Tässä ei sanota suoraan, että ylinopeus on onnettomuuden syy. Kun luokitellaan syitä voi tilastossa olla esim. hallinan menetys tai arviontivirhe. Ylinopeus on liian kovaa nopeuttaa niissä olosuhteissa. Kovemmalla nopeudella hallinnan menetys tai arviointivirhe tulee helpommin ja nopeudesta johtuen seuraukset ovat pahimmat.
Kun Ruotsin uusia liikenneturvallisuuskameroita "markkinoitiin" yleisölle, todettiin mm.
Tämä ajatus perustuu juuri niihin tutkimuksiin, joiden mukaan keskinopeuden alentaminen 1 %:lla alentaa liikennekuolemia 2 - 4 %. 10 %:n alentaminen puolestaan 20 - 40 %. Kun keskinopeuden alentaminen tehdään ylinopeuksia leikkaamalla voi kuolleiden määrä alentua vieläkin enemmän.
Yleisesti on o esitetty sellainen "nyrkkisääntö", että keskinopeuden alentaminen 1 %:lla alentaa liikennekuolemia 2 - 4 %. Mikäli keskinopeutta alennetaan ylinopeuksia leikkaamalla on alennus vielä suurempi. Norjalaisten tutkijoiden mukaan tuo liikennekuolemien aleneminen on tuossa tapauksessa 6 %:n luokkaa. Prosentit prosentteina. Joka tapauksessa autojen nopeuksien saaminen likimain samoiksi on se tärkeä pointti.
Lainaus:
21.01.2007 klo 12:35 hoh hoh hoijaa kirjoitti
[quote title="20.01.2007 klo 23:07 JOXA kirjoitti"] Missään ei ole todistettu että ylinopeus olisi ollut onnettomuuden syy? Liian suuri TILANNENOPEUS on kuitenkin ollut usein syynä?
Liian suuri nopeus (joko ylinopeus tai liian kova ylinopeus) on usein syynä kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin.
Nyt meni puurot ja vellit sekaisin. Liikennekuolema on eri asia kuin tapahtuneet onnettomuudet. Liikenteessä varmaan kuolee n. 2-4% vähemmän porukkaa, jos nopeus laskee 1%. Onnettomuuksien määrä ei kuitenkaan kehity saman kaavan mukaan. Kuolemat vähenevät, koska törmäyksessä on vähemmän energiaa. Tietysti onnettomuudetkin jonkin verran vähenevät, koska liikennetilanteet alhaisemman nopeuden myötä helpottuvat, mutta ei niin paljon ja vain johonkin rajaan saakka. Moottoritiellä nopeuden pudottaminen 80 -> 60 km/h normaalioloissa ei juurikaan onnettomuuksien määrään auta, koska ympäristö on rakennettu mahdollistamaan 120 km/h nopeuden.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 21.01.2007 klo 12:57]
Nyt meni puurot ja vellit sekaisin. Liikennekuolema on eri asia kuin tapahtuneet onnettomuudet. Liikenteessä varmaan kuolee n. 2-4% vähemmän porukkaa, jos nopeus laskee 1%. Onnettomuuksien määrä ei kuitenkaan kehity saman kaavan mukaan. Kuolemat vähenevät, koska törmäyksessä on vähemmän energiaa. Tietysti onnettomuudetkin jonkin verran vähenevät, koska liikennetilanteet alhaisemman nopeuden myötä helpottuvat, mutta ei niin paljon ja vain johonkin rajaan saakka.
Olet osin oikeassa. Nopeuden alentaminen vähentää ennen muuta kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Pienikin keskinopeuden alentaminen, kun se tehdään ylinopeuksia leikkaamalla vaikuttaa paljon. Norjalaistutkijoiden mukaan 1 %:n keskinopeuden alentaminen voi vaikuttaa jopa 6 %.
Onnettomuuksien määrään tuo keskinopeuden alentaminen ylinopeuksia leikkaamalla (eli liikennevirran "tasoittaminen" niin, että ohitukset vähenevät) vaikuttaa myös varmasti melkoisesti.
Taajamissa itse onnettomuuksienkin väheneminen noudattaa tuota "nyrkkisääntöä" 1% keskinopeuden aleneminen alentaa onnettomuuksia 2 - 4 %. Kaaviosta katsoen 10 % nopeuksien aleneminen vähentää onnettomuuksia n. 17 - 38 %.http://www.tkk.fi/Yksikot/Liikenne/Opinnot/150/3_Nopeusraj_Viitoitus.pdf sivu 9
Jos esimerkiksi 40 km/h:n alueella keskinopeus on nyt 45 km/h ja se saataisiin alennettua 40 km/h:iin olisi nopeuden alennus likimain 10 %.
Mikäli kameravalvonnalla saadaan ylinopeuksia hillittyä ja nopeuksia tasattua niin OK. Minusta Ruotsin systeemi on hyvä. Kameroita laitetaan vaarallisimmille teille ja niiden paikat tiedotetaan hyvin. Reilua ! Eikö autoilijoilta voisi odottaa myös reilua käytöstä eli nopeuksien hillintää ? Nämä Ruotsin uudet liikenneturvallisuuskamerat pystyvät mittaamaan nopeuksia myös tolppien väliltä. Ehkäpä niiden perusteella siirretään tarvittaviin paikkoihinj näitä liikuteltavia kameroita, mikäli havaitaan nopeuksien nousevan tolppien välillä.
hoh hoh hoijaa: Taajamissa itse onnettomuuksienkin väheneminen noudattaa tuota "nyrkkisääntöä" 1% keskinopeuden aleneminen alentaa onnettomuuksia 2 - 4 %. Kaaviosta katsoen 10 % nopeuksien aleneminen vähentää onnettomuuksia n. 17 - 38 %
Ei se ihan noin mene. Tarkaan ottaen kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenevän keskimäärin sanomassasi suhteessa. Herbert oli oikeassa, onnettomuuksien määrä ei muutu kun nopeus laskee, vain niiden tyyppi ja vakavuusaste muuttuu.
Nopeuden ja onnettomuuksien suhde näyttää aika tarkkaan noudattavan kaavaa, jonka mukaan henkilövahinko-onnettomuuden todennäköisyys muuttuu törmäysnopeuden neliössä ja kuolemanriski muuttuu törmäysnopeuden kuutiossa. Koti- ja ulkomaisten tutkimusten mukaan sen sijaan onnettomuuksien kokonaismäärä pysyy suunnilleen samana.
Tästä voi päätellä, että ylinopeus on hyvin harvoin onnettomuuden syy, ainakaan pääsyy. Sen sijaan se on turvavöiden käytön/käyttämättömyyden jälkeen määräävin tekijä seurausten suhteen.
hoh hoh hoijaa: Taajamissa itse onnettomuuksienkin väheneminen noudattaa tuota "nyrkkisääntöä" 1% keskinopeuden aleneminen alentaa onnettomuuksia 2 - 4 %. Kaaviosta katsoen 10 % nopeuksien aleneminen vähentää onnettomuuksia n. 17 - 38 %
Ei se ihan noin mene. Tarkaan ottaen kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenevän keskimäärin sanomassasi suhteessa. Herbert oli oikeassa, onnettomuuksien määrä ei muutu kun nopeus laskee, vain niiden tyyppi ja vakavuusaste muuttuu.
Nopeuden ja onnettomuuksien suhde näyttää aika tarkkaan noudattavan kaavaa, jonka mukaan henkilövahinko-onnettomuuden todennäköisyys muuttuu törmäysnopeuden neliössä ja kuolemanriski muuttuu törmäysnopeuden kuutiossa. Koti- ja ulkomaisten tutkimusten mukaan sen sijaan onnettomuuksien kokonaismäärä pysyy suunnilleen samana.
Tästä voi päätellä, että ylinopeus on hyvin harvoin onnettomuuden syy, ainakaan pääsyy. Sen sijaan se on turvavöiden käytön/käyttämättömyyden jälkeen määräävin tekijä seurausten suhteen.
Todellakin nopeuden lisääntyminen vaikuttaa ennen muuta onnettomuuksien vakavuusasteeseen, mutta myös onnettomuuksien syntyyn. Esimerkiksi nopeuden lisääntyessä havaintojen teko vaikeutuu, ajovirheiden vaikutus kasvaa ym. Liian suuri nopeus (ylinopeus tai muu liian suuri tilannenopeus) on osatekijä suuressa osassa onnettomuuksia. Ylinopeuden merkitys tulee hyvin esiin, kun todetaan, että yli kolmasosa kaikista kuolemaanjohtaneista onnettomuuksista on ajettu ylinopeudella. Ylinopeus on se merkittävä osatekijä. Syyksi sitä ei edes tarvinne nimetä. Syyksi voidaan vaikka kirjata hallinnan menetys, mutta liian kova nopeus tietyssä paikassa johtaa siihen.
Jos noilla kameratolpilla saadaan ylinopeuksia leikattua niin hyvä. Kameratolppien sijainti voitaisiin reilusti ilmoittaa, koska ne pyritään laittamaan niille vaarallisimmille teille. Jos tolppien välillä ajetaan liian kovaa on tietenkin reilua, että sielläkin ajoittain mitataan nopeuksia.
Autonavigattori on ehkä hyvä apuväline kameratolppien paikannukseen. Itselläni laite ilmoittaa milloin on tolppa edessä. Ohjelmistonkin voi päivittää vuoden tai kahden välein. Tähän mennessä kokemukset kokonaisuudessaan myönteisiä.
Autonavigattori on ehkä hyvä apuväline kameratolppien paikannukseen. Itselläni laite ilmoittaa milloin on tolppa edessä. Ohjelmistonkin voi päivittää vuoden tai kahden välein. Tähän mennessä kokemukset kokonaisuudessaan myönteisiä.
Miten sitten toimit ? Hiljennät tolppien kohdalla ? Ja sitten muualla ajelet ylinopeutta ? Jos noin teet niin eikö tuo ole itsekästä ja älytöntäkin ?
Autonavigattori on ehkä hyvä apuväline kameratolppien paikannukseen. Itselläni laite ilmoittaa milloin on tolppa edessä. Ohjelmistonkin voi päivittää vuoden tai kahden välein. Tähän mennessä kokemukset kokonaisuudessaan myönteisiä.
Itse en ole tuohon navigaattorileikkiin viitsinyt lähteä. En ole ylinopeussakoja saanut kuin kerran 10v. sitten. Vaikka myönnänkin joskus ajavani ylinopeutta, ajan kuitenkin alle päiväsakkorajan. Ei se rikesakko niin suuri ole, että alkaisin tolppien sijaintia jollain navigaattorilla selvittämään ja pumppaamaan kaasua ja jarrua. Sitäpaitsi jos se rikesakko ropsahtaa, se lienee ihan aiheellinen muistutus ajonopeuksistani.
Ilmoitetaanhan niistä kameroista tienvarsikylteinkin, mihin tarvitaan GPS:ää?! Zilo toki voisi käyttää GPS:ää ilmoittamaan oikean nopeusrajoituksen, kun hänellä oli aikaisempien kirjoitusten mukaan kohtuullisia ongelmia tietää mikä rajoitus milloinkin on...
Minulle aivan sama, vaikka asentavatkin hälyttimiä. Jokatapauksessa kamera on hoitanut tehtävänsä eli pudottanut nopeuksia juuri niissä riskipaikoissa (yleensä risteyksissä), missä niiden on tarkoituskin se tehdä.
Yleensä säädän nopeussäätimen ko. nopeuteen jolloin ei ylinöpeudesta ongelmaa. Navissa kuitenkin ilman lisäkustannuksia mahdollisuus tolppien paikannukseen. Kokemuksesta navi on ylivertainen osoitteiden paikannukseen. Ei tarvitse turhaa karttojen selailua ajon aikana. Myös mielestäni halpa korvike manuaalisille kartoille.
MMS: "Yleensä säädän nopeussäätimen ko. nopeuteen jolloin ei ylinöpeudesta ongelmaa."
Mutta et aina?
"Navissa kuitenkin ilman lisäkustannuksia mahdollisuus tolppien paikannukseen."
No mihin sitä ominaisuutta tarvitaan? Eikö olisi huomattavasti hyödyllisempää, jos sinne saisi vaikka hirvivaara-alueet? Ei vain taida löytyä kysyntää tällaiselle palvelulle, tutkasta varoittaminen on huomattavasti kiinnostavampaa.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 23.01.2007 klo 07:03]
MMS: Autonavigattori on ehkä hyvä apuväline kameratolppien paikannukseen.
Tolppia ei saa piilotettua, päin vastoin niistä pitää oikein erikseen keltaisella merkillä ilmoittaa. Lisäksi enemmistö oppii niiden paikat joka tapauksessa. Ei siis ole mitään syytä yrittääkään pitää niiden paikkoja salaisuutena. Varsinkaan kun tutkimuksista tiedetään, että kiinteät, siis suurimmalle osalle tiedossa olevat kamerat, vähentävät ylinopeuksia ja sitä kautta myös liikenteen uhreja tehokkaammin kuin liikkuvat tai siirreltävät kamerat.
Tästä mielestäni seuraa, että on kaikkien etu että mahdollisimman moni saa navigaattorilta varoituksen (useimmiten tyhjästä) kameratolpasta. Lainrikkoja välttyy rangaistukselta, yhteiskunta säästää onnettomuuskuluissa ja harvempi satuttaa itsensä. Ainoa kärsijä taitaa olla kamerakauppias mutta toisaalta navigaattorikauppia pärjää paremmin.
Mikäli ajelee rajoitusten ja liukumien puitteissa, niin voisi hyvin kuvitella, että on herttaisen samantekevää missä niitä tolppia on kameroilla ladattuina tai ilman samaten kuin poliisejakin .. latingissa tai ilman.
GPS on ihan hyvä peli, kun sieltä näkee osoitteet, kaupungit, bensikset, hotellit ja majatalot, nakkikiskat, kameratolpat, tietyöt, kelit ... ja jos ei näe niin haitanneeko tuo mittää. Mannereuroopanmatkailijoille ja varsinkin niille, jotka karttelevat motareita, se on oiva rakkine. Suomi on kuitenkin sellainen paikka, jos täällä ajelee vaikka puoli tuntia suuntaan tai toiseen, niin varmasti tulee tienviittoja ja/tai tuttuja paikkoja, joten eksymään täällä ei pääse vaikka hieman yrittäisikin.
hoh hoh hoijaa: Huomasitko muuten, että mitä kirjoitin "Taajamissa itse onnettomuuksienkin...
En huomannut, sori. Luin lähteesi ja siellä luki niinkuin sanoit. Tieto oli niin yllättävä, että kävin katsomassa vielä lähteen jonka lähteesi ilmoitti lähteekseen. Ei löytynyt virhettä sieltäkään. Tieto, johon mielipiteeni perustin, koski Suomessa pääasiassa valtateillä tehtyä tutkimusta ja se tuli tulokseen, että onnettomuuksien määrä ei muuttunut, ainoastaan tyyppi ja seuraukset.
Epäilyjäni herätti sekin, että sanomasi suhde on täsmälleen sama kuin kaikkien teiden ja kaikkien tutkimusten keskiarvo kun puhutaan nopeuden ja HEVA-onnettomuuksien suhteesta (1 km/h muutos keskinopeudessa aiheuttaa noin 3 %:n samansuuntaisen muutoksen henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärässä. Vaikutuksen 95 %:n varmuusväli on noin 2-4 %.).
Pidän vieläkin mahdollisena, että joku on joskus ollut lainauksessaan huolimaton ja nyt maailmaa kiertää väärä sitaatti. Ainakin 1999 tämä sitaatti oli jo olemassa Tanskassa. Tai sitten kahden eri asian luvut ovat vain sattumalta täsmälleen samat.
[TeeCee muokkasi tätä viestiä 23.01.2007 klo 13:34]
Rätkätin: Mikäli ajelee rajoitusten ja liukumien puitteissa, niin voisi hyvin kuvitella, että on herttaisen samantekevää missä niitä tolppia on kameroilla ladattuina tai ilman samaten kuin poliisejakin .. latingissa tai ilman.
Noin se tietysti on, mutta eihän niitä kameroita sellaisia varten olekaan hankittu. Ne on hankittu lakia rikkoville ja heitä ne onneksi eniten haittaavatkin. Jos tällainen kuski kustantaa omasta pussistaan laitteen joka lisää kameran tehoa, niin mikäs sen parempi. Nopeasti ajatellen voi tuntua, että näin he saavat tilaisuuden vältellä rangaistusta, mutta eihän tavoite olekaan saada rangaista mahdollisimman montaa vaan vähentää ylinopeutta ajavien määrää. Ei ylinopeutta ajavan varoittaminen tutkasta ole sen kummempaa kuin varoittaminen rattijuoppojen, kännykänkäytön, turvavöidenkäytön tai renkaiden kunnon tehovalvonnasta ja näitähän näkee tämän tästä.
Luulen kuitenkin, että navigaattorin hankintaperuste ei ole kameratolppien ilmaisu. Kyllä reittiopastus on laitteen päätarkoitus. Ei tarvitse enään turhauttavaa karttojen selailua jos on lähdössä vähän itselle vieraammille alueille tai osoitteeseen. Kun ei ole sitä taxikuskin rutiinia. Ne lisätoiminnat mitä laitteessa on esim. bensa-asemat ko. alueella ovat näppäriä ja käytännöllisiä. Ominaisuuksiinsa nähden laitteet ovat halpoja n.+ 300 euroa.
Itse haluaisin laitteen, joka näyttäisi voimassa olevan rajoituksen. Sellaisia on jo olemassa, mutta ei laajemmin markkinoilla. Tekisi homman helpommaksi, nykyään kun ei rajoituksissa ole enää oikein yhteneväistä linjaa.
Ei ylinopeutta ajavan varoittaminen tutkasta ole sen kummempaa kuin varoittaminen rattijuoppojen, kännykänkäytön, turvavöidenkäytön tai renkaiden kunnon tehovalvonnasta ja näitähän näkee tämän tästä.
Olen hieman eri mieltä. Rattijuoppous, turvavyö, kännykkä jne ovat kertaluonteisia päätöksiä, joissa tilanne säilyy vaikka Lappiin saakka toisin kuin nopeuden kanssa.
Monet valittavat nopeusvalvonnasta puhuttaessa sitä, että joutuu koko ajan tuijottamaan mittaria. Jotenkin tuntuu siltä, että osalle kuskeista nopeuden hallinta on oikeasti vaikeata. Sitäpaitsi kyllähän itsekin joskus vahingossa ajan eri nopeutta kuin on tarkoitus.
Jos tutkasta saa aina varoituksen etukäteen, ei omasta nopeudesta tarvitse olla niin huolissaan. Jos taas joutuu ihan omin avuin skarppaamaan jatkuvasti, tuottaa se monille vaikeuksia ja sitä kautta epämiellyttävän tunteen. Se kai taas johtuu puutteellisesta ajotaidosta. Jos aina erikseen jokaisen kameran kohdalla pitää kuljettajalle huomauttaa, että tarkista nopeutesi tutkan takia, ei tämä varmaankaan edes huomaa, ettei hallitse nopeuttaan eikä siten osaa kyseenalaistaa ajotaitoansa.
Lehdissä uutisoitiin jokin aika sitten siitä, että kameroihin ajetaan yllättävän paljon ylinopeuksilla. Mielestäni tämä ei voi johtua muusta kuin siitä, ettei kuljettajat ole ihan ajan tasalla. Jos erikseen varoitetaan tieosuuden kameroista, silti nopeus ei pysy toleranssissa. Ei kai kukaan tahallaan tutkaan ylinopeutta aja.
Kameroita ei kuitenkaan joka tielle tule, joten kuljettajan olisi hyvä oppia ihan itse ajamaan. Ehkä tällaiset epäonnistumisen tunteet (vahingossa ylinopeudella tutkaan) saa aikaan jotain herätystä kuljettajassa. Kaikkihan aina kehuvat omaa ajotaitoaan, mutta ylinopeudella ajamisen kameraan voi olla vaikeampi juttu perusteltavaksi.
TeeCee kirjoitti:... eihän tavoite olekaan saada rangaista mahdollisimman montaa vaan vähentää ylinopeutta ajavien määrää....
Juurikin näin ... ihan sama miten se tapahtuu, kunhan tapahtuu. Siitä olen samaa mieltä, että rangaistusten määrä ei ole tavoite sinänsä vaan juurikin tuo nopeusrajoitusten noudattaminen. Hienoahan se tietenkin on, että jotkut satsaavat lisää rahoja, että voivat noudattaa entistä paremmin rajoituksia hommaamalla oikein "puhuvan" varoittimen ettei vain vahingossa mene liian kovaa. Hassua sinänsä, mutta ihan OK.
Herbert kirjoitti:Ei kai kukaan tahallaan tutkaan ylinopeutta aja.
Eikös ihan kaikki, jotka ajavat tietoisesti (tahallaan) ylinopeutta nimen omaan aja tahallaan myös tutkaan. Ei kai se epäselvänä ole, että joku niistä tutkista ennen pitkää sattuu kohdalle?
[Rätkätin muokkasi tätä viestiä 23.01.2007 klo 15:24]
Itse haluaisin laitteen, joka näyttäisi voimassa olevan rajoituksen. Sellaisia on jo olemassa, mutta ei laajemmin markkinoilla. Tekisi homman helpommaksi, nykyään kun ei rajoituksissa ole enää oikein yhteneväistä linjaa.
No ainakin Mitac MIO C510 ja C710 sekä muistaakseni Tom Tomin navigaattorit näyttävät kulloisenkin tiekohtaisen rajoituksen.
Tosin niissä on paljon virheellisyyksiä, varsinkin taajama-alueilla eikä talvinopeuksia ole huomioitu. Esimerkiksi Vantaan Vaaralassa saisi navigaattorin mukaan ajaa Kuussillantiellä 80 km/h kun todellinen rajoitus on 40 km/h...
Herbert: Olen hieman eri mieltä. Rattijuoppous, turvavyö, kännykkä jne ovat kertaluonteisia päätöksiä, joissa tilanne säilyy vaikka Lappiin saakka toisin kuin nopeuden kanssa.
Ymmärrän mitä ajat takaa, mutta kommenttini lähti siitä, että kamerat on hankittu niiden takia, jotka ajavat ylinopeutta tavan vuoksi eikä silloin tällöin erehdyksessä rajoitusta rikkovien vuoksi. Silloinhan kyse on myös tavallaan kertaluonteisesta päätöksestä ajaa aina yli rajoituksen kun tilaisuus tulee. Niinkuin vaikka Nunchakun kommenteista näkyy, nopeuskin voi olla yli rajoituksen vaikka Lappiin saakka.
Herbert: Monet valittavat nopeusvalvonnasta puhuttaessa sitä, että joutuu koko ajan tuijottamaan mittaria. Jotenkin tuntuu siltä, että osalle kuskeista nopeuden hallinta on oikeasti vaikeata. Sitäpaitsi kyllähän itsekin joskus vahingossa ajan eri nopeutta kuin on tarkoitus.
Vahinkoja sattuu kaikille. Itse olen pyrkinyt minimoimaan vahinkoni ulkoistamalla nopeuden seuraamisen cruiselle ja nopeusrajoittimelle. Silloin tulee myös konkreettisesti esiin, että se olen todella minä joka auton nopeuden päättää kun kerron yhden tuntikilometrin tarkkuudella päätökseni koneelle. Vastuuhenkilöstä ei ole epäselvyyttä.
Mitä tulee valituksiin nopeusmittarin seuraamisen vaikeudesta, niin mainitsemiesi syiden, taidottomuuden ja erehdysten, lisäksi tulee mieleen kolmaskin syy. Jos nimittäin virhe tuppaa useimmiten tulemaan ylöspäin, väittäisin että kuljettaja valehtelee väittäessään sen tapahtuvan vahingossa. Samat kuskit nimittäin valittelevat alle rajoituksen ajavien haitasta liikenteelle. Jos he puhuisivat totta, suunnilleen joka toinen heidän erehdyksensä pitäisi tehdä heistä juuri noita kiroamiaan alinopeuden ajajia. Tai sitten he tosiaan ovat niin taitamattomia että koko asia on jäänyt heiltä huomaamatta.
Herbert: Kaikkihan aina kehuvat omaa ajotaitoaan, mutta ylinopeudella ajamisen kameraan voi olla vaikeampi juttu perusteltavaksi.
Tuohon on olemassa pettämätön looginen perustelu: rajoitukset ovat liian alhaisia, niitä ei voi noudattaa, tämä on valtion syy, kuskilla ei siis ole tarvetta muuttaa ajotapaansa vaan valtion on nostettava rajoituksia. Kätevää; oma ajotaito tai motiivit eivät joudu kyseenalaisiksi, kaikki on edelleen jonkun muun syy, ei ole tarvetta muuttaa mitään jota voisi muuttaa. Eli vanha tyyli säilyy, niin ajamisessa kuin rutinassa.
TeeCee: "Vahinkoja sattuu kaikille. Itse olen pyrkinyt minimoimaan vahinkoni ulkoistamalla nopeuden seuraamisen cruiselle ja nopeusrajoittimelle."
Sama juttu. Tuon vuoksi ajaminen kameravalvottua tietä pitkin ei tunnukaan epämiellyttävältä, kun ei ole pelkoa siitä, että nopeus lipsahtaisi sakotettavalle alueelle. Kunhan huomaa muuttaa nopeuden aina rajoituksen muuttuessa eikä jatka vanhoilla asetuksilla.
TeeCee: "Jos nimittäin virhe tuppaa useimmiten tulemaan ylöspäin, väittäisin että kuljettaja valehtelee väittäessään sen tapahtuvan vahingossa. Samat kuskit nimittäin valittelevat alle rajoituksen ajavien haitasta liikenteelle. Jos he puhuisivat totta, suunnilleen joka toinen heidän erehdyksensä pitäisi tehdä heistä juuri noita kiroamiaan alinopeuden ajajia."
Noinhan se olikin. Tämähän paljastui jo jossain aikaisemmassa keskustelussa. Hyvä, että aina välillä tulee palautetuksi mieleen oikeita syitä, ettei tarvitse uskoa selityksiin. Tosin onhan selityksessä silti perää. Kun ajaa toleranssin rajalla, pitää oikeasti olla tarkkana. Lipsuminen alaspäin ei yhtä herkästi johda kirottuun alinopeuteen, siellä on koko toleranssi pelivarana.
Herbert: Kunhan huomaa muuttaa nopeuden aina rajoituksen muuttuessa eikä jatka vanhoilla asetuksilla.
Tuo inhimillisen erehdyksen vaara siinäkin tavassa aina on, mutta kun kone on vapauttanut huomiokapasiteettia mittarin seuraamisesta, huomaa auton ulkopuolelta useampia asioita, esimerkiksi rajoituskylttejä.
Itsellenikin yllätykseksi olen huomannut saavani suurimman hyödyn cruisesta ja nopeusrajoittimesta taajamanopeuksissa. Jos aikoo noudattaa keskustan alhaisia rajoituksia ilman varman päälle ottamista (=alinopeutta) ja huomata samalla suojatielle pyrkijät, kaistanvaihtajat, liikennemerkit yms, saa olla niin tarkkana että hetken suhaamisen jälkeen alkaa tarkkaavaisuus herpaantua. Se on tietysti sikäli autuas olotila, ettei enää huomaa asioita joihin piti reagoida ja mieli pysyy hyvänä.
Herbert: Tosin onhan selityksessä silti perää. Kun ajaa toleranssin rajalla, pitää oikeasti olla tarkkana. Lipsuminen alaspäin ei yhtä herkästi johda kirottuun alinopeuteen, siellä on koko toleranssi pelivarana.
Jaa niin juu. Oletin lapsenuskossani että kuski yrittää ajaa lain mukaisesti eikä yritä rikkoa lakia juuri sen verran ettei vielä ihan saa rangaistusta.
Herbert kirjoitti: Ei kai kukaan tahallaan tutkaan ylinopeutta aja.
Rätkätin: Eikös ihan kaikki, jotka ajavat tietoisesti (tahallaan) ylinopeutta nimen omaan aja tahallaan myös tutkaan. Ei kai se epäselvänä ole, että joku niistä tutkista ennen pitkää sattuu kohdalle?
Olen oikeastaan samaa mieltä molempien kanssa, vaikka mielipiteenne ovatkin vastakkaiset. Jos kuskilla on tapana ajaa aina hiukan yli rajoituksen ja hän ymmärtää olevansa ihminen eli erehtyväinen, hän de facto päättää ottaa tarkoituksella ylinopeussakon, enää on kyse vain siitä, että koska ja paljonko. Mutta Herbertkin on oikeassa siinä, ettei kukaan kuitenkaan tutkaan aja vauhtia, jonka tietää merkitsevän rangaistusta. Hän siis tekee virheen.
Tällä palstalla on monen toimesta sanottu, että rajoituksen noudattaminen ei ole itsetarkoitus vaan tärkeää on oikea tilannenopeus. Nopeuden vaikutus vammoihin on nähtävästi jo jokaiselle selvinnyt, koska enää aikoihin ei kukaan ole esittänyt että tutkimustulokset ovat salaliiton tai väärinkäsityksen tulosta (poikkeuksena tietysti Nunchaku). Pääargumentti on viimeaikoina ollut, että kuskit tajuavat riskin ja osaavat hiljentää, siksi rajoitus on käsitettävä enemmänkin nopeuden suusruusluokaksi kuin suurimmaksi nopeudeksi ja siksi nopeuksien valvonta ei oikeasti lisää turvallisuutta.
Yli rajoituksen ajavalle tutka on riski. Jos tutkiin ajellaan ylinopeutta, riskiä ei ole tunnistettu ja nopeutta muutettu turvalliseksi. Miksi sitten muut riskit huomattaisiin ja osattaisiin reagoida niihin oikein ja ajoissa???? Eihän niistä edes varoiteta isolla keltaisella taululla kuten tutkista.
Yli rajoituksen ajavalle tutka on riski. Jos tutkiin ajellaan ylinopeutta, riskiä ei ole tunnistettu ja nopeutta muutettu turvalliseksi. Miksi sitten muut riskit huomattaisiin ja osattaisiin reagoida niihin oikein ja ajoissa???? Eihän niistä edes varoiteta isolla keltaisella taululla kuten tutkista.
Nimen omaan tietoinen riski - tahallinen. Miksi sitten ei reagoida - no siksipä tietenkin, kun "eihän juuri minulle voi mitään sattua". Näinhän se menee. Eihän sodassakaan kaikki kuole - (tai ehkä seuraavassa kuolee). Se on tuon tahallisen ja tahattoman ylinopeuden suhteen niin, että mikäli ylinopeus olisi pommi, niin ylinopeutta ei vain yksinkertaisesti tapahtuisi. Jotkut asiat ovat liki täydellisiä kuten esim. synnytysosasto, jossa pudotusprosentti on 0% tai sitten, kun ollaan menossa lauantaina mökille ja Alkot ovat menneet jo kiinni, niin ranatakivikossa rymytessä aivan taatusti pullo pysyy ehjänä vaikka äijä kaatuisi miten päin tahansa. Yritän sanoa, että mikäli asia mielletään tarpeeksi tärkeäksi niin se kyllä hoituu ihan ilman eri komentoakin.
Rätkätin: Se on tuon tahallisen ja tahattoman ylinopeuden suhteen niin, että mikäli ylinopeus olisi pommi, niin ylinopeutta ei vain yksinkertaisesti tapahtuisi.
Ihmisen mieli on monimutkainen juttu jota monimutkaistaa lisää se, että luulemme tuntevamme läpikotaisin oman mielemme. Kun vielä oletamme, että muiden ajatukset kulkevat samaa rataa kuin omamme (jota rataa siis emme tunne), löytyy selitys monelle tämänkin palstan sotkuiselle keskustelulle.
Nykytiedon mukaan aivot toimivat vähintään kahdessa tasossa, joista toinen hämää toista luomalla sille suodatetun version todellisuudesta. Valitettavasti se hämätty taso on se, joka me tunnemme olevamme, eli se kunkin minä. Kuulostaa hullulta, mutta on silti tieteellisesti todistettu fakta. Kaikki mitä näemme ja koemme tapahtui hetki sitten. Osa aivoistamme reagoi siihen nopeasti, käsittelee tapahtumat ja antaa sen muutamasta millisekunnista puoleen sekuntiin myöhemmin tietoiselle osalle aivoistamme, joka luulee tiedon tulleen suoraan aisteiltamme.
Toisin sanoen meillä ei ole vapaata tahtoa ainakaan siinä muodossa kuin me sen ymmärrämme. Tämä toinen minä ei valehtele ilkeyttään vaan nähtävästi tarkoitus on suojella meitä stressiltä, joka syntyy kun mielipiteemme ja todellisuus ovat ristiriidassa. Koska aivot eivät pysty muuttamaan todellisuutta, ne luovat uuden, jossa tapahtumat vastaavat aiempaa käsitystämme niistä. Siis henkinen versio refleksistä, joka kiskaisee käden pois liekistä ennen kuin tiedämme sen edes olevan siellä.
Tämä selittää myös miksi hyväksymme herkemmin tosiksi uutiset, jotka tukevat aiempaa kantaamme. Tästä myös johtuu, että mainostajat yrittävät vedota alitajunnassa majaileviin asenteisiin ja vaistoihin järkisyiden sijaan. Siksi aluvanteet ja sporttiset äänet myyvät paremmin kuin turvatyynyt ja pienhiukkasten vähyys pakokaasuissa.
Nämä asiat tulevat esiin kun puhutaan onko joku teko, esimerkiksi ylinopeudella ajaminen, tahallista vai tahatonta. Kuski voi yllä olevan perusteella ihan aidosti olla sitä mieltä, että se on tahatonta, vaikka sama vahinko toistuu monta kertaa päivässä kymmenien vuosien ajan. Selityksiä keksitään tarvittaessa vaikka loputtomiin. Ei näytä haittaavan vaikka ne olisivat epäloogisia tai eri selitykset ristiriidassa keskenään, niiden käyttäjä ei tätä myönnä koska on aidosti vakuuttunut syiden oikeellisuudesta. Todellisuudessa hän ajaa yli rajoituksen koska haluaa ajaa niin ja saa aivoiltaan kiistatonta todistusaineistoa, jonka mukaan se on juuri hänen tapauksessaan vaaratonta ja jopa hyödyllistä.
Uskon, ettei ole väliä vaikka tilalla olisi pommi, kuski olisi yhtä varma ettei juuri hänen pomminsa räjähdä. Ja kun räjähtää, syynä on muut kuskit, valtio, huono onni, tässä kai ne yleisimmin käytetyt syyt.
Olen välillä syyttänyt joitakin keskustelukumppaneitani valehtelusta. Tulkitsin valehteluksi sen, että henkilön on ollut pakko olla selvillä jostain faktasta, mutta hän puhuu sen vastaisesti. Tämän teorian mukaan olin todennäköisesti väärässä. Kyse taisi olla siitä, että aivot suojelivat haltijaansa järkytykseltä, jonka hyvin vahvan, asenteeksi muuttuneen mielipiteen vääräksi osoittautuminen aiheuttaisi.
Arvaan, ettei tämän lukevista moni pidä sanomaani edes mahdollisena saati totena, koska se merkitsisi uhkaa monille nykyisille käsityksille. Jos olen käsittänyt teorian oikein, tämä samalla osaltaan puhuisi sen paikkansapitävyden puolesta. Vai yrittääkö alitajuntani vain uskotella minulle niin?
[quote title="24.01.2007 klo 09:16 TeeCee kirjoitti"].
Itsellenikin yllätykseksi olen huomannut saavani suurimman hyödyn cruisesta ja nopeusrajoittimesta taajamanopeuksissa.
Minulla on samanlainen huomio, erityisesti 30 ja 40 alueella tulee paljon paremmin huomioitua muut asiat kun ei tarvitse miettiä sitä vauhtia. Nopeudenrajoitin on hyvin kätevä kun sitä opettelee käyttämään. Itse käytän säännöllisesti, ja lähteehän se kaasua kovemmin polkaistessa pois tarvittaessa.
Jaa niin juu. Oletin lapsenuskossani että kuski yrittää ajaa lain mukaisesti eikä yritä rikkoa lakia juuri sen verran ettei vielä ihan saa rangaistusta.
Tunnustan että Cruise mahdollistaa paremmin tämän rajoituksen ylärajalla ajamisen. Tuskin itsekään ajaisin maantiellä niin tarkasti "sakkorajalla", jos minulla ei olisi cruisea. Nyt voin ajaa huoletta vähän kovempaa keskinopeutta, koska tiedän etten saa sakkoja erehdyksessä kunhan asetan säätimen oikein.
Olen aavistuksen eri mieltä. Tuo pätee nimittäin hyvin siihen miten reagoidaan juuri kulloisellakin hetkellä, joka on mielestäni eri juttu ennalta suunnitellun tekemisen kanssa. Tarkoitan, että kaikki aiemmin eletty tietenkin vaikuttaa siihen, että käsi lähtee siltä kuumalta hellalta nopeasti, mutta osa porukasta ei laita (enää) sitä kättään sinne hellalle. Sama pommin kanssa (siis kun tekee kipää ihan oikeasti). Kun on tarpeeksi kipeää saanut (ylinopeussakkoja) niin sitä kokemusta vältellään ihan oikeasti (suurin osa). Ei kaikki se mitä juurikin nyt teemme ole riippuvaista juuri tästä hetkestä. Voisin kuvitella, että eläimet (ainakin osa) elävät ikuisesti, kun ne eivät tiedä kuolevansa. Elävät siis juuri siinä hetkessä, jonka aistit niille viestivät juuri nyt. Se, että tietää kuolevansa, on tietoisuus (kokemus) tulevasta - ei siis pelkästään juuri tästä hetkestä. "Huomenna(kin) aurinko nousee"-ilmiön varaan voi kyllä laskea - kokemus on opettanut, vaikka eihän se 100% varmaa ole tietenkään. Sama liikenteessä - kun käännän rattia kehnosti, niin huonosti käy, joten mielikuvitus ja kokemus tuo tietoisuuden tulevasta ja siksi pyrimme välttämään ratin kääntämistä kehnosti. Tämä tapahtuu siis etukäteen - ennen sitä ratinkääntämistä (kokemus=koko eletty elämä). Miksi ylinopeus olisi poikkeus? Siksi, että siitä ei välttämättä joudu mitenkään kärsimään = kokemus reaalielämästä. Harva kuitenkaan joutuu sellaiseen hengenvaaraan ylinopeudesta kuin esim. venäläisessä ruletissa, jossa panoksena ihan oikeasti on henki. Mikäli ylinopeudesta (pienestäkin) vammautuisi 100% varmasti koko loppuelämäkseen (se pommi mistä mainitsin) , niin tuskinpa ylinopeuksia ajettaisiin kovin kevyin perustein. Kaikkiahan tämä ei tietenkään koske - tehdäänhän itsareitakin. Kaiken kaikkiaan kyse on siis siitä mitenkä tärkeinä eri asioita koetaan ja ylinopeuden välttämistä ei koeta tarpeeksi tärkeänä (konkreettinen uhka) - ainakaan yllättävän moni ei sitä koe. Toisekseen - silloin, kun minä psykkaa pänttäsin, niin sellaista roskaa ei enää kukaan kenellekään kehtaa opettaa. Tuo tieteenala elää kovalla vauhdilla ja iso osa siitä mikä on NYT tieteellisesti todistettu ei huomenna enää ole lainkaan muuta kuin naurettavaa potaskaa. Ihan hyvä juttu - luojan kiitos.
[Rätkätin muokkasi tätä viestiä 25.01.2007 klo 13:22]
Liian suuri TILANNENOPEUS on kuitenkin ollut usein syynä?
Liian suuri nopeus (joko ylinopeus tai liian kova ylinopeus) on usein syynä kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin.
"Speed is the number 1 Road safety problem.
Speed is a causal factor up to 40 % of all fatal collisions"
Tässä nopeudella tarkoitetaan ylinopeutta ja liian suurta tilannenopeutta. Ne aiheuttavat noin 40 % kuolemaanjohtaneista onnettomuuksista, kertoo 35 maata koskeva tutkimus.
http://www.cemt.org/JTRC/WorkingGroups/SpeedManagement/SpeedWHOnov05.pdf
Suomen olojo koskien löysi seuraavan tiedon:
"Suomessa joka yli joka kolmas kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden aiheuttaja ylittää sallitun nopeusrajoituksen. Ylinopeus tuo mukanaan muita ajotapavirheitä, jotka liittyvät erityisesti ohitus ja peräänajotilanteisiin"
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/ExternalFiles/liikennestrategia/$file/liikennestrategia.pdf
Tässä ei sanota suoraan, että ylinopeus on onnettomuuden syy. Kun luokitellaan syitä voi tilastossa olla esim. hallinan menetys tai arviontivirhe. Ylinopeus on liian kovaa nopeuttaa niissä olosuhteissa. Kovemmalla nopeudella hallinnan menetys tai arviointivirhe tulee helpommin ja nopeudesta johtuen seuraukset ovat pahimmat.
Kun Ruotsin uusia liikenneturvallisuuskameroita "markkinoitiin" yleisölle, todettiin mm.
"Jos kaikki ajaisivat nopeusrajoitusten mukaan säästyisi vuosittain vähintään 100 ihmishenkeä." http://www.vv.se/templates/page2_2____16247.aspx
Tämä ajatus perustuu juuri niihin tutkimuksiin, joiden mukaan keskinopeuden alentaminen 1 %:lla alentaa liikennekuolemia 2 - 4 %. 10 %:n alentaminen puolestaan 20 - 40 %. Kun keskinopeuden alentaminen tehdään ylinopeuksia leikkaamalla voi kuolleiden määrä alentua vieläkin enemmän.
Yleisesti on o esitetty sellainen "nyrkkisääntö", että keskinopeuden alentaminen 1 %:lla alentaa liikennekuolemia 2 - 4 %. Mikäli keskinopeutta alennetaan ylinopeuksia leikkaamalla on alennus vielä suurempi. Norjalaisten tutkijoiden mukaan tuo liikennekuolemien aleneminen on tuossa tapauksessa 6 %:n luokkaa.
Prosentit prosentteina. Joka tapauksessa autojen nopeuksien saaminen likimain samoiksi on se tärkeä pointti.
Missään ei ole todistettu että ylinopeus olisi ollut onnettomuuden syy?
Liian suuri TILANNENOPEUS on kuitenkin ollut usein syynä?
Liian suuri nopeus (joko ylinopeus tai liian kova ylinopeus) on usein syynä kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin.
Nyt meni puurot ja vellit sekaisin. Liikennekuolema on eri asia kuin tapahtuneet onnettomuudet. Liikenteessä varmaan kuolee n. 2-4% vähemmän porukkaa, jos nopeus laskee 1%. Onnettomuuksien määrä ei kuitenkaan kehity saman kaavan mukaan. Kuolemat vähenevät, koska törmäyksessä on vähemmän energiaa. Tietysti onnettomuudetkin jonkin verran vähenevät, koska liikennetilanteet alhaisemman nopeuden myötä helpottuvat, mutta ei niin paljon ja vain johonkin rajaan saakka. Moottoritiellä nopeuden pudottaminen 80 -> 60 km/h normaalioloissa ei juurikaan onnettomuuksien määrään auta, koska ympäristö on rakennettu mahdollistamaan 120 km/h nopeuden.
Olet osin oikeassa. Nopeuden alentaminen vähentää ennen muuta kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia.
Pienikin keskinopeuden alentaminen, kun se tehdään ylinopeuksia leikkaamalla vaikuttaa paljon. Norjalaistutkijoiden mukaan 1 %:n keskinopeuden alentaminen voi vaikuttaa jopa 6 %.
Onnettomuuksien määrään tuo keskinopeuden alentaminen ylinopeuksia leikkaamalla (eli liikennevirran "tasoittaminen" niin, että ohitukset vähenevät) vaikuttaa myös varmasti melkoisesti.
Taajamissa itse onnettomuuksienkin väheneminen noudattaa tuota "nyrkkisääntöä" 1% keskinopeuden aleneminen alentaa onnettomuuksia 2 - 4 %. Kaaviosta katsoen 10 % nopeuksien aleneminen vähentää onnettomuuksia n. 17 - 38 %.http://www.tkk.fi/Yksikot/Liikenne/Opinnot/150/3_Nopeusraj_Viitoitus.pdf sivu 9
Jos esimerkiksi 40 km/h:n alueella keskinopeus on nyt 45 km/h ja se saataisiin alennettua 40 km/h:iin olisi nopeuden alennus likimain 10 %.
Mikäli kameravalvonnalla saadaan ylinopeuksia hillittyä ja nopeuksia tasattua niin OK. Minusta Ruotsin systeemi on hyvä. Kameroita laitetaan vaarallisimmille teille ja niiden paikat tiedotetaan hyvin. Reilua ! Eikö autoilijoilta voisi odottaa myös reilua käytöstä eli nopeuksien hillintää ? Nämä Ruotsin uudet liikenneturvallisuuskamerat pystyvät mittaamaan nopeuksia myös tolppien väliltä. Ehkäpä niiden perusteella siirretään tarvittaviin paikkoihinj näitä liikuteltavia kameroita, mikäli havaitaan nopeuksien nousevan tolppien välillä.
Jos onnettomuus sattuu niin syynä on liian suuri TILANNENOPEUS?
Ja jos joku kuolee, on syynä, ei suinkaan liian suuri tilannenopeus, vaan liian suuri hidastuvuus!
hoh hoh hoijaa: Taajamissa itse onnettomuuksienkin väheneminen noudattaa tuota "nyrkkisääntöä" 1% keskinopeuden aleneminen alentaa onnettomuuksia 2 - 4 %. Kaaviosta katsoen 10 % nopeuksien aleneminen vähentää onnettomuuksia n. 17 - 38 %
Ei se ihan noin mene. Tarkaan ottaen kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenevän keskimäärin sanomassasi suhteessa. Herbert oli oikeassa, onnettomuuksien määrä ei muutu kun nopeus laskee, vain niiden tyyppi ja vakavuusaste muuttuu.
Nopeuden ja onnettomuuksien suhde näyttää aika tarkkaan noudattavan kaavaa, jonka mukaan henkilövahinko-onnettomuuden todennäköisyys muuttuu törmäysnopeuden neliössä ja kuolemanriski muuttuu törmäysnopeuden kuutiossa. Koti- ja ulkomaisten tutkimusten mukaan sen sijaan onnettomuuksien kokonaismäärä pysyy suunnilleen samana.
Tästä voi päätellä, että ylinopeus on hyvin harvoin onnettomuuden syy, ainakaan pääsyy. Sen sijaan se on turvavöiden käytön/käyttämättömyyden jälkeen määräävin tekijä seurausten suhteen.
Ei se ihan noin mene. Tarkaan ottaen kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenevän keskimäärin sanomassasi suhteessa. Herbert oli oikeassa, onnettomuuksien määrä ei muutu kun nopeus laskee, vain niiden tyyppi ja vakavuusaste muuttuu.
Nopeuden ja onnettomuuksien suhde näyttää aika tarkkaan noudattavan kaavaa, jonka mukaan henkilövahinko-onnettomuuden todennäköisyys muuttuu törmäysnopeuden neliössä ja kuolemanriski muuttuu törmäysnopeuden kuutiossa. Koti- ja ulkomaisten tutkimusten mukaan sen sijaan onnettomuuksien kokonaismäärä pysyy suunnilleen samana.
Tästä voi päätellä, että ylinopeus on hyvin harvoin onnettomuuden syy, ainakaan pääsyy. Sen sijaan se on turvavöiden käytön/käyttämättömyyden jälkeen määräävin tekijä seurausten suhteen.
Huomasitko muuten, että mitä kirjoitin "Taajamissa itse onnettomuuksienkin..." Tieto löytyy seuraavasta: http://www.tkk.fi/Yksikot/Liikenne/Opinnot/150/3_Nopeusraj_Viitoitus.pdf otsikon "Ajonopeuden vaikutus onnettomuuksiin taajamassa" alta s. 6
Todellakin nopeuden lisääntyminen vaikuttaa ennen muuta onnettomuuksien vakavuusasteeseen, mutta myös onnettomuuksien syntyyn. Esimerkiksi nopeuden lisääntyessä havaintojen teko vaikeutuu, ajovirheiden vaikutus kasvaa ym. Liian suuri nopeus (ylinopeus tai muu liian suuri tilannenopeus) on osatekijä suuressa osassa onnettomuuksia. Ylinopeuden merkitys tulee hyvin esiin, kun todetaan, että yli kolmasosa kaikista kuolemaanjohtaneista onnettomuuksista on ajettu ylinopeudella. Ylinopeus on se merkittävä osatekijä. Syyksi sitä ei edes tarvinne nimetä. Syyksi voidaan vaikka kirjata hallinnan menetys, mutta liian kova nopeus tietyssä paikassa johtaa siihen.
Jos noilla kameratolpilla saadaan ylinopeuksia leikattua niin hyvä.
Kameratolppien sijainti voitaisiin reilusti ilmoittaa, koska ne pyritään laittamaan niille vaarallisimmille teille. Jos tolppien välillä ajetaan liian kovaa on tietenkin reilua, että sielläkin ajoittain mitataan nopeuksia.
Autonavigattori on ehkä hyvä apuväline kameratolppien paikannukseen. Itselläni laite ilmoittaa milloin on tolppa edessä. Ohjelmistonkin voi päivittää vuoden tai kahden välein. Tähän mennessä kokemukset kokonaisuudessaan myönteisiä.
Miten sitten toimit ? Hiljennät tolppien kohdalla ? Ja sitten muualla ajelet ylinopeutta ? Jos noin teet niin eikö tuo ole itsekästä ja älytöntäkin ?
Itse en ole tuohon navigaattorileikkiin viitsinyt lähteä. En ole ylinopeussakoja saanut kuin kerran 10v. sitten. Vaikka myönnänkin joskus ajavani ylinopeutta, ajan kuitenkin alle päiväsakkorajan. Ei se rikesakko niin suuri ole, että alkaisin tolppien sijaintia jollain navigaattorilla selvittämään ja pumppaamaan kaasua ja jarrua. Sitäpaitsi jos se rikesakko ropsahtaa, se lienee ihan aiheellinen muistutus ajonopeuksistani.
Ilmoitetaanhan niistä kameroista tienvarsikylteinkin, mihin tarvitaan GPS:ää?! Zilo toki voisi käyttää GPS:ää ilmoittamaan oikean nopeusrajoituksen, kun hänellä oli aikaisempien kirjoitusten mukaan kohtuullisia ongelmia tietää mikä rajoitus milloinkin on...
Minulle aivan sama, vaikka asentavatkin hälyttimiä. Jokatapauksessa kamera on hoitanut tehtävänsä eli pudottanut nopeuksia juuri niissä riskipaikoissa (yleensä risteyksissä), missä niiden on tarkoituskin se tehdä.
Yleensä säädän nopeussäätimen ko. nopeuteen jolloin ei ylinöpeudesta ongelmaa. Navissa kuitenkin ilman lisäkustannuksia mahdollisuus tolppien paikannukseen. Kokemuksesta navi on ylivertainen osoitteiden paikannukseen. Ei tarvitse turhaa karttojen selailua ajon aikana. Myös mielestäni halpa korvike manuaalisille kartoille.
MMS: "Yleensä säädän nopeussäätimen ko. nopeuteen jolloin ei ylinöpeudesta ongelmaa."
Mutta et aina?
"Navissa kuitenkin ilman lisäkustannuksia mahdollisuus tolppien paikannukseen."
No mihin sitä ominaisuutta tarvitaan? Eikö olisi huomattavasti hyödyllisempää, jos sinne saisi vaikka hirvivaara-alueet? Ei vain taida löytyä kysyntää tällaiselle palvelulle, tutkasta varoittaminen on huomattavasti kiinnostavampaa.
MMS: Autonavigattori on ehkä hyvä apuväline kameratolppien paikannukseen.
Tolppia ei saa piilotettua, päin vastoin niistä pitää oikein erikseen keltaisella merkillä ilmoittaa. Lisäksi enemmistö oppii niiden paikat joka tapauksessa. Ei siis ole mitään syytä yrittääkään pitää niiden paikkoja salaisuutena. Varsinkaan kun tutkimuksista tiedetään, että kiinteät, siis suurimmalle osalle tiedossa olevat kamerat, vähentävät ylinopeuksia ja sitä kautta myös liikenteen uhreja tehokkaammin kuin liikkuvat tai siirreltävät kamerat.
Tästä mielestäni seuraa, että on kaikkien etu että mahdollisimman moni saa navigaattorilta varoituksen (useimmiten tyhjästä) kameratolpasta. Lainrikkoja välttyy rangaistukselta, yhteiskunta säästää onnettomuuskuluissa ja harvempi satuttaa itsensä. Ainoa kärsijä taitaa olla kamerakauppias mutta toisaalta navigaattorikauppia pärjää paremmin.
Mikäli ajelee rajoitusten ja liukumien puitteissa, niin voisi hyvin kuvitella, että on herttaisen samantekevää missä niitä tolppia on kameroilla ladattuina tai ilman samaten kuin poliisejakin .. latingissa tai ilman.
GPS on ihan hyvä peli, kun sieltä näkee osoitteet, kaupungit, bensikset, hotellit ja majatalot, nakkikiskat, kameratolpat, tietyöt, kelit ... ja jos ei näe niin haitanneeko tuo mittää. Mannereuroopanmatkailijoille ja varsinkin niille, jotka karttelevat motareita, se on oiva rakkine. Suomi on kuitenkin sellainen paikka, jos täällä ajelee vaikka puoli tuntia suuntaan tai toiseen, niin varmasti tulee tienviittoja ja/tai tuttuja paikkoja, joten eksymään täällä ei pääse vaikka hieman yrittäisikin.
hoh hoh hoijaa: Huomasitko muuten, että mitä kirjoitin "Taajamissa itse onnettomuuksienkin...
En huomannut, sori. Luin lähteesi ja siellä luki niinkuin sanoit. Tieto oli niin yllättävä, että kävin katsomassa vielä lähteen jonka lähteesi ilmoitti lähteekseen. Ei löytynyt virhettä sieltäkään. Tieto, johon mielipiteeni perustin, koski Suomessa pääasiassa valtateillä tehtyä tutkimusta ja se tuli tulokseen, että onnettomuuksien määrä ei muuttunut, ainoastaan tyyppi ja seuraukset.
Epäilyjäni herätti sekin, että sanomasi suhde on täsmälleen sama kuin kaikkien teiden ja kaikkien tutkimusten keskiarvo kun puhutaan nopeuden ja HEVA-onnettomuuksien suhteesta (1 km/h muutos keskinopeudessa aiheuttaa noin 3 %:n samansuuntaisen muutoksen henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärässä. Vaikutuksen 95 %:n varmuusväli on noin 2-4 %.).
Pidän vieläkin mahdollisena, että joku on joskus ollut lainauksessaan huolimaton ja nyt maailmaa kiertää väärä sitaatti. Ainakin 1999 tämä sitaatti oli jo olemassa Tanskassa. Tai sitten kahden eri asian luvut ovat vain sattumalta täsmälleen samat.
Rätkätin: Mikäli ajelee rajoitusten ja liukumien puitteissa, niin voisi hyvin kuvitella, että on herttaisen samantekevää missä niitä tolppia on kameroilla ladattuina tai ilman samaten kuin poliisejakin .. latingissa tai ilman.
Noin se tietysti on, mutta eihän niitä kameroita sellaisia varten olekaan hankittu. Ne on hankittu lakia rikkoville ja heitä ne onneksi eniten haittaavatkin. Jos tällainen kuski kustantaa omasta pussistaan laitteen joka lisää kameran tehoa, niin mikäs sen parempi. Nopeasti ajatellen voi tuntua, että näin he saavat tilaisuuden vältellä rangaistusta, mutta eihän tavoite olekaan saada rangaista mahdollisimman montaa vaan vähentää ylinopeutta ajavien määrää. Ei ylinopeutta ajavan varoittaminen tutkasta ole sen kummempaa kuin varoittaminen rattijuoppojen, kännykänkäytön, turvavöidenkäytön tai renkaiden kunnon tehovalvonnasta ja näitähän näkee tämän tästä.
Luulen kuitenkin, että navigaattorin hankintaperuste ei ole kameratolppien ilmaisu. Kyllä reittiopastus on laitteen päätarkoitus. Ei tarvitse enään turhauttavaa karttojen selailua jos on lähdössä vähän itselle vieraammille alueille tai osoitteeseen. Kun ei ole sitä taxikuskin rutiinia. Ne lisätoiminnat mitä laitteessa on esim. bensa-asemat ko. alueella ovat näppäriä ja käytännöllisiä. Ominaisuuksiinsa nähden laitteet ovat halpoja n.+ 300 euroa.
Itse haluaisin laitteen, joka näyttäisi voimassa olevan rajoituksen. Sellaisia on jo olemassa, mutta ei laajemmin markkinoilla. Tekisi homman helpommaksi, nykyään kun ei rajoituksissa ole enää oikein yhteneväistä linjaa.
Olen hieman eri mieltä. Rattijuoppous, turvavyö, kännykkä jne ovat kertaluonteisia päätöksiä, joissa tilanne säilyy vaikka Lappiin saakka toisin kuin nopeuden kanssa.
Monet valittavat nopeusvalvonnasta puhuttaessa sitä, että joutuu koko ajan tuijottamaan mittaria. Jotenkin tuntuu siltä, että osalle kuskeista nopeuden hallinta on oikeasti vaikeata. Sitäpaitsi kyllähän itsekin joskus vahingossa ajan eri nopeutta kuin on tarkoitus.
Jos tutkasta saa aina varoituksen etukäteen, ei omasta nopeudesta tarvitse olla niin huolissaan. Jos taas joutuu ihan omin avuin skarppaamaan jatkuvasti, tuottaa se monille vaikeuksia ja sitä kautta epämiellyttävän tunteen. Se kai taas johtuu puutteellisesta ajotaidosta. Jos aina erikseen jokaisen kameran kohdalla pitää kuljettajalle huomauttaa, että tarkista nopeutesi tutkan takia, ei tämä varmaankaan edes huomaa, ettei hallitse nopeuttaan eikä siten osaa kyseenalaistaa ajotaitoansa.
Lehdissä uutisoitiin jokin aika sitten siitä, että kameroihin ajetaan yllättävän paljon ylinopeuksilla. Mielestäni tämä ei voi johtua muusta kuin siitä, ettei kuljettajat ole ihan ajan tasalla. Jos erikseen varoitetaan tieosuuden kameroista, silti nopeus ei pysy toleranssissa. Ei kai kukaan tahallaan tutkaan ylinopeutta aja.
Kameroita ei kuitenkaan joka tielle tule, joten kuljettajan olisi hyvä oppia ihan itse ajamaan. Ehkä tällaiset epäonnistumisen tunteet (vahingossa ylinopeudella tutkaan) saa aikaan jotain herätystä kuljettajassa. Kaikkihan aina kehuvat omaa ajotaitoaan, mutta ylinopeudella ajamisen kameraan voi olla vaikeampi juttu perusteltavaksi.
TeeCee kirjoitti: ... eihän tavoite olekaan saada rangaista mahdollisimman montaa vaan vähentää ylinopeutta ajavien määrää....
Juurikin näin ... ihan sama miten se tapahtuu, kunhan tapahtuu. Siitä olen samaa mieltä, että rangaistusten määrä ei ole tavoite sinänsä vaan juurikin tuo nopeusrajoitusten noudattaminen. Hienoahan se tietenkin on, että jotkut satsaavat lisää rahoja, että voivat noudattaa entistä paremmin rajoituksia hommaamalla oikein "puhuvan" varoittimen ettei vain vahingossa mene liian kovaa. Hassua sinänsä, mutta ihan OK.
Herbert kirjoitti: Ei kai kukaan tahallaan tutkaan ylinopeutta aja.
Eikös ihan kaikki, jotka ajavat tietoisesti (tahallaan) ylinopeutta nimen omaan aja tahallaan myös tutkaan. Ei kai se epäselvänä ole, että joku niistä tutkista ennen pitkää sattuu kohdalle?
No ainakin Mitac MIO C510 ja C710 sekä muistaakseni Tom Tomin
navigaattorit näyttävät kulloisenkin tiekohtaisen rajoituksen.
Tosin niissä on paljon virheellisyyksiä, varsinkin taajama-alueilla eikä talvinopeuksia ole huomioitu.
Esimerkiksi Vantaan Vaaralassa saisi navigaattorin mukaan ajaa Kuussillantiellä 80 km/h kun todellinen rajoitus on 40 km/h...
Herbert: Olen hieman eri mieltä. Rattijuoppous, turvavyö, kännykkä jne ovat kertaluonteisia päätöksiä, joissa tilanne säilyy vaikka Lappiin saakka toisin kuin nopeuden kanssa.
Ymmärrän mitä ajat takaa, mutta kommenttini lähti siitä, että kamerat on hankittu niiden takia, jotka ajavat ylinopeutta tavan vuoksi eikä silloin tällöin erehdyksessä rajoitusta rikkovien vuoksi. Silloinhan kyse on myös tavallaan kertaluonteisesta päätöksestä ajaa aina yli rajoituksen kun tilaisuus tulee. Niinkuin vaikka Nunchakun kommenteista näkyy, nopeuskin voi olla yli rajoituksen vaikka Lappiin saakka.
Herbert: Monet valittavat nopeusvalvonnasta puhuttaessa sitä, että joutuu koko ajan tuijottamaan mittaria. Jotenkin tuntuu siltä, että osalle kuskeista nopeuden hallinta on oikeasti vaikeata. Sitäpaitsi kyllähän itsekin joskus vahingossa ajan eri nopeutta kuin on tarkoitus.
Vahinkoja sattuu kaikille. Itse olen pyrkinyt minimoimaan vahinkoni ulkoistamalla nopeuden seuraamisen cruiselle ja nopeusrajoittimelle. Silloin tulee myös konkreettisesti esiin, että se olen todella minä joka auton nopeuden päättää kun kerron yhden tuntikilometrin tarkkuudella päätökseni koneelle. Vastuuhenkilöstä ei ole epäselvyyttä.
Mitä tulee valituksiin nopeusmittarin seuraamisen vaikeudesta, niin mainitsemiesi syiden, taidottomuuden ja erehdysten, lisäksi tulee mieleen kolmaskin syy. Jos nimittäin virhe tuppaa useimmiten tulemaan ylöspäin, väittäisin että kuljettaja valehtelee väittäessään sen tapahtuvan vahingossa. Samat kuskit nimittäin valittelevat alle rajoituksen ajavien haitasta liikenteelle. Jos he puhuisivat totta, suunnilleen joka toinen heidän erehdyksensä pitäisi tehdä heistä juuri noita kiroamiaan alinopeuden ajajia. Tai sitten he tosiaan ovat niin taitamattomia että koko asia on jäänyt heiltä huomaamatta.
Herbert: Kaikkihan aina kehuvat omaa ajotaitoaan, mutta ylinopeudella ajamisen kameraan voi olla vaikeampi juttu perusteltavaksi.
Tuohon on olemassa pettämätön looginen perustelu: rajoitukset ovat liian alhaisia, niitä ei voi noudattaa, tämä on valtion syy, kuskilla ei siis ole tarvetta muuttaa ajotapaansa vaan valtion on nostettava rajoituksia. Kätevää; oma ajotaito tai motiivit eivät joudu kyseenalaisiksi, kaikki on edelleen jonkun muun syy, ei ole tarvetta muuttaa mitään jota voisi muuttaa. Eli vanha tyyli säilyy, niin ajamisessa kuin rutinassa.
TeeCee: "Vahinkoja sattuu kaikille. Itse olen pyrkinyt minimoimaan vahinkoni ulkoistamalla nopeuden seuraamisen cruiselle ja nopeusrajoittimelle."
Sama juttu. Tuon vuoksi ajaminen kameravalvottua tietä pitkin ei tunnukaan epämiellyttävältä, kun ei ole pelkoa siitä, että nopeus lipsahtaisi sakotettavalle alueelle. Kunhan huomaa muuttaa nopeuden aina rajoituksen muuttuessa eikä jatka vanhoilla asetuksilla.
TeeCee: "Jos nimittäin virhe tuppaa useimmiten tulemaan ylöspäin, väittäisin että kuljettaja valehtelee väittäessään sen tapahtuvan vahingossa. Samat kuskit nimittäin valittelevat alle rajoituksen ajavien haitasta liikenteelle. Jos he puhuisivat totta, suunnilleen joka toinen heidän erehdyksensä pitäisi tehdä heistä juuri noita kiroamiaan alinopeuden ajajia."
Noinhan se olikin. Tämähän paljastui jo jossain aikaisemmassa keskustelussa. Hyvä, että aina välillä tulee palautetuksi mieleen oikeita syitä, ettei tarvitse uskoa selityksiin. Tosin onhan selityksessä silti perää. Kun ajaa toleranssin rajalla, pitää oikeasti olla tarkkana. Lipsuminen alaspäin ei yhtä herkästi johda kirottuun alinopeuteen, siellä on koko toleranssi pelivarana.
Herbert: Kunhan huomaa muuttaa nopeuden aina rajoituksen muuttuessa eikä jatka vanhoilla asetuksilla.
Tuo inhimillisen erehdyksen vaara siinäkin tavassa aina on, mutta kun kone on vapauttanut huomiokapasiteettia mittarin seuraamisesta, huomaa auton ulkopuolelta useampia asioita, esimerkiksi rajoituskylttejä.
Itsellenikin yllätykseksi olen huomannut saavani suurimman hyödyn cruisesta ja nopeusrajoittimesta taajamanopeuksissa. Jos aikoo noudattaa keskustan alhaisia rajoituksia ilman varman päälle ottamista (=alinopeutta) ja huomata samalla suojatielle pyrkijät, kaistanvaihtajat, liikennemerkit yms, saa olla niin tarkkana että hetken suhaamisen jälkeen alkaa tarkkaavaisuus herpaantua. Se on tietysti sikäli autuas olotila, ettei enää huomaa asioita joihin piti reagoida ja mieli pysyy hyvänä.
Herbert: Tosin onhan selityksessä silti perää. Kun ajaa toleranssin rajalla, pitää oikeasti olla tarkkana. Lipsuminen alaspäin ei yhtä herkästi johda kirottuun alinopeuteen, siellä on koko toleranssi pelivarana.
Jaa niin juu. Oletin lapsenuskossani että kuski yrittää ajaa lain mukaisesti eikä yritä rikkoa lakia juuri sen verran ettei vielä ihan saa rangaistusta.
Herbert kirjoitti: Ei kai kukaan tahallaan tutkaan ylinopeutta aja.
Rätkätin: Eikös ihan kaikki, jotka ajavat tietoisesti (tahallaan) ylinopeutta nimen omaan aja tahallaan myös tutkaan. Ei kai se epäselvänä ole, että joku niistä tutkista ennen pitkää sattuu kohdalle?
Olen oikeastaan samaa mieltä molempien kanssa, vaikka mielipiteenne ovatkin vastakkaiset. Jos kuskilla on tapana ajaa aina hiukan yli rajoituksen ja hän ymmärtää olevansa ihminen eli erehtyväinen, hän de facto päättää ottaa tarkoituksella ylinopeussakon, enää on kyse vain siitä, että koska ja paljonko. Mutta Herbertkin on oikeassa siinä, ettei kukaan kuitenkaan tutkaan aja vauhtia, jonka tietää merkitsevän rangaistusta. Hän siis tekee virheen.
Tällä palstalla on monen toimesta sanottu, että rajoituksen noudattaminen ei ole itsetarkoitus vaan tärkeää on oikea tilannenopeus. Nopeuden vaikutus vammoihin on nähtävästi jo jokaiselle selvinnyt, koska enää aikoihin ei kukaan ole esittänyt että tutkimustulokset ovat salaliiton tai väärinkäsityksen tulosta (poikkeuksena tietysti Nunchaku). Pääargumentti on viimeaikoina ollut, että kuskit tajuavat riskin ja osaavat hiljentää, siksi rajoitus on käsitettävä enemmänkin nopeuden suusruusluokaksi kuin suurimmaksi nopeudeksi ja siksi nopeuksien valvonta ei oikeasti lisää turvallisuutta.
Yli rajoituksen ajavalle tutka on riski. Jos tutkiin ajellaan ylinopeutta, riskiä ei ole tunnistettu ja nopeutta muutettu turvalliseksi. Miksi sitten muut riskit huomattaisiin ja osattaisiin reagoida niihin oikein ja ajoissa???? Eihän niistä edes varoiteta isolla keltaisella taululla kuten tutkista.
Nimen omaan tietoinen riski - tahallinen. Miksi sitten ei reagoida - no siksipä tietenkin, kun "eihän juuri minulle voi mitään sattua". Näinhän se menee. Eihän sodassakaan kaikki kuole - (tai ehkä seuraavassa kuolee).
Se on tuon tahallisen ja tahattoman ylinopeuden suhteen niin, että mikäli ylinopeus olisi pommi, niin ylinopeutta ei vain yksinkertaisesti tapahtuisi. Jotkut asiat ovat liki täydellisiä kuten esim. synnytysosasto, jossa pudotusprosentti on 0% tai sitten, kun ollaan menossa lauantaina mökille ja Alkot ovat menneet jo kiinni, niin ranatakivikossa rymytessä aivan taatusti pullo pysyy ehjänä vaikka äijä kaatuisi miten päin tahansa. Yritän sanoa, että mikäli asia mielletään tarpeeksi tärkeäksi niin se kyllä hoituu ihan ilman eri komentoakin.
Rätkätin: Se on tuon tahallisen ja tahattoman ylinopeuden suhteen niin, että mikäli ylinopeus olisi pommi, niin ylinopeutta ei vain yksinkertaisesti tapahtuisi.
Ihmisen mieli on monimutkainen juttu jota monimutkaistaa lisää se, että luulemme tuntevamme läpikotaisin oman mielemme. Kun vielä oletamme, että muiden ajatukset kulkevat samaa rataa kuin omamme (jota rataa siis emme tunne), löytyy selitys monelle tämänkin palstan sotkuiselle keskustelulle.
Nykytiedon mukaan aivot toimivat vähintään kahdessa tasossa, joista toinen hämää toista luomalla sille suodatetun version todellisuudesta. Valitettavasti se hämätty taso on se, joka me tunnemme olevamme, eli se kunkin minä. Kuulostaa hullulta, mutta on silti tieteellisesti todistettu fakta. Kaikki mitä näemme ja koemme tapahtui hetki sitten. Osa aivoistamme reagoi siihen nopeasti, käsittelee tapahtumat ja antaa sen muutamasta millisekunnista puoleen sekuntiin myöhemmin tietoiselle osalle aivoistamme, joka luulee tiedon tulleen suoraan aisteiltamme.
Toisin sanoen meillä ei ole vapaata tahtoa ainakaan siinä muodossa kuin me sen ymmärrämme. Tämä toinen minä ei valehtele ilkeyttään vaan nähtävästi tarkoitus on suojella meitä stressiltä, joka syntyy kun mielipiteemme ja todellisuus ovat ristiriidassa. Koska aivot eivät pysty muuttamaan todellisuutta, ne luovat uuden, jossa tapahtumat vastaavat aiempaa käsitystämme niistä. Siis henkinen versio refleksistä, joka kiskaisee käden pois liekistä ennen kuin tiedämme sen edes olevan siellä.
Tämä selittää myös miksi hyväksymme herkemmin tosiksi uutiset, jotka tukevat aiempaa kantaamme. Tästä myös johtuu, että mainostajat yrittävät vedota alitajunnassa majaileviin asenteisiin ja vaistoihin järkisyiden sijaan. Siksi aluvanteet ja sporttiset äänet myyvät paremmin kuin turvatyynyt ja pienhiukkasten vähyys pakokaasuissa.
Nämä asiat tulevat esiin kun puhutaan onko joku teko, esimerkiksi ylinopeudella ajaminen, tahallista vai tahatonta. Kuski voi yllä olevan perusteella ihan aidosti olla sitä mieltä, että se on tahatonta, vaikka sama vahinko toistuu monta kertaa päivässä kymmenien vuosien ajan. Selityksiä keksitään tarvittaessa vaikka loputtomiin. Ei näytä haittaavan vaikka ne olisivat epäloogisia tai eri selitykset ristiriidassa keskenään, niiden käyttäjä ei tätä myönnä koska on aidosti vakuuttunut syiden oikeellisuudesta. Todellisuudessa hän ajaa yli rajoituksen koska haluaa ajaa niin ja saa aivoiltaan kiistatonta todistusaineistoa, jonka mukaan se on juuri hänen tapauksessaan vaaratonta ja jopa hyödyllistä.
Uskon, ettei ole väliä vaikka tilalla olisi pommi, kuski olisi yhtä varma ettei juuri hänen pomminsa räjähdä. Ja kun räjähtää, syynä on muut kuskit, valtio, huono onni, tässä kai ne yleisimmin käytetyt syyt.
Olen välillä syyttänyt joitakin keskustelukumppaneitani valehtelusta. Tulkitsin valehteluksi sen, että henkilön on ollut pakko olla selvillä jostain faktasta, mutta hän puhuu sen vastaisesti. Tämän teorian mukaan olin todennäköisesti väärässä. Kyse taisi olla siitä, että aivot suojelivat haltijaansa järkytykseltä, jonka hyvin vahvan, asenteeksi muuttuneen mielipiteen vääräksi osoittautuminen aiheuttaisi.
Arvaan, ettei tämän lukevista moni pidä sanomaani edes mahdollisena saati totena, koska se merkitsisi uhkaa monille nykyisille käsityksille. Jos olen käsittänyt teorian oikein, tämä samalla osaltaan puhuisi sen paikkansapitävyden puolesta. Vai yrittääkö alitajuntani vain uskotella minulle niin?
[quote title="24.01.2007 klo 09:16 TeeCee kirjoitti"].
Itsellenikin yllätykseksi olen huomannut saavani suurimman hyödyn cruisesta ja nopeusrajoittimesta taajamanopeuksissa.
Minulla on samanlainen huomio, erityisesti 30 ja 40 alueella tulee paljon paremmin huomioitua muut asiat kun ei tarvitse miettiä sitä vauhtia. Nopeudenrajoitin on hyvin kätevä kun sitä opettelee käyttämään. Itse käytän säännöllisesti, ja lähteehän se kaasua kovemmin polkaistessa pois tarvittaessa.
Jaa niin juu. Oletin lapsenuskossani että kuski yrittää ajaa lain mukaisesti eikä yritä rikkoa lakia juuri sen verran ettei vielä ihan saa rangaistusta.
Tunnustan että Cruise mahdollistaa paremmin tämän rajoituksen ylärajalla ajamisen. Tuskin itsekään ajaisin maantiellä niin tarkasti "sakkorajalla", jos minulla ei olisi cruisea. Nyt voin ajaa huoletta vähän kovempaa keskinopeutta, koska tiedän etten saa sakkoja erehdyksessä kunhan asetan säätimen oikein.
Olen aavistuksen eri mieltä. Tuo pätee nimittäin hyvin siihen miten reagoidaan juuri kulloisellakin hetkellä, joka on mielestäni eri juttu ennalta suunnitellun tekemisen kanssa. Tarkoitan, että kaikki aiemmin eletty tietenkin vaikuttaa siihen, että käsi lähtee siltä kuumalta hellalta nopeasti, mutta osa porukasta ei laita (enää) sitä kättään sinne hellalle. Sama pommin kanssa (siis kun tekee kipää ihan oikeasti). Kun on tarpeeksi kipeää saanut (ylinopeussakkoja) niin sitä kokemusta vältellään ihan oikeasti (suurin osa). Ei kaikki se mitä juurikin nyt teemme ole riippuvaista juuri tästä hetkestä. Voisin kuvitella, että eläimet (ainakin osa) elävät ikuisesti, kun ne eivät tiedä kuolevansa. Elävät siis juuri siinä hetkessä, jonka aistit niille viestivät juuri nyt. Se, että tietää kuolevansa, on tietoisuus (kokemus) tulevasta - ei siis pelkästään juuri tästä hetkestä. "Huomenna(kin) aurinko nousee"-ilmiön varaan voi kyllä laskea - kokemus on opettanut, vaikka eihän se 100% varmaa ole tietenkään. Sama liikenteessä - kun käännän rattia kehnosti, niin huonosti käy, joten mielikuvitus ja kokemus tuo tietoisuuden tulevasta ja siksi pyrimme välttämään ratin kääntämistä kehnosti. Tämä tapahtuu siis etukäteen - ennen sitä ratinkääntämistä (kokemus=koko eletty elämä). Miksi ylinopeus olisi poikkeus? Siksi, että siitä ei välttämättä joudu mitenkään kärsimään = kokemus reaalielämästä. Harva kuitenkaan joutuu sellaiseen hengenvaaraan ylinopeudesta kuin esim. venäläisessä ruletissa, jossa panoksena ihan oikeasti on henki. Mikäli ylinopeudesta (pienestäkin) vammautuisi 100% varmasti koko loppuelämäkseen (se pommi mistä mainitsin) , niin tuskinpa ylinopeuksia ajettaisiin kovin kevyin perustein. Kaikkiahan tämä ei tietenkään koske - tehdäänhän itsareitakin. Kaiken kaikkiaan kyse on siis siitä mitenkä tärkeinä eri asioita koetaan ja ylinopeuden välttämistä ei koeta tarpeeksi tärkeänä (konkreettinen uhka) - ainakaan yllättävän moni ei sitä koe.
Toisekseen - silloin, kun minä psykkaa pänttäsin, niin sellaista roskaa ei enää kukaan kenellekään kehtaa opettaa. Tuo tieteenala elää kovalla vauhdilla ja iso osa siitä mikä on NYT tieteellisesti todistettu ei huomenna enää ole lainkaan muuta kuin naurettavaa potaskaa. Ihan hyvä juttu - luojan kiitos.