Noiden reaaliteettien varassa kuitenkin eletään. Vai oletko eri mieltä?
Ai sen varassa, että kaikki tiet missä ajosuuntia ei ole erotettu pitäisi nopeusrajoitus olla max. 80km/h?
Sen, että tuo on tavoitteena ja että kehitys siihen suuntaan kulkee.
Herbert:
Tuohon suuntaan ollaan menossa. Halusit tai et.
Siis siihen suuntaan, että vieressä kulkevalla alhaisemman luokituksen tiellä on korkeampi rajoitus kuin hyväkuntoisella päätiellä.
Ei, vaan että ilman ajosuuntien erottelua suurin sallittu nopeus on 80 km/h.
Pitääkö kommentistasi päätellä, että sinä haluat tuon suuntaisia muutoksia?
Ei.
Minusta tuohon sisältyy viesti, että rajoitus on liian alhainen. Jos rajoitus olisi kovempi, voisit ohittaa kovemmalla nopeudella eli lyhyempi suora riittäisi.
Ei sisälly. Jos rajoitus olisi kovempi, niin yleensä myös ohitettava ajaisi kovempaa ellei kyseessä ole raskaskalusto.
Jos ohitettavan vauhti olisi kovempi, tarvitsisit entistäkin enemmän tilaa ohitukseen eli tilanne ohitusten suhteen ei paranisi yhtään. Päinvastoin.
Tuo on looginen seuraus siitä, kun käyttää ylinopeutta muutenkin.
On vai? Sinäkö et koskaan saavuta ketään ajaessasi 5km/h ylirajoituksen?
Tottakai joskus saavutan, jopa rajoituksen mukaan ajaen. Mutta hitaampia on minun edessäni ilmeisesti huomattavasti vähemmän kuin sinun edessäsi. Tämä heijastuu suoraan ohitustarpeeseen ja siihen, paljonko kuljettaja kokee tuollaisen haittaavan liikenteen sujuvuutta.
Pitääkö kommentistasi päätellä, että sinä haluat tuon suuntaisia muutoksia?
Ei.
Selkeyden vuoksi olisit voinut kirjoittaa: "Tuohon suuntaan ollaan menossa. Halusimme sitä tai emme."
Herbert:
Jos ohitettavan vauhti olisi kovempi, tarvitsisit entistäkin enemmän tilaa ohitukseen eli tilanne ohitusten suhteen ei paranisi yhtään. Päinvastoin.
Ihanko totta?! Totesin taannoin vain sen, että 80-alueellakin on ihan riittävästi sellaisia jotka ajavat 70-75km/h ja niiden ohittaminen on joskus haasteelliista.
Herbert:
Tottakai joskus saavutan, jopa rajoituksen mukaan ajaen.
Joskus saavutat... ja väität ajavasi vuosittain 35tkm ja yleensä hieman ylirajoituksen.
Polttoaineenkulutuskin on huono selitys, koska se riippuu vain välillisesti nopeudesta.
Millä tavoin olet tuon ajatellut? Myötätuulella kuluu vähemmän polttoainetta kuin vastatuulessa, mutta moniko huomioi ajonopeutensa tuuliolosuhteiden perusteella? Väitän että vaihtamatta kalustoa helpoin tapa hillitä kulutusta on juuri ajonopeus. Rengaspaineet tietysti pitää olla kunnossa jne.
Jokainen voi hankkia kulkuvälineen, joka menee tuota vauhtia pienemmällä kulutuksella kuin mitä autot keskimäärin kuluttavat satasen nopeudessa. Jos kulutus on se kriittinen tekijä, niin rajoitetaan kulutusta ja lopetaan nopeuksien rajoittaminen. Jokainen hankkii sitten omiin tarpeisiinsa riittävän energiatehokkaan auton.
Ajatuksesi on että jos sallittuja ajonopeuksia nostettaisiin ihmiset vaihtaisivat pieniruokaisempiin autoihin jotta öljyvaroja säästyisi?
Voin esimerkkinä kertoa että oma nopea mp:ni kuluttaa bensaa n. 5,1 litraa/100 km, joten voisin ajaa paljonkin nopeammin jotta olisin tasoissa jonkun toisen yksin ajavan kanssa. Mutta se mitä minä tai joku muu on tehnyt yksilötasolla ei ole kokonaisuuden kannalta kiinnostavaa koska sen vaikutus katoaa tuhansien ihmisten massaan. Toinen vaihtoehto on ajomäärä: jos jätetään toinen turha 100 km ajamatta on kulutus tavallaan puoliintunut.
En siis näe kulutusta tai nopeutta kriittisenä tekijänä yksilön lompakon tai ajankäytön kannalta, vaan yhteiskunnallisina asioina. Nopea ajaminen on kivaa, mutta maantiet ovat kapeita ja moottoriteitä on vähän sekä niiden pituus on lyhyt ajonopeudella saavutettavaa ajansäästöä ajatellen.
Oikea tilannenopeus on asia josta puhutaan liian vähän, koska senkin voi ymmärtää joko väärin rajanopeutena onnettomuuteen, tai sitten sellaisena että siinä on reilusti marginaalia ja jonka muutkin tielläkulkijat mieltävät turvalliseksi.
En siis näe kulutusta tai nopeutta kriittisenä tekijänä yksilön lompakon tai ajankäytön kannalta, vaan yhteiskunnallisina asioina.
Kuitenkin yhtenä alhaisten rajoitusten yhteiskunnallisena perusteluna käytetään juurikin sitä, että nopeus nostaa kulutusta. Perusteluna tuo on sinänsä oikein (jokainen auto kuluttaa enemmän mitä kovempaa sillä ajetaan), mutta aika ongelmallinen kun mietitään asiaa todellisten kulutusten ja kulutuserojen kannalta.
On vähän vaikea perustella, miksi auto saa kuluttaa haitallisimmassa mahdollisessa paikassa eli kaupungissa 10-15 litraa mutta maantiellä nopeutta pitäisi rajoittaa koska auto ei saisi viedä 7 litraa. Jos kulutusta aletaan rajoittaa, se pitäisi kyllä tehdä jossain aivan muualla kuin pääteillä, joissa ajaminen on taloudellisinta.
Oikea tilannenopeus on asia josta puhutaan liian vähän,
Oikeasta tilannenopeudesta puhuminen ei oikein satu yksiin nykyisen rajoitusten alentamisen kanssa. Oikeassa tilannenopeudessahan on kyse tapauskohtaisesta harkinnasta ja harkinta jää enemmän kuljettajalle. Se tavallaan kyseenalaistaisi alhaiset rajoitukset.
Oikeassa tilannenopeudessahan on kyse tapauskohtaisesta harkinnasta ja harkinta jää enemmän kuljettajalle. Se tavallaan kyseenalaistaisi alhaiset rajoitukset.
En pidä ongelmana sitä etteikö kuljettajat osaisi ajaa korkeaa nopeutta silloin kun näkyvyys ja keliolosuhteet ovat hyvät, vaan sitä että vauhtisokeuden vuoksi ei osata hiljentää silloin kun pitäisi. Se hitaushan tilannenopeudessa on vaikeata, ja tämä käsite sisältää luonnollisesti turvavälin jättämisen.
..maantiellä nopeutta pitäisi rajoittaa koska auto ei saisi viedä 7 litraa.
Kyllähän TM:ssä on 120 nopeudessa ollut tavallisia autoja joidenka kulutus on ollut 10 litraa. Tasaisessa 80 km/h liikennevirrassa ei ole juuri muita ohitettavia kuin traktoreita, joten se on liikenteen kannalta hyvä ja etenkin tavalliselle kulkijalle edullinen ajonopeus.
En pidä ongelmana sitä etteikö kuljettajat osaisi ajaa korkeaa nopeutta silloin kun näkyvyys ja keliolosuhteet ovat hyvät, vaan sitä että vauhtisokeuden vuoksi ei osata hiljentää silloin kun pitäisi.
Tuskin ne liioitellun alhaisilla rajoituksillakaan varsinaisesti oppivat oikeaa tilannenopeutta. Pikemminkin päinvastoin, sillä rajoitusnopeudella työnnetään menemään sitten joka tilanteeseen. Melkein mikä hyvänsä rajoitusnopeus on kuitenkin ns tosipaikassa liian kova.
Kyllähän TM:ssä on 120 nopeudessa ollut tavallisia autoja joidenka kulutus on ollut 10 litraa.
No kyllä niitä on TM:ssä ollut useita varsin yleisiä perheautoja, joiden kulutus on ollut kaupungissa yli 15 litraa. Huimimpia lukuja muistan muutaman vuoden takaa Volvon 2.5T automaatilla, joka oli tuolloin vieläpä ko auton myydyimpiä versioita. Sama V70 vie nykyisellä myydyimmällä versiolla moottoritievauhdeissa noin 7-7,5 litraa. Eli kyllä kulutuksessa on aika paljon kyse siitä miten autonsa valitsee.
Tasaisessa 80 km/h liikennevirrassa ei ole juuri muita ohitettavia kuin traktoreita, joten se on liikenteen kannalta hyvä ja etenkin tavalliselle kulkijalle edullinen ajonopeus.
Kyllä sitä moottorieitellä voi ajaa aika tasaisesti 120 nopeutta, harvoin kaista niin tukossa on että vauhtia paljon pitäisi vaihdella.
Tuskin ne liioitellun alhaisilla rajoituksillakaan varsinaisesti oppivat oikeaa tilannenopeutta.
Mopot ja mopoautot, sekä joskus 80-luvulla moottoritielläkin voimassaollut 80 km/h kuljettajakohtainen rajoitus ("kasikympin lätkä" ) ei opeta oikeaa tilannenopeutta. Lähinnä se opettaa sitä että hitaammat jäävät jalkoihin.
Toisaalta pidät rajoituksia matalina, toisaalta korkeina? Minulle 80 on ok koska silloin ei tarvitse ohittaa.
Kaupunkiajoon en ota kantaa muutoin kuin että matalammat rajoitukset tarkoittavat vähemmän kiihdytyksiä. Esimerkkisi Volvo on laillinen auto, mutta ei varmastikaan 15 litraa ole markkinoiden suurin kulutus. 2,5 T on kuitenkin downsizingia verrattuna amerikkalaisiin autoihin.
Kyllä sitä moottoriteillä voi ajaa aika tasaisesti 120 nopeutta, harvoin kaista niin tukossa on että vauhtia paljon pitäisi vaihdella.
Tahtoo vaan niitä "luukuttajia" esiintyä sen verran että itse viihdyn paremmin siellä oikealla kaistalla, mutta silloin satanen on toimivampi nopeus jos haluaa tasaisen keskinopeuden. Moottoripyörällä vasen kaista on ihan kiva, mutta silloin tulee helpommin ajettua "viidakon lakien" mukaan (päiväsakkonopeutta).
..maantiellä nopeutta pitäisi rajoittaa koska auto ei saisi viedä 7 litraa.
Kyllähän TM:ssä on 120 nopeudessa ollut tavallisia autoja joidenka kulutus on ollut 10 litraa. Tasaisessa 80 km/h liikennevirrassa ei ole juuri muita ohitettavia kuin traktoreita, joten se on liikenteen kannalta hyvä ja etenkin tavalliselle kulkijalle edullinen ajonopeus.
Kahdeksaakymppiä saa ajaa vaikka olisi satasen rajoitus. Ei ole mikään peruste kahdeksankympin rajoitukselle se, että sitten voi halutessaan ajaa niinkin hitaasti, vaikka useimmat kuitenkin ajavat lujempaa.
Rajoitus on lain mukaan suurin sallittu ajonopeus, ja sen pitäisi olla niin korkea ettei 'maalaisjärjellä ajateltuna' tulisi mieleen ajaa ylinopeutta.
Ei. Kyse on ainoastaan siitä, että nykyiset vallitsevat nopeudet muutetaan laillisiksi.
Jostakin kumman syystä tämän "muutoksen" on arveltu parantavan talouden rattaiden pyörintää - samalla kun on toivottu/oletettu, että vallitseva nopeustaso ei nouse 10 mph.
Todellisuus on tietenkin toisenlainen. Vallitseva nopeustaso nousee samat 10 mph, jolloin valtion sakotuslaitos saa entiset tulot, ja talouden rattaat pyörivät hieman ripeämmin. Eli kaikki voittavat paitsi polttoaineesta(an) maksavat, ympäristön asukit ja lisäinvalidit.
EDIT: Britannia vaikuttaa olevan autoilun suhteen sosialidemokratia, jossa on tasapäistetty nopeudet kärrypoluilla ja moottoriteillä lähes samalle tasolle. Kyllä Thatcherilla olisi vielä tekemistä jos eläisi (täysivoimaisena).
drive: Rajoitus on lain mukaan suurin sallittu ajonopeus, ja sen pitäisi olla niin korkea ettei 'maalaisjärjellä ajateltuna' tulisi mieleen ajaa ylinopeutta.
Samalla myös promilleraja voitaisiin nostaa niin isoksi, ettei kenenkään maalaisjärjellä ajateltuna tulisi mieleen ajaa vieläkin kovemmassa kännissä. Kaikki autojen lastien painorajatkin voisi samalla nostaa niin isoiksi, ettei kukaan maalaisjärjellä ajatteleva uskaltaisi ajaa sen kovemmalla lastilla. Valomääräyksetkin voisi säätää sellaisiksi, että sen enempää valoa ei kukaan maalaisjärkevä enää kehtaisi nokalle ja katolle asentaa. Ja niin edelleen. Tuohan on aivan loistava idea.
Minä en halua pestä hampaitani niin pitkään kuin hammaslääkärit suosittelevat. Nyt pesen kaksi kertaa kaksi minuuttia joka päivä. Jos pesenkin vain kerran päivässä ja minuutin kerrallaan, säästän kolme minuuttia per päivä, liki 20 tuntia vuodessa, puolisentoista kuukautta elämäni aikana. Jos joku haluaa roikkua hammasharjan varressa yli kuukauden niin siitä vaan, mutta minulla on elämässäni mutakin tekemistä. Ja kun nyt innostuin ideoimaan, niin minäpä alankin nukkua vaikka tunnin vähemmän joka yö. Se tekee jo yli kaksi vuotta lisää aikaa elämääni. Ja on huomioitava että nuo ovat lisäystä valveillaoloaikoihin, joten oikeastaan saan hammaspesusta tehollista lisäaikaa yli kahta kuukautta vastaavan ajan ja nukkumisideastani noin kaksi ja puoli vuotta. Eikä kummallakaan aikaa säästävällä idealla ole mitään haittaa kunhan vaan muistaa jättää ne huomiotta. No niin, siitä sitten ihmettelemään että kuinka minä voin verrata asioita tuolla tavalla, eihän hammasharjalla voi ajaa.
Tietenkin tieosuuksia erikseen tarkastellessa löytyy paljon tieosuuksia joilla rajoitus voisi olla nykyistä isompi ilman että siitä olisi mitään ikäviä seurauksia, mutta ajansäästöä sellaisten perkaamisesta ei tule. Ne ovat yksittäistapauksia joilla ei ole merkitystä kokonaisuuteen. Jos aiotaan sada sellaisia ajansäästöjä mistä kommenteissa on laskeskeltu, niin sitten koko rajoitusjärjestelmän pitäisi muuttaa radikaalisti, eli skaalaa pitäisi nostaa. Se vasta nostaisi liikenteen keskinopeutta, ja silloin riittävän moni pääsisi täällä puhuttuihin aikasäästöihin ja silloin vasta tulisi sitä kaivattua tehokkuutta siinä mittakaavassa, että se alkaisi näkyä koko kansantaloudessa. Silloin myös liikenteen uhrimäärän kasvu olisi helposti laskettavissa etukäteen, mutta siitä puolesta en ole huomannut kunnon keskustelua. En minä väitä että se asia romuttaisi rajoitusten nostoajatuksen, mutta sanon että ei kannata ottaa kovin vakavasti mielipiteitä, joiden esittäjä ei ymmärrä kokonaisuutta tai jättää tarkoituksella siitä tärkeän osan käsittelemättä.
..ja talouden rattaat pyörivät hieman ripeämmin. Eli kaikki voittavat paitsi polttoaineesta(an) maksavat,....
Polttoaineessa on paljon veroja ja kukaan ei voi kiistää etteikö se olisi iso bisnes. Mitä kovempaa saa ajaa sitä paremmin tehokkaat auto myyvät. Mitä enemmän bensaa poltetaan sitä isompi liikevaihto, sitä se "talouden rattaat" tarkoittaa. Ei sitä että säästää aikaa muutaman minuutin matkalla liikennevaloihin. Yksikin (jonkun muun ajama) kolari tärvelee koko nopeudennostossa saavutetun ajansäästön ja vie sen lisäksi ylimääräistä aikaa (myöhästyminen).
129 km/h vs. 113 km/h säästää aikaa 3,5 minuuttia 50 kilometrin matkalla. Helppo laskea, se tekee 42 sekuntia /10 kilometrin matkalla. Pienikin ruuhka tekee tarpeettomaksi syöttää liikennettä suurella nopeudella pullonkauloihin. Näin minä sen olen ajatellut, siksi minulla riittää kärsivällisyyttä ajella rauhallisesti.
Kahdeksaakymppiä saa ajaa vaikka olisi satasen rajoitus. Ei ole mikään peruste kahdeksankympin rajoitukselle se, että sitten voi halutessaan ajaa niinkin hitaasti, vaikka useimmat kuitenkin ajavat lujempaa.
Kahdeksaakymppiä pitää ajaa jos ajaa kuorma-autoa tai vetää peräkärryä. Jos haluaa ajaa satasta pitää nämä silloin ohittaa, ja hyviä ohituspaikkoja on jotakuinkin harvoin. Satasen rajoituksella myös vastaantulevat tulevat nopeammin vastaan tiukentaen ohituspaikkoja.
Tiekohtainen 80 km/h tarkoittaa usein että pusikkoa ei ole raivattu kovin leveältä alalta, ja että pientareet kevyelle liikenteelle ovat vain valkoinen maaliviiva.
Ja kerrattakoon vielä sekin että liikenteessä on muitakin kuin vain hän joka kokee että juuri hänen omaa ajeluaan rajoitetaan. Motoristeistä ne joilla on meluputket (tunnetaan myös tehoputkina tai slipareina) ovat paras esimerkki siitä miten vähän ajatellaan tai piitataan oman toiminnan vaikutuksesta muihin.
Polttoaineessa on paljon veroja ja kukaan ei voi kiistää etteikö se olisi iso bisnes. Mitä kovempaa saa ajaa sitä paremmin tehokkaat auto myyvät.
Nykyisin perusmallien tehot riittävät helposti ainakin 150 km/h nopeuksiin. Itselläni ei olisi minkäänlaista tarvetta ostaa tehokkaampaa autoa Suomessa, vaikka nopeuksia nostettaisiin kautta linjan neljäsosalla. Eniten tehokkaita autoja olen nähnyt paikoissa, joissa ei ole mahdollisuutta ajaa lujaa.
Samalla myös promilleraja voitaisiin nostaa niin isoksi, ettei kenenkään maalaisjärjellä ajateltuna tulisi mieleen ajaa vieläkin kovemmassa kännissä. Kaikki autojen lastien painorajatkin voisi samalla nostaa niin isoiksi, ettei kukaan maalaisjärjellä ajatteleva uskaltaisi ajaa sen kovemmalla lastilla. Valomääräyksetkin voisi säätää sellaisiksi, että sen enempää valoa ei kukaan maalaisjärkevä enää kehtaisi nokalle ja katolle asentaa. Ja niin edelleen. Tuohan on aivan loistava idea.
Johtaako maalaisjärki aina kohtuuttomuuksiin? Pystyvätkö vain asiantuntijat asioiden järkiperäiseen arvioimiseen?
Mihin perustuu usein esitetty väite, että nopeuden lisääminen ei merkitse ajansäästöä? Miksi sitten on otettu käyttöön autot? Eivätkö hevoskärryt riittäisi? Tai kävelykengät ja sateenvarjo?
Jos nopeusrajoituksia ei olisi, ajaisivatko ihmiset koko ajan tuhatta ja sataa olosuhteista riippumatta? Näinhän joskus väitetään.
Nyky-yhteiskunnassa lähdetään yhä enemmän siitä olettamuksesta, että ihmisillä ei ole omaa harkintaa ja malttia, ja siksi he tarvitsevat 24 tuntia vuorokaudessa ohjausta ja kontrollia ja rangaistuksen uhkan. Tämän periaatteen toteuttamisessa on se ikävä puoli, että ihmiset todella alkavat toimia odotetun kaltaisesti. Kun joka asiasta määrätään ylhäältä päin, ihmiset kadottavat luontaisen kykynsä arvioida asioita itse ja toimia oma-aloitteisesti. He ovat kuin robotteja, jotka tottelevat sokeasti käskijäänsä. Jos kukaan ei ole käskemässä, he harhailevat kuin sokea kanalauma. Lopulta he suorastaan vaativat, että heitä pitää jonkun käskeä ja määrätä ja kontrolloida. Kontrollipolitiikalla luodaan ihminen, joka kaipaa kontrollia. Tämä sopii erittäin hyvin niille, jotka käyttävät valtaa yhteiskunnassa. Ovet diktatuurille ovat auki.
Olen sitä mieltä, että ihmiset eivät ajaisi tuhatta ja sataa, vaikka nopeusrajoituksia ei olisi lainkaan. Olen havainnut tämän omalla kohdallanikin "virtuaaliolosuhteissa", joissa legaaliset pidäkkeet ovat olleet vähäiset. En ole siitä huolimatta ajanut tolkutonta nopeutta.
Tarkoitan tilannetta, jossa ajan erittäin hiljaisella syrjäisellä maantiellä, jossa poliisin tutkaan ajamisen todennäköisyys on pieni mutta ei olematon. Lisäedellytys on sopivan "antaa mennä" -mielentilan saavuttaminen eli yhdentekevä suhtautuminen siihen, tuleeko sakko tai meneekö ajokortti tai joutuuko saman tien putkaan. Tällaisessa tilanteessa ja tällaiseen ajatusmaailmaan vajonneena voi painaa kaasun pohjaan ja ajaa niin kovaa kuin auto kulkee. Jos on jo ylittänyt ajokortin menettämiseen tai syytteeseen törkeästä liikenteen vaarantamisesta johtavan nopeuslukeman, niin miten tilanne siitä enää pahenee. Joten ei muuta kuin hanaa. Kovaa ajaminen voi olla niin stimuloivaa, että vauhdista nautiskelu tuntuu riskin arvoiselta. Mitäänhän ei tässä maailmassa saa ilmaiseksi.
On kuitenkin olemassa pidäkkeitä, jotka voitaneen katsoa maalaisjärkeen kuuluvaksi. Tärkein hillitsevä tekijä ainakin minun kohdallani on se, että en halua kuolla tai vammautua liikenneonnettomuudessa. Pelkkä ajatus törmäämisestä kovalla nopeudella johonkin esteeseen tuntuu epämukavalta. Kun luut katkeilevat ja sisäelimet repeilevät ja kasvot murskaantuvat, siitä aiheutuu todennököisesti sietämätöntä kipua ellei heti kuole tai mene tajuttomaksi. Sattuuhan jo pieni haava sormessa. Kuka tällaista haluaisi kokea? Kovin houkuttelevalta ei myöskään tunnu ajatus siitä, että viettäisi loppuikänsä pyörätuolissa tai sängyssä halvaantuneena. Nämä ovat todellisia uhkatekijöitä. Sakoista ja ajokortin menettämisestä toipuu, mutta liikenneonnettomuus voi johtaa elinikäiseen rangaistukseen.
Eräs sukulaiseni ajoi kolarin 18-vuotiaana juuri ajokortin saatuaan. Hän on nyt 67-vuotias, ja arvet näkyvät edelleen hänen kasvoissaan. Auton tuulilasista peräisin olevia lasinsirpaleita on kiertänyt hänen kehossaan kymmenet vuodet, ja niitä on tullut esille mitä ihmeellisimmistä paikoista kuten varpaista vaikka sirpaleet päätyivät verenkiertoon kasvojen alueella olevista haavoista. Hänen sisarensa oli vähällä kuolla onnettomuudessa, ja hänellekin jäi pysyviä arpia ja vammoja onnettomuuden seurauksena. Hän lensi autosta ulos tuulilasin läpi. Kuski lensi ulos vain puoliksi ja juuttui ratin ja tuulilasin yläreunan väliin.
Menin kerran Englannissa uteliaisuuttani kolaripaikalle katselemaan, kun kolari sattui tapahtumaan aivan asuinpaikkani vieressä. Onnettomudessa jäätelöauto oli osunut kaistaa vaihdettaessa toiseen autoon jolloin sen suunta oli muuttunut niin, että se oli törmännyt tien varressa olevaan puuhun. Vaikka kukaan ei kolarissa kuollutkaan, järkytyin näkemästäni. Pahemmin loukkaantuneelta jäätelöauton matkustajalta oli katkennnut kylkiluita, ja hän oli sekavassa puolitajuttomuuden tilassa auton takaosassa. Hän ulisi ja valitti karmealla äänellä, kun ambulanssimiehet saattelivat hänta autosta ulos. Mietin, miten onnettomuus muuttaa tilanteen sekunnissa. Ensiksi autossa on kaksi miestä, jotka juttelevat ja naureskelevat. Sitten yhtäkkiä täysin yllättäen tapahtuu jotain, joka muuttaa sekunnissa kaiken. Tapahtuman jälkeen autossa onkin kaksi pahasti loukkaantunutta ihmistä, jotka eivät enää jatka kesken jäänyttä keskusteluaan vaan ulisevat tuskasta ja kuolemanpelosta.
Eivät loukkaantumisiin tai kuolemiin johtavat liikenneonnettomuudet todellakaan ole vähäpätöisiä pikkujuttuja. Mutta ei niihin vedoten pidä mitään diktatuuriakaan perustaa. Olen itse aikoinaan ajanut polkupyörällä kolarin, joka johti tikkejä vaativiin haavoihin, kudosten alaiseen verenvuotoon (verta punkteerattiin pitkällä neulalla), aivotärähdykseen, kallonmurtumiin, muistinmenetykseen ja sairaalassa vietettyyn aikaan sekä kuukauden taukoon koulunkäynnissä. Ja tämän päälle tuli erilaisia jälkiseurauksia. Tästä kokemuksesta huolimatta en käytä pyöräillessä kypärää enkä vaadi lapsiani käyttämään sitä enkä kannata kypäräpakkoa.
Uskon, että ihmisten luontainen itsesuojeluvaisto rajoittaisi ajonopeuksia silloinkin, vaikka nopeusrajoituksia ei olisi. Ei tavallinen ihminen halua pelätä koko ajan henkensä puolesta ajaessaan autoa. Ajamisen täytyy tuntua turvalliselta ja huolettomalta. Tämä asia hillitsee automaattisesti nopeudet järkevälle tasolle suurimmalla osalla kuljettajista. Poikkeuksia ovat alkoholin sumentamat kuskit, joiden harkintakyky ei toimi. Samoin poikkeuksia ovat nuoret kokemattomat kuljettajat, jotka eivät osaa arvioida riskejä oikein. Ja poikkeuksia ovat myös ihmiset, joille riskirajoilla toimiminen on elämäntapa eli arkipäivän "rallikuskit". Ja poikkeuksia ovat myös muut ihmiset tilanteissa, joissa jokin epätavallinen tekijä saa heidät tilapäisesti ottamaan riskejä, joita he eivät normaalisti ottaisi. Myönnän, että tällaiset odottamattomat ja yllättävät tekijät vaikuttavat joskus myös minun ajamiseeni.
Marginaalinen "liian kovaa" ajavien ryhmä saataisiin hidastamaan vauhtiaan niin yksinkertaisella keinolla kuin autoihin asennettavalla nopeudenrajoittimella. Miksi autojen pitää kulkea kovempaa kuin niillä saa ajaa? Miksi kaikissa henkilöautoissa pitää olla vakiovarusteena "järjettömän kovalla ylinopeudella ajamisen moodi"? Eikö sen voisi poistaa tarpeettomana ja turvallisuutta vaarantavana? Eihän muitakaan vaarallisia asioita saa vapaasti kaupata.
Mihin perustuu usein esitetty väite, että nopeuden lisääminen ei merkitse ajansäästöä?
100 kilometrin matka
45 km/h, 2 tuntia 13 minuuttia
80 km/h, 1 tunti 15 minuuttia
100 km/h 1 tunti
120 km/h 50 minuuttia
150 km/h 40 minuuttia
200 km/h 30 minuuttia
250 km/h 24 minuuttia
Tuosta minä voin todeta että mopolla ei kannata mennä ellei ole pakko, ja jos on myöhässä niin kovimmilla nopeuksilla ei säästä paljoa aikaa. Yleensä liikennevalojen vaikutus taajamassa on merkittävä tekijä ajankäytössä.
On kuitenkin olemassa pidäkkeitä, jotka voitaneen katsoa maalaisjärkeen kuuluvaksi. Tärkein hillitsevä tekijä ainakin minun kohdallani on se, että en halua kuolla tai vammautua liikenneonnettomuudessa.
Tuo olisi ollut tyylikkäämmin muotoiltu jos olisit sanonut ettet halua tappaa tai vammauttaa ketään toista ihmistä.
Kahdeksaakymppiä saa ajaa vaikka olisi satasen rajoitus. Ei ole mikään peruste kahdeksankympin rajoitukselle se, että sitten voi halutessaan ajaa niinkin hitaasti, vaikka useimmat kuitenkin ajavat lujempaa.
Kahdeksaakymppiä pitää ajaa jos ajaa kuorma-autoa tai vetää peräkärryä. Jos haluaa ajaa satasta pitää nämä silloin ohittaa, ja hyviä ohituspaikkoja on jotakuinkin harvoin. Satasen rajoituksella myös vastaantulevat tulevat nopeammin vastaan tiukentaen ohituspaikkoja.
Olet ymmärtänyt rajoitukset väärin. Se osoittaa suurimman sallitun, ei pakkonopeutta. Ajoneuvoyhdistelmillä ja kuorma-autoilla voi ajaa vaikka vain 70km/h, niinkuin henkilöautollakin. Sitten jos omasta sopivasta nopeudesta alkaa olla huomattavasti haittaa muulle liikenteelle, kannattaa nopeampia päästää ohi.
Tiekohtainen 80 km/h tarkoittaa usein että pusikkoa ei ole raivattu kovin leveältä alalta, ja että pientareet kevyelle liikenteelle ovat vain valkoinen maaliviiva.
Pusikot vaihtelee vuoden mittaan mutta rajoitus on aina sama. Kannattaa käyttää omia silmiä ja harkintakykyä. Mitään takuu-nopeutta ei ole olemassa, vaikka nopeusrajoitusta oikeudessa sellaisena monesti pidetäänkin.
Mihin perustuu usein esitetty väite, että nopeuden lisääminen ei merkitse ajansäästöä?
100 kilometrin matka
45 km/h, 2 tuntia 13 minuuttia
80 km/h, 1 tunti 15 minuuttia
100 km/h 1 tunti
120 km/h 50 minuuttia
150 km/h 40 minuuttia
200 km/h 30 minuuttia
250 km/h 24 minuuttia
Tuosta minä voin todeta että mopolla ei kannata mennä ellei ole pakko, ja jos on myöhässä niin kovimmilla nopeuksilla ei säästä paljoa aikaa. Yleensä liikennevalojen vaikutus taajamassa on merkittävä tekijä ajankäytössä.
Riippuu mihin on menossa. Tuo 100km on aika pitkä matka. 1,2km voi olla myös ihan hyvä vertailu. Mekoinen joukko kaupunkilaisia ei aja kuin muutaman kilometrin. Muutamat tulevat autolla töihin vain muutaman 100m matkan. Selitys tietenkin on, että he SAATTAVAT tarvita auta paivän aikana.
Miltä tuo taulukkosi näyttää 1,2km matkoihin suhteutettuna taajama-alueella jossa on max 50km/h?
Miltä tuo taulukkosi näyttää 1,2km matkoihin suhteutettuna taajama-alueella jossa on max 50km/h?
Olennaista tuossa taulukossa on että työmatkaliikenteessä on vaikeaa hyödyntää ajansäästöä koska hitaammat saavuttavat koko sen ajan jonka seisoo jonon päässä. Tai maantiellä sen ajan jolloin odottaa ohituspaikkaa.
Vastaukseni taajama-ajoon löytyi kyllä jo, keskinopeus riippuu eniten liikennevaloista.
Se onkin kokonaan toinen kysymys miksi kuljetaan nolostumatta lyhyetkin matkat autolla, vaikka liikunta on panostamista omaan terveyteensä.
Toisaalta pidät rajoituksia matalina, toisaalta korkeina? Minulle 80 on ok koska silloin ei tarvitse ohittaa.
80 on sekin tilannenopeutena aivan liian kova, jos onnettomuus on sattuakseen. Sitä lähinnä tarkoitin. Minusta 100 on hyvä nopeus pääteille, hitaamminkin saa ajaa jos haluaa, mahdollisuus on silloinkin antaa tietä muille kun tietää itse menevänsä hitaammin.
Kaupunkiajoon en ota kantaa muutoin kuin että matalammat rajoitukset tarkoittavat vähemmän kiihdytyksiä.
Kaupunkiajon rajoitukset voivat olla alhaisia, koska kaupungeissa (jos nyt puhutaan oikeista kaupungeista joita Suomessa ei montaa edes ole) autoista ylipäänsä eikä myöskään niiden nopeudesta ole mainittavaa hyötyä.
Maantie ja tärkeät sisääntuloväylät ovat minusta eri asia. Se on ympäristö, johon autot on tehty ja jossa niistä on suurin hyöty.
Esimerkkisi Volvo on laillinen auto, mutta ei varmastikaan 15 litraa ole markkinoiden suurin kulutus. 2,5 T on kuitenkin downsizingia verrattuna amerikkalaisiin autoihin.
Kyse onkin siitä, että toisaalla valitetaan auton kulutuksesta mutta toisaalla suurempikin kulutus on täysin sallittu. Siinä tuo nopeusteoriasi ontuu pahasti. Auto on nimenomaan taloudellisimmillaan ja myös kustannustehokkaimmaassa käytössä niiissä oloissa joissa sinä haluat puuttua autojen nopeuksiin kulutusperusteella. Tuokin melko syöppö Volvo vie maantiellä saman verran kuin taloudellisimman pään polttomoottoriautot kaupungissa.
Tahtoo vaan niitä "luukuttajia" esiintyä sen verran että itse viihdyn paremmin siellä oikealla kaistalla, mutta silloin satanen on toimivampi nopeus jos haluaa tasaisen keskinopeuden.
Ei nyt oikein liity aiheeseen, mutta ihmettelen tuota nopeusvalintaasi. Tuolla vauhdilla joudut kuitenkin ohittelemaan rekkoja ym, eikä nopeutesi toisaalta riitä häiriöttömiin ohituksiin moottoritiellä. Itse valitsisin vauhdiksi joko 120 tai 80.
drive: Mitään takuu-nopeutta ei ole olemassa, vaikka nopeusrajoitusta oikeudessa sellaisena monesti pidetäänkin.
Ei oikeudessa pidetä suurinta sallittua nopeutta minään takuunopeutena. Se on vain raja minkä ylittävä nopeuden tuoma lisäriski on laitonta, joten onhan se ihan loogista että siihen puututaan oikeudessa.
Miksiköhän täällä ei ole yksikään rekkakuski ihmetellyt ylipainojen sakottamisista, että mikä turvallisuustae se laillinen paino muka on, saahan sekin onnettomuuden sattuessa pahaa jälkeä aikaan. Joten miksi ihmeessä oikeudessa pidetään jotenkin pahana sitä että ajeltiin ylikuormalla?
Minusta 100 on hyvä nopeus pääteille, hitaamminkin saa ajaa jos haluaa, mahdollisuus on silloinkin antaa tietä muille kun tietää itse menevänsä hitaammin.
Taisi olla drive joka oli kanssasi samaa mieltä että on ihan ok ajella "omaa nopeutta" (kunhan väistelee, vaikkei rekat mitään väistele) sen sijaan että pyrkisi menemään samaa nopeutta kuin kaikki muut (suurin sallittu ajonopeus huomioiden).
Tuokin melko syöppö Volvo vie maantiellä saman verran kuin taloudellisimman pään polttomoottoriautot kaupungissa.
Tämä taitaa olla sitä kuuluisaa omenoiden ja päärynöiden vertailua. Yhden Volvon käyttö ei ole merkittävä tekijä kun puhutaan liikenteestä, eli sadoista tuhansista ajoneuvoista. Siksi verotusta käytetään ohjaamaan valintoja, ja esimerkkisi Volvolla ajava maksaa enemmän sekä hankintahinnassa että polttoaineessa ajoi sitten kaupungissa TAI maantiellä.
Ei nyt oikein liity aiheeseen, mutta ihmettelen tuota nopeusvalintaasi [100]. Tuolla vauhdilla joudut kuitenkin ohittelemaan rekkoja ym, eikä nopeutesi toisaalta riitä häiriöttömiin ohituksiin moottoritiellä. Itse valitsisin vauhdiksi joko 120 tai 80.
Ohituksiin luonnollisesti pitää kiihdyttää =>120, ja joskus pitää ohituspaikkaa odottaessaan hidastaa =>90. Nopeudella 80 siirtyy rekat ohittamaan, ja nopeudella 120 joutuu vaihtelemaan kaistaa nopeampien vuoksi, tai hidastamaan kun vasen kaista jonoutuu. Olen kokeillut tuota @100 km/h ja se on nopeuksista kaikkein häiriöttömin.
Se on myös bussien ja pakettiautojen suurin sallittu ajonopeus. Toki jos useita 100 km/h ajaa peräkkäin tulee ohituspaikkojen valinta vaikeammaksi. Ja vasemmalta pääsee aina (ellei siellä ajeta turvaväleistä piittaamatta ) ohi, eli se ei häiritse henkilöauto- tai moottoripyöräliikennettä.
Tämä taitaa olla sitä kuuluisaa omenoiden ja päärynöiden vertailua. Yhden Volvon käyttö ei ole merkittävä tekijä kun puhutaan liikenteestä, eli sadoista tuhansista ajoneuvoista. Siksi verotusta käytetään ohjaamaan valintoja, ja esimerkkisi Volvolla ajava maksaa enemmän sekä hankintahinnassa että polttoaineessa ajoi sitten kaupungissa TAI maantiellä.
Eihän nyt ollut kyse Volvosta, vaan siitä että toisessa ympäristössä (kaupunki) auto saa kuluttaa mitä vain mutta toisessa ympäristössä (maantie) niiden nopeutta pitäisi rajoittaa jotteivat ne kuluttaisi paljoa, vaikka tuokin on vähemmän kuin kulutus kaupungissa.
Tuon sinun perustelusi mukaan voidaan aivan huoletta ajaa kovempaa. Jokainen maksaa veroina aivan siinä suhteessa mitä auto syö. Ja pakkohan ei nykypolitiikan viisaiden mielestä kenenkään ole ajaa, aina voi muuttaa Helsingin keskustaan ja luopua autosta.
Ja voihan ajatella niinkin, että jos ei ole varaa ajaa moottoritienopeutta tai ostaa siihen tarkoitukseen taloudellista autoa, on moottoritien ja useimpien muidenkin isojen teiden vieressä aina myös toinen tievaihtoehto, jossa nopeus on yleensä 60-80. Jatkossa jos tiemaksut jotenkin toteutuvat, tulee "köyhempi" liikenne joka tapauksessa ohjautumaan noille reiteille. Minä yleisesti vastustan tiemaksuja, mutta henkilökohtaisesti niistä olisi vain hyötyä. Olisi paremmin tilaa ajella.
verotusta käytetään ohjaamaan valintoja, ja esimerkkisi Volvolla ajava maksaa enemmän sekä hankintahinnassa että polttoaineessa ajoi sitten kaupungissa TAI maantiellä.
Eihän nyt ollut kyse Volvosta, vaan siitä että toisessa ympäristössä (kaupunki) auto saa kuluttaa mitä vain mutta toisessa ympäristössä (maantie) niiden nopeutta pitäisi rajoittaa jotteivat ne kuluttaisi paljoa, vaikka tuokin on vähemmän kuin kulutus kaupungissa.
Otittepa hyvän esimerkin, tähän on pakko tarttua ;-)
Kaupunkilaisten ja muiden luontoa pelkäävien (eli Vihreiden) asiaa tässä tosiaan ajetaan. Kaupunkilainen Volvoilija maksaa ns. kulutuspohjaista ajoneuvoveroa saman verran kuin maalla ajeleva Volvoilijakin, vaikka kulutuseroa olisi todellisuudessa litratolkulla sadalle.
(eikä kummankaan vero korreloi vähääkään todellisen päästön kanssa, joka riippuu ajomäärästä )
Volvolla on tässä siitäkin hyvä esimerkki, että sellaisella on normikulutuksen merkittäväkin alittaminen pitkän ajan keskiarvona erittäin helppoa.
Nyt olen ajanut erimerkkisellä dieselillä muutaman tuhat km, ja normin alittaminen vaatii ihan oikeasti auton tavoille opettelua eikä Volvolla litran alle normin ajava tunnu enää pääsevän kuin hädin tuskin desin alle EU-normin (joka on tosin nelisen litraa pienempi kuin bensaVolvolla)
Opelixi:
Sen, että tuo on tavoitteena ja että kehitys siihen suuntaan kulkee.
Ei, vaan että ilman ajosuuntien erottelua suurin sallittu nopeus on 80 km/h.
Ei.
Jos ohitettavan vauhti olisi kovempi, tarvitsisit entistäkin enemmän tilaa ohitukseen eli tilanne ohitusten suhteen ei paranisi yhtään. Päinvastoin.
Tottakai joskus saavutan, jopa rajoituksen mukaan ajaen. Mutta hitaampia on minun edessäni ilmeisesti huomattavasti vähemmän kuin sinun edessäsi. Tämä heijastuu suoraan ohitustarpeeseen ja siihen, paljonko kuljettaja kokee tuollaisen haittaavan liikenteen sujuvuutta.
Herbert:
Selkeyden vuoksi olisit voinut kirjoittaa: "Tuohon suuntaan ollaan menossa. Halusimme sitä tai emme."
Herbert:
Ihanko totta?! Totesin taannoin vain sen, että 80-alueellakin on ihan riittävästi sellaisia jotka ajavat 70-75km/h ja niiden ohittaminen on joskus haasteelliista.
Herbert:
Joskus saavutat... ja väität ajavasi vuosittain 35tkm ja yleensä hieman ylirajoituksen.
NHB:
Millä tavoin olet tuon ajatellut? Myötätuulella kuluu vähemmän polttoainetta kuin vastatuulessa, mutta moniko huomioi ajonopeutensa tuuliolosuhteiden perusteella? Väitän että vaihtamatta kalustoa helpoin tapa hillitä kulutusta on juuri ajonopeus. Rengaspaineet tietysti pitää olla kunnossa jne.
Ajatuksesi on että jos sallittuja ajonopeuksia nostettaisiin ihmiset vaihtaisivat pieniruokaisempiin autoihin jotta öljyvaroja säästyisi?
Voin esimerkkinä kertoa että oma nopea mp:ni kuluttaa bensaa n. 5,1 litraa/100 km, joten voisin ajaa paljonkin nopeammin jotta olisin tasoissa jonkun toisen yksin ajavan kanssa. Mutta se mitä minä tai joku muu on tehnyt yksilötasolla ei ole kokonaisuuden kannalta kiinnostavaa koska sen vaikutus katoaa tuhansien ihmisten massaan. Toinen vaihtoehto on ajomäärä: jos jätetään toinen turha 100 km ajamatta on kulutus tavallaan puoliintunut.
En siis näe kulutusta tai nopeutta kriittisenä tekijänä yksilön lompakon tai ajankäytön kannalta, vaan yhteiskunnallisina asioina. Nopea ajaminen on kivaa, mutta maantiet ovat kapeita ja moottoriteitä on vähän sekä niiden pituus on lyhyt ajonopeudella saavutettavaa ajansäästöä ajatellen.
Oikea tilannenopeus on asia josta puhutaan liian vähän, koska senkin voi ymmärtää joko väärin rajanopeutena onnettomuuteen, tai sitten sellaisena että siinä on reilusti marginaalia ja jonka muutkin tielläkulkijat mieltävät turvalliseksi.
CS2800:
Kuitenkin yhtenä alhaisten rajoitusten yhteiskunnallisena perusteluna käytetään juurikin sitä, että nopeus nostaa kulutusta. Perusteluna tuo on sinänsä oikein (jokainen auto kuluttaa enemmän mitä kovempaa sillä ajetaan), mutta aika ongelmallinen kun mietitään asiaa todellisten kulutusten ja kulutuserojen kannalta.
On vähän vaikea perustella, miksi auto saa kuluttaa haitallisimmassa mahdollisessa paikassa eli kaupungissa 10-15 litraa mutta maantiellä nopeutta pitäisi rajoittaa koska auto ei saisi viedä 7 litraa. Jos kulutusta aletaan rajoittaa, se pitäisi kyllä tehdä jossain aivan muualla kuin pääteillä, joissa ajaminen on taloudellisinta.
Oikeasta tilannenopeudesta puhuminen ei oikein satu yksiin nykyisen rajoitusten alentamisen kanssa. Oikeassa tilannenopeudessahan on kyse tapauskohtaisesta harkinnasta ja harkinta jää enemmän kuljettajalle. Se tavallaan kyseenalaistaisi alhaiset rajoitukset.
AkiK:
En pidä ongelmana sitä etteikö kuljettajat osaisi ajaa korkeaa nopeutta silloin kun näkyvyys ja keliolosuhteet ovat hyvät, vaan sitä että vauhtisokeuden vuoksi ei osata hiljentää silloin kun pitäisi. Se hitaushan tilannenopeudessa on vaikeata, ja tämä käsite sisältää luonnollisesti turvavälin jättämisen.
Kyllähän TM:ssä on 120 nopeudessa ollut tavallisia autoja joidenka kulutus on ollut 10 litraa. Tasaisessa 80 km/h liikennevirrassa ei ole juuri muita ohitettavia kuin traktoreita, joten se on liikenteen kannalta hyvä ja etenkin tavalliselle kulkijalle edullinen ajonopeus.
CS2800:
Tuskin ne liioitellun alhaisilla rajoituksillakaan varsinaisesti oppivat oikeaa tilannenopeutta. Pikemminkin päinvastoin, sillä rajoitusnopeudella työnnetään menemään sitten joka tilanteeseen. Melkein mikä hyvänsä rajoitusnopeus on kuitenkin ns tosipaikassa liian kova.
No kyllä niitä on TM:ssä ollut useita varsin yleisiä perheautoja, joiden kulutus on ollut kaupungissa yli 15 litraa. Huimimpia lukuja muistan muutaman vuoden takaa Volvon 2.5T automaatilla, joka oli tuolloin vieläpä ko auton myydyimpiä versioita. Sama V70 vie nykyisellä myydyimmällä versiolla moottoritievauhdeissa noin 7-7,5 litraa. Eli kyllä kulutuksessa on aika paljon kyse siitä miten autonsa valitsee.
Kyllä sitä moottorieitellä voi ajaa aika tasaisesti 120 nopeutta, harvoin kaista niin tukossa on että vauhtia paljon pitäisi vaihdella.
AkiK:
Mopot ja mopoautot, sekä joskus 80-luvulla moottoritielläkin voimassaollut 80 km/h kuljettajakohtainen rajoitus ("kasikympin lätkä" ) ei opeta oikeaa tilannenopeutta. Lähinnä se opettaa sitä että hitaammat jäävät jalkoihin.
Toisaalta pidät rajoituksia matalina, toisaalta korkeina? Minulle 80 on ok koska silloin ei tarvitse ohittaa.
Kaupunkiajoon en ota kantaa muutoin kuin että matalammat rajoitukset tarkoittavat vähemmän kiihdytyksiä. Esimerkkisi Volvo on laillinen auto, mutta ei varmastikaan 15 litraa ole markkinoiden suurin kulutus. 2,5 T on kuitenkin downsizingia verrattuna amerikkalaisiin autoihin.
Tahtoo vaan niitä "luukuttajia" esiintyä sen verran että itse viihdyn paremmin siellä oikealla kaistalla, mutta silloin satanen on toimivampi nopeus jos haluaa tasaisen keskinopeuden. Moottoripyörällä vasen kaista on ihan kiva, mutta silloin tulee helpommin ajettua "viidakon lakien" mukaan (päiväsakkonopeutta).
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/britannia-nostamassa-nopeusrajoituksia-moottoriteilla
CS2800:
Kahdeksaakymppiä saa ajaa vaikka olisi satasen rajoitus. Ei ole mikään peruste kahdeksankympin rajoitukselle se, että sitten voi halutessaan ajaa niinkin hitaasti, vaikka useimmat kuitenkin ajavat lujempaa.
Rajoitus on lain mukaan suurin sallittu ajonopeus, ja sen pitäisi olla niin korkea ettei 'maalaisjärjellä ajateltuna' tulisi mieleen ajaa ylinopeutta.
FARwd:
Ei. Kyse on ainoastaan siitä, että nykyiset vallitsevat nopeudet muutetaan laillisiksi.
Jostakin kumman syystä tämän "muutoksen" on arveltu parantavan talouden rattaiden pyörintää - samalla kun on toivottu/oletettu, että vallitseva nopeustaso ei nouse 10 mph.
Todellisuus on tietenkin toisenlainen. Vallitseva nopeustaso nousee samat 10 mph, jolloin valtion sakotuslaitos saa entiset tulot, ja talouden rattaat pyörivät hieman ripeämmin. Eli kaikki voittavat paitsi polttoaineesta(an) maksavat, ympäristön asukit ja lisäinvalidit.
EDIT: Britannia vaikuttaa olevan autoilun suhteen sosialidemokratia, jossa on tasapäistetty nopeudet kärrypoluilla ja moottoriteillä lähes samalle tasolle. Kyllä Thatcherilla olisi vielä tekemistä jos eläisi (täysivoimaisena).
drive: Rajoitus on lain mukaan suurin sallittu ajonopeus, ja sen pitäisi olla niin korkea ettei 'maalaisjärjellä ajateltuna' tulisi mieleen ajaa ylinopeutta.
Samalla myös promilleraja voitaisiin nostaa niin isoksi, ettei kenenkään maalaisjärjellä ajateltuna tulisi mieleen ajaa vieläkin kovemmassa kännissä. Kaikki autojen lastien painorajatkin voisi samalla nostaa niin isoiksi, ettei kukaan maalaisjärjellä ajatteleva uskaltaisi ajaa sen kovemmalla lastilla. Valomääräyksetkin voisi säätää sellaisiksi, että sen enempää valoa ei kukaan maalaisjärkevä enää kehtaisi nokalle ja katolle asentaa. Ja niin edelleen. Tuohan on aivan loistava idea.
Minä en halua pestä hampaitani niin pitkään kuin hammaslääkärit suosittelevat. Nyt pesen kaksi kertaa kaksi minuuttia joka päivä. Jos pesenkin vain kerran päivässä ja minuutin kerrallaan, säästän kolme minuuttia per päivä, liki 20 tuntia vuodessa, puolisentoista kuukautta elämäni aikana. Jos joku haluaa roikkua hammasharjan varressa yli kuukauden niin siitä vaan, mutta minulla on elämässäni mutakin tekemistä. Ja kun nyt innostuin ideoimaan, niin minäpä alankin nukkua vaikka tunnin vähemmän joka yö. Se tekee jo yli kaksi vuotta lisää aikaa elämääni. Ja on huomioitava että nuo ovat lisäystä valveillaoloaikoihin, joten oikeastaan saan hammaspesusta tehollista lisäaikaa yli kahta kuukautta vastaavan ajan ja nukkumisideastani noin kaksi ja puoli vuotta. Eikä kummallakaan aikaa säästävällä idealla ole mitään haittaa kunhan vaan muistaa jättää ne huomiotta. No niin, siitä sitten ihmettelemään että kuinka minä voin verrata asioita tuolla tavalla, eihän hammasharjalla voi ajaa.
Tietenkin tieosuuksia erikseen tarkastellessa löytyy paljon tieosuuksia joilla rajoitus voisi olla nykyistä isompi ilman että siitä olisi mitään ikäviä seurauksia, mutta ajansäästöä sellaisten perkaamisesta ei tule. Ne ovat yksittäistapauksia joilla ei ole merkitystä kokonaisuuteen. Jos aiotaan sada sellaisia ajansäästöjä mistä kommenteissa on laskeskeltu, niin sitten koko rajoitusjärjestelmän pitäisi muuttaa radikaalisti, eli skaalaa pitäisi nostaa. Se vasta nostaisi liikenteen keskinopeutta, ja silloin riittävän moni pääsisi täällä puhuttuihin aikasäästöihin ja silloin vasta tulisi sitä kaivattua tehokkuutta siinä mittakaavassa, että se alkaisi näkyä koko kansantaloudessa. Silloin myös liikenteen uhrimäärän kasvu olisi helposti laskettavissa etukäteen, mutta siitä puolesta en ole huomannut kunnon keskustelua. En minä väitä että se asia romuttaisi rajoitusten nostoajatuksen, mutta sanon että ei kannata ottaa kovin vakavasti mielipiteitä, joiden esittäjä ei ymmärrä kokonaisuutta tai jättää tarkoituksella siitä tärkeän osan käsittelemättä.
mikahe:
Polttoaineessa on paljon veroja ja kukaan ei voi kiistää etteikö se olisi iso bisnes. Mitä kovempaa saa ajaa sitä paremmin tehokkaat auto myyvät. Mitä enemmän bensaa poltetaan sitä isompi liikevaihto, sitä se "talouden rattaat" tarkoittaa. Ei sitä että säästää aikaa muutaman minuutin matkalla liikennevaloihin. Yksikin (jonkun muun ajama) kolari tärvelee koko nopeudennostossa saavutetun ajansäästön ja vie sen lisäksi ylimääräistä aikaa (myöhästyminen).
129 km/h vs. 113 km/h säästää aikaa 3,5 minuuttia 50 kilometrin matkalla. Helppo laskea, se tekee 42 sekuntia /10 kilometrin matkalla. Pienikin ruuhka tekee tarpeettomaksi syöttää liikennettä suurella nopeudella pullonkauloihin. Näin minä sen olen ajatellut, siksi minulla riittää kärsivällisyyttä ajella rauhallisesti.
drive:
Kahdeksaakymppiä pitää ajaa jos ajaa kuorma-autoa tai vetää peräkärryä. Jos haluaa ajaa satasta pitää nämä silloin ohittaa, ja hyviä ohituspaikkoja on jotakuinkin harvoin. Satasen rajoituksella myös vastaantulevat tulevat nopeammin vastaan tiukentaen ohituspaikkoja.
Tiekohtainen 80 km/h tarkoittaa usein että pusikkoa ei ole raivattu kovin leveältä alalta, ja että pientareet kevyelle liikenteelle ovat vain valkoinen maaliviiva.
Ja kerrattakoon vielä sekin että liikenteessä on muitakin kuin vain hän joka kokee että juuri hänen omaa ajeluaan rajoitetaan. Motoristeistä ne joilla on meluputket (tunnetaan myös tehoputkina tai slipareina) ovat paras esimerkki siitä miten vähän ajatellaan tai piitataan oman toiminnan vaikutuksesta muihin.
CS2800:
Nykyisin perusmallien tehot riittävät helposti ainakin 150 km/h nopeuksiin. Itselläni ei olisi minkäänlaista tarvetta ostaa tehokkaampaa autoa Suomessa, vaikka nopeuksia nostettaisiin kautta linjan neljäsosalla. Eniten tehokkaita autoja olen nähnyt paikoissa, joissa ei ole mahdollisuutta ajaa lujaa.
TeeCee:
Johtaako maalaisjärki aina kohtuuttomuuksiin? Pystyvätkö vain asiantuntijat asioiden järkiperäiseen arvioimiseen?
Mihin perustuu usein esitetty väite, että nopeuden lisääminen ei merkitse ajansäästöä? Miksi sitten on otettu käyttöön autot? Eivätkö hevoskärryt riittäisi? Tai kävelykengät ja sateenvarjo?
Jos nopeusrajoituksia ei olisi, ajaisivatko ihmiset koko ajan tuhatta ja sataa olosuhteista riippumatta? Näinhän joskus väitetään.
Nyky-yhteiskunnassa lähdetään yhä enemmän siitä olettamuksesta, että ihmisillä ei ole omaa harkintaa ja malttia, ja siksi he tarvitsevat 24 tuntia vuorokaudessa ohjausta ja kontrollia ja rangaistuksen uhkan. Tämän periaatteen toteuttamisessa on se ikävä puoli, että ihmiset todella alkavat toimia odotetun kaltaisesti. Kun joka asiasta määrätään ylhäältä päin, ihmiset kadottavat luontaisen kykynsä arvioida asioita itse ja toimia oma-aloitteisesti. He ovat kuin robotteja, jotka tottelevat sokeasti käskijäänsä. Jos kukaan ei ole käskemässä, he harhailevat kuin sokea kanalauma. Lopulta he suorastaan vaativat, että heitä pitää jonkun käskeä ja määrätä ja kontrolloida. Kontrollipolitiikalla luodaan ihminen, joka kaipaa kontrollia. Tämä sopii erittäin hyvin niille, jotka käyttävät valtaa yhteiskunnassa. Ovet diktatuurille ovat auki.
Olen sitä mieltä, että ihmiset eivät ajaisi tuhatta ja sataa, vaikka nopeusrajoituksia ei olisi lainkaan. Olen havainnut tämän omalla kohdallanikin "virtuaaliolosuhteissa", joissa legaaliset pidäkkeet ovat olleet vähäiset. En ole siitä huolimatta ajanut tolkutonta nopeutta.
Tarkoitan tilannetta, jossa ajan erittäin hiljaisella syrjäisellä maantiellä, jossa poliisin tutkaan ajamisen todennäköisyys on pieni mutta ei olematon. Lisäedellytys on sopivan "antaa mennä" -mielentilan saavuttaminen eli yhdentekevä suhtautuminen siihen, tuleeko sakko tai meneekö ajokortti tai joutuuko saman tien putkaan. Tällaisessa tilanteessa ja tällaiseen ajatusmaailmaan vajonneena voi painaa kaasun pohjaan ja ajaa niin kovaa kuin auto kulkee. Jos on jo ylittänyt ajokortin menettämiseen tai syytteeseen törkeästä liikenteen vaarantamisesta johtavan nopeuslukeman, niin miten tilanne siitä enää pahenee. Joten ei muuta kuin hanaa. Kovaa ajaminen voi olla niin stimuloivaa, että vauhdista nautiskelu tuntuu riskin arvoiselta. Mitäänhän ei tässä maailmassa saa ilmaiseksi.
On kuitenkin olemassa pidäkkeitä, jotka voitaneen katsoa maalaisjärkeen kuuluvaksi. Tärkein hillitsevä tekijä ainakin minun kohdallani on se, että en halua kuolla tai vammautua liikenneonnettomuudessa. Pelkkä ajatus törmäämisestä kovalla nopeudella johonkin esteeseen tuntuu epämukavalta. Kun luut katkeilevat ja sisäelimet repeilevät ja kasvot murskaantuvat, siitä aiheutuu todennököisesti sietämätöntä kipua ellei heti kuole tai mene tajuttomaksi. Sattuuhan jo pieni haava sormessa. Kuka tällaista haluaisi kokea? Kovin houkuttelevalta ei myöskään tunnu ajatus siitä, että viettäisi loppuikänsä pyörätuolissa tai sängyssä halvaantuneena. Nämä ovat todellisia uhkatekijöitä. Sakoista ja ajokortin menettämisestä toipuu, mutta liikenneonnettomuus voi johtaa elinikäiseen rangaistukseen.
Eräs sukulaiseni ajoi kolarin 18-vuotiaana juuri ajokortin saatuaan. Hän on nyt 67-vuotias, ja arvet näkyvät edelleen hänen kasvoissaan. Auton tuulilasista peräisin olevia lasinsirpaleita on kiertänyt hänen kehossaan kymmenet vuodet, ja niitä on tullut esille mitä ihmeellisimmistä paikoista kuten varpaista vaikka sirpaleet päätyivät verenkiertoon kasvojen alueella olevista haavoista. Hänen sisarensa oli vähällä kuolla onnettomuudessa, ja hänellekin jäi pysyviä arpia ja vammoja onnettomuuden seurauksena. Hän lensi autosta ulos tuulilasin läpi. Kuski lensi ulos vain puoliksi ja juuttui ratin ja tuulilasin yläreunan väliin.
Menin kerran Englannissa uteliaisuuttani kolaripaikalle katselemaan, kun kolari sattui tapahtumaan aivan asuinpaikkani vieressä. Onnettomudessa jäätelöauto oli osunut kaistaa vaihdettaessa toiseen autoon jolloin sen suunta oli muuttunut niin, että se oli törmännyt tien varressa olevaan puuhun. Vaikka kukaan ei kolarissa kuollutkaan, järkytyin näkemästäni. Pahemmin loukkaantuneelta jäätelöauton matkustajalta oli katkennnut kylkiluita, ja hän oli sekavassa puolitajuttomuuden tilassa auton takaosassa. Hän ulisi ja valitti karmealla äänellä, kun ambulanssimiehet saattelivat hänta autosta ulos. Mietin, miten onnettomuus muuttaa tilanteen sekunnissa. Ensiksi autossa on kaksi miestä, jotka juttelevat ja naureskelevat. Sitten yhtäkkiä täysin yllättäen tapahtuu jotain, joka muuttaa sekunnissa kaiken. Tapahtuman jälkeen autossa onkin kaksi pahasti loukkaantunutta ihmistä, jotka eivät enää jatka kesken jäänyttä keskusteluaan vaan ulisevat tuskasta ja kuolemanpelosta.
Eivät loukkaantumisiin tai kuolemiin johtavat liikenneonnettomuudet todellakaan ole vähäpätöisiä pikkujuttuja. Mutta ei niihin vedoten pidä mitään diktatuuriakaan perustaa. Olen itse aikoinaan ajanut polkupyörällä kolarin, joka johti tikkejä vaativiin haavoihin, kudosten alaiseen verenvuotoon (verta punkteerattiin pitkällä neulalla), aivotärähdykseen, kallonmurtumiin, muistinmenetykseen ja sairaalassa vietettyyn aikaan sekä kuukauden taukoon koulunkäynnissä. Ja tämän päälle tuli erilaisia jälkiseurauksia. Tästä kokemuksesta huolimatta en käytä pyöräillessä kypärää enkä vaadi lapsiani käyttämään sitä enkä kannata kypäräpakkoa.
Uskon, että ihmisten luontainen itsesuojeluvaisto rajoittaisi ajonopeuksia silloinkin, vaikka nopeusrajoituksia ei olisi. Ei tavallinen ihminen halua pelätä koko ajan henkensä puolesta ajaessaan autoa. Ajamisen täytyy tuntua turvalliselta ja huolettomalta. Tämä asia hillitsee automaattisesti nopeudet järkevälle tasolle suurimmalla osalla kuljettajista. Poikkeuksia ovat alkoholin sumentamat kuskit, joiden harkintakyky ei toimi. Samoin poikkeuksia ovat nuoret kokemattomat kuljettajat, jotka eivät osaa arvioida riskejä oikein. Ja poikkeuksia ovat myös ihmiset, joille riskirajoilla toimiminen on elämäntapa eli arkipäivän "rallikuskit". Ja poikkeuksia ovat myös muut ihmiset tilanteissa, joissa jokin epätavallinen tekijä saa heidät tilapäisesti ottamaan riskejä, joita he eivät normaalisti ottaisi. Myönnän, että tällaiset odottamattomat ja yllättävät tekijät vaikuttavat joskus myös minun ajamiseeni.
Marginaalinen "liian kovaa" ajavien ryhmä saataisiin hidastamaan vauhtiaan niin yksinkertaisella keinolla kuin autoihin asennettavalla nopeudenrajoittimella. Miksi autojen pitää kulkea kovempaa kuin niillä saa ajaa? Miksi kaikissa henkilöautoissa pitää olla vakiovarusteena "järjettömän kovalla ylinopeudella ajamisen moodi"? Eikö sen voisi poistaa tarpeettomana ja turvallisuutta vaarantavana? Eihän muitakaan vaarallisia asioita saa vapaasti kaupata.
SO2001:
100 kilometrin matka
45 km/h, 2 tuntia 13 minuuttia
80 km/h, 1 tunti 15 minuuttia
100 km/h 1 tunti
120 km/h 50 minuuttia
150 km/h 40 minuuttia
200 km/h 30 minuuttia
250 km/h 24 minuuttia
Tuosta minä voin todeta että mopolla ei kannata mennä ellei ole pakko, ja jos on myöhässä niin kovimmilla nopeuksilla ei säästä paljoa aikaa. Yleensä liikennevalojen vaikutus taajamassa on merkittävä tekijä ajankäytössä.
SO20001:
Tuo olisi ollut tyylikkäämmin muotoiltu jos olisit sanonut ettet halua tappaa tai vammauttaa ketään toista ihmistä.
CS2800:
Olet ymmärtänyt rajoitukset väärin. Se osoittaa suurimman sallitun, ei pakkonopeutta. Ajoneuvoyhdistelmillä ja kuorma-autoilla voi ajaa vaikka vain 70km/h, niinkuin henkilöautollakin. Sitten jos omasta sopivasta nopeudesta alkaa olla huomattavasti haittaa muulle liikenteelle, kannattaa nopeampia päästää ohi.
Pusikot vaihtelee vuoden mittaan mutta rajoitus on aina sama. Kannattaa käyttää omia silmiä ja harkintakykyä. Mitään takuu-nopeutta ei ole olemassa, vaikka nopeusrajoitusta oikeudessa sellaisena monesti pidetäänkin.
drive:
Samaa mieltä, mutta se yläraja on pakkoasia. Ylittäminen voi johtaa jopa ajokieltoon.
Samaa mieltä taas. Talvella on sitten vielä ne huonommat renkaat ja pimeys.
Minkälainen esimerkki sinulla tästä on mielessä? Haetaanko valtiolta amerikkalaistyyliin korvauksia siitä että rajoitus oli liian korkea?
CS2800:
Riippuu mihin on menossa. Tuo 100km on aika pitkä matka. 1,2km voi olla myös ihan hyvä vertailu. Mekoinen joukko kaupunkilaisia ei aja kuin muutaman kilometrin. Muutamat tulevat autolla töihin vain muutaman 100m matkan. Selitys tietenkin on, että he SAATTAVAT tarvita auta paivän aikana.
Miltä tuo taulukkosi näyttää 1,2km matkoihin suhteutettuna taajama-alueella jossa on max 50km/h?
Rätktäin:
Olennaista tuossa taulukossa on että työmatkaliikenteessä on vaikeaa hyödyntää ajansäästöä koska hitaammat saavuttavat koko sen ajan jonka seisoo jonon päässä. Tai maantiellä sen ajan jolloin odottaa ohituspaikkaa.
Vastaukseni taajama-ajoon löytyi kyllä jo, keskinopeus riippuu eniten liikennevaloista.
Se onkin kokonaan toinen kysymys miksi kuljetaan nolostumatta lyhyetkin matkat autolla, vaikka liikunta on panostamista omaan terveyteensä.
CS2800:
80 on sekin tilannenopeutena aivan liian kova, jos onnettomuus on sattuakseen. Sitä lähinnä tarkoitin. Minusta 100 on hyvä nopeus pääteille, hitaamminkin saa ajaa jos haluaa, mahdollisuus on silloinkin antaa tietä muille kun tietää itse menevänsä hitaammin.
Kaupunkiajon rajoitukset voivat olla alhaisia, koska kaupungeissa (jos nyt puhutaan oikeista kaupungeista joita Suomessa ei montaa edes ole) autoista ylipäänsä eikä myöskään niiden nopeudesta ole mainittavaa hyötyä.
Maantie ja tärkeät sisääntuloväylät ovat minusta eri asia. Se on ympäristö, johon autot on tehty ja jossa niistä on suurin hyöty.
Kyse onkin siitä, että toisaalla valitetaan auton kulutuksesta mutta toisaalla suurempikin kulutus on täysin sallittu. Siinä tuo nopeusteoriasi ontuu pahasti. Auto on nimenomaan taloudellisimmillaan ja myös kustannustehokkaimmaassa käytössä niiissä oloissa joissa sinä haluat puuttua autojen nopeuksiin kulutusperusteella. Tuokin melko syöppö Volvo vie maantiellä saman verran kuin taloudellisimman pään polttomoottoriautot kaupungissa.
Ei nyt oikein liity aiheeseen, mutta ihmettelen tuota nopeusvalintaasi. Tuolla vauhdilla joudut kuitenkin ohittelemaan rekkoja ym, eikä nopeutesi toisaalta riitä häiriöttömiin ohituksiin moottoritiellä. Itse valitsisin vauhdiksi joko 120 tai 80.
drive: Mitään takuu-nopeutta ei ole olemassa, vaikka nopeusrajoitusta oikeudessa sellaisena monesti pidetäänkin.
Ei oikeudessa pidetä suurinta sallittua nopeutta minään takuunopeutena. Se on vain raja minkä ylittävä nopeuden tuoma lisäriski on laitonta, joten onhan se ihan loogista että siihen puututaan oikeudessa.
Miksiköhän täällä ei ole yksikään rekkakuski ihmetellyt ylipainojen sakottamisista, että mikä turvallisuustae se laillinen paino muka on, saahan sekin onnettomuuden sattuessa pahaa jälkeä aikaan. Joten miksi ihmeessä oikeudessa pidetään jotenkin pahana sitä että ajeltiin ylikuormalla?
AkiK:
Taisi olla drive joka oli kanssasi samaa mieltä että on ihan ok ajella "omaa nopeutta" (kunhan väistelee, vaikkei rekat mitään väistele) sen sijaan että pyrkisi menemään samaa nopeutta kuin kaikki muut (suurin sallittu ajonopeus huomioiden).
Tämä taitaa olla sitä kuuluisaa omenoiden ja päärynöiden vertailua. Yhden Volvon käyttö ei ole merkittävä tekijä kun puhutaan liikenteestä, eli sadoista tuhansista ajoneuvoista. Siksi verotusta käytetään ohjaamaan valintoja, ja esimerkkisi Volvolla ajava maksaa enemmän sekä hankintahinnassa että polttoaineessa ajoi sitten kaupungissa TAI maantiellä.
Ohituksiin luonnollisesti pitää kiihdyttää =>120, ja joskus pitää ohituspaikkaa odottaessaan hidastaa =>90. Nopeudella 80 siirtyy rekat ohittamaan, ja nopeudella 120 joutuu vaihtelemaan kaistaa nopeampien vuoksi, tai hidastamaan kun vasen kaista jonoutuu. Olen kokeillut tuota @100 km/h ja se on nopeuksista kaikkein häiriöttömin.
Se on myös bussien ja pakettiautojen suurin sallittu ajonopeus. Toki jos useita 100 km/h ajaa peräkkäin tulee ohituspaikkojen valinta vaikeammaksi. Ja vasemmalta pääsee aina (ellei siellä ajeta turvaväleistä piittaamatta ) ohi, eli se ei häiritse henkilöauto- tai moottoripyöräliikennettä.
CS2800:
Eihän nyt ollut kyse Volvosta, vaan siitä että toisessa ympäristössä (kaupunki) auto saa kuluttaa mitä vain mutta toisessa ympäristössä (maantie) niiden nopeutta pitäisi rajoittaa jotteivat ne kuluttaisi paljoa, vaikka tuokin on vähemmän kuin kulutus kaupungissa.
Tuon sinun perustelusi mukaan voidaan aivan huoletta ajaa kovempaa. Jokainen maksaa veroina aivan siinä suhteessa mitä auto syö. Ja pakkohan ei nykypolitiikan viisaiden mielestä kenenkään ole ajaa, aina voi muuttaa Helsingin keskustaan ja luopua autosta.
Ja voihan ajatella niinkin, että jos ei ole varaa ajaa moottoritienopeutta tai ostaa siihen tarkoitukseen taloudellista autoa, on moottoritien ja useimpien muidenkin isojen teiden vieressä aina myös toinen tievaihtoehto, jossa nopeus on yleensä 60-80. Jatkossa jos tiemaksut jotenkin toteutuvat, tulee "köyhempi" liikenne joka tapauksessa ohjautumaan noille reiteille. Minä yleisesti vastustan tiemaksuja, mutta henkilökohtaisesti niistä olisi vain hyötyä. Olisi paremmin tilaa ajella.
AkiK:
Otittepa hyvän esimerkin, tähän on pakko tarttua ;-)
Kaupunkilaisten ja muiden luontoa pelkäävien (eli Vihreiden) asiaa tässä tosiaan ajetaan. Kaupunkilainen Volvoilija maksaa ns. kulutuspohjaista ajoneuvoveroa saman verran kuin maalla ajeleva Volvoilijakin, vaikka kulutuseroa olisi todellisuudessa litratolkulla sadalle.
(eikä kummankaan vero korreloi vähääkään todellisen päästön kanssa, joka riippuu ajomäärästä )
Volvolla on tässä siitäkin hyvä esimerkki, että sellaisella on normikulutuksen merkittäväkin alittaminen pitkän ajan keskiarvona erittäin helppoa.
Nyt olen ajanut erimerkkisellä dieselillä muutaman tuhat km, ja normin alittaminen vaatii ihan oikeasti auton tavoille opettelua eikä Volvolla litran alle normin ajava tunnu enää pääsevän kuin hädin tuskin desin alle EU-normin (joka on tosin nelisen litraa pienempi kuin bensaVolvolla)