RAHASTUSTA MAANTIELIIKENTEEN KUSTANNUKSELLA:
Perustuuko liikenneturvallisuuskeskustelu esimerkiksi sairauden ja ylinopeuden osalta tosiseikkoihin vai mielikuviin? Vuonna 2009 yleisin yksittäinen syy kuolemankolareista oli sairauskohtauksia eli 13% ja toiseksi yleisin syy oli itsemurhat. Näitä oli 22 varmaa tapausta. Mikä on liikenneturvallisuuden ykkösongelma?
- Näin kysyttiin Autoliiton julkaisemassa moottorilehdessä 1 / 2011. Yliampuvat ja tosiasioihin perustumattomat, tahallisesti harhauttavat mielikuvat ovat pääosin median moraalittoman uutisoinnin tulosta.
VALTION BUDJETTIIN ASETETTIIN LIIKENTEESTÄ SAATAVANA 2009 LUONNOLLISENA OSANA SAKKOTULORAJAKSI 89 MILJOONAA JA 2010 VUODELLE 98 MILJOONAA . Kasvu on siis 9 miljoonaa euroa. Sama tahti tulee jatkumaan myös vuonna 2011. Tässä paljastuu valtiovallan päättäjien suosima kieroutunut rahastus tehostetulla nopeusvalvonnalla.
Esimerkkinopeudet keskinopeuksia vuotuista ajokilometriä kohden!
Jos vuotuinen ajomatka on 20 000 km/v, niin ajoaika:
50 km / h (72 s/km) 72 s x 20 000 km = 400.00 h = 16.67 vrk
60 km / h (60 s/km) 60 s x 20 000 km = 333.33 h = 13.89 vrk
80 km / h (45 s/km) 45 s x 20 000 km = 250.00 h = 10.41 vrk
100 km / h (36 s/km) 36 s x 20 000 km = 200.00 h = 8.33 vrk
120 km / h (30 s/km) 30 s x 20 000 km = 166.67 h = 6.94 vrk
130 km / h (27.69 s/km) 27.7 s x 20 000 km = 153.83 h = 6.40 vrk
Erotuksella 60 120 aikaasi hukkuu 6.95 vrk
Erotuksella 50 130 aikaasi hukkuu 10.27 vrk
Jos vuotuinen ajomatka on 30 000 km/v, niin ajoaika:
50 km / h (72 s/km) 72 s x 30 000 km = 400.00 h = 25.00 vrk
60 km / h (60 s/km) 60 s x 30 000 km = 500.00 h = 20.83 vrk
80 km / h (45 s/km) 45 s x 30 000 km = 375.00 h = 15.62 vrk
100 km / h (36 s/km) 36 s x 30 000 km = 300.00 h = 12.50 vrk
120 km / h (30 s/km) 30 s x 30 000 km = 250.00 h = 10.42 vrk
130 km / h (27.7 s/km) 27.7 s x 30 000 km = 230.83 h = 9.61 vrk
Erotuksella 60 120 aikaasi hukkuu 10.41 vrk
Erotuksella 50 130 aikaasi hukkuu 15.39 vrk
Jos vuotuinen ajomatka on 40 000 km/v, niin ajoaika:
50 km / h (72 s/km) 72 s x 40 000 km = 800.00 h = 33.33 vrk
60 km / h (60 s/km) 60 s x 40 000 km = 666.67 h = 27.78 vrk
80 km / h (45 s/km) 45 s x 40 000 km = 500.00 h = 20.83 vrk
100 km / h (36 s/km) 36 s x 40 000 km = 400.00 h = 16.67 vrk
120 km / h (30 s/km) 30 s x 40 000 km = 333.33 h = 13.89 vrk
130 km / h (27.7 s/km) 27.7 s x 40 000 km 307.78 h = 12.82 vrk
Erotuksella 60 120 aikaasi hukkuu 13.89 vrk
Erotuksella 50 130 aikaasi hukkuu 20.51 vrk
Jos vuotuinen ajomatka on 50 000 km/v, niin ajoaika:
50 km / h (72 s/km) 72 s x 50 000 km = 1000.00 h = 41.67 vrk
60 km / h (60 s/km) 60 s x 50 000 km = 833.33 h = 34.72 vrk
80 km / h (45 s/km) 45 s x 50 000 km = 625.00 h = 26.04 vrk
100 km / h (36 s/km) 36 s x 50 000 km = 500.00 h = 20.83 vrk
120 km / h (30 s/km) 30 s x 50 000 km = 416.67 h = 17.36 vrk
130 km / h (27.7 s/km) 27.7 s x 50 000 km = 384.72 h = 16.03 vrk
Erotuksella 60 120 aikaasi hukkuu 17.36 vrk
Erotuksella 50 130 aikaasi hukkuu 25.64 vrk
Mieti, montako tuntia istut turhaan tienpäällä?
Liikennepäätöksistä vastaavilta pitäisi vaatia jokaiselta vähintään 40 000 km vuosittaista ajokokemusta yleisimmillä ajoneuvoilla ja kaikilla teillämme. Ainoastaan nämä oman kokemuksen omaavat päättäjät saisivat tehdä nopeusrajoituksia koskevat maantieverkostoa pakottavat säädökset ja ohjeistukset liikennevalvonnasta, poliisiviranomaisia ja tiestökohtaisista rajoituksista vastaavia myöten!
EPÄKOHTIA MAANTIELIIKENTEESSÄ
- Täysin mielivaltaisen alhaiset maantierajoitukset tukkivat liikenteen. Lisäksi virkavallan puuttumattomuus jonon kasvattajiin lisää stressiä, lisää ajoaikaa ja palautumiseen käytettävä vapaa-aika vähenee entisestään. Erityisesti liikkuvaa elantoaan (kaupparatsut, jne.) hankkivat joutuvat kohtuuttomaan ja epäoikeudenmukaiseen asemaan muihin ammatinharjoittajiin nähden.
- Jatkuva vuosittainen maantienopeuksien mielivaltainen alentaminen 80 km/h, suorillakin tieosuuksilla, turhauttaa ja tieliikennerajoituksia koskeva kunnioitus löystyy.
- Jos liikenteessä tärkein asia on vain ja ainoastaan nopeusmittarin kohtuuton ja suhteeton vahtaaminen, huomio siirtyy vallitsevan liikenteen turvallisesta seuraamisesta täysin epäolennaiseen asiaan. Hyvissä olosuhteissa pitäisi tarkkuusrajaa nostaa 25 km / ylöspäin. Ripeä ohitus takaa turvallisen matkanteon.
- Nopeutta lisäävät merkit ovat tarkoituksella usein laitettu vaikeasti havaittaviksi, kun taas nopeutta vähentävät merkit ovat usein tien molemmilla puolilla. Kuhnurit, köröttelijät ja korvakuulolta ajavat puolisokeat eivät reagoi nopeutta lisääviin merkkeihin.
- Meillä täysin risteyksettömätkin maantieosuudet ovat kesät talvet 80 km / h. Nämä mielivaltaiset ja perusteettomat rahastuksen matelunopeudet turruttaneet normaalia talonpoikaisjärkeä käyttävät, pitkää matkaa työkseen ajavat autoilijat. Ratkaisuna olisivat sään ja ruuhkaolosuhteiden mukaan vaihtuvat tiekohtaiset rajoitukset.
- Miksi meillä onnistutaan saamaan aikaa pienellä automäärällä, niin käsittämättömän suuri ruuhka ja jonomuodostus. Alinopeutta köröttelevät metsäsuomalaiset itsekkäät kuhnurit on viranomaisten erikoissuojeluksessa. Nämä asennevammaiset teiden tulppaajat eivät väistä tien laitaan millään tavalla takaa saapuvaa, todellista nopeutta ajavaa liikennettä.
Vertaa vastaavaa liikennekäyttäytymistä Ruotsissa. Tilastojen mukaan Ruotsin tiet ovat maailma turvallisempia. Siellä myös annetaan joustavasti tietä siirtymällä mahdollisimman paljon tien laitaan. Kuhnurit ja köröttelijät sinne asennekoulutukseen.
- Liikenteeseen alkoholin, huumeiden ja huumaavien lääkkeiden käyttörajaan tuntuva tiukennus.
- Kännykkä korvalla kaistan leveydellä seilaavat ns. sunnuntaiautoilijat muodostavat jatkuvia vaaratilanteita nopeuden vaihdellessa milloin mitenkin.
- Ohituskaistoilla ja suorilla tieosuuksilla monet kyllä pääsevät jopa yli paikallisen rajoituksen, mutta vauhti putoaa välittömästi näiden jälkeen. Tämä on tahallista kiusantekoa.
Niin niin, mutta kun se keskinopeuden alentaminen vaikuttaa ratkaisevasti liikennekuolemiin, vaikka se ei kokonaisuutta tarkasteltaessa näykään
Nopeusrajoituksien laskeminen on lähes ilmaista, mikä tuo vielä säästöjä tien ylläpidosta ja lisääntyvinä ylinopeuksina se tuottaa enemmän sakkotuloja. Herrojahan ei alhaiset rajoitukset haittaa, kun he voivat matkustaa nopeasti lentäen tai junalla, kun jatkoyhteydetkin sujuu kätevästi ja "ilmaiseksi" taksilla.
Petu2013:
Tällaisen mielipeteen voisin minäkin esittää, mutta toivottavasti hieman vähemmällä paatoksella - tai ainakin erilaisella.
Asiat ovat niin kuin ne ovat. Politiikan keinoin ei ole odotettavissa muutoksia nykytilaan, koska ajonopeudet eivät ole vielä kertaakaan olleen vaaliteema. Kuten kaikki tietävät, vaaleja ennen puhutaan päivähoitomaksuista ja perusturvasta, mutta ei kovin paljon liikenteestä eikä edes liikenteen verottamisesta. Jos liikennettä jollakin tavalla vaalikeskusteluissa sivutaan, silloin puhutaan tiehankkeista ja ruuhkamaksuista ja julkisen liikenteen tukemisesta. Mutta ei sallituista ajonopeuksista.
Kun eräällä tieosuudella pudotettiin nopeusrajoitus pysyvästi sadasta kilometristä tunnissa kahdeksaankymmeneen kilometriin tunnissa, alueen asukkaat (ainakin katuparlamenttien ja huhupuheiden mukaan) vastustivat alennusta yksimielisesti. Paikalliset kunnatkin vetosivat tienpitäjään, että se palauttaisi entiset nopeusrajoitukset, koska työmatkoihin kuluva aika piteni, ja paikkakuntien yleinen houkuttelevuus väheni - kun niistä tuli kärrypolun varrella olevia kuntia sen sijaan, että ne olisivat olleet valtatien varressa. No, tienpitäjän - eli todennäköisesti yhden ainoan koppavan virkamiehen, joka ei takuulla asunut sen tien päässä, jonka nopeuden hän alensi - suhtautumisen voi arvata. Kun virkamiesdiktaattori on jotain sanonut, se pysyy eikä muutu. Ei vaikka sadattuhannet ihmiset olisivat yksimielisesti toista mieltä.
Joten kirjoitellaan vain foorumeilla ja maksellaan sakkoja, jos ja kun niitä tulee. Asioille ei voi mitään.
Vai pitäisikö ruveta vaatimaan nopeusrajoitusten alentamista. Ehkä virkamiehet silloin aivan kiusallaan nostaisivat niitä (siis sallittuja nopeuksia).
Pöh, nykyinen valtiovallan maantieliikennestrategia on suorastaan nerokas.
Alennettuja ja liian alhaisia nopeusrajoituksia ei noudata kukaan täysipäinen. Eikä niiden valvomiseen ole määrärahoja. Siten ajoneuvon kuljettamiseen täysin kykenevät ajavat sitä nopeutta mikä milloinkin on mahdollista ja vain vajavaiset noudattavat pöljiä rajoituksia reilulla miinusmarginaalilla.
Petu2013:
Tuo näyttää taas siltä samalta harhalta, kuin silloin, kun puhuttiin ajamisella saavutettavasta säästämisestä.
Esim. Ajat hieman nopeammin ja olet juuri "säästänyt" 10min.
- sitten otat Aku Ankan ja menet vessaan. HUPS - sinne katosi se 10 min.
- menet asemalle ja olet siellä 18min ennen junan lähtöä ja vaikka mitenkä juuri säästit ajamalla nopeammin, niin se juna ei vain lähde aikaisemmin (jos ollenkaan).
- olet kerrankin ajoissa kotona ja menet jääkaapille ja otat kaljan ja sitten sohvalle ja kohta vaimo tulee kotiin kuten aina ennenkin ja laittaa ruokaa samaan aikaan kuin ennenkin ja .. HUPS .. mihin se 10min katosi?
- viet roskapussin 10min etuajassa .. kyllä naapuri ihmettelee
plaa plaa plaaa ....
Säästetyn ajan ongelma on, että se aika on aivan pakko käyttää heti tai muuten se meni jo.
Säästät reippaasti aikaa ja HUPS .. saat flunssan ja sinne se aika katosi, kun makailet sängyssä. Reipas tyyppi menee kipeenä töihin ja .. saa syytteen, kun on sairastuttanut muutkin. Eikö olekin julmaa.
Minä olen elämässäni säästänyt vaikka kuinka paljon aikaa, mutta valitettavasti ihan kaikki mitä on ollut, on mennyt. Nyt olen kuitenkin tässä ja tässä on vain pelkästään tämä hetki.
Rätkätin:
Ei, olet vielä suuresti valaistumatta näissä ajan kuluttamiskohteiden priorisoinnissa.
Minäkin lopetin turvavyön kytkemisen ennen liikkeelle lähtöä, kun nettipalstalta saadun vinkin avulla älysin laskea menettämäni laatuajan määrän.
Rätkätin:
Kyseessä oli nopeusrajoituksien laskun vuoksi kasvaneesta matka-ajasta. Jos sinusta asialla ei ole mitään merkitystä, niin ilmeisesti pääteiden nopeusrajoitukset voidaan sinun puolestasi laskea 40km/h? Eihän matkaan käytetyllä ajalla ole mitään merkitystä.
Suosittelen, että käyt kertomassa viisauksiasi VR:n johdolle, joka epätoivoisesti pyrkii lyhentämään matka-aikoja.
Ja vaikka et näytä laskevan omalle vapaa-ajallesi mitään arvoa (mistähän sekin johtunee...), niin harmittaisiko sekään, että esim. elintarvikkeiden hinnat nousisivat kasvaneiden kuljetuskustannuksien vuoksi, kun rekkakuski joutuisi yöpymään matkalla tuodessaan sinulle leipää Pohjanmaalta?
Opelixi:
Ymmärrän sen, että ollaan eri mieltä, mutta paskan puhuminen on hieman liian paksua. Tuon väitteesi olet ihan itse keksinyt.
Olen ajat siten lakannut puhumasta varsinaisesta ylinopeudesta ja sen sijaan on vain erilaisia ajonopeuksia. Jotkut liikkuvat ripämmin kuin toiset.
Opelixi:
No mutta. Soininvaaraa vapaasti lainatakseni: Jos leipää ei saa ratikkalinjan kaupasta, niin sitä ei tarvitse syödä!
Pitää lähteä liikkeelle 5 min aikaisemmin, ettei tarvi ajaa ylinopeutta.
Rätkätin:
Juu ole siinä vaan ihan rauhassa, lepäile vähän pitempi hetki, vaikka loppuelämä.
Rätkätin:
Samalla tavalla voitaisiin ajatella mistä tahansa asiasta, esimerkiksi palkasta. Jos kuukausipalkkaa alennetaan 200:lla eurolla, eihän se ole mitään. Vaivaiset 26 senttiä tunnissa, 6,45 euroa päivässä. Tuollaisen summanhan joku käyttää kaljaan ja tupakkaan. Omaksi turmiokseen. Parempi vain, että palkkoja alennettaisiin, niin riittäisi työtä useammille.
Tai loma. Kuka sitä nyt tarvitsee. Onhan vapaa-aikaa muutenkin yllin kyllin. Lomalla vain luetaan Aku Ankkaa ja lihotaan ja riidellään. Vuosilomia voisi aivan hyvin lyhentää parilla kolmella viikolla. Sehän on mitätön aika. Sama aika, minkä paljon ajava kuski istuu vuodessa ylimääräistä auton ratissa, jos hän alentaa ajonopeuttaan viidellä kilometrillä tunnissa eli lakkaa ajamasta ylinopeutta.
ritsa:
Juuri noin teenkin.
Polje sinä minunkin edestäni... ja säästä minkä kerkiät, mutta ennen pitkää huomaat miten hyödytöntä se on ollut.
SO2001:
Tuon palkan ja loman suhteen säästämisessä on kokonaan toinen järki. Nuo säästöt eivät lipsu kaiken aikaa pois.
Koko problematiikan ydin on juuri siinä, että aikaa ei voi pysäyttää.
Rahaa voit säästää tipotellen ja lomaa voit säästää tipotellen, mutta aikaa ei voi säästää mitenkään, kun se liikkuu koko ajan aivan riippumatta ihmisen omasta toiminnasta lainkaan.
Aikaa voi tietenkin yrittää säästää. Jos ajan vaikkapa juuri tuon 30min nopeammin, niin sitten ennen pitkää törmään ilmiöihin, jotka tasaavat kaiken säästetyn ajan. Tuollaisia tasaajia ovat esim. kaikki aikataulut ja kaikki sovitut alkamisajat jne. Kuten jo esimerkin omaisesti kerroin niin vaikka ajaisit lääkärin vastaanotolle kuinka nopeasti tahansa, niin taatusti et pääse sisään yhtään aikaisemmin vaan pikemmin 40min liian myöhään. Mitä ihmeen itua on silloin kiirehtiä vastaanotolle ja säästää vaikkapa 30min. Tämä on vain esimerkki, mutta sama aikaa hukkaava ilmiö toimii erittäin monissa toiminnoissa.
Toinen esimerkki: - ajat hippulat vinkuen pankkiin nostaaksesi 1872 euroa. Pääset 34min nopeammin perille ja toteat, että pankki on suljettu työtaistelun vuoksi. Se siitä sitten. Miten ajattelit käyttää tuon 34min. Minä tiedän. Kiroamalla pankin pahimpaan helvettiin.
Mutta juu, lomaa voi säästää ja rahaa voi säästää ja hermojakin voi säästää, mutta aikaa ei. Jos hetkellisesti saat muutaman minuutin säästön, niin se on hyödynnettävä heti ja justiinsa tai muuten se kuluu hetkessä hukkaan.
Päärynöitäkin voi säästää. Ongelma tulee siinä, että ne alkavat jossain vaiheessa pilaantua. Niistä voi tietenkin tehdä säilykkeitä, mutta eivät nekään säily ikuisuuksia.
Tuo loman säästö on aikaa, mutta oikeasti se on luvallista ja mahdollisesti palkallista poissaoloa työpaikalta, joka näin materialisoituu. Itse asiassa sekin on vain aikaa, mutta eri nimikkeen alla. Ajalla voi olla erilaisia nimikkeitä. Ajan kulumiseen nuo nimikkeet eivät vaikuta mitenkään. Jos olet lomalla, niin aivan samalla vauhdilla aika kuluu siinäkin hommassa vaikka sitä nimikettä/aikaa lomaksi kutsutaankin. Aika kuluu koko ajan riippumatta siitä mitä teet .. istut, makaat, nukut, teet työtä, lomailet, syöt tai mitä tahansa.
Niille, jotka oikeasti ovat ajan luonteesta kiinnostuneet, voin suositella Stephen Hawking kirjaa A Brief History of Time. Siinä olisi hieman pohdittavaa. Hawkingin vuonna 1988 julkaisema kirja A Brief History of Timea oli vuoden 1995 toukokuuhun mennessä ollut Sunday Times -lehden parhaiten myytyjen kirjojen luettelon kärjessä yhteensä 237 viikkoa, mikä rikkoi aiemman 184 viikon ennätyksen. Ennätys kirjattiin vuonna 1998 Guinnessin ennätysten kirjaan.
Rätkätin:
Itselläni ei koskaan ole ollut ongelmaa sen suhteen, että vapaa-aika kuluisi hukkaan p##kalla istuessa AKu-Ankkaa selaillen. Jos säästän matkalla jonkin ajan, niin voin käyttää sen mielekkäällä tavalla. Yleensä ne jutut ovat sieltä arvokkaimmasta päästä elämisen laatua ajatellen. Tietenkin jos ei keksi p##kalla istumisen lisäksi muuta tekemistä, niin sama kai silloin on istua vaikka autossa.
Perustelusi lähtevät siitä ajatuksesta, että matka-ajasta riippumatta, aina lähdetään liikkeelle samaan aikaan. Tuo on kohtuullisen turha peruste. Jos sinulla on vaihtoehtona matkustaa 30 minuuttia nopeammin, niin silloin sinulla on mahdollisuus myös matkalle 30 minuuttia myöhemmin, jolloin voit touhuilla 30 minuuttia enemmän muita asioita.
Jos esimerkiksi junan nopeutta muutetaan, niin jätätkö tämän huomioimatta? Jos junan lähtöä aikaistetaan puoli tuntia, niin menetkö myöhässä asemalla ja ihmettelet miksi homma ei toimi? Tai jos junaa nopeutetaan puoli tuntia, niin mitoitat menosi vanhan aikataulun mukaan ja syleksit kohdeasemalla puoli tuntia tekemättä mittään.
Edelleen totaalisen typerä peruste. Ihan samalla logiikkaa voisi käyttää myös toisin. Ajat 34 minuuttia hitaammin ja myöhäistyit pankista minuutin verran. Joudut tekemään toisena päivänä toisen reissun pankkiin, jolloin tapahtuu toisinto edellisestä. Kolmannella kerralla ajat 5 minuuttia nopeammin ja ehdit pankkiin. Jos olisit ajanut ensimmäisellä kerralla viisi minuuttia nopeammin, niin olisit säästänyt useita tunteja.
Yrität tuoda nyt ilmeisesti jotenkin satunnaisuutta mukaan laskuihin, mutta teet sen vrheen, että perustelet yksittäistapauksilla. Satunnaisissa tapahtumissa ainoa oikea tapa laskea säästöjä on odotusarvo. Jos matkusta 34 minuuttia nopeammin, niin oletusarvoisesti aikaa jää saman verran käytettäväksi johonkin muuhun. Sattuma aiheuttaa sen, että toisinaan aikaa säästyy enemmän ja toisinaan vähemmän, mutta kumpaakaan ääripäähän tuijottelemalla ei saa järkevää lopputulosta.
On vaikea ymmärtää ajatusta siitä, ettei arvosta mahdollisuutta tehdä ajamisen sijasta joatin muuta. Itse vetäisin ranteet välittömästi auki, jos minulla ei olisi ajamista mielekkäämpää tekemistä vapaa-ajalla. Aika kuluu koko ajan, ja siksi onkin olennaista ottaa kaikki ilo irti niistä hetkistä mitä on käytettävistä.
Rätkätin:
Ajansäästö ei ole koskaan hyödytöntä, sen voi käyttää nukkumiseen, harrastuksiin tai perheeseen tms. Toisaalta jos ei ole mitään näistä eikä tarvitse untakaan, nettikirjoittelua voi jatkaa vaikka autossa asuen eikä näin ajalla ole merkitystä.
ritsa:
Asioiden rationalisointi on järkevää. Tuon seurauksena VOI olla mahdollista, jos hyvin käy, että hommia voidaan suorittaa yksinkertaisemmin ja nopeammin.
Kello (aika) kuitenkin tikittää kaiken aikaa. Laitapa tuota pussiin pahan päivän varalle.
NHB:
Aku oli symbolinen vertaus. Kyse ei ollut konkreettisesti Aku Ankasta vaan mistä tahansa "tikanheitosta" tai niinkuin kaverini sanoo, että "Onkiminen sillalta on maailman tyhmin tapa olla tekemättä mitään."
Insinjööreille on joskus erittäin vaikea selitellä mitään muuta kuin jotain täysin konreettista. Kaikki teoriat ja vertauskuvalliset jutun menevät harakoille (=hukkaan, vai pitäisikö sanoa suteen).
NHB:
Hyvänen aika .. ei todellakaan lähde siitä ajatuksesta.
NHB:
Riippuu ruuhkista ... monin paikoin armasta kotimaatamme ruuhkista ei tiedetä mitään. Kotimökin edestä menee tasan yksi bussi päivässä, mutta senkin alle joskus joku jää.
NHB:
Niin lapsellinen olen, että luulisin aikatauluja myöskin muutettavan.
NHB:
Kts. ykköskohdan vastaus...
NHB:
Juu .. näyttää olevan iso virhe.
Kts. ykköskohdan vastaus...
NHB:
Nimen omaan yritän ... näillä kilometreillä lähes kaikki ajaminen alkaa olla melko puuduttavaa. Ajan vain sen mikä on aivan välttämätöntä .. paitsi mp:llä, joka on kivaa.
Ns. huviajelu autolla .. hyi ...
Huomaatko .. tuolla takerrut lähinnä vertauksiin, symbooleihin ja kirjoitustyyleihin ja jätät sen tärkeän asian analysoimatta kokonaan. Olisi hauska keskustella ajan luonteesta ja miten sitä tiksutusta saa pussiin tai purkkiin talteen pahan päivän varalle. Aika kulkee kaiken aikaa pusseista ja purkeista huolimatta. Rationalisoinneissa sen sijaan on paljonkin järkeä.
Kuten sanoin niin papuja voi säästää, rahaa voi säästää ja lomaakin (=luvallista poissaoloa töistä ) voi säästää, mutta sitä itse tuotetta eli aikaa, miten ajattelit sitä säästää?
Minun mielestäni siinä on ongelmia.
Rätkätin:
Siis mitä? Lyhempi matka-aikako ei olekaan lyhempi matka-aika, vaan se onkin ruuhka ja yksi bussi päivässä?
Aivan. Miksipä emme sitten säätäisi aikatauluja autoillessakin matkaan kuluvan ajan mukaan?
Ei varmaan kannata lukuisia kertoja monessa viestissä kirjoittaa sellaisia vertauksia, joita et halua kommentoitavan.
Miksi aikaa pitäisi pystyä säästämään hyötyäkseen lyhemmistä matka-ajoista? Kysymys on vain siitä, miten aikansa käyttää. Miksi matkoissa säästetyistä hetkistä pitäisi nauttia vasta joskus tulevaisuudessa eikä välittömästi?
Tuntuuko seuraava järkevältä?
On aivan sama istua autossa pihalla joka matkan jälkeen puoli tuntia, koska kello tikittää kuitenkin. Itseasiassa on sama viettää koko elämänsä autossa istuen, koska kello tikittää kuitenkin. Oikeastaan on sama hilata itsensä kaulakiikkuun, koska kello tikittää kuitenkin.
Miksi yleensä edes autoilet? Samahan se on kävellä joka paikkaan. Aikaahan siihen toki kuluu pidemmillä matkoilla, mutta juurihan purustelit sen olevan merkityksetöntä, koska kello...
NHB:
Tietenkin, mutta paljonko säästät aikaa?
NHB:
"Säästää" vielä enemmän, jos ei tarvitse lähteä matkalle lainkaan.
NHB:
Älä huoli... et ole ainoa jolla symboliikka ja vertaukset menevät ohi.
NHB:
Rationalisointi on ihan OK.
NHB:
Ihan sama minulle missä porukka istuskelee. On niitä mukavampiakin paikkoja kuin autot.
NHB:
Mieluummin en, mutta välillä on "pakko". Ilman "pakkoa" en kyllä autoile. Itse asiassa tämä on liikennepalsta vaikka tuo näyttääkin välillä unohtuvan. Liikenteessä hötkyilemisen syyksi usein esitetään ajansäästöä. Hötkyily puolestaan on liikenteessä pelkästään paha asia. Rauhallisuus sekä hyvä ja helppo ennakointi sen sijaa on ihan jeees. Turvallisuudessa on hyvätkin puolensa.
NHB:
Kunhan eläköidyn, niin ajamiset vähenevät olemattomiin.
Kunhan ihmiskunta oppisi warppaamaan, niin siirtymisiin kuluva aika olisi olematon, mutta ei se silti vanhenemista lopettaisi. Vuodessa edelleenkin vanhenisi vuoden vaikka kuinka säästelisi ja miten kovaa tahansa pystyisi liikkumaan.
Rätkätin:
Mulle 30 minuutin säätö ajamisista vastaa puolta tuntia aikaa tehdä muita asioita. Millainen muuntosuhde sulla on?
No tietenkin näin. Mutta eivät nopeamman matkanopeuden ansiosta säästetyt minuutit ole yhtään sen vähmpiarvoisia.
Nuo vertauksesi eivät mene kyllä keneltäkään ohi. Yrität vain tukea niillä niin järjettömiä väitteitä, että pakko nuo on ampua alas.
No mistä sitten kaikki poru ja pitkät tarinat matka-ajan merkityksettömyydestä?
Huomaatko, että alat kiertelemään aihetta.
Nyt minuuteista siirryttiinkin turvallisuussaarnaan. Paljon säästät aikaa kun teet matkaa kierrellen ja kaarrellen koko ajan poukkoillen täysin järjettömiin paikkoihin?
Ja nyt siirryttiinkin mielikuvitusmaailman kautta vanhenemiseen. Maantienopeuksissä ei siis mielestäsi tarvita järkeä, koska vanheneminen. Yleensä sulla on joku ajatus perusteluissasi, mutta nyt sitä on kyllä hankala havaita.
Rätkätin:
Jos pääsen työpaikalleni 30 minuuttia nopeammin voin myös nukkua 30 minuuttia enemmän, joka päivä. Ei ehkä iso asia ihmisille jotka heräävät ilman kellon soittoa jo neljältä mutta minulle se on. Mitään pussia ei tässä yhteydessä tarvita.
NHB:
Ja mihin kaikkeen tuon lisäksi kunhan aikaa kuluu.
Elämä .. se on se hassu juttu matkalla kalmistoon.
Hienoa että aloituksen teki joku uusi.
Siinä vaan on merkittävä virhe, verrataan keskinopeuksia 50 ja 130 ikään kuin realistisina vaihtoehtoina samalla reitillä. Suosittelen ajotietokoneen hankintaa, tai ainakin jonkinlaista kirjanpitoa.
Muutoinhan tuo on vain rikkaiden ongelma, tavallisen ihmisen ei yleensä kannata säästää aikaa ajamalla nykyistä nopeammin. Hitaamaalla ajonopeudella voi kuitenkin säästää rahaa jotta voi ottaa palkatonta lomaa. Bensaan menee vuodessa suunnilleen se 2000 euroa, ja koska monen nettopalkka on tuota huonompi voi hitaalla ajonopeudella säästää itselleen viikon palkatonta lomaa.
ritsa, miten laskit että voisit säästää 30 minuuttia aikaa joka aamu? Mikä on matka-aika nyt, ja mikä se olisi jos rajoitus olisi korkeampi? Eikö silloin olisi muuta liikennettä hidastamassa, eikä eläimiä jäämässä auton alle?
Jos ajetaan 50000 kilometriä vuodessa, ja keskinopeus on 65 kilometriä tunnissa, ajamiseen kuluu aikaa 769 tuntia ja 14 minuuttia.
Jos keskinopeutta alennetaan viidellä kilometrillä tunnissa, aikaa kuluu 64 tuntia, kuusi minuuttia ja yhdeksän sekuntia kauemmin.
64 tuntia ei häviä mihinkään, vaikka sitä kuinka kääntelisi ja vääntelisi. Paitsi jos ajetaan vähemmän. 25000 kilometriä vuodessa ajavalla, ajoaika lisääntyisi 32:lla tunnilla.
Ajan saa tuntumaan merkityksettömältä, jos sen jakaa pieniin osiin. 64 tuntia vuodessa ei ole kuin 26,3 sekuntia tunnissa. Tai kymmenen minuuttia ja 31 sekuntia vuorokaudessa. Mitätön aika. Eikö vain. Mutta 64 tunnista kertyy kuitenkin 8 työpäivää (8 x 8 = 64) eli yli puolitoista työviikkoa.
Ehkä työntekijätkin saisi tekemään vuodessa tämän verran palkatonta lisätyötä kun perustelisi vaatimuksen osoittamalla, että eihän siitä tule kuin vaivaiset kymmenen minuuttia vuorokaudessa.
Aika kuluu omaa tahtiaan, eikä sitä voi säästää mihinkään. Mutta siihen voi vaikuttaa, miten aikansa käyttää.
Autolla ajaessaan huomaa ajan "säästön" sattumanvaraisuuden.
Kun pikkutiellä ohittelee autoja ennen saapumista ison päätien liittymään ja saa autoihin mukavan etumatkan, voi kuitenkin käydä niin, että kilometri ennen risteystä juuttuu hitaan traktorin taakse ajamaan, ja vähitellen kaikki ohitetut autot ovatkin yhtäkkiä takapuskurin tuntumassa. Ohituksista ei siis ole ollut juurikaan hyötyä. Tai risteyksessä voi joutua odottamaan niin kauan, että takana ajavat autot saavuttavat silloin. Tämä on yksi mahdollinen skenaario. Näin käy joskus.
Mutta voi käydä myös niin, että kun on ohittanut edellä mainitut autot ja saanut niihin välimatkaa, pienestä sivutien risteyksestä pujahtaa niiden edelle hidas traktori ja sen perässä tukkirekka. Kun itse saapuu päätien risteykseen, ohitetut autot ovat kilometrien päässä takana. Kun vielä päätie sattuu olemaan tyhjä, risteyksestä pääsee ajamaan viivytyksettä. Kun muut autot myöhemmin tulevat risteykseen, silloin molemmista suunnista tulee loputtomalta näyttävä jono rekkoja ja muuta liikennettä. Ohittaja istuu jo kahvilla kotonaan, kun ohitetut autot ajavat vasta päätiellä. Tämä on siis se toinen vaihtoehto.
Vielä yksi vaihtoehto. Matka on mennyt sujuvasti, ja muutama auto on tullut ohitetuksi. Noin kilometri ennen päätien risteystä saavutetaan Fiat Punto, jota ajaa nainen. Auto matelee seitsemää kymppiä, ja sen ohittaminen olisi naurettavan helppoa. Koska risteys on jo melko lähellä, ei viitsitä enää painaa kaasua ja lähteä ohitukseen. Eihän sillä voittaisi kuin muutaman sekunnin. Mutta risteyksessä käykin niin, että nainen ehtii Puntollaan päätielle juuri ennen rekkajonoja mutta itse ei ehdi. Tuntuu kuin Punto tahallaan matelisi niin, että ainoastaan se ehtii, mutta ei kukaan muu. Odotuksesta tulee pitkä, ja aikaisemmin ohitetut autot ehtivät kertyä myös taakse odottamaan. Nainen on Puntollaan jo monen kilometrin päässä, ennen kuin vihdoin pääsee kääntymään hänen peräänsä. Välissä on parikymmentä rekkaa ja muuta autoa. Tässä esimerkissä yksi pieni helppo ohitus olisi edistänyt matkaa huomattavasti. Mutta se jäi tekemättä.
Petu2013:
Minusta mielivaltaisen alhaisia rajoituksia on kokonaisuutta ajatellen aika vähän. Talvella tilanne on huonompi.
Petun pitäisi kuitenkin tarkentaa, mitä tarkoittaa tukkimisella. Täytyy muistaa, että teoriassa tien välityskyky on n. 60 km/h nopeudella suurin. Ajoneuvomäärän vähentyessä voidaan nopeutta nostaa. Käytännössä tilanne on toinen, koska turvavälit eivät ole turvallisuuden edellyttämällä tasolla, joten nopeuden nosto ei alenna välityskykyä. Mutta tämä tapahtuu siis turvallisuutta ulosmittaamalla. Ratkaisuna voisi olla muuttuvat rajoitukset, mutta käytännössä niitä ei useimille teille tulla rakentamaan.
Esim. Helsinkiin ajettaessa työmatkaliikenteen aikaan ajoetäisyydet ovat jo nyt käytettyihin nopeuksiin nähden liian pienet. Siihen nähden huoli ajonopeuksien alhaisuudesta on aika erikoinen.
Yleisin jonon vetäjä on raskas ajoneuvo. Siihen onkin paha puuttua. Ja koska siihen ei voi puuttua, henkilöauton ajamiseen jonon keulalla vastaavalla nopeudella on yhtä vaikeata puuttua. Yleensä siitä ei edes olisi hyötyä, koska jono saavuttaisi pian rekan.
Noita selvästi hitaammat ovat minusta niin suuria harvinaisuuksia, ettei niistä voida liikenteen ongelmina puhua. Tämä siis 30-35 tkm vuosittaisen ajomäärän perusteella arvioituna. Ylinopeutta tavan vuoksi käyttävät varmaan kokevat asian toisin pienemmälläkin ajomäärällä.
Jossain määrin varmaan totta, mutta ilmeisesti vaatimustaso turvallisuuden suhteenkin kasvaa. Kukapa esimerkiksi enää haluaisi ostaa uutta autoa ilman ajonhallintajärjestelmää?
Onneksi tuo ei ole tärkein asia.
Tuskinpa ripeä ohitus kuitenkaan turvallisen matkanteon edellytys on.
Vaikea sanoa, paljonko tuosta aiheutuu ongelmia, mutta asia olisi kieltämättä helppo toteuttaa toisinkin.
Tiehallinnolla (nyk. Liikennevirasto) on tarkat ohjeet rajoitusten asettamisesta. Mielivaltaa käytetään siis vain harvoin.
Tuo on klisee, jonka todenperäisyyttä on hankala osoittaa. Itse olen asunut Ruotsissa puolisentoista vuotta, enkä havainnut oleellista eroa ruuhkan syntymisessä.
Olisiko näissä vertauksissa kyse siitä, että meillä ruuhkana tavallisessa parinkymmenentuhannen asukkaan taajamassa pidetään sitä, että valoista ei pääse yhdellä kertaa läpi. Maailman miljoonakaupungeissa odotukset ovat ihan toista luokkaa. Autolla keskustaan ajamisesta ei edes haaveilla tai taajamien ulkopuolella jatkuvaa ruuhkaa pidetään itsestäänselvänä.
Alkoholissa 0,2...0,5 promillea ei ole ongelma turvallisuudelle. Alkoholitapauksiin liittyvissä kuolemantapauksissa n. 90% kuskeilla on yli 1,2 promillea veressä.
Lääkkeiden ja huumeiden osalta en tiedä, kuinka asiaa mitataan.
Kännykkä on kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa vain muutamissa tapauksissa riskinä mukana. Ruotsissa kännykän käyttö lienee edelleen sallittua.
SO2001:
Juurikin .. se on rationalisointia miten sen ajan viettää.
Vaikka käyttäisin vuodessa joka ikisen sekunnin niin hyödyllisesti, että ihan pahaa tekee, niin silti vanhenen vuodessa vuoden, kuten ihan kaikki muutkin vaikka ne muut eivät tekisi yhtään mitään.
Kerrotko Rätkätin, paljonko aikaa liikenteessä voi nykyistä enemmän käyttää ilman, että siitä aiheutuu oleellista vahinkoa? 10 minuuttia mielestäsi ei ilmeisesti ole merkittävä asia, koska sen verran kuluu vessassa Akun parissa. Itse tapaan kyllä hoitaa nuo asiat vessassa, vielä ei niin tiukkoja paikkoja ole tullut, että ajaminen ja vessakäynti hoituisi yhdellä kertaa. Erona on vain se, että ajamisessa 10 minuuttia säästänyt pääsee pois vessasta 10 minuuttia aikaisemmin kuin hitaammin ajanut.
Aloittajan kommenttiin nopeuksista voisi kyllä tasapuolisuuden nimissä todeta, että ajansäästöä liikenteesä on turha tuollaisten 50...130 km/h haarukassa tehtyjen laskelmien perusteella arvioida. Vuositasolla keskinopeudessa ei monen km/h:n pelivaraa ole. Tilannetta voi arvioida esim. sillä, että nykyään keskinopeus pääteillä on käytännössä sama kuin vapaiden rajoitusten aikana.
Herbert:
Rattiin nukahtamisilla on oma osuutensa ja tuon vuoksi olen eri mieltä alkoholin lievistäkin vaikutuksista. Pienikin alkoholimäärä lisää nukahtamisriskiä.
Rätkätin:
Mutta ei näy tilastoissa. Siksi kirjoitinkin alkoholitapauksissa, en rattijuopumustapauksissa.
En ole tiennytkään. Minusta loma ja rahat ovat samalla tavalla ajassa liikkuvia asioita kuin muutkin. Niistä on hyötyä juuri siinä hetkessä kun niitä tarvitsee, ei milloinkaan muuten.
Jos väität, että esim. 20 min ajan säästöstä ei ole hyötyä, niin voisit perustella jollain tutkimuksella miksi siitä ei ole. Voihan olla esimerkiksi niin, että 20 min päivässä lisää omaa aikaa on terveydellesi hyödyllisempää kuin loma tai vaikkapa raha.
Eipä mitään muutakaan voi. Maailma ei ole staattinen, se on dynaaminen.
Muistelepa mitä on keskusteltu sanasta tehokkuus.
Aika erikoista, jos olet tuosta kirjasta nuo pohdintasi löytänyt. Minusta siinä puhutaan ihan eri asioista. Mutta toki, ihmisen aika maailmankaikkeudessa on hyttysen ininää pienempi juttu. Voidaan vaikkapa auringon loppuun palamista odotellessa lukea Aku Ankkaa, jos vain joku idiootti viitsii vielä tässä maailmassa sen verran töitä tehdä että saadaan se painettua. Eihän siinäkään mitään järkeä ole, kohtahan se lehti on kuitenkin maan tomua.