misar: Ainanahan tutkimuksilla joku taka-ajatus on ja kun katsoo taaksepäin liikeennetutkimuksia, joissa uudelleen ja uudelleen toistetaan samoja mantroja vrt.talja-liikenneturva niin mitä uutta ne ovat tuoneet ei muuta kuin lisää ja lisää rajoituksia ja kieltoja, ei mitään muuta mallia kuin kiellot joka on äärettömän helppo tie virkamiehellekin.
Voi rähmä tuota sinun logiikkaasi. Tutkimusten tekeminen yhä uudelleenhan juuri estää tekemästä tarkoitushakuista tutkimusta. Jos kaksi päässälaskijaa tulee eri tulokseen, asia tarkistetaan ja väärin laskenut saadaan selville. Väärinlaskenutta ei enää pidettäisi yhtä hyvänä laskijana kuin toista ja se olisi paha, jos ammatti sattuu olemaan päässälaskija. Tutkijoilla on sama tilanne.
Asioita tutkitaan yhä uudelleen myös siksi ne saattavat muuttua. Toisaalta moni asia ei muutu tai muuttuu hitaasti. Tällaisia asioita ovat etenkin ne, joissa merkittävää osaa näyttelee fysiikka ominen hassuine lakeinneen.
Eikä sitä mantraa lueta sinun kiusaksesi, se on sitä muistaakseni sinunkin kaipaamaasi valistusta. Eivät ne mantrat myöskään rajoituksia ja kieltoja lisää, ne molemmat viittaavat samaan suuntaan siitä yksinkertaisesta syystä, että ne perustuvat samaan materiaaliin, onnettomuuksista kerättyyn tietoon.
Pitääkö tuo kun katsoo taaksepäin liikeennetutkimuksia ymmärtää niin, että olet katsellut niitä? Jos olet, sinun on pitänyt huomata, että harvoin niissä samoja asioita on tutkittu. Yksi tutkii peräänajojen ja takavalojen suhdetta, toinen ajotavan ja onnettomuuksien suhdetta, kolmas iän tai sukupuolen tai ympäristön tai piru ties minkä suhdetta liikenneturvallisuuteen.
Samaa asiaa on tutkittu vain kun on ollut syytä olettaa, että tilanne on muuttunut tai edellisestä on kulunut pitkä aika. Samaa asiaa samaan aikaan on tutkittu vain eri maissa, mutta eikö se ole aika luonnollista. Englantilaisia kiinnostaa varmaan miten sukupuoli vaikuttaa onnettomuuksiin nimen omaan Englannissa, minusta ainakin on mielenkiintoista verrata samoihin aikoihin Suomessa tehtyä meikäläiseen aineistoon perustuvaa tutkimusta samasta asiasta.
Se, että ne tulivat pääpiirteissään samaan tulokseen ei siis ole turhaa saman asian jatkuvaa tutkimista vaan sisältää lisäinformaatiota. Nyt tiedämme, ettei muut liikenteissämme olevat erot todennäköisesti juurikaan vaikuta asiaan vaan sukupuolella tosiaan on iso merkitys. Nyt on hyvä lähteä tutkimaan, mitkä syyt eniten vaikuttavat sukupuolten eroihin.
misar: Totta on se että varmasti suistumisista osa johtuu kokemattomuudesta ja siitä ettei hallita vastaohjaustekniikkaa, kun se on hallinnassa ei kääntösäteen tiukkaaminen kesken kaarteen tuota ongelmia, korkeintaan siihen vaikuttaa oma rohkeus käyttää sitä.
Tässä ollaan taas saman kinan partaalla, että menikö se pyörä metsään kun sitä ajettiin liian lujaa vai siksi että kuski ei osannut ajaa. Tietysti taitava kuski pärjää isommassa vauhdissa kuin taitamaton, mutta taidon määrää ei voi säännöstellä kahvasta kun taas vauhtia voi. Sata metriä ennen kurvia kuski ei voi päättää ryhtyä taitavammaksi pyöränkäsittelijäksi, mutta vauhtiin hän voi vaikuttaa jos vain älyää.
Ja kääntösäteen tiukentaminen tuottaa oikein roppakaupalla ongelmia jos etupyörä luistaa sen vuoksi alta pois. Siinä vaiheessa auto vasta vähän puskee. En minä ainakaan uskalla pyörällä ajaa luistorajalla yleisellä tiellä (enää), marginaali on prätkällä hiuksenohut.
Tuleppas TeeCee kanssani radalle.
Jos pystyt valitsemallasi perheautolla ajamaan mutkan samalla nopeudella kun minä moottoripyörälläni, tarjoan pullakahvit.
Nykyisillä 80 rajoituksilla ei pikkuteillä voi renkaiden pitokyvyn takia ajaa ulos, pyörä ei yksinkertaisesti kallistu riittävästi. Ulosajot johtuvat lähes aina ajotaidon puutteesta, kuljettajalta loppuu usko omaan kalustoonsa vaikka pyörä on lähes pystyssä. Ei osata vastaohjata, vaan oijotaan mutkissa (koskee myös autoilijoita) tai ajetaan mutkasta ulos.
Itse olen ajellut 18 vuotta ja etupyöräni ei ole koskaan asvaltilla lähtenyt luistoon muusta syystä kuin oikovien autojen aiheuttamasta hiekasta tiellä.
[alarjak muokkasi tätä viestiä 13.10.2005 klo 19:40]
Minäkin voisin osallistua,jos jostain löytyisi trimmattu kolme ja puolikas Jawa! Jos saatte kisan aikaiseksi voin tarjota kaljat osallistujille (kisan jälkeen)
misar: Totta on se että varmasti suistumisista osa johtuu kokemattomuudesta ja siitä ettei hallita vastaohjaustekniikkaa, kun se on hallinnassa ei kääntösäteen tiukkaaminen kesken kaarteen tuota ongelmia, korkeintaan siihen vaikuttaa oma rohkeus käyttää sitä.
Tässä ollaan taas saman kinan partaalla, että menikö se pyörä metsään kun sitä ajettiin liian lujaa vai siksi että kuski ei osannut ajaa. Tietysti taitava kuski pärjää isommassa vauhdissa kuin taitamaton, mutta taidon määrää ei voi säännöstellä kahvasta kun taas vauhtia voi. Sata metriä ennen kurvia kuski ei voi päättää ryhtyä taitavammaksi pyöränkäsittelijäksi, mutta vauhtiin hän voi vaikuttaa jos vain älyää.
Ja kääntösäteen tiukentaminen tuottaa oikein roppakaupalla ongelmia jos etupyörä luistaa sen vuoksi alta pois. Siinä vaiheessa auto vasta vähän puskee. En minä ainakaan uskalla pyörällä ajaa luistorajalla yleisellä tiellä (enää), marginaali on prätkällä hiuksenohut.
Tuleppas TeeCee kanssani radalle.
Jos pystyt valitsemallasi perheautolla ajamaan mutkan samalla nopeudella kun minä moottoripyörälläni, tarjoan pullakahvit.
Nykyisillä 80 rajoituksilla ei pikkuteillä voi renkaiden pitokyvyn takia ajaa ulos, pyörä ei yksinkertaisesti kallistu riittävästi. Ulosajot johtuvat lähes aina ajotaidon puutteesta, kuljettajalta loppuu usko omaan kalustoonsa vaikka pyörä on lähes pystyssä. Ei osata vastaohjata, vaan oijotaan mutkissa (koskee myös autoilijoita) tai ajetaan mutkasta ulos.
Itse olen ajellut 18 vuotta ja etupyöräni ei ole koskaan asvaltilla lähtenyt luistoon muusta syystä kuin oikovien autojen aiheuttamasta hiekasta tiellä.
Totta puhut, sama kokemus itselläkin hiekka ja pikipaikkaukset sateella, tosin se yleensä vaikuttaa takapyörään.
Jos näillä rajoituksilla ulos pääsee kannattaa katsoa peiliin, ja vaikka seurat kiitettävästi kouluttavat rajallisilla resersseilla, niin näyttäisi siltä, ettei koulutus kiinnosta pätkääkään viranomaoisia tai vakuutusyhtiöitä.
Yksi asia on täysin unohdettu "näissä" tutkimuksissa mikä on teiden kunnon merkitys onnettomuuksissa, ei ole kovin harvinaista että tien kunto on on hengenvaarallinen!
Jos näillä rajoituksilla ulos pääsee kannattaa katsoa peiliin, ja vaikka seurat kiitettävästi kouluttavat rajallisilla resersseilla, niin näyttäisi siltä, ettei koulutus kiinnosta pätkääkään viranomaoisia tai vakuutusyhtiöitä.
Kyllähän näillä rajoituksilla tiellä pysyy, mutta eiköhän ongelma ollut juuri siinä, että niitä rajoituksia ei noudateta!
Jos pystyt valitsemallasi perheautolla ajamaan mutkan samalla nopeudella kun minä moottoripyörälläni, tarjoan pullakahvit.
Jos saat pyöräsi pysähtymään samalla matkalla kuin minä autoni, niin tarjoan sinulle nuo kahvit.
Tuo maksimaalinen kaarrenopeus ei ole kovin olennainen tekijä liikenteessä, jarrutusmatka sen sijaan useimmiten on.
Itselläni on aika paljon kokemusta moottoripyöristä, enkä tuomitse pyöriä sinänsä. Kuitenkin, 2/3 moottoripyöräonnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, joka pyöräilijä aiheuttaa itse tavalla tai toisella. Koska tiedän (kuten tekin olette todistelleet pyörien ominaisuuksista), että nykyaikainen maantiepyörä pysyy taatusti tiellä rajoituksen mukaan ajettaessa (jopa aika huonollakin kuskilla), ihmettelen suuresti miten niin usein kuitenkin ajetaan ulos, tolppaan, pysäköityä autoa päin tms. Ettei syynä kuitenkin olisi liian suuri nopeus...
Misarin mainitsemat vakavat hirvikolarit johtuvat lähes 100% liian suuresta vauhdista yöaikaan (ja tämä koskee myös autoja). Jos ajaa autolla 80 km/h yöaikaan, todennäköisyys kuolla hirvikolarissa on jo minimaallinen. Sen sijaan, jos ajaa 110 km/h, todennäköisyys on jo selkeästi suurempi. Tutkimusten mukaan lähes kaikki kuolemaan johtaneet hirvikolarit kun sattuvat yli 100 km/h vauhdeista. Usein näissä ei edes ehditä jarruttaa.
Jos pystyt valitsemallasi perheautolla ajamaan mutkan samalla nopeudella kun minä moottoripyörälläni, tarjoan pullakahvit.
Jos saat pyöräsi pysähtymään samalla matkalla kuin minä autoni, niin tarjoan sinulle nuo kahvit.
Tuo maksimaalinen kaarrenopeus ei ole kovin olennainen tekijä liikenteessä, jarrutusmatka sen sijaan useimmiten on.
Itselläni on aika paljon kokemusta moottoripyöristä, enkä tuomitse pyöriä sinänsä. Kuitenkin, 2/3 moottoripyöräonnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, joka pyöräilijä aiheuttaa itse tavalla tai toisella. Koska tiedän (kuten tekin olette todistelleet pyörien ominaisuuksista), että nykyaikainen maantiepyörä pysyy taatusti tiellä rajoituksen mukaan ajettaessa (jopa aika huonollakin kuskilla), ihmettelen suuresti miten niin usein kuitenkin ajetaan ulos, tolppaan, pysäköityä autoa päin tms. Ettei syynä kuitenkin olisi liian suuri nopeus...
Misarin mainitsemat vakavat hirvikolarit johtuvat lähes 100% liian suuresta vauhdista yöaikaan (ja tämä koskee myös autoja). Jos ajaa autolla 80 km/h yöaikaan, todennäköisyys kuolla hirvikolarissa on jo minimaallinen. Sen sijaan, jos ajaa 110 km/h, todennäköisyys on jo selkeästi suurempi. Tutkimusten mukaan lähes kaikki kuolemaan johtaneet hirvikolarit kun sattuvat yli 100 km/h vauhdeista. Usein näissä ei edes ehditä jarruttaa.
Kyllä tuota jarruttamista voisi kokeilla, itsellä on kohtuuluottamus oman pyörän ABS-jarruihin jotka taitavat olla johtavan valmistajan parasta osaamista tällä hetkellä, en myöskään usko että voitaisiin julistaa joko auto tai pyörä jarrutuksen voittajaksi eikö homma mene ristiin riippuen auton/pyörän jarrujen tasosta, omat kokemukset ainakin kertovat vanhan pyörän jarrurusmatkan olleen lähes kaksinkertaisen.
Ei pyörällä tai autolla ajaessa kukaan estä pitämästä kunnon turvaväliä, se antaa pelivaraa jarrutukseen.
Valtaosa näistä ulosajoista varmasti tapahtuu ihan normaalinopeuksissa ja näissä ylinopeusjutuissa sitten menee henki, kuitenkin valtaosa säilyy hengissä, ehkä ahnehditaan liikaa turhan tehokkaita pyöriä osaamiseen nähden ja sitten sattuu ennenkuin opitaan.
Noin kuukausi sitten motolla, hirvi yli tien nopeus tarkoituksella klo 21.00 noin 65km/h ei hätää pelivaraa jäi. Toinen tapaus kaksi viikkoa sitten autolla nopeus 60-70km/h klo 8.45 hirvi juoksi yli tien ja kaatui auton eteen kaistalle jarrutus n.20m ei osunut, mutta hirvi noustessaan potkaisi etuhelmaan jäljen.
Ongelma hirvien kanssa ei ole nopeudet, vaan niiden tolkuton määrä jota ei millään ilveellä näköjään saada kuriin. Valtiovalta pistää metsästäjien huvin, kansalaisten hengenlähdön edelle arvoasteikolla.
Ongelma hirvien kanssa ei ole nopeudet, vaan niiden tolkuton määrä jota ei millään ilveellä näköjään saada kuriin. Valtiovalta pistää metsästäjien huvin, kansalaisten hengenlähdön edelle arvoasteikolla.
Ymmärtääkseni kaatolupia olisi myönnetty enemmän kuin kaatajia ilmaantui - ainakin paikkapaikoin. Kaatoluvan hinnalla voi tietenkin olla oma merkityksensä. Itse en mokomasta "huvista" ole lainkaan innostunut.
Minun puolestani ne voisi ampua ihan kaikki - sen viimeisenkin. Jos joku sitten haluaisi sellaisen nähdä, niin menköön Stukhålmaan Kålmårdeniin tiiraamaan.
Ongelma hirvien kanssa ei ole nopeudet, vaan niiden tolkuton määrä jota ei millään ilveellä näköjään saada kuriin. Valtiovalta pistää metsästäjien huvin, kansalaisten hengenlähdön edelle arvoasteikolla.
Juurihan itsekin todistit, että pystyit jarruttamaan kun ajoit riittävän hitaasti. Vai väitätkö, että olisit pystynyt tekemään saman, jos vauhtia olisi ollut tuplasti sama? Minusta tässä on pieni ristiriita.
Hirviä oli tänä vuonna ennen metsästyksen alkamista n. 120.000. Metsästyksen jälkeen niitä on n. 60.000. Ehkä vähän liikaa, mutta muistuttaisin että asiaa voidaan hallita myös muuten kuin ampumalla. Ampumalupia olisi myös saanut tänä vuonna enemmän kuin niitä on haluttu.
Maan laajuus huomioiden terve hirvikanta edellyttää vähintään 20 - 30.000 yksilön kantaa, eikä muutenkaan voida lähteä siitä ajatuksesta että hirviä ei olisi lainkaan. Eli, hirvet eivät liikenteestä ampumalla poistu. Vaikka niitä olisi vain tuo 20-30 tuhatta, ne ylittävät silti teitä.
Mielenkiintoinen kuriositeetti hirvissä on se, että eniten onnettomuuksia sattuu syksyllä. Kuulemma pimeys on syynä. Totta, mutta onhan talvella ja kevätöinäkin pimeää, aina ei ole edes lunta, ja kyllä ne hirvet talvellakin tien yli kulkevat. Vasat nyt eivät poukkoile kaikkina vuodenaikoina, mutta kumminkin. Selkeä piikki onnettomuuksissa sattuu metsästyksen avausviikonloppuna ja muutama viikko sen jälkeen, jolloin hirvet alkavat juoksennella sekopäisinä täysin vastoin niiden normaalia käyttäytymistä. Ihan mielenkiintoista olisi tutkia, kuinka paljon kolareita metsästys vähentää suhteessa siihen, mitä se syksyn aikana aiheuttaa.(tämä ei ole siis mielipiteeni, mutta sitä olisi syytä kriittisesti tarkastella ennenkuin vannotaan yksisilmäisesti metsästyksen nimeen ongelmien ratkaisuna)
>AkiK En kyllä ollut eri mieltä nopeuden merkityksestä hirvikolarin seurauksiin, sitä ei vaan voi suoraan soveltaa moottoripyöräilijään koska osuessaan hirveen tai autoon ollaan hengenvaarassa jo yli 50km/h nopeuksissa, mahdollisesti jopa alle tämän nopeuden.
Moottoripyöräilijän kannalta ainoa varma keino vähentää kuolonkolareita, on kannan radikaali vähentäminen. Toinen keino on välttää mahdollisimman paljon ajoa auringonlaskun, ja nousun välillä sillä onhan tosiasia että kolarivaara kasvaa n. 70 kertaiseksi pimeänä aikana.
Tavallaan valtiovalta rajoittaa motoristin itsesuojeluvaiston takia osaa liikennemuodoista, tätä taustaa vasten ei olisi syytä korostaa ylinopeuksia koska hengenvaara toteutuu jo normaaleissa nopeuksissa.
Hirvien määrästä ja metsästyksestä on sanottu joko teillä tai meillä mm että hirviä kyllä kaadettaisiin mutta homma ei nuoria kiinnosta ja ikääntyvät metsästäjät ei enää jaksa edes myönnettyjä kaatolupia käyttää hyväkseen.Ja toisaalta kun muutama vuosi sitten kokeiltiin harventaa hirviä tosissaan johti se vain siihen että kun teiden lähistöllä jo autoja varomaan oppineen hirvet kaadettiin pois tuli tilalle kauempaa uusia eläimiä jotka sitten juoksenteli tielle ja aiheutti onnettomuuksissa kasvua. Hirvikantojakin on verrattu,teillä on suurempi, oliskoos ollut peräti kolminkertainen määrä hirviä mitä meillä ja lisäksi niitä on runsaasti ihan eteläsuomessa.Meillä elikot on siellä missä pitääkin eli kauempana korpimailla. Työkavereistani moni metsästää ja tapoihin kuuluukin säästää osa kesälomasta hirvenmetsästykseen.Metsästysreisut asutaan jossain lähellä metsästysmaita.Suomalaisista tuntemistani hirvimiehistä edes ihan etelässä asuvista monikaan ei lähde kotoaan mihinkään kauemmaksi,hirviä kun voi metsästää melkein keittiön ikkunasta. Sattuuhan sitten täälläkin joskus että hirvi eksyy aika kauas kaupungillekin,ettei se ihan mahdoton näky Ståckhålmissakaan ole,ja onhan meillä Skansenkin. Kaikesta hirvihöpinästä jää kuitenkin pohjalle tunne, että se runsas hirvikanta on juuri sitä mitä hupimetsästäjät haluaakin.Paljon kun on hirviä niin niitä ei tarvitse tuntitolkulla haeskella eikä kaukaakaan. Omalta osaltani voin vain todeta, että ne kerrat kun olen autosta hirven nähnyt, on sattunut jo vuosia sitten, ja kaukana korvessa silloinkin, eli kummaa tuuria,vaikka paljon ajankin.Kauriita,kettuja ja villisikoja on kyllä nähnyt.
[salo-m muokkasi tätä viestiä 18.10.2005 klo 11:32]
>AkiK En kyllä ollut eri mieltä nopeuden merkityksestä hirvikolarin seurauksiin, sitä ei vaan voi suoraan soveltaa moottoripyöräilijään koska osuessaan hirveen tai autoon ollaan hengenvaarassa jo yli 50km/h nopeuksissa, mahdollisesti jopa alle tämän nopeuden.
Moottoripyöräilijän kannalta ainoa varma keino vähentää kuolonkolareita, on kannan radikaali vähentäminen. Toinen keino on välttää mahdollisimman paljon ajoa auringonlaskun, ja nousun välillä sillä onhan tosiasia että kolarivaara kasvaa n. 70 kertaiseksi pimeänä aikana.
Olemme siis samaa mieltä nopeuden seurauksista onnettomuustilanteessa. Suurin osa onnettomuuksista olisi toki vältettävissä kokonaan maltillisella nopeudella, koska silloin ehtii havaita, jarruttaa ja väistää esteitä aivan toisella tavalla kuin kovemmalla nopeudella. Myös motoristin kohdalla. 80 km/h ajettaessa todennäköisyys joutua hirvionnettomuuteen on dramaattisesti pienempi kuin 100 km/h ajettaessa.
Tuo mainitsemasi pimeän vaikutus onnettomuusalttiuteen johtuu kahdesta tekijästä: - hirvet liikkuvat enemmän hämärällä, tosin näkee niitä keskellä päivääkin - ajetaan liian kovaa, samaan malliin kuin päivälläkin tai jopa kovempaa. Valojen kantama ei riitä reagointiin + toimintaan riittävän ajoissa.
Kuten sanoin, hirviä on varmaan liikaa, se on totta. Toinen vaihtoehto on, että susia on liian vähän kun hirvet pääsevät elämään kuin pellossa...
Jos törmää moottoripyörällä hirveen on taatusti hommassa dramatiikkaa ihan tarpeeeksi vaikka vauhtia ei olisi kuin 30kmh,on kokemusta.Nopeuden alhaisuudesta huolimatta(johtuen) hirvi kerkisi eteen ja jarruttaan ei ehtinyt.
[salo-m muokkasi tätä viestiä 18.10.2005 klo 12:19]
- Onnettomuuksien määrä suhteutettuna pyörien määrään - Turun tutkimus - Kaikki kuolemat vuonna 2003. MP kuolemien kanssa puuhastelu (22 kpl vuonna 2003) on veronmaksajien rahojen tuhlausta. Vrt. esim itsemurhat jne...
Onnettomuuksien määrä ei ole ole tarkasteluajanjaksona lisääntynyt. Käymäni kirjeenvaihdon perusteella ko. raportin tehneet tutkijat ovat samaa mieltä!!
Suomi on turvallisuushysteroinnin luvattu maa, heti USA:n jälkeen hyvänä kakkosena. Lisää vaan automaattivalvontaa niin tästäkin kansasta tulee oikein onnellinen. Perheväkivalta on paljon suurempi ongelma kuin mp-kuolemat, pitäisikö kerran väkivallasta tuomittujen isien kotiin asentaa kamerat. Vähän niin kuin alkolukko
Ongelma hirvien kanssa ei ole nopeudet, vaan niiden tolkuton määrä jota ei millään ilveellä näköjään saada kuriin. Valtiovalta pistää metsästäjien huvin, kansalaisten hengenlähdön edelle arvoasteikolla.
"Tilaston mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut 65 kuolemaan johtanutta hirvionnettomuutta. Näistä 21:ssa auto on ajanut ylinopeutta, eli noin kolmannes kuolemaan johtaneista hirvionnettomuuksista on tapahtunut ylinopeutta ajavalle."
Ja Misar se jaksaa aina syyttää metsästäjiä niistä hirvikolareista! Kokeileppa joskus itse hankkia luvat ja lähteä itse sinne hirvijahtiin, niin saattaisi mieli muuttua. Ei se aivan ilmaista leikkiä ole, halvemmalla saa lihaa kaupasta ja viikonloput menee sitten metsässä rämpien, sillä aikaa kun sinä ajelet pyörääsi talviteloille.
Hirvet ei muuten juurikaan liiku pimeällä, vaan hämäräaikaan, niillä kun ei tuo näkö ole sama kuin kollikissalla.
Nopeudella oli siis tutkimusten mukaan suuri merkitys onnettomuuden vakavuuteen. Onhan se tietenkin vaikea nostaa sitä jalkaa kaasulta niillä varoitusalueilla, kun kyseessähän ei ole kuin oma henki. Paljon helpompihan sitä on itkeä ja valittaa, että valtio ja metsästäjät on syyllisiä tähänkin.
Jos valtio sitten mielestäsi hyysää metsästäjiä, niin pitäisikö sen sitten ennemmin suosia moottoripyöräharrastustasi? Moottoripyöräilykin on täysin harrastus.
Saas nähdä milloin EU-puuttuu meidän hirvikantaan, kun se jo nyt haluaa meille lisää susia. Siitä voitte sitten syyttää vain itseänne, kun siihen EU:hun piti liittyä...
Sitä sinun varmasti pitää kysyä tilaston laatijalta. Tässä oli kuitenkin jutun ydin:
Tilastot tukevat ajatusta: 75%:ssa henkilöautolla ajetuista kuolemaan johtaneista hirvionnettomuuksista auton nopeus on ollut 100 kilometriä tunnissa tai enemmän. Nopeuden pudottaminen 90 kilometristä tunnissa kahdeksaan kymppiin puolestaan pienentäisi hirvionnettomuudessa kuolemisen riskiä yhdeksäsosaan!
Eli näin pienestä se on kiinni, jos tosiaan välittää siitä omasta hengestään eikä vain hae syyllisiä virkamiehistä ja metsästäjistä. En minäkään juuri hirvivaara-alueilla hiljennä, mutta astetta tarkemmin yritän ympäristöä seurata. En myöskään tule muita syyttämään, jos hirvikolarin ajan.
EDIT:
Täällä on vain osa sellaisia kirjoittajia, jotka haluaa raivata kaikki esteet tieltään, että sais ajaa vielä kovempaa ylinopeutta. Samaiset henkilöt on juuri nopeudenvalvontaa vastaan eikä pidä sitä vaarallisena, mutta hirvet kyllä muistetaan.
[Opelixi muokkasi tätä viestiä 18.10.2005 klo 22:03]
Täällä on vain osa sellaisia kirjoittajia, jotka haluaa raivata kaikki esteet tieltään, että sais ajaa vielä kovempaa ylinopeutta. Samaiset henkilöt on juuri nopeudenvalvontaa vastaan eikä pidä sitä vaarallisena, mutta hirvet kyllä muistetaan.
Kyllä tämä on laajempi ilmiö. Yhteiskunnassamme on vallalla malli, jossa yksilön pitää saada kaikki "vapaus" toteuttaa itseään, mutta yhteiskunnan tulee kantaa tämän "vapauden" seuraukset. Kovin usein ne, jotka suureen ääneen vaativat kaikkien rajoituksien poistamista ja "vapautta", ovat niitä jotka sitten kun ns. "napsahtaa" ovat syyttämässä ensimmäisinä muita "vapautensa" hinnasta. Ja loppujen lopuksihan se on meidän systeemissämme niin, että yhteiskunta ja sitäkautta veronmaksajat maksavat kaikki vahingot.
Jos pystyt valitsemallasi perheautolla ajamaan mutkan samalla nopeudella kun minä moottoripyörälläni, tarjoan pullakahvit.
Varmasti jäisin ilman pullakahveja, mutta tuossa ratakokeessa on kaksi muutakin huonoa puolta.
Ensinnäkin en vertaa toisiinsa auton ja mp:n nopeuksia, vaan niiden käytöstä ulosajon tai kaadon rajoilla liikuttaessa. Koska pyöriä kaatuu ja ajaa ulos, niiden on pitänyt ajaa lähellä rajaa, oli se raja sitten kuskin, pyörän, tien tai olosuhteiden sallima. Tähän rajaan ei vaikuta se, mikä vastaava raja jollain toisella ajoneuvolla tai kuskilla samassa tilanteessa olisi.
Toiseksi tilanteet tulevat radalla vastaan ennakoidusti, todellisuudessa mp-kuski voi esim. huomata keskellä kurvia olevansa törmäyskurssilla autoilijan kanssa, joka on mieluummin vähän pyöristänyt ajolinjojaan ja oikaissut kuin vähentänyt vauhtinsa tilanteeseen sopivaksi, se sujuvuus kun on niin tärkeää. Kurvissa voi olla traktorin jättämää savea, siinä voi olla pikipaikkaus tai kurvi onkin tiukempi kuin kuski vauhtia arpoessaan luuli.
Mp-kuski ei myöskään valitse nopeuttaan sen mukaan, missä auton rajat kulkevat vaan tekee niinkuin autollakin, eli ajaa omalla rajallaan juuri sillä hetkellä käytössä olevalla ajopelillä. Eihän niitä mp:llä niin yleisiä yksittäisonnettomuuksia muuten tapahtuisi. Autoille turvallista vauhtia ajettaessa ei pyörää hevillä ulos saa ajettua, niinkuin totesit.
Siksi pidän toistaiseksi kiinni mielipiteestä, että kun kuski joutuu rajalla ajaessaan yllättäen tiukentamaan kaartosädettä tai jarruttamaan kurvissa, hänellä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvitä tilanteesta autolla kuin pyörällä oli taidon taso mikä tahansa.
Tänä vuonna on toistaiseksi tieliikenteessä kuollut 28 moottoripyöräilijää. Moottoripyörien lukumäärä on kaksinkertaistunut 5 vuodessa. Ajoneuvorekisterissä on runsaat 155000 moottoripyörää ja 135000 mopoa. Moni on sitä mieltä, että on liian helppoa ryhtyä ajamaan moottoripyörää vain auton ajokortilla. Moottoripyörien katto-organisation, Smoto, koulutusvastaava Jarmo Jokilampi, on samaa mieltä siitä, että ison pyörän selkään mennään liian kevyin perustein.
Yllättävän monet motoristit eivät osaa kääntää tai jarruttaa yllättävässä tilanteessa. Autokoulut antavat kursseja, sekä Smoto kursittaa n. 2000 ajajaa per vuosi. Määrän toivotaan olevan paljon suurempi.
Hyvin harvat moottoripyöräilijät ajavat hullun lailla, onnettomuuskäyrä on takavuosiin verrattuna koko ajan laskusuunnassa. Lähde: Smoto.
Minulla on ollut kaksi moottoripyörää nuoruudessani, enkä takuulla hyppäisi noin vain yhtäkkiä ohjastamaan prätkää enää ilman minkäänlaista kurssia, tiivistä harjoittelua tms. Itsesuojeluvaisto on suurempi mitä enemmän ikää kertyy.
[SixPack muokkasi tätä viestiä 21.10.2005 klo 09:44]
Suomi on turvallisuushysteroinnin luvattu maa, heti USA:n jälkeen hyvänä kakkosena. Lisää vaan automaattivalvontaa niin tästäkin kansasta tulee oikein onnellinen.
Täysin samaa mieltä. Tosin lisäisin vielä sen aspektin, että meillä hysterisoiminen keskittyy siihen mistä on kerättävissä suurimmat tulot yhteiskunnalle.
Toisaalta ei sitten osata laskea sitä paljonko turvallisuuden laiminlyöminen muualla maksaa yhteiskunnalle hoitokuluina ja ennenaikaisina kuolemina. Otetaan nyt esimerkiksi pian ajankohtaiset liukastumistapaukset, kun jalkakäytävien hoitoon ei kannata satsata riittävästi, samaan kategoriaan sitten kuuluu myös tieverkoston huonouden ylläpitämisen tavoitteellisuus...
Suomi on turvallisuushysteroinnin luvattu maa, heti USA:n jälkeen hyvänä kakkosena. Lisää vaan automaattivalvontaa niin tästäkin kansasta tulee oikein onnellinen.
Täysin samaa mieltä.
Mitäpäs jos pantaisiin OY Suomi AB taloudellisesti nurin ajelemalla aivan tahallaan prikulleen sääntöjen mukaan ja aivan ilman valvonnan tuomaa pakkoa?
Kahlasin pikaisesti tämän ketjun läpi, joten oleellista tietoa saattoi mennä ohi silmieni mutta onko tuossa moottoripyöräonnettomuuksia tutkineessa tutkimuksessa tutkittu onnettomuusmääriä suhteessa ajettuihin kilometreihin ja miten se on muuttunut mp-kannan kasvaessa?
[jalkkis muokkasi tätä viestiä 21.10.2005 klo 11:24]
Suomi on turvallisuushysteroinnin luvattu maa, heti USA:n jälkeen hyvänä kakkosena.
Otetaan nyt esimerkiksi pian ajankohtaiset liukastumistapaukset, kun jalkakäytävien hoitoon ei kannata satsata riittävästi, samaan kategoriaan sitten kuuluu myös tieverkoston huonouden ylläpitämisen tavoitteellisuus...
Suomessa tapahtuu liukastumisen seurauksena n. 50.000 lonkamurtumaa, nämä eivät ole yhteiskunnalle mitenkään halpoja. Lonkkamurtuma vaatii kuukausien hoitoa+kuntoutusta. Lisätään vielä nilkka, polvi, ranne ym. murtumat, niin ollaan ilmeisesti 150.000 paikkeilla, ehkä enemmänkin. Hiekoituksessa säästetään. Kuka neropatti kunnan elimissä laskee, että tonni hiekkaa on kalliimpi kuin esim. lonkkamurtuma?
Jossain aikaisemmassa topicissa vertasin liikenteen ja liukkastumisten kaatumisuhreja. Suomessa tapahtui viime vuonna n.1100 kuolemaan johtanutta kaatumisturmaa, mielenkiintoista asiassa on se ettei asiasta paljon julkisuudessa puhuta kuten liikenneturmista. Olisikohan syynä se että julkisuutta täytyy liikenneturmille saada mahdollisimman paljon, että pystytään perustelemaan sakotus ja rangaistumääräysten tarpeellisuutta, näyttäisi tuo huolestuneisuus "kansalaisten terveydestä" liittyvän vahvasti siihen että pystytään kuppaamaan rahaa valtion pohjattomaan kirstuun mahdollisimman paljon.
Jossain aikaisemmassa topicissa vertasin liikenteen ja liukkastumisten kaatumisuhreja. Suomessa tapahtui viime vuonna n.1100 kuolemaan johtanutta kaatumisturmaa, mielenkiintoista asiassa on se ettei asiasta paljon julkisuudessa puhuta kuten liikenneturmista. Olisikohan syynä se että julkisuutta täytyy liikenneturmille saada mahdollisimman paljon, että pystytään perustelemaan sakotus ja rangaistumääräysten tarpeellisuutta, näyttäisi tuo huolestuneisuus "kansalaisten terveydestä" liittyvän vahvasti siihen että pystytään kuppaamaan rahaa valtion pohjattomaan kirstuun mahdollisimman paljon.
Jos Suomessa vaadittaisiin kävelykortti ja siihen koulutus ja jos turvallisuutta vaarantava käveleminen olisi säädetty rangaistavaksi, niin vertailussasi olisi ehkä jotain järkeä.
Se, että autoliikenne on säädellympää kuin käveleminen johtuu ainakin liikenteen suuremmista potentiaalisista riskeistä. Jotta homma pysyisi jonkinlaisella tolalla tarvitaan valvontaa, ihan välttämättä.
Vai haluatko, että valvontaa vähennetään, jotta liikenteessäkin tulisi 1100 kuolonuhria?
Se, että autoliikenne on säädellympää kuin käveleminen johtuu ainakin liikenteen suuremmista potentiaalisista riskeistä. Jotta homma pysyisi jonkinlaisella tolalla tarvitaan valvontaa, ihan välttämättä.
Vai haluatko, että valvontaa vähennetään, jotta liikenteessäkin tulisi 1100 kuolonuhria?
Liukastuminenko talvella ei ole suuri potentiaalinen riski loukkaantumiselle ja kuolemalle? Mikäli valvontaa mietitään, kyllä aivan hyvin olisi virkamiehillä mahdollisuus valvoa, onko liukkaudentorjunta hoidettu hyvin vai ei. Halua tähän vain ei tunnu olevan, raha tulee kevyemminkin.
Valvontaa tarvitaan, mutta sellaista valvontaa millä ei ole käytännön merkitystä (kamerat, joiden turvallisuusvaikutusten raportointi on täysin kyseenalaista/ristiriitaista/perustuu valheeseen) kuin tulonansainta mielessä (kohteena täysin hölmöt autoilijat, jotka eivät edes kameravalvotuilla osuuksilla osaa ajaa rajoituksen mukaan) en salli.
Johan tuo tosiasia, että nopeutta ei pudota edes pömpeleiden kohdalla kertoo, ettei niillä ole haluttua vaikutusta. Voipi tietenkin olla että nämä kuvatut ovat niin kännissä, etteivät ymmärrä pömpeleiden päälle... mutta eipä ole ketään pysäyttämässä. Siitä kuvastako sitä sitten arviodaan jälkikäteen humalatilaa silmien harituksen pohjalta? Toisaalta taas pelkästään näkyvällä poliisiautolla/henkilöiden suorittamalla valvonnalla olisi konkreettinen turvallisuusvaikutus näiden henkilöiden käyttäytymiseen, samalla avautuisi mahdollisuus valaista turvallisuusnäkökohdista poliisiauton takapenkiltä käsin ja mahdollinen rattijuoppouskin paljastuisi.
Yksi hyvä uutinen valvontaan liittyen: Poliisi on Helsingissä lupautunut lisäämään jalkautuen tehtävää valvontaa lähinnä katuryöstöjen vuoksi. Tässä on sitten samalla oiva tilaisuus samalla kartuttaa valtion kassaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden rikkeisiin puuttuen. Taitaisi tulla tunnissa koko osaston sakotustavoite kerättyä kuukauden osalta.
Jossain aikaisemmassa topicissa vertasin liikenteen ja liukkastumisten kaatumisuhreja. Suomessa tapahtui viime vuonna n.1100 kuolemaan johtanutta kaatumisturmaa, mielenkiintoista asiassa on se ettei asiasta paljon julkisuudessa puhuta kuten liikenneturmista. Olisikohan syynä se että julkisuutta täytyy liikenneturmille saada mahdollisimman paljon, että pystytään perustelemaan sakotus ja rangaistumääräysten tarpeellisuutta, näyttäisi tuo huolestuneisuus "kansalaisten terveydestä" liittyvän vahvasti siihen että pystytään kuppaamaan rahaa valtion pohjattomaan kirstuun mahdollisimman paljon.
Jos Suomessa vaadittaisiin kävelykortti ja siihen koulutus ja jos turvallisuutta vaarantava käveleminen olisi säädetty rangaistavaksi, niin vertailussasi olisi ehkä jotain järkeä.
Se, että autoliikenne on säädellympää kuin käveleminen johtuu ainakin liikenteen suuremmista potentiaalisista riskeistä. Jotta homma pysyisi jonkinlaisella tolalla tarvitaan valvontaa, ihan välttämättä.
Vai haluatko, että valvontaa vähennetään, jotta liikenteessäkin tulisi 1100 kuolonuhria?
Eivät nämä asiat ole toistensa vaihtoehtoja, kuvasin vain tilannetta kun virkamies haistaa helpon rahan niin suhtautuminen on sen mukaista.
Tosin kansalaisten turvallisuus paranisi huomattavasti jos painotusta siirrettäisiin jalankulkupuolelle, olisi panos tuotos suhde kansalaisten kannalta kirkkaasti parempi.
Jos ihmisen kilohinta on 4000 / kg ja keskipaino olisi esim. 70kg tulisi jalankulkijoiden kuolemien hinnaksi n. 31milj. yhteiskunnan tappioksi??
misar: Ainanahan tutkimuksilla joku taka-ajatus on ja kun katsoo taaksepäin liikeennetutkimuksia, joissa uudelleen ja uudelleen toistetaan samoja mantroja vrt.talja-liikenneturva niin mitä uutta ne ovat tuoneet ei muuta kuin lisää ja lisää rajoituksia ja kieltoja, ei mitään muuta mallia kuin kiellot joka on äärettömän helppo tie virkamiehellekin.
Voi rähmä tuota sinun logiikkaasi. Tutkimusten tekeminen yhä uudelleenhan juuri estää tekemästä tarkoitushakuista tutkimusta. Jos kaksi päässälaskijaa tulee eri tulokseen, asia tarkistetaan ja väärin laskenut saadaan selville. Väärinlaskenutta ei enää pidettäisi yhtä hyvänä laskijana kuin toista ja se olisi paha, jos ammatti sattuu olemaan päässälaskija. Tutkijoilla on sama tilanne.
Asioita tutkitaan yhä uudelleen myös siksi ne saattavat muuttua. Toisaalta moni asia ei muutu tai muuttuu hitaasti. Tällaisia asioita ovat etenkin ne, joissa merkittävää osaa näyttelee fysiikka ominen hassuine lakeinneen.
Eikä sitä mantraa lueta sinun kiusaksesi, se on sitä muistaakseni sinunkin kaipaamaasi valistusta. Eivät ne mantrat myöskään rajoituksia ja kieltoja lisää, ne molemmat viittaavat samaan suuntaan siitä yksinkertaisesta syystä, että ne perustuvat samaan materiaaliin, onnettomuuksista kerättyyn tietoon.
Pitääkö tuo kun katsoo taaksepäin liikeennetutkimuksia ymmärtää niin, että olet katsellut niitä? Jos olet, sinun on pitänyt huomata, että harvoin niissä samoja asioita on tutkittu. Yksi tutkii peräänajojen ja takavalojen suhdetta, toinen ajotavan ja onnettomuuksien suhdetta, kolmas iän tai sukupuolen tai ympäristön tai piru ties minkä suhdetta liikenneturvallisuuteen.
Samaa asiaa on tutkittu vain kun on ollut syytä olettaa, että tilanne on muuttunut tai edellisestä on kulunut pitkä aika. Samaa asiaa samaan aikaan on tutkittu vain eri maissa, mutta eikö se ole aika luonnollista. Englantilaisia kiinnostaa varmaan miten sukupuoli vaikuttaa onnettomuuksiin nimen omaan Englannissa, minusta ainakin on mielenkiintoista verrata samoihin aikoihin Suomessa tehtyä meikäläiseen aineistoon perustuvaa tutkimusta samasta asiasta.
Se, että ne tulivat pääpiirteissään samaan tulokseen ei siis ole turhaa saman asian jatkuvaa tutkimista vaan sisältää lisäinformaatiota. Nyt tiedämme, ettei muut liikenteissämme olevat erot todennäköisesti juurikaan vaikuta asiaan vaan sukupuolella tosiaan on iso merkitys. Nyt on hyvä lähteä tutkimaan, mitkä syyt eniten vaikuttavat sukupuolten eroihin.
Tässä ollaan taas saman kinan partaalla, että menikö se pyörä metsään kun sitä ajettiin liian lujaa vai siksi että kuski ei osannut ajaa. Tietysti taitava kuski pärjää isommassa vauhdissa kuin taitamaton, mutta taidon määrää ei voi säännöstellä kahvasta kun taas vauhtia voi. Sata metriä ennen kurvia kuski ei voi päättää ryhtyä taitavammaksi pyöränkäsittelijäksi, mutta vauhtiin hän voi vaikuttaa jos vain älyää.
Ja kääntösäteen tiukentaminen tuottaa oikein roppakaupalla ongelmia jos etupyörä luistaa sen vuoksi alta pois. Siinä vaiheessa auto vasta vähän puskee. En minä ainakaan uskalla pyörällä ajaa luistorajalla yleisellä tiellä (enää), marginaali on prätkällä hiuksenohut.
Tuleppas TeeCee kanssani radalle.
Jos pystyt valitsemallasi perheautolla ajamaan mutkan samalla nopeudella kun minä moottoripyörälläni, tarjoan pullakahvit.
Nykyisillä 80 rajoituksilla ei pikkuteillä voi renkaiden pitokyvyn takia ajaa ulos, pyörä ei yksinkertaisesti kallistu riittävästi. Ulosajot johtuvat lähes aina ajotaidon puutteesta, kuljettajalta loppuu usko omaan kalustoonsa vaikka pyörä on lähes pystyssä. Ei osata vastaohjata, vaan oijotaan mutkissa (koskee myös autoilijoita) tai ajetaan mutkasta ulos.
Itse olen ajellut 18 vuotta ja etupyöräni ei ole koskaan asvaltilla lähtenyt luistoon muusta syystä kuin oikovien autojen aiheuttamasta hiekasta tiellä.
Minäkin voisin osallistua,jos jostain löytyisi trimmattu kolme ja puolikas Jawa!
Jos saatte kisan aikaiseksi voin tarjota kaljat osallistujille (kisan jälkeen)
Tässä ollaan taas saman kinan partaalla, että menikö se pyörä metsään kun sitä ajettiin liian lujaa vai siksi että kuski ei osannut ajaa. Tietysti taitava kuski pärjää isommassa vauhdissa kuin taitamaton, mutta taidon määrää ei voi säännöstellä kahvasta kun taas vauhtia voi. Sata metriä ennen kurvia kuski ei voi päättää ryhtyä taitavammaksi pyöränkäsittelijäksi, mutta vauhtiin hän voi vaikuttaa jos vain älyää.
Ja kääntösäteen tiukentaminen tuottaa oikein roppakaupalla ongelmia jos etupyörä luistaa sen vuoksi alta pois. Siinä vaiheessa auto vasta vähän puskee. En minä ainakaan uskalla pyörällä ajaa luistorajalla yleisellä tiellä (enää), marginaali on prätkällä hiuksenohut.
Tuleppas TeeCee kanssani radalle.
Jos pystyt valitsemallasi perheautolla ajamaan mutkan samalla nopeudella kun minä moottoripyörälläni, tarjoan pullakahvit.
Nykyisillä 80 rajoituksilla ei pikkuteillä voi renkaiden pitokyvyn takia ajaa ulos, pyörä ei yksinkertaisesti kallistu riittävästi. Ulosajot johtuvat lähes aina ajotaidon puutteesta, kuljettajalta loppuu usko omaan kalustoonsa vaikka pyörä on lähes pystyssä. Ei osata vastaohjata, vaan oijotaan mutkissa (koskee myös autoilijoita) tai ajetaan mutkasta ulos.
Itse olen ajellut 18 vuotta ja etupyöräni ei ole koskaan asvaltilla lähtenyt luistoon muusta syystä kuin oikovien autojen aiheuttamasta hiekasta tiellä.
Totta puhut, sama kokemus itselläkin hiekka ja pikipaikkaukset sateella, tosin se yleensä vaikuttaa takapyörään.
Jos näillä rajoituksilla ulos pääsee kannattaa katsoa peiliin, ja vaikka seurat kiitettävästi kouluttavat rajallisilla resersseilla, niin näyttäisi siltä, ettei koulutus kiinnosta pätkääkään viranomaoisia tai vakuutusyhtiöitä.
Yksi asia on täysin unohdettu "näissä" tutkimuksissa mikä on teiden kunnon merkitys onnettomuuksissa, ei ole kovin harvinaista että tien kunto on on hengenvaarallinen!
Jos näillä rajoituksilla ulos pääsee kannattaa katsoa peiliin, ja vaikka seurat kiitettävästi kouluttavat rajallisilla resersseilla, niin näyttäisi siltä, ettei koulutus kiinnosta pätkääkään viranomaoisia tai vakuutusyhtiöitä.
Kyllähän näillä rajoituksilla tiellä pysyy, mutta eiköhän ongelma ollut juuri siinä, että niitä rajoituksia ei noudateta!
Jos pystyt valitsemallasi perheautolla ajamaan mutkan samalla nopeudella kun minä moottoripyörälläni, tarjoan pullakahvit.
Jos saat pyöräsi pysähtymään samalla matkalla kuin minä autoni, niin tarjoan sinulle nuo kahvit.
Tuo maksimaalinen kaarrenopeus ei ole kovin olennainen tekijä liikenteessä, jarrutusmatka sen sijaan useimmiten on.
Itselläni on aika paljon kokemusta moottoripyöristä, enkä tuomitse pyöriä sinänsä. Kuitenkin, 2/3 moottoripyöräonnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, joka pyöräilijä aiheuttaa itse tavalla tai toisella. Koska tiedän (kuten tekin olette todistelleet pyörien ominaisuuksista), että nykyaikainen maantiepyörä pysyy taatusti tiellä rajoituksen mukaan ajettaessa (jopa aika huonollakin kuskilla), ihmettelen suuresti miten niin usein kuitenkin ajetaan ulos, tolppaan, pysäköityä autoa päin tms. Ettei syynä kuitenkin olisi liian suuri nopeus...
Misarin mainitsemat vakavat hirvikolarit johtuvat lähes 100% liian suuresta vauhdista yöaikaan (ja tämä koskee myös autoja). Jos ajaa autolla 80 km/h yöaikaan, todennäköisyys kuolla hirvikolarissa on jo minimaallinen. Sen sijaan, jos ajaa 110 km/h, todennäköisyys on jo selkeästi suurempi. Tutkimusten mukaan lähes kaikki kuolemaan johtaneet hirvikolarit kun sattuvat yli 100 km/h vauhdeista. Usein näissä ei edes ehditä jarruttaa.
Jos pystyt valitsemallasi perheautolla ajamaan mutkan samalla nopeudella kun minä moottoripyörälläni, tarjoan pullakahvit.
Jos saat pyöräsi pysähtymään samalla matkalla kuin minä autoni, niin tarjoan sinulle nuo kahvit.
Tuo maksimaalinen kaarrenopeus ei ole kovin olennainen tekijä liikenteessä, jarrutusmatka sen sijaan useimmiten on.
Itselläni on aika paljon kokemusta moottoripyöristä, enkä tuomitse pyöriä sinänsä. Kuitenkin, 2/3 moottoripyöräonnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, joka pyöräilijä aiheuttaa itse tavalla tai toisella. Koska tiedän (kuten tekin olette todistelleet pyörien ominaisuuksista), että nykyaikainen maantiepyörä pysyy taatusti tiellä rajoituksen mukaan ajettaessa (jopa aika huonollakin kuskilla), ihmettelen suuresti miten niin usein kuitenkin ajetaan ulos, tolppaan, pysäköityä autoa päin tms. Ettei syynä kuitenkin olisi liian suuri nopeus...
Misarin mainitsemat vakavat hirvikolarit johtuvat lähes 100% liian suuresta vauhdista yöaikaan (ja tämä koskee myös autoja). Jos ajaa autolla 80 km/h yöaikaan, todennäköisyys kuolla hirvikolarissa on jo minimaallinen. Sen sijaan, jos ajaa 110 km/h, todennäköisyys on jo selkeästi suurempi. Tutkimusten mukaan lähes kaikki kuolemaan johtaneet hirvikolarit kun sattuvat yli 100 km/h vauhdeista. Usein näissä ei edes ehditä jarruttaa.
Kyllä tuota jarruttamista voisi kokeilla, itsellä on kohtuuluottamus oman pyörän ABS-jarruihin jotka taitavat olla johtavan valmistajan parasta osaamista tällä hetkellä, en myöskään usko että voitaisiin julistaa joko auto tai pyörä jarrutuksen voittajaksi eikö homma mene ristiin riippuen auton/pyörän jarrujen tasosta, omat kokemukset ainakin kertovat vanhan pyörän jarrurusmatkan olleen lähes kaksinkertaisen.
Ei pyörällä tai autolla ajaessa kukaan estä pitämästä kunnon turvaväliä, se antaa pelivaraa jarrutukseen.
Valtaosa näistä ulosajoista varmasti tapahtuu ihan normaalinopeuksissa ja näissä ylinopeusjutuissa sitten menee henki, kuitenkin valtaosa säilyy hengissä, ehkä ahnehditaan liikaa turhan tehokkaita pyöriä osaamiseen nähden ja sitten sattuu ennenkuin opitaan.
Noin kuukausi sitten motolla, hirvi yli tien nopeus tarkoituksella klo 21.00 noin 65km/h ei hätää pelivaraa jäi. Toinen tapaus kaksi viikkoa sitten autolla nopeus 60-70km/h klo 8.45 hirvi juoksi yli tien ja kaatui auton eteen kaistalle jarrutus n.20m ei osunut, mutta hirvi noustessaan potkaisi etuhelmaan jäljen.
Ongelma hirvien kanssa ei ole nopeudet, vaan niiden tolkuton määrä jota ei millään ilveellä näköjään saada kuriin. Valtiovalta pistää metsästäjien huvin, kansalaisten hengenlähdön edelle arvoasteikolla.
Ymmärtääkseni kaatolupia olisi myönnetty enemmän kuin kaatajia ilmaantui - ainakin paikkapaikoin.
Kaatoluvan hinnalla voi tietenkin olla oma merkityksensä.
Itse en mokomasta "huvista" ole lainkaan innostunut.
Minun puolestani ne voisi ampua ihan kaikki - sen viimeisenkin. Jos joku sitten haluaisi sellaisen nähdä, niin menköön Stukhålmaan Kålmårdeniin tiiraamaan.
Ongelma hirvien kanssa ei ole nopeudet, vaan niiden tolkuton määrä jota ei millään ilveellä näköjään saada kuriin. Valtiovalta pistää metsästäjien huvin, kansalaisten hengenlähdön edelle arvoasteikolla.
Juurihan itsekin todistit, että pystyit jarruttamaan kun ajoit riittävän hitaasti. Vai väitätkö, että olisit pystynyt tekemään saman, jos vauhtia olisi ollut tuplasti sama? Minusta tässä on pieni ristiriita.
Hirviä oli tänä vuonna ennen metsästyksen alkamista n. 120.000. Metsästyksen jälkeen niitä on n. 60.000. Ehkä vähän liikaa, mutta muistuttaisin että asiaa voidaan hallita myös muuten kuin ampumalla. Ampumalupia olisi myös saanut tänä vuonna enemmän kuin niitä on haluttu.
Maan laajuus huomioiden terve hirvikanta edellyttää vähintään 20 - 30.000 yksilön kantaa, eikä muutenkaan voida lähteä siitä ajatuksesta että hirviä ei olisi lainkaan. Eli, hirvet eivät liikenteestä ampumalla poistu. Vaikka niitä olisi vain tuo 20-30 tuhatta, ne ylittävät silti teitä.
Mielenkiintoinen kuriositeetti hirvissä on se, että eniten onnettomuuksia sattuu syksyllä. Kuulemma pimeys on syynä. Totta, mutta onhan talvella ja kevätöinäkin pimeää, aina ei ole edes lunta, ja kyllä ne hirvet talvellakin tien yli kulkevat. Vasat nyt eivät poukkoile kaikkina vuodenaikoina, mutta kumminkin. Selkeä piikki onnettomuuksissa sattuu metsästyksen avausviikonloppuna ja muutama viikko sen jälkeen, jolloin hirvet alkavat juoksennella sekopäisinä täysin vastoin niiden normaalia käyttäytymistä. Ihan mielenkiintoista olisi tutkia, kuinka paljon kolareita metsästys vähentää suhteessa siihen, mitä se syksyn aikana aiheuttaa.(tämä ei ole siis mielipiteeni, mutta sitä olisi syytä kriittisesti tarkastella ennenkuin vannotaan yksisilmäisesti metsästyksen nimeen ongelmien ratkaisuna)
>AkiK En kyllä ollut eri mieltä nopeuden merkityksestä hirvikolarin seurauksiin, sitä ei vaan voi suoraan soveltaa moottoripyöräilijään koska osuessaan hirveen tai autoon ollaan hengenvaarassa jo yli 50km/h nopeuksissa, mahdollisesti jopa alle tämän nopeuden.
Moottoripyöräilijän kannalta ainoa varma keino vähentää kuolonkolareita, on kannan radikaali vähentäminen. Toinen keino on välttää mahdollisimman paljon ajoa auringonlaskun, ja nousun välillä sillä onhan tosiasia että kolarivaara kasvaa n. 70 kertaiseksi pimeänä aikana.
Tavallaan valtiovalta rajoittaa motoristin itsesuojeluvaiston takia osaa liikennemuodoista, tätä taustaa vasten ei olisi syytä korostaa ylinopeuksia koska hengenvaara toteutuu jo normaaleissa nopeuksissa.
Hirvien määrästä ja metsästyksestä on sanottu joko teillä tai meillä mm että hirviä kyllä kaadettaisiin mutta homma ei nuoria kiinnosta ja ikääntyvät metsästäjät ei enää jaksa edes myönnettyjä kaatolupia käyttää hyväkseen.Ja toisaalta kun muutama vuosi sitten kokeiltiin harventaa hirviä tosissaan johti se vain siihen että kun teiden lähistöllä jo autoja varomaan oppineen hirvet kaadettiin pois tuli tilalle kauempaa uusia eläimiä jotka sitten juoksenteli tielle ja aiheutti onnettomuuksissa kasvua.
Hirvikantojakin on verrattu,teillä on suurempi, oliskoos ollut peräti kolminkertainen määrä hirviä mitä meillä ja lisäksi niitä on runsaasti ihan eteläsuomessa.Meillä elikot on siellä missä pitääkin eli kauempana korpimailla.
Työkavereistani moni metsästää ja tapoihin kuuluukin säästää osa kesälomasta hirvenmetsästykseen.Metsästysreisut asutaan jossain lähellä metsästysmaita.Suomalaisista tuntemistani hirvimiehistä edes ihan etelässä asuvista monikaan ei lähde kotoaan mihinkään kauemmaksi,hirviä kun voi metsästää melkein keittiön ikkunasta.
Sattuuhan sitten täälläkin joskus että hirvi eksyy aika kauas kaupungillekin,ettei se ihan mahdoton näky Ståckhålmissakaan ole,ja onhan meillä Skansenkin.
Kaikesta hirvihöpinästä jää kuitenkin pohjalle tunne, että se runsas hirvikanta on juuri sitä mitä hupimetsästäjät haluaakin.Paljon kun on hirviä niin niitä ei tarvitse tuntitolkulla haeskella eikä kaukaakaan.
Omalta osaltani voin vain todeta, että ne kerrat kun olen autosta hirven nähnyt, on sattunut jo vuosia sitten, ja kaukana korvessa silloinkin, eli kummaa tuuria,vaikka paljon ajankin.Kauriita,kettuja ja villisikoja on kyllä nähnyt.
Moottoripyöräilijän kannalta ainoa varma keino vähentää kuolonkolareita, on kannan radikaali vähentäminen. Toinen keino on välttää mahdollisimman paljon ajoa auringonlaskun, ja nousun välillä sillä onhan tosiasia että kolarivaara kasvaa n. 70 kertaiseksi pimeänä aikana.
Olemme siis samaa mieltä nopeuden seurauksista onnettomuustilanteessa. Suurin osa onnettomuuksista olisi toki vältettävissä kokonaan maltillisella nopeudella, koska silloin ehtii havaita, jarruttaa ja väistää esteitä aivan toisella tavalla kuin kovemmalla nopeudella. Myös motoristin kohdalla. 80 km/h ajettaessa todennäköisyys joutua hirvionnettomuuteen on dramaattisesti pienempi kuin 100 km/h ajettaessa.
Tuo mainitsemasi pimeän vaikutus onnettomuusalttiuteen johtuu kahdesta tekijästä:
- hirvet liikkuvat enemmän hämärällä, tosin näkee niitä keskellä päivääkin
- ajetaan liian kovaa, samaan malliin kuin päivälläkin tai jopa kovempaa. Valojen kantama ei riitä reagointiin + toimintaan riittävän ajoissa.
Kuten sanoin, hirviä on varmaan liikaa, se on totta. Toinen vaihtoehto on, että susia on liian vähän kun hirvet pääsevät elämään kuin pellossa...
Jos törmää moottoripyörällä hirveen on taatusti hommassa dramatiikkaa ihan tarpeeeksi vaikka vauhtia ei olisi kuin 30kmh,on kokemusta.Nopeuden alhaisuudesta huolimatta(johtuen) hirvi kerkisi eteen ja jarruttaan ei ehtinyt.
Täältä vähän aiheeseen liittyvää materiaalia:
http://www.saunalahti.fi/elconoy/
- Onnettomuuksien määrä suhteutettuna pyörien määrään
- Turun tutkimus
- Kaikki kuolemat vuonna 2003. MP kuolemien kanssa puuhastelu (22 kpl vuonna 2003) on veronmaksajien rahojen tuhlausta. Vrt. esim itsemurhat jne...
Onnettomuuksien määrä ei ole ole tarkasteluajanjaksona lisääntynyt. Käymäni kirjeenvaihdon perusteella ko. raportin tehneet tutkijat ovat samaa mieltä!!
Suomi on turvallisuushysteroinnin luvattu maa, heti USA:n jälkeen hyvänä kakkosena. Lisää vaan automaattivalvontaa niin tästäkin kansasta tulee oikein onnellinen. Perheväkivalta on paljon suurempi ongelma kuin mp-kuolemat, pitäisikö kerran väkivallasta tuomittujen isien kotiin asentaa kamerat. Vähän niin kuin alkolukko
KK
Pistetäämpä tähän taas tämä linkki:
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=liikenne&osannimi=puskuri_arkisto&jutunid=2527
"Tilaston mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut 65 kuolemaan johtanutta hirvionnettomuutta. Näistä 21:ssa auto on ajanut ylinopeutta, eli noin kolmannes kuolemaan johtaneista hirvionnettomuuksista on tapahtunut ylinopeutta ajavalle."
" Nopeuden pudottaminen 90 kilometristä tunnissa kahdeksaan kymppiin puolestaan pienentäisi hirvionnettomuudessa kuolemisen riskiä yhdeksäsosaan!"
Ja Misar se jaksaa aina syyttää metsästäjiä niistä hirvikolareista! Kokeileppa joskus itse hankkia luvat ja lähteä itse sinne hirvijahtiin, niin saattaisi mieli muuttua. Ei se aivan ilmaista leikkiä ole, halvemmalla saa lihaa kaupasta ja viikonloput menee sitten metsässä rämpien, sillä aikaa kun sinä ajelet pyörääsi talviteloille.
Hirvet ei muuten juurikaan liiku pimeällä, vaan hämäräaikaan, niillä kun ei tuo näkö ole sama kuin kollikissalla.
Nopeudella oli siis tutkimusten mukaan suuri merkitys onnettomuuden vakavuuteen. Onhan se tietenkin vaikea nostaa sitä jalkaa kaasulta niillä varoitusalueilla, kun kyseessähän ei ole kuin oma henki. Paljon helpompihan sitä on itkeä ja valittaa, että valtio ja metsästäjät on syyllisiä tähänkin.
Jos valtio sitten mielestäsi hyysää metsästäjiä, niin pitäisikö sen sitten ennemmin suosia moottoripyöräharrastustasi? Moottoripyöräilykin on täysin harrastus.
Saas nähdä milloin EU-puuttuu meidän hirvikantaan, kun se jo nyt haluaa meille lisää susia. Siitä voitte sitten syyttää vain itseänne, kun siihen EU:hun piti liittyä...
Mitäs nopeutta ne 2/3 kuljettajista ajoi?
Jos pystyt valitsemallasi perheautolla ajamaan mutkan samalla nopeudella kun minä moottoripyörälläni, tarjoan pullakahvit.
Jos saat pyöräsi pysähtymään samalla matkalla kuin minä autoni, niin tarjoan sinulle nuo kahvit.
Kun eräässä aikaisemmassa kirjoituksessa kyseltiin kumpi pysähtyy nopeammin, auto vai mp, vastasin auto. Piste.
Sitä sinun varmasti pitää kysyä tilaston laatijalta. Tässä oli kuitenkin jutun ydin:
Tilastot tukevat ajatusta: 75%:ssa henkilöautolla ajetuista kuolemaan johtaneista hirvionnettomuuksista auton nopeus on ollut 100 kilometriä tunnissa tai enemmän. Nopeuden pudottaminen 90 kilometristä tunnissa kahdeksaan kymppiin puolestaan pienentäisi hirvionnettomuudessa kuolemisen riskiä yhdeksäsosaan!
Eli näin pienestä se on kiinni, jos tosiaan välittää siitä omasta hengestään eikä vain hae syyllisiä virkamiehistä ja metsästäjistä. En minäkään juuri hirvivaara-alueilla hiljennä, mutta astetta tarkemmin yritän ympäristöä seurata. En myöskään tule muita syyttämään, jos hirvikolarin ajan.
EDIT:
Täällä on vain osa sellaisia kirjoittajia, jotka haluaa raivata kaikki esteet tieltään, että sais ajaa vielä kovempaa ylinopeutta. Samaiset henkilöt on juuri nopeudenvalvontaa vastaan eikä pidä sitä vaarallisena, mutta hirvet kyllä muistetaan.
Täällä on vain osa sellaisia kirjoittajia, jotka haluaa raivata kaikki esteet tieltään, että sais ajaa vielä kovempaa ylinopeutta. Samaiset henkilöt on juuri nopeudenvalvontaa vastaan eikä pidä sitä vaarallisena, mutta hirvet kyllä muistetaan.
Kyllä tämä on laajempi ilmiö. Yhteiskunnassamme on vallalla malli, jossa yksilön pitää saada kaikki "vapaus" toteuttaa itseään, mutta yhteiskunnan tulee kantaa tämän "vapauden" seuraukset. Kovin usein ne, jotka suureen ääneen vaativat kaikkien rajoituksien poistamista ja "vapautta", ovat niitä jotka sitten kun ns. "napsahtaa" ovat syyttämässä ensimmäisinä muita "vapautensa" hinnasta. Ja loppujen lopuksihan se on meidän systeemissämme niin, että yhteiskunta ja sitäkautta veronmaksajat maksavat kaikki vahingot.
alarjak: Tuleppas TeeCee kanssani radalle.
Jos pystyt valitsemallasi perheautolla ajamaan mutkan samalla nopeudella kun minä moottoripyörälläni, tarjoan pullakahvit.
Varmasti jäisin ilman pullakahveja, mutta tuossa ratakokeessa on kaksi muutakin huonoa puolta.
Ensinnäkin en vertaa toisiinsa auton ja mp:n nopeuksia, vaan niiden käytöstä ulosajon tai kaadon rajoilla liikuttaessa. Koska pyöriä kaatuu ja ajaa ulos, niiden on pitänyt ajaa lähellä rajaa, oli se raja sitten kuskin, pyörän, tien tai olosuhteiden sallima. Tähän rajaan ei vaikuta se, mikä vastaava raja jollain toisella ajoneuvolla tai kuskilla samassa tilanteessa olisi.
Toiseksi tilanteet tulevat radalla vastaan ennakoidusti, todellisuudessa mp-kuski voi esim. huomata keskellä kurvia olevansa törmäyskurssilla autoilijan kanssa, joka on mieluummin vähän pyöristänyt ajolinjojaan ja oikaissut kuin vähentänyt vauhtinsa tilanteeseen sopivaksi, se sujuvuus kun on niin tärkeää. Kurvissa voi olla traktorin jättämää savea, siinä voi olla pikipaikkaus tai kurvi onkin tiukempi kuin kuski vauhtia arpoessaan luuli.
Mp-kuski ei myöskään valitse nopeuttaan sen mukaan, missä auton rajat kulkevat vaan tekee niinkuin autollakin, eli ajaa omalla rajallaan juuri sillä hetkellä käytössä olevalla ajopelillä. Eihän niitä mp:llä niin yleisiä yksittäisonnettomuuksia muuten tapahtuisi. Autoille turvallista vauhtia ajettaessa ei pyörää hevillä ulos saa ajettua, niinkuin totesit.
Siksi pidän toistaiseksi kiinni mielipiteestä, että kun kuski joutuu rajalla ajaessaan yllättäen tiukentamaan kaartosädettä tai jarruttamaan kurvissa, hänellä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvitä tilanteesta autolla kuin pyörällä oli taidon taso mikä tahansa.
Tänä vuonna on toistaiseksi tieliikenteessä kuollut 28 moottoripyöräilijää. Moottoripyörien lukumäärä on kaksinkertaistunut 5 vuodessa. Ajoneuvorekisterissä on runsaat 155000 moottoripyörää ja 135000 mopoa. Moni on sitä mieltä, että on liian helppoa ryhtyä ajamaan moottoripyörää vain auton ajokortilla. Moottoripyörien katto-organisation, Smoto, koulutusvastaava Jarmo Jokilampi, on samaa mieltä siitä, että ison pyörän selkään mennään liian kevyin perustein.
Yllättävän monet motoristit eivät osaa kääntää tai jarruttaa yllättävässä tilanteessa. Autokoulut antavat kursseja, sekä Smoto kursittaa n. 2000 ajajaa per vuosi. Määrän toivotaan olevan paljon suurempi.
Hyvin harvat moottoripyöräilijät ajavat hullun lailla, onnettomuuskäyrä on takavuosiin verrattuna koko ajan laskusuunnassa. Lähde: Smoto.
Minulla on ollut kaksi moottoripyörää nuoruudessani, enkä takuulla hyppäisi noin vain yhtäkkiä ohjastamaan prätkää enää ilman minkäänlaista kurssia, tiivistä harjoittelua tms. Itsesuojeluvaisto on suurempi mitä enemmän ikää kertyy.
Täysin samaa mieltä. Tosin lisäisin vielä sen aspektin, että meillä hysterisoiminen keskittyy siihen mistä on kerättävissä suurimmat tulot yhteiskunnalle.
Toisaalta ei sitten osata laskea sitä paljonko turvallisuuden laiminlyöminen muualla maksaa yhteiskunnalle hoitokuluina ja ennenaikaisina kuolemina. Otetaan nyt esimerkiksi pian ajankohtaiset liukastumistapaukset, kun jalkakäytävien hoitoon ei kannata satsata riittävästi, samaan kategoriaan sitten kuuluu myös tieverkoston huonouden ylläpitämisen tavoitteellisuus...
alarjak: Tuleppas TeeCee kanssani radalle
Mihinkä oikeasti merkittävään tulemaan tuolla voisi päästä?
Mitäpäs jos pantaisiin OY Suomi AB taloudellisesti nurin ajelemalla aivan tahallaan prikulleen sääntöjen mukaan ja aivan ilman valvonnan tuomaa pakkoa?
Kahlasin pikaisesti tämän ketjun läpi, joten oleellista tietoa saattoi mennä ohi silmieni mutta onko tuossa moottoripyöräonnettomuuksia tutkineessa tutkimuksessa tutkittu onnettomuusmääriä suhteessa ajettuihin kilometreihin ja miten se on muuttunut mp-kannan kasvaessa?
Suomi on turvallisuushysteroinnin luvattu maa, heti USA:n jälkeen hyvänä kakkosena.
Otetaan nyt esimerkiksi pian ajankohtaiset liukastumistapaukset, kun jalkakäytävien hoitoon ei kannata satsata riittävästi, samaan kategoriaan sitten kuuluu myös tieverkoston huonouden ylläpitämisen tavoitteellisuus...
Suomessa tapahtuu liukastumisen seurauksena n. 50.000 lonkamurtumaa, nämä eivät ole yhteiskunnalle mitenkään halpoja. Lonkkamurtuma vaatii kuukausien hoitoa+kuntoutusta. Lisätään vielä nilkka, polvi, ranne ym. murtumat, niin ollaan ilmeisesti 150.000 paikkeilla, ehkä enemmänkin. Hiekoituksessa säästetään. Kuka neropatti kunnan elimissä laskee, että tonni hiekkaa on kalliimpi kuin esim. lonkkamurtuma?
Jossain aikaisemmassa topicissa vertasin liikenteen ja liukkastumisten kaatumisuhreja. Suomessa tapahtui viime vuonna n.1100 kuolemaan johtanutta kaatumisturmaa, mielenkiintoista asiassa on se ettei asiasta paljon julkisuudessa puhuta kuten liikenneturmista. Olisikohan syynä se että julkisuutta täytyy liikenneturmille saada mahdollisimman paljon, että pystytään perustelemaan sakotus ja rangaistumääräysten tarpeellisuutta, näyttäisi tuo huolestuneisuus "kansalaisten terveydestä" liittyvän vahvasti siihen että pystytään kuppaamaan rahaa valtion pohjattomaan kirstuun mahdollisimman paljon.
Jos Suomessa vaadittaisiin kävelykortti ja siihen koulutus ja jos turvallisuutta vaarantava käveleminen olisi säädetty rangaistavaksi, niin vertailussasi olisi ehkä jotain järkeä.
Se, että autoliikenne on säädellympää kuin käveleminen johtuu ainakin liikenteen suuremmista potentiaalisista riskeistä. Jotta homma pysyisi jonkinlaisella tolalla tarvitaan valvontaa, ihan välttämättä.
Vai haluatko, että valvontaa vähennetään, jotta liikenteessäkin tulisi 1100 kuolonuhria?
Vai haluatko, että valvontaa vähennetään, jotta liikenteessäkin tulisi 1100 kuolonuhria?
Liukastuminenko talvella ei ole suuri potentiaalinen riski loukkaantumiselle ja kuolemalle? Mikäli valvontaa mietitään, kyllä aivan hyvin olisi virkamiehillä mahdollisuus valvoa, onko liukkaudentorjunta hoidettu hyvin vai ei. Halua tähän vain ei tunnu olevan, raha tulee kevyemminkin.
Valvontaa tarvitaan, mutta sellaista valvontaa millä ei ole käytännön merkitystä (kamerat, joiden turvallisuusvaikutusten raportointi on täysin kyseenalaista/ristiriitaista/perustuu valheeseen) kuin tulonansainta mielessä (kohteena täysin hölmöt autoilijat, jotka eivät edes kameravalvotuilla osuuksilla osaa ajaa rajoituksen mukaan) en salli.
Johan tuo tosiasia, että nopeutta ei pudota edes pömpeleiden kohdalla kertoo, ettei niillä ole haluttua vaikutusta. Voipi tietenkin olla että nämä kuvatut ovat niin kännissä, etteivät ymmärrä pömpeleiden päälle... mutta eipä ole ketään pysäyttämässä. Siitä kuvastako sitä sitten arviodaan jälkikäteen humalatilaa silmien harituksen pohjalta? Toisaalta taas pelkästään näkyvällä poliisiautolla/henkilöiden suorittamalla valvonnalla olisi konkreettinen turvallisuusvaikutus näiden henkilöiden käyttäytymiseen, samalla avautuisi mahdollisuus valaista turvallisuusnäkökohdista poliisiauton takapenkiltä käsin ja mahdollinen rattijuoppouskin paljastuisi.
Yksi hyvä uutinen valvontaan liittyen: Poliisi on Helsingissä lupautunut lisäämään jalkautuen tehtävää valvontaa lähinnä katuryöstöjen vuoksi. Tässä on sitten samalla oiva tilaisuus samalla kartuttaa valtion kassaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden rikkeisiin puuttuen. Taitaisi tulla tunnissa koko osaston sakotustavoite kerättyä kuukauden osalta.
Jos Suomessa vaadittaisiin kävelykortti ja siihen koulutus ja jos turvallisuutta vaarantava käveleminen olisi säädetty rangaistavaksi, niin vertailussasi olisi ehkä jotain järkeä.
Se, että autoliikenne on säädellympää kuin käveleminen johtuu ainakin liikenteen suuremmista potentiaalisista riskeistä. Jotta homma pysyisi jonkinlaisella tolalla tarvitaan valvontaa, ihan välttämättä.
Vai haluatko, että valvontaa vähennetään, jotta liikenteessäkin tulisi 1100 kuolonuhria?
Eivät nämä asiat ole toistensa vaihtoehtoja, kuvasin vain tilannetta kun virkamies haistaa helpon rahan niin suhtautuminen on sen mukaista.
Tosin kansalaisten turvallisuus paranisi huomattavasti jos painotusta siirrettäisiin jalankulkupuolelle, olisi panos tuotos suhde kansalaisten kannalta kirkkaasti parempi.
Jos ihmisen kilohinta on 4000 / kg ja keskipaino olisi esim. 70kg tulisi jalankulkijoiden kuolemien hinnaksi n. 31milj. yhteiskunnan tappioksi??