Eiköhä se nelivetokin aika helpolla jää jumiin, jos sen ajaa ojaan.
Aika moni käyttää myös talvirenkaita talvisissa olosuhteissa ihan jo noin ohjautuvuuden ja pysähtymisen vuoksi. valintasi on sitten ilmeisesti ajaa ojaan kesärenkailla vai mitä oikein yritätä kertoa?
Komppaan PropJockia.
Ajattelepa keväistä jäälaikkuista pihaluiskaa tai mökkitietä, yhden pyörän alla sula asfaltti/sora, kolmen muun alla jää.
Meidän mökillä käydään hiihtämässä koko talven ajan. Se sijaitsee Suomen runsaslumisimmalla alueella, joten 5 kk vuodessa ei yhdenkään pyörän alle löydy mitään muuta kuin lunta tai jäätä. Lisäksi pihasta lähdetään reiluun vastamäkeen.
Oletteko Zagarat ja PropJock miettineet vaihtoehtoja? Ojaan ajosta selviytymisellä en nelivetoa edes yritä perustella, koska kyse on sen verran harvinaisesta tapahtumasta. Ennakoitavia tilanteita varten itselläni on lumiketjut. Tosin kertaakaan en niitä tositoimissa ole kokeillut, kun ei ole vielä tarvinnut. Ketjut maksoivat vähän yli satasen (Thule), joten satunnaista tarvetta varten se on mielestäni varsin kustannustehokas ratkaisu ja siksi muutaman minuutin askartelun kyllä kestää oikein hyvin. Vaihtoehtona nelivedon kanssa on kulutuslisä ympäri vuoden, joka minun ajokilometreilläni ja 0,75 l/100 km oletuksella tarkoittaa n. 400 euroa vuodessa + nelivedon hankintahinta n. 3000-4000 .
No, en hankkinut nelivetoa selviytyäkseni ojista vaan ajellakseni huolettomammin paikoissa, joissa tarvitaan korkeampi maavara ja joissa kaksivetoisella olisi hankalampaa. Työkeikoilla tuollaisilla paikoilla on myös sen verran kiire, ettei ole aikaa ryhtyä askartelemaan ketjujen kanssa. Kyllä siinä enemmän menee kuin muutamia minuutteja...
Nyt on taas verrokkina kaksivetoinen, en sitä hankkinut säästääkseni vaan koska en tykännyt ko. nelivetomerkistä vaikka neliveto sinänsä toimi kuten pitikin. Kustannuseroista, jota eivät näissä autoluokissa paljon merkitse, voin sanoa jotain noin vuoden kuluttua.
Tämä keskustelu pysyy yllättävän hyvin asiassa, mutta muutamien videoiden kommentoijat ovat vähän heikosti informoituja uskontunnustajia.
Neliveto ja kolme 100% lukkoa on maastoajossa hyvä. Pitävällä pinnalla on silloin kääntöympyrä ehkä jotain 50 - 100 m välillä ja kuivalla asfaltilla on voimansiirto vaarassa särkyä.
Katuauton nelivedon pitää sallia renkaiden ja kardaanien pyörimisnopeuserot paljon joustavammin. Jo liian tiukka keskilukkokin tekee siitä ikävän kankeasti kääntyvän.
Ristiriitaiset vaatimukset ymmärtävälle julistukset parhaasta nelivedosta ovat viihteellisiä.
Itse en ole oikein koskaan ymmärtänyt sitä, että mitä iloa on kyvystä siirtää kaikki teho yhdelle pyörälle on autossa, jonka renkailla ja pyörien tuennalla ei ole mitään asiaa maastoon ylittelemään ojia ja muita esteitä. Vaikea kuvitella tilannetta, jossa näiden nykyistenkään teknologioiden vetokyky loppuisi teillä ja kaduilla ennen maavaraa. Konemiehille on sitten Hiluxit ja muut siihen mäyttöön soveltuvat laitteet. Katuauton nelivedossa lukuisat muut asiat ovat tärkeämpiä.
Kyllä se loppuu vetokyky/pito kadullakin helposti, ei tarvitse olla kuin toisen pyörän alla jää ja toisen asflatti ja vähän ylämäkeä, niin lukosta olisi etua. Samoin lumessa siitä on etua, venerampilla, jne.
Itse taas en ymmärrä, että teknisesti niinkin monimutkainen härpätin kuin auto on, niin sitten jätetään yksittäinen oleellisesti suorituskykyä hankalassa tilanteessa parantava pieni mekanismi laittamatta. Tietysti siksi, ettei 75% CUV:in käyttäjistä maailmalla poistu niillä koskaan kaupungista edes sitä vertaa kuin Suomessa lumessa talvella. Eli saadaan kilpailuetua jättämällä ns. turha "tauhka" pois. Se on myös USA:ssa tyypillistä, ettei laiteta sitä nelivetoakaan, heille riittää että auto näyttää maasturilta. Ompas taas, säästömalli...
Itse taas en ymmärrä, että teknisesti niinkin monimutkainen härpätin kuin auto on, niin sitten jätetään yksittäinen oleellisesti suorituskykyä hankalassa tilanteessa parantava pieni mekanismi laittamatta.
Nelivedon vaatimukset riippuvat käyttätarkoituksesta. Vahvasti oikaistuna, vetovoiman maksimointi minimoi ketteryyden ja ajettavuuden maantiellä. Nelivetoisen katuauton ajettavuus siis vaikeutuu, jos sen voimansiirto rakennetaan veneen nostoa ja lumilingon vetoa varten. Paitsi, jos se lumilinkoveto tehdään kytkettäväksi, että sen saa pois kiusaamasta ajon aikana.
Hintakilpailukyky on tietenkin vahva motivaattori jättää katuautosta pois kaikki, millä ei arvella saavutettavan uusia asiakkaita.
Missähän suhteessa vaikkapa Mercedes ML malleja myydään valinnaisella offroad-paketilla ja ilman sitä? Veikkaan, että on harvinainen optio?
Itse taas en ymmärrä, että teknisesti niinkin monimutkainen härpätin kuin auto on, niin sitten jätetään yksittäinen oleellisesti suorituskykyä hankalassa tilanteessa parantava pieni mekanismi laittamatta.
Nelivedon vaatimukset riippuvat käyttätarkoituksesta. Vahvasti oikaistuna, vetovoiman maksimointi minimoi ketteryyden ja ajettavuuden maantiellä. Nelivetoisen katuauton ajettavuus siis vaikeutuu, jos sen voimansiirto rakennetaan veneen nostoa ja lumilingon vetoa varten. Paitsi, jos se lumilinkoveto tehdään kytkettäväksi, että sen saa pois kiusaamasta ajon aikana.
Hintakilpailukyky on tietenkin vahva motivaattori jättää katuautosta pois kaikki, millä ei arvella saavutettavan uusia asiakkaita.
Missähän suhteessa vaikkapa Mercedes ML malleja myydään valinnaisella offroad-paketilla ja ilman sitä? Veikkaan, että on harvinainen optio?
Ei se välttämättä vaikeudu, sehän riippuu vain siitä, millä tavalla neliveto on toteutettu, eli kuten sanoitkin, onko lukko kytkettävä vai onko se peräti automaattinen, onko se kokonaan mekaaninen vai onko siinä korkeampaa älyä. Tietysti monimutkaisempi toteutus nostaa kustannuksia . . .
Epäilen, että tulevaisuudessa kun sähköiset voimansiirrot yleistyvät hybridiautojen myötä, saadaan paljon parempia nelivetoja tavan autoihinkin sähkömoottorin helpon ohjattavuuden ansiosta.
740 GLE "Nelivedon vaatimukset riippuvat käyttätarkoituksesta. Vahvasti oikaistuna, vetovoiman maksimointi minimoi ketteryyden ja ajettavuuden maantiellä. Nelivetoisen katuauton ajettavuus siis vaikeutuu, jos sen voimansiirto rakennetaan veneen nostoa ja lumilingon vetoa varten. Paitsi, jos se lumilinkoveto tehdään kytkettäväksi, että sen saa pois kiusaamasta ajon aikana. "
Vetovoiman lisääminen parantaa myös maantieajettavuutta talviolosuhteissa. Sivutuulikaan ei ota niin rajusti, kun kaikki pyörät vetää. Tämä asia on ollut esillä jo ensimmäisten Audin quatrojen osalta 80- luvun lopulla. Tältä osin tilanne on parempi "kiinteämmillä" nelivedoilla kuin mitä kytkeytyvillä, joissa on niissäkin eroa. Osassa momenttia siirretään muutama prosentti aina toisellekin akselille. Samat asiat pätee myös vesiliirron suhteen. Mutta nopeudet kasvaa näillä neliveto vehkeillä sellaisiin lukemiin suhteessa olosuhteisiin, että näitä autoja ei pitäisi antaa keskenkasvuisille tai sille tasolle jääneille.
Mutta kyllä nuo taajamat nykykaupungeissa alkaa olemaan aurauksista säästämisen nimissä kaikkein eniten niitä nelivedon paikkoja, mikäli haluaa edetä helpommin ja varmemmin.
Kaikki nämä henkilöautonelivedot on aika onnettomia tosi vetotehtävissä. Aivan kaikki. Joten jos sellaista enemmän harrastaa, kannattaa hankkia ihan oikea neliveto (Land C, Land R...) tai jättää hommat muutoin enemmän työkoneille, niin on paljon vähemmän remontteja autossa...
Kaikki nämä henkilöautonelivedot on aika onnettomia tosi vetotehtävissä. Aivan kaikki. Joten jos sellaista enemmän harrastaa, kannattaa hankkia ihan oikea neliveto (Land C, Land R...) tai jättää hommat muutoin enemmän työkoneille, niin on paljon vähemmän remontteja autossa...
Epäilen, että tulevaisuudessa kun sähköiset voimansiirrot yleistyvät hybridiautojen myötä, saadaan paljon parempia nelivetoja tavan autoihinkin sähkömoottorin helpon ohjattavuuden ansiosta.
Toivottavasti löydät mieleisesi. Minä en osaa kuvitella, miten katuauton neliveto enää paranisi uudesta takapainoisella voimanjaolla ja vapaasti pyörivällä keskitasauspyörästöllä varustetusta quattrosta.
Kyllä se loppuu vetokyky/pito kadullakin helposti, ei tarvitse olla kuin toisen pyörän alla jää ja toisen asflatti ja vähän ylämäkeä, niin lukosta olisi etua. Samoin lumessa siitä on etua, venerampilla, jne.
Itse taas en ymmärrä, että teknisesti niinkin monimutkainen härpätin kuin auto on, niin sitten jätetään yksittäinen oleellisesti suorituskykyä hankalassa tilanteessa parantava pieni mekanismi laittamatta. Tietysti siksi, ettei 75% CUV:in käyttäjistä maailmalla poistu niillä koskaan kaupungista edes sitä vertaa kuin Suomessa lumessa talvella. Eli saadaan kilpailuetua jättämällä ns. turha "tauhka" pois. Se on myös USA:ssa tyypillistä, ettei laiteta sitä nelivetoakaan, heille riittää että auto näyttää maasturilta. Ompas taas, säästömalli...
Mitä ne kaksi muuta pyörää tekee tuossa tilanteessa? Itse olen kaduilla päässyt mainiosti eteenpäin niin etu- kuin takavetoisillakin. Ongelmitta olen liikkeelle päässyt myös silloin, kun kaikkien neljän pyörän alla on ollut jäätä. Etuvedon etenemistä mun mielestä rajoittaa lähinnä pohjan verhouysmuoviem kestavyys. En oikei millään jaksa uskoa, että edes kohtuullisesti toimivalla nelivedolla voisi olla ongelmia noissa tilanteissa riipumatta siitä, kuinka paljon muita enemmän yhdellä pyörällä on vetoja.
Toivottavasti löydät mieleisesi. Minä en osaa kuvitella, miten katuauton neliveto enää paranisi uudesta takapainoisella voimanjaolla ja vapaasti pyörivällä keskitasauspyörästöllä varustetusta quattrosta.
Oikeissa quattroissahan keskitasauspyörä ei pyöri vapaasti, vaan vääntömomentin tunnistaen.
Mutta asiaan, valitsisin milloin tahansa quattron sijaan tämän G-mallin nelivetotekniikan puutteista huolimatta, koska siinä on riittävästi ilmaa alla:
Onko quattrossasi liian mukava alusta, liian hyvä ajettavuus ja liian pieni kulutus? Se, ettei tuota portaaliakselia käytetä laajemmin, ei ole pelkkää sattumaa.
Penteles, ei voi kuin onnitella noin pienistä kulutuslukemista. Itse ajoin 8 vuotta vm. 2003 manuaali-CRV:llä. Sen keskikulutus oli noin 9 litraa. Kahdeksan alle en päässyt juuri koskaan.
Edellinen neliveto oli Dacia Duster 1,5 diesel. Keskikulutus 6,5.
Kun kaikkien neljän pyörän alla on jäätä, ei tarvita mitään muuta kuin hyvät renkaat. Haaste on juuri silloin, kun kaikkien pyörien alla ei ole sama alusta, niin saada ne pitävät pyörät vetämään.
Oikeassa olet, ilmankin pärjää. Kuten myös pärjää ilman nelivetoa kokonaan.
Niin no, en tarkoittanut Quattroa, vaan pikemminkin kokonaan avoinperäisiä ehkä keskeltäkin avoimella voimanjaolla olevia.
Huippu hyviäkin nelivetoja kyllä on useita, mutta niitä vaivaa se, että ne ovat teknisesti monimutkaisia, jonka vuoksi kalliita ja ennenkaikkea kalliita korjata. Sellainen ei ehkä ole optimaalinen ratkaisu. Kansanautossa tekniikan pitäisi olla yksinkertainen.
@mikahe Huippu hyviäkin nelivetoja kyllä on useita, mutta niitä vaivaa se, että ne ovat teknisesti monimutkaisia, jonka vuoksi kalliita ja ennenkaikkea kalliita korjata. Sellainen ei ehkä ole optimaalinen ratkaisu. Kansanautossa tekniikan pitäisi olla yksinkertainen.
Yksinkertainen kansanauton tekniikka oli aikoinaan Nissan Patrolissani. Neliveto kepistä päälle ja kaikki pyörät pyorivät aina samalla nopeudella. Lukkojen puute oli ainut epäkohta.
Sitten oli koko liuta ominaisuuksia, jotka tämän yksinkertaisen toimivuuden vastineeksi piti sietää...
mikahe:
Eiköhä se nelivetokin aika helpolla jää jumiin, jos sen ajaa ojaan.
Aika moni käyttää myös talvirenkaita talvisissa olosuhteissa ihan jo noin ohjautuvuuden ja pysähtymisen vuoksi. valintasi on sitten ilmeisesti ajaa ojaan kesärenkailla vai mitä oikein yritätä kertoa?
740 GLE:
Oletteko Zagarat ja PropJock miettineet vaihtoehtoja? Ojaan ajosta selviytymisellä en nelivetoa edes yritä perustella, koska kyse on sen verran harvinaisesta tapahtumasta. Ennakoitavia tilanteita varten itselläni on lumiketjut. Tosin kertaakaan en niitä tositoimissa ole kokeillut, kun ei ole vielä tarvinnut. Ketjut maksoivat vähän yli satasen (Thule), joten satunnaista tarvetta varten se on mielestäni varsin kustannustehokas ratkaisu ja siksi muutaman minuutin askartelun kyllä kestää oikein hyvin. Vaihtoehtona nelivedon kanssa on kulutuslisä ympäri vuoden, joka minun ajokilometreilläni ja 0,75 l/100 km oletuksella tarkoittaa n. 400 euroa vuodessa + nelivedon hankintahinta n. 3000-4000 .
No, en hankkinut nelivetoa selviytyäkseni ojista vaan ajellakseni huolettomammin paikoissa, joissa tarvitaan korkeampi maavara ja joissa kaksivetoisella olisi hankalampaa. Työkeikoilla tuollaisilla paikoilla on myös sen verran kiire, ettei ole aikaa ryhtyä askartelemaan ketjujen kanssa. Kyllä siinä enemmän menee kuin muutamia minuutteja...
Nyt on taas verrokkina kaksivetoinen, en sitä hankkinut säästääkseni vaan koska en tykännyt ko. nelivetomerkistä vaikka neliveto sinänsä toimi kuten pitikin. Kustannuseroista, jota eivät näissä autoluokissa paljon merkitse, voin sanoa jotain noin vuoden kuluttua.
NHB:
Kyllä se loppuu vetokyky/pito kadullakin helposti, ei tarvitse olla kuin toisen pyörän alla jää ja toisen asflatti ja vähän ylämäkeä, niin lukosta olisi etua. Samoin lumessa siitä on etua, venerampilla, jne.
Itse taas en ymmärrä, että teknisesti niinkin monimutkainen härpätin kuin auto on, niin sitten jätetään yksittäinen oleellisesti suorituskykyä hankalassa tilanteessa parantava pieni mekanismi laittamatta. Tietysti siksi, ettei 75% CUV:in käyttäjistä maailmalla poistu niillä koskaan kaupungista edes sitä vertaa kuin Suomessa lumessa talvella. Eli saadaan kilpailuetua jättämällä ns. turha "tauhka" pois. Se on myös USA:ssa tyypillistä, ettei laiteta sitä nelivetoakaan, heille riittää että auto näyttää maasturilta. Ompas taas, säästömalli...
Matti-:
Nelivedon vaatimukset riippuvat käyttätarkoituksesta. Vahvasti oikaistuna, vetovoiman maksimointi minimoi ketteryyden ja ajettavuuden maantiellä. Nelivetoisen katuauton ajettavuus siis vaikeutuu, jos sen voimansiirto rakennetaan veneen nostoa ja lumilingon vetoa varten. Paitsi, jos se lumilinkoveto tehdään kytkettäväksi, että sen saa pois kiusaamasta ajon aikana.
Hintakilpailukyky on tietenkin vahva motivaattori jättää katuautosta pois kaikki, millä ei arvella saavutettavan uusia asiakkaita.
Missähän suhteessa vaikkapa Mercedes ML malleja myydään valinnaisella offroad-paketilla ja ilman sitä? Veikkaan, että on harvinainen optio?
740 GLE:
Ei se välttämättä vaikeudu, sehän riippuu vain siitä, millä tavalla neliveto on toteutettu, eli kuten sanoitkin, onko lukko kytkettävä vai onko se peräti automaattinen, onko se kokonaan mekaaninen vai onko siinä korkeampaa älyä. Tietysti monimutkaisempi toteutus nostaa kustannuksia . . .
Epäilen, että tulevaisuudessa kun sähköiset voimansiirrot yleistyvät hybridiautojen myötä, saadaan paljon parempia nelivetoja tavan autoihinkin sähkömoottorin helpon ohjattavuuden ansiosta.
740 GLE "Nelivedon vaatimukset riippuvat käyttätarkoituksesta. Vahvasti oikaistuna, vetovoiman maksimointi minimoi ketteryyden ja ajettavuuden maantiellä. Nelivetoisen katuauton ajettavuus siis vaikeutuu, jos sen voimansiirto rakennetaan veneen nostoa ja lumilingon vetoa varten. Paitsi, jos se lumilinkoveto tehdään kytkettäväksi, että sen saa pois kiusaamasta ajon aikana. "
Vetovoiman lisääminen parantaa myös maantieajettavuutta talviolosuhteissa. Sivutuulikaan ei ota niin rajusti, kun kaikki pyörät vetää. Tämä asia on ollut esillä jo ensimmäisten Audin quatrojen osalta 80- luvun lopulla. Tältä osin tilanne on parempi "kiinteämmillä" nelivedoilla kuin mitä kytkeytyvillä, joissa on niissäkin eroa. Osassa momenttia siirretään muutama prosentti aina toisellekin akselille. Samat asiat pätee myös vesiliirron suhteen. Mutta nopeudet kasvaa näillä neliveto vehkeillä sellaisiin lukemiin suhteessa olosuhteisiin, että näitä autoja ei pitäisi antaa keskenkasvuisille tai sille tasolle jääneille.
Mutta kyllä nuo taajamat nykykaupungeissa alkaa olemaan aurauksista säästämisen nimissä kaikkein eniten niitä nelivedon paikkoja, mikäli haluaa edetä helpommin ja varmemmin.
Kaikki nämä henkilöautonelivedot on aika onnettomia tosi vetotehtävissä. Aivan kaikki. Joten jos sellaista enemmän harrastaa, kannattaa hankkia ihan oikea neliveto (Land C, Land R...) tai jättää hommat muutoin enemmän työkoneille, niin on paljon vähemmän remontteja autossa...
inspektor70:
Pitää paikkansa, ei vedä yhtään: https://www.youtube.com/watch?v=qy1fFhePaKw 1:00->
https://www.youtube.com/watch?v=0Ge9yD5lHF8 0:30->
Matti-:
Toivottavasti löydät mieleisesi. Minä en osaa kuvitella, miten katuauton neliveto enää paranisi uudesta takapainoisella voimanjaolla ja vapaasti pyörivällä keskitasauspyörästöllä varustetusta quattrosta.
Matti-:
740 GLE:
Oikeissa quattroissahan keskitasauspyörä ei pyöri vapaasti, vaan vääntömomentin tunnistaen.
Mutta asiaan, valitsisin milloin tahansa quattron sijaan tämän G-mallin nelivetotekniikan puutteista huolimatta, koska siinä on riittävästi ilmaa alla:
http://www.auto-motor-und-sport.de/bilder/faehrt-hier-die-hardcore-version-des-6x6-mercedes-g63-amg-4x4-green-monster-8876242.html?fotoshow_item=17
"46 sentin maavara ja metrin kahluusyvyys - maastokelpoisuus josta useimmat SUVit eivät uskalla edes haaveilla"
mikahe:
Onko quattrossasi liian mukava alusta, liian hyvä ajettavuus ja liian pieni kulutus? Se, ettei tuota portaaliakselia käytetä laajemmin, ei ole pelkkää sattumaa.
Zagarat:
Minun parin vuoden kulutukset voi katsoa täältä:
https://docs.google.com/spreadsheets/d/16-r_Z0fa1HH5aZrI4kBHAFmndOHrMod2V3cUuHeRHQ8/pubhtml?gid=0&single=true
Auto toiminut hienosti, keskikulutus 7,88 l/100km ja yksi 200 huolto tehtynä.
Auto siis viime vuoden malli Honda CR-V Lifestyle Business 2.0 i-VTEC Aut.
Penteles, ei voi kuin onnitella noin pienistä kulutuslukemista. Itse ajoin 8 vuotta vm. 2003 manuaali-CRV:llä. Sen keskikulutus oli noin 9 litraa. Kahdeksan alle en päässyt juuri koskaan.
Edellinen neliveto oli Dacia Duster 1,5 diesel. Keskikulutus 6,5.
@mikahe
Noissa videoissa kysymys ei niinkään ollut nelivedon edistyneisyydestä, vaan auton massasta ja kuljettajasta.
Hyvä nelvieto audissa silti toki on ja varmasti painavana autona on ihan hyvä vetoautokin.
@NBH
Kaksi pyörää lyö tyhjää ja kaksi on paikoillaan.
Kun kaikkien neljän pyörän alla on jäätä, ei tarvita mitään muuta kuin hyvät renkaat. Haaste on juuri silloin, kun kaikkien pyörien alla ei ole sama alusta, niin saada ne pitävät pyörät vetämään.
Oikeassa olet, ilmankin pärjää. Kuten myös pärjää ilman nelivetoa kokonaan.
@740 GLE
Niin no, en tarkoittanut Quattroa, vaan pikemminkin kokonaan avoinperäisiä ehkä keskeltäkin avoimella voimanjaolla olevia.
Huippu hyviäkin nelivetoja kyllä on useita, mutta niitä vaivaa se, että ne ovat teknisesti monimutkaisia, jonka vuoksi kalliita ja ennenkaikkea kalliita korjata. Sellainen ei ehkä ole optimaalinen ratkaisu. Kansanautossa tekniikan pitäisi olla yksinkertainen.
Matti-:
Yksinkertainen kansanauton tekniikka oli aikoinaan Nissan Patrolissani. Neliveto kepistä päälle ja kaikki pyörät pyorivät aina samalla nopeudella. Lukkojen puute oli ainut epäkohta.
Sitten oli koko liuta ominaisuuksia, jotka tämän yksinkertaisen toimivuuden vastineeksi piti sietää...