Jos kannattavuuslaskelma on tehty pelkästään henkilöautojen kesänopeuksien varaan ja kaikki (elin-)ympäristöseikat ja turvallisuusseikat on jätetty ulkopuolelle on moottoritie tainnut olla päämäärä ja laskelma muokattu sen mukaiseksi.
Hyvä, että sanoit JOS. Laskelmaa ei ole tehty henkilöautojen kesänopeuksien mukaan. Laskelmassa on eritelty erilaisilla hinnoilla erilaiset ajoneuvoryhmät sekä matkan tarkoitus (elinkeinoelämää palveleva/vapaa-ajan matka). Turvallisuusvaikutuksetkin on hinnoiteltu, niiden poisjättäminen heikentäisi kannattavuutta. Laskelmia tehdään liikenneministeriössä, jonka intresseihin ei kuulu moottoritien rakentaminen rakentamisen ilosta.
Ehkä samaa hyötyä ei saavuteta nelikaistaisella maantiellä...
Moottoritien mitoitusnopeuksien vaatimien eritasoliittymien teko nykyiselle linjaukselle olisi hankalaa...
Tässä mietityttää kovasti se että peräkärryä vetävät autot, matkailuautot, rekkaliikenne, pakettiautot ja bussit eivät saa ajaa yli 100 km/h. Jos kannattavuuslaskelma on tehty pelkästään henkilöautojen kesänopeuksien varaan ja kaikki (elin-)ympäristöseikat ja turvallisuusseikat on jätetty ulkopuolelle on moottoritie tainnut olla päämäärä ja laskelma muokattu sen mukaiseksi.
Ehkä taas joku on tarkertunut liikaa moottoritie-sanaan. Entä jos puhuttaisiin moottoriajoneuvoliikenneväylistä, jotka rakenteensa puolesta mahdollistavat mahdollisimman suuren välityskapasiteetin ja mahdollisimman korkean (kohtuuden rajoissa tietysti) jatkuvasti ylläpidettävissä olevan nopeuden autotyypistä riippumatta, auttaisiko tämä yhtään selventämään sitä mitä uskon Herbertinkin ajavan takaa? Eli minun näkemykseni mukaan tasainen kohtuullinen nopeus yhdistettynä hyvään välityskykyyn takaisi sen, että kaikki kaikki ko. väylää käyttävä liikenne pääsisi mahdollisimman nopeasti tielle turvallisuusnäkökodat huomioon ottaen asetettujen nopeusrajoitusten puitteissa paikasta A paikkaan B. Tästä koituisi suunnattomat säästöt kansantaloudellisesti kun autossa istumisen ja seisottamisen sijaan ihmiset ja tavarat pääsisivät nopeammin ja turvallisemmin perille.
Eli minun näkemykseni mukaan tasainen kohtuullinen nopeus yhdistettynä hyvään välityskykyyn takaisi sen, että kaikki kaikki ko. väylää käyttävä liikenne pääsisi mahdollisimman nopeasti tielle turvallisuusnäkökodat huomioon ottaen asetettujen nopeusrajoitusten puitteissa paikasta A paikkaan B. Tästä koituisi suunnattomat säästöt kansantaloudellisesti kun autossa istumisen ja seisottamisen sijaan ihmiset ja tavarat pääsisivät nopeammin ja turvallisemmin perille.
Moottoritien taitaa olla välityskyvyltään parasta, mitä on tarjolla. Luulisi siis, että nykyisillä "kohtuullisilla" nopeuksilla kansantalous pelastuisi?
Ellei matkalle satu niitä kauniiseen teoriaan sopimattomia kaahareita, jotka aiheuttavat tempauksillaan nykimistä. Toisaalta mukana ovat myös ne ns. liian hitaasti ajavat, joiden taakse pitää jäädä odottamaan ohitusvuoroaan... joka aiheuttaa jonoa ja ruuhkaakin.
Kysymykset kuuluuvat paremminkin (ja tiestä riippumatta): miksi ei sovelleta edes teoriaa tasaisesta nopeudesta käytäntöön kulutus- ja ajankäyttömielessä? Miksi joillekin mikään nopeus ei riitä, kun omalla autolla kerran "pääsee"? Jne.
Tässä mietityttää kovasti se että peräkärryä vetävät autot, matkailuautot, rekkaliikenne, pakettiautot ja bussit eivät saa ajaa yli 100 km/h. Jos kannattavuuslaskelma on tehty pelkästään henkilöautojen kesänopeuksien varaan ja kaikki (elin-)ympäristöseikat ja turvallisuusseikat on jätetty ulkopuolelle on moottoritie tainnut olla päämäärä ja laskelma muokattu sen mukaiseksi.
Peräkärryä vetävät autot ja rekat eivät toki saisi ajaa edes yli 80 km/h. Eivät myöskään useimmat matkailuautot ja painavammat pakettiautot. On myös busseja, joilla rajoitus on 80 km/h.
Liikenteessä on siis paljon ajoneuvoja, joille olisi matka-ajan kannalta sama, vaikka ajaisivat nelikaistaisella maantiellä, jolla nopeusrajoitus on 80-100 km/h.
Moottoritien taitaa olla välityskyvyltään parasta, mitä on tarjolla. Luulisi siis, että nykyisillä "kohtuullisilla" nopeuksilla kansantalous pelastuisi?
Nykyisellään meillä on alle tuhat kilometriä moottoritietä eli vajaa 1/80 osa kaikista julkisista maanteistä ja n. 1/10 valtateistä. Moottoriteiden määrää pitäisikin kasvattaa 3-5 kertaiseksi maantieteellisesti suhteellisesti kattavaksi verkostoksi (ei siis maan joka kolkaan hinnalla millä hyvänsä ), jolloin mahdollisuus ajaa tasaista nopeutta kasvaisi huomattavasti ja säästöt näkyisivät kansantaloudessa niin säästettyjen ihmishenkien kuin matkoihin tuhraatuneen ajan vähenemisen muodossa.
Ehkä taas joku on tarkertunut liikaa moottoritie-sanaan.
Ei se sana ole paha. Lähinnä mietityttää se että on vanha valtatie ja uusi valtatie vierekkäin. Uudella leveäpientareisella valtatiellä ei saa ajaa traktorilla tai mopolla / polkupyörällä / kulkea jalkaisin vaikka vanhalla saa. Vanhalla ohitusmahdollisuutta piti odottaa kauan kun uudella moottorivaltatiellä siihen riittää kaistanvaihto.
Esimerkiksi Suomen koviten liikennöityjen teihin kuuluvalla Kehä I:llä saa laillisesti ajaa traktorilla vaikka vaihtoehtoisia reittejä on tarjolla.
Moottoriteiden määrää pitäisikin kasvattaa 3-5 kertaiseksi maantieteellisesti suhteellisesti kattavaksi verkostoksi (ei siis maan joka kolkaan hinnalla millä hyvänsä ), jolloin mahdollisuus ajaa tasaista nopeutta kasvaisi huomattavasti ja säästöt näkyisivät kansantaloudessa niin säästettyjen ihmishenkien kuin matkoihin tuhraatuneen ajan vähenemisen muodossa.
Kysymykseni kuului: miten saamme autoilijat hyödyntämään edes nykyistä moottoritiestöä (ja muita teitä yhtä lailla) niin, että niiden potentiaali saadaan käyttöön?
Vielä tiivistettynä: miten saamme autoilijoiden asenteet muutettua niin, että kansantalous pelastuisi isolla rahalla jo nykytiestöllä?
Vai toimimmeko mielestäsi muuten optimaalisti (edes sinne päin!) jo liikenteessä, vain paremmat tiet puuttuvat, niin kokonaisuus olisi kasassa?
Suunnitelmia teiden (perus-)parantamiseksi ja uusien rakentamiseksi on läjäpäin. Sitten vain kansanedustajallesi vaatimuksia rahojen osoituksesta niihin, sekä lamantappajana, että talouden pelastajana muutenkin!
Kysymykseni kuului: miten saamme autoilijat hyödyntämään edes nykyistä moottoritiestöä (ja muita teitä yhtä lailla) niin, että niiden potentiaali saadaan käyttöön?
Kyllä se minun havaintojeni mukaan toimii melkoisen hyvin näillä vaatimattomilla moottoritiekilometreillä joita Suomessa on käytettävissä. Viimeisen vuoden aikana olen ajanut noin 20000km moottoritietä ja siitä matkasta 99% pääsyt ajamaan sillä nopeudella (+-5km/h), jolla olen itse halunnut edetä. Jos sinulla on esittää joku tilasto, joka todistaa, että Suomessa moottoritiellä joutuu ajamaan paljon hiljempaa kuin mitä kuski haluaa, niin laita toki linkkiä.
Vielä tiivistettynä: miten saamme autoilijoiden asenteet muutettua niin, että kansantalous pelastuisi jo nykytiestöllä?
Vaihtamalla kansa? Kumpi sitten lienee helpompi toimenpide, rakentaa lisää tarkoitukseen soveltuvia väyliä, vai voivotella huonotapaisia autoilijoita, joita syyllistetään muutenkin aivan liikaa.
Kyllä se minun havaintojeni mukaan toimii melkoisen hyvin näillä vaatimattomilla moottoritiekilometreillä joita Suomessa on käytettävissä. Viimeisen vuoden aikana olen ajanut noin 20000km moottoritietä ja siitä matkasta 99% pääsyt ajamaan sillä nopeudella (+-5km/h), jolla olen itse halunnut edetä. Jos sinulla on esittää joku tilasto, joka todistaa, että Suomessa moottoritiellä joutuu ajamaan paljon hiljempaa kuin mitä kuski haluaa, niin laita toki linkkiä.
No mutta, eihän minun tarvitse! Kaikki on siis HYVIN! Hienoa!
Motareilla, entäs muut tiet?
slowgear:
Vaihtamalla kansa?.
Tuo oli sinun ehdotuksesi...
slowgear:
Kumpi sitten lienee helpompi toimenpide, rakentaa lisää tarkoitukseen soveltuvia väyliä, vai voivotella huonotapaisia autoilijoita, joita syyllistetään muutenkin aivan liikaa.
Voi että, ihan syyllistetään... Sniff. Ehkä huonotapaisia on vähän aihettakin? Sittenhän jää vielä ne hyvätapaiset, jotka pääsevät ilman...
Mutta suora vastaus turhaan kysymykseesi tulee tässä: Kun tätä TM:n keskustelupalstaa(-kin) lukee, erilaisten otsikoiden alla, niin sen perusteella voidaan todeta vuorenvarmasti, että huonotapaisista autoilijoista voivotteleminen on paljon helpompaa!!
Missäpäin Suomea tälläisiä moottorivaltateitä on? Ainakaan täältä Hämeestäen muista tuollaista tietä.
No ei niitä ole. Kehä III on paikoin moottoritien näköinen ja rakennettu sellaiseksi muttei kuitenkaan ole moottoritie. Hämeessä oli valtatie 3 joka muuttui moottoritieksi, vanhalla saa ajaa perjantainakin vaikka mopoautolla (kunhan helpotti ohituksia). Uudella tiellä ei saa mopoautolla ajaa ollenkaan. Ääripäästä toiseen, tiestä joka oli häiriöherkkä ilman hyviä ohitusmahdollisuuksia tiehen jossa ohitus on vain kaistanvaihto ja hitain sallittu rakenteellinen nopeus 60 (vai 50?).
Ei moottorivaltatiesanaa siis ole oikeasti olemassakaan mutta tietyyppinä se olisi tehokas kompromissi kun ei tarvitse ylläpitää kahta vierekkäistä tietä. Moottoritien näköinen tie, paikoin leveillä tasoristeyksillä, eli tie jota voisi myös maatalouskoneetkin ja kevyt liikennekin käyttää.
Missäpäin Suomea tälläisiä moottorivaltateitä on? Ainakaan täältä Hämeestäen muista tuollaista tietä.
No ei niitä ole. Kehä III on paikoin moottoritien näköinen ja rakennettu sellaiseksi muttei kuitenkaan ole moottoritie. Hämeessä oli valtatie 3 joka muuttui moottoritieksi, vanha muutti nimensä. Vanhalla saa ja sai ennen moottoritien rakentamistakin ajaa perjantainakin vaikka mopoautolla (kunhan helpotti ohituksia). Uudella tiellä ei saa mopoautolla ajaa ollenkaan. Ääripäästä toiseen, tiestä joka oli häiriöherkkä ilman hyviä ohitusmahdollisuuksia tiehen jossa ohitus on vain kaistanvaihto ja hitain sallittu rakenteellinen nopeus 60 (vai 50?).
Ei moottorivaltatiesanaa siis ole oikeasti olemassakaan mutta tietyyppinä se olisi tehokas kompromissi kun ei tarvitse ylläpitää kahta vierekkäistä tietä. Moottoritien näköinen tie, paikoin leveillä tasoristeyksillä, eli tie jota voisi myös maatalouskoneetkin ja kevyt liikennekin käyttää.
Ei moottorivaltatiesanaa siis ole oikeasti olemassakaan mutta tietyyppinä se olisi tehokas kompromissi kun ei tarvitse ylläpitää kahta vierekkäistä tietä. Moottoritien näköinen tie, paikoin leveillä tasoristeyksillä, eli tie jota voisi myös maatalouskoneetkin ja kevyt liikennekin käyttää.
Kompromissi se olisi varmasti, ja yhdistäisi tehokkaasti molempien teiden huonot puolet. Se, että hidasta paikallisliikennettä yhdistetään pitkänmatkan liikenteeseen ei varmaan tehostaisi kumpaakaan. Ja tästä syystähän esim. maantieverkosto pyritään pitämään erossa katuverkostosta kierrättämällä maantieliikenne ohitusteitä pitkin kaupunkien ohi ja samalla tavalla myös maaseudulla tarvitaan eri väylät hidasta paikallisliikennettä ja nopeampaa pitkänmatkan liikennettä varten.
Siinä tapauksessa helpointa ja halvinta olisi yksinkertaisesti leventää olemassa olevia teitä. Tehdään maanteistä nelikaistaisia, kaide voi ehkä olla välissä.
Miksi tehdä kallis moottoritie, kun paljon halvemmalla saadaan sama hyöty?
Mikä hyöty tavallisen tien leventämisestä on? Onko se a) nopeampi b) turvallisempi? Millaiset liittymät ym tekisit tällaiseen "halpistiehen"?
Suomessa on usein lähdetty juuri tästä lähtökohdasta. Sen sijaan että olisi tehty keskeiset liikenneväylät kerralla kunnolla ne on tehty nyt jo moneen kertaan. Jos ottaa huomioon kokonaiskustannukset, liekö tuo kovin taloudellista ollut?
Kaikkialle ei tarvita mooottoritietä, se on totta. Ei edes ohitusteitäkään. Keskikaidetienkin turvallisuusedut vähenevät huomattavasti siinä vaiheessa kun niitä saadaan enemmän valmiiksi, tuossa vaiheessa 10-15 vuoden kuluttua valtaosassa autoja on kaistavahdit ja ajonhallintajärjestelmät ja paljon muuta. Keskikaidetiet myös vaikeuttavat teiden talvikunnossapitoa.
Minäkin ajan työmatkaa yli puoli tuntia päivässä yhteen suuntaan, hei sehän on toista tuntia päivässä! Se tekee rapiat 200 tuntia vuodessa. Mieti sitä sen 10 minuuttisi ja 33h summan kanssa!
Ei ole pois kesälomista, ei. Huomaatko, näin helppoa on vetäistä raflaavia lukuja! Jotka ei oikeastaan kerro yhtään mitään...
Työnantajasi tässä terve. Lisään työaikaasi 5% (22,5 min / päivä keskimäärin) ja vähennän samalla palkkaasi 5% (130 eur/kk keskimäärin).
Nuo ovat pieniä lukuja, älä valita, niillä ei ole oikeasti sinulle mitään väliä. Jätät vaan vähän turhuuksia ostamatta itsellesi ja perheellesi. Jos kokeilu onnistuu, tehdään sama uudelleen ensi vuonna. Oikeastaan kannattaisi palata 6 päiväiseen työviikkoonkin, todistettavasti suht merkittävä osa ihmistä käyttää vapaa-aikaansa täysin väärin ja täydellisiin turhuuksiin, jotka ovat vain vahingollisia heidän omalle terveydelleen.
vähennän samalla palkkaasi 5% (130 eur/kk keskimäärin).
Jos ajaa 10 minuuttia pidempään moottoritiellä/päivä eli 100 kilometrin edestakaista työmatkaa tekee se 1,25 euron bensalitrahinnalla ja 1,6 litran kulutuslisäyksellä (100 vs. 120 tasanopeus) 2 euroa päivää kohden. Kuukausitasolla bensakustannus on 44 euroa ja aikaa on säästynyt 220 minuuttia eli 3 tuntia ja 40 minuuttia. Tekee tuntihinnaksi 12 euroa eli vastaa 1980 euron nettopalkkaa jos tekee 8-16 työaikaa josta 0,5 tuntia on lounastaukoa. Ilman ruokatuntia vastaa 2112 euron kuukausinettopalkkaa.
Kaukana asuva voi siis tienata itselleen enemmän työmatkaansa ajaessaan kuin töissä ollessaan. Vaikka säästöä ei helposti mielläkään tuloksi.
Itse maltan tienata säästöä kun tiedän että kuorma-auton ratissa saa ajaa vain 80-89 km/h, melutaso on matalampi ja tietysti ympäristöseikat tulevat kaupanpäälle. Jos on kiire niin sitten ostan sillä 2 eurolla sen 10-minuuttisen.
(Työmatkoihini menee kuukaudessa 33 tuntia, sisältäen Kehä-I kulkemista)
Slowgear: Minä olen huomannut, että 89km/h on taloudellisin nopeus moottoritiellä jos sattuu pääsemään hyvään imuun jonkun rekan taakse. Mun autollani tuolla nopeudella säästää lähes 3 litraa satasella eli 40% verrattuna 120 km/h nopeuteen.
Hirveä imu rekassa kun vielä sadan metrin päästä vetää noin paljon henkilöautoa.
Metsähaka: Nopeuden nosto lisää virkeyttä ja pakottaa seuraamaan liikennettä tarkemmin, joillain myös lihottaa palkkapussia?
Nopeuden nosto ei lisää virkeyttä ainakaan kun sitä mitataan reaktioajalla. Kokeessa on kyllä havaittu, että kuskit tuntevat olevansa pirteämpiä, mutta tämä ei muutu liikenneturvallisuutta parantavaksi kyvyksi reagoida äkkitilanteeseen. Tosin kokeessa mitattiin pidempiä ajorupeamia, todennäköisesti hetken ajo 300 lasissa saa aikaan sellaisen adrenaliiniryöpyn, että seuraavat muutamat minuutit on skarppina silmät selällään.
Slowgear: Sellaisten ihmisten, jotka eivät joudu esim. työnsä vuoksi ajamaan paljon autolla on helppo neuvoa, että pitää levätä ja pitää taukoja niin pysyy hitaasti ajamallakin virkeänä. Heille tuntuu olevan kovin vaikea ymmärtää, että vuorokaudessa voi olla kovin vähän tunteja jos paljon ajava kuluttaisi ensin tienpäällä 50% enemmän aikaa, pitäisi ylimääräisiä taukoja ja nukkuisi kunnon yöunia. Usein vaan ne ylimääräiset autossa ja kahvitauoilla istutut tunnit on pois juuri siitä yöunesta joten yhtälö ei vaan aina toimi.
Niin, sellaisen tosiaan on helppo neuvoa, mutta ei se muuta itse asiaa. Silti Citroen 5 on oikeassa, kuski on velvollinen huolehtimaan ajokunnostaan. Itsensä virkeänä pitäminen on tärkeintä juuri sellaiselle kuskille joka ajaa paljon siitäkin huolimatta että se on helpompaa toteuttaa sellaiselle joka ajaa vähän. Missä se paljolla ajamisella hankittu kokemus sitten näkyisi jos ei asioissa jotka ovat ylivoimaisia vähemmän kokeneille?
Metsähaka: Mitä hyötyä polttoaineen/rahan säästöstä jos elämä "lipuu ohi", siis jää vähemmän aikaa todelliselle elämälle? Muutenkin ihminen hukkaa kolmanneksen elämästään nukkumiseen ja jos vielä kolmannes hukataan liikenteessä matelemiseen, niin kannattaako enää elää vain yhtä kolmannesta elämästä?
Ei ihminen hukkaa aikaa nukkuessaan, ihmisen elimistö käyttää sen ajan hyvin tarkkaan hyväksi. Muuten ajatuksissasi oli kerrankin järkeä, kannattaisi tosiaan miettiä mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä ettei elämä lipuisi ohi, kuten osuvasti sanoit. Jos olisi tunti elinaikaa, niin pesisikö auton vai olisiko ehkä jotain sellaista asiaa vaimolle tai lapsille joka olisi hyvä tulla sanotuksi? Vai yrittäisikö ajaa tunnissa 120:n kilometrin päähän 100:n sijasta?
Nasse: Ihmettelet siinä vaan näitä kouhottajia, jotka painaa ohi(mistä syystä?) ja jotka näet sitten risteyksessä 30 metriä sinua edellä!
Tuon tapaiset havainnot saivat muutamia vuosia sitten alkuun prosessin jonka jälkeen olen ainakin omasta mielestäni kaikin puolin huomattavasti aiempaa parempi kuljettajana ja todennäköisesti vähän muussakin. Ihme juttu sinänsä, koska olin jo mielestäni erinomainen kuski silloinkin. Auto pysyi hanskassa jäällä ja asfaltilla, yllättävät tilanteet hoituivat reflekseillä ja kaikki muut näyttivät ajavan huomattavasti minua huonommin. Aina ne olivat keskellä ajolinjaani eivätkä älynneet väistää ja toimivat epäjohdonmukaisesti, aivan joustamattomasti.
Ajelin joskus pitkiä matkoja työkaverin kanssa peräkkäin. Ohittelimme kumpikin ihan miesmäisesti eli kaikki jotka kiinni saatiin, mutta kerran jäin hänestä jälkeen olosuhteiden pakosta. Huomasin sellaisen mielenkiintoisen asian, että sain hänet kiinni lähellä määränpäätämme. Kyselin jälkeenpäin että oliko ollut matkalla esteitä, mutta kuulemma ei ollut mitään erikoista, ainoastaan ne tavalliset nyhveröt.
Aika tuli ajellessa pitkäksi ja jossain vaiheessa aloin ajankuluksi kokeilemaan että kuinka hiljaa pitää ajaa että en enää edes näe kaveria lopussa. Alle rajoituksen en kokeillut, mutta vielä kun tähtäsin todellisen nopeuteni niin tarkasti rajoitukseen kuin osasin, tilanne pysyi samana. Vuodessa tuli kilometrejä 70.000, joten aikaa oli kokeiluille ja huomasin vähitellen, että ohittelu ei lyhentänyt matka-aikaani ainakaan tavallisesta kellosta näkyvällä tarkkuudella kuin moottoriteillä. Toinen mielenkiintoinen huomio oli, kuinka hölmöilta näyttivät niiden kuskien rimpuilut jotka ajoivat niin kuin minä olin juuri itse ajellut. Ja kolmas havainto oli, että olin paremmalla tuulella ajaessa, mutta ennen kaikkea perillä. Mieli pysyi virkeämpänä kun keskittyi parantamaan ajosuoritustaan ja kun taidot pakostakin kehittyivät ja, lisäsin vaikeusastetta ottamalla yhä uusia liikennesääntöjä noudatettavien listalle.
Toivottavasti en enää koskaan huomaa pitäväni itseäni niin hyvänä kuskina ettei minun kannattaisi kyseenalaistaa tekojani ja motiiveitani, koska silloin olisin henkisesti samalla tasolla kuin olin 10 vuotta takaperin, vain muutaman tempun lisää oppineena. Tähänastiset opit voisi kiteyttää vaikka niin, että ei kannata pyrkiä olemaan hyvä, koska siinä on olemassa riski että saavuttaa tavoitteensa. Kannattaa pyrkiä olemaan aina vaan parempi, silloin tavoite pysyy sopivasti tavoittamattomissa eikä kehitys pysähdy.
Metsähaka: Nopeuden nosto lisää virkeyttä ja pakottaa seuraamaan liikennettä tarkemmin, joillain myös lihottaa palkkapussia?
Nopeuden nosto ei lisää virkeyttä ainakaan kun sitä mitataan reaktioajalla. Kokeessa on kyllä havaittu, että kuskit tuntevat olevansa pirteämpiä, mutta tämä ei muutu liikenneturvallisuutta parantavaksi kyvyksi reagoida äkkitilanteeseen. Tosin kokeessa mitattiin pidempiä ajorupeamia, todennäköisesti hetken ajo 300 lasissa saa aikaan sellaisen adrenaliiniryöpyn, että seuraavat muutamat minuutit on skarppina silmät selällään.
Minulla on pelittänyt kymmeniä vuosia, kait sukuvika!
lawnmover: Jos ajaa 10 minuuttia pidempään moottoritiellä/päivä eli 100 kilometrin edestakaista työmatkaa tekee se 1,25 euron bensalitrahinnalla ja 1,6 litran kulutuslisäyksellä (100 vs. 120 tasanopeus) 2 euroa päivää kohden.
Puhutaan nyt siis tasanopeudesta.
Autolla ajaminen maksaa aina paljon, joten moottoritietä ajavalla täytyy siis olla perusbudjetti jonkinlaisessa kunnossa. Olennaista on tietää missä kohdassa ajamisen kustannukset alkavat kasvaa suhteessa nopeammin kuin nopeus. Monilla autoilla tuo ei tasanopeudella tapahdu 100-120 välillä vaan vasta sen jälkeen. Ei ole juuri järkeä säästää 100-120 km/h:n välisessä tasanopeudessa, jos kulutus ei siinä lisäänny suhteessa sen kummemmin kuin 80-100 km/h välilläkään. Juttu on tietysti auto- ja olosuhdekohtainen.
Jos kulutuksesta lähtee tinkimään, kannattaa valita kalusto oikein ja ajaa asiallisesti, välttää ohituksia maantiellä ja ajaa taloudellisesti etenkin kaupungissa. Kannattaa valita myös liikkumisen ajankohta oikein, 15 min aiemmin lähtemällä saattaa olla 30 min aiemmin perillä, ihan ilman ylinopeuksia ja ohituksia.
Tasaisen nopeuden maantiekulutuksien erot ovat oikein valitulla kalustolla aika vähäisiä verrattuna siihen mitä lyhyen matkan sahauksessa tai muussa ajotavassa syntyy.
Kaukana asuva voi siis tienata itselleen enemmän työmatkaansa ajaessaan kuin töissä ollessaan.
Pidemmän ajan keskikulutus ratkaisee, harva ajelee paljon moottoritietä koska niitä on vähän. Nekin jotka ajavat vaikkapa Porvoosta Helsinkiin päivittäin voivat vaikuttaa kulutukseen enemmän kaupunkiosuudella ja kaupppa- ym. matkoillaan. Ymmärrän hyvin että jollain jenkkiraudalla ei mielellään ajele 120 nopeuksia kuin hetkellisesti, mutta kaukana asuvan olettaisi valitsevan kaluston sen mukaan miten liikkuu. Nykydieseleissä ja joissakin bensa-autoissakin kulutukset on jo sen verran olemattomia, ettei luulisi olevan murhetta rajoituksenmukaisten maantienopeuksien kulutuksista.
Vaikka säästöä ei helposti mielläkään tuloksi.
Samaan tapaan sitä säästöä syntyy pudottamalla vauhtia vieläkin alemmas tai huomattavasti enemmän tinkimällä autokaluston hinnasta ym. Miksi pitäisi valita säästökohteeksi juuri 100-120 km/h väli nopeudessa?
Itse maltan tienata säästöä kun tiedän että kuorma-auton ratissa saa ajaa vain 80-89 km/h, melutaso on matalampi ja tietysti ympäristöseikat tulevat kaupanpäälle.
Mistä lähtien kuorma-autolla on saanut ajaa yli 80?
Minä en hahmota miksi pitäisi tienata ajamalla hyvissä, kalliilla rakennetuissa olosuhteissa 20% alle (jo valmiiksi alhaisen) sallitun eikö tuolloin kannattaisi alkaa tienata jättämällä koko ajaminen väliin?
Omassa ajamisessani polttoainekulut ovat jotakuinkin 22% autolla liikkumisen kokonaiskuluista. Ensimmäisenä en siis ala säästämään ajamalla jo valmiiksi taloudellisella autolla hyvissä oloissa reilusti alle sallitun nopeuden. Kovia nopeuksia kun Suomessa ei ajeta lainkaan.
Miksi pitäisi valita säästökohteeksi juuri 100-120 km/h väli nopeudessa?
Rajoitus on voimassa vain n. 7 kuukautta vuodessa eli mahdollisuus ajaa 120 tarkoittaa nopeuden nostoa maantie- ja talvinopeudesta uuteen kylttinopeuteen. Ajallinen hyöty on pienehkö, ihan kuten eko(-nominen ja -loginen)säästökin. Jos ei ajatella rahaa niin yhdellä diesellitralla joko säästää 10 minuuttia TAI ajaa 20 kilometriä kauemmaksi.
Tasanopeustaulukko ei tietysti takaa desin tarkkuudella kulutusta koska voi joutua kiihdyttämään ohitustilanteissa. Vaikuttava tekijä on myös vasta- tai myötätuuli eli mittaaminen on vaikeata. Tasanopeustaulukko on kuitenkin johdonmukainen, pienikulutuksisessa nousee kulutus selkeästi ja suurikulutuksisessa suhteessa vähemmän jos kulutus johtuu moottorin tehosta. Hankintahinta tosin niille moottoritieautoille on korkea verrattuna niihin 80-100 nopeuksiin suunniteltuihin autoihin.
Jos mietitään minkälaisella autokalustolla ajaa paljon mieluummin 100 kuin 120 tulee mieleen esim. Opel Corsa 1.0 ja Yaris samankokoisella koneella. Jos ostaa sen isomman moottorin tai jopa isomman auton moottoritieajoa varten onkin kustannus jo suurempi.
Itse siirryin 2-litraisesta bensasta pikkudieseliin kun ei ole enää tarvetta viihtyä moottoritien vasemmalla kaistalla. Pikkubensakin olisi toki kelvannut mutta en ajattele pelkkää rahaa vaan myös polttoaineen säästöä suhteessa moottorin käyttöominaisuuksiin ja sitä että tankillisella pääsee yli tuhat kilometriä.
Mistä lähtien kuorma-autolla on saanut ajaa yli 80?
Laillista se ei ole mutta minulla on käsitys ettei poliisi ole puuttunut asiaan siten etteikö rajoitinta vasten ajettaisi? Sinänsä hassua että ammattimiesten autoihin on pitänyt asentaa rajoittimet. Itse istuin nuorena kyydissä kun kuorma-auton mittari näytti 120 km/h, tosin punainen merkkivalo syttyi nopeudessa 80.
..eikö tuolloin kannattaisi alkaa tienata jättämällä koko ajaminen väliin?
Teleportaatiota ei ole vielä keksitty. En ole "kaikki tai ei mitään"- tai "joko/tai"-tyyppiä vaan yritän etsiä hyvän hinta/laatu-suhteen.
Säästäminen tai ekologisuus näissä asioissa perustuu vapaaehtoisuuten vaikka niitä ohjataankin aika rankastikin veroilla. Esim. EU-polttoaineen hinta vs. USAn polttoaineenhinta sekä suuriCO2-päästöisen autonhankintahinta vs. pienipäästöisen tai raskaan dieselauton kevyttä autoa korkeampi dieselvero.
Koska mielestäsi 120 on alhainen rajoitus niin mikä olisi sopiva rajoitus ja paljonko ajansäästö olisi ja paljonko tuntihinta olisi ko. ajansäästölle?
Itse laskin että nyt on perusbensa-autolla ajavan laskennallinen tankkausvaiheessa toteutuva ajansäästön nettotuntihinta 12 euroa. Dieselautolla se on pienempi noin 12000 ajokilometrin jälkeen, hankintahinta huomioituna 20000 kilomterin jälkeen. Jos polttoaineiden hinnat lähtevät taas nousuun on tuntihinta korkeampi.
Rajoitus on voimassa vain n. 7 kuukautta vuodessa eli mahdollisuus ajaa 120 tarkoittaa nopeuden nostoa maantie- ja talvinopeudesta uuteen kylttinopeuteen.
Olet ymmärtänyt väärinpäin. Rajoitusta lasketaan tilapäisesti talveksi talvisten olosuhteiden ja pimeän takia. Normaali rajoitus moottoritiellä on 120 ja maantiellä 100.
Ajallinen hyöty on pienehkö,
Näistä on tehty laskelmia, ja yhtään turhaa moottoritietä Suomeen ei ole rakennettu. Laskelmien perusteella tarvetta olisi rakentaa lisää. Suurin osa rakennettavista teistä ei kuitenkaan ole varsinaisia moottoriteitä, vaan muita ratkaisuja.
Jos ei ajatella rahaa niin yhdellä diesellitralla joko säästää 10 minuuttia TAI ajaa 20 kilometriä kauemmaksi.
Suomalaisissa maantie- ja moottoritienopeuksissa dieselhenkilöauto on sen verran taloudellinen, että hakisin tuota säästöä jostain muualta kuin tasaisesta ja asiallisesta maantieajosta. Maasturilla ja isolla tila-autolla kannattaa ehkä harkita pysymistä satasessa, henkilöauton ilmanvastuksella siihen ei ole tarvetta.
Jos mietitään minkälaisella autokalustolla ajaa paljon mieluummin 100 kuin 120 tulee mieleen esim. Opel Corsa 1.0 ja Yaris samankokoisella koneella.
Ei ole kokemusta tuon kokoluokan koneella olevista autoista, mutta esim. Peugeot 207:llä ja VW Pololla olen ajanut jonkin verran 1.4 litran koneella ja siinä ne kulkevat moottoritietä missä isommatkin. Yleisin auto Suomessa on Golf/Corolla-luokan menopeli. Niillä ei ole mitään ongelmaa ajaa 120 km/h tuntumassa, auton puolesta voisi pitää kovempaakin vauhtia.
Jos ostaa sen isomman moottorin tai jopa isomman auton moottoritieajoa varten onkin kustannus jo suurempi.
Paljonko saat todellista kustannuseroa esim. pienikoneisen VW Polon ja perusmallin 1.6 litran Golfin välille? Aika vähiin jollei jopa olemattomiin se jää, jos ottaa huomioon jälleenmyynnit ja muut. Parin vuoden takaa muistan Autoliiton laskelman, jonka mukaan 1.6-litrainen Golf-luokan menopeli on konaisuutena edullisin auto ajaa, riippumatta kilometrimäärästä.
Slowgear tietääkseni ajaa moottoritietä Smartilla, ja hyvin kuulemma kulkee.
Pikkubensakin olisi toki kelvannut mutta en ajattele pelkkää rahaa vaan myös polttoaineen säästöä suhteessa moottorin käyttöominaisuuksiin ja sitä että tankillisella pääsee yli tuhat kilometriä.
Minulla on toisena autona 2.2-litrainen Accordin diesel, jonka kulutukset ovat kyllä aika maltillisia verrattuna moneen pienempäänkin. Maantieajossa kokemukseni mukaan erittäin taloudellinen peli, epäilen että moni "pikkudiesel" vie jopa enemmän.
En ole "kaikki tai ei mitään"- tai "joko/tai"-tyyppiä vaan yritän etsiä hyvän hinta/laatu-suhteen.
Itse pyrin samaan, siksi olen pyrkinyt valitsemaan autokaluston tarpeen mukaan. Ajan paljon maantietä, joten en osta autoja jotka eivät ole siinä hyviä.
Koska mielestäsi 120 on alhainen rajoitus niin mikä olisi sopiva rajoitus ja paljonko ajansäästö olisi ja paljonko tuntihinta olisi ko. ajansäästölle?
120 tai 130 on moottoritielle sopiva rajoitus. 100 on muunlaisten pääteiden rajoitus, pienemmille teille ja risteysalueille 80. 60 ja 70 -kyltit eivät kuulu pääteille. Kaupungeissa isommat väylät 50 tai 60, keskustat ja muut 40.
Tuntihinnan voi jokainen määritellä itselleen. En näe järkeväksi vetää säästökohtaa 100-120 välille jos tuntihinta siinä muuttuu suunnilleen samassa suuhteessa kuin alhaisemmissakin nopeuksissa. Säästää kannattaa siinä vaiheessa kun tuntihinta alkaa kasvaa reilusti suhteessa vauhdinlisäykseen. Ainakaan omilla autoillani tuo ei tapahdu Suomen laillisilla nopeuksilla.
Itse laskin että nyt on perusbensa-autolla ajavan laskennallinen tankkausvaiheessa toteutuva ajansäästön nettotuntihinta 12 euroa.
Mutta et laskenut, paljonko autolla ajamisen tuntihinta yleensä on.
Jos normin mukaisesta maantiekulutuksesta (todellinen keskinopeus 90 km/h) moottoritievauhtiin nostettaessa kulutusta tulee lisää vaikkapa 2 litraa, se on 7 litraa maantieajossa vievällä autolla vajaat 29%. Nopeus kasvaa 33%, jos 120 km/h keskinopeus on todellisuutta. Annat tuntihinnaksi mitä vaan, niin tuo muutossuhde ratkaisee sen mikä kannattaa.
Olet ymmärtänyt väärinpäin. Rajoitusta lasketaan tilapäisesti talveksi talvisten olosuhteiden ja pimeän takia. Normaali rajoitus moottoritiellä on 120 ja maantiellä 100.
Kyse ei ole ymmärtämisestä vaan ajattelutavasta. Ennen moottoritien valmistumista rajoitus oli 80 - 100 ja liikenne häiriöherkkää. Se että häiriöherkkyys ja 80 rajoitukset risteyksistä poistuivat riittävät mainiosti matkavauhdiksi. Kun tulen 100-maantieltä moottoritielle ei minulla ole tarvetta ajaa aiempaa nopeammin.
Ymmärrät ajattelutapani jos kylttinopeus olisi 120 sijaan vaikka 180 km/h. Moottoritiellä vasemmalta pääsee nopeammat ohi eli maantielle ei "alinopeus" ole suositeltavaa ruuhkautumisen vuoksi. Ja kuten olen aiemmin maininnut niin bussit (henkilöliikennettä!) ja pakettiautot menevät, tai tulisi mennä, sitä 100 km/h ajoneuvokohtaista vauhtia.
Mutta et laskenut, paljonko autolla ajamisen tuntihinta yleensä on.
Jos kulutus on 7 litraa (á 1,25 euroa litra) bensaa tunnissa nopeudella 100 niin hinta on 8,75 euroa tunnissa. Se lisäys 1,6 litraa nopeudennostossa 100 => 120 lisää tuntihintaa 2 euroa. Kun laskee mitä sillä 2 eurolla saa niin sillä saa 10 minuuttia. Voi vaikka verrata siihen että käveleekö kilometrin samassa ajassa vai ostaako bussin kertalipun.
Autolla ajamisen muihin kustannuksiin ei tuo nopeusero vaikuttane merkittävästi.
Niillä ei ole mitään ongelmaa ajaa 120 km/h tuntumassa, auton puolesta voisi pitää kovempaakin vauhtia.
Ei ole auton puolesta. Melu vaan nousee kierrosten mukana turhan korkeaksi kun auto on suunniteltu kaupunkiin ja maantielle. Melu nousee esim. Twingossa 80 km/h:n 69 db:stä 100 km/h:n 71 db:stä jyrkemmin 120:n 74 desibeliin. Uudessa Meganessa melutaso on (TM 8/09 mukaan) 120 km/h vauhdissa 70 desibeliä. Twingo on siis desibeleissä melkein yhtä hiljainen jos malttaa ajaa hiljempaa.
Kuten sanoin aiemmin, 120 on kesällä sallittu nopeus eli väkisin itseään kiusaten ei pidä ajaa 100 km/h säästö- tai ympäristösyistä.
Huonon pitää olla palkan jos euron tunnissa säästäminen rikastuttaa? Pitkällä matkalla säästää 100->120 tunnin ja sinä aikana kerkiää tienata muutaman kympin vaikka pensassa vitosen häviääkin?
Tuo euro kertyi viidessä minuutissa, tunnissa piti säästyä polttoainelaskussa 12 euroa.
Tuo pitkä matka jonka ajat yhtäjaksoisesti tekee 600 kilometriä jolloin jää 2-3 tuntia työaikaa. Tietysti veloitat asiakkaalta kilometrikorvauksen eli silloin et maksa omasta pussista tuota 12 euroa.
Suomen pisin 120 km/h moottoritiepätkä ei taida olla yli 200 kilometriä eli esimerkkisi sopii silloin kun veivataan edestakaisia matkoja.
Huonon pitää olla palkan jos euron tunnissa säästäminen rikastuttaa? Pitkällä matkalla säästää 100->120 tunnin ja sinä aikana kerkiää tienata muutaman kympin vaikka pensassa vitosen häviääkin?
Tuo euro kertyi viidessä minuutissa, tunnissa piti säästyä polttoainelaskussa 12 euroa.
Tuo pitkä matka jonka ajat yhtäjaksoisesti tekee 600 kilometriä jolloin jää 2-3 tuntia työaikaa. Tietysti veloitat asiakkaalta kilometrikorvauksen eli silloin et maksa omasta pussista tuota 12 euroa.
Suomen pisin 120 km/h moottoritiepätkä ei taida olla yli 200 kilometriä eli esimerkkisi sopii silloin kun veivataan edestakaisia matkoja.
Kun verrataan ylimääräistä autossa vietettyä 'työaikaa' suuremmasta ajonopeudesta johtuviin kuluihin, pitää ottaa huomioon muutakin kuin bensakulut.
Auto kuluu hitaammin kun sillä ajaa rauhallisemmin. Vikaa tulee vähemmän, kiveniskemää tulee vähemmän, rengasta kuluu vähemmän, nitinää on vähemmän, jälleenmyyntiarvo on kovempi. Sillekin voi laskea hinnan kun auto seisoo rengasliikkeessä tai maalaamossa. Tai pahimmillaan tien varrella kolaroituna.
Bensa on ehkä 25-50% autoilun kokonaiskuluista. Bensaa kun säästää 5%, muitakin kuluja säästää aika samassa suhteessa.
Huonon pitää olla palkan jos euron tunnissa säästäminen rikastuttaa? Pitkällä matkalla säästää 100->120 tunnin ja sinä aikana kerkiää tienata muutaman kympin vaikka pensassa vitosen häviääkin?
Tuo euro kertyi viidessä minuutissa, tunnissa piti säästyä polttoainelaskussa 12 euroa.
Tuo pitkä matka jonka ajat yhtäjaksoisesti tekee 600 kilometriä jolloin jää 2-3 tuntia työaikaa. Tietysti veloitat asiakkaalta kilometrikorvauksen eli silloin et maksa omasta pussista tuota 12 euroa.
Suomen pisin 120 km/h moottoritiepätkä ei taida olla yli 200 kilometriä eli esimerkkisi sopii silloin kun veivataan edestakaisia matkoja.
Kun verrataan ylimääräistä autossa vietettyä 'työaikaa' suuremmasta ajonopeudesta johtuviin kuluihin, pitää ottaa huomioon muutakin kuin bensakulut.
Auto kuluu hitaammin kun sillä ajaa rauhallisemmin. Vikaa tulee vähemmän, kiveniskemää tulee vähemmän, rengasta kuluu vähemmän, nitinää on vähemmän, jälleenmyyntiarvo on kovempi. Sillekin voi laskea hinnan kun auto seisoo rengasliikkeessä tai maalaamossa. Tai pahimmillaan tien varrella kolaroituna.
Bensa on ehkä 25-50% autoilun kokonaiskuluista. Bensaa kun säästää 5%, muitakin kuluja säästää aika samassa suhteessa.
Minulla bensa on yli 90% kokonaiskuluista.
Aika on pahin ongelma, ei tuo euron säästö tunnissa (kulutus alle litra) silloin kiinnosta!
lawnmover:
Hyvä, että sanoit JOS. Laskelmaa ei ole tehty henkilöautojen kesänopeuksien mukaan. Laskelmassa on eritelty erilaisilla hinnoilla erilaiset ajoneuvoryhmät sekä matkan tarkoitus (elinkeinoelämää palveleva/vapaa-ajan matka). Turvallisuusvaikutuksetkin on hinnoiteltu, niiden poisjättäminen heikentäisi kannattavuutta. Laskelmia tehdään liikenneministeriössä, jonka intresseihin ei kuulu moottoritien rakentaminen rakentamisen ilosta.
lawnmover:
Ehkä taas joku on tarkertunut liikaa moottoritie-sanaan. Entä jos puhuttaisiin moottoriajoneuvoliikenneväylistä, jotka rakenteensa puolesta mahdollistavat mahdollisimman suuren välityskapasiteetin ja mahdollisimman korkean (kohtuuden rajoissa tietysti) jatkuvasti ylläpidettävissä olevan nopeuden autotyypistä riippumatta, auttaisiko tämä yhtään selventämään sitä mitä uskon Herbertinkin ajavan takaa? Eli minun näkemykseni mukaan tasainen kohtuullinen nopeus yhdistettynä hyvään välityskykyyn takaisi sen, että kaikki kaikki ko. väylää käyttävä liikenne pääsisi mahdollisimman nopeasti tielle turvallisuusnäkökodat huomioon ottaen asetettujen nopeusrajoitusten puitteissa paikasta A paikkaan B. Tästä koituisi suunnattomat säästöt kansantaloudellisesti kun autossa istumisen ja seisottamisen sijaan ihmiset ja tavarat pääsisivät nopeammin ja turvallisemmin perille.
slowgear:
Moottoritien taitaa olla välityskyvyltään parasta, mitä on tarjolla. Luulisi siis, että nykyisillä "kohtuullisilla" nopeuksilla kansantalous pelastuisi?
Ellei matkalle satu niitä kauniiseen teoriaan sopimattomia kaahareita, jotka aiheuttavat tempauksillaan nykimistä. Toisaalta mukana ovat myös ne ns. liian hitaasti ajavat, joiden taakse pitää jäädä odottamaan ohitusvuoroaan... joka aiheuttaa jonoa ja ruuhkaakin.
Kysymykset kuuluuvat paremminkin (ja tiestä riippumatta): miksi ei sovelleta edes teoriaa tasaisesta nopeudesta käytäntöön kulutus- ja ajankäyttömielessä? Miksi joillekin mikään nopeus ei riitä, kun omalla autolla kerran "pääsee"? Jne.
lawnmover:
Peräkärryä vetävät autot ja rekat eivät toki saisi ajaa edes yli 80 km/h. Eivät myöskään useimmat matkailuautot ja painavammat pakettiautot. On myös busseja, joilla rajoitus on 80 km/h.
Liikenteessä on siis paljon ajoneuvoja, joille olisi matka-ajan kannalta sama, vaikka ajaisivat nelikaistaisella maantiellä, jolla nopeusrajoitus on 80-100 km/h.
Kumppani:
Nykyisellään meillä on alle tuhat kilometriä moottoritietä eli vajaa 1/80 osa kaikista julkisista maanteistä ja n. 1/10 valtateistä. Moottoriteiden määrää pitäisikin kasvattaa 3-5 kertaiseksi maantieteellisesti suhteellisesti kattavaksi verkostoksi (ei siis maan joka kolkaan hinnalla millä hyvänsä ), jolloin mahdollisuus ajaa tasaista nopeutta kasvaisi huomattavasti ja säästöt näkyisivät kansantaloudessa niin säästettyjen ihmishenkien kuin matkoihin tuhraatuneen ajan vähenemisen muodossa.
Ei se sana ole paha. Lähinnä mietityttää se että on vanha valtatie ja uusi valtatie vierekkäin. Uudella leveäpientareisella valtatiellä ei saa ajaa traktorilla tai mopolla / polkupyörällä / kulkea jalkaisin vaikka vanhalla saa. Vanhalla ohitusmahdollisuutta piti odottaa kauan kun uudella moottorivaltatiellä siihen riittää kaistanvaihto.
Esimerkiksi Suomen koviten liikennöityjen teihin kuuluvalla Kehä I:llä saa laillisesti ajaa traktorilla vaikka vaihtoehtoisia reittejä on tarjolla.
slowgear:
Kysymykseni kuului: miten saamme autoilijat hyödyntämään edes nykyistä moottoritiestöä (ja muita teitä yhtä lailla) niin, että niiden potentiaali saadaan käyttöön?
Vielä tiivistettynä: miten saamme autoilijoiden asenteet muutettua niin, että kansantalous pelastuisi isolla rahalla jo nykytiestöllä?
Vai toimimmeko mielestäsi muuten optimaalisti (edes sinne päin!) jo liikenteessä, vain paremmat tiet puuttuvat, niin kokonaisuus olisi kasassa?
Suunnitelmia teiden (perus-)parantamiseksi ja uusien rakentamiseksi on läjäpäin. Sitten vain kansanedustajallesi vaatimuksia rahojen osoituksesta niihin, sekä lamantappajana, että talouden pelastajana muutenkin!
Kumppani:
Kyllä se minun havaintojeni mukaan toimii melkoisen hyvin näillä vaatimattomilla moottoritiekilometreillä joita Suomessa on käytettävissä. Viimeisen vuoden aikana olen ajanut noin 20000km moottoritietä ja siitä matkasta 99% pääsyt ajamaan sillä nopeudella (+-5km/h), jolla olen itse halunnut edetä. Jos sinulla on esittää joku tilasto, joka todistaa, että Suomessa moottoritiellä joutuu ajamaan paljon hiljempaa kuin mitä kuski haluaa, niin laita toki linkkiä.
Vaihtamalla kansa? Kumpi sitten lienee helpompi toimenpide, rakentaa lisää tarkoitukseen soveltuvia väyliä, vai voivotella huonotapaisia autoilijoita, joita syyllistetään muutenkin aivan liikaa.
lawnmover:
Missäpäin Suomea tälläisiä moottorivaltateitä on? Ainakaan täältä Hämeestäen muista tuollaista tietä.
slowgear:
No mutta, eihän minun tarvitse! Kaikki on siis HYVIN! Hienoa!
Motareilla, entäs muut tiet?
slowgear:
Tuo oli sinun ehdotuksesi...
slowgear:
Voi että, ihan syyllistetään... Sniff. Ehkä huonotapaisia on vähän aihettakin? Sittenhän jää vielä ne hyvätapaiset, jotka pääsevät ilman...
Mutta suora vastaus turhaan kysymykseesi tulee tässä: Kun tätä TM:n keskustelupalstaa(-kin) lukee, erilaisten otsikoiden alla, niin sen perusteella voidaan todeta vuorenvarmasti, että huonotapaisista autoilijoista voivotteleminen on paljon helpompaa!!
No ei niitä ole. Kehä III on paikoin moottoritien näköinen ja rakennettu sellaiseksi muttei kuitenkaan ole moottoritie. Hämeessä oli valtatie 3 joka muuttui moottoritieksi, vanhalla saa ajaa perjantainakin vaikka mopoautolla (kunhan helpotti ohituksia). Uudella tiellä ei saa mopoautolla ajaa ollenkaan. Ääripäästä toiseen, tiestä joka oli häiriöherkkä ilman hyviä ohitusmahdollisuuksia tiehen jossa ohitus on vain kaistanvaihto ja hitain sallittu rakenteellinen nopeus 60 (vai 50?).
Ei moottorivaltatiesanaa siis ole oikeasti olemassakaan mutta tietyyppinä se olisi tehokas kompromissi kun ei tarvitse ylläpitää kahta vierekkäistä tietä. Moottoritien näköinen tie, paikoin leveillä tasoristeyksillä, eli tie jota voisi myös maatalouskoneetkin ja kevyt liikennekin käyttää.
No ei niitä ole. Kehä III on paikoin moottoritien näköinen ja rakennettu sellaiseksi muttei kuitenkaan ole moottoritie. Hämeessä oli valtatie 3 joka muuttui moottoritieksi, vanha muutti nimensä. Vanhalla saa ja sai ennen moottoritien rakentamistakin ajaa perjantainakin vaikka mopoautolla (kunhan helpotti ohituksia). Uudella tiellä ei saa mopoautolla ajaa ollenkaan. Ääripäästä toiseen, tiestä joka oli häiriöherkkä ilman hyviä ohitusmahdollisuuksia tiehen jossa ohitus on vain kaistanvaihto ja hitain sallittu rakenteellinen nopeus 60 (vai 50?).
Ei moottorivaltatiesanaa siis ole oikeasti olemassakaan mutta tietyyppinä se olisi tehokas kompromissi kun ei tarvitse ylläpitää kahta vierekkäistä tietä. Moottoritien näköinen tie, paikoin leveillä tasoristeyksillä, eli tie jota voisi myös maatalouskoneetkin ja kevyt liikennekin käyttää.
lawnmover:
Kompromissi se olisi varmasti, ja yhdistäisi tehokkaasti molempien teiden huonot puolet. Se, että hidasta paikallisliikennettä yhdistetään pitkänmatkan liikenteeseen ei varmaan tehostaisi kumpaakaan. Ja tästä syystähän esim. maantieverkosto pyritään pitämään erossa katuverkostosta kierrättämällä maantieliikenne ohitusteitä pitkin kaupunkien ohi ja samalla tavalla myös maaseudulla tarvitaan eri väylät hidasta paikallisliikennettä ja nopeampaa pitkänmatkan liikennettä varten.
Knight Rider:
Mikä hyöty tavallisen tien leventämisestä on? Onko se a) nopeampi b) turvallisempi? Millaiset liittymät ym tekisit tällaiseen "halpistiehen"?
Suomessa on usein lähdetty juuri tästä lähtökohdasta. Sen sijaan että olisi tehty keskeiset liikenneväylät kerralla kunnolla ne on tehty nyt jo moneen kertaan. Jos ottaa huomioon kokonaiskustannukset, liekö tuo kovin taloudellista ollut?
Kaikkialle ei tarvita mooottoritietä, se on totta. Ei edes ohitusteitäkään. Keskikaidetienkin turvallisuusedut vähenevät huomattavasti siinä vaiheessa kun niitä saadaan enemmän valmiiksi, tuossa vaiheessa 10-15 vuoden kuluttua valtaosassa autoja on kaistavahdit ja ajonhallintajärjestelmät ja paljon muuta. Keskikaidetiet myös vaikeuttavat teiden talvikunnossapitoa.
Työnantajasi tässä terve. Lisään työaikaasi 5% (22,5 min / päivä keskimäärin) ja vähennän samalla palkkaasi 5% (130 eur/kk keskimäärin).
Nuo ovat pieniä lukuja, älä valita, niillä ei ole oikeasti sinulle mitään väliä. Jätät vaan vähän turhuuksia ostamatta itsellesi ja perheellesi. Jos kokeilu onnistuu, tehdään sama uudelleen ensi vuonna. Oikeastaan kannattaisi palata 6 päiväiseen työviikkoonkin, todistettavasti suht merkittävä osa ihmistä käyttää vapaa-aikaansa täysin väärin ja täydellisiin turhuuksiin, jotka ovat vain vahingollisia heidän omalle terveydelleen.
vähennän samalla palkkaasi 5% (130 eur/kk keskimäärin).
Jos ajaa 10 minuuttia pidempään moottoritiellä/päivä eli 100 kilometrin edestakaista työmatkaa tekee se 1,25 euron bensalitrahinnalla ja 1,6 litran kulutuslisäyksellä (100 vs. 120 tasanopeus) 2 euroa päivää kohden. Kuukausitasolla bensakustannus on 44 euroa ja aikaa on säästynyt 220 minuuttia eli 3 tuntia ja 40 minuuttia. Tekee tuntihinnaksi 12 euroa eli vastaa 1980 euron nettopalkkaa jos tekee 8-16 työaikaa josta 0,5 tuntia on lounastaukoa. Ilman ruokatuntia vastaa 2112 euron kuukausinettopalkkaa.
Kaukana asuva voi siis tienata itselleen enemmän työmatkaansa ajaessaan kuin töissä ollessaan. Vaikka säästöä ei helposti mielläkään tuloksi.
Itse maltan tienata säästöä kun tiedän että kuorma-auton ratissa saa ajaa vain 80-89 km/h, melutaso on matalampi ja tietysti ympäristöseikat tulevat kaupanpäälle. Jos on kiire niin sitten ostan sillä 2 eurolla sen 10-minuuttisen.
(Työmatkoihini menee kuukaudessa 33 tuntia, sisältäen Kehä-I kulkemista)
Slowgear: Minä olen huomannut, että 89km/h on taloudellisin nopeus moottoritiellä jos sattuu pääsemään hyvään imuun jonkun rekan taakse. Mun autollani tuolla nopeudella säästää lähes 3 litraa satasella eli 40% verrattuna 120 km/h nopeuteen.
Hirveä imu rekassa kun vielä sadan metrin päästä vetää noin paljon henkilöautoa.
Metsähaka: Nopeuden nosto lisää virkeyttä ja pakottaa seuraamaan liikennettä tarkemmin, joillain myös lihottaa palkkapussia?
Nopeuden nosto ei lisää virkeyttä ainakaan kun sitä mitataan reaktioajalla. Kokeessa on kyllä havaittu, että kuskit tuntevat olevansa pirteämpiä, mutta tämä ei muutu liikenneturvallisuutta parantavaksi kyvyksi reagoida äkkitilanteeseen. Tosin kokeessa mitattiin pidempiä ajorupeamia, todennäköisesti hetken ajo 300 lasissa saa aikaan sellaisen adrenaliiniryöpyn, että seuraavat muutamat minuutit on skarppina silmät selällään.
Slowgear: Sellaisten ihmisten, jotka eivät joudu esim. työnsä vuoksi ajamaan paljon autolla on helppo neuvoa, että pitää levätä ja pitää taukoja niin pysyy hitaasti ajamallakin virkeänä. Heille tuntuu olevan kovin vaikea ymmärtää, että vuorokaudessa voi olla kovin vähän tunteja jos paljon ajava kuluttaisi ensin tienpäällä 50% enemmän aikaa, pitäisi ylimääräisiä taukoja ja nukkuisi kunnon yöunia. Usein vaan ne ylimääräiset autossa ja kahvitauoilla istutut tunnit on pois juuri siitä yöunesta joten yhtälö ei vaan aina toimi.
Niin, sellaisen tosiaan on helppo neuvoa, mutta ei se muuta itse asiaa. Silti Citroen 5 on oikeassa, kuski on velvollinen huolehtimaan ajokunnostaan. Itsensä virkeänä pitäminen on tärkeintä juuri sellaiselle kuskille joka ajaa paljon siitäkin huolimatta että se on helpompaa toteuttaa sellaiselle joka ajaa vähän. Missä se paljolla ajamisella hankittu kokemus sitten näkyisi jos ei asioissa jotka ovat ylivoimaisia vähemmän kokeneille?
Metsähaka: Mitä hyötyä polttoaineen/rahan säästöstä jos elämä "lipuu ohi", siis jää vähemmän aikaa todelliselle elämälle? Muutenkin ihminen hukkaa kolmanneksen elämästään nukkumiseen ja jos vielä kolmannes hukataan liikenteessä matelemiseen, niin kannattaako enää elää vain yhtä kolmannesta elämästä?
Ei ihminen hukkaa aikaa nukkuessaan, ihmisen elimistö käyttää sen ajan hyvin tarkkaan hyväksi. Muuten ajatuksissasi oli kerrankin järkeä, kannattaisi tosiaan miettiä mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä ettei elämä lipuisi ohi, kuten osuvasti sanoit. Jos olisi tunti elinaikaa, niin pesisikö auton vai olisiko ehkä jotain sellaista asiaa vaimolle tai lapsille joka olisi hyvä tulla sanotuksi? Vai yrittäisikö ajaa tunnissa 120:n kilometrin päähän 100:n sijasta?
Nasse: Ihmettelet siinä vaan näitä kouhottajia, jotka painaa ohi(mistä syystä?) ja jotka näet sitten risteyksessä 30 metriä sinua edellä!
Tuon tapaiset havainnot saivat muutamia vuosia sitten alkuun prosessin jonka jälkeen olen ainakin omasta mielestäni kaikin puolin huomattavasti aiempaa parempi kuljettajana ja todennäköisesti vähän muussakin. Ihme juttu sinänsä, koska olin jo mielestäni erinomainen kuski silloinkin. Auto pysyi hanskassa jäällä ja asfaltilla, yllättävät tilanteet hoituivat reflekseillä ja kaikki muut näyttivät ajavan huomattavasti minua huonommin. Aina ne olivat keskellä ajolinjaani eivätkä älynneet väistää ja toimivat epäjohdonmukaisesti, aivan joustamattomasti.
Ajelin joskus pitkiä matkoja työkaverin kanssa peräkkäin. Ohittelimme kumpikin ihan miesmäisesti eli kaikki jotka kiinni saatiin, mutta kerran jäin hänestä jälkeen olosuhteiden pakosta. Huomasin sellaisen mielenkiintoisen asian, että sain hänet kiinni lähellä määränpäätämme. Kyselin jälkeenpäin että oliko ollut matkalla esteitä, mutta kuulemma ei ollut mitään erikoista, ainoastaan ne tavalliset nyhveröt.
Aika tuli ajellessa pitkäksi ja jossain vaiheessa aloin ajankuluksi kokeilemaan että kuinka hiljaa pitää ajaa että en enää edes näe kaveria lopussa. Alle rajoituksen en kokeillut, mutta vielä kun tähtäsin todellisen nopeuteni niin tarkasti rajoitukseen kuin osasin, tilanne pysyi samana. Vuodessa tuli kilometrejä 70.000, joten aikaa oli kokeiluille ja huomasin vähitellen, että ohittelu ei lyhentänyt matka-aikaani ainakaan tavallisesta kellosta näkyvällä tarkkuudella kuin moottoriteillä. Toinen mielenkiintoinen huomio oli, kuinka hölmöilta näyttivät niiden kuskien rimpuilut jotka ajoivat niin kuin minä olin juuri itse ajellut. Ja kolmas havainto oli, että olin paremmalla tuulella ajaessa, mutta ennen kaikkea perillä. Mieli pysyi virkeämpänä kun keskittyi parantamaan ajosuoritustaan ja kun taidot pakostakin kehittyivät ja, lisäsin vaikeusastetta ottamalla yhä uusia liikennesääntöjä noudatettavien listalle.
Toivottavasti en enää koskaan huomaa pitäväni itseäni niin hyvänä kuskina ettei minun kannattaisi kyseenalaistaa tekojani ja motiiveitani, koska silloin olisin henkisesti samalla tasolla kuin olin 10 vuotta takaperin, vain muutaman tempun lisää oppineena. Tähänastiset opit voisi kiteyttää vaikka niin, että ei kannata pyrkiä olemaan hyvä, koska siinä on olemassa riski että saavuttaa tavoitteensa. Kannattaa pyrkiä olemaan aina vaan parempi, silloin tavoite pysyy sopivasti tavoittamattomissa eikä kehitys pysähdy.
TeeCee:
Minulla on pelittänyt kymmeniä vuosia, kait sukuvika!
lawnmover: Jos ajaa 10 minuuttia pidempään moottoritiellä/päivä eli 100 kilometrin edestakaista työmatkaa tekee se 1,25 euron bensalitrahinnalla ja 1,6 litran kulutuslisäyksellä (100 vs. 120 tasanopeus) 2 euroa päivää kohden.
Puhutaan nyt siis tasanopeudesta.
Autolla ajaminen maksaa aina paljon, joten moottoritietä ajavalla täytyy siis olla perusbudjetti jonkinlaisessa kunnossa. Olennaista on tietää missä kohdassa ajamisen kustannukset alkavat kasvaa suhteessa nopeammin kuin nopeus. Monilla autoilla tuo ei tasanopeudella tapahdu 100-120 välillä vaan vasta sen jälkeen. Ei ole juuri järkeä säästää 100-120 km/h:n välisessä tasanopeudessa, jos kulutus ei siinä lisäänny suhteessa sen kummemmin kuin 80-100 km/h välilläkään. Juttu on tietysti auto- ja olosuhdekohtainen.
Jos kulutuksesta lähtee tinkimään, kannattaa valita kalusto oikein ja ajaa asiallisesti, välttää ohituksia maantiellä ja ajaa taloudellisesti etenkin kaupungissa. Kannattaa valita myös liikkumisen ajankohta oikein, 15 min aiemmin lähtemällä saattaa olla 30 min aiemmin perillä, ihan ilman ylinopeuksia ja ohituksia.
Tasaisen nopeuden maantiekulutuksien erot ovat oikein valitulla kalustolla aika vähäisiä verrattuna siihen mitä lyhyen matkan sahauksessa tai muussa ajotavassa syntyy.
Kaukana asuva voi siis tienata itselleen enemmän työmatkaansa ajaessaan kuin töissä ollessaan.
Pidemmän ajan keskikulutus ratkaisee, harva ajelee paljon moottoritietä koska niitä on vähän. Nekin jotka ajavat vaikkapa Porvoosta Helsinkiin päivittäin voivat vaikuttaa kulutukseen enemmän kaupunkiosuudella ja kaupppa- ym. matkoillaan. Ymmärrän hyvin että jollain jenkkiraudalla ei mielellään ajele 120 nopeuksia kuin hetkellisesti, mutta kaukana asuvan olettaisi valitsevan kaluston sen mukaan miten liikkuu. Nykydieseleissä ja joissakin bensa-autoissakin kulutukset on jo sen verran olemattomia, ettei luulisi olevan murhetta rajoituksenmukaisten maantienopeuksien kulutuksista.
Vaikka säästöä ei helposti mielläkään tuloksi.
Samaan tapaan sitä säästöä syntyy pudottamalla vauhtia vieläkin alemmas tai huomattavasti enemmän tinkimällä autokaluston hinnasta ym. Miksi pitäisi valita säästökohteeksi juuri 100-120 km/h väli nopeudessa?
Itse maltan tienata säästöä kun tiedän että kuorma-auton ratissa saa ajaa vain 80-89 km/h, melutaso on matalampi ja tietysti ympäristöseikat tulevat kaupanpäälle.
Mistä lähtien kuorma-autolla on saanut ajaa yli 80?
Minä en hahmota miksi pitäisi tienata ajamalla hyvissä, kalliilla rakennetuissa olosuhteissa 20% alle (jo valmiiksi alhaisen) sallitun eikö tuolloin kannattaisi alkaa tienata jättämällä koko ajaminen väliin?
Omassa ajamisessani polttoainekulut ovat jotakuinkin 22% autolla liikkumisen kokonaiskuluista. Ensimmäisenä en siis ala säästämään ajamalla jo valmiiksi taloudellisella autolla hyvissä oloissa reilusti alle sallitun nopeuden. Kovia nopeuksia kun Suomessa ei ajeta lainkaan.
Rajoitus on voimassa vain n. 7 kuukautta vuodessa eli mahdollisuus ajaa 120 tarkoittaa nopeuden nostoa maantie- ja talvinopeudesta uuteen kylttinopeuteen. Ajallinen hyöty on pienehkö, ihan kuten eko(-nominen ja -loginen)säästökin. Jos ei ajatella rahaa niin yhdellä diesellitralla joko säästää 10 minuuttia TAI ajaa 20 kilometriä kauemmaksi.
Tasanopeustaulukko ei tietysti takaa desin tarkkuudella kulutusta koska voi joutua kiihdyttämään ohitustilanteissa. Vaikuttava tekijä on myös vasta- tai myötätuuli eli mittaaminen on vaikeata. Tasanopeustaulukko on kuitenkin johdonmukainen, pienikulutuksisessa nousee kulutus selkeästi ja suurikulutuksisessa suhteessa vähemmän jos kulutus johtuu moottorin tehosta. Hankintahinta tosin niille moottoritieautoille on korkea verrattuna niihin 80-100 nopeuksiin suunniteltuihin autoihin.
Jos mietitään minkälaisella autokalustolla ajaa paljon mieluummin 100 kuin 120 tulee mieleen esim. Opel Corsa 1.0 ja Yaris samankokoisella koneella. Jos ostaa sen isomman moottorin tai jopa isomman auton moottoritieajoa varten onkin kustannus jo suurempi.
Itse siirryin 2-litraisesta bensasta pikkudieseliin kun ei ole enää tarvetta viihtyä moottoritien vasemmalla kaistalla. Pikkubensakin olisi toki kelvannut mutta en ajattele pelkkää rahaa vaan myös polttoaineen säästöä suhteessa moottorin käyttöominaisuuksiin ja sitä että tankillisella pääsee yli tuhat kilometriä.
Laillista se ei ole mutta minulla on käsitys ettei poliisi ole puuttunut asiaan siten etteikö rajoitinta vasten ajettaisi? Sinänsä hassua että ammattimiesten autoihin on pitänyt asentaa rajoittimet. Itse istuin nuorena kyydissä kun kuorma-auton mittari näytti 120 km/h, tosin punainen merkkivalo syttyi nopeudessa 80.
Teleportaatiota ei ole vielä keksitty. En ole "kaikki tai ei mitään"- tai "joko/tai"-tyyppiä vaan yritän etsiä hyvän hinta/laatu-suhteen.
Säästäminen tai ekologisuus näissä asioissa perustuu vapaaehtoisuuten vaikka niitä ohjataankin aika rankastikin veroilla. Esim. EU-polttoaineen hinta vs. USAn polttoaineenhinta sekä suuriCO2-päästöisen autonhankintahinta vs. pienipäästöisen tai raskaan dieselauton kevyttä autoa korkeampi dieselvero.
Koska mielestäsi 120 on alhainen rajoitus niin mikä olisi sopiva rajoitus ja paljonko ajansäästö olisi ja paljonko tuntihinta olisi ko. ajansäästölle?
Itse laskin että nyt on perusbensa-autolla ajavan laskennallinen tankkausvaiheessa toteutuva ajansäästön nettotuntihinta 12 euroa. Dieselautolla se on pienempi noin 12000 ajokilometrin jälkeen, hankintahinta huomioituna 20000 kilomterin jälkeen. Jos polttoaineiden hinnat lähtevät taas nousuun on tuntihinta korkeampi.
["lawnmover"]
Rajoitus on voimassa vain n. 7 kuukautta vuodessa eli mahdollisuus ajaa 120 tarkoittaa nopeuden nostoa maantie- ja talvinopeudesta uuteen kylttinopeuteen.
Olet ymmärtänyt väärinpäin. Rajoitusta lasketaan tilapäisesti talveksi talvisten olosuhteiden ja pimeän takia. Normaali rajoitus moottoritiellä on 120 ja maantiellä 100.
Ajallinen hyöty on pienehkö,
Näistä on tehty laskelmia, ja yhtään turhaa moottoritietä Suomeen ei ole rakennettu. Laskelmien perusteella tarvetta olisi rakentaa lisää. Suurin osa rakennettavista teistä ei kuitenkaan ole varsinaisia moottoriteitä, vaan muita ratkaisuja.
Jos ei ajatella rahaa niin yhdellä diesellitralla joko säästää 10 minuuttia TAI ajaa 20 kilometriä kauemmaksi.
Suomalaisissa maantie- ja moottoritienopeuksissa dieselhenkilöauto on sen verran taloudellinen, että hakisin tuota säästöä jostain muualta kuin tasaisesta ja asiallisesta maantieajosta. Maasturilla ja isolla tila-autolla kannattaa ehkä harkita pysymistä satasessa, henkilöauton ilmanvastuksella siihen ei ole tarvetta.
Jos mietitään minkälaisella autokalustolla ajaa paljon mieluummin 100 kuin 120 tulee mieleen esim. Opel Corsa 1.0 ja Yaris samankokoisella koneella.
Ei ole kokemusta tuon kokoluokan koneella olevista autoista, mutta esim. Peugeot 207:llä ja VW Pololla olen ajanut jonkin verran 1.4 litran koneella ja siinä ne kulkevat moottoritietä missä isommatkin. Yleisin auto Suomessa on Golf/Corolla-luokan menopeli. Niillä ei ole mitään ongelmaa ajaa 120 km/h tuntumassa, auton puolesta voisi pitää kovempaakin vauhtia.
Jos ostaa sen isomman moottorin tai jopa isomman auton moottoritieajoa varten onkin kustannus jo suurempi.
Paljonko saat todellista kustannuseroa esim. pienikoneisen VW Polon ja perusmallin 1.6 litran Golfin välille? Aika vähiin jollei jopa olemattomiin se jää, jos ottaa huomioon jälleenmyynnit ja muut. Parin vuoden takaa muistan Autoliiton laskelman, jonka mukaan 1.6-litrainen Golf-luokan menopeli on konaisuutena edullisin auto ajaa, riippumatta kilometrimäärästä.
Slowgear tietääkseni ajaa moottoritietä Smartilla, ja hyvin kuulemma kulkee.
Pikkubensakin olisi toki kelvannut mutta en ajattele pelkkää rahaa vaan myös polttoaineen säästöä suhteessa moottorin käyttöominaisuuksiin ja sitä että tankillisella pääsee yli tuhat kilometriä.
Minulla on toisena autona 2.2-litrainen Accordin diesel, jonka kulutukset ovat kyllä aika maltillisia verrattuna moneen pienempäänkin. Maantieajossa kokemukseni mukaan erittäin taloudellinen peli, epäilen että moni "pikkudiesel" vie jopa enemmän.
En ole "kaikki tai ei mitään"- tai "joko/tai"-tyyppiä vaan yritän etsiä hyvän hinta/laatu-suhteen.
Itse pyrin samaan, siksi olen pyrkinyt valitsemaan autokaluston tarpeen mukaan. Ajan paljon maantietä, joten en osta autoja jotka eivät ole siinä hyviä.
Koska mielestäsi 120 on alhainen rajoitus niin mikä olisi sopiva rajoitus ja paljonko ajansäästö olisi ja paljonko tuntihinta olisi ko. ajansäästölle?
120 tai 130 on moottoritielle sopiva rajoitus. 100 on muunlaisten pääteiden rajoitus, pienemmille teille ja risteysalueille 80. 60 ja 70 -kyltit eivät kuulu pääteille. Kaupungeissa isommat väylät 50 tai 60, keskustat ja muut 40.
Tuntihinnan voi jokainen määritellä itselleen. En näe järkeväksi vetää säästökohtaa 100-120 välille jos tuntihinta siinä muuttuu suunnilleen samassa suuhteessa kuin alhaisemmissakin nopeuksissa. Säästää kannattaa siinä vaiheessa kun tuntihinta alkaa kasvaa reilusti suhteessa vauhdinlisäykseen. Ainakaan omilla autoillani tuo ei tapahdu Suomen laillisilla nopeuksilla.
Itse laskin että nyt on perusbensa-autolla ajavan laskennallinen tankkausvaiheessa toteutuva ajansäästön nettotuntihinta 12 euroa.
Mutta et laskenut, paljonko autolla ajamisen tuntihinta yleensä on.
Jos normin mukaisesta maantiekulutuksesta (todellinen keskinopeus 90 km/h) moottoritievauhtiin nostettaessa kulutusta tulee lisää vaikkapa 2 litraa, se on 7 litraa maantieajossa vievällä autolla vajaat 29%. Nopeus kasvaa 33%, jos 120 km/h keskinopeus on todellisuutta. Annat tuntihinnaksi mitä vaan, niin tuo muutossuhde ratkaisee sen mikä kannattaa.
Kyse ei ole ymmärtämisestä vaan ajattelutavasta. Ennen moottoritien valmistumista rajoitus oli 80 - 100 ja liikenne häiriöherkkää. Se että häiriöherkkyys ja 80 rajoitukset risteyksistä poistuivat riittävät mainiosti matkavauhdiksi. Kun tulen 100-maantieltä moottoritielle ei minulla ole tarvetta ajaa aiempaa nopeammin.
Ymmärrät ajattelutapani jos kylttinopeus olisi 120 sijaan vaikka 180 km/h. Moottoritiellä vasemmalta pääsee nopeammat ohi eli maantielle ei "alinopeus" ole suositeltavaa ruuhkautumisen vuoksi. Ja kuten olen aiemmin maininnut niin bussit (henkilöliikennettä!) ja pakettiautot menevät, tai tulisi mennä, sitä 100 km/h ajoneuvokohtaista vauhtia.
Jos kulutus on 7 litraa (á 1,25 euroa litra) bensaa tunnissa nopeudella 100 niin hinta on 8,75 euroa tunnissa. Se lisäys 1,6 litraa nopeudennostossa 100 => 120 lisää tuntihintaa 2 euroa. Kun laskee mitä sillä 2 eurolla saa niin sillä saa 10 minuuttia. Voi vaikka verrata siihen että käveleekö kilometrin samassa ajassa vai ostaako bussin kertalipun.
Autolla ajamisen muihin kustannuksiin ei tuo nopeusero vaikuttane merkittävästi.
Ei ole auton puolesta. Melu vaan nousee kierrosten mukana turhan korkeaksi kun auto on suunniteltu kaupunkiin ja maantielle. Melu nousee esim. Twingossa 80 km/h:n 69 db:stä 100 km/h:n 71 db:stä jyrkemmin 120:n 74 desibeliin. Uudessa Meganessa melutaso on (TM 8/09 mukaan) 120 km/h vauhdissa 70 desibeliä. Twingo on siis desibeleissä melkein yhtä hiljainen jos malttaa ajaa hiljempaa.
Kuten sanoin aiemmin, 120 on kesällä sallittu nopeus eli väkisin itseään kiusaten ei pidä ajaa 100 km/h säästö- tai ympäristösyistä.
Huonon pitää olla palkan jos euron tunnissa säästäminen rikastuttaa?
Pitkällä matkalla säästää 100->120 tunnin ja sinä aikana kerkiää tienata muutaman kympin vaikka pensassa vitosen häviääkin?
Metsähaka:
Tuo euro kertyi viidessä minuutissa, tunnissa piti säästyä polttoainelaskussa 12 euroa.
Tuo pitkä matka jonka ajat yhtäjaksoisesti tekee 600 kilometriä jolloin jää 2-3 tuntia työaikaa. Tietysti veloitat asiakkaalta kilometrikorvauksen eli silloin et maksa omasta pussista tuota 12 euroa.
Suomen pisin 120 km/h moottoritiepätkä ei taida olla yli 200 kilometriä eli esimerkkisi sopii silloin kun veivataan edestakaisia matkoja.
lawnmover:
Kun verrataan ylimääräistä autossa vietettyä 'työaikaa' suuremmasta ajonopeudesta johtuviin kuluihin, pitää ottaa huomioon muutakin kuin bensakulut.
Auto kuluu hitaammin kun sillä ajaa rauhallisemmin. Vikaa tulee vähemmän, kiveniskemää tulee vähemmän, rengasta kuluu vähemmän, nitinää on vähemmän, jälleenmyyntiarvo on kovempi. Sillekin voi laskea hinnan kun auto seisoo rengasliikkeessä tai maalaamossa. Tai pahimmillaan tien varrella kolaroituna.
Bensa on ehkä 25-50% autoilun kokonaiskuluista. Bensaa kun säästää 5%, muitakin kuluja säästää aika samassa suhteessa.
drive:
Minulla bensa on yli 90% kokonaiskuluista.
Aika on pahin ongelma, ei tuo euron säästö tunnissa (kulutus alle litra) silloin kiinnosta!