Polttoaineveroa ylös - parempi liikenneturvallisuus!
29 kommenttia
Aloittanut 30.03.2012 18:46
On olemassa tehokas keino parantaa liikenneturvallisuutta. Tätä keinoa ei yleensä uskalleta esittää. Keino on nostaa polttoaineveroa siten, että bensiini ja diesel maksavat kaksi euroa/litra. Tällöin turhat ajot vähenevät ja liikenneturvallisuus paranee, valtio saa lisää tuloja (jotka pitää korvamerkitä nykyisen tiestön hoitoon) ja ympäristökin säästyy. Eikä tarvita mitään tie- tai ruuhkamaksuja.
yst. terv. Esa Sairio
Kirjaudu kommentoidaksesi.
-- Vieläkin parempi keino on alentaa autoveroa huomattavasti, jolloinka ihmiset voivat ostaa uusia vähäpäästöisiä ja kaikilla uusilla turvavarusteilla varustettuja autoja. Tuo polttoaineiden yliverottaminen on jo aikaa sitten osoittautunut tässä asiassa täysin toimimattomaksi keinoksi. Polttoaineiden nykyisenkaltainen yliverottaminen vain nostaa tarpeettomasti meidän kaikkien elinkustannuksia, myös autottomien, kun ne verot siirtyvät kaikkien tavaroiden ja palvelujen hintoihin. Siksi sitä keinoa ei ole "uskallettu" esittää.
Jos jatketaan ironiaa niin polttoaineen hintojen nousu ajaa köyhän kansan tieltä pois joten myös romuautot poistuu liikennekuvasta. Turvallisuus paranee samantien kun liikkeellä oleva autokanta paranee koska vain rikkailla varaa enää ajaa ja liikenneruuhkat poistuu.
ollaan lähivuosina saavuttamassa tämä visionäärinen tila. Muualla maailmassa ihmiset panee hanttiin mut ei tsuhna.
Niin kuin ennen.
Eliitin mielestä keskiluokan vaurastuminen onkin kaiken pahan alku. Kuluttavat, sotkevat, ruuhkauttavat ja pilaavat. Toista oli ennen. Tämä on vihreän liikkeen suurrahoittajien keskeinen ideologia ja syy miksi tosirikkaat, toisten rahoilla elävä muu eliitti (sosialistit ja kapitalistit yhtä lailla), kuninkaalliset ynnä muut kannattaa vihreitä. Tarkoitus on köyhdyttää keskiluokka ajaa se pois liikkumasta ja lomakohteista asumaan kerrostaloparakkeihin jossa sitten vastaanottavat pakkomaksettua hallituksen television propagandaa illat pitkät kun rahat ei riitä muuhun. Pysyköön häkeissään. Näin maailma on yläluokalle paljon parempi paikka. Niin kuin ennen.
Suomessa (tunnetusti edelläkävijä
Tästä ideologiasta kirjoitti jo 1967 sitä kannattava brittiläinen taloustieteen professori Mishan erinomaisen kirjan The Costs of Economic Growth. Hän mm. todisti että "tavallisen" ihmisen "hyvinvointi" ei ole parantunut sitten 1930-luvun. Pahinta oli juuri matkustelu. Samaa juttuahan saa nykyisin lukea päivittäin propagandamediasta.
Sitten jos ja kun eliittimme; siniset, sinikeltaiset ja vihreät ovat ainoat hallituspuolueet.
Autoverotus... Naiivia höpötystä uusien autojen paremmuuden hehkuttaminen. Katalysaattorien käyttöönoton jälkeen 20 vuotta sitten, ei paljoa kehitystä ole tapahtunut. Esimerkiksi silloin tehty Volvo kuluttaa maantieajossa 6 litraa satasella. Ei se siitä ole paljoa alentunut. Uusien, erityisesti vähäpäästöisiksi mainostettujen autojen ilmoitetut kulutuslukemat on kusetusta.
Enemmän kuormittaa ympäristöä tehdä uusia autoja. Suomen talouskaan ei ole mitenkään riippuvainen autojen myynnistä, vaan ne rahat muuttavat aina ulkomaille.
Taloudellisen ajotavan lisäksi turvallisuuskin on kuljettajan asenteesta kiinni, eikä autosta. Hätäillen ei koskaan hyvää synny. Näin sanoen, en ole sanomassa, etteikö 20 vuotta sitten osattu tehdä turvatyynyjä.
Nykyisellä veroituksella on enää turha puhua turhista ajoistakaan. Korkeintaan amispopittajat jaksavat vielä ajaa toria jonossa ympäri.
En ole itse turhia ajoja harrastanut vuosiin. Korkeampi hinta ei siis muuttaisi itseni kaltaisten kansalaisten ajotottumuksia yhtään. Jäisi vain vähemmän rahaa kaikkeen muuhun.
Auto tarkoittaa ilmeisten hyötyjen lisäksi myös vapautta. Muutenkin vttuuntuneen kansanosan vapautta ei tule rajoittaa enempää. Jossain ne ongelmat sitten pulpahtelevat pintaan.
Vähän voisi miettiä ennenkuin alkaa huudella.
Kuukeri:
Osittain totta. Henkilövahingot vaikuttavat kuitenkin negatiivisesti talouteen.
Kuukeri:
Väitätkö, että vuosikausia parantunut liikenneturvallisuus on johtunut tasaisesti parantuneista asenteista?
Kuukeri:
Höpö höpö. En kannata kovempaa verotusta, mutta kotikaupungissanikin turhia ajoja on valtavasti. Ihmisten pitää päästä autoilla kauppojen ovien eteen, liikuntaharrastuksiinkin ajetaan autoilla, vaikka matkat ovat lyhyitä. Työmatkat taitetaan omalla autolla yksin, vaikka usealla olisi mahdollisuus kimppakyytiin tai kulkea pyörällä, ainakin kesäisin jne.
En väitä että pelkästään asenteet ovat parantuneet. Myös ainakin tiestön kehittäminen ja liikenteen valvonta on vaikuttanut. Rattijuopumus on vähentynyt. Hirvikantojen säätely on kohdennettu tarkemmin ja aitakilometrejä lisätty. Olen kuullut lisääntyneen turvallisuudentunteen lisääntymisen saaneen aikaan varomisenpuutetta.
Ihmiset seuraavat netistä enemmän olosuhdetietoja ja muita turvallisuuteen liittyviä uutisia.
Rengastekniikkakin, siis auton tärkein turvallisuuskomponentti, on kehittynyt. Huippurenkaathan voi laittaa vanhempaankin autoon.
Mikä sitten on turhaa ajoa... Jos vaikkapa kiireinen ja uupunut perheenäiti kurvaa autolla muutaman kilometrin verran kauppaan, siinä ei ensinnäkään paljon bensaa ja luontoa kulu.
Toisekseen, sinä mieluummin pakottaisit hänet moninkertaistamaan kauppareissuun käytetyn ajan, sekä kantamaan kassit sieltä takaisin?
Kävelyssä nyt vaan on se pikku ongelma, että se on todella hidasta puuhaa.
Yleisesti ottaen suomessa matkat liikuntaharrastuksiin ja muihin vastaaviin eivät ole lyhyitä. Ei niitä jäähalleja esimerkiksi kovin tiheässä ole. Missä vaiheessa pikku-Kalle tekee läksynsä, jos lätkätreeneihin pitää kävellä puoli tuntia tai tunnin. Treeneissä menee oma aikansa ja sitten taas laukku olalle... Talvella ei aina voi fillaroida.
Itselläni taas on sen verran raskas työ, että pohkeissa on sen jälkeen pelkkää lyijyä. En polje sitä seitsemääkään kilometriä. Se on minun asiani, ei norsunluutornista kiikaroivien. Jos tämä ei teille kelpaa, sitten saa joku muu tehdä duunit ja polkea. Tai kävellä: ihan sama minulle.
Tämä alkaa muistuttaa alkeellista alkoholipolitiikkaamme: kun ei muuta osata, niin tehdään se kalliiksi. Rikkaita ei haittaa tippaakaan ja juopot menee tiimariin. Loput saakoon purra hammasta ja vaan kestää.
Holhoajat voisivat pikkuhiljaa alkaa jäämään kotiin kukkia kastelemaan.
Kuukeri:
Tiestö on toki kehittynyt, mutta valvonnan lisäämisestä en olisi niinkään varma. Mistä tällaista tietoa olet saanut? Veikkaan, että valvontaa on nykyään vähemmän suhteessa liikennemäärään verrattuna pari vuosikymmentä taaksepäin.
Kuukeri:
Onko?
Kuukeri:
On niitä hirviä ollut nykyistä vähemmänkin ja silti on sattunut enemmän vakavia onnettomuuksia.
Liikennemäärä on kasvanut tasaisesti, onnettomuudetkin ovat lisääntyneet, mutta vakavat vähentyneet. Olet siis edelleen sitä mieltä, että se on asenteiden parantumisen ansiota
Kuukeri:
Just... Miksiköhän niitä kolarisumia sitten sattuu, vaikka niistä todella hankalista olosuhteista kohtuudella tietodetaan?
Rengastekniikkakin, siis auton tärkein turvallisuuskomponentti, on kehittynyt. Huippurenkaathan voi laittaa vanhempaankin autoon.
Kuukeri:
Minä en pakota ketään mihinkään. Totesin vain, että turhaa ajoa on edelleen.
Kuukeri:
No sattumalta tiedän tuttapiiristäni sellaisia jotka ajavat kilometrin tai pari hiihtoladulle/lenkkipolulle ja sitten kuntoilevat useita kilometrejä, jopa kymmeniä.
Kuukeri:
Selityksiähän on helppo keksiä.
Kuukeri:
Hah hah. Anteeksi vain, mutta on hieman vaikea uskoa, että antaisit työssä niin kaikkesi, että et jaksa pyörällä polkea 7 kilometriä tai sitten peruskuntosi on niin huono, että ehkä olisi aihetta joskus polkea.
Kuukeri:
Turha vetää hernettä nenään. Minä en ainakaan ole kannattamassa autoilun verotuksen kiristämistä, vaan päinvastoin. On kuitenkin turha yrittää väittää, etteikö autoilla ajettaisi paljon turhaakin. Ajan itsekin ja puhtaasti mukavuuden halusta.
Olen jostain lukenut että Suomessa on nykyään nopeusvalvontakameroita, teiden paparatseja. Kuulemma toimivatkin. Sain siitä ihan todisteen viime syksynä kun sain serihviltä postia.
En toki kiistä turvavarustelun hyvää vaikutusta, mutta pitää tuoda esiin muitakin muuttujia.
Eikö ole rattijuopot vähentyneet?
On kovin helppoa sanoa että "selityksiä on helppo keksiä".
Hirvitiheyden muutokset eivät tietenkään mene yksi yhteen vuotuisten kolarimäärien kanssa, koska funktiossa on paljon muitakin muuttujia.
Sama juttu nettihässäkän kanssa. Sekin on vain yksi osa-alue. Kolarisumia tms. tulee aina olemaan, määrät ja laadut muuttuvat.
Mutta aina se talvi silti pääsee yllättämään...
Sinun tuttavasi sattumalta ajavat kilometrin päähän sauvomaan. Minun eivät.
Ja mitä sitten jos ne ajavat kilometrin suuntaansa? Huolestuttavampaa olisi jos ajaisivat sata kilometriä kunnon laduille.
OK, sinä et pakota äippää käpöttelemään kookauppaan, mutta naurat hänelle kun hän ei sitä tee. Nauruhan sinulle maistuu.
Kuten kysyin: mitä on turha ajo? Jos sinä ajelet ympäriinsä autollasi, saaden siitä nautintoa ja lepuuttaen hermojasi, niin missä kohtaa siinä menee turhan raja?
Aivankuin bensan ollessa halpaa, kukaan ei muuta tekisikään, kuin ajelisi kaasu pohjassa sinne tänne. Sama alkoholin kanssa. Enpä usko.
Saat olla uskomatta ja nauraa vaikka maailmanloppuun asti, mutta kulutan työvuoron aikana neljästä kuuteen tuhanteen kilokaloriin. Loppupäivä menee palautuessa. Minua ei naurata. Ei sitä turhaan työksi sanota.
Kuukeri:
Ovat, tai sitten ei. Riippuu mihin verrataan ja kuinka pitkältä ajalta:
Rattijuopumuksen yleisyys
Luotettavimman kuvan rattijuopumuksen määrästä liikenteessä antavat tienvarsitutkimukset. Niissä kaikki tiettyyn tutkimuspaikkaan saapuneet kuljettajat puhallutetaan hengitysilman alkoholipitoisuuden määrittämiseksi. Viime vuosina noin joka 700. autoilija liikenteessämme on ollut rattijuoppo (veren alkoholipitoisuus oli 0,5 promillea tai yli). Alkoholin vaikutuksen alaisena (alkoholia veressä, mutta alle 0,5 promillea) on ajanut noin joka 160. kuljettaja.
Alkoholitapausten määrä liikennevirrassa on pysynyt viime vuosina lähes ennallaan. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ovat viime vuosina vähentyneet. On tärkeää huomioida, että myös huumaus- ja lääkeaineiden sekä päihteiden sekakäytön alaisena ajaminen käsitellään rattijuopumuksena. Törkeät rattijuopumukset vähenivät edellisvuodesta 9 prosenttia ja muut rattijuopumukset 11 prosenttia (2010 tilasto). Kaikkiaan rattijuopumuksia tuli ilmi 21 000 eli 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009 ja niiden määrä oli alimmillaan 1990-luvun puolivälin jälkeen. Kuitenkin poliisin tietoon on tänä vuonna (tammi-huhtikuu) tullut noin neljä prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän rattijuopumuksia. Liikkuva poliisi toivoo, että viime vuoden hyvä kehitys ei ole taittumassa! (Poliisin tiedote 6.6.2011).
http://www.liikenneraittius.fi/tietopaketti.html
Kuukeri:
Kysymys turhasta ajamisesta on aiheellinen. Asiaa voi ja on syytä tarkastella monelta kantilta. Myös niin, ettei päällimmäisenä motiivina ole tarve puolustaa omien ajojen tarpeellisuutta.
Joku voi sanoa, että maitokauppaan pitää mennä autolla, koska muuten ei ennen Kauniiden ja Rohkeiden alkua ehdi takaisin kotiin. Ei siis ole turhaa ajoa. Toinen suunnittelee asiat niin, että kaupassa käydään kun ohi ajetaan muutenkin. Kolmas suunittelee muutkin liikkumistarpeensa siten, ettei toinen pääsisi juuri koskaan autolla kauppaan.
Harrastuksista löytyy myös helposti esimerkki: Onko tarpeen mennä 10 km päässä olevalle pururadalle juoksemaan, 10 km päässä olevaan uimahalliin uimaan tai jotain vastaavaa? Vai voisiko sittenkin lähteä kotiovelta pyöräilemään/juoksemaan ja päätyä vaikka uimarannalle? Ymmärrän toki, jos Helsingin kantakaupungissa asuvilta alkaa kuulua protestiääniä, mutta ei kuunnella nyt niitä. Eikä hyväksytä linja-autoa ratkaisuksi, koska sekin synnyttää polttoaineverollista liikennettä.
Entä minä, jolla viime vuosina on työmatka ollut 50...85 km suuntaansa. Onko sekin turhaa? Tiukimman näkemyksen mukaan on, koska olisin voinut valita työni tai asuinpaikkani toisin. Itse en sitä turhana pidä, koska jos itse olisin jäänyt pyörämatkan päähän lähikaupan kassalle töihin, joku muu olisi ajanut ajot puolestani. Julkisilla joko matka ei oilisi onnistunut tai sitten aikaa olisi kulunut moninkertainen määrä omaan autoon verrattuna.
Turhan ja tarpeellisen raja on siis todella epämääräinen ja riippuu siitä, mihin pyritään. Täytyy kuitenkin muistaa, että ihminen on hyvin sopeutuvainen ja siten isotkin muutokset ovat mahdollisia. En kuitenkaan usko, että liikenteen turvallisuusongelmaa ajamisen vähentämisellä yritetään tarkaista. Muita kylläkin, tosin täysin turhaan. Samaan aikaan yhteiskunta pyrkii synnyttämään lisää liikennettä. Yksityiselle ihmisraukalle jää osaksi "joutua" liikkumaan huonon omatunnon varassa eri intressiryhmien aiheuttamien paineiden puristuksessa.
esis:
Sitaatti on vuodelta 2010.
Kallis polttoaine on hidastanut ainakin minun ajonopeuksiani, ja siten parantanut liikenneturvallisuutta ja vähentänyt päästöjä. Onko aloittajan mielipide muuttunut, vai oliko tarkoitus vain että köyhät vähentävät ajamistaan?
http://www.gronabilister.se/public/dokument.php?art=136&parent01=924&parent02=5&parent03=35
Kuukeri:
Onhan niitä. Mielestäsi siis valvontaa on lisätty, kun muutamille pääteille on pystytetty kameroita? Oletko tarkastellut liikennettä valvovien poliisien määrää suhteessa liikennemäärään ja sen kehitystä viimeisten vuosikymmenten aikana? Minä en ole, mutta veikkaan, että poliisien määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa liikennemäärän kanssa, joten väitän, että valvontaa ei ole lisätty, vaan vähennetty.
Kuukeri:
Liikenneverkon kehittyminen on ehdottomasti merkittävä tekijä, mutta autojen parantunut aktiivinen ja passiivinen turvallisuus ovat ehdottomasti merkittäviä vaikuttajia. Asenteet eivät mielestäni ole muuttuneet miksikään ja poliisitkin ovat useasti kertoneet asenteiden huonontuneen.
Kuukeri:
Kyse oli turhasta ajosta ja minä luokittelen sen sellaiseksi.
Kuukeri:
Enhän naura!
Kuukeri:
Kerroin ajavani paljon turhaan ja tuollainen sunnuntaiajelu on juuri sellaista.
Kuukeri:
En ole väittänyt mitään tuollaista. Sinä väitit, että kukaan ei ajele turhaan ja minä olen siitä eri mieltä.
Kuukeri:
Mitä teet työksesi? Metsuri? On meinaa harvassa ammatit missä energiaa kuluu tuollaisia määriä. Otit tuonkin henkilökohtaisesti, vaikka molemmat tiedämme, että on olemassa paljon kevyttä työtä tekeviä, jotka kulkevat lyhyttä työmatkaa autolla.
Ei mielipiteeni nopeusrajoituksista ole mihinkään muuttunut. Jotta teiden kunto voidaan turvata, pitää jostakin saada lisää rahaa tähän tarkoitukseen. En nimittäin missään tapauksessa hyväksy sitä, että nopeusrajoituksia lasketaan sen takia, että tien kunto jätetään huonommalle tolalle rahan puutteen takia!
Maksaisin bensasta mielelläni lisää myös siksi että saataisiin nykyrajoituksia nostettua aiemman ehdotukseni mukaisesti:
80 km/h-nopeuksia voisi huoletta nostaa sataseen useilla hyvillä tieosuuksilla ja moottoriteillä voisi olla kesäisin 130 tai 140. Talvirajoituksista voisi luopua ainakin Etelä-Suomessa
yst. terv. Esa Sairio
Tieliikenteestä kerätään jo nyt n. 7x enemmän veroja ja maksuja suhteessa siihen palautettuun. Tilanne on pahentunut vuosi toisensa jälkeen kymmenien vuosien ajan eli ei tilanne parane veroja kiristämällä.
-- Bensiini on jo nyt raskaasti yliverotettu rasittaen tarpeettomasti tavallisen suomalaisen taloutta. Tieliikenteeltä kerätään jo nyt yli 7 miljardia euroa veroja vuosittain ja teiden kunnossapitoon käytetään n. 1 miljardi. Mihin katoaa 6 miljardia autoilijoiden rahoja?? Kreikalle? Käytetään niistä osa teiden korjaukseen. Kyllä siitä riittää. Mitään lisärahastusta ei todellakaan tarvita. Poliitikkoja pitää vaan voimakkaammin prässätä asiassa.
Kuukeri:
Ihmiset uskovat, että kävelemisellä ja pyöräilyllä on suurikin merkitys.
Muutama vuosi sitten tehtiin tutkimus, jossa kysyttiin suomalaisilta heidän käsityksiään yksilöiden mahdollisuuksista vaikuttaa ilmastomuutokseen. Suurimman merkityksen vastaajat arvioivat olevan sillä, että ihmiset liikkuisivat mahdollisuuksien mukaan jalan tai polkupyörällä. 86 prosenttia vastaajista piti sitä joko erittäin hyödyllisenä (53%) tai melko hyödyllisenä.
Mikä on totuus? Kuinka suuri merkitys kävelemisellä ja pyöräilyllä olisi? Voiko tätä jotenkin laskea tai arvioida?
Ajoneuvohallintakeskuksen sivuilla kerrotaan, että maantieliikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on kokonaisuudessaan 15 prosenttia ja henkilöautojen osuus yhdeksän prosenttia.
Henkilöautoa omistamattomien tai käyttämättömien kohdalla käveleminen tai polkupyöräily ei merkitsisi juuri mitään, sillä bussit ja muut julkiset kulkuneuvot kulkisivat reiteillään niin kuin ennenkin. Kuluisi vain enemmän kengänpohjia ja polkupyöriä sekä niiden osia - mikä tarkoittaa lisää päästöjä tuotannossa ja kuljetuksissa. Sen sijaan omaa autoa käyttäville matkojen tekeminen jalan tai pyörällä merkitsisi hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Kuinka paljon päästöt vähenisivät?
EU:n komission raportissa henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan yhteisön strategian toteuttamisesta esitetään laskelma, jonka mukaan keskimääräiset vuotuiset ajokilometrit eurooppalaisilla henkilöautoilla olivat 19748 kilometriä vuonna 2002, ja luvun arvioidaan nousevan 20016 kilometriin vuoteen 2015 mennessä. Lukuja voitaneen käyttää laskentaperusteena myös suomalaisten autojen kohdalla.
Jos oletetaan, että suomalainen autonkäyttäjä jättäisi auton entistä useammin kotiin ja alkaisi kulkea osan kauppa- ja työmatkoistaan kävellen tai polkupyörällä, kuinka paljon nykyistä enemmän hän kävelisi tai pyöräilisi vuodessa? Kysymykseen lienee mahdotonta vastata ilman asian selvittämistä. Jos oletetaan, että jokaisena päivänä juhlapyhät ja viikonloput mukaan lukien kuljettaisiin neljä kilometriä jalan tai pyörällä nykyisten matkojen lisäksi, luultavasti ei kovin paljon arvioida alakanttiin. Kilometrejä saattaisi hyvinkin olla vähemmän.
Neljästä kilometristä päivässä tulee 1460 kilometriä vuodessa. Tämä matka on 7,5 prosenttia auton vuotuisista noin 20000 kilometristä. Tämän verran siis ajaminen vähenisi. Kokonaishiilidioksidipäästöihin vaikutus olisi 0,675 prosenttia.
Käveleminen ja pyöräily ovat hyviä asioita kunnon kannalta, mutta planeetan pelastaminen vaatii muutakin. Autojen polttoaineen kulutusta pitäisi pienentää. Monet nykyiset autot kuluttavat aivan liian paljon. Lyhyen matkan liikenteessä pitäisi yrittää siirtyä nykyistä enemmän sähköautoihin, kunhan niiden hinnat vain saataisiin alenemaan. Autoja pitäisi pystyä lataamaan kotioloissa aurinkopaneeleilla ja pienillä tuuliroottoreilla. Autot olisivat kiinni töpselissä aina kun ne seisovat pihassa.
SO2001:
On hyvä ajatella asiaa niin että yhden yksilön teoilla ei ole loppujen lopuksi CO2-tasolla paljoakaan vaikutusta. Vaan pienistä puroista kasvaa suuri virta.
Lyhyillä matkoilla ajetaan kylmillä moottoreilla, ja yleensä taajamissa missä ihmiset asuvat.
Hieman muokattu versio: Sen sijaan omaa autoa käyttäville matkojen tekeminen jalan tai pyörällä merkitsisi pakokaasu-, pöly-, ja melupäästöjen vähenemistä.
HSY.fi: 27.3.2012
Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti raja-arvotason (50 µg/m3) HSY:n mittausten mukaan maanantaina 26.3. Kehä I:n laidalla Malmilla sekä Järvenpäässä. Vuorokausipitoisuudet olivat Kehä I:n lähialueella 62 ja Järvenpäässä 77 µg/m3. Raja-arvotaso on ylittynyt tänä vuonna Kehä I:n laidalla 11 ja Järvenpäässä 9 kertaa. Sallittu ylitysmäärä on 35 kertaa vuodessa. Ylitykset aiheutuivat katupölystä.
SO2001:
Aika paksua väittää, että julkisten käyttäjämäärillä ei ole mitään vaikutusta itse kulkuvälineisiin ja niiden käyttöön. Kapasiteetin säätämiseen on monia keinoja. Julkisiakin kulkuvälineitä on monen kokoisia ja vuorotiheyttä voidaan muuttaa. Ja jos nyt lasket kengänpohjienkin CO2-grammoja, niin siihen verrattuna jokaisen matkustan massakin on iso tekijä, sillä se vaikuttaa suoraan kulkuvälineen energian kulutukseen. Aika turha jatkaa laskuja viiden merkitsevän numeron tarkkuudella, jos lähtötiedot satuillaan paksuilla väriliiduilla.
CS2800:
Ruuhkien määrän ja pysäköintitilan tarpeen väheneminen tuovat myös lisävähennyksiä kaikkiin päästöihin.
Aloitin vastaukseni lauseilla: Kirjoituksessani oli lieventävä sana juuri, mikä poistaa...
Sen jälkeen tekstiä jatkui ainakin yhden A-nelosen verran ellei enemmänkin. Ennen kuin lähetin tekstin, halusin varmuuden vuoksi kopioida sen itselleni. Valitettavasti tietokone meni ties kuinka monennen kerran jumiin ja hävitti kaiken kirjoitetun. Ainostaan ensimmäinen rivi näkyy tässä valokuvassa, jonka otin muistoksi ennen kuin painoin virtanappia.
http://photoupload.org/images/94781453821078681520.jpg
En jaksa kirjoittaa juttua uudestaan. Kertaan vain lyhyesti joitakin kohtia, joita käsittelin. Ensimmäinen oli siis se, että en esittänyt väitettäni ehdottomana vaan käytin lieventävää sanaa juuri. Jotain vaikutusta ihmisten kävelemisellä olisi mutta ei suurta vaikutusta. Kommentissa tämä juuri sana oli jätetty huomioimatta.
Seuraavaksi tarkastelin tilannetta maaseututaajamassa ja totesin, että ihmisten pyöräileminen ja käveleminen ei vaikuttaisi käytännössä mitään, koska maaseututaajamissa ei ole juuri muuta paikallista julkista liikennettä kuin koulubussit ja invataksit. Unohdin mainita sen, että pitkän matkan liikenteessä käveleminen ja pyöräileminen ei käytännössä myöskään vaikuttaisi, koska eivät ihmiset kävele tai pyöräile pitkiä matkoja. Junat ja kaukoliikenteen bussit huristelisivat niin kuin ennenkin.
Isoissa kaupungeissa kävelyn ja pyöräilyn vaikutus näkyisi selvemmin, mutta on epärealistista olettaa, että kaikki vaihtaisivat julkiset kulkuneuvot pyöräilemiseen ja kävelemiseen. On paljon vammaisia ja vanhuksia, jotka eivät yksinkertaisesti pysty kävelemään pitkiä matkoja pyöräilystä puhumattakaan. Jotenkin nämä ihmiset olisi joka tapauksessa kuljetettava.
Huomautin myös siitä, että yksittäinen kävelijä tai pyöräilijä on pois julkisesta kulkuneuvosta joidenkin tiettyjen pysäkkien välisen matkan jonka hän siis kävelee tai pyöräilee. Kulkuneuvon reitti on kilometrejä tai kymmeniä kilometrejä pitkä, eikä se jätä vuoroaan ajamatta, vaikka pysäkkien välillä kulkisi vähemmän ihmisiä. Vuoroja voidaan harventaa, mutta tämä aiheuttaa yleensä vastustusta. Kulkuneuvoa voidaan myös pienentää, mutta se on teknisesti kallista, eivätkä bussiyhtiöt vielä kovin paljon harrasta pikkubusseja hiljaisilla kaupunkireiteillä tai hiljaisina aikoina. Kuljettajan palkka on yhtä suuri, eikä polttoaineen kulutuksessakaan ole järisyttävää eroa ellei siirrytä pakettiauton kokoisiin busseihin. Ruuhka-aikoja varten täytyy kuitenkin olla varalla isompia busseja.
Ajoneuvohallituksen julkaisemien tietojen mukaan maantieliikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on kokonaisuudessaan 15 prosenttia, joista henkilöautojen osuus on 9 prosenttia. Loput kuusi prosenttia ovat rekkojen ja bussien päästöjä.
Helsingin kaupungin sivuilla kerrotaan seuraavaa:
Joukkoliikenteen osuus liikenteen kokonaispäästöstä on pääkaupunkiseudulla noin 10 %. Henkilöautot tuottavat liikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 60 % ja tavaraliikenne loput 30 %.
Jos ihmiset lakkaisivat kokonaan käyttämästä joukkoliikennettä Helsingissä ja sen sijaan kävelisivät ja pyöräilisivät, edellä mainitut kymmenen prosentin päästöt jäisivät toteutumatta. Koska käytännössä näin ei tapahdu, vaan suuri osa joukkoliikenteestä säilyy kävelemisestä ja pyöräilystä huolimatta, ei mielestäni ole täysin väärin todeta, että henkilöautoa omistamattomien tai käyttämättömien kohdalla käveleminen tai polkupyöräily ei merkitsisi juuri mitään. Totta kai se vähän merkitsisi, ja siksi käytinkin lievennyksenä sanaa juuri. Ja tietenkin käveleminen ja pyöräileminen merkitsisivät vain siinä tapauksessa, että niillä korvataan kulkeminen julkisen liikenteen kulkuneuvoissa.
Helsingissä on paljon joukkoliikennettä, joten siellä muutos näkyisi jonkin verran. Joitakin vuoroja ehkä vähennettäisiin tai lakkautettaisiin. Jos tällä tavoin saataisiin kaupungin joukkoliikenteen kymmenen prosentin päästöt vähenemään hieman, vaikutus olisi joka tapauksessa vähäinen. Koko maan päästöissä merkitys olisi lähes olematon. Maaseudulla ihmisten siirtyminen kävelijöiksi ja pyöräilijöiksi ei vaikuttaisi senkään vertaa, koska joukkoliikenteen päästöt ovat jo nyt hyvin vähäiset.
En pyri kiihkoilemaan tästä asiasta. Lähtökohtana oli tutkimuksissa esille tullut ihmisten käsitys siitä, että kävelemisen ja pyöräilemisen lisääntymisellä olisi tärkein merkitys hiilidioksidipäästöjen kannalta. Samassa tutkimuksessa vastaajat pitivät asuinhuoneiden lämpötilan alentamista merkitykseltään vähäisenä.
Kirjoitin paljon muutakin alkuperäisessä vastauksessani, mutta jääköön se kaikki bittiavaruuteen. En jaksa muistella.
P.S. Alkuperäinen kommenttini oli muokattu vuonna 2007 kirjoittamani jutun ensimmäisestä puoliskosta. Kokonaisuutena alkuperäistä juttua ei tyrmätty aivan niin pahasti kuin sen alkuosa täällä tyrmättiin. Kirjoitus sai yllättävän hyviä kommentteja kyseenalainen foorumi huomioon ottaen.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3963679
Mitähän sieniä osa porukasta täällä on nappaillut, jos heidän mielestään tiestö on Suomessa kehittynyt viime vuosina. Ainakin eilen kun ajelin 400 kilometriä Etelä-Suomen pääväyliä näky oli kerrassaan lohduton kun moottoritielläkin oli syvät urat ohituskaistalla Kuljun kohdalla ja muualla näkyi suoranaisia reikiä asvaltissa. Samaan aikaa radiossa luettiin uutisia, missä sanottiin ensi vuoden budjetissa liikenteen kokonaismäärärahojen vähenevän tämän vuoden 2 miljardista yhteen ja siinäkin painottuvan aivan käsittämättömästi raideliikenteeseen tieliikenteen kustannuksella. Joku siis haluaa Suomeen lisää liikennekuolemia jos kerran yli 80% henkilöliikenteestä hoitavan tieliikenteen olosuhteita aiotaan heikentää vielä entisestään ja satsataan enemmän alle 10% henkilöliikenteestä kuljettavaan raideliikenteeseen.
SO2001
Periaatteessa ihan hyvä kirjoitus, mutta ympäristö on niin paljon muutakin kuin vain ilmakehään vapautuva CO2. Tosiasiana voinee pitää että jokainen Hummer-autoilija nollaa yhden cityvihreän panoksen, tai päinvastoin toisen maltti kohtuullistaa toisen rohmukulutusta.
Suomi24 on ihan kuten Tuulilasi, tmnet.fi tms. kirjoittajiensa summa. Suurimpana erona suomi24:ssä on että siellä voi kirjoittaa joka jutun eri nimimerkillä ilman aiempaa historiaa.
slowgear:
Kyse ei ollut pinnoitteen tasosta, vaan siitä, että viimeisimpien kymmenien vuosien aikana on rakennettu moottoriteitä, ohituskaistaosuuksia, kevyenliikenteenväyliä, liikenneympyröitä, poistettu tasoristeyksiä, lisätty katuvalaistusta jne. jne.
Opelixi:
Tiet ovat järkyttävän huonossa kunnossa mutta ei voi kuin hämmästellä miten hienosti nykyauton alusta ottaa suuretkin heitot mukisematta vastaan, voi vain kuvitella miten kuusikymmenluvulla vastaavasta selvittiin, todennäköisesti vauhtia oli maksimissaan puolet nykyisestä.
SO2001:
Edelleenkin on aika hassua unohtaa selkeät säästöt merkityksettöminä ja pohtia kengänpohjien kulumisen CO2-vaikutuksia. Tai ainakin tuo on hassua silloin, jos ei sanojensa mukaan kiihkoile tai väritä.
CO2-päästöissä ei ole olemassa mitään yksittäistä muutosta, jolla sormia napsauttamalla voidaan kaikki muuttaa kerralla. Jos kaiken muun kuin kaiken ratkaisevan jättiaskeleen voi unohtaa merkityksettömänä, niin meille ei jää jäljellä mitään mitä tehdä. Muutamankin prosentin siivu on ehdottomasti sellainen, että sitä kannattaa katsella suurennuslasilla.
Noita vammaisia ja vanhuksia varten ei tarvita nykyisen kaltaista järjestelmää. Eli tilaa kapasiteetin vähennyksille on aivan varmasti.
Voisi luulla, että pienemmät kulkuneuvot ovat halvempia hankkia ja ylläpitää. Monesti lähdet siitä oletuksesta, että mikään ei voi muuttua. Kuitenkin aikojen alusta alkaen muutos on ollut ainoa pysyvä asia. Luullakseni joukkoliikennevälineetkin ovat seuranneet aikakausiensa trendejä läpi historiansa.
esis:
Huikeaa päättelykyä. Unohtui vaan pikku juttu, että lähes koko yhteiskunnan toimiminen nykyisellään perustuu kumipyörillä liikkumiseen, suurelta osin yksityisillä.
esis:
Juuri näin eduskunta vaati 1950-luvun alussa tilapäisen ja väliaikaisen autoveron kohdalla toimittavan.
Ei nyt kuitenkaan pidätetä hengitystä odottaessa...
Minusta olisi reilumpaa pistää kaiken matkustamisen päästöt samalle viivalle, myös joukkoliikenne matkustajaa kohden jyvitettynä. Tällä hetkellä ns. joukkoliikenne kulkee sekä kustannus- että päästömielessä vapaamatkustajana.
Nunchaku taisi paljastaa todellisen tavoitteen siirtää suomalaiset betonin keskelle töpselisähkön ääreen paheksumaan luontoa tuhoavia ihmisiä, jotka poimivat puolukkansa kotikuusen ympäriltä?
esis:
Miten valtio saa lisää verotuloja jos liikenne vähenee merkittävästi?
Ihmiset myös laittavat autoiluun jonkin maksimisumman rahaa. Jos autolla ajaminen maksaa enemmän, yleensä sen omistamisen hinnasta jossain vaiheessa karsitaan. Ajetaan siis vanhemmalla ja turvattomammalla kalustolla.
NHB:
Mielenkiintoista tässä muutoksessa on kuitenkin ollut se, että aina on puhuttu jostain mystisistä hintarajoista jonka jälkeen autolla ei enää ajeta.
Jokuhan siinä yksityisautossa on ylivertaista kaikkeen muuhun liikkumiseen nähden, koska sillä ollaan valmiita ajamaan (jo nykyiselläänkin) täysin absurdeilla kokonaiskuluilla. Aiemmin pidettiin vanhan 10 mk/ litran hintaa ehdottomana rajan jonka jälkeen ei autolla ajeta. En ole huomannut mitään liikenteen vähenemistä vaikka bensa maksaa nyt jo yli tuon 10 mk.
Ja kukapa olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten, että tänään diesel-litran saa kovan kilpailun ansiosta "halvimmillaan" jopa 1,429 eurolla?
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/03/diesel_meni_alennusmyyntiin_paakaupunkiseudulla_3374143.html