Kerrotko Rätkätin, paljonko aikaa liikenteessä voi nykyistä enemmän käyttää ilman, että siitä aiheutuu oleellista vahinkoa?
Tuskinpa vain kukaan viettää liikenteessä kauemmin kuin on ihan pakko. Kaikkia asioita pyritään tässä maailmassa rationalisoimaan. Jos ennen rakensin talon 8kk ja nyt sen saa tehtyä 3kk niin ihan hyvä. Menetelmiä on parannettu. Samoin liikenteessä junanratoja oiotaan ja tunneleita rakennetaan ja lentone on keksitty ja samoin maantieliikenteessä temput on tehty. Kehitys ei pysähdy tähän vaan menee menojaan. Jos laivalle mentiin joskus Ameriikkaan, niin nyt lennetään, eikä kukaan enää puhu sen yhteydessä ajansäästöstä vaan tuo on itsestäänselvyys. Homma rationalisoitiin tekniikan innovaatioiden avulla. Ihan sama nyt ja tulevaisuudessa. En näe tarpeelliseksi puuttua liian tarkasti siihen miten joku viettää 10min tai on viettämättä.. tuo ei ole olennaista kokonaisuuden kannalta. Kaikenlaisia parannuksia tehdään koko ajan. Tekniset innovaatiot muuttavat maailman kulkua. Ennen jouduttiin käyttämään paljon aikaa kirjoituskoneilla räpläämiseen, sadoittain konekirjoittajattaria, ja postin kulkuun. Nyt jokainen tekee itse omat sähköpostinsa ja mitään postinkulkua ei pelkkien kirjeiden kuljettamiseen tarvita. Tuossakaan ei puhuta ajansäästöstä. Kun aikaa kuluu vähemmän johonkin toimintaan, niin mitään tyhjiötä se ei jätä, vaan tilalle tulee muita toimintoja ja tehtävät vaihtuvat. Ne sadat konekirjoittajattaret tekevät jotain muuta "hyödyllisempää". Mitään aikaa ei kuitenkaan loppujen lopuksi säästy. Kaikesta turhasta yritetään päästä eroon ja se on rationalisointia. Näin on ollut aina. Ennen aasin ja auran kanssa käännettiin peltoa, nyt traktoreilla ja pellot vain ovat suurentuneet mahdottomasti samoin kuin sadotkin. Maanviljelijöitä ei enää tarvita laumoittain. Entiset maanliljelijät menivät tehtaisiin ja nykyään ne ovat internet-hommissa tai jossain muualla (kortistossa).
Minusta loma ja rahat ovat samalla tavalla ajassa liikkuvia asioita kuin muutkin. Niistä on hyötyä juuri siinä hetkessä kun niitä tarvitsee, ei milloinkaan muuten.
Väitän että meni uskonnon puolelle, mutta kysäisen kuitenkin:
Etkö koskaan säästä rahaa, eli mielestäsi sen kumulointia pankkitilille ei tarvita? Entä lomat, oletko sellaisessa asemassa että vain sinä itse päätät lomasi ajankohdasta? Et varaa etukäteen matkoja, etkä kirjaa sitä hyvissä ajoin kalenteriin?
Tai mistä saat rahaa juuri sillä hetkellä kun tarvitset sitä jos sinulla ei "milloinkaan muuten" ole rahaa syystä että siitä ei ole hyötyä?
Kaikkia asioita pyritään tässä maailmassa rationalisoimaan. Jos ennen rakensin talon 8kk ja nyt sen saa tehtyä 3kk niin ihan hyvä. Menetelmiä on parannettu. Samoin liikenteessä junanratoja oiotaan ja tunneleita rakennetaan ja lentone on keksitty ja samoin maantieliikenteessä temput on tehty. Kehitys ei pysähdy tähän vaan menee menojaan.
...
Mitään aikaa ei kuitenkaan loppujen lopuksi säästy. Kaikesta turhasta yritetään päästä eroon ja se on rationalisointia.
Eli puhut samasta asiasta kuin muutkin, mutta käytät hienommalta kuulostavaa termiä. Ajan säästö terminä ei kelpaa, siksi keskustelu ei etene. Ei, vaikka rationalisoinnissa säästyy aikaa muuhun toimintaan.
Vetoat välillä mensaan välillä Stephen Hawkinsiin vaikka oma äly puuttuu. Ei äly tartu. Se on synnyin lahja.
Aivan oikein .. juuri siksi, kun minun oma älyni puuttuu, niin vetoan älykkäämpiin. Eikös tuo ole ihan hyvä valinta?
Minun mielestäni ei osoita kovin suurta älynlahjaa alkaa veivaamaan toisten ominaisuuksista ja kaikenlainen "haukkuminen" on kyllä todella matalaotsainen vaihtoehto liikennepalstalla. Joskus jo mainitsinkin, että kun äly ja sanat loppuvat, niin alkaa asiaton suunsoitto. Noinko matalaa tämä on? Onneksi kuitenkin olen huomannut, että täällä on kuitenkin joitakin, jotka pystyvät keskustelemaan suhteellisen asiallisestikin vaikka aihe olisikin hieman hankalampi ja/tai abstraktimpi.
Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta jonkinlaisia käyttäytymisen alkeita olisi toivottavaa olla.
Eli puhut samasta asiasta kuin muutkin, mutta käytät hienommalta kuulostavaa termiä. Ajan säästö terminä ei kelpaa, siksi keskustelu ei etene. Ei, vaikka rationalisoinnissa säästyy aikaa muuhun toimintaan.
Elikkä, kun käyt työmatkalla vaikkapa Oslossa, niin sanot meneväsi sinne lentäen siksi, että säästät aikaa ja ehdit paneutua joihinkin muihin asioihisi säästyneen ajan puitteissa. Hieno juttu. Veikkaan kuitenkin, että lentäminen on pikemminkin itsestäänselvyys kuin vaihtoehto. Todellisuudessa ei käy laiva/juna/auto vaihtoehdot edes mielessä. Kyse on lähinnä normaalirutiinista eikä varsinaisesti ajansäästöstä. Se, että mistä hotellisi valitset on niin ikään asioiden sujuvuuden ja hinnan/laadun/sijainnin kannalta ajateltuna merkityksellistä. Ajansäästö ei varmaankaan ole päällimmäisenä.
Kun aikaa kuluu vähemmän johonkin toimintaan, niin mitään tyhjiötä se ei jätä, vaan tilalle tulee muita toimintoja ja tehtävät vaihtuvat. Mitään aikaa ei kuitenkaan säästy, vaan entiset hommat korvaantuvat uusilla hommills - ovako ne uudet sitten kaikki ihan tärkeitä ja tarpeellisia sillä nekin korvataan ennen pitkää jollain muulla. Aika kuluu aina, teitpä sitten mitä tahansa.
Autolla ajaminen itsessään on todella puuduttavaa hommaa ja siksi kirjoittelenkin näillä palstoilla mieluummin liikenteestä kuin autoista. Liikenteen sujuvuus olisi tärkeää ja tekisi liikenteestä myös ongelmattomampaa. Kaikenlainen takkuaminen ja omien liikennesääntöjen käyttäminen vain hankaloittaa kulkemista. Siksi kannatan sääntöjen noudattamista ja nopeusrajoitusten puitteissa pysymistä. Lisäksi saavutetaan parempi turvallisuus ja kolareiden ruuhkauttamat tiet vähenevät. Kuten tuli sinun toimestasi todettua niin n.60km/h liikenne on kaikkein joutuisinta. Tietenkin tyhjät tiet olisivat vielä parempia, mutta kun en öisin liiku - onneksi.
Elikkä, kun käyt työmatkalla vaikkapa Oslossa, niin sanot meneväsi sinne lentäen siksi, että säästät aikaa ja ehdit paneutua joihinkin muihin asioihisi säästyneen ajan puitteissa. Hieno juttu. Veikkaan kuitenkin, että lentäminen on pikemminkin itsestäänselvyys kuin vaihtoehto. Todellisuudessa ei käy laiva/juna/auto vaihtoehdot edes mielessä. Kyse on lähinnä normaalirutiinista eikä varsinaisesti ajansäästöstä. Se, että mistä hotellisi valitset on niin ikään asioiden sujuvuuden ja hinnan/laadun/sijainnin kannalta ajateltuna merkityksellistä. Ajansäästö ei varmaankaan ole päällimmäisenä.
Jokin kulkuneuvo tosiaan on tietyillä matkoilla usein itsestäänselvyys ilman vaihtoehtojen harkintaa, mutta se ei liity mitenkään käsiteltävään aiheeseen.
Oletetaan selvyyden vuoksi, että ajomatkaan kuluu aikaa 10 minuuttia enemmän tai vähemmän riippuen ajonopeudesta. Tuossa on silloin kyseessä ajansäästö/säästämättömyys, jolla on 10 minuutin merkitys riippumatta siitä, onko kulkija harkinnut matkan tekemistä auton sijaan lentokoneella, junalla, linja-autolla, polkupyörällä, mopolla, kävellen, rullalaudalla tai jollain muulla tavalla. Puhumattakaan siitä, että jättäisi matkan kokonaan tekemättä.
Tämä on niin yksinkertainen asia, ettei minua kiinnosta mensan testit. Armeijasta sain palikkatestin läpi ja se minulle on elämässä riittänyt. Mensan sivuilta oli mukava lukea, että huippuälykkäät saattavat pärjätä vähän hitaampia kavereita huonommin elämässä. Minua ei siis kiinnosta älyykkyyteni, vaan pärjäämiseni.
Kun aikaa kuluu vähemmän johonkin toimintaan, niin mitään tyhjiötä se ei jätä, vaan tilalle tulee muita toimintoja ja tehtävät vaihtuvat.
Ei kukaan muu kuin sinä ole mistään tyhjiön syntymisestä puhunutkaan. On todettu, että säästynyt aika käytetään johonkin mielekkäämpään tarkoitukseen kuin autolla ajamiseen. Eli arkista toimintaa siis rationalisoidaan tehostamalla liikkumista ja hyödyntämällä se muissa asioissa.
Tämä on niin yksinkertainen asia, ettei minua kiinnosta mensan testit. Armeijasta sain palikkatestin läpi ja se minulle on elämässä riittänyt. Mensan sivuilta oli mukava lukea, että huippuälykkäät saattavat pärjätä vähän hitaampia kavereita huonommin elämässä. Minua ei siis kiinnosta älyykkyyteni, vaan pärjäämiseni.
Eiköhän tuo kaikinpuoleinen testaaminen jo saa jäädä, kun minuakaan ei erityisemmin se alue viehätä.
Oletetaan selvyyden vuoksi, että ajomatkaan kuluu aikaa 10 minuuttia enemmän tai vähemmän riippuen ajonopeudesta. Tuossa on silloin kyseessä ajansäästö/säästämättömyys, jolla on 10 minuutin merkitys riippumatta siitä, onko kulkija harkinnut matkan tekemistä auton sijaan lentokoneella, junalla, linja-autolla, polkupyörällä, mopolla, kävellen, rullalaudalla tai jollain muulla tavalla. Puhumattakaan siitä, että jättäisi matkan kokonaan tekemättä.
Tietenkin 10min on 10min - ihan selvä asia. Rekkakuski ajaa satamaan laivalle ja on siellä ajatellun 40min sijaan 50min aikaisemmin ja panee tupakaksi ja mietti, että onkohan "möttönen" jo ehtinyt satamaan, että voisi rupatella. Ihan tärkeä juttu. Laiva ei kuitenkaan lähde yhtään sen aikaisemmin. Kiireet ja kiireet.
Kun tämä palsta alkoi, että "Mieti montako tuntia istut turhaan tien päällä.", niin ilman muuta on kyseessä keskustelu, jolla saa turhat tunnit pois. Mikäli turhat tunnit voisi puristaa pois, niin ne olisi puristettu jo ajat sitten pois. Pikemminkin on niin päin, että viranomaiset olisivat pakollisten ajotaukojen ja yleisen turvallisuuden mukaan lisäämässä ns. turhia lakisääteisiä tunteja tien päällä. Jos turha tunti pystytään vähentämään pysyvästi, niin se otetaan aivan taatusti aikatauluttamisessa huomioon ennen matkalle lähtöä ja se on sitten käytäntö siitä eteenpäin eikä enää varsinainen ajansäästö. Tapahtumana tuo on rationalisointia. Tuo 10min on satunnaista vaihtelua ja joskus voi "säästää" 10min ja joskus hävitä aivan saman ajan.
Tietenkin 10min on 10min - ihan selvä asia. Rekkakuski ajaa satamaan laivalle ja on siellä ajatellun 40min sijaan 50min aikaisemmin ja panee tupakaksi ja mietti, että onkohan "möttönen" jo ehtinyt satamaan, että voisi rupatella. Ihan tärkeä juttu. Laiva ei kuitenkaan lähde yhtään sen aikaisemmin. Kiireet ja kiireet.
Voi olla niinkin, kuten työkaverilleni kävi. Kun tämä ajoi autonsa laivaan, luukku vedettiin samantien kiinni. Todennäköisesti parin minuutin myöhästyminen olisi tarkoittanut samaa kuin puolen vuorokauden myöhästyminen.
Kun tämä palsta alkoi, että "Mieti montako tuntia istut turhaan tien päällä.", niin ilman muuta on kyseessä keskustelu, jolla saa turhat tunnit pois. Mikäli turhat tunnit voisi puristaa pois, niin ne olisi puristettu jo ajat sitten pois.
Johan juuri sanoit, ettei kehitys mihinkään ole pysähtynyt.
Pikemminkin on niin päin, että viranomaiset olisivat pakollisten ajotaukojen ja yleisen turvallisuuden mukaan lisäämässä ns. turhia lakisääteisiä tunteja tien päällä.
Tietysti tuollaistakin tapahtuu. Mutta rakennetaan edelleen entistä parempia teitä. Muurla-Lohja saatiin valmiiksi se tuo 10-15 minuutin säästön ajoaikaan. Kohta alkaa Kotkan seudulla vastaavan osuuden rakentaminen. Varmaan muitakin kohteita on.
Jos turha tunti pystytään vähentämään pysyvästi, niin se otetaan aivan taatusti aikatauluttamisessa huomioon ennen matkalle lähtöä ja se on sitten käytäntö siitä eteenpäin eikä enää varsinainen ajansäästö.
Nimenomaan säästö siirtyy pysyvästi muihin toimintoihin. Ainakin kannattavuuslaskelmissa ajansäästöä arvioidaan pitkälle tulevaisuuteen. Ei se lopu tien valmistumiseen. Eli säästöllä alkaakin olla merkitystä, kun sitä vuodesta toiseen kertyy.
Tapahtumana tuo on rationalisointia.
No rationalisoidaan sitten ajomatkoja, jos se kuulostaa paremmalta kuin ajan säästäminen. Ihan sama.
Tuo 10min on satunnaista vaihtelua ja joskus voi "säästää" 10min ja joskus hävitä aivan saman ajan.
Jos matkaan kuluu tunti ja siitä saadaan puristettua 10 minuuttia pois rationalisoimalla ajonopeutta, satunnaisvaihtelu ei tilannetta mihinkään muuta. Lähtötilanteessa vaihtelun myötä matkaan kuluu 60 +-10 minuuttia, mutta rationalisoinnin jälkeen 50 +-10 minuuttia.
Etkö koskaan säästä rahaa, eli mielestäsi sen kumulointia pankkitilille ei tarvita? Entä lomat, oletko sellaisessa asemassa että vain sinä itse päätät lomasi ajankohdasta? Et varaa etukäteen matkoja, etkä kirjaa sitä hyvissä ajoin kalenteriin?
Tai mistä saat rahaa juuri sillä hetkellä kun tarvitset sitä jos sinulla ei "milloinkaan muuten" ole rahaa syystä että siitä ei ole hyötyä?
Oikeastaan tämä juttu on enemmän Rätkättmelle, mutta vastaan nyt sinulle.
En missään tietääkseni sanonut, etteikö minulla olisi rahaa säästössä. Minusta rahalla sinänsä ei vain ole mitään arvoa muulloin kuin silloin kun sitä johonkin käyttää, ts rahalla on käyttöarvo. Tuo käyttöarvo voi olla iso tai pieni aivan riippuen siitä mihin sen käyttää.
Samoin on ajan kanssa. Jos aikansa käyttää hyvin, jostain turhemmasta esim. liikenne säästetyllä ajalla on iso arvo. Rätkättimen mukaan näin ei voi olla, vaan kaikki pätkissä säästetty aika menee hukkaan esim Akua lukiessa. Minusta tuo ajatus on täysin älytön.
Lomien suhteen on aivan sama juttu. Lomalla on arvoa silloin kun on lomalla. Koko ajatus lakisääteisistä lomista perustuu työn tehostamiseen, mikä kyllä on Suomessa unohdettu jo ajat sitten. Täysin päinvastoin kuin Rätkätin, lainsätäjä on ajatellut että kannattaa säätää vuosilomalaki koska ihmiset saadessaan pätkittäistä omaa aikaa pystyvät toimimaan muun ajan töissä tehokkaammin ja pysyvät pidempään terveinä eli ovat työkykyisiä veronmaksajia. Rätkättimen logiikan mukaan näin ei voi olla, tuo on täysin hukkaan heitettyä hänen mukaansa. Eihän se lomakaan mihinkään säästöön jää kun se hetki on eletty?
Minusta mielivaltaisen alhaisia rajoituksia on kokonaisuutta ajatellen aika vähän. Talvella tilanne on huonompi.
80km/h päätiellä on mielivaltaisen alhainen ruuhka ajan ulkopuolella eli suurimman osan ajasta. Minun on vaikea ymmärtää sellaista, että kääntyessäni "valtatieltä" kapeammalle ja mutkaisemmalle kantatielle nopeusrajoitus nousee 80km/h => 100km/h.
Herbert:
Täytyy muistaa, että teoriassa tien välityskyky on n. 60 km/h nopeudella suurin.
Mitä tuollaisella tiedolla tekee? Itselleni ainakin tulee hyvin harvoin tilanteita joissa tien teoreettinen välityskyky on koetuksella eikä ruuhkassa nopeusrajotuiksella ole mitään merkitystä, kun jonot liikkuvat sitä vauhtia mitä käytännössä on mahdollista.
Herbert:
Ajoneuvomäärän vähentyessä voidaan nopeutta nostaa. Käytännössä tilanne on toinen, koska turvavälit eivät ole turvallisuuden edellyttämällä tasolla, joten nopeuden nosto ei alenna välityskykyä. Mutta tämä tapahtuu siis turvallisuutta ulosmittaamalla. Ratkaisuna voisi olla muuttuvat rajoitukset, mutta käytännössä niitä ei useimille teille tulla rakentamaan.
Ilmeisesti et Herbert autoile ruuhka Suomen ulkopuolella?
Herbert:
Yleisin jonon vetäjä on raskas ajoneuvo. Siihen onkin paha puuttua. Ja koska siihen ei voi puuttua, henkilöauton ajamiseen jonon keulalla vastaavalla nopeudella on yhtä vaikeata puuttua. Yleensä siitä ei edes olisi hyötyä, koska jono saavuttaisi pian rekan.
Puuttumisesta en tiedä, mutta ehkä jonkinlainen mielipidevaikutus olisi paikoillaan. Jos suomalainen juntti saataisiin ymmärtämään, että takaa tulevan nopeamman ohitse päästäminen ei ole millään tavalla häneltä itseltään pois, niin autoilu olisi kaikille paljon mukavampi kokemus.
Herbert:
Noita selvästi hitaammat ovat minusta niin suuria harvinaisuuksia, ettei niistä voida liikenteen ongelmina puhua. Tämä siis 30-35 tkm vuosittaisen ajomäärän perusteella arvioituna. Ylinopeutta tavan vuoksi käyttävät varmaan kokevat asian toisin pienemmälläkin ajomäärällä.
100-alueella raskas liikenne luonnollisesti on suurin tulppa, mutta 80-alueella löytyy ihan riittävästi niitä joiden nopeus vaihtelee 70-75 välillä ja se on hyväkuntoisella päätiellä naurettavan alhainen nopeus.
Ilmeisesti tuo 35tkm vuotuinen ajomääräsi on hankittu etelä Suomen ruuhkaisilla teillä.
Herbert:
Tuskinpa ripeä ohitus kuitenkaan turvallisen matkanteon edellytys on.
Ainakin sujuvan matkanteon kannalta näin on.
Herbert:
Tiehallinnolla (nyk. Liikennevirasto) on tarkat ohjeet rajoitusten asettamisesta. Mielivaltaa käytetään siis vain harvoin.
Olisikohan ohjeiden tulkitsijoissa sitten eroja. Oletko koskaan ajanut esim. Seinäjoelta Lapuan suuntaan vt19? Tasainen ja leveä tie, koko matkalta valaistu ja lähes asumattomalla seudulla on 80km/h rajoituksella pilattu.
Herbert:
Ruotsissa kännykän käyttö lienee edelleen sallittua.
Tietenkin 10min on 10min - ihan selvä asia. Rekkakuski ajaa satamaan laivalle ja on siellä ajatellun 40min sijaan 50min aikaisemmin ja panee tupakaksi ja mietti, että onkohan "möttönen" jo ehtinyt satamaan, että voisi rupatella. Ihan tärkeä juttu. Laiva ei kuitenkaan lähde yhtään sen aikaisemmin. Kiireet ja kiireet.
Voi olla niinkin, kuten työkaverilleni kävi. Kun tämä ajoi autonsa laivaan, luukku vedettiin samantien kiinni. Todennäköisesti parin minuutin myöhästyminen olisi tarkoittanut samaa kuin puolen vuorokauden myöhästyminen.
Samoin kävi munulle Heathrowssa. Oma moka. Hieman marginaalia kannattaa pitää.. se on viisasta.
Herbert:
Kun tämä palsta alkoi, että "Mieti montako tuntia istut turhaan tien päällä.", niin ilman muuta on kyseessä keskustelu, jolla saa turhat tunnit pois. Mikäli turhat tunnit voisi puristaa pois, niin ne olisi puristettu jo ajat sitten pois.
Johan juuri sanoit, ettei kehitys mihinkään ole pysähtynyt.
Tyhmä kun olen (kuten on todettu) niin miten tämä liittyy kehityksen pysähtymiseen? Kehitys ei edelleenkään pysähdy.
Ehkäpä tehdas siirretään ulkomaille eli sinne missä markkina on. Sitten ei tarvitse kuljettaa niin paljon. Mehän asumme täällä saaressa (Suomessa). Täältä pääsee Manner-Eurooppaan vain laivalla tai lentämällä. Kyllä tässä vielä kehittämistä on.
Herbert:
Pikemminkin on niin päin, että viranomaiset olisivat pakollisten ajotaukojen ja yleisen turvallisuuden mukaan lisäämässä ns. turhia lakisääteisiä tunteja tien päällä.
Tietysti tuollaistakin tapahtuu. Mutta rakennetaan edelleen entistä parempia teitä. Muurla-Lohja saatiin valmiiksi se tuo 10-15 minuutin säästön ajoaikaan. Kohta alkaa Kotkan seudulla vastaavan osuuden rakentaminen. Varmaan muitakin kohteita on.
Kuten tuossa toteat itsekin, niin kehitystä on havaittavissa. Nuo säästöt eivät kuitenkaan ole sitä, että kuski tallaa kovempaa tai on tallaamatta ja satunnaisvaihtelut eivät ole sitä mitä ajansäästöllä tarkoitetaan. Pysyvät muutokset siirtyvät aikatauluihin ja silloin ei enää olekaan kyse "ajansäästöstä" vaan tilanne on täysin normaali. Puhutaanko siitäkin ajansäästönä, kun normaalisti käyt kaupassa? Tuskin.
Herbert:
Jos turha tunti pystytään vähentämään pysyvästi, niin se otetaan aivan taatusti aikatauluttamisessa huomioon ennen matkalle lähtöä ja se on sitten käytäntö siitä eteenpäin eikä enää varsinainen ajansäästö.
Nimenomaan säästö siirtyy pysyvästi muihin toimintoihin. Ainakin kannattavuuslaskelmissa ajansäästöä arvioidaan pitkälle tulevaisuuteen. Ei se lopu tien valmistumiseen. Eli säästöllä alkaakin olla merkitystä, kun sitä vuodesta toiseen kertyy.
Juu.. otetaan huomioon suunnitteluvaiheessa, mutta kun homma on valmis ja käytössä, niin silloin se on jo BAU kamaa. Tuossakin ajansäästö on vain eräs tuote muiden parannusten rinnalla.
Herbert:
Tapahtumana tuo on rationalisointia.
No rationalisoidaan sitten ajomatkoja, jos se kuulostaa paremmalta kuin ajan säästäminen. Ihan sama.
Sopii. Tuo rationalisointi on kuitenkin hieman isompi rypäs kuin pelkkä ajansäästö. Siinä on kyse myös käytetystä energiasta, turvallisuudesta jne. jotka myös kohenevat, kun puhutaan tiestön perusparannuksista.
Herbert:
Tuo 10min on satunnaista vaihtelua ja joskus voi "säästää" 10min ja joskus hävitä aivan saman ajan.
Jos matkaan kuluu tunti ja siitä saadaan puristettua 10 minuuttia pois rationalisoimalla ajonopeutta, satunnaisvaihtelu ei tilannetta mihinkään muuta. Lähtötilanteessa vaihtelun myötä matkaan kuluu 60 +-10 minuuttia, mutta rationalisoinnin jälkeen 50 +-10 minuuttia.
Kuinka todellisena pidät ajonopeuden noston mahdollisuutta?
Minun mielestäni ei osoita kovin suurta älynlahjaa alkaa veivaamaan toisten ominaisuuksista ja kaikenlainen "haukkuminen" on kyllä todella matalaotsainen vaihtoehto liikennepalstalla. Joskus jo mainitsinkin, että kun äly ja sanat loppuvat, niin alkaa asiaton suunsoitto. Noinko matalaa tämä on?
Niin, etkös se ollut juuri sinä joka huomauttelit ihmisten järjen köyhyydestä ja viittasit mensan testeihin?
Elikkä, kun käyt työmatkalla vaikkapa Oslossa, niin sanot meneväsi sinne lentäen siksi, että säästät aikaa ja ehdit paneutua joihinkin muihin asioihisi säästyneen ajan puitteissa. Hieno juttu. Veikkaan kuitenkin, että lentäminen on pikemminkin itsestäänselvyys kuin vaihtoehto. Todellisuudessa ei käy laiva/juna/auto vaihtoehdot edes mielessä. Kyse on lähinnä normaalirutiinista eikä varsinaisesti ajansäästöstä. Se, että mistä hotellisi valitset on niin ikään asioiden sujuvuuden ja hinnan/laadun/sijainnin kannalta ajateltuna merkityksellistä. Ajansäästö ei varmaankaan ole päällimmäisenä.
Kun aikaa kuluu vähemmän johonkin toimintaan, niin mitään tyhjiötä se ei jätä, vaan tilalle tulee muita toimintoja ja tehtävät vaihtuvat. Mitään aikaa ei kuitenkaan säästy, vaan entiset hommat korvaantuvat uusilla hommills - ovako ne uudet sitten kaikki ihan tärkeitä ja tarpeellisia sillä nekin korvataan ennen pitkää jollain muulla. Aika kuluu aina, teitpä sitten mitä tahansa.
Autolla ajaminen itsessään on todella puuduttavaa hommaa ja siksi kirjoittelenkin näillä palstoilla mieluummin liikenteestä kuin autoista. Liikenteen sujuvuus olisi tärkeää ja tekisi liikenteestä myös ongelmattomampaa. Kaikenlainen takkuaminen ja omien liikennesääntöjen käyttäminen vain hankaloittaa kulkemista. Siksi kannatan sääntöjen noudattamista ja nopeusrajoitusten puitteissa pysymistä. Lisäksi saavutetaan parempi turvallisuus ja kolareiden ruuhkauttamat tiet vähenevät. Kuten tuli sinun toimestasi todettua niin n.60km/h liikenne on kaikkein joutuisinta. Tietenkin tyhjät tiet olisivat vielä parempia, mutta kun en öisin liiku - onneksi.
olipa hieno esimerkki...
ajattele vaikka näin ,että jos menet lentäen niin aikaa menee n.5t ja jos auto/laiva yhdistelmällä niin n.24t ja lähtö paikkana voit pitää helsinkiä.
Rätkätin:
Tuo 10min on satunnaista vaihtelua ja joskus voi "säästää" 10min ja joskus hävitä aivan saman ajan.
Jos matkaan kuluu tunti ja siitä saadaan puristettua 10 minuuttia pois rationalisoimalla ajonopeutta, satunnaisvaihtelu ei tilannetta mihinkään muuta. Lähtötilanteessa vaihtelun myötä matkaan kuluu 60 +-10 minuuttia, mutta rationalisoinnin jälkeen 50 +-10 minuuttia.
Rätkätin:
Kuinka todellisena pidät ajonopeuden noston mahdollisuutta?
Ei varmaan aivan jokavuotista tuo nopeuden nosto.
Juu ei, jos tunnin matka-aika lyhenisi 10 min vuodessa, kuuden vuoden kuluttua siihen kuluisi satunnaisvaihteluineenkin vain +-10 minuuttia. Sitä kai kutsuttaisiin jo aika-koneeksi!
Etkö koskaan säästä rahaa, eli mielestäsi sen kumulointia pankkitilille ei tarvita? Entä lomat, oletko sellaisessa asemassa että vain sinä itse päätät lomasi ajankohdasta? Et varaa etukäteen matkoja, etkä kirjaa sitä hyvissä ajoin kalenteriin?
Tai mistä saat rahaa juuri sillä hetkellä kun tarvitset sitä jos sinulla ei "milloinkaan muuten" ole rahaa syystä että siitä ei ole hyötyä?
Oikeastaan tämä juttu on enemmän Rätkättmelle, mutta vastaan nyt sinulle.
En missään tietääkseni sanonut, etteikö minulla olisi rahaa säästössä. Minusta rahalla sinänsä ei vain ole mitään arvoa muulloin kuin silloin kun sitä johonkin käyttää, ts rahalla on käyttöarvo. Tuo käyttöarvo voi olla iso tai pieni aivan riippuen siitä mihin sen käyttää.
Miten se raha sinne säästöön joutui? Tuotahan CS2800:kin kysyi. Jos se joutui sinne säästämällä, niin tilannehan on kuten CS2800 esitti.
AkiK:
Samoin on ajan kanssa. Jos aikansa käyttää hyvin, jostain turhemmasta esim. liikenne säästetyllä ajalla on iso arvo. Rätkättimen mukaan näin ei voi olla, vaan kaikki pätkissä säästetty aika menee hukkaan esim Akua lukiessa. Minusta tuo ajatus on täysin älytön.
Jos sinulla on tunti aikaa ja "säästät" 10min, niin tunnin kuluttua se on ohi (50+10=60). Jos taas muunnat sen 10min. vaikka lomaksi, niin se realisoituu luvalliseksi poissaoloksi työstä. Silti tunti on tunti. Mikäli illalla viet poikasi vaikka klo 18:00 treeneihin, niin siinä vaiheessa se 10min joka tapauksessa tasaantuu viimeistään. Treenit alkavat esim. klo 18:00 vaikka kuinka olisit siellä 10min vaille tai olisit tehnyt ihan mitä tahansa järkevää pitkin päivää muuta kuin lukenut Akua. Hauska ilmiö.
Mikäli näin ei ole ja mitään tasaavaa ei tapahdu ennen nukkumaanmenoaikaa, niin illalla voit päästä 10min. aikaisemmin pehkuihin, koskapa aamulla kuitenkin nouset kuten ennenkin.
AkiK:
Lomien suhteen on aivan sama juttu. Lomalla on arvoa silloin kun on lomalla. Koko ajatus lakisääteisistä lomista perustuu työn tehostamiseen, mikä kyllä on Suomessa unohdettu jo ajat sitten. Täysin päinvastoin kuin Rätkätin, lainsätäjä on ajatellut että kannattaa säätää vuosilomalaki koska ihmiset saadessaan pätkittäistä omaa aikaa pystyvät toimimaan muun ajan töissä tehokkaammin ja pysyvät pidempään terveinä eli ovat työkykyisiä veronmaksajia. Rätkättimen logiikan mukaan näin ei voi olla, tuo on täysin hukkaan heitettyä hänen mukaansa. Eihän se lomakaan mihinkään säästöön jää kun se hetki on eletty?
Höpö höpö. Kyllä loma tärkeää on. Lakisääteiset lomat ovat vallan oiva keksintö. Lomat ovat kuitenkin luvallista ja palkallista poissaoloa työstä. Yhtä kaikki sekä loma että työaika ovat kummatkin aikaa, mutta eri nimikkeen alla. Tietenkin voi säästää lomaa = luvallista poissaoloa työstä, mutta silti aika kuluu koko ajan.
olipa hieno esimerkki...
ajattele vaikka näin ,että jos menet lentäen niin aikaa menee n.5t ja jos auto/laiva yhdistelmällä niin n.24t ja lähtö paikkana voit pitää helsinkiä.
jos tuossa ei ole ajansäästöstä kyse niin mistä?
Mieti vielä .. et näköjään ymmärtänyt.
Tuon sinun logiikkasi mukaan joka ikinen ihminen säästää aikaa aivan hirveästi sitten kivikauden. Jossain kohdassa nopeutuneen maailman uudet nopeudet muuttuvat normaaleiksi eikä ihan kaikki vanha olekaan enää vertailukelpoista vaan uudet ovat normaalia vauhtia. Samoin on Oslon matkan kanssa. Kun 1400-luvulla ei päässyt kuin laivoilla ja hevosilla niin oli täysin normalia, että Oslon matkaan kului kauan. Nyt kun lennetään niin aikaa kuluu vain hippulan verran. Tuo laiva/hevosaika miinus lentoaika ei enää olekaan säästöä vaan pelkkä lentoaika on normaalia matkustusaikaa. Noin ollen jos juuri nyt yritetään säästää niin lentoaikoja pitää lyhentää eikä enää ole relevanttia verrata mitään laiva/hevosaikoihin.
Minun mielestäni ei osoita kovin suurta älynlahjaa alkaa veivaamaan toisten ominaisuuksista ja kaikenlainen "haukkuminen" on kyllä todella matalaotsainen vaihtoehto liikennepalstalla. Joskus jo mainitsinkin, että kun äly ja sanat loppuvat, niin alkaa asiaton suunsoitto. Noinko matalaa tämä on?
Niin, etkös se ollut juuri sinä joka huomauttelit ihmisten järjen köyhyydestä ja viittasit mensan testeihin?
Jaahas .. homma jatkuu vaan ... tuohon keskusteluun en viitsi enää vaivautua...
olipa hieno esimerkki...
ajattele vaikka näin ,että jos menet lentäen niin aikaa menee n.5t ja jos auto/laiva yhdistelmällä niin n.24t ja lähtö paikkana voit pitää helsinkiä.
jos tuossa ei ole ajansäästöstä kyse niin mistä?
Mieti vielä .. et näköjään ymmärtänyt.
Tuon sinun logiikkasi mukaan joka ikinen ihminen säästää aikaa aivan hirveästi sitten kivikauden. Jossain kohdassa nopeutuneen maailman uudet nopeudet muuttuvat normaaleiksi eikä ihan kaikki vanha olekaan enää säästöä vaan uudet ovat normaalia vauhtia. Samoin on Oslon matkan kanssa. Kun 1400-luvulla ei päässyt kuin laivoilla ja hevosilla niin oli täysin normalia, että Oslon matkaan kului kauan. Nyt kun lennetään niin aikaa kuluu vain hippulan verran. Tuo laiva/hesosaika miinus lentoaika ei enää olekaan säästöä vaan pelkkä lentoaika on normaalia matkustusaikaa. Noin ollen jos juuri nyt yritetään säästää niin lentoaikoja pitää lyhentää eikä enää ole relevanttia verrata mitään laiva/hevosaikoihin.
Joko nyt ... ?
kysytäänpä sitten ,jos sinun pitää matkustaa tuonne osloon niin millä tavoin menet sinne ja minkä takia?
kysytäänpä sitten ,jos sinun pitää matkustaa tuonne osloon niin millä tavoin menet sinne ja minkä takia?
Lentäen ja työnantaja maksaa = normaalikäytäntö.
Jos haluaisin "säästää" aikaa niin raketilla, mutta se ei ole mahdollista. Mikäli jokin "raketti" keksittäisiin, niin se olisi sitten se normaali tapa eikä sitä verrattaisi muinoin olleisiin kivikautisiin lentokoneisiin joita tänään käytetään.
Parasta olisi, jos ei tarvitsisi mennä ollenkaan vaikka norjalaiset ovat kyllä sangen mukavia. Olisi hienoa, jos asiat voisi hoidella matkustamatta lainkaan ja ehkä vielä joskus voikin kunhan kehitys kehittyy - toivottavasti. Jonkinlainen hologrammikuvantaminen voisi antaa tuotteista ja palveluista sellaisen visuaalisen pläjäyksen ettei enää tarvitsisi käydä juuri missään. Tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään oikeaa. Ne näkevät jotka elävät.
Kuitenkaan en säästä vuorokausikaupalla vertaamalla lentoa kivikauteen.
Koska viimeksi kirjoitit paperikirjeen kynällä? Tuo lienee jo harvinaista, mutta silti ei puhuta enää mistään säästöstä jonka inetti toi mukanaan. Netti on normaalikäytäntöä eikä mitään säästöä. Jos nyt joku haluaa säästää niin kaikki viestit tulisivat suoraan korvaan. Kuitenkin kännykkäkin on enimmäkseen taskussa eikä kaiken aikaa korvassa. Japanissa tuntee oikean johtajan siitä, että hänellä ei ole kännykkää lainkaan.. sihteeri on sitä varten.
kysytäänpä sitten ,jos sinun pitää matkustaa tuonne osloon niin millä tavoin menet sinne ja minkä takia?
Lentäen ja työnantaja maksaa = normaalikäytäntö.
Jos haluaisin "säästää" aikaa niin raketilla, mutta se ei ole mahdollista. Mikäli jokin "raketti" keksittäisiin, niin se olisi sitten se normaali tapa eikä sitä verrattaisi muinoin olleisiin kivikautisiin lentokoneisiin joita tänään käytetään.
Parasta olisi, jos ei tarvitsuisi mennä ollenkaan vaikka norjalaiset ovat kyllä sangen mukavia. Olisi hienoa, jos asiat voisi hoidella matkustamatta ja ehkä vielä joskus voikin kunhan kehitys kehittyy - toivottavasti.
Kuitenkaan en säästä vuorokausikaupalla vertaamalla lentoa kivikauteen.
miksiköhän työn antajasi lähettää sinut lentäen eikä auto/laiva yhdistelmällä?
osaatko vastata siihen ja miksi se on normaali käytäntö, jos kerran aikaa ei voi säästää?
vai että raketilla ihme ettei materialisoimalla kuten kunnon scifi jutuissa...
miksiköhän työn antajasi lähettää sinut lentäen eikä auto/laiva yhdistelmällä?
osaatko vastata siihen ja miksi se on normaali käytäntö, jos kerran aikaa ei voi säästää?
vai että raketilla ihme ettei materialisoimalla kuten kunnon scifi jutuissa...
Hei .. mikä on laiva .. auto/laiva .. ei tuollainen ole enää normaalia. Kivikaudella oli kivikauden metkut ja nyt on nykyajan metkut. Ei ne ihan oikeasti ole vertailukelpoisia ollenkaan.
Mikä sinun mielestäsi on "normaali" tapa matkustaa Osloon.
Mikä tapa on historiaa?
Mikä tapa olisi se, jolla nyt voisi "säästää" aikaa?
Entäpä sama Tokioon? ... hevoisella .. ?
Mannerhein meni Kiinaan hevosella.
Meillä oli (eläkkeellä ) eräs lentopelkoinen ja hän meni aina Amsterdamiin autolla. Kenestäkään muusta en ole kuulut ja tuokin oli 1970-luvulla, siis joskus viimevuosituhannella..
80km/h päätiellä on mielivaltaisen alhainen ruuhka ajan ulkopuolella eli suurimman osan ajasta. Minun on vaikea ymmärtää sellaista, että kääntyessäni "valtatieltä" kapeammalle ja mutkaisemmalle kantatielle nopeusrajoitus nousee 80km/h => 100km/h.
Liikennemäärä on yksi tekijä, joka vaikuttaa rajoitukseen. Mutta kuten totesin, muuttuvilla kylteillä varmaan monissa paikoissa voitaisiin rajoitusta hiljaiseen aikaan nostaa. Se vain on kallis ratkaisu, joten jää tekemättä. Hiljaiseen aikaan luonnollisesti hyötykin jäisi pieneksi, joten aikakustannuksilla investointia ei saa kannattavaksi.
Herbert:
Täytyy muistaa, että teoriassa tien välityskyky on n. 60 km/h nopeudella suurin.
Mitä tuollaisella tiedolla tekee?
Jos halutaan ottaa tiestä kaikki hyöty irti, on aivan ensiarvoisen tärkeätä tietää, miten se tapahtuu. Vai eikö sinua kiinnostaisi tietää, miten investointisi saataisiin tuottamaan mahdollisimman hyvin?
Itselleni ainakin tulee hyvin harvoin tilanteita joissa tien teoreettinen välityskyky on koetuksella eikä ruuhkassa nopeusrajotuiksella ole mitään merkitystä, kun jonot liikkuvat sitä vauhtia mitä käytännössä on mahdollista.
Sinäpä sen sanoit. Liikennettä ei tarkastellakaan sinun lasiesi läpi, vaan kokonaisuutena.
Herbert:
Ajoneuvomäärän vähentyessä voidaan nopeutta nostaa. Käytännössä tilanne on toinen, koska turvavälit eivät ole turvallisuuden edellyttämällä tasolla, joten nopeuden nosto ei alenna välityskykyä. Mutta tämä tapahtuu siis turvallisuutta ulosmittaamalla. Ratkaisuna voisi olla muuttuvat rajoitukset, mutta käytännössä niitä ei useimille teille tulla rakentamaan.
Ilmeisesti et Herbert autoile ruuhka Suomen ulkopuolella?
Valtaosa kilometreistä tulee ruuhka-Suomessa. Entä sitten?
100-alueella raskas liikenne luonnollisesti on suurin tulppa, mutta 80-alueella löytyy ihan riittävästi niitä joiden nopeus vaihtelee 70-75 välillä ja se on hyväkuntoisella päätiellä naurettavan alhainen nopeus.
Ilmeisesti tuo 35tkm vuotuinen ajomääräsi on hankittu etelä Suomen ruuhkaisilla teillä.
Ruuhka-Suomessa tulpilla on eniten vaikutusta, koska hyviä ohituspaikkoja on harvassa. Sen mitä olen muualla ajellut, en ole hitaampia sielläkään ongelmaksi kokenut. Ruuhka-Suomen ulkopuolella kuitenkin luulisi hitaammista pääsevän ohi, joten sikälikin noista ongelman rakentaminen tuntuu kovin vieraalta.
Olisikohan ohjeiden tulkitsijoissa sitten eroja. Oletko koskaan ajanut esim. Seinäjoelta Lapuan suuntaan vt19? Tasainen ja leveä tie, koko matkalta valaistu ja lähes asumattomalla seudulla on 80km/h rajoituksella pilattu.
Olen ajanut, joskus useinkin kun siellä päin olin töissä ja muutenkin sinne suuntaan oli asiaa. Mutta tuosta on jo vuosia aikaa, joten nykytilanteeseen en ota kantaa.
Samoin kävi munulle Heathrowssa. Oma moka. Hieman marginaalia kannattaa pitää.. se on viisasta.
Sitten on tasapuolisuuden nimissä hyvä mainita jatkossa nämäkin tapaukset, kun puhutaan ajansäästön (rationalisoinnin) merkityksettömyydestä esim. satamassa laivaa odoteltaessa tai vaikka ohituksella aikaansaadun ajansäästön hukkaamisesta punaisissa valoissa seisten.
Johan juuri sanoit, ettei kehitys mihinkään ole pysähtynyt.
Tyhmä kun olen (kuten on todettu) niin miten tämä liittyy kehityksen pysähtymiseen? Kehitys ei edelleenkään pysähdy.
Mitä sitten tarkoitit sanoessasi "Mikäli turhat tunnit voisi puristaa pois, niin ne olisi puristettu jo ajat sitten pois"?
Pysyvät muutokset siirtyvät aikatauluihin ja silloin ei enää olekaan kyse "ajansäästöstä" vaan tilanne on täysin normaali. Puhutaanko siitäkin ajansäästönä, kun normaalisti käyt kaupassa? Tuskin.
On samantekevää, mistä tuossa puhutaan. Jos kuitenkin verrataan toiminta ennen ja jälkeen muutoksen, saadaan mahdollinen säästö (rationalisoinnin vaikutus) helposti näkyviin. Ihan perusasioita investointilaskelmissa.
En ymmärrä, miksi tuollaiseen takertuminen on noin hankala asia sinulle. Niin hankala, että keskustelun varsinainen ajatus jää sivurooliin.
Juu.. otetaan huomioon suunnitteluvaiheessa, mutta kun homma on valmis ja käytössä, niin silloin se on jo BAU kamaa. Tuossakin ajansäästö on vain eräs tuote muiden parannusten rinnalla.
En tiedä, mitä on BAU kama. Varmaan jotain hesalaista nykynuorison slangia tai sitten bullshit-bingon ruudusta opittua. Se tuskin mitätöi investoinnilla saatua säästöä (rationalisoinnin vaikutusta).
Muut parannukset aikasäästön (rationalisoinnin) lisäksi ei liity tähän mitenkään.
Kuinka todellisena pidät ajonopeuden noston mahdollisuutta?
Ei varmaan aivan jokavuotista tuo nopeuden nosto.
Mahdollisuus riippuu tapauksesta. Jokavuotista se ei ole missään tapauksessa.
Hei .. mikä on laiva .. auto/laiva .. ei tuollainen ole enää normaalia. Kivikaudella oli kivikauden metkut ja nyt on nykyajan metkut. Ei ne ihan oikeasti ole vertailukelpoisia ollenkaan.
Mikä sinun mielestäsi on "normaali" tapa matkustaa Osloon.
Mikä tapa on historiaa?
Mikä tapa olisi se, jolla nyt voisi "säästää" aikaa?
Entäpä sama Tokioon? ... hevoisella .. ?
Mannerhein meni Kiinaan hevosella.
Meillä oli (eläkkeellä ) eräs lentopelkoinen ja hän meni aina Amsterdamiin autolla. Kenestäkään muusta en ole kuulut ja tuokin oli 1970-luvulla, siis joskus viimevuosituhannella..
normaali ns.vastaus sinulta eli et vastaa muutoin kuin kysymyksellä, enpä muuta odottanutkaan...
Rätkättimen kirjoitukset voisi tulkita vaikka näin: Ajankäytön rationalisointi on hyvä juttu, mutta sitä ei voi tehdä, koska aikaa ei voi tallettaa pankkitille. Tämä on tietenkin järjetön väite, mutta eipä pilkun rakastelusta yleensä mitää
Samoin kävi munulle Heathrowssa. Oma moka. Hieman marginaalia kannattaa pitää.. se on viisasta.
Sitten on tasapuolisuuden nimissä hyvä mainita jatkossa nämäkin tapaukset, kun puhutaan ajansäästön (rationalisoinnin) merkityksettömyydestä esim. satamassa laivaa odoteltaessa tai vaikka ohituksella aikaansaadun ajansäästön hukkaamisesta punaisissa valoissa seisten.
Tuossa on kyse siitä varoajasta, joka pitää ottaa laskuihin, kun mennään laivoille, kentokentille, bussimatkoille tai mihin tahansa vaikka seminaareihin tai asiakkaan luokse sovittuna aikana, että ei sitten myöhästytä. Ei sekuntipeli kuitenkaan kiellettyä ole vaikka minun mielestäni erittäin huono valinta.
Herbert:
Johan juuri sanoit, ettei kehitys mihinkään ole pysähtynyt.
Tyhmä kun olen (kuten on todettu) niin miten tämä liittyy kehityksen pysähtymiseen? Kehitys ei edelleenkään pysähdy.
Mitä sitten tarkoitit sanoessasi "Mikäli turhat tunnit voisi puristaa pois, niin ne olisi puristettu jo ajat sitten pois"?
Asioita voi parantaa ja kehittää muutenkin kuin vain nipestelemällä minuutteja tai tunteja. Hetki sitten jo sanoin, että tehdas tai tuotantolaitos voidaan siirtää sinne missä markkina on. esim. ulkomaille, niin poistuu ainakin osa siirtokustannuksista ja toimitukset nopeutuvat. Tuo on vain eräs tapa. Toinen voisi olla, että käytetään ulkomaista alihankkijaa ja silloin se olisi jo valmiina ulkomailla eli siellä missä markkinakin ja säästetään perustamiskustannukset ja siirtokustannukset. Onhan noita keinoja olemassa muitakin kuin minuuttien nipistely suomalaisilla maanteillä.
Kehitys ei pysähdy .. voin luvata varmasti.
Kehitys menee exponentiaalisesti siihen nähden mitä se oli esim. 1800-luvulla.
Herbert:
Pysyvät muutokset siirtyvät aikatauluihin ja silloin ei enää olekaan kyse "ajansäästöstä" vaan tilanne on täysin normaali. Puhutaanko siitäkin ajansäästönä, kun normaalisti käyt kaupassa? Tuskin.
On samantekevää, mistä tuossa puhutaan. Jos kuitenkin verrataan toiminta ennen ja jälkeen muutoksen, saadaan mahdollinen säästö (rationalisoinnin vaikutus) helposti näkyviin. Ihan perusasioita investointilaskelmissa.
En ymmärrä, miksi tuollaiseen takertuminen on noin hankala asia sinulle. Niin hankala, että keskustelun varsinainen ajatus jää sivurooliin.
Kun on jokin toiminta ja siihen tehdään muutos, niin kuinka kauan pitää aikaa kulua ennen kuin uusi toiminta on muuttunut vakiintuneeksi käytännöksi eikä enää puhuta muutoksesta ja siitä säästöstä, joka joskus kauan sitten saatiin? Minun mielestäni uuden muutoksen aikaansaama hyöty realisoidaan HETI. On turha haikailla vanhan ja uuden eroja, kun uusi jo toimii. Hyödyt oli laskeskeltu jo paljon aiemmin, sillä muutenhan muutokseen ei olisi ryhdytty alun perinkään. Katse siirretään eteenpäin. Tietenkään ei ole kiellettyä unohtua menneisyyteen.
Mitä hankaluuteen tulee, niin ei tuo ole hankalaa. Menneisyyteen unohtuminen sen sijaan on. Tällä kaikella on keskeinen merkitys otsikon mukaiseen tuntien nipistelyyn ja turhaan autossa istumiseen maanteillä. Liikenne on kuitenkin vain osakustannus.
Herbert:
Juu.. otetaan huomioon suunnitteluvaiheessa, mutta kun homma on valmis ja käytössä, niin silloin se on jo BAU kamaa. Tuossakin ajansäästö on vain eräs tuote muiden parannusten rinnalla.
En tiedä, mitä on BAU kama. Varmaan jotain hesalaista nykynuorison slangia tai sitten bullshit-bingon ruudusta opittua. Se tuskin mitätöi investoinnilla saatua säästöä (rationalisoinnin vaikutusta).
Muut parannukset aikasäästön (rationalisoinnin) lisäksi ei liity tähän mitenkään.
BAU on normaali ja erittäin yleisesti käytetty ilmaus normaalissa liikemaailmassa BAU=business as usual elikkä normaali tai vakiintunut käytäntö. Samoin on ASAP=as soon as possible ja monet muut.
Rationalisoinnissa pyritään katsomaan kokonaisuutta eikä näperrellä pelkkiä lillukoita kuten pelkästään liikennettä ikään kuin se olisi kaikesta irrallinen ilmiö. Sillä on iso merkitys missä on tuotantolaitos, missä varastot ja minne tuotteita kiikutetaan ja missä ovat asiakkaat. Esimerkiksi Suomen paperiteollisuus on hivuttautumassa ulkomaille, kun asiakkaat ja kasvu ovat siellä sekä raaka-aineet ja halvempi työvoima etc. Kuljetuskustannukset esim. tuossa ovat vain osa kokonaisuudesta.
Herbert:
Kuinka todellisena pidät ajonopeuden noston mahdollisuutta?
Ei varmaan aivan jokavuotista tuo nopeuden nosto.
Mahdollisuus riippuu tapauksesta. Jokavuotista se ei ole missään tapauksessa.
Herbert:
Tuskinpa vain kukaan viettää liikenteessä kauemmin kuin on ihan pakko. Kaikkia asioita pyritään tässä maailmassa rationalisoimaan. Jos ennen rakensin talon 8kk ja nyt sen saa tehtyä 3kk niin ihan hyvä. Menetelmiä on parannettu. Samoin liikenteessä junanratoja oiotaan ja tunneleita rakennetaan ja lentone on keksitty ja samoin maantieliikenteessä temput on tehty. Kehitys ei pysähdy tähän vaan menee menojaan. Jos laivalle mentiin joskus Ameriikkaan, niin nyt lennetään, eikä kukaan enää puhu sen yhteydessä ajansäästöstä vaan tuo on itsestäänselvyys. Homma rationalisoitiin tekniikan innovaatioiden avulla. Ihan sama nyt ja tulevaisuudessa. En näe tarpeelliseksi puuttua liian tarkasti siihen miten joku viettää 10min tai on viettämättä.. tuo ei ole olennaista kokonaisuuden kannalta. Kaikenlaisia parannuksia tehdään koko ajan. Tekniset innovaatiot muuttavat maailman kulkua. Ennen jouduttiin käyttämään paljon aikaa kirjoituskoneilla räpläämiseen, sadoittain konekirjoittajattaria, ja postin kulkuun. Nyt jokainen tekee itse omat sähköpostinsa ja mitään postinkulkua ei pelkkien kirjeiden kuljettamiseen tarvita. Tuossakaan ei puhuta ajansäästöstä. Kun aikaa kuluu vähemmän johonkin toimintaan, niin mitään tyhjiötä se ei jätä, vaan tilalle tulee muita toimintoja ja tehtävät vaihtuvat. Ne sadat konekirjoittajattaret tekevät jotain muuta "hyödyllisempää". Mitään aikaa ei kuitenkaan loppujen lopuksi säästy. Kaikesta turhasta yritetään päästä eroon ja se on rationalisointia. Näin on ollut aina. Ennen aasin ja auran kanssa käännettiin peltoa, nyt traktoreilla ja pellot vain ovat suurentuneet mahdottomasti samoin kuin sadotkin. Maanviljelijöitä ei enää tarvita laumoittain. Entiset maanliljelijät menivät tehtaisiin ja nykyään ne ovat internet-hommissa tai jossain muualla (kortistossa).
AkiK:
Väitän että meni uskonnon puolelle, mutta kysäisen kuitenkin:
Etkö koskaan säästä rahaa, eli mielestäsi sen kumulointia pankkitilille ei tarvita? Entä lomat, oletko sellaisessa asemassa että vain sinä itse päätät lomasi ajankohdasta? Et varaa etukäteen matkoja, etkä kirjaa sitä hyvissä ajoin kalenteriin?
Tai mistä saat rahaa juuri sillä hetkellä kun tarvitset sitä jos sinulla ei "milloinkaan muuten" ole rahaa syystä että siitä ei ole hyötyä?
Rätkätin:
Eli puhut samasta asiasta kuin muutkin, mutta käytät hienommalta kuulostavaa termiä. Ajan säästö terminä ei kelpaa, siksi keskustelu ei etene. Ei, vaikka rationalisoinnissa säästyy aikaa muuhun toimintaan.
Ajankuluksesi(!) voit pelata vaikka tätä:
http://bullshitbingo.net/cards/bullshit/
Herbert:
Kuka nyt milläkin leikkii ... leiki sinä tällä ...
http://www.mensa.fi/sivu.php/alytestit
Rätkätin:
Vetoat välillä mensaan välillä Stephen Hawkinsiin vaikka oma äly puuttuu. Ei äly tartu. Se on synnyin lahja.
ritsa:
Aivan oikein .. juuri siksi, kun minun oma älyni puuttuu, niin vetoan älykkäämpiin. Eikös tuo ole ihan hyvä valinta?
Minun mielestäni ei osoita kovin suurta älynlahjaa alkaa veivaamaan toisten ominaisuuksista ja kaikenlainen "haukkuminen" on kyllä todella matalaotsainen vaihtoehto liikennepalstalla. Joskus jo mainitsinkin, että kun äly ja sanat loppuvat, niin alkaa asiaton suunsoitto. Noinko matalaa tämä on? Onneksi kuitenkin olen huomannut, että täällä on kuitenkin joitakin, jotka pystyvät keskustelemaan suhteellisen asiallisestikin vaikka aihe olisikin hieman hankalampi ja/tai abstraktimpi.
Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta jonkinlaisia käyttäytymisen alkeita olisi toivottavaa olla.
Herbert:
Elikkä, kun käyt työmatkalla vaikkapa Oslossa, niin sanot meneväsi sinne lentäen siksi, että säästät aikaa ja ehdit paneutua joihinkin muihin asioihisi säästyneen ajan puitteissa. Hieno juttu. Veikkaan kuitenkin, että lentäminen on pikemminkin itsestäänselvyys kuin vaihtoehto. Todellisuudessa ei käy laiva/juna/auto vaihtoehdot edes mielessä. Kyse on lähinnä normaalirutiinista eikä varsinaisesti ajansäästöstä. Se, että mistä hotellisi valitset on niin ikään asioiden sujuvuuden ja hinnan/laadun/sijainnin kannalta ajateltuna merkityksellistä. Ajansäästö ei varmaankaan ole päällimmäisenä.
Kun aikaa kuluu vähemmän johonkin toimintaan, niin mitään tyhjiötä se ei jätä, vaan tilalle tulee muita toimintoja ja tehtävät vaihtuvat. Mitään aikaa ei kuitenkaan säästy, vaan entiset hommat korvaantuvat uusilla hommills - ovako ne uudet sitten kaikki ihan tärkeitä ja tarpeellisia sillä nekin korvataan ennen pitkää jollain muulla. Aika kuluu aina, teitpä sitten mitä tahansa.
Autolla ajaminen itsessään on todella puuduttavaa hommaa ja siksi kirjoittelenkin näillä palstoilla mieluummin liikenteestä kuin autoista. Liikenteen sujuvuus olisi tärkeää ja tekisi liikenteestä myös ongelmattomampaa. Kaikenlainen takkuaminen ja omien liikennesääntöjen käyttäminen vain hankaloittaa kulkemista. Siksi kannatan sääntöjen noudattamista ja nopeusrajoitusten puitteissa pysymistä. Lisäksi saavutetaan parempi turvallisuus ja kolareiden ruuhkauttamat tiet vähenevät. Kuten tuli sinun toimestasi todettua niin n.60km/h liikenne on kaikkein joutuisinta. Tietenkin tyhjät tiet olisivat vielä parempia, mutta kun en öisin liiku - onneksi.
Rätkätin:
Jokin kulkuneuvo tosiaan on tietyillä matkoilla usein itsestäänselvyys ilman vaihtoehtojen harkintaa, mutta se ei liity mitenkään käsiteltävään aiheeseen.
Oletetaan selvyyden vuoksi, että ajomatkaan kuluu aikaa 10 minuuttia enemmän tai vähemmän riippuen ajonopeudesta. Tuossa on silloin kyseessä ajansäästö/säästämättömyys, jolla on 10 minuutin merkitys riippumatta siitä, onko kulkija harkinnut matkan tekemistä auton sijaan lentokoneella, junalla, linja-autolla, polkupyörällä, mopolla, kävellen, rullalaudalla tai jollain muulla tavalla. Puhumattakaan siitä, että jättäisi matkan kokonaan tekemättä.
Tämä on niin yksinkertainen asia, ettei minua kiinnosta mensan testit. Armeijasta sain palikkatestin läpi ja se minulle on elämässä riittänyt. Mensan sivuilta oli mukava lukea, että huippuälykkäät saattavat pärjätä vähän hitaampia kavereita huonommin elämässä. Minua ei siis kiinnosta älyykkyyteni, vaan pärjäämiseni.
Ei kukaan muu kuin sinä ole mistään tyhjiön syntymisestä puhunutkaan. On todettu, että säästynyt aika käytetään johonkin mielekkäämpään tarkoitukseen kuin autolla ajamiseen. Eli arkista toimintaa siis rationalisoidaan tehostamalla liikkumista ja hyödyntämällä se muissa asioissa.
Joko olet saanut bingon?
Herbert:
Eiköhän tuo kaikinpuoleinen testaaminen jo saa jäädä, kun minuakaan ei erityisemmin se alue viehätä.
Herbert:
Tietenkin 10min on 10min - ihan selvä asia. Rekkakuski ajaa satamaan laivalle ja on siellä ajatellun 40min sijaan 50min aikaisemmin ja panee tupakaksi ja mietti, että onkohan "möttönen" jo ehtinyt satamaan, että voisi rupatella. Ihan tärkeä juttu. Laiva ei kuitenkaan lähde yhtään sen aikaisemmin. Kiireet ja kiireet.
Kun tämä palsta alkoi, että "Mieti montako tuntia istut turhaan tien päällä.", niin ilman muuta on kyseessä keskustelu, jolla saa turhat tunnit pois. Mikäli turhat tunnit voisi puristaa pois, niin ne olisi puristettu jo ajat sitten pois. Pikemminkin on niin päin, että viranomaiset olisivat pakollisten ajotaukojen ja yleisen turvallisuuden mukaan lisäämässä ns. turhia lakisääteisiä tunteja tien päällä. Jos turha tunti pystytään vähentämään pysyvästi, niin se otetaan aivan taatusti aikatauluttamisessa huomioon ennen matkalle lähtöä ja se on sitten käytäntö siitä eteenpäin eikä enää varsinainen ajansäästö. Tapahtumana tuo on rationalisointia. Tuo 10min on satunnaista vaihtelua ja joskus voi "säästää" 10min ja joskus hävitä aivan saman ajan.
Herbert:
En.
Rätkätin:
Voi olla niinkin, kuten työkaverilleni kävi. Kun tämä ajoi autonsa laivaan, luukku vedettiin samantien kiinni. Todennäköisesti parin minuutin myöhästyminen olisi tarkoittanut samaa kuin puolen vuorokauden myöhästyminen.
Johan juuri sanoit, ettei kehitys mihinkään ole pysähtynyt.
Tietysti tuollaistakin tapahtuu. Mutta rakennetaan edelleen entistä parempia teitä. Muurla-Lohja saatiin valmiiksi se tuo 10-15 minuutin säästön ajoaikaan. Kohta alkaa Kotkan seudulla vastaavan osuuden rakentaminen. Varmaan muitakin kohteita on.
Nimenomaan säästö siirtyy pysyvästi muihin toimintoihin. Ainakin kannattavuuslaskelmissa ajansäästöä arvioidaan pitkälle tulevaisuuteen. Ei se lopu tien valmistumiseen. Eli säästöllä alkaakin olla merkitystä, kun sitä vuodesta toiseen kertyy.
No rationalisoidaan sitten ajomatkoja, jos se kuulostaa paremmalta kuin ajan säästäminen. Ihan sama.
Jos matkaan kuluu tunti ja siitä saadaan puristettua 10 minuuttia pois rationalisoimalla ajonopeutta, satunnaisvaihtelu ei tilannetta mihinkään muuta. Lähtötilanteessa vaihtelun myötä matkaan kuluu 60 +-10 minuuttia, mutta rationalisoinnin jälkeen 50 +-10 minuuttia.
CS2800:
Oikeastaan tämä juttu on enemmän Rätkättmelle, mutta vastaan nyt sinulle.
En missään tietääkseni sanonut, etteikö minulla olisi rahaa säästössä. Minusta rahalla sinänsä ei vain ole mitään arvoa muulloin kuin silloin kun sitä johonkin käyttää, ts rahalla on käyttöarvo. Tuo käyttöarvo voi olla iso tai pieni aivan riippuen siitä mihin sen käyttää.
Samoin on ajan kanssa. Jos aikansa käyttää hyvin, jostain turhemmasta esim. liikenne säästetyllä ajalla on iso arvo. Rätkättimen mukaan näin ei voi olla, vaan kaikki pätkissä säästetty aika menee hukkaan esim Akua lukiessa. Minusta tuo ajatus on täysin älytön.
Lomien suhteen on aivan sama juttu. Lomalla on arvoa silloin kun on lomalla. Koko ajatus lakisääteisistä lomista perustuu työn tehostamiseen, mikä kyllä on Suomessa unohdettu jo ajat sitten. Täysin päinvastoin kuin Rätkätin, lainsätäjä on ajatellut että kannattaa säätää vuosilomalaki koska ihmiset saadessaan pätkittäistä omaa aikaa pystyvät toimimaan muun ajan töissä tehokkaammin ja pysyvät pidempään terveinä eli ovat työkykyisiä veronmaksajia. Rätkättimen logiikan mukaan näin ei voi olla, tuo on täysin hukkaan heitettyä hänen mukaansa. Eihän se lomakaan mihinkään säästöön jää kun se hetki on eletty?
Herbert:
80km/h päätiellä on mielivaltaisen alhainen ruuhka ajan ulkopuolella eli suurimman osan ajasta. Minun on vaikea ymmärtää sellaista, että kääntyessäni "valtatieltä" kapeammalle ja mutkaisemmalle kantatielle nopeusrajoitus nousee 80km/h => 100km/h.
Herbert:
Mitä tuollaisella tiedolla tekee? Itselleni ainakin tulee hyvin harvoin tilanteita joissa tien teoreettinen välityskyky on koetuksella eikä ruuhkassa nopeusrajotuiksella ole mitään merkitystä, kun jonot liikkuvat sitä vauhtia mitä käytännössä on mahdollista.
Herbert:
Ilmeisesti et Herbert autoile ruuhka Suomen ulkopuolella?
Herbert:
Puuttumisesta en tiedä, mutta ehkä jonkinlainen mielipidevaikutus olisi paikoillaan. Jos suomalainen juntti saataisiin ymmärtämään, että takaa tulevan nopeamman ohitse päästäminen ei ole millään tavalla häneltä itseltään pois, niin autoilu olisi kaikille paljon mukavampi kokemus.
Herbert:
100-alueella raskas liikenne luonnollisesti on suurin tulppa, mutta 80-alueella löytyy ihan riittävästi niitä joiden nopeus vaihtelee 70-75 välillä ja se on hyväkuntoisella päätiellä naurettavan alhainen nopeus.
Ilmeisesti tuo 35tkm vuotuinen ajomääräsi on hankittu etelä Suomen ruuhkaisilla teillä.
Herbert:
Ainakin sujuvan matkanteon kannalta näin on.
Herbert:
Olisikohan ohjeiden tulkitsijoissa sitten eroja. Oletko koskaan ajanut esim. Seinäjoelta Lapuan suuntaan vt19? Tasainen ja leveä tie, koko matkalta valaistu ja lähes asumattomalla seudulla on 80km/h rajoituksella pilattu.
Herbert:
Tuo oli minulle uusi tieto.
Herbert:
Samoin kävi munulle Heathrowssa. Oma moka. Hieman marginaalia kannattaa pitää.. se on viisasta.
Herbert:
Tyhmä kun olen (kuten on todettu) niin miten tämä liittyy kehityksen pysähtymiseen? Kehitys ei edelleenkään pysähdy.
Ehkäpä tehdas siirretään ulkomaille eli sinne missä markkina on. Sitten ei tarvitse kuljettaa niin paljon. Mehän asumme täällä saaressa (Suomessa). Täältä pääsee Manner-Eurooppaan vain laivalla tai lentämällä. Kyllä tässä vielä kehittämistä on.
Herbert:
Kuten tuossa toteat itsekin, niin kehitystä on havaittavissa. Nuo säästöt eivät kuitenkaan ole sitä, että kuski tallaa kovempaa tai on tallaamatta ja satunnaisvaihtelut eivät ole sitä mitä ajansäästöllä tarkoitetaan. Pysyvät muutokset siirtyvät aikatauluihin ja silloin ei enää olekaan kyse "ajansäästöstä" vaan tilanne on täysin normaali. Puhutaanko siitäkin ajansäästönä, kun normaalisti käyt kaupassa? Tuskin.
Herbert:
Juu.. otetaan huomioon suunnitteluvaiheessa, mutta kun homma on valmis ja käytössä, niin silloin se on jo BAU kamaa. Tuossakin ajansäästö on vain eräs tuote muiden parannusten rinnalla.
Herbert:
Sopii. Tuo rationalisointi on kuitenkin hieman isompi rypäs kuin pelkkä ajansäästö. Siinä on kyse myös käytetystä energiasta, turvallisuudesta jne. jotka myös kohenevat, kun puhutaan tiestön perusparannuksista.
Herbert:
Kuinka todellisena pidät ajonopeuden noston mahdollisuutta?
Ei varmaan aivan jokavuotista tuo nopeuden nosto.
Rätkätin:
Niin, etkös se ollut juuri sinä joka huomauttelit ihmisten järjen köyhyydestä ja viittasit mensan testeihin?
Rätkätin:
olipa hieno esimerkki...
ajattele vaikka näin ,että jos menet lentäen niin aikaa menee n.5t ja jos auto/laiva yhdistelmällä niin n.24t ja lähtö paikkana voit pitää helsinkiä.
jos tuossa ei ole ajansäästöstä kyse niin mistä?
Rätkätin:
Juu ei, jos tunnin matka-aika lyhenisi 10 min vuodessa, kuuden vuoden kuluttua siihen kuluisi satunnaisvaihteluineenkin vain +-10 minuuttia. Sitä kai kutsuttaisiin jo aika-koneeksi!
AkiK:
Miten se raha sinne säästöön joutui? Tuotahan CS2800:kin kysyi. Jos se joutui sinne säästämällä, niin tilannehan on kuten CS2800 esitti.
AkiK:
Jos sinulla on tunti aikaa ja "säästät" 10min, niin tunnin kuluttua se on ohi (50+10=60). Jos taas muunnat sen 10min. vaikka lomaksi, niin se realisoituu luvalliseksi poissaoloksi työstä. Silti tunti on tunti. Mikäli illalla viet poikasi vaikka klo 18:00 treeneihin, niin siinä vaiheessa se 10min joka tapauksessa tasaantuu viimeistään. Treenit alkavat esim. klo 18:00 vaikka kuinka olisit siellä 10min vaille tai olisit tehnyt ihan mitä tahansa järkevää pitkin päivää muuta kuin lukenut Akua. Hauska ilmiö.
Mikäli näin ei ole ja mitään tasaavaa ei tapahdu ennen nukkumaanmenoaikaa, niin illalla voit päästä 10min. aikaisemmin pehkuihin, koskapa aamulla kuitenkin nouset kuten ennenkin.
AkiK:
Höpö höpö. Kyllä loma tärkeää on. Lakisääteiset lomat ovat vallan oiva keksintö. Lomat ovat kuitenkin luvallista ja palkallista poissaoloa työstä. Yhtä kaikki sekä loma että työaika ovat kummatkin aikaa, mutta eri nimikkeen alla. Tietenkin voi säästää lomaa = luvallista poissaoloa työstä, mutta silti aika kuluu koko ajan.
finman:
Mieti vielä .. et näköjään ymmärtänyt.
Tuon sinun logiikkasi mukaan joka ikinen ihminen säästää aikaa aivan hirveästi sitten kivikauden. Jossain kohdassa nopeutuneen maailman uudet nopeudet muuttuvat normaaleiksi eikä ihan kaikki vanha olekaan enää vertailukelpoista vaan uudet ovat normaalia vauhtia. Samoin on Oslon matkan kanssa. Kun 1400-luvulla ei päässyt kuin laivoilla ja hevosilla niin oli täysin normalia, että Oslon matkaan kului kauan. Nyt kun lennetään niin aikaa kuluu vain hippulan verran. Tuo laiva/hevosaika miinus lentoaika ei enää olekaan säästöä vaan pelkkä lentoaika on normaalia matkustusaikaa. Noin ollen jos juuri nyt yritetään säästää niin lentoaikoja pitää lyhentää eikä enää ole relevanttia verrata mitään laiva/hevosaikoihin.
Joko nyt ... ?
ritsa:
Jaahas .. homma jatkuu vaan ... tuohon keskusteluun en viitsi enää vaivautua...
Rätkätin:
kysytäänpä sitten ,jos sinun pitää matkustaa tuonne osloon niin millä tavoin menet sinne ja minkä takia?
finman:
Lentäen ja työnantaja maksaa = normaalikäytäntö.
Jos haluaisin "säästää" aikaa niin raketilla, mutta se ei ole mahdollista. Mikäli jokin "raketti" keksittäisiin, niin se olisi sitten se normaali tapa eikä sitä verrattaisi muinoin olleisiin kivikautisiin lentokoneisiin joita tänään käytetään.
Parasta olisi, jos ei tarvitsisi mennä ollenkaan vaikka norjalaiset ovat kyllä sangen mukavia. Olisi hienoa, jos asiat voisi hoidella matkustamatta lainkaan ja ehkä vielä joskus voikin kunhan kehitys kehittyy - toivottavasti. Jonkinlainen hologrammikuvantaminen voisi antaa tuotteista ja palveluista sellaisen visuaalisen pläjäyksen ettei enää tarvitsisi käydä juuri missään. Tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään oikeaa. Ne näkevät jotka elävät.
Kuitenkaan en säästä vuorokausikaupalla vertaamalla lentoa kivikauteen.
Koska viimeksi kirjoitit paperikirjeen kynällä? Tuo lienee jo harvinaista, mutta silti ei puhuta enää mistään säästöstä jonka inetti toi mukanaan. Netti on normaalikäytäntöä eikä mitään säästöä. Jos nyt joku haluaa säästää niin kaikki viestit tulisivat suoraan korvaan. Kuitenkin kännykkäkin on enimmäkseen taskussa eikä kaiken aikaa korvassa. Japanissa tuntee oikean johtajan siitä, että hänellä ei ole kännykkää lainkaan.. sihteeri on sitä varten.
Rätkätin:
miksiköhän työn antajasi lähettää sinut lentäen eikä auto/laiva yhdistelmällä?
osaatko vastata siihen ja miksi se on normaali käytäntö, jos kerran aikaa ei voi säästää?
vai että raketilla ihme ettei materialisoimalla kuten kunnon scifi jutuissa...
finman:
Hei .. mikä on laiva .. auto/laiva .. ei tuollainen ole enää normaalia. Kivikaudella oli kivikauden metkut ja nyt on nykyajan metkut. Ei ne ihan oikeasti ole vertailukelpoisia ollenkaan.
Mikä sinun mielestäsi on "normaali" tapa matkustaa Osloon.
Mikä tapa on historiaa?
Mikä tapa olisi se, jolla nyt voisi "säästää" aikaa?
Entäpä sama Tokioon? ... hevoisella .. ?
Mannerhein meni Kiinaan hevosella.
Meillä oli (eläkkeellä ) eräs lentopelkoinen ja hän meni aina Amsterdamiin autolla. Kenestäkään muusta en ole kuulut ja tuokin oli 1970-luvulla, siis joskus viimevuosituhannella..
Opelixi:
Liikennemäärä on yksi tekijä, joka vaikuttaa rajoitukseen. Mutta kuten totesin, muuttuvilla kylteillä varmaan monissa paikoissa voitaisiin rajoitusta hiljaiseen aikaan nostaa. Se vain on kallis ratkaisu, joten jää tekemättä. Hiljaiseen aikaan luonnollisesti hyötykin jäisi pieneksi, joten aikakustannuksilla investointia ei saa kannattavaksi.
Jos halutaan ottaa tiestä kaikki hyöty irti, on aivan ensiarvoisen tärkeätä tietää, miten se tapahtuu. Vai eikö sinua kiinnostaisi tietää, miten investointisi saataisiin tuottamaan mahdollisimman hyvin?
Sinäpä sen sanoit. Liikennettä ei tarkastellakaan sinun lasiesi läpi, vaan kokonaisuutena.
Valtaosa kilometreistä tulee ruuhka-Suomessa. Entä sitten?
Ruuhka-Suomessa tulpilla on eniten vaikutusta, koska hyviä ohituspaikkoja on harvassa. Sen mitä olen muualla ajellut, en ole hitaampia sielläkään ongelmaksi kokenut. Ruuhka-Suomen ulkopuolella kuitenkin luulisi hitaammista pääsevän ohi, joten sikälikin noista ongelman rakentaminen tuntuu kovin vieraalta.
Olen ajanut, joskus useinkin kun siellä päin olin töissä ja muutenkin sinne suuntaan oli asiaa. Mutta tuosta on jo vuosia aikaa, joten nykytilanteeseen en ota kantaa.
Rätkätin:
Sitten on tasapuolisuuden nimissä hyvä mainita jatkossa nämäkin tapaukset, kun puhutaan ajansäästön (rationalisoinnin) merkityksettömyydestä esim. satamassa laivaa odoteltaessa tai vaikka ohituksella aikaansaadun ajansäästön hukkaamisesta punaisissa valoissa seisten.
Mitä sitten tarkoitit sanoessasi "Mikäli turhat tunnit voisi puristaa pois, niin ne olisi puristettu jo ajat sitten pois"?
On samantekevää, mistä tuossa puhutaan. Jos kuitenkin verrataan toiminta ennen ja jälkeen muutoksen, saadaan mahdollinen säästö (rationalisoinnin vaikutus) helposti näkyviin. Ihan perusasioita investointilaskelmissa.
En ymmärrä, miksi tuollaiseen takertuminen on noin hankala asia sinulle. Niin hankala, että keskustelun varsinainen ajatus jää sivurooliin.
En tiedä, mitä on BAU kama. Varmaan jotain hesalaista nykynuorison slangia tai sitten bullshit-bingon ruudusta opittua. Se tuskin mitätöi investoinnilla saatua säästöä (rationalisoinnin vaikutusta).
Muut parannukset aikasäästön (rationalisoinnin) lisäksi ei liity tähän mitenkään.
Mahdollisuus riippuu tapauksesta. Jokavuotista se ei ole missään tapauksessa.
Rätkätin:
normaali ns.vastaus sinulta eli et vastaa muutoin kuin kysymyksellä, enpä muuta odottanutkaan...
Rätkättimen kirjoitukset voisi tulkita vaikka näin: Ajankäytön rationalisointi on hyvä juttu, mutta sitä ei voi tehdä, koska aikaa ei voi tallettaa pankkitille. Tämä on tietenkin järjetön väite, mutta eipä pilkun rakastelusta yleensä mitää
n järkevää tulosta synny.
Herbert:
Tuossa on kyse siitä varoajasta, joka pitää ottaa laskuihin, kun mennään laivoille, kentokentille, bussimatkoille tai mihin tahansa vaikka seminaareihin tai asiakkaan luokse sovittuna aikana, että ei sitten myöhästytä. Ei sekuntipeli kuitenkaan kiellettyä ole vaikka minun mielestäni erittäin huono valinta.
Herbert:
Asioita voi parantaa ja kehittää muutenkin kuin vain nipestelemällä minuutteja tai tunteja. Hetki sitten jo sanoin, että tehdas tai tuotantolaitos voidaan siirtää sinne missä markkina on. esim. ulkomaille, niin poistuu ainakin osa siirtokustannuksista ja toimitukset nopeutuvat. Tuo on vain eräs tapa. Toinen voisi olla, että käytetään ulkomaista alihankkijaa ja silloin se olisi jo valmiina ulkomailla eli siellä missä markkinakin ja säästetään perustamiskustannukset ja siirtokustannukset. Onhan noita keinoja olemassa muitakin kuin minuuttien nipistely suomalaisilla maanteillä.
Kehitys ei pysähdy .. voin luvata varmasti.
Kehitys menee exponentiaalisesti siihen nähden mitä se oli esim. 1800-luvulla.
Herbert:
Kun on jokin toiminta ja siihen tehdään muutos, niin kuinka kauan pitää aikaa kulua ennen kuin uusi toiminta on muuttunut vakiintuneeksi käytännöksi eikä enää puhuta muutoksesta ja siitä säästöstä, joka joskus kauan sitten saatiin? Minun mielestäni uuden muutoksen aikaansaama hyöty realisoidaan HETI. On turha haikailla vanhan ja uuden eroja, kun uusi jo toimii. Hyödyt oli laskeskeltu jo paljon aiemmin, sillä muutenhan muutokseen ei olisi ryhdytty alun perinkään. Katse siirretään eteenpäin. Tietenkään ei ole kiellettyä unohtua menneisyyteen.
Mitä hankaluuteen tulee, niin ei tuo ole hankalaa. Menneisyyteen unohtuminen sen sijaan on. Tällä kaikella on keskeinen merkitys otsikon mukaiseen tuntien nipistelyyn ja turhaan autossa istumiseen maanteillä. Liikenne on kuitenkin vain osakustannus.
Herbert:
BAU on normaali ja erittäin yleisesti käytetty ilmaus normaalissa liikemaailmassa BAU=business as usual elikkä normaali tai vakiintunut käytäntö. Samoin on ASAP=as soon as possible ja monet muut.
Rationalisoinnissa pyritään katsomaan kokonaisuutta eikä näperrellä pelkkiä lillukoita kuten pelkästään liikennettä ikään kuin se olisi kaikesta irrallinen ilmiö. Sillä on iso merkitys missä on tuotantolaitos, missä varastot ja minne tuotteita kiikutetaan ja missä ovat asiakkaat. Esimerkiksi Suomen paperiteollisuus on hivuttautumassa ulkomaille, kun asiakkaat ja kasvu ovat siellä sekä raaka-aineet ja halvempi työvoima etc. Kuljetuskustannukset esim. tuossa ovat vain osa kokonaisuudesta.
Herbert:
Kaikki riippuvat tapauksista - tietenkin.