Mistä tiedät, miten nivelet on suunniteltu? Ei olisi ensimmäinen kerta, kun suunitelmissa on yleviä tavoitteita, mutta käytännössä (=tuotannossa) ne vain eivät toteudu.
Tuotantoon kuuluu muutakin kuin nivelen kiinni ruuvaaminen.
Epäselväksi vielä jäi, miten osaat luokitella viat suunnittelusta johtuviksi tai jostain muusta syystä johtuviksi. Jos suunnittelija on suunnitellut rakenteen, joka teoriassa on hyvä, mutta sarjatuotannossa on hankala valmistaa täyttämään sille asetetut vaatimukset ja siten vikaantumisprosentti suuri, onko syy suunnittelun vai tuotannon? Vai onko syy hankintapuolella, joka on hyväksynyt osan toimittajaksi sellaisen, joka ei vaatimuksia riittävän hyvin täytä. Vai laatupuolella, joka ei ole määritellyt osalle riittävää testausta, jotta luotettavuus voitaisiin varmistaa.
Vastaa kysymykseen, onko ongelma peräisin tuotannon tekemistä virheistä. Jos nivelet kuluivat, koska linjalla töpeksittiin, niin se on tuotannon moka. Saivarrella voi keksimällä rajatapauksia, mutta kun meillä on tuossa listattuna ihan todellisia tapauksiakin, niin kannattanee keskustella mieluimmin niistä. Moniko noista ongelmista oli tuotannon virheistä johtuvia? Aivan, ei yksikään.
Ihme saivartelua mikä on tuotannosta johtuva vika ja mikä ei. Asiakkaan kannalta sillä ei ole mitään valiä, onko vika tuotannossa vai jossain muualla, jos tuote ei toimi kuten pitäisi. VW on vastuussa (tai ainakin pitäisi olla) kaikista mainituista vioista mutta valitettavasti ne yritetään syystä tai toisesta laittaa asiakkaan piikkiin.
Asiakkaalle kaikki viat ovat luonnollisesta ongelmia. Tässä vain keskustellaankin siitä, että mitä vikoja on mahdollista poistaa sisarmallin pari kuukautta aikaisemmin alkaneen tuotannon ansiosta. Tässä vian laadulla on hyvin olennainen merkitys.
Autoja en ole ajanut, mutta useiden lukemieni testien perusteellahan Audi ja Volvo ovat selvät ykköset, riippuen hieman omasta mausta. Omaan silmääni Volvo on parhaimman näköinen ja saksalaiset alkavatkin olla jo liiankin konservatiivisia. Sisältä Audi on tyylikäs ja Volvo yltää samalle tasolle hieman mausta riippuen. Täytynee lisätä vielä joukkoon Ford Focus, joka on pärjännyt näille premiumeillekin aika mukavasti testeissä.
NHB:n jutusta piesti silmään se minunkin havaitsema erittäin ärsyttävä seikka, että nykyään auto-ostoksilla on sellainen olo, että itse tiedän poikkeuksetta autosta enemmän kuin auton myyjä. Vaikka olenkin kiinnostunut autoista, niin kyllä myyjän sentään pitäisi oma tuotteensa tuntea.
Volvo on onnistunut tekemään uutukaisestaan etuvetoiseksi yliohjaavan eli turvattomamman, koska yliohjaavaa autoa täytyy aina koko ajan ohjaamaan, koska ajokki pyrkii aina yliohjaamaan riippumatta tien pinnan laadusta.
Sinä voisit kertoa, että mitkä BMW:t ja Mersut ovat yliohjaavia. En ole esimerkiksi 2000-luvulla valmistetuista löytänyt yhtään yliohjaavaa. Jos nuo muuttuvat yliohjaavaksi kaasulla temppuillen, niin polkimilla kikkaillen saa myös monen etuvetoisen yliohjaamaan.
Kävin koeajamassa V40'n kun oma auto oli huollossa, ja en pystynyt lyhyellä lenkillä tekemään mitään väistöliikkeitä eikä analyysini ei ole siten mitenkään tieteellinen.
Kokeilin kuitenkin kaasun käyttöä märässä liikenneympyrässä, ja yliohjaavudesta en löytänyt merkkiäkään. Eli joo, kaasun käytöstä puhun.
Samalla logiikalla Mersu ja BMW ovat turvattomampia kuin etuvetoiset. MItä dataa sinulla on tuon tukemiseksi?
Kun Bugracerilla ja eräillä muillakin on tekstistä päätellen kovin valikoiva tapa lukea autotestejä tai lukea oikeastaan vain omaa käsitystään vahvistavaa lukutietokantaa, niin tulos on tietty.
Kuitenkin eräs tunnetusti riippumaton autojournalisti Robert Collin, joka on Aftonbladet Bil:in edustaja. (Hän ei lähde ikinään autotehtailijoiden tarjomiin énsiesittelytapahtumiin luxushotelleineen ja juomineen, vaan Aftonbladet Bil maksaa.)
Lainaus, Aftonbladet Bil, Nr 4/2012. Testikohde uusi VOLVO V40 ja Audi A3.
"Volvo tillverkar världens kanske säkraste bilar, både när det gäller att undvika en krock och att klara sig helskinnad om krocken ändå inträffar. Och köregenskaperna är traditionellt tryggt understyrda, även det ett säkert sätt att undvika olyckan."
"Nu har Volvo slagit in på en farlig väg. Med överstyrning och karossformer som köparna inte känner igen."
Odotinkin tällaista reaktiota vanhoillisten taholta, joten hypoteesini tuotti tulosta.
Samalla logiikalla Mersu ja BMW ovat turvattomampia kuin etuvetoiset. MItä dataa sinulla on tuon tukemiseksi?
Aivan niin! Ja BMW:n alkuasennusrenkaat tyyppiä räjähtämättömät ovat yleinen arvostelun kohde, koska uraisille teille ne eivät yksinkertaisesti sovi ja vielä korostavat takavetoisen auton yliohjautumista ja ohjaamistarvetta, erikoisesti tuulisissa oloissa.
Samalla logiikalla Mersu ja BMW ovat turvattomampia kuin etuvetoiset. MItä dataa sinulla on tuon tukemiseksi?
Kun Bugracerilla ja eräillä muillakin on tekstistä päätellen kovin valikoiva tapa lukea autotestejä tai lukea oikeastaan vain omaa käsitystään vahvistavaa lukutietokantaa, niin tulos on tietty.
Kuitenkin eräs tunnetusti riippumaton autojournalisti Robert Collin, joka on Aftonbladet Bil:in edustaja. (Hän ei lähde ikinään autotehtailijoiden tarjomiin énsiesittelytapahtumiin luxushotelleineen ja juomineen, vaan Aftonbladet Bil maksaa.)
Lainaus, Aftonbladet Bil, Nr 4/2012. Testikohde uusi VOLVO V40 ja Audi A3.
"Volvo tillverkar världens kanske säkraste bilar, både när det gäller att undvika en krock och att klara sig helskinnad om krocken ändå inträffar. Och köregenskaperna är traditionellt tryggt understyrda, även det ett säkert sätt att undvika olyckan."
"Nu har Volvo slagit in på en farlig väg. Med överstyrning och karossformer som köparna inte känner igen."
Odotinkin tällaista reaktiota vanhoillisten taholta, joten hypoteesini tuotti tulosta.
Erikoista kommentointia. Kerron jo tuossa aiemmin että sarkasmi on vaikea laji ja vaatii lukutaitoa. Luen yleensä autolehtien testejä hyvin paljon, ja olen lukenut myös hehkuttamasi Collininin testit. Collin kuuluu samaan sarjaan AMS Ruotsin kanssa, jossa vain saksalaiset osaavat tehdä autoja. Kyllä pitäisi osata nähdä tämä jos kerran testejä luet.
Uskon myös omaan kokemukseeni paljon enemmän kuin yhden toimittajan maahehkutukseen. Samaan tapaan olen itse yhtä kriittinen esim BMW'n "runflatit eivät sovi ollenkaan Suomeen" kommenteille, koska en ole aika pitkilläkään vedoilla uudella 520d'llä kokenut itse näin. Kasveripiirissä on myös useita DSG vaihteistoilla varustettuja VW konsernin autoja. Olen ihmetellyt miten nuo aina pääsevät pihasta vaikka vaihdelaatikkojen pitäisi olla pajalla? Itse AIOT ajaa V40'n, mutta olet valmis kommentoimaan sen vaarallisuutta yhden toimittajan kommentin perusteella? Ja se vanhoillinen oli...?
Eikö vanhemmat opettaneet että ei kannata uskoa ihan kaikkea mitä lukee?
Tällä palstalla on ihmeellisiä merkkifanaatikkoja joiden pyrkimyksenä on provosoida (kuten itse sanoit) tai vääristellä muiden kuin fanittamisensa merkkien osaamista. Tähän käy AMS Ruotsi, puolueellinen toimittaja, jostain testistä irroitetty yksittäinen lause, youtube videot tai Esson baarissa kuultu totuus. Kaikki menee.
Palatakseni taas alkuperäiseen kysymykseen, mikä esim BMW tai mersu on aliohjaavampi kuin V40? Näyttäisitkö samalla sen kohdan missä Collin sanoo että Volvosta on nyt tullut yhtä hengenvaarallinen kuin nuo saksalaismerkit tai että mersulla yleensä uskaltaa ajaa? Se data BMW/MB vaarallisuudesta olisi myös mukava nähdä...
Samalla logiikalla Mersu ja BMW ovat turvattomampia kuin etuvetoiset. MItä dataa sinulla on tuon tukemiseksi?
Kun Bugracerilla ja eräillä muillakin on tekstistä päätellen kovin valikoiva tapa lukea autotestejä tai lukea oikeastaan vain omaa käsitystään vahvistavaa lukutietokantaa, niin tulos on tietty.
Kuitenkin eräs tunnetusti riippumaton autojournalisti Robert Collin, joka on Aftonbladet Bil:in edustaja. (Hän ei lähde ikinään autotehtailijoiden tarjomiin énsiesittelytapahtumiin luxushotelleineen ja juomineen, vaan Aftonbladet Bil maksaa.)
Lainaus, Aftonbladet Bil, Nr 4/2012. Testikohde uusi VOLVO V40 ja Audi A3.
"Volvo tillverkar världens kanske säkraste bilar, både när det gäller att undvika en krock och att klara sig helskinnad om krocken ändå inträffar. Och köregenskaperna är traditionellt tryggt understyrda, även det ett säkert sätt att undvika olyckan."
"Nu har Volvo slagit in på en farlig väg. Med överstyrning och karossformer som köparna inte känner igen."
Odotinkin tällaista reaktiota vanhoillisten taholta, joten hypoteesini tuotti tulosta.
Erikoista kommentointia. Kerron jo tuossa aiemmin että sarkasmi on vaikea laji ja vaatii lukutaitoa. Luen yleensä autolehtien testejä hyvin paljon, ja olen lukenut myös hehkuttamasi Collininin testit. Collin kuuluu samaan sarjaan AMS Ruotsin kanssa, jossa vain saksalaiset osaavat tehdä autoja. Kyllä pitäisi osata nähdä tämä jos kerran testejä luet.
Uskon myös omaan kokemukseeni paljon enemmän kuin yhden toimittajan maahehkutukseen. Samaan tapaan olen itse yhtä kriittinen esim BMW'n "runflatit eivät sovi ollenkaan Suomeen" kommenteille, koska en ole aika pitkilläkään vedoilla uudella 520d'llä kokenut itse näin. Kasveripiirissä on myös useita DSG vaihteistoilla varustettuja VW konsernin autoja. Olen ihmetellyt miten nuo aina pääsevät pihasta vaikka vaihdelaatikkojen pitäisi olla pajalla? Itse AIOT ajaa V40'n, mutta olet valmis kommentoimaan sen vaarallisuutta yhden toimittajan kommentin perusteella? Ja se vanhoillinen oli...?
Eikö vanhemmat opettaneet että ei kannata uskoa ihan kaikkea mitä lukee?
Tällä palstalla on ihmeellisiä merkkifanaatikkoja joiden pyrkimyksenä on provosoida (kuten itse sanoit) tai vääristellä muiden kuin fanittamisensa merkkien osaamista. Tähän käy AMS Ruotsi, puolueellinen toimittaja, jostain testistä irroitetty yksittäinen lause, youtube videot tai Esson baarissa kuultu totuus. Kaikki menee.
Palatakseni taas alkuperäiseen kysymykseen, mikä esim BMW tai mersu on aliohjaavampi kuin V40? Näyttäisitkö samalla sen kohdan missä Collin sanoo että Volvosta on nyt tullut yhtä hengenvaarallinen kuin nuo saksalaismerkit tai että mersulla yleensä uskaltaa ajaa? Se data BMW/MB vaarallisuudesta olisi myös mukava nähdä...
Bugracerille
Juuri niin, Bugracer ei ole lukenut tekstejäni. Joku vain vaati vahvistusta sille, kun kirjoitin Volvon onnistuneen tekemään uutukaisestaan Volvo V40:stä yliohjaavan eli turvattomamman jota on tarve koko ajan pikkuohjailla takavetoisten tyyliin.
Epäilen myös Bugin kielitaitoa.
Kiireessäni en ehtinyt löytää netistä muuta, mutta lainasin tallella olevaa Aftonbladet Bil:ia. Joka tapauksessa lainaukset ovat sanatarkkoja poistamatta mitään välistä.
Torjuakseni Bugracerin epäilykset paljastan, ettei ajovälineeni ole ruotsalainen/nyk. kiinalainen eikä saksalaissukuinenkaan. Olen vain tutkijana kiinnostunut myös autoista ja erityisesti kirjoittajien reaktioista pieneen provosointiin.
Kuinkakohan tässä nyt uskaltaa ajaa, kun on kaksi hurrrrjan henken vaarallista takavetoa tallissa.
Ja kertoisitko arvon KAP1936, miten tuota omaa mersuani joutuu pikkuohjailemaan kokoajan? En ole moista ominaisuutta havainnut, toisin kuin monessa etuvedossa.
Kuinkakohan tässä nyt uskaltaa ajaa, kun on kaksi hurrrrjan henken vaarallista takavetoa tallissa.
Ja kertoisitko arvon KAP1936, miten tuota omaa mersuani joutuu pikkuohjailemaan kokoajan? En ole moista ominaisuutta havainnut, toisin kuin monessa etuvedossa.
Nimimerkki Simppa liioittelee tarkoitusperäisesti tekstejäni, mutta sain taas vahvistusta hypoteesille keskustelufoorumeiden reaktioista pikku provosoinnille.
Daimler-Bentz ja BMW olivat kuitenkin ensimmäisinä kehittämään ESP-järjestelmää autoihinsa erityisesti talviturvattomuuden torjumiseksi.
Lue myös TM:n käytetyn testi Mercedes A160, jonka kohdalla käytännössä koko alustarakenne jouduttiin aloittamaan alusta: Syynä ruotsalaisen Bonnierin omistaman lehden, "TeknikensVärld", tunnettu koeajo.
Kuinkakohan tässä nyt uskaltaa ajaa, kun on kaksi hurrrrjan henken vaarallista takavetoa tallissa.
Ja kertoisitko arvon KAP1936, miten tuota omaa mersuani joutuu pikkuohjailemaan kokoajan? En ole moista ominaisuutta havainnut, toisin kuin monessa etuvedossa.
Nimimerkki Simppa liioittelee tarkoitusperäisesti tekstejäni, mutta sain taas vahvistusta hypoteesille keskustelufoorumeiden reaktioista pikku provosoinnille.
Daimler-Bentz ja BMW olivat kuitenkin ensimmäisinä kehittämään ESP-järjestelmää autoihinsa erityisesti talviturvattomuuden torjumiseksi.
Lue myös TM:n käytetyn testi Mercedes A160, jonka kohdalla käytännössä koko alustarakenne jouduttiin aloittamaan alusta: Syynä ruotsalaisen Bonnierin omistaman lehden, "TeknikensVärld", tunnettu koeajo.
Ja ei mitään vastausta. Miten W221 mersua joutuu jatkuvasti kaitsemaan? Olen ajanut suuntavakavuudeltaan huomattavan paljon huonompia etuvetoisia.
A-sarjalainen on etuvetoinen. Ja etenkin 90-luvulla mersulta tuli melkoinen määrä niin laadultaan kuin ominaisuuksiltaankin hyvin kyseenalaisia tuotoksia. Itselläni on ikävä kyllä kokemus uutena ostetusta väyrysestä.
Kuinkakohan tässä nyt uskaltaa ajaa, kun on kaksi hurrrrjan henken vaarallista takavetoa tallissa.
Ja kertoisitko arvon KAP1936, miten tuota omaa mersuani joutuu pikkuohjailemaan kokoajan? En ole moista ominaisuutta havainnut, toisin kuin monessa etuvedossa.
Nimimerkki Simppa liioittelee tarkoitusperäisesti tekstejäni, mutta sain taas vahvistusta hypoteesille keskustelufoorumeiden reaktioista pikku provosoinnille.
Daimler-Bentz ja BMW olivat kuitenkin ensimmäisinä kehittämään ESP-järjestelmää autoihinsa erityisesti talviturvattomuuden torjumiseksi.
Lue myös TM:n käytetyn testi Mercedes A160, jonka kohdalla käytännössä koko alustarakenne jouduttiin aloittamaan alusta: Syynä ruotsalaisen Bonnierin omistaman lehden, "TeknikensVärld", tunnettu koeajo.
Ja ei mitään vastausta. Miten W221 mersua joutuu jatkuvasti kaitsemaan? Olen ajanut suuntavakavuudeltaan huomattavan paljon huonompia etuvetoisia.
A-sarjalainen on etuvetoinen. Ja etenkin 90-luvulla mersulta tuli melkoinen määrä niin laadultaan kuin ominaisuuksiltaankin hyvin kyseenalaisia tuotoksia. Itselläni on ikävä kyllä kokemus uutena ostetusta väyrysestä.
Selventäisitkö sitä pikkuohjailun tarvetta?
A-sarja ei ollut etuvetoinen alkujaan. Lue TM 14/05.
Tottumus on toinen luonto kuten sanotaan. Sitä ei itse huomaa.
On valitettavaa, kun muisti ja lukeminen on Simpan ja monen muunkin osalta perin selektiivistä.
(Käytössäni oli muuten runsaan vuoden ajan Mercedes-Benz C 250 CDI BlueEFFICIENCY huhtikuusta 2009 alkaen aina elokuulle 2010 saakka. Se yksilö oli ongelmallinen muutenkin kuin pienen ohjailutarpeen osalta erityisesti tuulisissa oloissa ja uraisilla teillä. Tämä yksilö oli 2 kuukautta Frankfurtissakin elektroonisten ongelmien vuoksi -auto joutui tuntemattoman elektroonisen vian vuoksi turvatilaan, jolloin ei voinut ajaa yli 70 km/h. Saksasta auto tuotiin takaisin mutta vika palautui. Sitä sarjaa valmistettiin hyvin vähän ja noin 10 % autoista oli saman vian kohteena. Autolla saattoi ajaa jälleen aikansa, kun pysäytti sen ja sitten virta-avain pois ja uusi käynnistys.)
Mistä tiedät, miten nivelet on suunniteltu? Ei olisi ensimmäinen kerta, kun suunitelmissa on yleviä tavoitteita, mutta käytännössä (=tuotannossa) ne vain eivät toteudu.
Tuotantoon kuuluu muutakin kuin nivelen kiinni ruuvaaminen.
Nyt on kyllä termit sekaisin. Tuotanto ei ole synonyymi käytännölle. Mitä muuta siihen tuotantoon sitten kuuluu?
Et sitten muuta sanottavaa keksinyt. Laita yhtäläisyysmerkkien tilalle sana "lue", jos se helpottaisi ymmärtämistä.
Itsehän aloit kirjoittamaan jostain valmistuksen hiomisesta. Suunnitteluvirheet eivät parane valmistuta hiomalla.
Tai no, kirjoitit kyllä jostain rakenteiden hiomisesta, mutta se nyt ei voi pitää paikkaansa.
Epäselväksi vielä jäi, miten osaat luokitella viat suunnittelusta johtuviksi tai jostain muusta syystä johtuviksi. Jos suunnittelija on suunnitellut rakenteen, joka teoriassa on hyvä, mutta sarjatuotannossa on hankala valmistaa täyttämään sille asetetut vaatimukset ja siten vikaantumisprosentti suuri, onko syy suunnittelun vai tuotannon? Vai onko syy hankintapuolella, joka on hyväksynyt osan toimittajaksi sellaisen, joka ei vaatimuksia riittävän hyvin täytä. Vai laatupuolella, joka ei ole määritellyt osalle riittävää testausta, jotta luotettavuus voitaisiin varmistaa.
Vastaa kysymykseen, onko ongelma peräisin tuotannon tekemistä virheistä. Jos nivelet kuluivat, koska linjalla töpeksittiin, niin se on tuotannon moka. Saivarrella voi keksimällä rajatapauksia, mutta kun meillä on tuossa listattuna ihan todellisia tapauksiakin, niin kannattanee keskustella mieluimmin niistä. Moniko noista ongelmista oli tuotannon virheistä johtuvia? Aivan, ei yksikään.
Ihme saivartelua mikä on tuotannosta johtuva vika ja mikä ei. Asiakkaan kannalta sillä ei ole mitään valiä, onko vika tuotannossa vai jossain muualla, jos tuote ei toimi kuten pitäisi. VW on vastuussa (tai ainakin pitäisi olla) kaikista mainituista vioista mutta valitettavasti ne yritetään syystä tai toisesta laittaa asiakkaan piikkiin.
Asiakkaalle kaikki viat ovat luonnollisesta ongelmia. Tässä vain keskustellaankin siitä, että mitä vikoja on mahdollista poistaa sisarmallin pari kuukautta aikaisemmin alkaneen tuotannon ansiosta. Tässä vian laadulla on hyvin olennainen merkitys.
NHB:
Minä en tiedä, etkä tiedä sinäkään.
Herbert:
Pystyt kyllä parempaan, jos vain haluat.
NHB; arvostan kovasti tietämystäsi, mutta en nyt jaksa uskoa että saivartelua tarvitaan tässä asiassa mitä nimimerkki Herbert haluaa kertoa.
Ajattelija2011:
Volvo on onnistunut tekemään uutukaisestaan etuvetoiseksi yliohjaavan eli turvattomamman, koska yliohjaavaa autoa täytyy aina koko ajan ohjaamaan, koska ajokki pyrkii aina yliohjaamaan riippumatta tien pinnan laadusta.
Samalla logiikalla Mersu ja BMW ovat turvattomampia kuin etuvetoiset. MItä dataa sinulla on tuon tukemiseksi?
Mitkä bemarit ja mersut ovat yliohjaavia?
NHB'lle voisi sanoa että pystyt kyllä parempaan, jos haluat.
Sinä voisit kertoa, että mitkä BMW:t ja Mersut ovat yliohjaavia. En ole esimerkiksi 2000-luvulla valmistetuista löytänyt yhtään yliohjaavaa. Jos nuo muuttuvat yliohjaavaksi kaasulla temppuillen, niin polkimilla kikkaillen saa myös monen etuvetoisen yliohjaamaan.
Väännetään rautalangasta kun se kommentin punainen lanka ei löytynyt.
Volvo V40 verrattuna mihin tahansa takapotkuiseen bmw'hen tai mersuun, ei ole yliohjaava.
Minkä tahansa henkilöauton saa kikkailemalla puskemaan tai yliohjaamaan.
Volvon filosofian tuntien on vaikea uskoa, että yllättäen on menty auton käytöksessä laidasta toiseen. Oma autoni kun on jopa rasittavan puskeva.
Melkeinpä sanoisin, että tuo olisi positiivinen yllätys.
Täytyy siis käydä koeajamassa, josko mieli muuttuisi. Tällä hetkellä kun olen sitä mieltä, että seuraava autoni ei olisi Volvo.
Bugracer:
Tarkoitatko nyt väistötilannetta vai sitä, kun takavetoinen auto kaasun käytön avulla yliohjautuu?
Kävin koeajamassa V40'n kun oma auto oli huollossa, ja en pystynyt lyhyellä lenkillä tekemään mitään väistöliikkeitä eikä analyysini ei ole siten mitenkään tieteellinen.
Kokeilin kuitenkin kaasun käyttöä märässä liikenneympyrässä, ja yliohjaavudesta en löytänyt merkkiäkään. Eli joo, kaasun käytöstä puhun.
Bugracer:
Kun Bugracerilla ja eräillä muillakin on tekstistä päätellen kovin valikoiva tapa lukea autotestejä tai lukea oikeastaan vain omaa käsitystään vahvistavaa lukutietokantaa, niin tulos on tietty.
Kuitenkin eräs tunnetusti riippumaton autojournalisti Robert Collin, joka on Aftonbladet Bil:in edustaja. (Hän ei lähde ikinään autotehtailijoiden tarjomiin énsiesittelytapahtumiin luxushotelleineen ja juomineen, vaan Aftonbladet Bil maksaa.)
Lainaus, Aftonbladet Bil, Nr 4/2012. Testikohde uusi VOLVO V40 ja Audi A3.
"Volvo tillverkar världens kanske säkraste bilar, både när det gäller att undvika en krock och att klara sig helskinnad om krocken ändå inträffar. Och köregenskaperna är traditionellt tryggt understyrda, även det ett säkert sätt att undvika olyckan."
"Nu har Volvo slagit in på en farlig väg. Med överstyrning och karossformer som köparna inte känner igen."
Odotinkin tällaista reaktiota vanhoillisten taholta, joten hypoteesini tuotti tulosta.
Bugracer:
Aivan niin! Ja BMW:n alkuasennusrenkaat tyyppiä räjähtämättömät ovat yleinen arvostelun kohde, koska uraisille teille ne eivät yksinkertaisesti sovi ja vielä korostavat takavetoisen auton yliohjautumista ja ohjaamistarvetta, erikoisesti tuulisissa oloissa.
KAP1936:
Erikoista kommentointia. Kerron jo tuossa aiemmin että sarkasmi on vaikea laji ja vaatii lukutaitoa. Luen yleensä autolehtien testejä hyvin paljon, ja olen lukenut myös hehkuttamasi Collininin testit. Collin kuuluu samaan sarjaan AMS Ruotsin kanssa, jossa vain saksalaiset osaavat tehdä autoja. Kyllä pitäisi osata nähdä tämä jos kerran testejä luet.
Uskon myös omaan kokemukseeni paljon enemmän kuin yhden toimittajan maahehkutukseen. Samaan tapaan olen itse yhtä kriittinen esim BMW'n "runflatit eivät sovi ollenkaan Suomeen" kommenteille, koska en ole aika pitkilläkään vedoilla uudella 520d'llä kokenut itse näin. Kasveripiirissä on myös useita DSG vaihteistoilla varustettuja VW konsernin autoja. Olen ihmetellyt miten nuo aina pääsevät pihasta vaikka vaihdelaatikkojen pitäisi olla pajalla? Itse AIOT ajaa V40'n, mutta olet valmis kommentoimaan sen vaarallisuutta yhden toimittajan kommentin perusteella? Ja se vanhoillinen oli...?
Eikö vanhemmat opettaneet että ei kannata uskoa ihan kaikkea mitä lukee?
Tällä palstalla on ihmeellisiä merkkifanaatikkoja joiden pyrkimyksenä on provosoida (kuten itse sanoit) tai vääristellä muiden kuin fanittamisensa merkkien osaamista. Tähän käy AMS Ruotsi, puolueellinen toimittaja, jostain testistä irroitetty yksittäinen lause, youtube videot tai Esson baarissa kuultu totuus. Kaikki menee.
Palatakseni taas alkuperäiseen kysymykseen, mikä esim BMW tai mersu on aliohjaavampi kuin V40? Näyttäisitkö samalla sen kohdan missä Collin sanoo että Volvosta on nyt tullut yhtä hengenvaarallinen kuin nuo saksalaismerkit tai että mersulla yleensä uskaltaa ajaa? Se data BMW/MB vaarallisuudesta olisi myös mukava nähdä...
Bugracer:
Bugracerille
Juuri niin, Bugracer ei ole lukenut tekstejäni. Joku vain vaati vahvistusta sille, kun kirjoitin Volvon onnistuneen tekemään uutukaisestaan Volvo V40:stä yliohjaavan eli turvattomamman jota on tarve koko ajan pikkuohjailla takavetoisten tyyliin.
Epäilen myös Bugin kielitaitoa.
Kiireessäni en ehtinyt löytää netistä muuta, mutta lainasin tallella olevaa Aftonbladet Bil:ia. Joka tapauksessa lainaukset ovat sanatarkkoja poistamatta mitään välistä.
Torjuakseni Bugracerin epäilykset paljastan, ettei ajovälineeni ole ruotsalainen/nyk. kiinalainen eikä saksalaissukuinenkaan. Olen vain tutkijana kiinnostunut myös autoista ja erityisesti kirjoittajien reaktioista pieneen provosointiin.
Kuinkakohan tässä nyt uskaltaa ajaa, kun on kaksi hurrrrjan henken vaarallista takavetoa tallissa.
Ja kertoisitko arvon KAP1936, miten tuota omaa mersuani joutuu pikkuohjailemaan kokoajan? En ole moista ominaisuutta havainnut, toisin kuin monessa etuvedossa.
simppa:
Nimimerkki Simppa liioittelee tarkoitusperäisesti tekstejäni, mutta sain taas vahvistusta hypoteesille keskustelufoorumeiden reaktioista pikku provosoinnille.
Daimler-Bentz ja BMW olivat kuitenkin ensimmäisinä kehittämään ESP-järjestelmää autoihinsa erityisesti talviturvattomuuden torjumiseksi.
Lue myös TM:n käytetyn testi Mercedes A160, jonka kohdalla käytännössä koko alustarakenne jouduttiin aloittamaan alusta: Syynä ruotsalaisen Bonnierin omistaman lehden, "TeknikensVärld", tunnettu koeajo.
KAP1936:
Ja ei mitään vastausta. Miten W221 mersua joutuu jatkuvasti kaitsemaan? Olen ajanut suuntavakavuudeltaan huomattavan paljon huonompia etuvetoisia.
A-sarjalainen on etuvetoinen. Ja etenkin 90-luvulla mersulta tuli melkoinen määrä niin laadultaan kuin ominaisuuksiltaankin hyvin kyseenalaisia tuotoksia. Itselläni on ikävä kyllä kokemus uutena ostetusta väyrysestä.
Selventäisitkö sitä pikkuohjailun tarvetta?
simppa:
A-sarja ei ollut etuvetoinen alkujaan. Lue TM 14/05.
Tottumus on toinen luonto kuten sanotaan. Sitä ei itse huomaa.
On valitettavaa, kun muisti ja lukeminen on Simpan ja monen muunkin osalta perin selektiivistä.
(Käytössäni oli muuten runsaan vuoden ajan Mercedes-Benz C 250 CDI BlueEFFICIENCY huhtikuusta 2009 alkaen aina elokuulle 2010 saakka. Se yksilö oli ongelmallinen muutenkin kuin pienen ohjailutarpeen osalta erityisesti tuulisissa oloissa ja uraisilla teillä. Tämä yksilö oli 2 kuukautta Frankfurtissakin elektroonisten ongelmien vuoksi -auto joutui tuntemattoman elektroonisen vian vuoksi turvatilaan, jolloin ei voinut ajaa yli 70 km/h. Saksasta auto tuotiin takaisin mutta vika palautui. Sitä sarjaa valmistettiin hyvin vähän ja noin 10 % autoista oli saman vian kohteena. Autolla saattoi ajaa jälleen aikansa, kun pysäytti sen ja sitten virta-avain pois ja uusi käynnistys.)
KAPille
Nyt kun Simpalle om kerrottu hänen mersunsa vaarallisuudesta, olisi hyvä kertoa:
- mihin tämä perustuu
- miten tuo Volvo on vieläkin turvattomampi
- miten tuota runflat bmw'tä ei voi suomessa ajaa, varsinkaan tuulella (tämä on paras pitkään aikaan!!)
- miten se milloin/kuka ESP'n kehitti vaikuttaa siihen miten turvallinen/vaarallinen Simpan mersu on yleisesti tai vs V40
Eikun dataa pöytään niin saat meidät provosoitujat hiljaiseksi.
KAP1936:
Tämä vaatii vähän tarkempaa evidenssiä. Mikä sivu?