Volvoa.
Aisin-Warnerin aiemmat mallit olivat minun syyni epäluuloon Volvon automaatteja kohtaan. Toivottavasti uusi on parempi?
PowerShiftinä Fordkin myy tuota samaa Getragia, joka on Esson paarissa paremmassa maineessa kuin VW DSG (=ZF).
Kyllä tämä uusi Aisin on täysin eri laatikko kuin nuo aiemmat 6-pykäläiset. Ainakin paperilla arvot on kohdallaan.
Volkkarin DSG:täkin on monta versiota, mutta tuo Getragin laatiko on osoittautunut hyväksi. Harmi ettei Ford tarjoa sitä kovin monen moottorin yhteydessä, jatkossa ilmeisesti on tulossa automaatti myös Mondeoon ja Focukseen modernimpiin bensakoneisiin.
Hiilipäästö:
Se on tietenkin selvää, että Prius olisi omimmillaan kaupunkipyörityksessä. Eli toki edelleen on syytä pohtia, minkälaiseen käyttöön auto tulee, jos oikein haluaa pihistellä.
Juuri noinhan asia on. Mikään normi ei ole täydellinen, mutta antaahan se ihan hyvän kuvan autojen kulutuksista ihanneoloissa. Tavallisessa käytössä kulutus kasvaa väistämättä, mutta antaahan se lukema jotain osviittaa auton kulutuksestakin.
Samppa1300:
Foxit:
Molempien kritiikin periaatteista olen samaa mieltä. EU-normin saavuttaminen on vaikeutunut vuosien varrella valmistajien venyttäessä mittausnormia aiempaa rankemmin. Tämä selvä.
Sekin on selvä, ja olen myös itse sanonut, ettei tästä tarvitse mitään elämäntehtävää ottaa ("ei nyt tehdä tästä kilpailua..." ). Minulle kulutusseuranta on kustannusten ja auton tekniikan kunnon seurantaa. Pieni muuten piiloon jäävä virhe paljastuu tilastollisin menetelmin.
Mutta tapa, jolla arvionne esititte sai minut näkemään punaista. Väittämällä ettei millään normilukemilla voi ajaa "normaalisti" asetatte minut normaalien ihmisten ulkopuolelle, ja se tuntui kovin ikävältä
@Samppa: 740 GLE:n kulutusseuranta uudesta alkaen on tallessa, mutta sitä edeltäneen Taunuksen tankkikirja meni Tanen mukana. Kerran sain Seiskan vuotavan imusarjan tiivisteen kiinni 0.5 litraa kasvaneen vuosikulutuksen syytä nuuskiessani. Herrantähen, että oli taas voimaa alakierroksilla, kun vika oli korjattu.
Samppa1300:
Sehän riippuu siitä, mitä haluaa saada selville.
Minua kiinnostaa eniten toteutuva pitkän ajan keskikulutus, mutta en silti yritä omia "normaalia" ajotapaa itselleni. Se on vain minun ympäristössäni toteutuva tilanne.
Sen lisäksi minua kiinnostavat triviatietona lyhyempienkin pätkien, vaikka yhden tankillisen tai yhden reissun toteutuneet lukemat. Näistä puhun vain poikkeuksellisesti. Silloinkin mainitsen kyseessä olevan lyhyen matkan mittaus, minkä toivottavasti valistunut lukija ymmärtää kasvaneena virhemarginaalina ja kenties myös hetkellisesti noudatettavana "normaalista poikkeavana" ajotapana ja -ympäristönä.
En väheksy näiden lyhyiden mittausten merkitystä tai oikeellisuutta, mutta ne ovat lyhyen ajan tuokiokuvia, joten eiväthän ne tietenkään voi kuvata polttoainekustannuksiani vuoden aikana.
Utelias kun olen, kävin myös katsomassa vasta ostamani auton pohjat, vaikka kuten jo sanottiinkin, niillä ei ole autoilun kulujen kanssa mitään tekemistä. Se on vain yksittäinen kahteen suuntaan samalla tieosuudella tarkoituksella auton kulutusoptimissa ajettu ennätyslukema, jonka voi heittää pöytään, kun joku erehtyy sanomaan "ei koskaan, ei mahdollista"
Juuri tästä syystä näitte yllä aiemman autoni pitkän ajan keskiarvon, eikä vain kesäkelissä nykyisellä autollani ajettua lukemaa. Uusi 2012 mallinen on vielä uudemman auton litran alemmassa normilukemassa, mutta uskon talven ja Webaston pitävän huolen tilanteen "normalisoitumisesta" talven aikana?
Odotan jo innolla ensi kevättä, jolloin vuosikeskiarvoni on oletettavasti yli keskiarvon ja ensimmäistä kertaa ajourallani minustakin tulee normaali kuljettaja
Hiilipäästö:
Minusta tuossa on lupaavaa myös isomman ja suurimoottorisemman auton optimoinnin mahdollisuus meidän pitkiä matkoja ajavien kannalta.
Jäädään mielenkiinnolla odottamaan automaattivaihteisen suoritusta? Se ei vähennä manuaalin hyvyyttä, mutta aiemmissa malleissaan Volvo on antanut automaateillaan muille kohtuuttoman suuren etumatkan. Toivottavasti PowerShiftit ovat parempia?
740 GLE:
Tämän uuden D4:n automaatti on 8-pykäläinen Aisin.
Powershift on Fordin käyttämä nimike 6-pykäläiselle Getragin kaksoiskytkinlaatikolle, jota löytyy Volvostakin mm. D2, T3 ja T4 koneista.
kuruma:
Oma kokemus on samankaltainen. Normilukemiin tai suht lähelle niitä pääsee taloudellisella ajotavalla. Maantielukemaan on vaikea päästä, mutta kaupungissa normin alittaminen ei ole edes kovin vaikeaa. Tosin maantielukemaan vaikuttaa suoraan keskinopeus, pääteillä se on yleensä kovempi kuin nuo normissa simuloidut lukemat.
740 GLE:
Ei kai tuossa sinun normaaliuteen otettu kantaa vaan ajoprofiiliin.
Muistatko paljonko Taunus kulutti ja mikä ero oli Volvoon verrattuna?
740 GLE:
Tuota kisan tulosta arvioitaessa pitää myös muistaa se, että parhaat tulokset saaneet autot tuskin ovat edes kunnolla ajokuntoisia ja käyttö on jotain sellaista, mitä en itse ainakaan harrasta. Ja kun tulos ajetaan kaupallisissa tarkoituksissa, kaikki on mahdollista.
Miten noita Autoliiton taloudellisuusajo-kilpailuun osallistuneita autoja oli peukaloitu? Käsittääkseni säännöt määrittelevät, että autojen on oltava vakio- ja katsastuskuntoisia.
Esimerkiksi samaa Volvoa on koeajettu iltapäivälehtien (osaavien auto-)toimittajien toimesta ja pienellä kulutuksella on mennyt. Vai onko niin, että Volvo antaa koeajettavaksi/kilpailukappaleeksi vain heidän "ekologisuus-peukaloinnin" läpikäyneen yksilön?
740 GLE:
Sen takia minä olen ilmoittanutkin vain pitkän ajan keskikulutusta, ensimmäisen Auriksen keskikulutus kolmen vuoden ajalta oli 5.2 l/100km ja nyt tämän uusimman Auriksen lukema on, tosin vasta vuoden ajalta 5.1 l/100km. Se että olen oman ajoni "normittanut" johtuu pitkälti siitä että tuolle tasolle se noiden Toyotan hybridien, Priuksen ja Aurisien kulutukset näköjään sattuvat muillakin käyttäjillä.
740 GLE:
Niin kiinnostaa minuakin ja olen monet kerrat myös seurannut noita kulutuksia yksittäisten ajoreissujen suhteen ja jos niistä ilmoittaisin niin voisin sanoa pääseväni lähes EU-kulutuksiin maantieajossa ja kaupungissa ajaessa jopa sen alle mutta ei niillä mun mielestä ole mitään merkitystä vaan sillä kokonaiskulutuksella.
740 GLE:
Viimeksi eilen halusin nähdä sen maksimin eli moottoritienopeudella, 120 km/h rajoitusalueella sports trackerin mukaan nopeudeksi tuli 121 km/h kahteen suuntaan mitattuna 20 km:n matkalta antoi tulokseksi 6.2 l/100km.
TM:n vertailussahan Auris farkku samaisilla 225/45x17 renkailla kulutti tasaisella 120 km/h nopeudella 6.3 l/100km joten taitanee olla Aurisin maksimi ainakin kotimaan nopeuksilla.
740 GLE:
Minä taas odotan innolla sitä tankkausta joka menisi alle 4.6 l/100km keskikulutuksen jonka sain viime kesänä kun auto oli kuukauden vanha, pääsin tuolloin viikon mittaisella ajollani tankillisella yli 800 km ja tulokseksi tuli noinkin pieni, vain 15 % yli EU-kulutuksen....mutta ei taida tulla tuota päivää, mutta toivossa on hyvä elää, millainen ajaja minä sitten mahtanen olla, olenko enää normiajaja ?
Sokea-Reetta:
Esimerkiksi rengaskulmat ja renkaat nyt tuntuvat olevan perusjuttuja noissa luokissa. Renkat säädetään joka suuntaan suoraan, kulutetaan sakkorajoilla ja pumpataan mahdollisimman koviksi. Ajaahan siellä porukkaa vakiokuntoisillakin autoilla, mutta pärjääminen on hankalaa säädettyjä vastaan.
NHB:
Taitavat samaiset säännöt määritellä jotain kilpailussa käytettävistä rengaspaineista. Sääntöjen määritelmä katsastuskelpoinen määrittää renkaiden kulutuspinnan vahvuudesta jotakin, tuskinpa tuommoinen tavan koeajo-Volvo mitään 1,7 mm urasyvyydellä olevia renkaita kisan ajaksi saa alleen. Samaisesta syystä en usko, että ohjaus-/pyöränkulmiin on koskettu.
Olikos sulla jotain faktoja AL ecorun-kilpailu filungeista vai jatketaanko tällä uskon asialla?
Sokea-Reetta:
Tuo on määrittelykysymys. Eräs AL:n eco tourin menestyjä avoimesti noista säädöistä kerto kun kysyin. Voihan olla, että faceliftaus EcoRuniksi poisti säätämisen, mutta en pidä tuota kovin todennäköisenä.
740 GLE:
Kyllähän se teho kivaa siellä pannussa on, ja jos sen saa ilman kulutussakkoa, otan mielelläni. Tämä on siis oikein hyvä pointti. (Vaikka itse potkin kyllä poljinta enemmän kaupunkirampeilla kuin maantiellä. Maantiellä harvoin tulee tilannetta, jossa sitä laillisesti voisi hyödyllisesti käyttää.)
Kaupunkieläjänä en itsekään hae ajamisesta iloa, vaan pikemmin mahdollisimman yllätyksetöntä ja helppoa etenemistä paikasta A paikkaan B ruuhkaliikenteen läpi. (Ja kyllä, mielelläni ottaisin automaattisesti ajavan auton.) Niinpä tuo tomaatti on omalla listallani lähes pakollinen.
Virallisena lukemana Volvo antaa 106 g/km, mikä on 25 % enemmän kuin manuaalille. Tämä herättää vähän kysymyksiä. Voi esimerkiksi olla niin, että manuaalin tulos selittyy poikkeuksellisen pitkillä vaihteilla. Pahempi vaihtoehto on se, että automaatti on huono. Veikkaisin kuitenkin, että arkipäivän kulutusero jää paljon pienemmäksi.
Volvon päästölukemien vertailu on näköjään vähän vaikeaa, kun eri lähteissä (Vulvan omat sivut, Ekoake) on vähän eri ikäisten myllyjen tietoja. Jos Ekoaken tiedot pitävät paikkansa, manuaali-V40 on suoritusarvoiltaan todella outo auto; kiihtyvyys 0-100 vie 7,5 s, mutta huippunopeus on 190 km/h. Automaatilla kiihdytys vie 7,2 s, ja huippunopeus on 230 km/h.
Joku viisaampi voisi myös kertoa, mitä kummallista tuossa V40:n D4:ssa on verrattuna muiden mallien (V60, V70, ...) samaan koneeseen, koska tuossa on hiukan eroa tehoissa (140 kW vs. 133 kW).
Odotin, että sulla on jotain faktatietoa kaikista filungeista mitä esim. Volvoon, Priukseen ja Poloon oli tehty.
Esim. Kilpailuun osallistuneesta Polosta puuttui takapenkki, Priuksen kori oli valmistettu titaanista ja Volvossa oli umpikumirenkaat.
Esittämäsi epäilykset esimerkiksi kilpailun ainoan "tehdastiimin" suorituksesta ovat yhtä tyhjän kanssa. Kenellä tahansa on varaa säädättää ohjaus-/pyöränkulmat mieleisekseen, niin halutessaan. 100?
Ja kun näköjään jatketaan uskon asialla, niin uskon, että Volvon ohjaus-/pyöränkulmat olivat valmistajan määrittelemistä ohjearvoissa (ellei joku iltapäivälehden toimittajatonttu ole niitä koeajaessaan kolhinut toisiin arvoihin).
Taloudellisuusajo kertoo aika hyvin sen, mihin jollain automallilla on minimissään mahdollista päästä. Viritykset on kuitenkin kaikkien autojen kohdalla samankaltaisia. Josssain vaiheessa suosivat kitkarenkaita kun ne rullaavat kevyemmin, mutta nykyisistä eko-rengastuksista löytyy varmaan jo parempiakin vaihtoehtoja. Liian kova rengaspaine ei sekään tuo etua, epätasaisella tienpinnalla taloudellisin rengaspaine ei yleensä ole renkaan kestämä maksimipaine.
Jos auton pyöränkulmat aiheuttavat merkittävää lisää kulutukseen, niin ne on kyllä väärin säädetty. Tuolloin asia näkyisi pidemmässä ajossa renkaiden nopeampana kulumisena. Moottoria voi toki ohjelmoida, mutta epäilen ettei nyrkkipajatasolla päästä kummoiseen tulokseen tehtaan vakioasetuksiin nähden. Esim. monista Bemareista löytyy eco-normal-sport asetukset jo vakiovalikosta, siinä asiaan on jo paneuduttu.
Voiko sitä pitää virittelynä, jos valitsee autoonsa leveiden matalaprofiilirenkaiden sijaan korkeampiprofiiliset ekorenkaat?
Minusta olisi jotenkin selkeämpää, että hybridien viralliset EU kulutukset mitattaisiin siten, että lähtötilanteessa akku olisi tyhjä. Sykli ei taida olla edes 100km joten jos akulla pääsee 30km, vääristää se merkittävästi L/100km mittaustulosta. Tulee näitä 2.9 L/100km yms. tuloksia. Akkuteknologian vähän kehittyessä joku valmistaja tuo vielä hybrid-mallin jonka kulutus on 0 litraa testin mukaan.
Jorma L:
En ole perehtynyt asiaan mutta lukeeko missään miten täysiä nuo hybridien akut sitten ovat ?
Jos Toyotalla lähtee akku tyhjänä ajamaan niin ei se sitä täyteen lataa vaan jo n. 0.5 km:n päästä jäähdytysnesteen riittävästi lämmettyään auto sammuttaa moottorin ja mennään sähköllä.
Jorma L:
En tiedä miten täysiä akut ovat, mutta tuo tyhjän akun lähtökohta olisi hybridille epätasa-arvoinen, koska auto tuottaisi tuolloin syklillä sähköä varastoon. Tilanne jossa hybridin akku on täysin tyhjä on aika poikkeuksellinen. Yleensä auto on ohjelmoitu ylläpitämään joku minimivaraustaso aina.
Sokea-Reetta:
En kai väittänytkään, että tilanne olisi rahasta kiinni. Niin kauan kuin meillä ei ole yksiselitteistä tietoa, niin sinulla on täysi oikeus muodostaa mielipiteitä.
AkiK:
Mielenkiintoista olisikin tietää, että mikä on tuo liian kovan paineen raja ja kuinka epätasainen tien pitää olla. Onko jossakin testissä saavutettu tuo raja? Tässä pari testiä, joissa vierintävastus ei ole kasvanut aika korkeillakaan paineilla.
http://ecomodder.com/forum/showthread.php/experiment-coast-down-distances-rolling-resistance-various-tire-2721.html
http://fandomania.com/tv-review-mythbusters-8-23-minimyth-madness/
Onko autosi renkaissa aurausta tai camber-kulmaa? Jos on, niin silloin nuo kulmat nostavat kulutusta. Ei ehkä niin paljon, että sillä on kovin suurta merkitystä normikäyttäjälle, mutta kilpailussa pienetkin erot voivat ratkaista. Normaalissa käytössä pitää tehdä kompromissi kulutuksen ja ajettavuuden kanssa. Ja kyllä, ei noita rengaskulmia ole säädetty minimoimaan renkaiden kulumista. Renkaiden kuluminen kulutuskisaa nopeampitahtisessa ajossa on myös hieman monimutkaisempi juttu. Suuret mutkanopeudet vaativat tasaiseen kulumiseen eri kulmat kuin suoraan ajaminen.
Eli suosituksia kovemmat paineet kannattaa ehdottomasti laittaa mikäli haluaa säästää polttoainekuluissa, tuossa linkissä saavutetaan n. 3 % pitempi rullausmatka siihen nähden että autossa pidetään 2.7 barin paineita suosituspaineiden 2.1 ja 2.4 baria sijaan. Eli onko tuo myös sama säästö polttoainekuluissa ? Jos noin on niin olen säästänyt 70 euroa polttoainekuluissa vuoden aikana.
On tullut itsekin kokeiltua korkeita ja todella korkeita rengaspaineita ja kyllähän se pudottaa kulutusta reilusti. Samoin auton kaarrekäytös paranee, kun renkaat eivät pääse muljahtelemaan auton alla.
Tuossakin leikissä on se toinen puoli, että kova rengas on todella epämukava ja sen välittämät rajut tärähdykset hajottavat autoa. Siinä pieni bensansäästö ei tunnu missään, kun kun joutuu vaihtamaan joka katsastukseen puslat ja pallonivelet.
Aivan vastaavasti muukin pihistäminen voi olla epäterveellistä. Nuo Volvon kulutuslukemat on saatu aivan varmasti ajamalla alinopeutta kuutonen silmässä todella pienillä kierroksilla, joka taas aiheuttaa suurempaa värähtelyamplitudia (ainakin neloskoneissa) vahingoittaen voimansiirtoa ja kaksoismassavauhtipyörää.
NHB:
Se olisikin mielenkiintoinen tieto, koska sitä tutkitaan monessa urheilulajissa hyvinkin tosissaan. Liian kova rengas ei epätasaisella alustalla lisää rullausta, koska se alkaa käyttäytyä levottomammin, ts. energiaa alkaa kulua renkaan (hyvin pieneen) pystyliikkeeseen tasaisen rullauksen sijaan. Samasta syystä renkaan pintamateriaalin äärimmäinen kovuus ei enää lisää käytännön rullausta.
Mikä se raja taas sitten on, on riippuvainen erittäin monesta asiasta. Renkaasta, sen profiilista, auton jousituksesta, tien epätasaisuudesta jne.
Esim. linkittämissäsi kahdessa linkissä näkee jo selvän eron. Ensimmäisessä rullaavuus ei enää parane 50 psin:n jälkeen. Jälkimmäisessä se paranee tekstin mukaan vielä 65 psi:ssäkin.
Kilpailussa kaikilla on samat konstit käytössä, joten eroja ei tällaisessa synny. Kulmien vaikutus rullaukseen on olemassa mutta ei normaaleilla kulmilla ole kuitenkaan kovin suuri. Ja itse rullauksellakin on aika pieni vaikutus kokonaisuuteen, koska valtaosa auton ajovastuksesta ei synny renkaista vaan ilmanvastuksesta (ja liikkeelle lähtiessä massasta).
Ei, mutta kulmat jotka aiheuttaisivat merkittävää lisävastusta kuluttaisivat merkittävästi myös renkaita eikä niin aggressiivisia kulmia yleensä normaaliautoihin säädetä. Äärimmäiseen mutka-ajoon suunnitelluista vehkeistä voi tuollaisia kulmia tavata, mutta normaaliautoissa ne ovat aika maltillisia.
NHB:
No joo, saivartelen termeillä. Ne lentävät lehmät saivat kamelini selän vuotamaan ylitse
Taunuksen keskiarvo jäi hieman alle 740 GLE:n ensimmäisten 300.000 km keskiarvon 9.1 sadalle. Sen alaraja oli suunnilleen samoissa kuin Volvon 8, mutta yläraja nousi tilanteesta riippuen selvästi enemmän kuin Volvon maksimi 11 sadalle talvipyörityksessä pelkällä työmatkalla. Keskiarvo jäi alhaiseksi, koska Fordin aikaan pyöräilin töissä ja ajot olivat lähes täysin maantieajoa.
Volvossa on nyt taulussa yli 400.000 km, mutta se on jo pian 10 vuotta ollut "normaalista poikkeavassa" kesäautokäytössä. Ajoa on vain kesällä, mutta Volvo varaa ainoan tallipaikan ja talviuniltaan herätettynä se käytetään lämpimäksi aina käyttöauton tarvitessa hetkeksi huolto- tai korjauspaikkaa. Ei viitsi käynnistää konetta vain ajaakseen 10 metriä.
AkiK:
Kiitos. Tuota en tiennytkään, kun en ole enää karkotukseni jälkeen seurannut Volvoa.
Aisin-Warnerin aiemmat mallit olivat minun syyni epäluuloon Volvon automaatteja kohtaan. Toivottavasti uusi on parempi?
PowerShiftinä Fordkin myy tuota samaa Getragia, joka on Esson paarissa paremmassa maineessa kuin VW DSG (=ZF).
Samppa1300:
Eri käyttäjien kokemukset ovat hyvä vihje odotettavissa olevasta kulutuksesta, kunhan arvioi realistisesti mihin kohtaan eri kuljettajien skaalaa tulee itse osumaan.
Olen auton vaihdon yhteydessä seurannut saksalaista kulutusseurantasivustoa, josta rekisteröitymätönkin käyttäjä voi kaivaa eri mallit esiin riittävällä tarkkuudella.
http://www.spritmonitor.de/
Helpossa ympäristössäni sijoitun normaalisti lähelle kärkituloksia, joten auton hankintaa harkitessani katson minne kiinnostavan mallin pohjat sijoittuvat. Jos ajaa keskiarvossa tai raskaalla jalalla, nekin löytyvät samasta paikasta.
Samppa1300:
Moottoritelukemaasi uskoisin 7-vaihteisella turbodieselillä pääseväni, mutta minun kulutukseni tietenkin kasvaa taajamassa.
Minulla on yhden tankillisen pohjat myös 4.6, mutta se ei ollut rehellisellä pelillä koko tankillinen, vaan yksi 1300 km Helsingin reissu. Kävin tankilla nähdäkseni mitä reissulla meni, mutta 80 litran tankissa oli silloin vielä neljännes, eli nelisensataa km jäljellä.
Toimintamatka tankkaamatta on toinen fetissi, minkä näistä keskusteluista voi rakentaa helposti. Guilty as charged
740 GLE:
Tuolta samaiselta sivustolta se löytyy Auriskin, itse asiassa kaikki ajoneuvoni vuodesta 2002 lähtien.
740 GLE:
Niinpä, Toyota ei tuossa kilpailussa hybrideillään pärjää kun tankin koko on vain 45 litraa mutta kyllä silläkin ollaan lähes 900 kilsaa päästy tai olisi jopa tuo 900 kilsaa rikki mennyt jos olisi vaan uskonut bensamittariin ja ajotietokoneeseen, nyt siihen on jo luottoa mutta eipä ollut tuolloin.
740 GLE:
Kyllä tämä uusi Aisin on täysin eri laatikko kuin nuo aiemmat 6-pykäläiset. Ainakin paperilla arvot on kohdallaan.
Volkkarin DSG:täkin on monta versiota, mutta tuo Getragin laatiko on osoittautunut hyväksi. Harmi ettei Ford tarjoa sitä kovin monen moottorin yhteydessä, jatkossa ilmeisesti on tulossa automaatti myös Mondeoon ja Focukseen modernimpiin bensakoneisiin.