Toivottavasti maahantuoja on toimittanut testiin tuolla perusrengaskoolla. Testin teknisistä tiedoista sitten näemme, millaisilla renkailla kukin testiauto on varustettu.
Onko nyt niin, että mielestäsi jokaisessa autossa pitäisi olla kapein ja korkein siihen hyväksytty vaihtoehto ja testin suorittavan lehden pitäisi tehdä valinta? Minkä merkkiset renkaat kuluisi valita?
Rengasmerkkiin en puutu, koska yksi on hyvä yhdessä, toinen toisessa asiassa.
Rengaskoko on taas se talviolosuhteissa etenemiskykyyn oleellisesti vaikuttava asia.
Käytännössä talvitestiautossa pitäisi olla alla se kapein rengaskoko, jolla mallia markkinoidaan eli se ns perusrengas. Leveämmät ja matalaprofiilisemmat vaihtoehdot voi sitten jättää kesätesteihin, koska kuivalla ja paljaalla asfaltilla niistä saattaa olla muutakin hyötyä kuin ulkonäölliset seikat.
Ongelman muodostaa yleensä se, että ns paremmin varustelluissa- / bisnesversioissa on rengastuksena vakiota leveämmät / matalaprofiilisemmat renkaat jotka talvirengaskokona ovat huonommat kuin ns vakiorengas.
Kapein mahdollinen rengaskoko on 30 mm rekisteriotteeseen merkittyä / merkittyjä kapeampi.
Itsellä vakiorengaskoko 215 / 55 / 16, jolla pärjää kohtalaisesti talviolosuhteissa. Rekisteriotteessa myös 17 ja 18 tuuman kokovaihtoehdot, mutta ei tulisi mieleenikään käyttää niitä talviolosuhteissa.
Käytössä minulla on tuon vakiokoon 215 / 55 / 16 sijaan hieman harvinaisempi 195 / 65 /16 talvirengaskoko (20 mm kapeampi kuin rekisteriotteessa oleva kapein koko). Uraherkkyyden suhteen tuo 195 leveä on mukavampi ajaa ja auraamattomilla teillä liikkuessa perille pääsee paremmin.
Joskus on joutunut lapioonkin turvautumaan, kun tiellä on olut yli puolen metrin kinoksia.
PS Kirjoitit toisessa viestissäsi, ettet ole asellaista autoa ajanut, etteikö sillä pärjäisi suomalaisissa olosuhteissa. Käytännössä ilmeisesti tarkoitit, ettet ole sellaisiin keliolosuhteisiin koskaan joutunut, joissa et olisi autollasi pärjännyt.
PS Kirjoitit toisessa viestissäsi, ettet ole asellaista autoa ajanut, etteikö sillä pärjäisi suomalaisissa olosuhteissa. Käytännössä ilmeisesti tarkoitit, ettet ole sellaisiin keliolosuhteisiin koskaan joutunut, joissa et olisi autollasi pärjännyt.
Aika monenlaisissa olosuhteissa olen ajanut. Puolimetriseen hankeen tosin en henkilöautolla edes yritä ajaa. Etenemiskykyä enemmän rajoittaa muoviverhoilujen kestävyys ja lumen tunkeutuminen konetilaan.
Useimmat liikkuvat pääteillä ja kaupungeissa. Noissa renkaille on hyvä asettaa myös monia muita vaatimuksia kuin etenemiskyky. Itse asiassa etenemiskykyä vaaditaan todella harvoin noissa olosuhteissa, mutta meno saisi olla vakaata koko ajan. Mielestäni paras rengas telvitestiin ei ole se, joka tarjoaa parhaan pidon jossain yhdessä erittäin harvinaisessa tilanteesa vaan se, joka tarjoaa parhaan kompromissin kaikkiin talviolosuhteisiin.
Mistä tiedät, että se on paras mahdollinen autoosi? Jos muilta samanlaisilla autoilla ajavilta kysytään, niin saadaan takuulla hyvin poikkeavia vastauksia.
Onko äidinkielesi joku muu kuin suomi?
Oman kokemuksen kautta voin todeta, että kyseiset Nokian renkaat sopivat autooni erittäin hyvin. Renkaiden käytös kuivalla ja märällä kelillä on testienkin valossa erinomainen muihin verrattuna ja näin on myös käytännössä. Kokemus kitkarenkaista (Vredestein) samalla autolla on täysin päinvastainen. Pito märällä oli selvästi huonompi, eikä kuivallakaan ollut kehumista. Kuten olen sanonut ennenkin talvikeleillä mahdollisimman kapeat nastarenkaat ja kesäksi kesärenkaat. Kokemukseni kitkarenkaista ei ollut riittävän hyvä että olisin siirtynyt niiden käyttäjäksi. On niitä vuosien varrella ollut kesä- ja nastarenkaita jotka ei BMW:hen ole sopineet ja taas niitä jotka sopii. Kokemus auttaa valintoja tehdessä, se mikä on hyväksi koettu toimii.
Käytössä minulla on tuon vakiokoon 215 / 55 / 16 sijaan hieman harvinaisempi 195 / 65 /16 talvirengaskoko (20 mm kapeampi kuin rekisteriotteessa oleva kapein koko). Uraherkkyyden suhteen tuo 195 leveä on mukavampi ajaa ja auraamattomilla teillä liikkuessa perille pääsee paremmin.
Halkaisijaltaan tuo on 17 mm isompi kuin alkuperäinen, mutta ei varmaan vielä ota mihinkään kiinni. Mittarivirheseen vaikuttaa 3 km/h, joten laittoman puolelle tuskin menee. Varmaan hyvä valinta siis.
Mikä rengas sinulla on, kun tuollaisen koon olet jostain löytänyt? Vai onko se kuitenkin 195/60-16?
Oman kokemuksen kautta voin todeta, että kyseiset Nokian renkaat sopivat autooni erittäin hyvin.
Onko joku ongelma, kun alkuperää kyselet?
Esimerkiksi Nokianilla on myös Hakka Black, Blue ja Green. Miksi Z G2 on noita parempi rengas? Paljonko omaat kokemusta noista muista vaihtoehdoista. Tai millä tavalla Contin PremiumContact 5 ja SportContact 5 ovat huonompia?
Monet lauseesi ovat sellaisia, että ne sopisivat suomea toisena tai kolmantena kielenä puhuvalle: "TM voisi lukijoiltaan tehdä kyselyn ennen kulloiseenkin testiin kyseisillä autoilla tulevilla ajavilta kuljettajilta parasta mahdollista rengastusta."
NHB, niin voisi tuon lauseen laittaa selkokielelle vaikka näin. TM voisi tehdä kyselyn lukijoilleen mikä rengas sopii kyseisiin autoihin parhaiten, tähän tulevaan talviautotestiin?
Olen maininnut joskus, että lukihäiriöni vaikuttaa lauseisiini vaikka kuinka yritän. Ei se aina onnistu parhaalla mahdollisella tavalla hyvästä yrityksestä huolimatta. Kieltämättä tuo lause oli kiiruulla kirjoitettu ja oli aihetta kritisointiin. Kirjottelu on ainoa konsti saada tuo vika korjattua ja kai suurin osa kuitenkin ymmärtää mitä kulloinkin tarkoitan.
Jos tästä syystä joku ryhtyy solvaaman niin toimitus varmaan tekee siitä lopun heti alkuunsa.
Halkaisijaltaan tuo on 17 mm isompi kuin alkuperäinen, mutta ei varmaan vielä ota mihinkään kiinni. Mittarivirheseen vaikuttaa 3 km/h, joten laittoman puolelle tuskin menee. Varmaan hyvä valinta siis.
Mikä rengas sinulla on, kun tuollaisen koon olet jostain löytänyt? Vai onko se kuitenkin 195/60-16?
Bridgestone noranza 2 löytyy myös koossa 195/65 R16 96 T XL. Renkaat hankittu syksylla 2010. Pysyy hyvin 6,5 tuuman vakiopeltivanteilla, joten uusia vanteita ei em rengaskoon vuoksi tarvitse hankkia.
Renkaan kehä on 1 % isompi kuin 215/55 /16 koossa, joten nopeusmittarivirhe on noin 1 km pienempi satasen nopeudessa.
Koska rengas on 20 mm kapeampi = 10 mm kummaltakin puolen, ei kääntymisissä tule ongelmia.
Autona C5, jonka hydroaktive 3 laskee jousitusta parisen senttiä yli 110 km / h nopeuksissa ja nostaa sen taas vakioksi 90 km nopeudessa. Vakioasennossa on kyllä riittävästi tilaa hieman isommillekkin renkaille Yli 110 nopeudessa en tosin ole joutunut kääntämään ohjausta täysin linkkuun.
Aika monenlaisissa olosuhteissa olen ajanut. Puolimetriseen hankeen tosin en henkilöautolla edes yritä ajaa. Etenemiskykyä enemmän rajoittaa muoviverhoilujen kestävyys ja lumen tunkeutuminen konetilaan.
Useimmat liikkuvat pääteillä ja kaupungeissa. Noissa renkaille on hyvä asettaa myös monia muita vaatimuksia kuin etenemiskyky. Itse asiassa etenemiskykyä vaaditaan todella harvoin noissa olosuhteissa, mutta meno saisi olla vakaata koko ajan. Mielestäni paras rengas telvitestiin ei ole se, joka tarjoaa parhaan pidon jossain yhdessä erittäin harvinaisessa tilanteesa vaan se, joka tarjoaa parhaan kompromissin kaikkiin talviolosuhteisiin.
Etenemiskyvyssä on olut jo muutamana talvena vaikeuksissa myös kehäkolmosen sisäpuolella.
Tuttu autokauppias kehuikin, että Pekka Sauri on pääkaupunkiseudun paras "maasturimyyjä". Qasqhai oli v 2013 eniten myyty automalli.
Talvirenkailla ajetaan suomessä pääasiassa alle 100 km/ h nopeuksia, joten nopean ajon ominaisuuksia niissä ei tarvita, vaan pitoa, jarrutusta ja etenemiskykyä. Erot optimioloissa kuivalla asfaltilla on eri rengasprofiileilla / leveyksillä melko pieniä, mutta kun tulee lunta, sohjoa ja peilijäätä, eroja alkaa rengasprofiilien ja leveyksien myötä löytymään.
Käytännössä paras kompromissi löytyy yleensä siitä kyseisen auton perusmallin perusrengaskoosta, tai vielä hieman kapeammasta.
Ne paremmin varusteltujen mallien matalaprofiiliset ulkonäköläskit eivät yleensä ole mitenkään hyviä talvirengaskokoja.
Minulla on 225 leveät nastarenkaat 16 " koossa ja ikinä ei ole ollut mitään ongelmia talvella etenemiskyvyssä tai pidossa. Kesärenkaat on saman levyiset, mutta 17 " ja profiililtaan siis matalammat. Olenkin harmitellut, etten ottanut autoa ostaessa myös talvirenkaisiin 17 " kokoa, koska 16 " on niin aneemisen näköiset.
Eli se on paljon autosta kiinni ja noinkin leveät renkaat voi toimia hyvin talvella joissain autoissa.
[
Olen maininnut joskus, että lukihäiriöni vaikuttaa lauseisiini vaikka kuinka yritän. Ei se aina onnistu parhaalla mahdollisella tavalla hyvästä yrityksestä huolimatta. Kieltämättä tuo lause oli kiiruulla kirjoitettu ja oli aihetta kritisointiin. Kirjottelu on ainoa konsti saada tuo vika korjattua ja kai suurin osa kuitenkin ymmärtää mitä kulloinkin tarkoitan.
Jos tästä syystä joku ryhtyy solvaaman niin toimitus varmaan tekee siitä lopun heti alkuunsa.
Sääliä en kaipaa joten saivartelut sikseen.
Keskityit nyt sivuseikkaan niin tehokkaasti, ettet vastannut itse kysymykseen laisinkaan. Eli toiseen kertaan: miksi Z G2 on esimerkiksi mainittuja verrokkeja parempi?
Pahoittelut siitä, jos koit tulleesi loukatuksi. Kirjoitusasu oli vain sen verran poikkeava, että mietiskelin syytä siihen.
Tuttu autokauppias kehuikin, että Pekka Sauri on pääkaupunkiseudun paras "maasturimyyjä". Qasqhai oli v 2013 eniten myyty automalli.
Talvirenkailla ajetaan suomessä pääasiassa alle 100 km/ h nopeuksia, joten nopean ajon ominaisuuksia niissä ei tarvita, vaan pitoa, jarrutusta ja etenemiskykyä. Erot optimioloissa kuivalla asfaltilla on eri rengasprofiileilla / leveyksillä melko pieniä, mutta kun tulee lunta, sohjoa ja peilijäätä, eroja alkaa rengasprofiilien ja leveyksien myötä löytymään.
Käytännössä paras kompromissi löytyy yleensä siitä kyseisen auton perusmallin perusrengaskoosta, tai vielä hieman kapeammasta.
Ne paremmin varusteltujen mallien matalaprofiiliset ulkonäköläskit eivät yleensä ole mitenkään hyviä talvirengaskokoja.
Kyllä hitaammissakin nopeuksissa on lupa nauttia vakaasta menosta ja hyvästä ohjaustuntumasta. Kapeat renkaat tekevät helposti paljon hallaa noille ominaisyyksiile. Sen alileveän ja kaikkein leveimmän välillä on paljon vaihtoehtoja, joista löytyy takuulla hyvä tasapainoini eri ominaisuuksien suhteen.
Keskityit nyt sivuseikkaan niin tehokkaasti, ettet vastannut itse kysymykseen laisinkaan. Eli toiseen kertaan: miksi Z G2 on esimerkiksi mainittuja verrokkeja parempi?
Ei ole noista mainitsemistasi renkaista kokemusta, mutta Nokian Z G2 renkaat voitti testejä eri maissa, kun kyseiset renkaat itselleni ostin ja hyvin nuo näyttää testeissä pärjäävän edelleen. Tätä ei tarvinne jatkaa tämän enempää.
No kyllä sitä oikeastaan tarvitsisi jatkaa. Automiehenhän piti tietää se paras mahdollinen rangastus autoonsa. Jos automies taasen ei sitä tiedä, niin miksi TM:n kannattaisi vaivautua sitä automieheltä kyselemään?
No kerta kiellon päälle, jos viisi tähteä lätkästään eri testeistä Nokian Z G2 renkaille mitä siitä vielä pitäisi tietää? Eiköhän parhaat ole autoni alla ja nyt loppuu saivartelu.
Neliveto on yliveto kun ajetaan nopeasti huonoissa keleissä, mutta on niissäkin huonot puolensa.
Neliveto on hyvä etenemään, mutta ei toimi jarrutuksissa yhtään paremmin kuin 2-vetoisetkaan. 2-vetoisessa on parempi "perstuntuma" tien liukkauteen, kun se sutii jo kiihdytyksessä.
Totta. Neliveto ei pysähdy yhtään paremmin kuin kaksiveto. Mutta sutimisperstuntumaa en kaipaa, on mukava lähteä rauhallisesti liikkeelle sutimatta. Ja (jatkuvan) nelivedon sivuttaispitokin pitää vielä sellaisessa nopeudessa, jossa kaksiveto luistaa. Nopeasti ajaminen huonossa kelissä ei silti ole suositeltavaa eikä perusteltua.
Kyllä hitaammissakin nopeuksissa on lupa nauttia vakaasta menosta ja hyvästä ohjaustuntumasta. Kapeat renkaat tekevät helposti paljon hallaa noille ominaisyyksiile. Sen alileveän ja kaikkein leveimmän välillä on paljon vaihtoehtoja, joista löytyy takuulla hyvä tasapainoini eri ominaisuuksien suhteen.
Yleensä ohjaustuntuma paranee, mitä kapeampi rengas.
Kapean renkaan ongelma on yleensä sivujen jousto kovissa nopeuksissa kaarrettaessa, mutta se vaatii pitävän alustan. Talviolosuhteissa ei sitä todella pitävää alustaa on harvoin, mutta kuivalla kesäkelillä pitävät kliksit asfaltilla ovat mukavat, kun ajetaan mutkatietä riittävän nopeasti.
Neliveto on yliveto kun ajetaan nopeasti huonoissa keleissä, mutta on niissäkin huonot puolensa.
Neliveto on hyvä etenemään, mutta ei toimi jarrutuksissa yhtään paremmin kuin 2-vetoisetkaan. 2-vetoisessa on parempi "perstuntuma" tien liukkauteen, kun se sutii jo kiihdytyksessä.
Totta. Neliveto ei pysähdy yhtään paremmin kuin kaksiveto. Mutta sutimisperstuntumaa en kaipaa, on mukava lähteä rauhallisesti liikkeelle sutimatta. Ja (jatkuvan) nelivedon sivuttaispitokin pitää vielä sellaisessa nopeudessa, jossa kaksiveto luistaa. Nopeasti ajaminen huonossa kelissä ei silti ole suositeltavaa eikä perusteltua.
Samanlaiset kokemukset. Sutimisperstuntuma kertoo tien liukkauden, ja siinä on nelivetoisten ongelman ydin. Kokematon kuljettaja nelivedon ratissa ei tiedä miten liukas tie on, kun sutimistuntuma puuttuu.
Yleensä ohjaustuntuma paranee, mitä kapeampi rengas.
Kapean renkaan ongelma on yleensä sivujen jousto kovissa nopeuksissa kaarrettaessa, mutta se vaatii pitävän alustan. Talviolosuhteissa ei sitä todella pitävää alustaa on harvoin, mutta kuivalla kesäkelillä pitävät kliksit asfaltilla ovat mukavat, kun ajetaan mutkatietä riittävän nopeasti.
Minusta ihan tavallinen talvikeli (tiellä paljasta asvalttia, mutta osin jäätä tai lunta) pääteillä on riittävän pitävä siihen, että kapeampi rengas heikentää ohjaustuntumaa. Samaa tekee profiilin korottaminen. Itselläni on noista muutoksista kokemusta rengaskoossa 195/65-14 > 185/70-14 ja 175/65-14 > 175/70-14. Näin maltilliset muutokset eivät kuitenkaan pilanneet ominaisuuksia (tuntuma ja vakaus) pääteillä, vaikka niitä havaittavasti heikensikin. Melutaso hiukan aleni, vaikka siihenkin vaikutti moni muukin asia kuin rengaskoko. Uskon vaikutuksen olevan sama sinunkin tapauksessa, vaikka tietysti eri autot voivat käyttäytyä eri tavoin. Hankalammissa olosuhteissa vertailuja ennen/jälkeen on vaikeata tehdä, kun olosuhteet silloin vaihtelee liikaa ja alkuperäisen renkaan kuluminen vaikuttaa merkittävästi asioihin.
Rengaslaskurin mukaan sinulla kuitenkin on nyt renkaan kehä 2072 mm, kun se alkuperäisessä oli 2019 mm. Tuosta tulee 2,6 eli pyöreästi 3% eroa. Laskurin mukainen ero mittarivirhessäkin on 3 km/h 100 km/h nopeudessa. Koska halkaisija on 17 mm isompi, kasvaa maavara n. 8 mm.
Tuo C5 (uusin malli) on kyllä mallina sellainen, joka kiinnostaa. Lisäksi etenkin farkku, joka minua kiinnostaa, on hyvän näköinen. Vain ranskalaisuus ja epäilys korkeista käyttökuluista arveluttaa. Mutta josko käytettyyn joskus vaihtaisi, ainakin pääoman haihtuminen tasoittaisi tilannetta.
Täällä >lopputulokset< v. 1980. Osan noista näkee liikenteessä vielä päivittäin.
Tuossa on sen tason nostalgiaa, jota itsekin ymmärrän ja jota toisen otsikon alla kaivattiin. Skodalla ajaneet tuskin ilolla noita aikoja muistelevat, vaikka testissä takamoottorinen onkin kiinnostava juttu. Kadetin ottaminen mukaan viime(?) vuoden talvitestiin oli hyös hyvä juttu, josta sai aika tavalla perspektiiviä asioiden kehittymiseen.
Huvittava yksityiskohta löytyy kohdasta, jossa kiinnitettiin naru vetokoetta varten. Oldsin puskuri oli riittävän tukeva, mutta Warressa puskuri vääntyi vain vähän...
Minusta ihan tavallinen talvikeli (tiellä paljasta asvalttia, mutta osin jäätä tai lunta) pääteillä on riittävän pitävä siihen, että kapeampi rengas heikentää ohjaustuntumaa. Samaa tekee profiilin korottaminen. Itselläni on noista muutoksista kokemusta rengaskoossa 195/65-14 > 185/70-14 ja 175/65-14 > 175/70-14. Näin maltilliset muutokset eivät kuitenkaan pilanneet ominaisuuksia (tuntuma ja vakaus) pääteillä, vaikka niitä havaittavasti heikensikin. Melutaso hiukan aleni, vaikka siihenkin vaikutti moni muukin asia kuin rengaskoko. Uskon vaikutuksen olevan sama sinunkin tapauksessa, vaikka tietysti eri autot voivat käyttäytyä eri tavoin. Hankalammissa olosuhteissa vertailuja ennen/jälkeen on vaikeata tehdä, kun olosuhteet silloin vaihtelee liikaa ja alkuperäisen renkaan kuluminen vaikuttaa merkittävästi asioihin.
Rengaslaskurin mukaan sinulla kuitenkin on nyt renkaan kehä 2072 mm, kun se alkuperäisessä oli 2019 mm. Tuosta tulee 2,6 eli pyöreästi 3% eroa. Laskurin mukainen ero mittarivirhessäkin on 3 km/h 100 km/h nopeudessa. Koska halkaisija on 17 mm isompi, kasvaa maavara n. 8 mm.
Tuo C5 (uusin malli) on kyllä mallina sellainen, joka kiinnostaa. Lisäksi etenkin farkku, joka minua kiinnostaa, on hyvän näköinen. Vain ranskalaisuus ja epäilys korkeista käyttökuluista arveluttaa. Mutta josko käytettyyn joskus vaihtaisi, ainakin pääoman haihtuminen tasoittaisi tilannetta.
Ohjaustuntuma riippuu myös tien pinnasta / hoidosta.
Ongelmallisimiksi koen alusterällä / "karhulla" aikaansaadut urat jäisessä tienpinnassa. Siksi pyrin osaltaan mahdollisimman kapeisiin renkaisiin, koska ne eivät ole niin uraherkät kuin leveämmät. Osansa tekee myös auton alustan ominaisuudet ja ohjaustunto.
Myöskin ajotavalla lienee osansa. Omat kokemuset ovat lähinnä 40 vuoden perstuntuma reilulla parillakymmenellä autolla. Erilaisia renkaita on ollut, ja oma kokemus on johtanut siihen, että pyrin talvirenkaisiin, joiden ominaisuudet ovat mahdollisimman tasapainoiset eri olosuhteissa.
Käytännössä tuo tasapainoisuus merkitsee sitä, ettei mikään ominaisuus saa olla huono millään kelillä. Parhaat pidot kuivilla keleillä jätän niitä arvostaville, sillä ajan nastarenkailla jotta pärjään myös niillä todella liukkailla keleillä.Nastoillahan kuivalla asfaltilla ajo on aina heikompipitoista kuin kitkoilla.
Nastoihin olen päätynyt ajojeni tyypin vuoksi, eli pitkiä 300-700 km siirtymätaipaleita ja monesti vielä siihen pimeään, vähemmän liikennöityyn aikaa. Keliä en voi valita, joten valitsen renkaat joilla pärjään kaikilla keleillä.
Tarkistin tuon renkaskoon vaikutuksen rengaslaskurista, ja nuo ilmoittamasi lukemat pitävät todella paikkansa. Ilmankos nopeusmittari ja navi antavat samoja lukemia.
C5 on kakkoskoppainen (2litran dieselautomaatti), niitä viimeisiä eli hieman yli 5 v. Mittarissa hieman alle 300t, tavoitteena vielä pari vuotta tuolla, niin voi sitten vaihtaa ennen mallimuutosta tähän nykyiseen malliin. Auton ostossa pyrin hankkimaan aina sen viimeisen valmistusvuoden mallin, jossa ns lastentaudit on jo tuotannossa poistettu ja varustelu on riittävää.
Niveliä ja jarrulaikkoja sekä pyöränlaakereita kulunut, sekä takajousituksen ns kynkkälaakerit uusittu. tielle ei ole jääty, koska säännöllisesti huollettu ja remontit tehty aina ennakoiden. Perustekniikka luotettavaa, ja nykyisin tuo synteettisillä liemillä varustettu jousituskin pitää hydenesteet sisällään.
Yleensä ohjaustuntuma paranee, mitä kapeampi rengas.
Kapean renkaan ongelma on yleensä sivujen jousto kovissa nopeuksissa kaarrettaessa, mutta se vaatii pitävän alustan. Talviolosuhteissa ei sitä todella pitävää alustaa on harvoin, mutta kuivalla kesäkelillä pitävät kliksit asfaltilla ovat mukavat, kun ajetaan mutkatietä riittävän nopeasti.
Korkeat ja kapeat talvirenkaat joustavat kyllä todella tuntuvasti aivan normaaleissa nopeuksissa. Moni tunnokas auto muuttuu todella paljon huonompaan suuntaan talvirenkailla.
Aikoinaan oli aikomuksena hankkia Renault Laguna II, mutta Tuulilasin kestotestissä moitittiin lämmityslaitetta ja auton viileyttä nyt talvella yleensäkin. Mulla auton valinta lähtee ensisijaisesti talviominaisuuksiin painottuen, mikäli auto on talvella huono ajettava ja varsinkin jos se on kylmä niin on melko pitkä talvi tiedossa ja nyt tulevaisuudessa kun nuo talvet taitavat olla muutenkin viilenemään päin niin vaatimattomasta Toyota Auris hybridistä huolimatta talviajo autolla on rentoa ja lämmintä. Uudelta Auris hybridiltä odotan, jos nyt ei mitalisijoja niin ainakin viiden kärkeen pitäisi päästä.
Yleensä ohjaustuntuma paranee, mitä kapeampi rengas.
Kapean renkaan ongelma on yleensä sivujen jousto kovissa nopeuksissa kaarrettaessa, mutta se vaatii pitävän alustan. Talviolosuhteissa ei sitä todella pitävää alustaa on harvoin, mutta kuivalla kesäkelillä pitävät kliksit asfaltilla ovat mukavat, kun ajetaan mutkatietä riittävän nopeasti.
Korkeat ja kapeat talvirenkaat joustavat kyllä todella tuntuvasti aivan normaaleissa nopeuksissa. Moni tunnokas auto muuttuu todella paljon huonompaan suuntaan talvirenkailla.
Joustolla on myös omat hyvät puolensa.
Ajomukavuus / matkustusmukavuus lisääntyy.
Pystysuuntainen jousto vähentää nivelten kuormitusta kun se pehmentää iskuja, samoin sivusuuntainen jousto lisää alustan nivelten ikää.
Sivusuuntaisen jouston etuna on myös se, ettei pitoa menetetä niin herkästi kuin joustamattomilla renkailla (puhun liukkaasta alustasta, en kuivasta asfaltista).
Omaan kokemusmaailmaani vaikuttaa myös selkänikamieni kulumat. Arvostan jousitusmukavuutta pitkillä siirtymätaipaleilla, sillä se vähentää selä väsymistä.
NHB:
Rengasmerkkiin en puutu, koska yksi on hyvä yhdessä, toinen toisessa asiassa.
Rengaskoko on taas se talviolosuhteissa etenemiskykyyn oleellisesti vaikuttava asia.
Käytännössä talvitestiautossa pitäisi olla alla se kapein rengaskoko, jolla mallia markkinoidaan eli se ns perusrengas. Leveämmät ja matalaprofiilisemmat vaihtoehdot voi sitten jättää kesätesteihin, koska kuivalla ja paljaalla asfaltilla niistä saattaa olla muutakin hyötyä kuin ulkonäölliset seikat.
Ongelman muodostaa yleensä se, että ns paremmin varustelluissa- / bisnesversioissa on rengastuksena vakiota leveämmät / matalaprofiilisemmat renkaat jotka talvirengaskokona ovat huonommat kuin ns vakiorengas.
Kapein mahdollinen rengaskoko on 30 mm rekisteriotteeseen merkittyä / merkittyjä kapeampi.
Itsellä vakiorengaskoko 215 / 55 / 16, jolla pärjää kohtalaisesti talviolosuhteissa. Rekisteriotteessa myös 17 ja 18 tuuman kokovaihtoehdot, mutta ei tulisi mieleenikään käyttää niitä talviolosuhteissa.
Käytössä minulla on tuon vakiokoon 215 / 55 / 16 sijaan hieman harvinaisempi 195 / 65 /16 talvirengaskoko (20 mm kapeampi kuin rekisteriotteessa oleva kapein koko). Uraherkkyyden suhteen tuo 195 leveä on mukavampi ajaa ja auraamattomilla teillä liikkuessa perille pääsee paremmin.
Joskus on joutunut lapioonkin turvautumaan, kun tiellä on olut yli puolen metrin kinoksia.
PS Kirjoitit toisessa viestissäsi, ettet ole asellaista autoa ajanut, etteikö sillä pärjäisi suomalaisissa olosuhteissa. Käytännössä ilmeisesti tarkoitit, ettet ole sellaisiin keliolosuhteisiin koskaan joutunut, joissa et olisi autollasi pärjännyt.
maavara:
Aika monenlaisissa olosuhteissa olen ajanut. Puolimetriseen hankeen tosin en henkilöautolla edes yritä ajaa. Etenemiskykyä enemmän rajoittaa muoviverhoilujen kestävyys ja lumen tunkeutuminen konetilaan.
Useimmat liikkuvat pääteillä ja kaupungeissa. Noissa renkaille on hyvä asettaa myös monia muita vaatimuksia kuin etenemiskyky. Itse asiassa etenemiskykyä vaaditaan todella harvoin noissa olosuhteissa, mutta meno saisi olla vakaata koko ajan. Mielestäni paras rengas telvitestiin ei ole se, joka tarjoaa parhaan pidon jossain yhdessä erittäin harvinaisessa tilanteesa vaan se, joka tarjoaa parhaan kompromissin kaikkiin talviolosuhteisiin.
Penteles,
kai nimi jo edellyttää.
No lehti tulee.
NHB:
Oman kokemuksen kautta voin todeta, että kyseiset Nokian renkaat sopivat autooni erittäin hyvin. Renkaiden käytös kuivalla ja märällä kelillä on testienkin valossa erinomainen muihin verrattuna ja näin on myös käytännössä. Kokemus kitkarenkaista (Vredestein) samalla autolla on täysin päinvastainen. Pito märällä oli selvästi huonompi, eikä kuivallakaan ollut kehumista. Kuten olen sanonut ennenkin talvikeleillä mahdollisimman kapeat nastarenkaat ja kesäksi kesärenkaat. Kokemukseni kitkarenkaista ei ollut riittävän hyvä että olisin siirtynyt niiden käyttäjäksi. On niitä vuosien varrella ollut kesä- ja nastarenkaita jotka ei BMW:hen ole sopineet ja taas niitä jotka sopii. Kokemus auttaa valintoja tehdessä, se mikä on hyväksi koettu toimii.
Onko joku ongelma, kun alkuperää kyselet?
maavara:
Halkaisijaltaan tuo on 17 mm isompi kuin alkuperäinen, mutta ei varmaan vielä ota mihinkään kiinni. Mittarivirheseen vaikuttaa 3 km/h, joten laittoman puolelle tuskin menee. Varmaan hyvä valinta siis.
Mikä rengas sinulla on, kun tuollaisen koon olet jostain löytänyt? Vai onko se kuitenkin 195/60-16?
tracktest:
Esimerkiksi Nokianilla on myös Hakka Black, Blue ja Green. Miksi Z G2 on noita parempi rengas? Paljonko omaat kokemusta noista muista vaihtoehdoista. Tai millä tavalla Contin PremiumContact 5 ja SportContact 5 ovat huonompia?
Monet lauseesi ovat sellaisia, että ne sopisivat suomea toisena tai kolmantena kielenä puhuvalle: "TM voisi lukijoiltaan tehdä kyselyn ennen kulloiseenkin testiin kyseisillä autoilla tulevilla ajavilta kuljettajilta parasta mahdollista rengastusta."
NHB, niin voisi tuon lauseen laittaa selkokielelle vaikka näin. TM voisi tehdä kyselyn lukijoilleen mikä rengas sopii kyseisiin autoihin parhaiten, tähän tulevaan talviautotestiin?
Olen maininnut joskus, että lukihäiriöni vaikuttaa lauseisiini vaikka kuinka yritän. Ei se aina onnistu parhaalla mahdollisella tavalla hyvästä yrityksestä huolimatta. Kieltämättä tuo lause oli kiiruulla kirjoitettu ja oli aihetta kritisointiin. Kirjottelu on ainoa konsti saada tuo vika korjattua ja kai suurin osa kuitenkin ymmärtää mitä kulloinkin tarkoitan.
Jos tästä syystä joku ryhtyy solvaaman niin toimitus varmaan tekee siitä lopun heti alkuunsa.
Sääliä en kaipaa joten saivartelut sikseen.
Herbert:
Bridgestone noranza 2 löytyy myös koossa 195/65 R16 96 T XL. Renkaat hankittu syksylla 2010. Pysyy hyvin 6,5 tuuman vakiopeltivanteilla, joten uusia vanteita ei em rengaskoon vuoksi tarvitse hankkia.
Renkaan kehä on 1 % isompi kuin 215/55 /16 koossa, joten nopeusmittarivirhe on noin 1 km pienempi satasen nopeudessa.
Koska rengas on 20 mm kapeampi = 10 mm kummaltakin puolen, ei kääntymisissä tule ongelmia.
Autona C5, jonka hydroaktive 3 laskee jousitusta parisen senttiä yli 110 km / h nopeuksissa ja nostaa sen taas vakioksi 90 km nopeudessa. Vakioasennossa on kyllä riittävästi tilaa hieman isommillekkin renkaille Yli 110 nopeudessa en tosin ole joutunut kääntämään ohjausta täysin linkkuun.
Parantaa C5:n ajettavuutta uraisilla teillä.
NHB:
Etenemiskyvyssä on olut jo muutamana talvena vaikeuksissa myös kehäkolmosen sisäpuolella.
Tuttu autokauppias kehuikin, että Pekka Sauri on pääkaupunkiseudun paras "maasturimyyjä". Qasqhai oli v 2013 eniten myyty automalli.
Talvirenkailla ajetaan suomessä pääasiassa alle 100 km/ h nopeuksia, joten nopean ajon ominaisuuksia niissä ei tarvita, vaan pitoa, jarrutusta ja etenemiskykyä. Erot optimioloissa kuivalla asfaltilla on eri rengasprofiileilla / leveyksillä melko pieniä, mutta kun tulee lunta, sohjoa ja peilijäätä, eroja alkaa rengasprofiilien ja leveyksien myötä löytymään.
Käytännössä paras kompromissi löytyy yleensä siitä kyseisen auton perusmallin perusrengaskoosta, tai vielä hieman kapeammasta.
Ne paremmin varusteltujen mallien matalaprofiiliset ulkonäköläskit eivät yleensä ole mitenkään hyviä talvirengaskokoja.
Minulla on 225 leveät nastarenkaat 16 " koossa ja ikinä ei ole ollut mitään ongelmia talvella etenemiskyvyssä tai pidossa. Kesärenkaat on saman levyiset, mutta 17 " ja profiililtaan siis matalammat. Olenkin harmitellut, etten ottanut autoa ostaessa myös talvirenkaisiin 17 " kokoa, koska 16 " on niin aneemisen näköiset.
Eli se on paljon autosta kiinni ja noinkin leveät renkaat voi toimia hyvin talvella joissain autoissa.
tracktest:
Keskityit nyt sivuseikkaan niin tehokkaasti, ettet vastannut itse kysymykseen laisinkaan. Eli toiseen kertaan: miksi Z G2 on esimerkiksi mainittuja verrokkeja parempi?
Pahoittelut siitä, jos koit tulleesi loukatuksi. Kirjoitusasu oli vain sen verran poikkeava, että mietiskelin syytä siihen.
maavara:
Kyllä hitaammissakin nopeuksissa on lupa nauttia vakaasta menosta ja hyvästä ohjaustuntumasta. Kapeat renkaat tekevät helposti paljon hallaa noille ominaisyyksiile. Sen alileveän ja kaikkein leveimmän välillä on paljon vaihtoehtoja, joista löytyy takuulla hyvä tasapainoini eri ominaisuuksien suhteen.
NHB:
Ei ole noista mainitsemistasi renkaista kokemusta, mutta Nokian Z G2 renkaat voitti testejä eri maissa, kun kyseiset renkaat itselleni ostin ja hyvin nuo näyttää testeissä pärjäävän edelleen. Tätä ei tarvinne jatkaa tämän enempää.
No kyllä sitä oikeastaan tarvitsisi jatkaa. Automiehenhän piti tietää se paras mahdollinen rangastus autoonsa. Jos automies taasen ei sitä tiedä, niin miksi TM:n kannattaisi vaivautua sitä automieheltä kyselemään?
Täällä >lopputulokset< v. 1980. Osan noista näkee liikenteessä vielä päivittäin.
No kerta kiellon päälle, jos viisi tähteä lätkästään eri testeistä Nokian Z G2 renkaille mitä siitä vielä pitäisi tietää? Eiköhän parhaat ole autoni alla ja nyt loppuu saivartelu.
Totta. Neliveto ei pysähdy yhtään paremmin kuin kaksiveto. Mutta sutimisperstuntumaa en kaipaa, on mukava lähteä rauhallisesti liikkeelle sutimatta. Ja (jatkuvan) nelivedon sivuttaispitokin pitää vielä sellaisessa nopeudessa, jossa kaksiveto luistaa. Nopeasti ajaminen huonossa kelissä ei silti ole suositeltavaa eikä perusteltua.
NHB:
Yleensä ohjaustuntuma paranee, mitä kapeampi rengas.
Kapean renkaan ongelma on yleensä sivujen jousto kovissa nopeuksissa kaarrettaessa, mutta se vaatii pitävän alustan. Talviolosuhteissa ei sitä todella pitävää alustaa on harvoin, mutta kuivalla kesäkelillä pitävät kliksit asfaltilla ovat mukavat, kun ajetaan mutkatietä riittävän nopeasti.
Zagarat:
Samanlaiset kokemukset. Sutimisperstuntuma kertoo tien liukkauden, ja siinä on nelivetoisten ongelman ydin. Kokematon kuljettaja nelivedon ratissa ei tiedä miten liukas tie on, kun sutimistuntuma puuttuu.
maavara:
Minusta ihan tavallinen talvikeli (tiellä paljasta asvalttia, mutta osin jäätä tai lunta) pääteillä on riittävän pitävä siihen, että kapeampi rengas heikentää ohjaustuntumaa. Samaa tekee profiilin korottaminen. Itselläni on noista muutoksista kokemusta rengaskoossa 195/65-14 > 185/70-14 ja 175/65-14 > 175/70-14. Näin maltilliset muutokset eivät kuitenkaan pilanneet ominaisuuksia (tuntuma ja vakaus) pääteillä, vaikka niitä havaittavasti heikensikin. Melutaso hiukan aleni, vaikka siihenkin vaikutti moni muukin asia kuin rengaskoko. Uskon vaikutuksen olevan sama sinunkin tapauksessa, vaikka tietysti eri autot voivat käyttäytyä eri tavoin. Hankalammissa olosuhteissa vertailuja ennen/jälkeen on vaikeata tehdä, kun olosuhteet silloin vaihtelee liikaa ja alkuperäisen renkaan kuluminen vaikuttaa merkittävästi asioihin.
Rengaslaskurin mukaan sinulla kuitenkin on nyt renkaan kehä 2072 mm, kun se alkuperäisessä oli 2019 mm. Tuosta tulee 2,6 eli pyöreästi 3% eroa. Laskurin mukainen ero mittarivirhessäkin on 3 km/h 100 km/h nopeudessa. Koska halkaisija on 17 mm isompi, kasvaa maavara n. 8 mm.
Tuo C5 (uusin malli) on kyllä mallina sellainen, joka kiinnostaa. Lisäksi etenkin farkku, joka minua kiinnostaa, on hyvän näköinen. Vain ranskalaisuus ja epäilys korkeista käyttökuluista arveluttaa. Mutta josko käytettyyn joskus vaihtaisi, ainakin pääoman haihtuminen tasoittaisi tilannetta.
mikahe:
Tuossa on sen tason nostalgiaa, jota itsekin ymmärrän ja jota toisen otsikon alla kaivattiin. Skodalla ajaneet tuskin ilolla noita aikoja muistelevat, vaikka testissä takamoottorinen onkin kiinnostava juttu. Kadetin ottaminen mukaan viime(?) vuoden talvitestiin oli hyös hyvä juttu, josta sai aika tavalla perspektiiviä asioiden kehittymiseen.
Huvittava yksityiskohta löytyy kohdasta, jossa kiinnitettiin naru vetokoetta varten. Oldsin puskuri oli riittävän tukeva, mutta Warressa puskuri vääntyi vain vähän...
Herbert:
Ohjaustuntuma riippuu myös tien pinnasta / hoidosta.
Ongelmallisimiksi koen alusterällä / "karhulla" aikaansaadut urat jäisessä tienpinnassa. Siksi pyrin osaltaan mahdollisimman kapeisiin renkaisiin, koska ne eivät ole niin uraherkät kuin leveämmät. Osansa tekee myös auton alustan ominaisuudet ja ohjaustunto.
Myöskin ajotavalla lienee osansa. Omat kokemuset ovat lähinnä 40 vuoden perstuntuma reilulla parillakymmenellä autolla. Erilaisia renkaita on ollut, ja oma kokemus on johtanut siihen, että pyrin talvirenkaisiin, joiden ominaisuudet ovat mahdollisimman tasapainoiset eri olosuhteissa.
Käytännössä tuo tasapainoisuus merkitsee sitä, ettei mikään ominaisuus saa olla huono millään kelillä. Parhaat pidot kuivilla keleillä jätän niitä arvostaville, sillä ajan nastarenkailla jotta pärjään myös niillä todella liukkailla keleillä.Nastoillahan kuivalla asfaltilla ajo on aina heikompipitoista kuin kitkoilla.
Nastoihin olen päätynyt ajojeni tyypin vuoksi, eli pitkiä 300-700 km siirtymätaipaleita ja monesti vielä siihen pimeään, vähemmän liikennöityyn aikaa. Keliä en voi valita, joten valitsen renkaat joilla pärjään kaikilla keleillä.
Tarkistin tuon renkaskoon vaikutuksen rengaslaskurista, ja nuo ilmoittamasi lukemat pitävät todella paikkansa. Ilmankos nopeusmittari ja navi antavat samoja lukemia.
C5 on kakkoskoppainen (2litran dieselautomaatti), niitä viimeisiä eli hieman yli 5 v. Mittarissa hieman alle 300t, tavoitteena vielä pari vuotta tuolla, niin voi sitten vaihtaa ennen mallimuutosta tähän nykyiseen malliin. Auton ostossa pyrin hankkimaan aina sen viimeisen valmistusvuoden mallin, jossa ns lastentaudit on jo tuotannossa poistettu ja varustelu on riittävää.
Niveliä ja jarrulaikkoja sekä pyöränlaakereita kulunut, sekä takajousituksen ns kynkkälaakerit uusittu. tielle ei ole jääty, koska säännöllisesti huollettu ja remontit tehty aina ennakoiden. Perustekniikka luotettavaa, ja nykyisin tuo synteettisillä liemillä varustettu jousituskin pitää hydenesteet sisällään.
maavara:
Korkeat ja kapeat talvirenkaat joustavat kyllä todella tuntuvasti aivan normaaleissa nopeuksissa. Moni tunnokas auto muuttuu todella paljon huonompaan suuntaan talvirenkailla.
Olisi ollut mukava osallistua eiliseen tunnistekisaan, mutta kun on "vain" TM:n kestotilaaja ei siihen päässyt osallistumaan.
En ainakaan löytänyt täällä verkkosivuilla missä olisi voinut siihen osallistua.
Kyllä tylsälläkin puukolla vuolee, mutta tervällä se on vaivattomampaa, turvallisempaa ja mukavampaa.
Penteles,
se on sitä tietotekniikan nurjaa karsinoivaa puolta.
Aikoinaan oli aikomuksena hankkia Renault Laguna II, mutta Tuulilasin kestotestissä moitittiin lämmityslaitetta ja auton viileyttä nyt talvella yleensäkin. Mulla auton valinta lähtee ensisijaisesti talviominaisuuksiin painottuen, mikäli auto on talvella huono ajettava ja varsinkin jos se on kylmä niin on melko pitkä talvi tiedossa ja nyt tulevaisuudessa kun nuo talvet taitavat olla muutenkin viilenemään päin niin vaatimattomasta Toyota Auris hybridistä huolimatta talviajo autolla on rentoa ja lämmintä. Uudelta Auris hybridiltä odotan, jos nyt ei mitalisijoja niin ainakin viiden kärkeen pitäisi päästä.
Johan toki kiinnostaa nähdä miten Auris ja Volt pärjäävät.
Vetäisiköhän Auris pitemmmän korren keskinäisessä vertailussa.
Oletko käynyt koeajolla? Virallinen esittelyhän oli Auriksella viikonloppuna.
Kerroit jo aiemmin ensivaikutelmasta.
Talvella kylmä auto on puistattava kokemus.
---
Näkyy voivan Toyotan sivulla vertailla kulutuksia rekisterinumeron perusteella. Ei nyt sentäs henkilötiedot ole näkyvissä.
NHB:
Joustolla on myös omat hyvät puolensa.
Ajomukavuus / matkustusmukavuus lisääntyy.
Pystysuuntainen jousto vähentää nivelten kuormitusta kun se pehmentää iskuja, samoin sivusuuntainen jousto lisää alustan nivelten ikää.
Sivusuuntaisen jouston etuna on myös se, ettei pitoa menetetä niin herkästi kuin joustamattomilla renkailla (puhun liukkaasta alustasta, en kuivasta asfaltista).
Omaan kokemusmaailmaani vaikuttaa myös selkänikamieni kulumat. Arvostan jousitusmukavuutta pitkillä siirtymätaipaleilla, sillä se vähentää selä väsymistä.
Kaikella on aina hyvät ja huonot puolensa. Tuo onhjaustuntuman heikkememinen on vain tosiasia, eikä nivelten kuluminen sitä miksikään muuta.
Fiksumpaa se jousitusmukavuus on järjestää jousituksella, koska silloin voi kontrolloida sivuttaisen ja pystysuuntaisen jouston suhdetta.