Katupöly,joka syntyy osana nastarenkaiden tiestä irroittamasta materiaalista. Muistaakseni 1.0 - 3.00 kg/ 100 km matkalla.
0,5kg/100km.
Tiellä jolla ajaa vuorokaudessa 2000 ajoneuvoa molempiin suuntiin. Kilometrin matkalta jyrsitään 20kg pölyä joka päivä. 150 talvipäivää ja kolme tonnia hienojakoista pölyä levitetty ympäristöön, joka ei minnekään katoa ennenkuin keväällä maa alkaa vihertämään.
Katupöly,joka syntyy osana nastarenkaiden tiestä irroittamasta materiaalista. Muistaakseni 1.0 - 3.00 kg/ 100 km matkalla.
0,5kg/100km.
Tiellä jolla ajaa vuorokaudessa 2000 ajoneuvoa molempiin suuntiin. Kilometrin matkalta jyrsitään 20kg pölyä joka päivä. 150 talvipäivää ja kolme tonnia hienojakoista pölyä levitetty ympäristöön, joka ei minnekään katoa ennenkuin keväällä maa alkaa vihertämään.
Katupöly,joka syntyy osana nastarenkaiden tiestä irroittamasta materiaalista. Muistaakseni 1.0 - 3.00 kg/ 100 km matkalla.
0,5kg/100km.
Tiellä jolla ajaa vuorokaudessa 2000 ajoneuvoa molempiin suuntiin. Kilometrin matkalta jyrsitään 20kg pölyä joka päivä. 150 talvipäivää ja kolme tonnia hienojakoista pölyä levitetty ympäristöön, joka ei minnekään katoa ennenkuin keväällä maa alkaa vihertämään.
Ajan kitkoilla mutta faktat pitää olla oikein.
Ajan nastoilla, mutta halusin kertoa että tuokin on aivan liikaa.
Ajan nastoilla, mutta halusin kertoa että tuokin on aivan liikaa.
Miksi siis nastoilla?
Mitäs luulet? En viitsi vaihtaa kunnossa olevia, tai rajoittaa autovalintaani sen mukaan missä tulee kitkat mukana. Tietysti voisin porata nastat irti, mutta sen vaikutus hukkuisi kuin pieru saharaan, kun puoli miljoonaa muuta autoilijaa järsii samoja teitä kuitenkin nastoilla.
En viitsi vaihtaa kunnossa olevia, tai rajoittaa autovalintaani sen mukaan missä tulee kitkat mukana.
Näin minäkin ajattelin, mutta nastattomilla renkailla auto on parempi, lisävarusteena hiljaisuus. Harmittaa että en aiemmin uskaltanut kokeilla, vaan säästin satasta tai kahta väärässä paikassa.
sen vaikutus hukkuisi kuin pieru saharaan
Jokaisen teot ovat yhtä suuria koska puoli miljoonaa kostuu yksilöistä. Lisäksi voi toimia valinnallaan hyvänä esimerkkinä.
Tiet on kuluneet karheiksi, ja nastat tuottavat pölyn lisäksi melua.
En viitsi vaihtaa kunnossa olevia, tai rajoittaa autovalintaani sen mukaan missä tulee kitkat mukana.
Näin minäkin ajattelin, mutta nastattomilla renkailla auto on parempi, lisävarusteena hiljaisuus. Harmittaa että en aiemmin uskaltanut kokeilla, vaan säästin satasta tai kahta väärässä paikassa.
Minulla ainakin on parempiakin sijoituskohteita rahoille, kuin autonrenkaat. Kokemus on opettanut, että käytettyyn autoon ei kannata normaalin kunnossapidon lisäksi laittaa ylimääräistä kiinni.
Sisämelu ei ole häiritsevä, kun sattuu olemaan hiljainen auto, rengasprofiili ja -merkki.
Jokaisen teot ovat yhtä suuria koska puoli miljoonaa kostuu yksilöistä. Lisäksi voi toimia valinnallaan hyvänä esimerkkinä.
Enemmän vaikutusta asenteisiin on sillä, että omalta osaltaan kertoo mielipiteensä nastarenkaiden käytöstä asian tullessa puheeksi, kuin että itse käyttäisi nastattomia.
Kokemus on opettanut, että käytettyyn autoon ei kannata normaalin kunnossapidon lisäksi laittaa ylimääräistä kiinni.
Luonnollisesti näin jos usein vaihtaa autoa. Muutoinhan renkailla ajetaan kymmeniä tuhansia kilometrejä. Omat vaihdoin jo 5-6 millin kohdalla pois vaikka laillisuus pakottaisi vasta 3-4 millin kohdalla.
Enemmän vaikutusta asenteisiin on sillä, että omalta osaltaan kertoo mielipiteensä nastarenkaiden käytöstä asian tullessa puheeksi, kuin että itse käyttäisi nastattomia.
Parkkihalleissa ei tule puheeksi. Mutta kun näkee kitkarenkaita hyvien autojen alla uskoo että kyseessä on fiksu valinta. Keskusteluissa taas osa kitkarenkailijoista on vastuuttomia, tai ajavat pohjoismaisilla kitkoilla jopa kesällä = ei asiantuntija, vaan pihi.
Tiellä jolla ajaa vuorokaudessa 2000 ajoneuvoa molempiin suuntiin. Kilometrin matkalta jyrsitään 20kg pölyä joka päivä. 150 talvipäivää ja kolme tonnia hienojakoista pölyä levitetty ympäristöön, joka ei minnekään katoa ennenkuin keväällä maa alkaa vihertämään.
Ei, ei se pöly ole mihinkään kadonnut keväällä! Sitä on joka paikassa vielä pitkälle kesään!
Kysy avoautoilijoilta jotka saavat pölykerrostumia hetkessä vielä kesäkuussa. Elokuussa tilanne on jo TÄYSIN eri (joka siis samalla osoittaa ettei se kesäkuun pöly ole mitään normaalipölyä vaan nimenomaan 'nastapölyä').
Prkle, hiekka vaan narskuu hampaissa kun ulkona liikkuu...
Jännää kyllä, varsinaisessa tutkimuksessa ei puhuta nastoista sen paremmin kuin renkaistakaan mitään. Ainoastaan tiepölystä. Jos yhteys on niin selvä kuin Ylen uutisessa väitetään, niin miksi sitä ei ole julkaisussa mainittu?
Jännää kyllä, varsinaisessa tutkimuksessa ei puhuta nastoista sen paremmin kuin renkaistakaan mitään.
"In Stockholm, road wear increases drastically because of the use of studded winter tires and traction sand on streets, such that up to 90% of the locally emitted PM10 during the winter may be due to road abrasion."
Studded tires tarkoittaa nastarenkaita. "road wear increases" puolestaan tien kulumisen lisääntymistä. Ja 90 % PM10-kokoisista hiukkasista saattaa johtua tienpinnan kulumisesta. Hiekoitushiekkakin mainitaan, onhan selvää että hiekkakin pölisee.
Tuohan on maailmalla ollut jo pitkään tiedossa, että nastarenkaista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Japani tajusi sen jo 80-luvun lopussa. Siellä ilma puhdistui kertaheitolla nastarenkaiden kiellon jälkeen. Norjalaiset tajusivat 2000-luvun alussa ja ruotsalaiset hieman myöhemmin. Mutta Suomessa ollaan yhä tyypilliseen tapaan juntteja nastarenkaiden kanssa. Uskon kyllä, että Suomi seuraa lopulta Ruotsia, kuten on tehnyt niin monessa muussakin asiassa.
Tiellä jolla ajaa vuorokaudessa 2000 ajoneuvoa molempiin suuntiin. Kilometrin matkalta jyrsitään 20kg pölyä joka päivä. 150 talvipäivää ja kolme tonnia hienojakoista pölyä levitetty ympäristöön, joka ei minnekään katoa ennenkuin keväällä maa alkaa vihertämään.
Ei se homma nyt ihan noin yksinkertainen ole. Tien kuluminen vaihtelee runsaasti säiden, ajonopeuden ym mukaan. Suurimman osan ajasta tiet eivät edes pölise, eivätkä ne pölise keväälläkään nykyiseen malliin jos puhdistus hoidetaan oikein.
Lisäksi tien kunnossapidon ja hiekoituksen ja suolauksen määrä eri tietyypeillä muuttavat kokonaan kuvan tuosta pölyn määrästä ja nastojen osuudesta siihen.
Jos tuo sinun teoriasi nastojen suuresta merkityksestä pitäisi paikkansa, pitäisi päätiellä pölytä eniten (koska niissä kulutus on suurin). Niin ei kuitenkaan ole, vaan suurin pöly on kaupunkialueilla ja se johtuu nimenomaan hiekoituksesta.
Olipa eilen koko talven kuraisin keli. Täällä maalla ei juuri ole hiekkaa näkynyt muualla kuin joissain risteyksissä ja parissa jyrkässä mäessä. Täällä ehti pari viikkoa olla kuiva ja sula tienpinta nastojen jyrsittävänä. Eilinen sade sulatettiin sitten suolalla ja auto oli kuraisempi kuin kertaakaan koko talvena kotia tullessa. Nyt tallin lattia ihan tumman harmaassa kurassa kun kylkeen jäätynyt kuraloska suli yön aikana. Sitä samaa harmaata hienojakoista ainetta kuin syksyllä.
Toinen ilmiö: Mittailin sunnuntaina aurikoisella jakuivalla tiellä desibelejä. Tie, renkaat, auto, nopeus ja mittari samat kuin marraskuussa jolloin uran ja ja "sileän" ero oli 2-3 dB, nyt 4-6 dB samalla tiellä. Tie päällystetty viimeksi kesällä 2009. Mistähän ero johtuu
Tuohan on maailmalla ollut jo pitkään tiedossa, että nastarenkaista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Japani tajusi sen jo 80-luvun lopussa. Siellä ilma puhdistui kertaheitolla nastarenkaiden kiellon jälkeen. Norjalaiset tajusivat 2000-luvun alussa ja ruotsalaiset hieman myöhemmin. Mutta Suomessa ollaan yhä tyypilliseen tapaan juntteja nastarenkaiden kanssa. Uskon kyllä, että Suomi seuraa lopulta Ruotsia, kuten on tehnyt niin monessa muussakin asiassa.
Kerrotko miten tuo todellisuudessa näkyy Norjassa taikka Ruotsissa.
Norjassa nastat ovat verolla muutamassa kaupungissa ja Ruotsin tilanne on esitetty tuossa YLE:n linkissä.
Tilannetta voi tarkastella myös maantieteen näkökulmasta. Suurin osa Ruotsin liikenteestä tapahtuu paljon suomea lämpöisemmissä olosuhteissa. Vaikea nähdä nastoille kovin suurta tarvettakaan Tukholma - Göteborg - Malmö akselilla. Jos katsotaan autojen rengastusta vähän Tukholmaa pohjoisempana Ruotsissa, niin eipä se Suomesta poikkea mitenkään.
Tilannetta voi tarkastella myös maantieteen näkökulmasta.
Tilannetta pitää tarkastalla kuinka monta menetettyä henkeä jää viivan alle vuodessa. Se luku pitää minimoida. Tuossa tutkimuksessa sanottiin, että nastarenkaat tappavat 30-40 henkeä vuodessa Tukholmassa. Nastat eivät varmasti säästä edes lähellekkään tuota määrää henkiä. Vaikka Tukholma olisi pohjois-Ruotsissa, kannattaa nastat ilman muuta kieltää, jos ne tappavat enemmän kuin säästävät.
Tilannetta voi tarkastella myös maantieteen näkökulmasta.
Tilannetta pitää tarkastalla kuinka monta menetettyä henkeä jää viivan alle vuodessa. Se luku pitää minimoida. Tuossa tutkimuksessa sanottiin, että nastarenkaat tappavat 30-40 henkeä vuodessa Tukholmassa. Nastat eivät varmasti säästä edes lähellekkään tuota määrää henkiä. Vaikka Tukholma olisi pohjois-Ruotsissa, kannattaa nastat ilman muuta kieltää, jos ne tappavat enemmän kuin säästävät.
Kait sillä maantieteelläkin on aika paljon merkitystä siihen missä nastat ovat tarpeen ja missä eivät. Minun ajokokemuksellani ne eivät esimerkiksi Malmössä ole sen tarpeellisemmat kuin Kööpenhaminassakaan ja Tukholmassakin paljon vähemmän tarpeen kuin Turussa jne.
Varmasti hiukkasista on haittaa, mutta yhden tutkimuksen perusteella en kyllä vetäisi mitään suurempia johtopäätöksiä tarkoista luvuista. Liikenne tuottaa kuitenkin paljon muitakin vaarallisia hiukkasia, esim. saksalaistutkimusten mukaan uudet bensamoottorit ovat hyvin vaarallisia. Tilanne on samanlainen kuin ruokasuosituksissa, kaikkeen mitä voi syödä myös kuolee noin periaatteessa yhteenvetona.
30-40 henkeä kuulostaa aika moiselta määrältä, jos ajattelee että pölypäiviä on aika vähän. Tukholmassa asuu 1/8 Ruotsin väestöstä, jos mennään samassa suhteessa koko maassa niin 240-320 hlö vuodessa menehtyisi, eli 2-5 jokaisena talvipäivänä. Kevätpäivinä jolloin sitä pölyä varsinaisesti on tuon määrän pitäisi olla aika merkittävä eli luokkaa 10 hlö / päivä ja tuo kyllä näkyisi jo terveydenhuollon vastaanottotilastoissakin piikkinä aika selvästi. Ihan tällä kalkulaattorilla en suoralta kädeltä usko tuohon lukuun, koska en ole kuullut että tuollaisesta ilmiöstä olisi raportoitu. Esim kesähelteiden ja vakavien siitepölyoireiden vaikutus näkyy heti vastaanotoilla, vaikka luvut eivät ole tuota suurempia mitä tuossa tutkimuksessa on hiukkasista sanottu.
Ihan vaan Hokkaidoon peilaten - jos tuo luku suhteutetaan Hokkaidon väestöön ja katsotaan sydänkuolleisuutta nastarengaskiellon jälkeen siinä pitäisi noin merkittävillä luvuilla näkyä joku muutos etenkin kevätkuukausien osalta. Tällaista ei kuitenkaan ole raportoitu.
30-40 henkeä kuulostaa aika moiselta määrältä, jos ajattelee että pölypäiviä on aika vähän. Tukholmassa asuu 1/8 Ruotsin väestöstä, jos mennään samassa suhteessa koko maassa niin 240-320 hlö vuodessa menehtyisi, eli 2-5 jokaisena talvipäivänä.
Nastapöly on ongelma vain suurissa kaupungeissa. Maaseudun harvaan asutuilla seuduilla niistä ei ole vaaraa. Jos lukee koko tutkimuksen läpi, sanotaan siellä että yhteensä koko Ruotsissa kuolisi 60-80 henkilöä nastojen takia. Haitta esiintyy vain tietyn suuruisista kaupungeista alkaen.
Nastapöly on ongelma vain suurissa kaupungeissa. Maaseudun harvaan asutuilla seuduilla niistä ei ole vaaraa. Jos lukee koko tutkimuksen läpi, sanotaan siellä että yhteensä koko Ruotsissa kuolisi 60-80 henkilöä nastojen takia. Haitta esiintyy vain tietyn suuruisista kaupungeista alkaen.
Silti tuonkin määrän pitäisi kevätkuukausina näkyä tilastoissa. Sydänkuolleisuus ym tilastoidaan kuitenkin pohjoismaissa hyvin tarkasti. Kummallista olisi, jos tuollaista piikkiä ei havaittaisi sitä kautta. Kesähelteet ym. ulkoiset vaikuttimet kuitenkin havaitaan.
Silti tuonkin määrän pitäisi kevätkuukausina näkyä tilastoissa.
Näkyy se. Ote tutkimuksesta:
There were 93,398 deaths (excluding deaths due to external causes) during the 2000 through 2008 study period (3,285 days). On average, there were 28.4 deaths per day (range, 1252). The average number of deaths per day for the road dust period (November through May) was 29.6 (range, 1352), and for the reference season (June through October) was 26.8 (range, 1250).
Silti tuonkin määrän pitäisi kevätkuukausina näkyä tilastoissa.
Näkyy se. Ote tutkimuksesta:
There were 93,398 deaths (excluding deaths due to external causes) during the 2000 through 2008 study period (3,285 days). On average, there were 28.4 deaths per day (range, 1252). The average number of deaths per day for the road dust period (November through May) was 29.6 (range, 1352), and for the reference season (June through October) was 26.8 (range, 1250).
Mistä tutkimuksesta?
Tuosta ei käy ilmi mikä on kuolleisuus nastojen käytön aikana ja mikä ilman nastoja ko. talvikuukausina.
Referenssikuukaudet kesäajalta eivät suoraan kerro mitään, koska on muitakin vaikuttavia tekijöitä jotka tekevät eroa kesän ja talven välille. Esim. valo, lämpötila, kosteus jne. Liikeneen muutkin päästöt ovat talvella merkittäviä kaupungeissa, sekin on tunnettu tosiasia.
Se kiinnostaisi mikä on vaikutus juuri noina kuukausina joina nastoja käytetään.
Tutkimuksen osittain tuhoaa tuo loppulauselma jossa sanotaan: Katupöly VOI OLLA peräisin tukholman alueelta.
One must keep in mind that a large proportion of PM2.5 in many cities is transported over long distances and is difficult to avoid, whereas PM2.510, as in Stockholm, may be largely of local origin.
ritsa:
Tiellä jolla ajaa vuorokaudessa 2000 ajoneuvoa molempiin suuntiin. Kilometrin matkalta jyrsitään 20kg pölyä joka päivä. 150 talvipäivää ja kolme tonnia hienojakoista pölyä levitetty ympäristöön, joka ei minnekään katoa ennenkuin keväällä maa alkaa vihertämään.
nastaterroristi:
Ajan kitkoilla mutta faktat pitää olla oikein.
ritsa:
Ajan nastoilla, mutta halusin kertoa että tuokin on aivan liikaa.
nastaterroristi:
Miksi siis nastoilla?
En minäkään tarvitsisi nastoja täällä Hesassa.
Ei nyt vaan ole sitä muutamaa satkua ylimääräistä heittää kitkasettiin, eikä ole kahdelle rengas-setille varastointipaikkaakaan.
Koitan ajaa mahdollisimman vähän. Vältän isoja kaarrenopeuksia, kovia jarrutuksia ja kiihdytyksiä.
En tunne syyllisyyttä.
Ja hittoako menevät suolaamaan... Tie olisi lumen ja jään suojassa, eikä autotkaan sulaisi.
ritsa:
Mitäs luulet? En viitsi vaihtaa kunnossa olevia, tai rajoittaa autovalintaani sen mukaan missä tulee kitkat mukana. Tietysti voisin porata nastat irti, mutta sen vaikutus hukkuisi kuin pieru saharaan, kun puoli miljoonaa muuta autoilijaa järsii samoja teitä kuitenkin nastoilla.
Näin minäkin ajattelin, mutta nastattomilla renkailla auto on parempi, lisävarusteena hiljaisuus. Harmittaa että en aiemmin uskaltanut kokeilla, vaan säästin satasta tai kahta väärässä paikassa.
Jokaisen teot ovat yhtä suuria koska puoli miljoonaa kostuu yksilöistä. Lisäksi voi toimia valinnallaan hyvänä esimerkkinä.
Tiet on kuluneet karheiksi, ja nastat tuottavat pölyn lisäksi melua.
CS2800:
Minulla ainakin on parempiakin sijoituskohteita rahoille, kuin autonrenkaat. Kokemus on opettanut, että käytettyyn autoon ei kannata normaalin kunnossapidon lisäksi laittaa ylimääräistä kiinni.
Sisämelu ei ole häiritsevä, kun sattuu olemaan hiljainen auto, rengasprofiili ja -merkki.
Enemmän vaikutusta asenteisiin on sillä, että omalta osaltaan kertoo mielipiteensä nastarenkaiden käytöstä asian tullessa puheeksi, kuin että itse käyttäisi nastattomia.
Luonnollisesti näin jos usein vaihtaa autoa. Muutoinhan renkailla ajetaan kymmeniä tuhansia kilometrejä. Omat vaihdoin jo 5-6 millin kohdalla pois vaikka laillisuus pakottaisi vasta 3-4 millin kohdalla.
Parkkihalleissa ei tule puheeksi. Mutta kun näkee kitkarenkaita hyvien autojen alla uskoo että kyseessä on fiksu valinta. Keskusteluissa taas osa kitkarenkailijoista on vastuuttomia, tai ajavat pohjoismaisilla kitkoilla jopa kesällä = ei asiantuntija, vaan pihi.
nastaterroristi:
Ei, ei se pöly ole mihinkään kadonnut keväällä! Sitä on joka paikassa vielä pitkälle kesään!
Kysy avoautoilijoilta jotka saavat pölykerrostumia hetkessä vielä kesäkuussa. Elokuussa tilanne on jo TÄYSIN eri (joka siis samalla osoittaa ettei se kesäkuun pöly ole mitään normaalipölyä vaan nimenomaan 'nastapölyä').
Prkle, hiekka vaan narskuu hampaissa kun ulkona liikkuu...
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/04/tutkimus_nastarenkaat_kuolemaksi_kymmenille_tukholmalaisille_joka_vuosi_3378977.html
Jännää kyllä, varsinaisessa tutkimuksessa ei puhuta nastoista sen paremmin kuin renkaistakaan mitään. Ainoastaan tiepölystä. Jos yhteys on niin selvä kuin Ylen uutisessa väitetään, niin miksi sitä ei ole julkaisussa mainittu?
p128194:
"In Stockholm, road wear increases drastically because of the use of studded winter tires and traction sand on streets, such that up to 90% of the locally emitted PM10 during the winter may be due to road abrasion."
Studded tires tarkoittaa nastarenkaita. "road wear increases" puolestaan tien kulumisen lisääntymistä. Ja 90 % PM10-kokoisista hiukkasista saattaa johtua tienpinnan kulumisesta. Hiekoitushiekkakin mainitaan, onhan selvää että hiekkakin pölisee.
p128194:
Tuohan on maailmalla ollut jo pitkään tiedossa, että nastarenkaista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Japani tajusi sen jo 80-luvun lopussa. Siellä ilma puhdistui kertaheitolla nastarenkaiden kiellon jälkeen. Norjalaiset tajusivat 2000-luvun alussa ja ruotsalaiset hieman myöhemmin. Mutta Suomessa ollaan yhä tyypilliseen tapaan juntteja nastarenkaiden kanssa. Uskon kyllä, että Suomi seuraa lopulta Ruotsia, kuten on tehnyt niin monessa muussakin asiassa.
nastaterroristi:
Ei se homma nyt ihan noin yksinkertainen ole. Tien kuluminen vaihtelee runsaasti säiden, ajonopeuden ym mukaan. Suurimman osan ajasta tiet eivät edes pölise, eivätkä ne pölise keväälläkään nykyiseen malliin jos puhdistus hoidetaan oikein.
Lisäksi tien kunnossapidon ja hiekoituksen ja suolauksen määrä eri tietyypeillä muuttavat kokonaan kuvan tuosta pölyn määrästä ja nastojen osuudesta siihen.
Jos tuo sinun teoriasi nastojen suuresta merkityksestä pitäisi paikkansa, pitäisi päätiellä pölytä eniten (koska niissä kulutus on suurin). Niin ei kuitenkaan ole, vaan suurin pöly on kaupunkialueilla ja se johtuu nimenomaan hiekoituksesta.
Olipa eilen koko talven kuraisin keli. Täällä maalla ei juuri ole hiekkaa näkynyt muualla kuin joissain risteyksissä ja parissa jyrkässä mäessä. Täällä ehti pari viikkoa olla kuiva ja sula tienpinta nastojen jyrsittävänä. Eilinen sade sulatettiin sitten suolalla ja auto oli kuraisempi kuin kertaakaan koko talvena kotia tullessa. Nyt tallin lattia ihan tumman harmaassa kurassa kun kylkeen jäätynyt kuraloska suli yön aikana. Sitä samaa harmaata hienojakoista ainetta kuin syksyllä.
Toinen ilmiö: Mittailin sunnuntaina aurikoisella jakuivalla tiellä desibelejä. Tie, renkaat, auto, nopeus ja mittari samat kuin marraskuussa jolloin uran ja ja "sileän" ero oli 2-3 dB, nyt 4-6 dB samalla tiellä. Tie päällystetty viimeksi kesällä 2009. Mistähän ero johtuu
Kitkakalle:
Kerrotko miten tuo todellisuudessa näkyy Norjassa taikka Ruotsissa.
finman:
Norjassa nastat ovat verolla muutamassa kaupungissa ja Ruotsin tilanne on esitetty tuossa YLE:n linkissä.
Kitkakalle:
Tilannetta voi tarkastella myös maantieteen näkökulmasta. Suurin osa Ruotsin liikenteestä tapahtuu paljon suomea lämpöisemmissä olosuhteissa. Vaikea nähdä nastoille kovin suurta tarvettakaan Tukholma - Göteborg - Malmö akselilla. Jos katsotaan autojen rengastusta vähän Tukholmaa pohjoisempana Ruotsissa, niin eipä se Suomesta poikkea mitenkään.
AkiK:
Tilannetta pitää tarkastalla kuinka monta menetettyä henkeä jää viivan alle vuodessa. Se luku pitää minimoida. Tuossa tutkimuksessa sanottiin, että nastarenkaat tappavat 30-40 henkeä vuodessa Tukholmassa. Nastat eivät varmasti säästä edes lähellekkään tuota määrää henkiä. Vaikka Tukholma olisi pohjois-Ruotsissa, kannattaa nastat ilman muuta kieltää, jos ne tappavat enemmän kuin säästävät.
Kitkakalle:
Kait sillä maantieteelläkin on aika paljon merkitystä siihen missä nastat ovat tarpeen ja missä eivät. Minun ajokokemuksellani ne eivät esimerkiksi Malmössä ole sen tarpeellisemmat kuin Kööpenhaminassakaan ja Tukholmassakin paljon vähemmän tarpeen kuin Turussa jne.
Varmasti hiukkasista on haittaa, mutta yhden tutkimuksen perusteella en kyllä vetäisi mitään suurempia johtopäätöksiä tarkoista luvuista. Liikenne tuottaa kuitenkin paljon muitakin vaarallisia hiukkasia, esim. saksalaistutkimusten mukaan uudet bensamoottorit ovat hyvin vaarallisia. Tilanne on samanlainen kuin ruokasuosituksissa, kaikkeen mitä voi syödä myös kuolee noin periaatteessa yhteenvetona.
30-40 henkeä kuulostaa aika moiselta määrältä, jos ajattelee että pölypäiviä on aika vähän. Tukholmassa asuu 1/8 Ruotsin väestöstä, jos mennään samassa suhteessa koko maassa niin 240-320 hlö vuodessa menehtyisi, eli 2-5 jokaisena talvipäivänä. Kevätpäivinä jolloin sitä pölyä varsinaisesti on tuon määrän pitäisi olla aika merkittävä eli luokkaa 10 hlö / päivä ja tuo kyllä näkyisi jo terveydenhuollon vastaanottotilastoissakin piikkinä aika selvästi. Ihan tällä kalkulaattorilla en suoralta kädeltä usko tuohon lukuun, koska en ole kuullut että tuollaisesta ilmiöstä olisi raportoitu. Esim kesähelteiden ja vakavien siitepölyoireiden vaikutus näkyy heti vastaanotoilla, vaikka luvut eivät ole tuota suurempia mitä tuossa tutkimuksessa on hiukkasista sanottu.
Ihan vaan Hokkaidoon peilaten - jos tuo luku suhteutetaan Hokkaidon väestöön ja katsotaan sydänkuolleisuutta nastarengaskiellon jälkeen siinä pitäisi noin merkittävillä luvuilla näkyä joku muutos etenkin kevätkuukausien osalta. Tällaista ei kuitenkaan ole raportoitu.
AkiK:
Nastapöly on ongelma vain suurissa kaupungeissa. Maaseudun harvaan asutuilla seuduilla niistä ei ole vaaraa. Jos lukee koko tutkimuksen läpi, sanotaan siellä että yhteensä koko Ruotsissa kuolisi 60-80 henkilöä nastojen takia. Haitta esiintyy vain tietyn suuruisista kaupungeista alkaen.
Kitkakalle:
Silti tuonkin määrän pitäisi kevätkuukausina näkyä tilastoissa. Sydänkuolleisuus ym tilastoidaan kuitenkin pohjoismaissa hyvin tarkasti. Kummallista olisi, jos tuollaista piikkiä ei havaittaisi sitä kautta. Kesähelteet ym. ulkoiset vaikuttimet kuitenkin havaitaan.
AkiK:
Näkyy se. Ote tutkimuksesta:
There were 93,398 deaths (excluding deaths due to external causes) during the 2000 through 2008 study period (3,285 days). On average, there were 28.4 deaths per day (range, 1252). The average number of deaths per day for the road dust period (November through May) was 29.6 (range, 1352), and for the reference season (June through October) was 26.8 (range, 1250).
Kitkakalle:
Mistä tutkimuksesta?
Tuosta ei käy ilmi mikä on kuolleisuus nastojen käytön aikana ja mikä ilman nastoja ko. talvikuukausina.
Referenssikuukaudet kesäajalta eivät suoraan kerro mitään, koska on muitakin vaikuttavia tekijöitä jotka tekevät eroa kesän ja talven välille. Esim. valo, lämpötila, kosteus jne. Liikeneen muutkin päästöt ovat talvella merkittäviä kaupungeissa, sekin on tunnettu tosiasia.
Se kiinnostaisi mikä on vaikutus juuri noina kuukausina joina nastoja käytetään.
AkiK:
No, tästä ruotsalaisesta tutkimuksesta, josta puhumme! Linkki on annettu edellä useaan kertaan.
Tutkimuksen osittain tuhoaa tuo loppulauselma jossa sanotaan: Katupöly VOI OLLA peräisin tukholman alueelta.
One must keep in mind that a large proportion of PM2.5 in many cities is transported over long distances and is difficult to avoid, whereas PM2.510, as in Stockholm, may be largely of local origin.