Kamalaa on ikääntyminen: näin neljänkympin lähestyessä alkaa hämäränäön heikentyminen ainakin minulla olla sitä luokkaa, että sen havaitsee itsekin sateisina syysiltoina ja -aamuina. Pahimmillaan tilanne on taajamaoloissa, kun vastaantulijoita riittää ja ympärillä on paljon muitakin valopisteitä, joiden valo imeytyy märkään asvalttiin. "Pimeän" jalankulkijan tai pyöräilijän havaitseminen saattaa jäädä meikäläiseltä tuolloin viime tinkaan.
Mitenkäs teillä muilla, milloin heikentynyt hämäränäkö alkoi vaivata vai onko alkanut vaivata vielä ollenkaan? Päälle seitsemänkymppinen isäni ei ole vuosikausiin autoillut pimeällä ainakaan ilman pakottavaa syytä.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Paljonkohan tuossa mahtaa olla kyse siitä, että osaa poimia sellaisia asioita, joita ei näe ja huolestua siitä? Ehkä tuoreempana kuskina ei tiedä, mitä kaikkea jää näkemättä. Silloin vain mennään huolettomasti eteenpäin. Tosin kyllähän fysiikassakin tapahtuu muutoksia tuossa iässä. Itse pidän pimeälläkin aurinkolippaa usein alhaalla maantieajossa, jotta katuvalot häikäisisivät vähemmän. Ajattelinkin, että olenkohan erityisen herkkä häikäisylle. Yleensä vastaantulija on kuitenkin kohtaamistilanteessa se, joka ensimmäisenä vaihtaa lähivaloille, rekkakuskit mukaanlukien. Ehkei vähän päälle 30 vuotiaat silmäni sittenkään ole vielä rapistuneet pahasti. 70 vuotiaasta isästäni selvästi huomaa pimeässä ajamisen vaikeudet kohtaamistilanteissa. Auton nopeus tahtoo vaihdella, kun joutuu käyttämään kaiken huomion näkemiseen.
Sodan aikana lentäjät kuuleman mukaan söivät mustikoita. Ne parantavat hämäränäköä. Siksitoisekseen ne ovat hyviä.
Ammuntaa harrastavana pystyn seuraamaan aika tarkkaan näköni kehitystä. Katse on tähdättäessä kohdistettava johonkin (asetyypistä riippuen joko jyvään tai maaliin) ja muut jäävät tietysti vähän sumeamman näön aleelle. Tämä sumea alue tulee iän myötä sameammaksi ja lopulta ei tarkka ampuminen onnistu kuin optisilla tähtäimillä. Olen huomannut että näköni on muuttunut, mutta toistaiseksi hyvin vähän.
Metsässä paljon myös pimeässä liikkuvana huomaisin varmaan hämäränäköni huonontumisen eksymisinä ja lisääntyneenä törmäilynä. En ole huomannut tätä, mutta varmasti muutosta alkaa lähiaikoina näkymää.
Silti olen huomannut ajokäytöksessäni saman kuin Erkki. Ehkä kysymys ei ainakaan kokonaan ole näöstä vaan iän ja sen mukana toivottavasti viisauden karttuessa ei enää halua ajaa sokkona tilanteisiin. Ehkä häikäisy haittasi yhtä paljon näkemistä ennenkin, mutta silloin ei vielä osannut pitää auton ajamista korvakuulolta mitenkään typeränä toimintana.
Tuttu tunne. Tosin oletan tuon olevan osittain tottumiskysymys. Syksyn edetessä pimeyteen tottuu ja havainnointikyky paranee.
Monet näyttävät käyttävän sumuvaloja ongelman "ratkaisemiseen".
Monet näyttävät käyttävän sumuvaloja ongelman "ratkaisemiseen".
LOL
Kaiken lisäksi ne on "mageen nägöset"
Ja ukkini (partio/hävittäjälentäjä 1922-1946) mukaan saivat myös lisä-voiannoksia.
A-vitamiini näyttäisi googletuksen perusteella olevan hämäränäköä edistävä ainesosa. Voissa tiesinkin sitä olevan, mutta mustikat olisivat toki terveellisempiä näillä kolesterolilukemilla.
Nyt kun Pandoran lipasta on jo raotettu muiden toimesta, uskaltaudun esittämään tämän:
Hernerokkasumua moottoritiellä ja mieli tekisi päästellä sataaneljääkymppiä? No problem, kytke sumuvalot keulalle ja anna mennä!
(näin se tuntuu monen mielestä toimivan, itsekin kokeilin sumareita hetken aikaa viime viikon sakeassa kelissä eikä niistä ainakaan mitään hyötyä ollut)
nimim Erkki: Hernerokkasumua moottoritiellä ja mieli tekisi päästellä sataaneljääkymppiä? No problem, kytke sumuvalot keulalle ja anna mennä!
Monena aamuna on ollut sakea sumu aamuisin. On vaikea seurata monen kuskin logiikkaa, kun he kuittaavat hankalat olosuhteet sumuvaloilla. Lisäksi keino näyttää olevan ainoa mieleentuleva turvalisä valaistuksesta riippumatta, siis myös auringon jo noustua. Mitään muutosta nopeudessa en ole huomannut, en edes hirvivaaramerkkien kohdalla ja märällä tiellä.
Sumuisena aamuna vältän moottoritietä jos se vaan on mahdollista. Siellä kun ei uskalla ajaa oikein mitään vauhtia, riski osua 60 km/h ajavaan tai jäädä 140 ajavan alle on silloin melkoinen.
Sakeaa logiikkaa, kenties?
Minusta näyttää siltä, että moottoritiellä mennään aina sataaneljääkymppiä, oli sitten sumua tai pimeää tai sadetta...
Nimimerkillä "missä on tilanteenmukainen ajonopeus"
Sain kerran ajaessani Göteporiin sakeassa sumussa ambulanssin kiinni.Ajettiin peräkkäin,minä suoraan ja ambulanssi tietä reunasta reunaan hakien edellä jossain Skaran nurkilla.Jonkun matkaa näin mentyämme ambulanssikuski hiljensi vauhtia ja viittoi minua pysähtymään.Pysähdyin ja hän kysyi tunnenko tien Göteboriin hyvinkin ja voisinko ajaa edellä.Vastasin että voin ajaa edellä jos sammuttavat vilkkuvalot.Ja kiirekkin oli, eli ajoin aika reippaasti kun tunsin tien melkein paremmin kuin omat taskuni ja siihen aikaan (n 03.00) ei edes hirvet paljon juoksentele.Sumukin hälveni sen verran moottoritien Göteboriin alkaessa että päästin ambulanssin ohitseni. Toivottavasti ehtivät ajoissa.
Taidan olla vähän jostain päin viallinen kun hämäränäössä ei ole mitään heikennystä vieläkään vaikka muuten on ilmaantunu taittovikaa iän myötä.On meinaan tutkittu juttu.Samoin on näkökenttä ikäisekseni erittäin laaja silmälääkärini mukaan,pari viikkoa sitten olin tarkastuksessa.
Porkkanan karotiini parantaa tosiaan hämäränököä eli pure porkkanaa!
Tuosta näön heikkenemisestä on se hyvä puoli että matka-aika pienenee kun ei aina huomaa nuita rajoituksia, toisaalta lompakkokin ohenee jos huonosti käy! 
Sumuvalot päälle vaan niin ei enää häikäse eikä hämärrä
.
Edit: Ja siihen kysymykseen, ei hämärrä vielä, sateella on yhtä inhottavaa ajella pimeässä kuin aiemminkin ainoastaan sumuvalomiehiä on häikäisemässä enemmän.
Tänään lauantaina oli Keski-Uusimaa -sanomalehdessä mainio pilapiirros Makelta, jota yritän tässä tulkita ilman kuvaa, koska vain tekstisisällön voi napata kuitenkin:
"Miksei sää vaikuta autoilijoiden ajotapaan?"
(sitten neljässä kuvassa sama auto kaahaa ja kuskilla hullunkiilto silmissä, sää vain muuttuu)
1) Vettä sataa - kuski ajaa toistaSATAA
2) Tie jäässä - kuskilla järki jäässä
3) Ulkona lumikuuro - kuskina lumisokea
4) Ulkona pimeää - kuski pimeä
Pitäiskö tuohon vielä lisätä oma ?
5) Keli kuin keli - autossa sumuvalot ja kuskilla logiikka sumussa?
Se, että vanhemmiten hämärtää eikä näe kunnolla, ei kuule kunnolla ja muistikin alkaa mennä .. luonto on aika armahtavainen .. tavallaan .. niin, että on siinä hyvätkin puolensa ..
