SO2001: ” Tulee jopa mieleen ajatus, ovatko ylimitoitetut ehdotukset hämäystä, jonka avulla saadaan edettyä pienempiä askelia kohti haluttua päämäärää.”
No totta kai tuo ajatus tulee mieleesi, sinullahan on pakkomielle kohti totalitaarista diktatuuria luotsaavasta Poliisin ja armeijan klikistä. Onneksi sinä tiedät miksi tämä asia nousee mieleesi aina ensimmäisenä, joten sinulla on mahdollisuus suhtautua tähän ajatukseesi oikein.
SO2001: ”Valtio huomasi, että tuloja saa muutenkin kuin ihmisiä sakottamalla. Ja media huomasi, on muitakin myyviä aiheita kuin iänikuiset sakkorysät ja ylinopeuskäryt. Ja poliisi huomasi, että on muitakin tapoja viihdyttää itseään kuin kirjoittaa ylinopeussakkoja pelosta vapiseville autoilijoille. En tiedä, minkä uuden elämäntehtävän foorumeiden ylinopeusprofeetat itselleen valitsevat, mutta ei se kiinnostakaan.”
Toisaalta voit myös valita helpoimman tien ja antaa pakkomielteittesi viedä kuin pässiä narusta. Kyllähän tuttu ja turvallinen harha aina kipeän totuuden voittaa.
SO2001: Itse asiassa voisin olla valmis maksamaan jonkin verran saadakseni tuollaisen nopeudensäätöjärjestelmän autooni ainakin viimeistään siinä vaiheessa, kun seuraava ylinopeussakko merkitsee ajokortin menettämistä.... Automaattiset järjestelmät tulevat vääjäämättä liikenteeseen, ja niiden mukana käsite ”ylinopeus” siirtyy vähitellen historiaan.
Sinä siis haluat vaihtaa poliisit erilaisten järjestelmien gestapointiin (jota väität nyt olevan). Niiden ohjauksen perusteena on tietenkin Suomen (kunkin maan) lait, vai mistä luulit, että niiden automaatioiden ohjausparametrien tulevan osaltaan?
Samalla se oma ajamisesi muuttuu todella tylsäksi, koska et voi ohittaa rajoittimia, joilla yhteispeli muiden autojen kesken hoidetaan. Joudut siis tyytymään siihen, ettei autosi todellakaan ylitä säädettyä nopeutta, jolla ajaminen/liikkuminen on turvallista olosuhteet ja lait huomioiden. Vai väitätkö, ettei sellaista olisi enää?
Kannattaisiko sinun varoa mitä toivot, olet kohta ojasta allikossa. Auto tulee siis rajoittamaan sinun mielihalujasi, eikä välitä tunnetiloistasi niin yhtikäs mitään.
Arvoisan nimimerkki Kumppanin allekirjoittaneelle osoitetut viestit eivät ole tyyliltään kovin rakentavia. Ehkä se on vain hänen tapansa ilmaista itseään, joten eipä sillä väliä. Kaikenlaista on nähty.
Sen verran oikaisen Kumppanin suorasukaisia olettamuksia, että en usko olevan olemassa mitään poliisin ja armeijan klikkiä, joka veisi Suomea kohti totalitaristista diktatuuria.
Olen monta kertaa selittänyt, että en usko organisoituihin salaliittoihin, joilla olisi tavoitteena diktatuuri. Uskon kuitenkin tuulet niin Suomessa kuin maailmallakin puhaltavat tällä hetkellä kohti ankarampaa auktoriteettia ja kohti kansalaisten yksilönvapauksien yhä tiukempaa rajoittamista. Onhan tämä todettu aivan yleisestikin lehtien pääkirjoituksissa. Liberaaleilla aatteilla ja liberaalilla demokratialla ei mene nyt erityisen hyvin. Valtaan ovat pyrkimässä tahot, joille muut asiat kuin kansalaisten vapaus ovat ensisijaisia.
Pikaisesti etsimällä löytyy lukuisia uutisartikkeleita ja yksityisiä kirjoituksia, joissa puhutaan liberaalin demokratian vastoinkäymisistä.
“Jos haluamme säilyttää demokraattisen, suvaitsevaisen ja liberaalin yhteiskunnan, meidän on palattava puhumaan arvoista ja merkityksistä”, kirjoittaa Kirkon tiedotuskeskuksen verkkoviestintäpäällikkö blogissaan. “Obama jättää jäähyväiset liberaalin demokratian kriisiin joutuneelle Euroopalle”, otsikoi Helsingin Sanomat uutisensa pari kuukautta sitten. “Tällä hetkellä läntisessä maailmassa puhutaan liberaalin demokratian kriisistä”, kirjoitetaan Tieteen Päivien esipuheessa. Vähän vanhemmassa Turun Sanomien pääkirjoituksessa viitataan Yhdysvaltojen tiedustelutoimintaan ja sen vaikutuksiin yksilönvapauksille: “Yhdysvaltain harjoittama tiedustelutoiminta edustaa priorisointia, jossa valtiokeskeinen turvallisuus ohittaa salakavalasti tärkeydessä yksilön vapaudet ja kansalaisten perusoikeudet.”
Tiedän ja ymmärrän sen, että se aihepiiri, josta olen tällä foorumilla kirjoittanut, on hieman erilainen kuin mihin edelliset lainaukset viittaavat. Halusin niiden avulla vain osoittaa, mistä päin poliittiset tuulet puhaltavat, ja mihin suuntaan maailma on menossa. Jos Kumppani haluaa kiistää tämän, ehkä hän esittää asianmukaisia lähteitä mielipiteensä tueksi.
Sitä ei muuten pidetä erityisen hyvänä väittelytekniikkana, että keksitään itse peruste kuten että toisen kirjoittajan esittämät mielipiteet ovat pakkomielteitä, ja tätä omatekoista perustetta käyttäen todistellaan, että toisen ihmisen esittämät mielipiteet ovat pakkomielteitä.
Ja vaikka mielipiteet olisivatkin pakkomielteitä, tarkoittaako se, että niiden on pakko olla vääriä.
Jos se, että sitkeästi pitää kiinni kannastaan ja esittää faktoja sen tueksi, katsotaan pakkomielteeksi, suurin osa foorumikirjoittajista on pakkomielteiden vallassa. Aika harva muuttaa mieltään ainakaan oleellisissa kysymyksissä. Keskustelu missä tahansa foorumilla on käytännössä sitä, että jokaisella on oma betoniin valettu mielipiteensä ja sitä puolustetaan kuin isänmaata talvisodassa. Kompromisseihin ja yksimielisyyteen päädytään harvoin. No, riippuu tietysti aiheessa.
Mekanismi, jonka katson vievän yhteiskuntaa vähitellen kohti totalitarismia, on yksinkertaisesti se, että itse kukin julkista valtaa käyttävä yksilö ja yhteisö haluaa oman merkityksensä ja asemansa ja vaikutusvaltansa mieluummin lisääntyvän kuin vähentyvän. Yhteisön tai organisaation suhteellisen aseman paraneminen todennäköisesti nimittäin merkitsee siinä toimivien ihmisten arvostuksen ja ansiotason ja uramahdollisuuksien paranemista. Tätä perustellaan kaunistellusti sillä, että kun on enemmän vastuuta, pitää saada parempaa palkkaakin. Ja vastuuta tulee tietenkin siitä, että pääsee päättämään muiden asioista ja muiden elämästä. Organisaatiossa toimivat ihmiset siis käytännössä palkitaan siitä, että heillä on valtaa muihin ihmisiin nähden. Totta kai tällöin valtaa halutaan lisää. Ja sitä saadaan joko toisilta organisaatioilta tai kansalaisilta ottamalla valta heidän vapaudestaan.
Kuten missä tahansa kilpailussa, se joka pysyy paikallaan, yleensä häviää niille, jotka pyrkivät eteenpäin. Organisaatioiden kyseessä ollen tämä tarkoittaa jatkuvaa valtataistelua. Ellei organisaatio pidä puoliaan, se näivettyy ja voidaan jopa lopettaa.
Organisaatioiden keskinäisen kilpailun häviäjiä ovat tavalliset kansalaiset, koska heidän vapaudestaanhan organisaatioiden käyttämä ylimääräinen valta on otettu. Kansalainen menettää vapauden päättää jostakin asiasta, ja vapaus muuttuu organisaation vallaksi tehdä tätä asiaa koskevia päätöksiä.
Mietitäänpä nykyistä ajokorttijärjestelmää, vaikka se ei olekaan varsinaisesti esimerkki edellä kuvatusta. Ennen oli moottoripyöräkortti, traktorikortti, henkilöautokortti, kuorma-autokortti ja linja-autokortti. En tiedä, jäikö luettelosta jotakin pois, mutta tuossa ne suunnilleen olivat, ja näillä viidellä kortilla pärjättiin. Kolmella tai neljälläkin olisi pärjätty, koska kuorma- ja linja-autokortit sekä traktori- ja moottoripyöräkortit olisi voinut yhdistää.
Erilaisia ajoneuvoja ei ole käytännössä tällä hetkellä juuri sen enempää kuin ennenkään, mutta ajokorttiluokkia on kahdeksantoista (A, A1, A2, AM 120, AM 121, Bi, B 96, BE, C1, C K, C1E, CE, D1, D, D1E, DE, T, LT).
Miksikö?
Siksi, että ihmiset halutaan jakaa keinotekoisesti erilaisiin luokkiin, joilla on erilaisia luvanvaraisia oikeuksia. Tämä on ikivanha totalitarististen järjestelmien keino, “hajota ja hallitse”, jonka jo roomalaiset aikoinaan tunsivat. Perusidea on se, että otetaan kansalaisilta pois jokin ikimuistoinen vapaus ja muutetaan se viranomaisten myöntämäksi “oikeudeksi”, jonka saa vain tietyt ehdot täyttämällä ja rahaa maksamalla. Näin saadaan ne, joilla tämä kallisarvoinen “oikeus” on, puolustamaan järjestelmää. Järjestelmähän on tehnyt heistä näennäisesti arvokkaampia kuin niistä, joilta vastaava oikeus puuttuu. Alun perin kyseessä on ollut kaikille kuuluva vapaus, mutta siihen etuoikeutetut ja sen eteen työtä tehneet ja siitä kalliin hinnan maksaneet oikeuden omistajat eivät halua palata, koska se merkitsisi heidän erikoisasemansa häviämistä ja työnsä mitätöimistä.
Edellä mainittua periaatetta käyttivät hallitsijat kauan sitten. He ottivat maan tavalliselta kansalta ja antoivat sen etuutena valitsemilleen sotakentillä ansioituneille aatelisille, joista tietenkin tuli saman tien hallitsijan kannattajia, koska koko heidän säätynsä etuoikeutettu olemassaolo perustui siihen, että järjestelmä säilyy sellaisena kuin se on.
Nykyinen järjestelmä säilyy sellaisena kuin se on ja kehittyy siihen suuntaan, mihin se kehittyy, koska niin monet vallankäyttäjä- ja vaikuttajatahot hyötyvät siitä. He ovat se “salaseura”, josta puhutaan. Se ei ole mikään oikea ja järjestäytynyt salaseura vaan eri tavalla järjestelmän jakamasta vallasta ja oikeuksista hyötyjien yhteiskuntaluokka.
SO2001: Arvoisan nimimerkki Kumppanin allekirjoittaneelle osoitetut viestit eivät ole tyyliltään kovin rakentavia. Kaikenlaista on nähty.
Arvoisa nimimerkki SO2001: sinun tälle keskustelupalstalle osoitettamasi viestit eivät ole tyyliltään kovin rakentavia. Kaikenlaista on nähty, mutta sinähän niitä täällä esität!
Ei ole kovin uskottavaa tulla niiden kirjoitustesi jälkeen tänne selittämään enää, ettet usko olevan olemassa mitään poliisin ja armeijan klikkiä, joka veisi Suomea kohti totalitarismia ja/tai diktatuuria. Tai keitä vaan "vallanhimoisia pyrkyreitä" tms. Niin monin sanakääntein asiasta olet kertonut.
Tiedän ja ymmärrän sen, että se aihepiiri, josta olen tällä foorumilla kirjoittanut, on hieman erilainen kuin mihin edelliset lainaukset viittaavat. Halusin niiden avulla vain osoittaa, mistä päin poliittiset tuulet puhaltavat, ja mihin suuntaan maailma on menossa.
No lakkaa sitten kirjoittamasta tuollaisia! Täällä tulkitaan sinun kirjoituksiasi niistä seikoista joita kerrot ja niin kuin ne kerrot. Oletko muka joku kiero savolainen jonka mielestä vastuu ymmärryksestä jää lukijalle?
Jos Kumppani haluaa kiistää tämän, ehkä hän esittää asianmukaisia lähteitä mielipiteensä tueksi.
Minä en käytä noita sinun höpöjäsi (mielipiteeni) minkään asian verukkeeksi ja ihmettelen miksi sinä sotket itseäsi suohon niillä (toinen mielipide).
Äläkä siis, hyvänen aika sentään, jatka heti perään ajatuksia tällaisella, noiden "eikä kun tarkoitin että" -kommenttien jälkeen:
Tämä on ikivanha totalitarististen järjestelmien keino, “hajota ja hallitse”... Mekanismi, jonka katson vievän yhteiskuntaa vähitellen kohti totalitarismia... Nykyinen järjestelmä säilyy sellaisena kuin se on ja kehittyy siihen suuntaan, mihin se kehittyy, koska niin monet vallankäyttäjä- ja vaikuttajatahot hyötyvät siitä...
Eli mitenkäs päin asia mielestäsi nyt niin kuin oikein on? Vertaa ihan oman viimeisimmän kirjoituksesi alkulauseita noihin kohtiisi.
Sinulla on liikenteessä tylsää ja pelkäät saavasi sakkoja. Jos saisit sakot, johtuen siitä, että rajoitusnopeutta ei jaksa ajaa, niin vika on diktatuuria/totalitarismia/you-name-it kohti täyttä vauhtia menossa olevassa yhteiskunnassa, jonka palveluksessa sadistinen, sakottamisesta nauttiva poliisi on. Onko näin vai eikö ole?
SO2001: ”Jos Kumppani haluaa kiistää tämän, ehkä hän esittää asianmukaisia lähteitä mielipiteensä tueksi.
Esitä sinäkin asianmukaiset lähteet sen tueksi, että sinun mielipiteesi Poliisista ( ”ylivoimaisesti eniten elämänlaatua ja yleistä viihtyvyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa ja koko maailmassa... Jos miespoliisi on sika ja peto, naispoliisi on hirviö jne.), nopeusrajoitusten tasosta (säädetty sakkotulojen näkökulmasta) ja niiden noudattamisen valvonnasta (Poliisin keino alleviivata eriarvoisuutta ja osoittaa valtaansa) perustuvat faktoihin eivätkä omiin harhoihisi.
SO2001: ” Sitä ei muuten pidetä erityisen hyvänä väittelytekniikkana, että keksitään itse peruste kuten että toisen kirjoittajan esittämät mielipiteet ovat pakkomielteitä, ja tätä omatekoista perustetta käyttäen todistellaan, että toisen ihmisen esittämät mielipiteet ovat pakkomielteitä.
Tuosta olen samaa mieltä. Sekään ei ole erityisen hyvä väittelytekniikka, että vain kategorisesti kieltää mielipiteittensä taustalla olevan harhoja osoittamatta että näin ei ole. Varsinkin kun yksi ajatusharhan tunnusmerkeistä on se, että sen omista ei itse huomaa sitä edes silloin, kun siitä esitetään järkiperusteet.
Mutta puhutaan siitä lisää kunhan olemme lukeneet mihin tarkistettavissa olevaan lähteeseen sinun mielipiteesi edellisessä viestissäni mainitsemista asioista perustuvat.
SO2001: ”Ja vaikka mielipiteet olisivatkin pakkomielteitä, tarkoittaako se, että niiden on pakko olla vääriä.
Teoriassa pakkomielteeseen perustuva mielipide ei automaattisesti ole väärä. Mutta käytännössä en usko olevan mahdollista, että joku päätyisi oikeisiin mielipiteisiin jonkin muun kuin loogisen päättelyn ja oikeiden tietojen perusteella. Sinuna tekisin johtopäätöksiä siitä, että moinen mahdollisuus putkahti mieleesi. Pakkomielle ei kehity, joten siihen perustuva mielipidekin pysyy samana, mutta mielipiteen kuuluu muuttua tiedon määrä ja tason sekä ihmisen luonnollisen kehittymisen seurauksena.
SO2001: ” Jos se, että sitkeästi pitää kiinni kannastaan ja esittää faktoja sen tueksi, katsotaan pakkomielteeksi, suurin osa foorumikirjoittajista on pakkomielteiden vallassa.
Olet oikeassa. Tarkka termi tosin taitaa olla ajatusharha eikä pakkomielle. Ihmeen monella, ehkä jopa kaikilla, näyttää olevan ajatuksia joita ei ole lupa kyseenalaistaa. Todennäköisesti siis minullakin on niitä. En tunnista niitä itsessäni, mutta se ei todista että niitä ei olisi, koska niitä voi itse suoraan tunnistaa.
Mutta niitä voi tunnistaa epäsuorasti sovittamalla testattava perusajatus toiseen asiayhteyteen ja katsomalla pysyikö mielipide samana. Viimeisin esimerkki tällaisesta oli nimimerkin 2016 kommentti siitä, että kannattaako taistella yleistä käytäntöä vastaan ajolinjojen valinnassa ajamalla useimpia muita lähempänä reunaviivaa. Yritin saada häntä miettimään tuon hänellä tunteita herättävän asian sijaan saman logiikan toimivuutta muissa yhteyksissä. Liikenteessä on yleistä myös ajaa esimerkiksi liian lähellä edellä menevää, joten jos tavan yleisyys todistaa sen hyvyydestä, niin perässä roikkuminen pitää hyväksyä siinä missä liikennesääntöjen vastaiset ajolinjatkin.
Tuon tapaisella omien ajatusmallien testauksella löytyy ”loogisuuden epäjatkuvuuskohtia”, joiden taustalla saattaa piillä ajatusharha. Sellaisen löytäminen ja poistaminen omin päin on aivan älyttömän paljon miellyttävämpää kuin huomata puolustaneensa pitkään ja katkerasti mielipidettä, joka osoittautuukin harhaan perustuvaksi. Se on niin järkyttävä kokemus, että alitajuntamme suojee meitä siltä tekemällä meidät sokeiksi vastaväitteille.
Jos olet esittänyt faktoja esimerkiksi väitteillesi että rajoitusten tarkoitus on tarjota Poliisille mahdollisuus mahtailla tavalliselle kansalle, niin ne ovat menneet minulta kokonaan ohi silmien. Voitko esittää nämä faktat uudelleen? Jos et voi, niin voitko lakata väittämästä että tämä mielipiteesi ei perustu ajatusharhaasi.
SO2001: Erilaisia ajoneuvoja ei ole käytännössä tällä hetkellä juuri sen enempää kuin ennenkään, mutta ajokorttiluokkia on kahdeksantoista (A, A1, A2, AM 120, AM 121, Bi, B 96, BE, C1, C K, C1E, CE, D1, D, D1E, DE, T, LT).
Miksikö?
Siksi, että ihmiset halutaan jakaa keinotekoisesti erilaisiin luokkiin, joilla on erilaisia luvanvaraisia oikeuksia. Tämä on ikivanha totalitarististen järjestelmien keino, “hajota ja hallitse”, jonka jo roomalaiset aikoinaan tunsivat. Perusidea on se, että otetaan kansalaisilta pois jokin ikimuistoinen vapaus ja muutetaan se viranomaisten myöntämäksi “oikeudeksi”, jonka saa vain tietyt ehdot täyttämällä ja rahaa maksamalla. Näin saadaan ne, joilla tämä kallisarvoinen “oikeus” on, puolustamaan järjestelmää. Järjestelmähän on tehnyt heistä näennäisesti arvokkaampia kuin niistä, joilta vastaava oikeus puuttuu. Alun perin kyseessä on ollut kaikille kuuluva vapaus, mutta siihen etuoikeutetut ja sen eteen työtä tehneet ja siitä kalliin hinnan maksaneet oikeuden omistajat eivät halua palata, koska se merkitsisi heidän erikoisasemansa häviämistä ja työnsä mitätöimistä.
No niin, siinä tuli mielipide, sitten loogiseen päättelyyn ja/tai tieteelliseen tietoon pohjautuva perustelu, kiitos.
Sitä (jälleen kerran turhaan) odotellessa muistutan, että nuo yllä kertomasi mielipiteet sopivat kuin nenä päähän sinun puheisiisi siitä, miksi reagoit tuolla tavalla ylhäältäpäin tuleviin määräyksiin ja sääntöihin. Onko se vain sattumaa vai voisiko olla niin, että olet tajunnut samat asiat kahteen kertaan? Ensin teininä niistä syistä kuin olet siitä ajasta kertonut, ja sitten uudelleen aikuisena kun sinulle paljastui nopeusrajoitusten todellisten syiden, ajokorttisäännösten ja veneiden sammutinjupakan seurauksena sama asia toiseen kertaan? Melkoinen suoritus, juuri kukaan ei tajua sitä asiaa edes yhteen kertaan, ja sinä hoksasit sen kaksi kertaa.
Tai sitten tämä jälkimmäinen ”hoksaaminen” on vain ensimmäisen aiheuttamien ajatusharhojen suora seuraus.
Kaikkien nähtävillä olevat arkipäiväiset tosiasiat ovat parhaita dokumentteja itse kunkin esittämien mielipiteiden tueksi.
Nähtävillä oleville ilmiöille voi itse kukin keksiä erilaisia syitä ajattelemalla syy- ja seuraussuhteita loogisesti ja objektiivisesti. Se ei tietenkään ole helppoa, koska valmiita selitysmalleja on tarjolla paljon, ja objektiivisuutta uhkaavat jo omaksutut valmiit mielipiteet.
Uudesta havainnosta on helpompi muodostaa mielipide, joka liittää havainnon osaksi vanhoja havaintoja ja niistä muodostettuja mielipiteitä niitä tukien kuin muuttaa koko vanhaa ajatusjärjestelmää ja käsityksiä uusien havaintojen mukaiseksi. Onhan jo tilastollisestikin todennäköisempää, että kymmenen vanhaa havaintoa ovat totuudenmukaisempia kuin yksi uusi niistä poikkeava havainto. Jos kuitenkin tämä uusi havainto hyväksytään todeksi "täytyyhän sen olla niin" perusteella, siitä tulee yhdestoista vanha varmana pidetty havainto. Kahdestoista on sitäkin helpompi ohjata samaan laariin. Kun aikaa kuluu, havaintojen käsitteleminen muuttuu yhä subjektiivisemmaksi. Ne havainnot ja käsitykset omaksutaan, jotka tukevat omaa kantaa. Ne hylätään, jotka eivät tue.
Arvoisan nimimerkki Kumppanin ehdottama “lakkaa sitten kirjoittamasta tuollaisia” tyyppinen käytäntö latistaa keskustelua. Kun ei olla enää mistään eri mieltä, riittää pelkkä kyllä, kyllä, joo, joo. Vastaukset voi hoitaa kopioi ja liitä -menetelmällä. Eikö tällainen olisi vähän tylsää.
Olen miettinyt, voisiko syy eräiden kirjoittajien negatiivisella tavalla tunnepitoiseen reagointiin kirjoitusteni johdosta olla se, että he sisimmässään huomaavat minun olevan oikeassa. Ja se saa aikaan torjuntarektion, koska jos he avoimesti myöntäisivät minun olevan oikeassa, siitä seuraisi konflikti ja remontin tarve heidän sisäisessä arvojärjestelmässään.
TeeCee nostaa toistuvasti ja ilmeisen halukkaasti esille aikoinaan jossakin blogissa esittämäni - mahdollisesti vanhasta päiväkirjastani kopioimani - lauseen, jossa totean, että poliisi on eniten yleistä elämänlaatua ja viihtyvyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa. Vai miten se lause nyt sanatarkasti menee. Google antaa tuohon lauseeseen monia viittauksia, joista suurin osa johtaa näihin keskusteluihin ja nimenomaan TeeCeen esille ottamaan asiaan. Alkuperäistä lähdettä - eli tilannetta, jossa olen mielipiteen ensimmäisen kerran esittänyt - ei löydy enää.
Kai sitä, mitä on joskus kirjoittanut, on puolustettavakin. Tai peruttava se.
Kun ihminen valitsee jonkin ammatin, hänen ajatellaan, sikäli kun kyse ei ole pelkästä sattumasta, edes jossakin määrin pitävän niistä asioista, mitä työnkuvaan kuuluu, ja kokevan ne itseään ja arvomaailmaansa lähellä oleviksi. Opettaja opettaa koulussa ja haluaa opettaa koulussa ja pitää opettamisesta. Autonkuljettaja ajaa autoa, haluaa ajaa autoa ja pitää ajamisesta. Tutkija tekee tutkimustyötä, haluaa tehdä sitä ja pitää siitä.
Idea tuli selväksi, eikö tullutkin.
Entä poliisi?
Voidaanko sanoa, että poliisi aiheuttaa sakotuksellaan ja pakotuksellaan kärsimyksiä ihmisille, koska se haluaa aiheuttaa kärsimyksiä ihmisille, ja koska se nauttii siitä, että se saa aiheuttaa kärsimyksiä ihmisille.
Näinhän se muissa ammateissa menee. Valitaan se ammatti, missä saadaan tehdä sitä, mitä halutaan tehdä - ja tekemisestä vielä maksetaan. Miksi poliisin ammatti olisi poikkeus? Miksi joku haluaisi tekemään sellaista, mitä hän ei muka halua tehdä?
Loogisesti ajatellen sääntö “teen mitä haluan ja nautin siitä” pätee myös poliisin kohdalla. Koska tällaista ilmiselvää tosiasiaa ei ole korrektia sanoa ääneen, poliisin toimenkuva perustuu alusta lähtien valheeseen ja keinotekoisiin selityksiin ihmisten auttamisesta ja palvelemisesta ja suojelemisesta ja muuta tällaista roskaa. Todellisuudessa poliisitoiminta on ihmisten pakottamista (enforcement).
Joskus kauan sitten esittämäni väite, että poliisi on jne… perustuu siihen, että nyky-yhteiskunnassa on huomattavan paljon erilaisia kieltoja ja pakkoja ja sääntöjä, joita ihmisten vaaditaan noudattavan, mutta joita ihmiset kuitenkin joko tietämättömyyttään tai huolimattomuuttaan tai ajattelemattomuuttaan tai muistamattomuuttaan tai jostakin muusta syystä eivät aina noudata. Ja kun ihmisten päivittäisestä arkielämästä on tehty suoritus, jossa on selvittävä läpi yhä vaikeammaksi käyvästä legaalisesta testiradasta, on kai luonnollista, että kokeen tuomareita, eli sakkovihkojen kanssa kulkevia ankaria valvojia (= poliiseja) pelätään, ja heidän läsnäolonsa ahdistaa. Tässä mielessä poliisin näkyminen lähistöllä heikentää viihtyvyyttä ja lisää stressiä, millä on yleistä elämänlaatua heikentävä vaikutus. Jos sääntöjä olisi vähemmän, ei poliisinkaan läsnäolo tuntuisi niin ahdistavalta. Asiassa auttaisi myös se, jos poliisi olisi olemukseltaan ja asultaan ja varustautumiseltaan vähemmän hyökkäävän näköinen.
Huomasin poliisin läsnäolon ahdistavuuden omakohtaisesti viikko sitten ajaessani autolla Helsingissä. Vierelläni ajoi poliisiauto, joten jouduin olemaan äärimmäisen tarkkana siitä, että en tekisi mitään virheitä. Tällainen jännitys tekee ajamisestani epävarmempaa ja siten huonompaa. Yhtäkkiä huomasin lisäksi, että toinen poliisiauto ajoi perässäni. Oma ajamiseni muuttui entistäkin epävarmemmaksi.
Ennen kuin olin huomannut, että takana ajava auto on poliisiauto, olin vaihtanut kaistaa sen eteen. Autoni takaikkuna oli hieman huurussa ja mahdollisesti lumessakin, joten kaistanvaihto ei ehkä ollut paras mahdollinen. En pystynyt täysin varmasti arvioimaan, miten paljon oli tilaa. Pidin vain vilkkua päällä ja luotin, että kaistan vaihtaminen onnistuu. Siviiliauton kohdalla mahdollinen täpärä eteen tunkeminen kaistaa vaihtaessa merkitsisi kenties äänimerkkiprotestia, mutta poliisiauton kohdalla se voisi merkitä sakkoa.
Edellä kerrotun kaistan vaihdon jälkeen olin aivan hermona ja ajattelin, että poliisi seuraa jokaista liikettäni. Kun ajoin liikennevaloihin, ne vaihtuivat keltaiksiksi. Jos takana ajava auto ei olisi ollut poliisiauto, olisin jatkanut matkaa edes miettimättä asiaa. Valoista olisi ehtinyt läpi ennen punaisen valon syttymistä. Nyt kuitenkin iski paniikki, kun näin valojen vaihtuvan. Ajattelin, että entä jos punainen valo ehtiikin syttyä. Tein täysjarrutuksen, ja auto eteni siitä huolimatta suojatien päälle. Odotin, milloin poliisi panee pysäytysvalonsa päälle ja tulee sakottamaan ja puhalluttamaan tai vähintään huomauttamaan. Ihme ja kumma, poliisi ei tehnyt mitään. Käännyin seuravasta risteyksestä muualle, että pääsisin eroon ahdistavasta tilanteesta.
Viihtyvyyteni ja elämänlaatuni oli selvästi heikentynyt tuona aikana, kun olin tehostetun poliisivalvonnan alaisena. Ajotaidostani ja ajovarmuudestani katosi 80-90 prosenttia. Hyvä kun hermostukseltani sain perustoiminnat, vaihteet ynnä muut, hoidettua.
Ehkä kauan sitten esittämääni periaatetta pitää täsmentää siten, että poliisi on minun elämänlaatuani ja viihtyvyyttäni heikentävä tekijä yhteiskunnassa. Muilla se voi olla jokin muu.
Pikaisen laskelman mukaan olen ollut neljätoista kertaa poliisiautossa sakotettavana ja kerran kirjallisesti huomautettavana. Kaksi kertaa olen saanut sakon poliisiasemalla. Yksi kirjallinen huomautus - ja muutama suullinen - on annettu auton ikkunasta. Joitakin huomautuksia poliisi on antanut auton sinisillä valoilla. Yksi kirjallinen huomautus on tullut postissa. Tämän lisäksi olen ollut kaksi kertaa poliisin kuulusteltavana sekä yli kaksi vuorokautta poliisiaseman pidätyssellissä, mihin sisältyi myös kuulusteluja. Poliisin toimeenpanemia pysäyttämisiä (normaalien puhallus- ym. ratsioiden lisäksi) erilaisten rikosepäilyjen vuoksi on ollut niin useita, että en viitsi yrittää edes laskea. En minä näitä kokemuksia minään elämänlaadun ja viihtyvyyden huippuhetkinä pitäisi.
SO2001 (jota edelsi tyypillisen pitkä täysin ohi aiheen kirjoittelu): ....Viihtyvyyteni ja elämänlaatuni oli selvästi heikentynyt tuona aikana, kun olin tehostetun poliisivalvonnan alaisena. Ajotaidostani ja ajovarmuudestani katosi 80-90 prosenttia. Hyvä kun hermostukseltani sain perustoiminnat, vaihteet ynnä muut, hoidettua...En minä näitä kokemuksia minään elämänlaadun ja viihtyvyyden huippuhetkinä pitäisi
Olipas negatiivisella tavalla tunneperäisesti reagoitu kirjoitus! Nähtävillä oleville ilmiöille voi itse kukin keksiä erilaisia syitä ajattelemalla syy- ja seuraussuhteita loogisesti ja objektiivisesti. Se ei tietenkään ole helppoa, koska valmiita selitysmalleja on tarjolla paljon, ja objektiivisuutta uhkaavat jo omaksutut valmiit mielipiteet.
Kumppanin ehdottama “lakkaa sitten kirjoittamasta tuollaisia” tyyppinen käytäntö latistaa keskustelua. Kun ei olla enää mistään eri mieltä, riittää pelkkä kyllä, kyllä, joo, joo. Vastaukset voi hoitaa kopioi ja liitä -menetelmällä. Eikö tällainen olisi vähän tylsää.
Luitko mistä kirjoitin? Tod. näk. et lukenut, koska näköjään täysin ohi meni pointti. Voithan sinä yrittää lukea uudestaan. Uudesta havainnosta on helpompi muodostaa mielipide, joka liittää havainnon osaksi vanhoja havaintoja ja niistä muodostettuja mielipiteitä niitä tukien. Pelkäätkö että se saisi aikaan torjuntarektion, koska jos avoimesti myöntäisit sen, siitä seuraisi konflikti ja remontin tarve sisäisessä arvojärjestelmässäsi?
SO2001: ” Kaikkien nähtävillä olevat arkipäiväiset tosiasiat ovat parhaita dokumentteja itse kunkin esittämien mielipiteiden tueksi.”
Miten sinä erotat mitkä ”arkipäiväisistä tosiasioista” ovat todella tosiasioita ja mitkä ovat vain omia tulkintojasi totuudesta? Olet kertonut tietäväsi kaikkien ihmisten muuttavan näkökantojaan vastaamaan omia tarkoitusperiään, ja olet sanonut kaikkien elävän omissa henkisissä juoksuhaudoissaan, joissa näkökenttä on kapea ja yksipuolinen. Tuo mielipiteesi ihmisen ajattelutavoista vastaa asiaa tutkineiden kantoja. Esimerkiksi psykologi ja Yhdysvaltain skeptikkoseuran puheenjohtaja Michael Shermer sanoo tästä asiasta näin: ”Suodatamme asiat elämän mittaan koostamiemme teorioiden, hypoteesien, aavistusten ja ennakkoluulojen läpi. Valitsemme ne, jotka vahvistavat sitä, minkä jo ennestäänkin uskomme ja jätämme muut huomiotta.” Evoluutiobiologit Kevin Foster Harvardin yliopistosta ja Hanna Kokko Helsingin yliopistosta ovat osoittaneet että meillä ihmisillä on taipumus päätellä syitä ja seurauksia heppoisin perustein en vuoksi, että esi-isiemme ei ollut terveellistä jäädä pohtimaan että mikähän siellä pusikossa kahisee. Eniten jälkeläisiä ehtivät siittämään ne, joilla oli tapana reagoivat joka kerta kuin siellä rapistelisi joku peto.
Eli arviosi huonosta kyvystäsi ajatella objektiivisesti ”arkipäivän tosiasioita” ovat tieteellisen tiedon perusteella aivan oikea. Käytä sitä arviotasi ajattelussasi.
Hyvä esimerkki on vaikkapa moneen kertaan toistelemasi Matti Apusen kommentti Poliisin ja median yhteistyöstä. Olet tarjonnut sitä perusteluksi väitteillesi, siitä että Poliisi on sortokoneisto, jonka tarkoitus on luotsata Suomi totalitaariseen diktatuuriin. Apunen ei puhu ainakaan siinä sinun lainamassasi pätkässä mitään edes siihen vihjaavaa. Hän sanoo, että Poliisi ajaa omia intressejään ja käyttää siihen lehdistöä, ja että ihmisten kannattaisi tiedostaa tämä.
Kun toimittaja kyselee palomiehen mielipidettä työstään, hän sanoo että heitä on liian vähän, palkka on niin huono ettei alalle haluta, ja että tämä vaarantaa turvallisuutta, ja eläkeikäkin on liian korkea. Elokuvaohjaajat sanovat että elokuvateollisuus on kriisissä koska valtio ei tue tarpeeksi. Kun toimittaja kysyy luomutuottajalta että mitä kuuluu, niin vastaus on että luomutuotanto on ainoa kestävä tuotantotapa, jota ei tueta tarpeeksi, mistä seuraa että ihmiset syövät myrkkyjä ja sairastavat. Onko siis ihme jos poliisimies/nainen vastaavassa tilanteessa sanoo olevansa huolissaan ihmisten turvallisuudesta, kun hän oikeasti on huolissaan työpaikastaan, koko ajan kasvavasta työtaakasta ja huononevasta työturvallisuudesta?
Poliisi on se joka yleensä kutsutaan paikalle kun pökäle osuu potkuriin, ja media on se joka repii leipänsä kertomalla siitä, joten olisihan se nyt kumma jos media menisi sotkemaan tietoväylänsä hattuilemalla poliisille ja jos Poliisi jättäisi käyttämättä tarjolla olevan tilaisuuden tuoda esiin kuinka tärkeää työtä he tekevät.
Apuselta et saa apuja väitteellesi, että Poliisin ja median solmiman liiton vuoksi ylinopeuksia ei lopeteta, vaikka se pystyttäisiin tekemään. Silti sinä vedät hänetkin mukaan harhoihisi kyselemällä, että perustuvatko Matti Apusenkin käsitykset ajatusharhoihin. Tuo Apusen kommentti on minusta looginen, mielestäni asia ei oikeastaan edes voi olla millään muulla kuin hänen sanomallaan tavalla. Sinä et vain osaa erottaa arkipäivän tosiasioita, vaan keksit niille harhoihisi paremmin sopivia selityksiä.
Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani (09.01.2017, 19:42) selitin, en usko organisoituihin salaliittoihin. En näin ollen väitä, että olisi olemassa jokin poliisiklikki, joka kulissien takana vetelisi naruista niin, että maasta tulisi totalitaristinen diktatuuri. On olemassa voimia, jotka toimivat tähän suuntaan, mutta varsinainen diktatuuri - ainakaan toistaiseksi - ei todennäköisesti kuitenkaan ole näiden tahojen tavoitteena.
Näen asian niin, että olipa lopputulos pitkän ajan kuluessa mikä tahansa, nykyinen kehityssuunta on ollut jo pitkään se, että kansalaisten yksilönvapauksia kavennetaan uusilla määräyksillä ja säännöillä, ja vastaavasti sääntöjen noudattamista valvovien viranomaisten valta kasvaa. Eteneminen tapahtuu pienin askelin, niin että emme aina edes huomaa sitä. Kun totumme yhteen kieltoon, valmistellaan jo uutta. Asioita, joita ennen sai tehdä vapaasti, kielletään kokonaan tai muutetaan säännellyiksi ja luvanvaraisiksi. Uuden vuoden vaihtuessa huomasin esimerkiksi, että Helsingin keskustassa ei enää voinut pysäköidä ilmaiseksi alueilla, joilla se vielä vähän aikaa sitten oli mahdollista.
Jos esitän viimeksi mainitsemani asian todisteena siitä, että Suomi on matkalla kohti totalitarismia, väitteelle ymmärrettävästi nauretaan. Samalla tavalla nauretaan monille muillekin vastaaville todisteille, koska ne ovat vähäpätöisiä, ja niille voidaan esittää uskottavampia selityksiä kuten että valtio tai kaupunki tarvitsee rahaa.
En kiistä virallisia selityksiä paitsi silloin, kun jotain kieltoa perustellaan röyhkeän ylimielisesti turvallisuudella, vaikka merkittävästä turvallisuusasiasta ei ole kyse. Selityksillä oikeastaan ole edes merkitystä. Kehitys etenee joka tapauksessa pienin ja joskus suuremminkin askelin siihen suuntaan, että tavallisen kansalaisen päivästä tulee yhä vaativampaa selviytymistaistelua joka puolella olevien sakkoansojen viidakossa. Näitä ansoja virittävät jo yksityisetkin esimerkiksi pysäköintirangaistusmaksujen muodossa.
Yhteiskunta, jossa kaupassa käytyään löytää kauppiaan valtuuttaman valvojan kirjoittaman sakkolapun autonsa ikkunasta, ei tunnu kovin ystävälliseltä. Boikotoisin tuollaisia kauppoja, jos se olisi mahdollista, ja jos muutkin osallistuisivat boikottiin.
Kaikki edellä mainittu ohjailee ihmisten tietoisuutta siihen suuntaan, että yhä uusia pakkoja ja sakkoja hyväksytään, joskus vähän hampaita kiristellen, mutta silti. Ja ne tahot, jotka haluavat kiristää ruuvia tiukemmalle, sen aivan varmasti tekevät. Yksi viranomaistaho haluaa kieltää yhtä, ja toinen viranomaistaho haluaa kieltää toista. Ja kaikki nämä kiellot voimaan astuessaan vahvistavat kieltojen valvojan ja niiden rikkojien rankaisijan eli poliisin valtaa. Tällä tavalla se poliisivaltio syntyy. Aivan itsestään. Ei siihen mitään salaliittoja tarvita. Sen syntymistä vauhdittaa se tosiasia, jonka jo aikaisemmassa kirjoituksessani selitin, että yksilöillä ja organisaatioilla on luontainen halu parantaa omaa suhteellista asemaansa kokonaispelissä, jos tällaista sanaa voi käyttää.
TeeCeen kirjoituksista välittyy ajatus, että valikoin tosiasioista ne, jotka sopivat parhaiten pakkomielteisiini, ja tulkitsen ne vielä itseni kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ja käytän niitä todisteina väitteilleni.
Eikö jokainen, joka haluaa perustella näkemyksiään, valitse nimenomaan sellaisia todisteita, jotka tukevat hänen näkemyksiään - eikä sellaisia, joiden nojalla hänen väitteensä voidaan osoittaa vääriksi tai vähintään kyseenalaisiksi?
Minun uskoni asioista on siinä mielessä joustava, että en kategorisesti väitä, että kaikki lait olisivat vääriä ja tuomittavia. Hyväksyn osan laeista ja säännöistä ilman mitään ongelmia. Vastustan ainoastaan sellaisia sääntöjä, jotka sotivat kannattamaani tasa-arvon ideologiaa vastaan. Minulla on siis olemassa tarkasti määritelty periaate, jonka avulla punnitsen itse kunkin säännön oikeudenmukaisuutta.
Ne, jotka kannattavat voimassa olevia lakeja ja niiden ehdotonta noudattamista, ovat luopuneet lakien ja sääntöjen moraalisesta arvioinnista korkeampien eettisten periaatteiden valossa. He hyväksyvät lainlaatijoiden ja virkamiesten ehdottoman moraalisen suvereniteetin lakeihin ja sääntöihin liittyvissä asioissa. Yksittäisen kansalaisen ei tule heidän mielestään vaivata päätään sillä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Kansalaiselle riittää, että hän tottelee. Tällainen asenne voi johtaa ääritapauksessa siihen, että lainkuuliainen kunnon kansalainen on mukana toiminnassa, josta Euroopassa on esimerkkejä 1940-luvun alkuvuosilta. Meine Ehre heißt Treue.
SO2001: ”Uudesta havainnosta on helpompi muodostaa mielipide, joka liittää havainnon osaksi vanhoja havaintoja ja niistä muodostettuja mielipiteitä niitä tukien kuin muuttaa koko vanhaa ajatusjärjestelmää ja käsityksiä uusien havaintojen mukaiseksi.”
Tuo uuden havainnon käsittelyn helppous perustuu geeneihimme, meillä on peritty ominaisuus sovittaa automaattisesti uudet havainnot vastaamaan vanhoja mielipiteitä. Tämän vuoksi sinäkin löydät Apusen kommentista vahvistuksen mielipiteellesi, että Poliisi on sortokoneisto joka pyrkii totalitaariseen diktatuuriin, vaikka siinä ei puhuta siitä asiasta mitään.
Olen vahvasti sitä mieltä, että sinä et kykene muuttamaan vanhaa ajatusjärjestelmääsi vastaamaan todellisuutta. Jos hyväksyisit mielipiteittesi pohjaksi sen mitä asioista oikeasti tiedetään, sinun olisi pakko muuttaa joitakin mielipiteitäsi. Koska sinun mielipiteesi rakentuvat pitkälti muille mielipiteillesi, yhdenkin niistä muuttaminen voi pistää liikkeelle ketjureaktion, joka romuttaisi kymmeniä vuosia johtoajatuksenasi olleita mielipiteitä. Se ei kerta kaikkiaan käy, ja siksi varmaan suoraan sanoitkin, että et tule oleellisesti muuttamaan mielipiteitäsi. Siksi en yritä enää saada sinua muuttamaan mielipiteitäsi, yritän vain saada sinua tiedostamaan tilanteesi.
SO2001: ” Onhan jo tilastollisestikin todennäköisempää, että kymmenen vanhaa havaintoa ovat totuudenmukaisempia kuin yksi uusi niistä poikkeava havainto. Jos kuitenkin tämä uusi havainto hyväksytään todeksi ”täytyyhän sen olla niin” perusteella, siitä tulee yhdestoista vanha varmana pidetty havainto. Kahdestoista on sitäkin helpompi ohjata samaan laariin. Kun aikaa kuluu, havaintojen käsitteleminen muuttuu yhä subjektiivisemmaksi. Ne havainnot ja käsitykset omaksutaan, jotka tukevat omaa kantaa. Ne hylätään, jotka eivät tue.”
Jos ei tietoisesti pakota itseään suhtautumaan jokaiseen havaintoon tieteellisen tiedon ja objektiivisen päättelyn mukaan, jokainen uusi havainto lisää entisestään todennäköisyyttä, että seuraavakin menee pieleen. Siitä oravanpyörästä hyppääminen on kivulias kokemus, siksi sitä yrittää vaistomaisesti vältellä.
SO2001: ” Olen miettinyt, voisiko syy eräiden kirjoittajien negatiivisella tavalla tunnepitoiseen reagointiin kirjoitusteni johdosta olla se, että he sisimmässään huomaavat minun olevan oikeassa. Ja se saa aikaan torjuntarektion, koska jos he avoimesti myöntäisivät minun olevan oikeassa, siitä seuraisi konflikti ja remontin tarve heidän sisäisessä arvojärjestelmässään.”
Tuota sietää jokaisen miettiä. Torjuntareaktioita on kaikilla, koska kaikilla on samalla periaatteella toimivat aivot. Jos niitä torjuntareaktioita ei löydä itsestään yhtään, itseään kannattaa onnitella, koska löysi ajattelutavoistaan juuri kehitettävää. Aioin ensin sanoa että löysi vian, mutta eihän se vika ole jos toimii niin kuin evoluutio on meidät muovannut toimimaan. Mutta ihan ensiksi oma ajattelu pitää kyseenalaistaa, sillä kuten olet viisaasti sanonut, ”mitä ei kyseenalaisteta, se ei muutu eikä kehity.”
Hyvä että olet löytänyt kanssasi eri mieltä olevien reaktioihin syyksi torjuntareaktion, siitä on enää lyhyt hyppäys saman reaktion löytymiseen sinusta itsestäsi. Minäkin huomasin sen ensiksi muissa.
"Uuden vuoden vaihtuessa huomasin esimerkiksi, että Helsingin keskustassa ei enää voinut pysäköidä ilmaiseksi alueilla, joilla se vielä vähän aikaa sitten oli mahdollista."
Tätä tuskin perustellaan millään turvallisuusnäkökohdilla, yksinkertainen totuus lienee se, että pysäköintipaikan ylläpitäjä - kaupunki tai jokin muu taho - haluaa käyttäjiltä rahaa paikan ylläpidon kustannusten kattamiseen. Pysäköinnin muuttaminen maksulliseksi on eri asia kuin pysäköinnin kieltäminen.
Mitä pysäköintiin ja sen valvontaan tulee: sääntöjä noudattamalla ei tule mitään ikäviä seurauksia. Säännöt eivät tosin ole aina selkeitä eivätkä aina ehkä helposti löydettäviäkään.
SO2001: TeeCee nostaa toistuvasti ja ilmeisen halukkaasti esille aikoinaan jossakin blogissa esittämäni – mahdollisesti vanhasta päiväkirjastani kopioimani – lauseen, jossa totean, että poliisi on eniten yleistä elämänlaatua ja viihtyvyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa. Vai miten se lause nyt sanatarkasti menee. Google antaa tuohon lauseeseen monia viittauksia, joista suurin osa johtaa näihin keskusteluihin ja nimenomaan TeeCeen esille ottamaan asiaan. Alkuperäistä lähdettä – eli tilannetta, jossa olen mielipiteen ensimmäisen kerran esittänyt – ei löydy enää.”
Kai sitä, mitä on joskus kirjoittanut, on puolustettavakin. Tai peruttava se.”
Sanoit noin keskustelussa ”Kameravalvotut kilometrit lisääntyvät” 30.8.2011 klo. 20:19. Nimimerkki 740 GLE oli sanonut kaipaavansa lisää poliiseja liikennettä valvomaan ja vastauksessasi sanoit mm. näin: ”Näiden kokemusten sekä ulkomaiden liikenteeseen vertaamisen perusteella väitän, että Suomessa ei ole liian vähän vaan liikaa poliisivalvontaa. Aivan järkyttävän paljon liikaa. Jos yleisellä keskustelufoorumilla saisi kirjoittaa vapaasti mitä tahansa, kirjoittaisin että poliisi on ylivoimaisesti eniten elämänlaatua ja yleistä viihtyvyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa ja koko maailmassa. Oikein riesojen riesa. Mutta koska tällaista ei ole sopiva kirjoittaa, niin en kirjoita. Esitin tämän vain ajatuksen tasolla.
Minusta sinä olet puolustanut tätä mielipidettäsi sekä hyvin että huonosti, olet nimittäin antanut sille kaksi eri perustelua. Toinen on looginen ja johdonmukainen muiden puheittesi kanssa, ja toinen on harhaista hourailua, jolle et ole kyennyt esittämään yhtäkään objektiivista tarkastelua kestävää argumenttia. Esittämäsi argumentit vaikuttavat sinusta itsestäsi objektiivisilta koska ne perustuvat ajatusharhoihin. Ihminen itse uskoo ajatusharhansa olevan tosi, joten hän ei näe eroa todellisen ja harhan välillä. Tätä hänen käsitystään ei voi horjuttaa järkiperusteilla, mikä ymmärtääkseni tarkoittaa että ajatusharha paljastuu haltijalleen vain hänen omien tekojensa tuloksena.
Riekkosak: ”Mitä pysäköintiin ja sen valvontaan tulee: sääntöjä noudattamalla ei tule mitään ikäviä seurauksia.”
SO2001:n tapauksessa asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Omasta mielestään hänellä on ADHD, ja hänen puheensa kyllä sopivat kuin nakutettu oireisiin joita siinä wikipedian mukaan on. Alla pieni näyte, saman tapaista löytyy vaikka kuinka paljon.
Olen hermostunut. Niin hermostunut, että tuntuu, että en pysy nahoissani. Pieninkin epäkohta tai vastoinkäyminen saa minut puhisemaan ja hokemaan Äsh, Äsh. Autolla ajaminenkin on yhtä sekoilua. Pelkään tekeväni jonkun virheen; ajavani kolarin tai muuta vastaavaa. Pelkään saavani sakon. Olen niin huonomuistinen, että kuitenkin unohdan, jos en muuta niin ainakin pysäköintikiekon. Minusta se talvella saamani sakko pysäköintikiekon unohtamisesta oli rotusyrjintää. Huonomuististen rotuun kuuluvan yksilön syrjintää. Mietin hermostuksissani, mitähän sääntöä nytkin rikon. Yhteiskunnan sääntöviidakko on mahdoton minun noudatettavakseni. Vaikka yrittäisinkin noudattaa sääntöjä, jää joku kuitenkin huomioimatta. Lienee siis viisainta elää "hällä-väliä" -tyylillä.”
” Minua raivostutti tuo sakkojuttu aivan mielettömästi. Olin Töysään ajaessani aivan kiihtyneessä mielentilassa, suorastaan aivan hiestä märkä. En voi nimittäin sietää sitä, että joku sadistinen byrokraattisika rankaisee minua sakoilla, vaikka olen tehnyt kaiken voitavani noudattaakseni pysäköintisääntöjä. Enhän minä sille mahda mitään, että hermoni ovat lopussa, muistini on maailman huonoin ja olen muutenkin mikä olen. Onko koko olemassaoloni siis jonkinlainen RIKOS, kun en pysty elämään normien mukaan?”
” Olin ollut jo ennen Töysään lähtöäni stressaantunut ja hermostunut, ja palattuani Seinäjoelta tuore sakkolappu mukanani ei oloni ainakaan ollut kohentunut. Tuntui, että kaikki äänet hermostuttavat ja ärsyttävät. Äsh. Alan olla jo vaarallinen ympäristölleni. Olen hermoraunio, ja sillä siisti.”
”Katselin TV:stä jotain lapsenryöstöjännäriä pitkälle yli puolenyön. Kun vihdoin menin nukkumaan, ei uni tahtonut tulla. Mietin vain kiihtymyksen vallassa niitä pysäköintisakkojani. Totesin, että tuollainen yhteiskunnan harjoittama laillinen rosvous panee kansalaisen moraalin koetukselle. Ihminen kysyy itseltään, miksi yleensä kannattaa tehdä hyvää ja olla kiltti, kun systeemi joka tapauksessa rankaisee.”
SO2001: ”Voidaanko sanoa, että poliisi aiheuttaa sakotuksellaan ja pakotuksellaan kärsimyksiä ihmisille, koska se haluaa aiheuttaa kärsimyksiä ihmisille, ja koska se nauttii siitä, että se saa aiheuttaa kärsimyksiä ihmisille.
Näinhän se muissa ammateissa menee. Valitaan se ammatti, missä saadaan tehdä sitä, mitä halutaan tehdä – ja tekemisestä vielä maksetaan. Miksi poliisin ammatti olisi poikkeus? Miksi joku haluaisi tekemään sellaista, mitä hän ei muka halua tehdä?”
Aivan varmasti ammatin luonne ja siihen ammattiin hakeutuvien ihmisten luonteet korreloivat jossain määrin. Mutta on epäloogista päättää suhtautumisestaan kaikkiin ammattikunnan jäseniin sen perusteella, että heidän joukossaan on keskimäärin muutama prosenttiyksikkö enemmän tai vähemmän psykopatteja.
Sinä olet poliisien suhteen aivan vauhkona, mutta en ole ainakaan huomannut sinun kertovan pelkääväsi toimitusjohtajia, lakimiehiä, televisio- ja radioalan ammattilaisia, myyntimiehiä ja kirurgeja. Heidän joukossaan on kuitenkin enemmän psykopatteja kuin poliisien, jos Oxfordin yliopistossa työskentelevän psykologin professori Kevin Duttonin tutkimus pitää paikkansa.
Katsotaanpa millaisiin lopputuloksiin päädytään jos lähdetään oletuksesta, että poliisiksi hakeudutaan koska he saavat sakottaa ja pakottaa. Sairaanhoitajat joutuvat työsään tekemisiin ihmisten eritteiden kanssa. Onko tämän perusteella loogista olettaa, että sairaanhoitajiksi hakeutuu ihmisiä, jotka pitävät kusi- ja paskanäytteistä, visvan kanssa lotraamisesta ja siitä, että heidän naamalleen yskitään?
Minusta tuo loogisuustesti kertoo, että johtopäätöksesi poliisien luonnevioista on epälooginen. Sinä kaipaat kovasti jotain ulkopuolista syytä siihen, miksi sakotus ja pakotus vaikuttavat sinuun noin dramaattisesti. Jos pahalle olollesi ei löydy ulkopuolista selitystä, koet syyllisyyttä, ja omien sanojesi mukaan olet ”tyyppi, joka ei kestä pienintäkään kritiikkiä”. Eikö tämä muka kuulosta loogisemmalta kuin sinun selityksesi?
Yhtä lailla voitaisiin kysyä, ketkä hakeutuvat kaupan kassaksi? Onko heillä tarve nyhtää rahaa ihmisiltä?
Eivätkö he aiheuta ihmisille kärsimyksiä, kun tyhjäntävät tilejämme kuitenkin ihan pelkkään elämiseen tarkoitettujen välttämättömyyksien saamiseksi, kuten ruokaan! Aika ilkeätä hommaa!
Tuossa täytyy olla jotakin suurempaa voimaa liikkeellä, markkinavoimaa tms? Sanoisin, että tuollainen on todellakin ihan keskitettyä ja järjestelmällistä riistoa ja sitä ohjataan korkealta tasolta. Varmaan hyvin klikkiytynyttä toimintaa!
Miten olemme päästäneet Suomen tähän jamaan? Sen täytynyt kestää jo vuosisatoja ainakin!
SO2001: ” Loogisesti ajatellen sääntö “teen mitä haluan ja nautin siitä” pätee myös poliisin kohdalla. Koska tällaista ilmiselvää tosiasiaa ei ole korrektia sanoa ääneen, poliisin toimenkuva perustuu alusta lähtien valheeseen ja keinotekoisiin selityksiin ihmisten auttamisesta ja palvelemisesta ja suojelemisesta ja muuta tällaista roskaa. Todellisuudessa poliisitoiminta on ihmisten pakottamista (enforcement).”
Enforcement tarkoittaa myös toimeenpanoa.
Poliisi on se osa yhteiskuntaa jolle on annettu tehtäväksi toteuttaa yhteiskunnan säätämää valvontaa. Valvonta ilman valtaa on turhaa, se olisi pelkkää katseella seuraamista, siksi Poliisilla on valtaa. Se, että sinä et kestä olla tämän vallankäytön kohteena, on kokonaan toinen tarina. Se tarina lähtee sinun henkilökohtaisista syistäsi, joita et pysty käsittelemään, koska sinulla on takana jo niin monta vuosikymmentä sen toistamista, miten paha poliisi on sekä henkilönä että organisaationa.
Koska olen tuota mieltä, niin puheesi siitä miten poliisin toimenkuva perustuu alusta lähtien valheeseen ja keinotekoisiin selityksiin kuulostavat minun korvaani ironisilta. Minusta sinun puheesi poliisin toimenkuvasta perustuvat alusta lähtien valheeseen ja keinotekoisiin selityksiin. Saatan olla väärässäkin, mutta sitä emme nähtävästi saa koskaan selville koska et suostu esittämään mielipiteellesi tarkistettavissa olevia perusteluja. Toistelet vain että perustelusi ovat SINUN mielestäsi todellisia, mutta niinhän sinä sanoisit siinäkin tapauksessa, että mielipiteesi perustuisi ajatusharhaan. Faktaa kaivataan.
Jos Suomen Poliisi on niin mätä kuin väität, niin sama pätee varmaan moniin muihinkin meidän kaltaisiin maihin. Jos niin iso ja yhteiskunnan kannalta tärkeä organisaatio kuin Poliisi olisi mätä, niin joku varmaan tutkisi asiaa ja raportoisi siitä faktoilla perustellen. Kun tällainen tarkistettavissa oleva tieto julkaistaan, minä muutan mielipiteeni vastaamaan uusinta tietoa. Nyt tällaista tietoa ei ole, joten mielipiteesi perustuu ajatusharhaan.
SO2001: Joskus kauan sitten esittämäni väite, että poliisi on jne… perustuu siihen, että nyky-yhteiskunnassa on huomattavan paljon erilaisia kieltoja ja pakkoja ja sääntöjä, joita ihmisten vaaditaan noudattavan, mutta joita ihmiset kuitenkin joko tietämättömyyttään tai huolimattomuuttaan tai ajattelemattomuuttaan tai muistamattomuuttaan tai jostakin muusta syystä eivät aina noudata. Ja kun ihmisten päivittäisestä arkielämästä on tehty suoritus, jossa on selvittävä läpi yhä vaikeammaksi käyvästä legaalisesta testiradasta, on kai luonnollista, että kokeen tuomareita, eli sakkovihkojen kanssa kulkevia ankaria valvojia (= poliiseja) pelätään, ja heidän läsnäolonsa ahdistaa. Tässä mielessä poliisin näkyminen lähistöllä heikentää viihtyvyyttä ja lisää stressiä, millä on yleistä elämänlaatua heikentävä vaikutus. Jos sääntöjä olisi vähemmän, ei poliisinkaan läsnäolo tuntuisi niin ahdistavalta. Asiassa auttaisi myös se, jos poliisi olisi olemukseltaan ja asultaan ja varustautumiseltaan vähemmän hyökkäävän näköinen.”
Sinä perustelit tuossa sen miksi säännöt ja pakot häiritsevät sinua, mutta sinulta odotetaan selitystä miksi Poliisi on mielestäsi sika, peto ja hirviö. Mitä sinun mielestäsi Poliisin sitten pitäisi tehdä sääntörikkomuksia havaitessaan, jos ei puuttua niihin?
Sanoit että Poliisi on ylivoimaisesti eniten elämänlaatua ja viihtyisyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa, mutta Poliisi suorittaa yhteiskunnalta saamaansa tehtävää. Eikö pahin vihollisesi silloin ole yhteiskunta eikä Poliisi? Olet itsekin sanonut että JÄRJESTELMÄ on julma ja epäoikeudenmukainen. Olet kertonut vihasi taustalla olevan inho SYSTEEMIÄ kohtaan.
Puheittesi perusteella yhteiskunta on osuvampi kohde vihallesi kuin Poliisi. Yhteiskunta päättää kontrollin määrän, ja olet sanonut että kontrolli puree eniten sinun kaltaisiin epätäydellisiin ihmisiin, saat rangaistuksia huolimattomuudestasi ja huonomuistisuudestasi.
Olet pohtinut tätä asiaa ja tullut tulokseen, että systeemin muuttaminen onnistuu vain hitaalla vastatiedottamisella. Tuo on hassua, kun ottaa huomioon miten paljon ja mihin sävyyn olet puhunut ylinopeuksista saarnaavista; sinun saarnaamisesi on OK, muiden ei. Tuosta päättelen, että et ole perillä kirjoittelusi motiiveista. Olen nähnyt sinun kertovan sille kaksi syytä: purat ahdistustasi ja haluat muuttaa järjestelmää (eli yhteiskuntaa).
Tämän vuoksi tein sen päätöksen suhtautua vastaisuudessa kommentteihisi samassa hengessä missä kerrot niitä kirjoittavasikin. Sen jälkeen puheissasi alkoi olla huomattavasti enemmän tolkkua.
SO2001: ”Viihtyvyyteni ja elämänlaatuni oli selvästi heikentynyt tuona aikana, kun olin tehostetun poliisivalvonnan alaisena. Ajotaidostani ja ajovarmuudestani katosi 80-90 prosenttia. Hyvä kun hermostukseltani sain perustoiminnat, vaihteet ynnä muut, hoidettua.”
Aivan, se oli sinulle ikävä kokemus, mutta et kai sinä siitä niitä taaksesi sattuneita poliiseja syytä? Eivät he voineet tietää että siinä heidän edellään kulkee nyt henkilö, jonka itsetunto ei kestä ajamiseensa kohdistuvaa arviointia ja jolla on yleinen kapinahenki esivaltaa vastaan, ja joka sen vuoksi menee tolaltaan jo poliisiauton näkemisestä. SINUN viihtyvyytesi ja SINUN elämänlaatusi huonontuivat tuossa tilanteessa koska SINULLA on ongelmia suhtautumisessa esivaltaan.
Ainakaan kommenteistasi päätellen et ole tehnyt ongelmallesi mitään muuta kuin potemalla sen seurauksia eri foorumeilla ja kehitellyt sen selitykseksi ajatusharhoja, joissa kaikissa on se yhteinen nimittäjä, että syy viihtyvyyttäsi ja elämänlatuasi huonontaviin asioihin on jossain muualla kuin sinussa. Tähän sinä tarvitset itse keksityn todellisuuden, joka perustuu ajatusharhoille, joiden varaan sinä rakentelet lisää mielipiteitä. Näitä harhaisia mielipiteitä sinä sitten toistelet muka liikennekeskusteluna. Muut kommentoivat mielipiteitäsi kuin ne koskisivat liikennettä, mikä ei minun mielestäni ole oikeudenmukaista.
Reilua olisi jos jokaisen kommenttisi aluksi ilmoittaisit että mielipiteesi liikenteestä perustuvat samaan logiikkaan joka tuotti mm. sellaisen mielipiteen, että meidät on lapsesta pitäen aivopesty hyväksymään enemmistön alistuminen pienen vähemmistön pakkovallan alaisuuteen. Tämän aivopesun keskeisiä tavoitteita on saada tappavan väkivallan käyttämiseen ja sillä uhkaamiseen olemassaolonsa perustava poliisi tuntumaan luonnolliselta ja hyväksyttävältä asialta. Aivopesu tapahtuu poliisi-aiheisilla leluilla, tosi-TV:llä, elokuvilla ja –sarjoilla, poliisista kertovilla uutisilla, dokumenteiksi naamioidulla poliisipropagandalla, kirjoilla, peleillä sekä sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksilla. Tuollaisen ilmoituksen jälkeen iso osa varmaan tajuaisi, että painit tällä palstalla henkilökohtaisten etkä suoranaisesti liikenteeseen liittyvien ongelmien kanssa. Liikenteen luonteen vuoksi ne ongelmasi vain ilmenevät liikenteessä selkeämmin kuin muualla.
Yhteiskunta ei tule muuttumaan toivomaasi suuntaan. Poliisivalvontaa ei tulla tuntuvasti vähentämään, rajoituksia ei tulla nostamaan tasolle jolla ajat luonnostaan, pysäköinninvalvojat väijyvät sinua tulevaisuudessakin, eikä ylinopeuksiin liittyvää ajo-oikeuden menetystä tulla lieventämään. Tuolta suunnalta ei ole tulossa apuja viihtyvyytesi parantamiseksi, joten jos oikeasti haluat siihen parannusta, sinun on itse tehtävä jotain.
TeeCee toistelee aikojen kuluessa esittämiäni väitteitä niin usein ja niin uskollisen sanatarkasti, että mieleeni tulee erään tunnetun itävaltalais-saksalaisen korpraalin esittämä mielikuva ensimmäisen maailmansodan aikaisesta brittiläisestä sotapropagandasta.
"Koko sodan aika käytettiin kerta kaikkiaan oikeiksi tunnustettuja perusajatuksia ja esittämismuotoja tekemättä koskaan vähäpätöisimpiäkään muutoksia. Aluksi tämän propagandan julkeat, röyhkeät väitteet saivat sen tuntumaan mielettömältä, sitten se muuttui epämieluisaksi, ja lopulta sitä uskottiin. Neljän ja puolen vuoden kuluttua Saksassa puhkesi vallankumous, jonka iskusanat olivat peräisin vihollisten sotapropagandasta."
Ehkä jatkan samalla linjalla kuin tähänkin asti muuttamatta sanaakaan siitä, mitä olen esittänyt. Uskon nimittäin itse siihen täysin. Eli olen onnistunut aivopesemään ainakin itseni. Mutta nyt lähden hiihtelemään ja mietiskelen samalla TeeCeen esittämiä ajatuksia. Ehkä saan uusia ideoita, miten niitä kannattaisi kommentoida.
SO2001 toistelee aikojen kuluessa esittämiään väitteitä niin usein ja niin uskollisen sanatarkasti, ettei ihme että hänen mieleensä tulee jopa erään tunnetun itävaltalais-saksalaisen korpraalin esittämä mielikuva ensimmäisen maailmansodan aikaisesta brittiläisestä sotapropagandasta.
Mutta mihin ne liittyvät. Se jää aina epäselväksi...
SO2001: ” Tulee jopa mieleen ajatus, ovatko ylimitoitetut ehdotukset hämäystä, jonka avulla saadaan edettyä pienempiä askelia kohti haluttua päämäärää.”
No totta kai tuo ajatus tulee mieleesi, sinullahan on pakkomielle kohti totalitaarista diktatuuria luotsaavasta Poliisin ja armeijan klikistä. Onneksi sinä tiedät miksi tämä asia nousee mieleesi aina ensimmäisenä, joten sinulla on mahdollisuus suhtautua tähän ajatukseesi oikein.
SO2001: ”Valtio huomasi, että tuloja saa muutenkin kuin ihmisiä sakottamalla. Ja media huomasi, on muitakin myyviä aiheita kuin iänikuiset sakkorysät ja ylinopeuskäryt. Ja poliisi huomasi, että on muitakin tapoja viihdyttää itseään kuin kirjoittaa ylinopeussakkoja pelosta vapiseville autoilijoille. En tiedä, minkä uuden elämäntehtävän foorumeiden ylinopeusprofeetat itselleen valitsevat, mutta ei se kiinnostakaan.”
Toisaalta voit myös valita helpoimman tien ja antaa pakkomielteittesi viedä kuin pässiä narusta. Kyllähän tuttu ja turvallinen harha aina kipeän totuuden voittaa.
SO2001:
Itse asiassa voisin olla valmis maksamaan jonkin verran saadakseni tuollaisen nopeudensäätöjärjestelmän autooni ainakin viimeistään siinä vaiheessa, kun seuraava ylinopeussakko merkitsee ajokortin menettämistä.... Automaattiset järjestelmät tulevat vääjäämättä liikenteeseen, ja niiden mukana käsite ”ylinopeus” siirtyy vähitellen historiaan.
Sinä siis haluat vaihtaa poliisit erilaisten järjestelmien gestapointiin (jota väität nyt olevan). Niiden ohjauksen perusteena on tietenkin Suomen (kunkin maan) lait, vai mistä luulit, että niiden automaatioiden ohjausparametrien tulevan osaltaan?
Samalla se oma ajamisesi muuttuu todella tylsäksi, koska et voi ohittaa rajoittimia, joilla yhteispeli muiden autojen kesken hoidetaan. Joudut siis tyytymään siihen, ettei autosi todellakaan ylitä säädettyä nopeutta, jolla ajaminen/liikkuminen on turvallista olosuhteet ja lait huomioiden. Vai väitätkö, ettei sellaista olisi enää?
Kannattaisiko sinun varoa mitä toivot, olet kohta ojasta allikossa. Auto tulee siis rajoittamaan sinun mielihalujasi, eikä välitä tunnetiloistasi niin yhtikäs mitään.
Arvoisan nimimerkki Kumppanin allekirjoittaneelle osoitetut viestit eivät ole tyyliltään kovin rakentavia. Ehkä se on vain hänen tapansa ilmaista itseään, joten eipä sillä väliä. Kaikenlaista on nähty.
Sen verran oikaisen Kumppanin suorasukaisia olettamuksia, että en usko olevan olemassa mitään poliisin ja armeijan klikkiä, joka veisi Suomea kohti totalitaristista diktatuuria.
Olen monta kertaa selittänyt, että en usko organisoituihin salaliittoihin, joilla olisi tavoitteena diktatuuri. Uskon kuitenkin tuulet niin Suomessa kuin maailmallakin puhaltavat tällä hetkellä kohti ankarampaa auktoriteettia ja kohti kansalaisten yksilönvapauksien yhä tiukempaa rajoittamista. Onhan tämä todettu aivan yleisestikin lehtien pääkirjoituksissa. Liberaaleilla aatteilla ja liberaalilla demokratialla ei mene nyt erityisen hyvin. Valtaan ovat pyrkimässä tahot, joille muut asiat kuin kansalaisten vapaus ovat ensisijaisia.
Pikaisesti etsimällä löytyy lukuisia uutisartikkeleita ja yksityisiä kirjoituksia, joissa puhutaan liberaalin demokratian vastoinkäymisistä.
“Jos haluamme säilyttää demokraattisen, suvaitsevaisen ja liberaalin yhteiskunnan, meidän on palattava puhumaan arvoista ja merkityksistä”, kirjoittaa Kirkon tiedotuskeskuksen verkkoviestintäpäällikkö blogissaan. “Obama jättää jäähyväiset liberaalin demokratian kriisiin joutuneelle Euroopalle”, otsikoi Helsingin Sanomat uutisensa pari kuukautta sitten. “Tällä hetkellä läntisessä maailmassa puhutaan liberaalin demokratian kriisistä”, kirjoitetaan Tieteen Päivien esipuheessa. Vähän vanhemmassa Turun Sanomien pääkirjoituksessa viitataan Yhdysvaltojen tiedustelutoimintaan ja sen vaikutuksiin yksilönvapauksille: “Yhdysvaltain harjoittama tiedustelutoiminta edustaa priorisointia, jossa valtiokeskeinen turvallisuus ohittaa salakavalasti tärkeydessä yksilön vapaudet ja kansalaisten perusoikeudet.”
Tiedän ja ymmärrän sen, että se aihepiiri, josta olen tällä foorumilla kirjoittanut, on hieman erilainen kuin mihin edelliset lainaukset viittaavat. Halusin niiden avulla vain osoittaa, mistä päin poliittiset tuulet puhaltavat, ja mihin suuntaan maailma on menossa. Jos Kumppani haluaa kiistää tämän, ehkä hän esittää asianmukaisia lähteitä mielipiteensä tueksi.
Sitä ei muuten pidetä erityisen hyvänä väittelytekniikkana, että keksitään itse peruste kuten että toisen kirjoittajan esittämät mielipiteet ovat pakkomielteitä, ja tätä omatekoista perustetta käyttäen todistellaan, että toisen ihmisen esittämät mielipiteet ovat pakkomielteitä.
Ja vaikka mielipiteet olisivatkin pakkomielteitä, tarkoittaako se, että niiden on pakko olla vääriä.
Jos se, että sitkeästi pitää kiinni kannastaan ja esittää faktoja sen tueksi, katsotaan pakkomielteeksi, suurin osa foorumikirjoittajista on pakkomielteiden vallassa. Aika harva muuttaa mieltään ainakaan oleellisissa kysymyksissä. Keskustelu missä tahansa foorumilla on käytännössä sitä, että jokaisella on oma betoniin valettu mielipiteensä ja sitä puolustetaan kuin isänmaata talvisodassa. Kompromisseihin ja yksimielisyyteen päädytään harvoin. No, riippuu tietysti aiheessa.
Mekanismi, jonka katson vievän yhteiskuntaa vähitellen kohti totalitarismia, on yksinkertaisesti se, että itse kukin julkista valtaa käyttävä yksilö ja yhteisö haluaa oman merkityksensä ja asemansa ja vaikutusvaltansa mieluummin lisääntyvän kuin vähentyvän. Yhteisön tai organisaation suhteellisen aseman paraneminen todennäköisesti nimittäin merkitsee siinä toimivien ihmisten arvostuksen ja ansiotason ja uramahdollisuuksien paranemista. Tätä perustellaan kaunistellusti sillä, että kun on enemmän vastuuta, pitää saada parempaa palkkaakin. Ja vastuuta tulee tietenkin siitä, että pääsee päättämään muiden asioista ja muiden elämästä. Organisaatiossa toimivat ihmiset siis käytännössä palkitaan siitä, että heillä on valtaa muihin ihmisiin nähden. Totta kai tällöin valtaa halutaan lisää. Ja sitä saadaan joko toisilta organisaatioilta tai kansalaisilta ottamalla valta heidän vapaudestaan.
Kuten missä tahansa kilpailussa, se joka pysyy paikallaan, yleensä häviää niille, jotka pyrkivät eteenpäin. Organisaatioiden kyseessä ollen tämä tarkoittaa jatkuvaa valtataistelua. Ellei organisaatio pidä puoliaan, se näivettyy ja voidaan jopa lopettaa.
Organisaatioiden keskinäisen kilpailun häviäjiä ovat tavalliset kansalaiset, koska heidän vapaudestaanhan organisaatioiden käyttämä ylimääräinen valta on otettu. Kansalainen menettää vapauden päättää jostakin asiasta, ja vapaus muuttuu organisaation vallaksi tehdä tätä asiaa koskevia päätöksiä.
Mietitäänpä nykyistä ajokorttijärjestelmää, vaikka se ei olekaan varsinaisesti esimerkki edellä kuvatusta. Ennen oli moottoripyöräkortti, traktorikortti, henkilöautokortti, kuorma-autokortti ja linja-autokortti. En tiedä, jäikö luettelosta jotakin pois, mutta tuossa ne suunnilleen olivat, ja näillä viidellä kortilla pärjättiin. Kolmella tai neljälläkin olisi pärjätty, koska kuorma- ja linja-autokortit sekä traktori- ja moottoripyöräkortit olisi voinut yhdistää.
Erilaisia ajoneuvoja ei ole käytännössä tällä hetkellä juuri sen enempää kuin ennenkään, mutta ajokorttiluokkia on kahdeksantoista (A, A1, A2, AM 120, AM 121, Bi, B 96, BE, C1, C K, C1E, CE, D1, D, D1E, DE, T, LT).
Miksikö?
Siksi, että ihmiset halutaan jakaa keinotekoisesti erilaisiin luokkiin, joilla on erilaisia luvanvaraisia oikeuksia. Tämä on ikivanha totalitarististen järjestelmien keino, “hajota ja hallitse”, jonka jo roomalaiset aikoinaan tunsivat. Perusidea on se, että otetaan kansalaisilta pois jokin ikimuistoinen vapaus ja muutetaan se viranomaisten myöntämäksi “oikeudeksi”, jonka saa vain tietyt ehdot täyttämällä ja rahaa maksamalla. Näin saadaan ne, joilla tämä kallisarvoinen “oikeus” on, puolustamaan järjestelmää. Järjestelmähän on tehnyt heistä näennäisesti arvokkaampia kuin niistä, joilta vastaava oikeus puuttuu. Alun perin kyseessä on ollut kaikille kuuluva vapaus, mutta siihen etuoikeutetut ja sen eteen työtä tehneet ja siitä kalliin hinnan maksaneet oikeuden omistajat eivät halua palata, koska se merkitsisi heidän erikoisasemansa häviämistä ja työnsä mitätöimistä.
Edellä mainittua periaatetta käyttivät hallitsijat kauan sitten. He ottivat maan tavalliselta kansalta ja antoivat sen etuutena valitsemilleen sotakentillä ansioituneille aatelisille, joista tietenkin tuli saman tien hallitsijan kannattajia, koska koko heidän säätynsä etuoikeutettu olemassaolo perustui siihen, että järjestelmä säilyy sellaisena kuin se on.
Nykyinen järjestelmä säilyy sellaisena kuin se on ja kehittyy siihen suuntaan, mihin se kehittyy, koska niin monet vallankäyttäjä- ja vaikuttajatahot hyötyvät siitä. He ovat se “salaseura”, josta puhutaan. Se ei ole mikään oikea ja järjestäytynyt salaseura vaan eri tavalla järjestelmän jakamasta vallasta ja oikeuksista hyötyjien yhteiskuntaluokka.
SO2001:
Arvoisan nimimerkki Kumppanin allekirjoittaneelle osoitetut viestit eivät ole tyyliltään kovin rakentavia. Kaikenlaista on nähty.
Arvoisa nimimerkki SO2001: sinun tälle keskustelupalstalle osoitettamasi viestit eivät ole tyyliltään kovin rakentavia. Kaikenlaista on nähty, mutta sinähän niitä täällä esität!
Ei ole kovin uskottavaa tulla niiden kirjoitustesi jälkeen tänne selittämään enää, ettet usko olevan olemassa mitään poliisin ja armeijan klikkiä, joka veisi Suomea kohti totalitarismia ja/tai diktatuuria. Tai keitä vaan "vallanhimoisia pyrkyreitä" tms. Niin monin sanakääntein asiasta olet kertonut.
Tiedän ja ymmärrän sen, että se aihepiiri, josta olen tällä foorumilla kirjoittanut, on hieman erilainen kuin mihin edelliset lainaukset viittaavat. Halusin niiden avulla vain osoittaa, mistä päin poliittiset tuulet puhaltavat, ja mihin suuntaan maailma on menossa.
No lakkaa sitten kirjoittamasta tuollaisia! Täällä tulkitaan sinun kirjoituksiasi niistä seikoista joita kerrot ja niin kuin ne kerrot. Oletko muka joku kiero savolainen jonka mielestä vastuu ymmärryksestä jää lukijalle?
Jos Kumppani haluaa kiistää tämän, ehkä hän esittää asianmukaisia lähteitä mielipiteensä tueksi.
Minä en käytä noita sinun höpöjäsi (mielipiteeni) minkään asian verukkeeksi ja ihmettelen miksi sinä sotket itseäsi suohon niillä (toinen mielipide).
Äläkä siis, hyvänen aika sentään, jatka heti perään ajatuksia tällaisella, noiden "eikä kun tarkoitin että" -kommenttien jälkeen:
Tämä on ikivanha totalitarististen järjestelmien keino, “hajota ja hallitse”... Mekanismi, jonka katson vievän yhteiskuntaa vähitellen kohti totalitarismia... Nykyinen järjestelmä säilyy sellaisena kuin se on ja kehittyy siihen suuntaan, mihin se kehittyy, koska niin monet vallankäyttäjä- ja vaikuttajatahot hyötyvät siitä...
Eli mitenkäs päin asia mielestäsi nyt niin kuin oikein on? Vertaa ihan oman viimeisimmän kirjoituksesi alkulauseita noihin kohtiisi.
Sinulla on liikenteessä tylsää ja pelkäät saavasi sakkoja. Jos saisit sakot, johtuen siitä, että rajoitusnopeutta ei jaksa ajaa, niin vika on diktatuuria/totalitarismia/you-name-it kohti täyttä vauhtia menossa olevassa yhteiskunnassa, jonka palveluksessa sadistinen, sakottamisesta nauttiva poliisi on. Onko näin vai eikö ole?
SO2001: ”Jos Kumppani haluaa kiistää tämän, ehkä hän esittää asianmukaisia lähteitä mielipiteensä tueksi.
Esitä sinäkin asianmukaiset lähteet sen tueksi, että sinun mielipiteesi Poliisista ( ”ylivoimaisesti eniten elämänlaatua ja yleistä viihtyvyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa ja koko maailmassa... Jos miespoliisi on sika ja peto, naispoliisi on hirviö jne.), nopeusrajoitusten tasosta (säädetty sakkotulojen näkökulmasta) ja niiden noudattamisen valvonnasta (Poliisin keino alleviivata eriarvoisuutta ja osoittaa valtaansa) perustuvat faktoihin eivätkä omiin harhoihisi.
SO2001: ” Sitä ei muuten pidetä erityisen hyvänä väittelytekniikkana, että keksitään itse peruste kuten että toisen kirjoittajan esittämät mielipiteet ovat pakkomielteitä, ja tätä omatekoista perustetta käyttäen todistellaan, että toisen ihmisen esittämät mielipiteet ovat pakkomielteitä.
Tuosta olen samaa mieltä. Sekään ei ole erityisen hyvä väittelytekniikka, että vain kategorisesti kieltää mielipiteittensä taustalla olevan harhoja osoittamatta että näin ei ole. Varsinkin kun yksi ajatusharhan tunnusmerkeistä on se, että sen omista ei itse huomaa sitä edes silloin, kun siitä esitetään järkiperusteet.
Mutta puhutaan siitä lisää kunhan olemme lukeneet mihin tarkistettavissa olevaan lähteeseen sinun mielipiteesi edellisessä viestissäni mainitsemista asioista perustuvat.
SO2001: ”Ja vaikka mielipiteet olisivatkin pakkomielteitä, tarkoittaako se, että niiden on pakko olla vääriä.
Teoriassa pakkomielteeseen perustuva mielipide ei automaattisesti ole väärä. Mutta käytännössä en usko olevan mahdollista, että joku päätyisi oikeisiin mielipiteisiin jonkin muun kuin loogisen päättelyn ja oikeiden tietojen perusteella. Sinuna tekisin johtopäätöksiä siitä, että moinen mahdollisuus putkahti mieleesi. Pakkomielle ei kehity, joten siihen perustuva mielipidekin pysyy samana, mutta mielipiteen kuuluu muuttua tiedon määrä ja tason sekä ihmisen luonnollisen kehittymisen seurauksena.
SO2001: ” Jos se, että sitkeästi pitää kiinni kannastaan ja esittää faktoja sen tueksi, katsotaan pakkomielteeksi, suurin osa foorumikirjoittajista on pakkomielteiden vallassa.
Olet oikeassa. Tarkka termi tosin taitaa olla ajatusharha eikä pakkomielle. Ihmeen monella, ehkä jopa kaikilla, näyttää olevan ajatuksia joita ei ole lupa kyseenalaistaa. Todennäköisesti siis minullakin on niitä. En tunnista niitä itsessäni, mutta se ei todista että niitä ei olisi, koska niitä voi itse suoraan tunnistaa.
Mutta niitä voi tunnistaa epäsuorasti sovittamalla testattava perusajatus toiseen asiayhteyteen ja katsomalla pysyikö mielipide samana. Viimeisin esimerkki tällaisesta oli nimimerkin 2016 kommentti siitä, että kannattaako taistella yleistä käytäntöä vastaan ajolinjojen valinnassa ajamalla useimpia muita lähempänä reunaviivaa. Yritin saada häntä miettimään tuon hänellä tunteita herättävän asian sijaan saman logiikan toimivuutta muissa yhteyksissä. Liikenteessä on yleistä myös ajaa esimerkiksi liian lähellä edellä menevää, joten jos tavan yleisyys todistaa sen hyvyydestä, niin perässä roikkuminen pitää hyväksyä siinä missä liikennesääntöjen vastaiset ajolinjatkin.
Tuon tapaisella omien ajatusmallien testauksella löytyy ”loogisuuden epäjatkuvuuskohtia”, joiden taustalla saattaa piillä ajatusharha. Sellaisen löytäminen ja poistaminen omin päin on aivan älyttömän paljon miellyttävämpää kuin huomata puolustaneensa pitkään ja katkerasti mielipidettä, joka osoittautuukin harhaan perustuvaksi. Se on niin järkyttävä kokemus, että alitajuntamme suojee meitä siltä tekemällä meidät sokeiksi vastaväitteille.
Jos olet esittänyt faktoja esimerkiksi väitteillesi että rajoitusten tarkoitus on tarjota Poliisille mahdollisuus mahtailla tavalliselle kansalle, niin ne ovat menneet minulta kokonaan ohi silmien. Voitko esittää nämä faktat uudelleen? Jos et voi, niin voitko lakata väittämästä että tämä mielipiteesi ei perustu ajatusharhaasi.
SO2001: Erilaisia ajoneuvoja ei ole käytännössä tällä hetkellä juuri sen enempää kuin ennenkään, mutta ajokorttiluokkia on kahdeksantoista (A, A1, A2, AM 120, AM 121, Bi, B 96, BE, C1, C K, C1E, CE, D1, D, D1E, DE, T, LT).
Miksikö?
Siksi, että ihmiset halutaan jakaa keinotekoisesti erilaisiin luokkiin, joilla on erilaisia luvanvaraisia oikeuksia. Tämä on ikivanha totalitarististen järjestelmien keino, “hajota ja hallitse”, jonka jo roomalaiset aikoinaan tunsivat. Perusidea on se, että otetaan kansalaisilta pois jokin ikimuistoinen vapaus ja muutetaan se viranomaisten myöntämäksi “oikeudeksi”, jonka saa vain tietyt ehdot täyttämällä ja rahaa maksamalla. Näin saadaan ne, joilla tämä kallisarvoinen “oikeus” on, puolustamaan järjestelmää. Järjestelmähän on tehnyt heistä näennäisesti arvokkaampia kuin niistä, joilta vastaava oikeus puuttuu. Alun perin kyseessä on ollut kaikille kuuluva vapaus, mutta siihen etuoikeutetut ja sen eteen työtä tehneet ja siitä kalliin hinnan maksaneet oikeuden omistajat eivät halua palata, koska se merkitsisi heidän erikoisasemansa häviämistä ja työnsä mitätöimistä.
No niin, siinä tuli mielipide, sitten loogiseen päättelyyn ja/tai tieteelliseen tietoon pohjautuva perustelu, kiitos.
Sitä (jälleen kerran turhaan) odotellessa muistutan, että nuo yllä kertomasi mielipiteet sopivat kuin nenä päähän sinun puheisiisi siitä, miksi reagoit tuolla tavalla ylhäältäpäin tuleviin määräyksiin ja sääntöihin. Onko se vain sattumaa vai voisiko olla niin, että olet tajunnut samat asiat kahteen kertaan? Ensin teininä niistä syistä kuin olet siitä ajasta kertonut, ja sitten uudelleen aikuisena kun sinulle paljastui nopeusrajoitusten todellisten syiden, ajokorttisäännösten ja veneiden sammutinjupakan seurauksena sama asia toiseen kertaan? Melkoinen suoritus, juuri kukaan ei tajua sitä asiaa edes yhteen kertaan, ja sinä hoksasit sen kaksi kertaa.
Tai sitten tämä jälkimmäinen ”hoksaaminen” on vain ensimmäisen aiheuttamien ajatusharhojen suora seuraus.
Miten sen tilannenopeuden kanssa on silloin, kun ajorataa ei ole näkyvissä vaan se on kokonaan lumen peitossa?
Miksi kysyt? Mihin tuo liittyi? Miten itse toimisit?
Jos ajorata on lumen peitossa, ei sen näkyvää osaa ole.
Onkos silloin nopeus laskettava nollaan?
No miltäs sinusta itsestäsi tuntuu, mites ihan itse järkeilisit asian?
Kaikkien nähtävillä olevat arkipäiväiset tosiasiat ovat parhaita dokumentteja itse kunkin esittämien mielipiteiden tueksi.
Nähtävillä oleville ilmiöille voi itse kukin keksiä erilaisia syitä ajattelemalla syy- ja seuraussuhteita loogisesti ja objektiivisesti. Se ei tietenkään ole helppoa, koska valmiita selitysmalleja on tarjolla paljon, ja objektiivisuutta uhkaavat jo omaksutut valmiit mielipiteet.
Uudesta havainnosta on helpompi muodostaa mielipide, joka liittää havainnon osaksi vanhoja havaintoja ja niistä muodostettuja mielipiteitä niitä tukien kuin muuttaa koko vanhaa ajatusjärjestelmää ja käsityksiä uusien havaintojen mukaiseksi. Onhan jo tilastollisestikin todennäköisempää, että kymmenen vanhaa havaintoa ovat totuudenmukaisempia kuin yksi uusi niistä poikkeava havainto. Jos kuitenkin tämä uusi havainto hyväksytään todeksi "täytyyhän sen olla niin" perusteella, siitä tulee yhdestoista vanha varmana pidetty havainto. Kahdestoista on sitäkin helpompi ohjata samaan laariin. Kun aikaa kuluu, havaintojen käsitteleminen muuttuu yhä subjektiivisemmaksi. Ne havainnot ja käsitykset omaksutaan, jotka tukevat omaa kantaa. Ne hylätään, jotka eivät tue.
Arvoisan nimimerkki Kumppanin ehdottama “lakkaa sitten kirjoittamasta tuollaisia” tyyppinen käytäntö latistaa keskustelua. Kun ei olla enää mistään eri mieltä, riittää pelkkä kyllä, kyllä, joo, joo. Vastaukset voi hoitaa kopioi ja liitä -menetelmällä. Eikö tällainen olisi vähän tylsää.
Olen miettinyt, voisiko syy eräiden kirjoittajien negatiivisella tavalla tunnepitoiseen reagointiin kirjoitusteni johdosta olla se, että he sisimmässään huomaavat minun olevan oikeassa. Ja se saa aikaan torjuntarektion, koska jos he avoimesti myöntäisivät minun olevan oikeassa, siitä seuraisi konflikti ja remontin tarve heidän sisäisessä arvojärjestelmässään.
TeeCee nostaa toistuvasti ja ilmeisen halukkaasti esille aikoinaan jossakin blogissa esittämäni - mahdollisesti vanhasta päiväkirjastani kopioimani - lauseen, jossa totean, että poliisi on eniten yleistä elämänlaatua ja viihtyvyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa. Vai miten se lause nyt sanatarkasti menee. Google antaa tuohon lauseeseen monia viittauksia, joista suurin osa johtaa näihin keskusteluihin ja nimenomaan TeeCeen esille ottamaan asiaan. Alkuperäistä lähdettä - eli tilannetta, jossa olen mielipiteen ensimmäisen kerran esittänyt - ei löydy enää.
Kai sitä, mitä on joskus kirjoittanut, on puolustettavakin. Tai peruttava se.
Kun ihminen valitsee jonkin ammatin, hänen ajatellaan, sikäli kun kyse ei ole pelkästä sattumasta, edes jossakin määrin pitävän niistä asioista, mitä työnkuvaan kuuluu, ja kokevan ne itseään ja arvomaailmaansa lähellä oleviksi. Opettaja opettaa koulussa ja haluaa opettaa koulussa ja pitää opettamisesta. Autonkuljettaja ajaa autoa, haluaa ajaa autoa ja pitää ajamisesta. Tutkija tekee tutkimustyötä, haluaa tehdä sitä ja pitää siitä.
Idea tuli selväksi, eikö tullutkin.
Entä poliisi?
Voidaanko sanoa, että poliisi aiheuttaa sakotuksellaan ja pakotuksellaan kärsimyksiä ihmisille, koska se haluaa aiheuttaa kärsimyksiä ihmisille, ja koska se nauttii siitä, että se saa aiheuttaa kärsimyksiä ihmisille.
Näinhän se muissa ammateissa menee. Valitaan se ammatti, missä saadaan tehdä sitä, mitä halutaan tehdä - ja tekemisestä vielä maksetaan. Miksi poliisin ammatti olisi poikkeus? Miksi joku haluaisi tekemään sellaista, mitä hän ei muka halua tehdä?
Loogisesti ajatellen sääntö “teen mitä haluan ja nautin siitä” pätee myös poliisin kohdalla. Koska tällaista ilmiselvää tosiasiaa ei ole korrektia sanoa ääneen, poliisin toimenkuva perustuu alusta lähtien valheeseen ja keinotekoisiin selityksiin ihmisten auttamisesta ja palvelemisesta ja suojelemisesta ja muuta tällaista roskaa. Todellisuudessa poliisitoiminta on ihmisten pakottamista (enforcement).
Joskus kauan sitten esittämäni väite, että poliisi on jne… perustuu siihen, että nyky-yhteiskunnassa on huomattavan paljon erilaisia kieltoja ja pakkoja ja sääntöjä, joita ihmisten vaaditaan noudattavan, mutta joita ihmiset kuitenkin joko tietämättömyyttään tai huolimattomuuttaan tai ajattelemattomuuttaan tai muistamattomuuttaan tai jostakin muusta syystä eivät aina noudata. Ja kun ihmisten päivittäisestä arkielämästä on tehty suoritus, jossa on selvittävä läpi yhä vaikeammaksi käyvästä legaalisesta testiradasta, on kai luonnollista, että kokeen tuomareita, eli sakkovihkojen kanssa kulkevia ankaria valvojia (= poliiseja) pelätään, ja heidän läsnäolonsa ahdistaa. Tässä mielessä poliisin näkyminen lähistöllä heikentää viihtyvyyttä ja lisää stressiä, millä on yleistä elämänlaatua heikentävä vaikutus. Jos sääntöjä olisi vähemmän, ei poliisinkaan läsnäolo tuntuisi niin ahdistavalta. Asiassa auttaisi myös se, jos poliisi olisi olemukseltaan ja asultaan ja varustautumiseltaan vähemmän hyökkäävän näköinen.
Huomasin poliisin läsnäolon ahdistavuuden omakohtaisesti viikko sitten ajaessani autolla Helsingissä. Vierelläni ajoi poliisiauto, joten jouduin olemaan äärimmäisen tarkkana siitä, että en tekisi mitään virheitä. Tällainen jännitys tekee ajamisestani epävarmempaa ja siten huonompaa. Yhtäkkiä huomasin lisäksi, että toinen poliisiauto ajoi perässäni. Oma ajamiseni muuttui entistäkin epävarmemmaksi.
Ennen kuin olin huomannut, että takana ajava auto on poliisiauto, olin vaihtanut kaistaa sen eteen. Autoni takaikkuna oli hieman huurussa ja mahdollisesti lumessakin, joten kaistanvaihto ei ehkä ollut paras mahdollinen. En pystynyt täysin varmasti arvioimaan, miten paljon oli tilaa. Pidin vain vilkkua päällä ja luotin, että kaistan vaihtaminen onnistuu. Siviiliauton kohdalla mahdollinen täpärä eteen tunkeminen kaistaa vaihtaessa merkitsisi kenties äänimerkkiprotestia, mutta poliisiauton kohdalla se voisi merkitä sakkoa.
Edellä kerrotun kaistan vaihdon jälkeen olin aivan hermona ja ajattelin, että poliisi seuraa jokaista liikettäni. Kun ajoin liikennevaloihin, ne vaihtuivat keltaiksiksi. Jos takana ajava auto ei olisi ollut poliisiauto, olisin jatkanut matkaa edes miettimättä asiaa. Valoista olisi ehtinyt läpi ennen punaisen valon syttymistä. Nyt kuitenkin iski paniikki, kun näin valojen vaihtuvan. Ajattelin, että entä jos punainen valo ehtiikin syttyä. Tein täysjarrutuksen, ja auto eteni siitä huolimatta suojatien päälle. Odotin, milloin poliisi panee pysäytysvalonsa päälle ja tulee sakottamaan ja puhalluttamaan tai vähintään huomauttamaan. Ihme ja kumma, poliisi ei tehnyt mitään. Käännyin seuravasta risteyksestä muualle, että pääsisin eroon ahdistavasta tilanteesta.
Viihtyvyyteni ja elämänlaatuni oli selvästi heikentynyt tuona aikana, kun olin tehostetun poliisivalvonnan alaisena. Ajotaidostani ja ajovarmuudestani katosi 80-90 prosenttia. Hyvä kun hermostukseltani sain perustoiminnat, vaihteet ynnä muut, hoidettua.
Ehkä kauan sitten esittämääni periaatetta pitää täsmentää siten, että poliisi on minun elämänlaatuani ja viihtyvyyttäni heikentävä tekijä yhteiskunnassa. Muilla se voi olla jokin muu.
Pikaisen laskelman mukaan olen ollut neljätoista kertaa poliisiautossa sakotettavana ja kerran kirjallisesti huomautettavana. Kaksi kertaa olen saanut sakon poliisiasemalla. Yksi kirjallinen huomautus - ja muutama suullinen - on annettu auton ikkunasta. Joitakin huomautuksia poliisi on antanut auton sinisillä valoilla. Yksi kirjallinen huomautus on tullut postissa. Tämän lisäksi olen ollut kaksi kertaa poliisin kuulusteltavana sekä yli kaksi vuorokautta poliisiaseman pidätyssellissä, mihin sisältyi myös kuulusteluja. Poliisin toimeenpanemia pysäyttämisiä (normaalien puhallus- ym. ratsioiden lisäksi) erilaisten rikosepäilyjen vuoksi on ollut niin useita, että en viitsi yrittää edes laskea. En minä näitä kokemuksia minään elämänlaadun ja viihtyvyyden huippuhetkinä pitäisi.
SO2001 (jota edelsi tyypillisen pitkä täysin ohi aiheen kirjoittelu):
....Viihtyvyyteni ja elämänlaatuni oli selvästi heikentynyt tuona aikana, kun olin tehostetun poliisivalvonnan alaisena. Ajotaidostani ja ajovarmuudestani katosi 80-90 prosenttia. Hyvä kun hermostukseltani sain perustoiminnat, vaihteet ynnä muut, hoidettua...En minä näitä kokemuksia minään elämänlaadun ja viihtyvyyden huippuhetkinä pitäisi
Olipas negatiivisella tavalla tunneperäisesti reagoitu kirjoitus! Nähtävillä oleville ilmiöille voi itse kukin keksiä erilaisia syitä ajattelemalla syy- ja seuraussuhteita loogisesti ja objektiivisesti. Se ei tietenkään ole helppoa, koska valmiita selitysmalleja on tarjolla paljon, ja objektiivisuutta uhkaavat jo omaksutut valmiit mielipiteet.
Kumppanin ehdottama “lakkaa sitten kirjoittamasta tuollaisia” tyyppinen käytäntö latistaa keskustelua. Kun ei olla enää mistään eri mieltä, riittää pelkkä kyllä, kyllä, joo, joo. Vastaukset voi hoitaa kopioi ja liitä -menetelmällä. Eikö tällainen olisi vähän tylsää.
Luitko mistä kirjoitin? Tod. näk. et lukenut, koska näköjään täysin ohi meni pointti. Voithan sinä yrittää lukea uudestaan. Uudesta havainnosta on helpompi muodostaa mielipide, joka liittää havainnon osaksi vanhoja havaintoja ja niistä muodostettuja mielipiteitä niitä tukien. Pelkäätkö että se saisi aikaan torjuntarektion, koska jos avoimesti myöntäisit sen, siitä seuraisi konflikti ja remontin tarve sisäisessä arvojärjestelmässäsi?
Ym.
SO2001: ” Kaikkien nähtävillä olevat arkipäiväiset tosiasiat ovat parhaita dokumentteja itse kunkin esittämien mielipiteiden tueksi.”
Miten sinä erotat mitkä ”arkipäiväisistä tosiasioista” ovat todella tosiasioita ja mitkä ovat vain omia tulkintojasi totuudesta? Olet kertonut tietäväsi kaikkien ihmisten muuttavan näkökantojaan vastaamaan omia tarkoitusperiään, ja olet sanonut kaikkien elävän omissa henkisissä juoksuhaudoissaan, joissa näkökenttä on kapea ja yksipuolinen. Tuo mielipiteesi ihmisen ajattelutavoista vastaa asiaa tutkineiden kantoja. Esimerkiksi psykologi ja Yhdysvaltain skeptikkoseuran puheenjohtaja Michael Shermer sanoo tästä asiasta näin: ”Suodatamme asiat elämän mittaan koostamiemme teorioiden, hypoteesien, aavistusten ja ennakkoluulojen läpi. Valitsemme ne, jotka vahvistavat sitä, minkä jo ennestäänkin uskomme ja jätämme muut huomiotta.” Evoluutiobiologit Kevin Foster Harvardin yliopistosta ja Hanna Kokko Helsingin yliopistosta ovat osoittaneet että meillä ihmisillä on taipumus päätellä syitä ja seurauksia heppoisin perustein en vuoksi, että esi-isiemme ei ollut terveellistä jäädä pohtimaan että mikähän siellä pusikossa kahisee. Eniten jälkeläisiä ehtivät siittämään ne, joilla oli tapana reagoivat joka kerta kuin siellä rapistelisi joku peto.
Eli arviosi huonosta kyvystäsi ajatella objektiivisesti ”arkipäivän tosiasioita” ovat tieteellisen tiedon perusteella aivan oikea. Käytä sitä arviotasi ajattelussasi.
Hyvä esimerkki on vaikkapa moneen kertaan toistelemasi Matti Apusen kommentti Poliisin ja median yhteistyöstä. Olet tarjonnut sitä perusteluksi väitteillesi, siitä että Poliisi on sortokoneisto, jonka tarkoitus on luotsata Suomi totalitaariseen diktatuuriin. Apunen ei puhu ainakaan siinä sinun lainamassasi pätkässä mitään edes siihen vihjaavaa. Hän sanoo, että Poliisi ajaa omia intressejään ja käyttää siihen lehdistöä, ja että ihmisten kannattaisi tiedostaa tämä.
Kun toimittaja kyselee palomiehen mielipidettä työstään, hän sanoo että heitä on liian vähän, palkka on niin huono ettei alalle haluta, ja että tämä vaarantaa turvallisuutta, ja eläkeikäkin on liian korkea. Elokuvaohjaajat sanovat että elokuvateollisuus on kriisissä koska valtio ei tue tarpeeksi. Kun toimittaja kysyy luomutuottajalta että mitä kuuluu, niin vastaus on että luomutuotanto on ainoa kestävä tuotantotapa, jota ei tueta tarpeeksi, mistä seuraa että ihmiset syövät myrkkyjä ja sairastavat. Onko siis ihme jos poliisimies/nainen vastaavassa tilanteessa sanoo olevansa huolissaan ihmisten turvallisuudesta, kun hän oikeasti on huolissaan työpaikastaan, koko ajan kasvavasta työtaakasta ja huononevasta työturvallisuudesta?
Poliisi on se joka yleensä kutsutaan paikalle kun pökäle osuu potkuriin, ja media on se joka repii leipänsä kertomalla siitä, joten olisihan se nyt kumma jos media menisi sotkemaan tietoväylänsä hattuilemalla poliisille ja jos Poliisi jättäisi käyttämättä tarjolla olevan tilaisuuden tuoda esiin kuinka tärkeää työtä he tekevät.
Apuselta et saa apuja väitteellesi, että Poliisin ja median solmiman liiton vuoksi ylinopeuksia ei lopeteta, vaikka se pystyttäisiin tekemään. Silti sinä vedät hänetkin mukaan harhoihisi kyselemällä, että perustuvatko Matti Apusenkin käsitykset ajatusharhoihin. Tuo Apusen kommentti on minusta looginen, mielestäni asia ei oikeastaan edes voi olla millään muulla kuin hänen sanomallaan tavalla. Sinä et vain osaa erottaa arkipäivän tosiasioita, vaan keksit niille harhoihisi paremmin sopivia selityksiä.
Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani (09.01.2017, 19:42) selitin, en usko organisoituihin salaliittoihin. En näin ollen väitä, että olisi olemassa jokin poliisiklikki, joka kulissien takana vetelisi naruista niin, että maasta tulisi totalitaristinen diktatuuri. On olemassa voimia, jotka toimivat tähän suuntaan, mutta varsinainen diktatuuri - ainakaan toistaiseksi - ei todennäköisesti kuitenkaan ole näiden tahojen tavoitteena.
Näen asian niin, että olipa lopputulos pitkän ajan kuluessa mikä tahansa, nykyinen kehityssuunta on ollut jo pitkään se, että kansalaisten yksilönvapauksia kavennetaan uusilla määräyksillä ja säännöillä, ja vastaavasti sääntöjen noudattamista valvovien viranomaisten valta kasvaa. Eteneminen tapahtuu pienin askelin, niin että emme aina edes huomaa sitä. Kun totumme yhteen kieltoon, valmistellaan jo uutta. Asioita, joita ennen sai tehdä vapaasti, kielletään kokonaan tai muutetaan säännellyiksi ja luvanvaraisiksi. Uuden vuoden vaihtuessa huomasin esimerkiksi, että Helsingin keskustassa ei enää voinut pysäköidä ilmaiseksi alueilla, joilla se vielä vähän aikaa sitten oli mahdollista.
Jos esitän viimeksi mainitsemani asian todisteena siitä, että Suomi on matkalla kohti totalitarismia, väitteelle ymmärrettävästi nauretaan. Samalla tavalla nauretaan monille muillekin vastaaville todisteille, koska ne ovat vähäpätöisiä, ja niille voidaan esittää uskottavampia selityksiä kuten että valtio tai kaupunki tarvitsee rahaa.
En kiistä virallisia selityksiä paitsi silloin, kun jotain kieltoa perustellaan röyhkeän ylimielisesti turvallisuudella, vaikka merkittävästä turvallisuusasiasta ei ole kyse. Selityksillä oikeastaan ole edes merkitystä. Kehitys etenee joka tapauksessa pienin ja joskus suuremminkin askelin siihen suuntaan, että tavallisen kansalaisen päivästä tulee yhä vaativampaa selviytymistaistelua joka puolella olevien sakkoansojen viidakossa. Näitä ansoja virittävät jo yksityisetkin esimerkiksi pysäköintirangaistusmaksujen muodossa.
Yhteiskunta, jossa kaupassa käytyään löytää kauppiaan valtuuttaman valvojan kirjoittaman sakkolapun autonsa ikkunasta, ei tunnu kovin ystävälliseltä. Boikotoisin tuollaisia kauppoja, jos se olisi mahdollista, ja jos muutkin osallistuisivat boikottiin.
Kaikki edellä mainittu ohjailee ihmisten tietoisuutta siihen suuntaan, että yhä uusia pakkoja ja sakkoja hyväksytään, joskus vähän hampaita kiristellen, mutta silti. Ja ne tahot, jotka haluavat kiristää ruuvia tiukemmalle, sen aivan varmasti tekevät. Yksi viranomaistaho haluaa kieltää yhtä, ja toinen viranomaistaho haluaa kieltää toista. Ja kaikki nämä kiellot voimaan astuessaan vahvistavat kieltojen valvojan ja niiden rikkojien rankaisijan eli poliisin valtaa. Tällä tavalla se poliisivaltio syntyy. Aivan itsestään. Ei siihen mitään salaliittoja tarvita. Sen syntymistä vauhdittaa se tosiasia, jonka jo aikaisemmassa kirjoituksessani selitin, että yksilöillä ja organisaatioilla on luontainen halu parantaa omaa suhteellista asemaansa kokonaispelissä, jos tällaista sanaa voi käyttää.
TeeCeen kirjoituksista välittyy ajatus, että valikoin tosiasioista ne, jotka sopivat parhaiten pakkomielteisiini, ja tulkitsen ne vielä itseni kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ja käytän niitä todisteina väitteilleni.
Eikö jokainen, joka haluaa perustella näkemyksiään, valitse nimenomaan sellaisia todisteita, jotka tukevat hänen näkemyksiään - eikä sellaisia, joiden nojalla hänen väitteensä voidaan osoittaa vääriksi tai vähintään kyseenalaisiksi?
Minun uskoni asioista on siinä mielessä joustava, että en kategorisesti väitä, että kaikki lait olisivat vääriä ja tuomittavia. Hyväksyn osan laeista ja säännöistä ilman mitään ongelmia. Vastustan ainoastaan sellaisia sääntöjä, jotka sotivat kannattamaani tasa-arvon ideologiaa vastaan. Minulla on siis olemassa tarkasti määritelty periaate, jonka avulla punnitsen itse kunkin säännön oikeudenmukaisuutta.
Ne, jotka kannattavat voimassa olevia lakeja ja niiden ehdotonta noudattamista, ovat luopuneet lakien ja sääntöjen moraalisesta arvioinnista korkeampien eettisten periaatteiden valossa. He hyväksyvät lainlaatijoiden ja virkamiesten ehdottoman moraalisen suvereniteetin lakeihin ja sääntöihin liittyvissä asioissa. Yksittäisen kansalaisen ei tule heidän mielestään vaivata päätään sillä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Kansalaiselle riittää, että hän tottelee. Tällainen asenne voi johtaa ääritapauksessa siihen, että lainkuuliainen kunnon kansalainen on mukana toiminnassa, josta Euroopassa on esimerkkejä 1940-luvun alkuvuosilta. Meine Ehre heißt Treue.
SO2001: ”Uudesta havainnosta on helpompi muodostaa mielipide, joka liittää havainnon osaksi vanhoja havaintoja ja niistä muodostettuja mielipiteitä niitä tukien kuin muuttaa koko vanhaa ajatusjärjestelmää ja käsityksiä uusien havaintojen mukaiseksi.”
Tuo uuden havainnon käsittelyn helppous perustuu geeneihimme, meillä on peritty ominaisuus sovittaa automaattisesti uudet havainnot vastaamaan vanhoja mielipiteitä. Tämän vuoksi sinäkin löydät Apusen kommentista vahvistuksen mielipiteellesi, että Poliisi on sortokoneisto joka pyrkii totalitaariseen diktatuuriin, vaikka siinä ei puhuta siitä asiasta mitään.
Olen vahvasti sitä mieltä, että sinä et kykene muuttamaan vanhaa ajatusjärjestelmääsi vastaamaan todellisuutta. Jos hyväksyisit mielipiteittesi pohjaksi sen mitä asioista oikeasti tiedetään, sinun olisi pakko muuttaa joitakin mielipiteitäsi. Koska sinun mielipiteesi rakentuvat pitkälti muille mielipiteillesi, yhdenkin niistä muuttaminen voi pistää liikkeelle ketjureaktion, joka romuttaisi kymmeniä vuosia johtoajatuksenasi olleita mielipiteitä. Se ei kerta kaikkiaan käy, ja siksi varmaan suoraan sanoitkin, että et tule oleellisesti muuttamaan mielipiteitäsi. Siksi en yritä enää saada sinua muuttamaan mielipiteitäsi, yritän vain saada sinua tiedostamaan tilanteesi.
SO2001: ” Onhan jo tilastollisestikin todennäköisempää, että kymmenen vanhaa havaintoa ovat totuudenmukaisempia kuin yksi uusi niistä poikkeava havainto. Jos kuitenkin tämä uusi havainto hyväksytään todeksi ”täytyyhän sen olla niin” perusteella, siitä tulee yhdestoista vanha varmana pidetty havainto. Kahdestoista on sitäkin helpompi ohjata samaan laariin. Kun aikaa kuluu, havaintojen käsitteleminen muuttuu yhä subjektiivisemmaksi. Ne havainnot ja käsitykset omaksutaan, jotka tukevat omaa kantaa. Ne hylätään, jotka eivät tue.”
Jos ei tietoisesti pakota itseään suhtautumaan jokaiseen havaintoon tieteellisen tiedon ja objektiivisen päättelyn mukaan, jokainen uusi havainto lisää entisestään todennäköisyyttä, että seuraavakin menee pieleen. Siitä oravanpyörästä hyppääminen on kivulias kokemus, siksi sitä yrittää vaistomaisesti vältellä.
SO2001: ” Olen miettinyt, voisiko syy eräiden kirjoittajien negatiivisella tavalla tunnepitoiseen reagointiin kirjoitusteni johdosta olla se, että he sisimmässään huomaavat minun olevan oikeassa. Ja se saa aikaan torjuntarektion, koska jos he avoimesti myöntäisivät minun olevan oikeassa, siitä seuraisi konflikti ja remontin tarve heidän sisäisessä arvojärjestelmässään.”
Tuota sietää jokaisen miettiä. Torjuntareaktioita on kaikilla, koska kaikilla on samalla periaatteella toimivat aivot. Jos niitä torjuntareaktioita ei löydä itsestään yhtään, itseään kannattaa onnitella, koska löysi ajattelutavoistaan juuri kehitettävää. Aioin ensin sanoa että löysi vian, mutta eihän se vika ole jos toimii niin kuin evoluutio on meidät muovannut toimimaan. Mutta ihan ensiksi oma ajattelu pitää kyseenalaistaa, sillä kuten olet viisaasti sanonut, ”mitä ei kyseenalaisteta, se ei muutu eikä kehity.”
Hyvä että olet löytänyt kanssasi eri mieltä olevien reaktioihin syyksi torjuntareaktion, siitä on enää lyhyt hyppäys saman reaktion löytymiseen sinusta itsestäsi. Minäkin huomasin sen ensiksi muissa.
"Uuden vuoden vaihtuessa huomasin esimerkiksi, että Helsingin keskustassa ei enää voinut pysäköidä ilmaiseksi alueilla, joilla se vielä vähän aikaa sitten oli mahdollista."
Tätä tuskin perustellaan millään turvallisuusnäkökohdilla, yksinkertainen totuus lienee se, että pysäköintipaikan ylläpitäjä - kaupunki tai jokin muu taho - haluaa käyttäjiltä rahaa paikan ylläpidon kustannusten kattamiseen. Pysäköinnin muuttaminen maksulliseksi on eri asia kuin pysäköinnin kieltäminen.
Mitä pysäköintiin ja sen valvontaan tulee: sääntöjä noudattamalla ei tule mitään ikäviä seurauksia. Säännöt eivät tosin ole aina selkeitä eivätkä aina ehkä helposti löydettäviäkään.
SO2001: TeeCee nostaa toistuvasti ja ilmeisen halukkaasti esille aikoinaan jossakin blogissa esittämäni – mahdollisesti vanhasta päiväkirjastani kopioimani – lauseen, jossa totean, että poliisi on eniten yleistä elämänlaatua ja viihtyvyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa. Vai miten se lause nyt sanatarkasti menee. Google antaa tuohon lauseeseen monia viittauksia, joista suurin osa johtaa näihin keskusteluihin ja nimenomaan TeeCeen esille ottamaan asiaan. Alkuperäistä lähdettä – eli tilannetta, jossa olen mielipiteen ensimmäisen kerran esittänyt – ei löydy enää.”
Kai sitä, mitä on joskus kirjoittanut, on puolustettavakin. Tai peruttava se.”
Sanoit noin keskustelussa ”Kameravalvotut kilometrit lisääntyvät” 30.8.2011 klo. 20:19. Nimimerkki 740 GLE oli sanonut kaipaavansa lisää poliiseja liikennettä valvomaan ja vastauksessasi sanoit mm. näin: ”Näiden kokemusten sekä ulkomaiden liikenteeseen vertaamisen perusteella väitän, että Suomessa ei ole liian vähän vaan liikaa poliisivalvontaa. Aivan järkyttävän paljon liikaa. Jos yleisellä keskustelufoorumilla saisi kirjoittaa vapaasti mitä tahansa, kirjoittaisin että poliisi on ylivoimaisesti eniten elämänlaatua ja yleistä viihtyvyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa ja koko maailmassa. Oikein riesojen riesa. Mutta koska tällaista ei ole sopiva kirjoittaa, niin en kirjoita. Esitin tämän vain ajatuksen tasolla.
Minusta sinä olet puolustanut tätä mielipidettäsi sekä hyvin että huonosti, olet nimittäin antanut sille kaksi eri perustelua. Toinen on looginen ja johdonmukainen muiden puheittesi kanssa, ja toinen on harhaista hourailua, jolle et ole kyennyt esittämään yhtäkään objektiivista tarkastelua kestävää argumenttia. Esittämäsi argumentit vaikuttavat sinusta itsestäsi objektiivisilta koska ne perustuvat ajatusharhoihin. Ihminen itse uskoo ajatusharhansa olevan tosi, joten hän ei näe eroa todellisen ja harhan välillä. Tätä hänen käsitystään ei voi horjuttaa järkiperusteilla, mikä ymmärtääkseni tarkoittaa että ajatusharha paljastuu haltijalleen vain hänen omien tekojensa tuloksena.
Riekkosak: ”Mitä pysäköintiin ja sen valvontaan tulee: sääntöjä noudattamalla ei tule mitään ikäviä seurauksia.”
SO2001:n tapauksessa asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Omasta mielestään hänellä on ADHD, ja hänen puheensa kyllä sopivat kuin nakutettu oireisiin joita siinä wikipedian mukaan on. Alla pieni näyte, saman tapaista löytyy vaikka kuinka paljon.
Olen hermostunut. Niin hermostunut, että tuntuu, että en pysy nahoissani. Pieninkin epäkohta tai vastoinkäyminen saa minut puhisemaan ja hokemaan Äsh, Äsh. Autolla ajaminenkin on yhtä sekoilua. Pelkään tekeväni jonkun virheen; ajavani kolarin tai muuta vastaavaa. Pelkään saavani sakon. Olen niin huonomuistinen, että kuitenkin unohdan, jos en muuta niin ainakin pysäköintikiekon. Minusta se talvella saamani sakko pysäköintikiekon unohtamisesta oli rotusyrjintää. Huonomuististen rotuun kuuluvan yksilön syrjintää. Mietin hermostuksissani, mitähän sääntöä nytkin rikon. Yhteiskunnan sääntöviidakko on mahdoton minun noudatettavakseni. Vaikka yrittäisinkin noudattaa sääntöjä, jää joku kuitenkin huomioimatta. Lienee siis viisainta elää "hällä-väliä" -tyylillä.”
” Minua raivostutti tuo sakkojuttu aivan mielettömästi. Olin Töysään ajaessani aivan kiihtyneessä mielentilassa, suorastaan aivan hiestä märkä. En voi nimittäin sietää sitä, että joku sadistinen byrokraattisika rankaisee minua sakoilla, vaikka olen tehnyt kaiken voitavani noudattaakseni pysäköintisääntöjä. Enhän minä sille mahda mitään, että hermoni ovat lopussa, muistini on maailman huonoin ja olen muutenkin mikä olen. Onko koko olemassaoloni siis jonkinlainen RIKOS, kun en pysty elämään normien mukaan?”
” Olin ollut jo ennen Töysään lähtöäni stressaantunut ja hermostunut, ja palattuani Seinäjoelta tuore sakkolappu mukanani ei oloni ainakaan ollut kohentunut. Tuntui, että kaikki äänet hermostuttavat ja ärsyttävät. Äsh. Alan olla jo vaarallinen ympäristölleni. Olen hermoraunio, ja sillä siisti.”
”Katselin TV:stä jotain lapsenryöstöjännäriä pitkälle yli puolenyön. Kun vihdoin menin nukkumaan, ei uni tahtonut tulla. Mietin vain kiihtymyksen vallassa niitä pysäköintisakkojani. Totesin, että tuollainen yhteiskunnan harjoittama laillinen rosvous panee kansalaisen moraalin koetukselle. Ihminen kysyy itseltään, miksi yleensä kannattaa tehdä hyvää ja olla kiltti, kun systeemi joka tapauksessa rankaisee.”
SO2001: ”Voidaanko sanoa, että poliisi aiheuttaa sakotuksellaan ja pakotuksellaan kärsimyksiä ihmisille, koska se haluaa aiheuttaa kärsimyksiä ihmisille, ja koska se nauttii siitä, että se saa aiheuttaa kärsimyksiä ihmisille.
Näinhän se muissa ammateissa menee. Valitaan se ammatti, missä saadaan tehdä sitä, mitä halutaan tehdä – ja tekemisestä vielä maksetaan. Miksi poliisin ammatti olisi poikkeus? Miksi joku haluaisi tekemään sellaista, mitä hän ei muka halua tehdä?”
Aivan varmasti ammatin luonne ja siihen ammattiin hakeutuvien ihmisten luonteet korreloivat jossain määrin. Mutta on epäloogista päättää suhtautumisestaan kaikkiin ammattikunnan jäseniin sen perusteella, että heidän joukossaan on keskimäärin muutama prosenttiyksikkö enemmän tai vähemmän psykopatteja.
Sinä olet poliisien suhteen aivan vauhkona, mutta en ole ainakaan huomannut sinun kertovan pelkääväsi toimitusjohtajia, lakimiehiä, televisio- ja radioalan ammattilaisia, myyntimiehiä ja kirurgeja. Heidän joukossaan on kuitenkin enemmän psykopatteja kuin poliisien, jos Oxfordin yliopistossa työskentelevän psykologin professori Kevin Duttonin tutkimus pitää paikkansa.
Katsotaanpa millaisiin lopputuloksiin päädytään jos lähdetään oletuksesta, että poliisiksi hakeudutaan koska he saavat sakottaa ja pakottaa. Sairaanhoitajat joutuvat työsään tekemisiin ihmisten eritteiden kanssa. Onko tämän perusteella loogista olettaa, että sairaanhoitajiksi hakeutuu ihmisiä, jotka pitävät kusi- ja paskanäytteistä, visvan kanssa lotraamisesta ja siitä, että heidän naamalleen yskitään?
Minusta tuo loogisuustesti kertoo, että johtopäätöksesi poliisien luonnevioista on epälooginen. Sinä kaipaat kovasti jotain ulkopuolista syytä siihen, miksi sakotus ja pakotus vaikuttavat sinuun noin dramaattisesti. Jos pahalle olollesi ei löydy ulkopuolista selitystä, koet syyllisyyttä, ja omien sanojesi mukaan olet ”tyyppi, joka ei kestä pienintäkään kritiikkiä”. Eikö tämä muka kuulosta loogisemmalta kuin sinun selityksesi?
Yhtä lailla voitaisiin kysyä, ketkä hakeutuvat kaupan kassaksi? Onko heillä tarve nyhtää rahaa ihmisiltä?
Eivätkö he aiheuta ihmisille kärsimyksiä, kun tyhjäntävät tilejämme kuitenkin ihan pelkkään elämiseen tarkoitettujen välttämättömyyksien saamiseksi, kuten ruokaan! Aika ilkeätä hommaa!
Tuossa täytyy olla jotakin suurempaa voimaa liikkeellä, markkinavoimaa tms? Sanoisin, että tuollainen on todellakin ihan keskitettyä ja järjestelmällistä riistoa ja sitä ohjataan korkealta tasolta. Varmaan hyvin klikkiytynyttä toimintaa!
Miten olemme päästäneet Suomen tähän jamaan? Sen täytynyt kestää jo vuosisatoja ainakin!
SO2001: ” Loogisesti ajatellen sääntö “teen mitä haluan ja nautin siitä” pätee myös poliisin kohdalla. Koska tällaista ilmiselvää tosiasiaa ei ole korrektia sanoa ääneen, poliisin toimenkuva perustuu alusta lähtien valheeseen ja keinotekoisiin selityksiin ihmisten auttamisesta ja palvelemisesta ja suojelemisesta ja muuta tällaista roskaa. Todellisuudessa poliisitoiminta on ihmisten pakottamista (enforcement).”
Enforcement tarkoittaa myös toimeenpanoa.
Poliisi on se osa yhteiskuntaa jolle on annettu tehtäväksi toteuttaa yhteiskunnan säätämää valvontaa. Valvonta ilman valtaa on turhaa, se olisi pelkkää katseella seuraamista, siksi Poliisilla on valtaa. Se, että sinä et kestä olla tämän vallankäytön kohteena, on kokonaan toinen tarina. Se tarina lähtee sinun henkilökohtaisista syistäsi, joita et pysty käsittelemään, koska sinulla on takana jo niin monta vuosikymmentä sen toistamista, miten paha poliisi on sekä henkilönä että organisaationa.
Koska olen tuota mieltä, niin puheesi siitä miten poliisin toimenkuva perustuu alusta lähtien valheeseen ja keinotekoisiin selityksiin kuulostavat minun korvaani ironisilta. Minusta sinun puheesi poliisin toimenkuvasta perustuvat alusta lähtien valheeseen ja keinotekoisiin selityksiin. Saatan olla väärässäkin, mutta sitä emme nähtävästi saa koskaan selville koska et suostu esittämään mielipiteellesi tarkistettavissa olevia perusteluja. Toistelet vain että perustelusi ovat SINUN mielestäsi todellisia, mutta niinhän sinä sanoisit siinäkin tapauksessa, että mielipiteesi perustuisi ajatusharhaan. Faktaa kaivataan.
Jos Suomen Poliisi on niin mätä kuin väität, niin sama pätee varmaan moniin muihinkin meidän kaltaisiin maihin. Jos niin iso ja yhteiskunnan kannalta tärkeä organisaatio kuin Poliisi olisi mätä, niin joku varmaan tutkisi asiaa ja raportoisi siitä faktoilla perustellen. Kun tällainen tarkistettavissa oleva tieto julkaistaan, minä muutan mielipiteeni vastaamaan uusinta tietoa. Nyt tällaista tietoa ei ole, joten mielipiteesi perustuu ajatusharhaan.
SO2001: Joskus kauan sitten esittämäni väite, että poliisi on jne… perustuu siihen, että nyky-yhteiskunnassa on huomattavan paljon erilaisia kieltoja ja pakkoja ja sääntöjä, joita ihmisten vaaditaan noudattavan, mutta joita ihmiset kuitenkin joko tietämättömyyttään tai huolimattomuuttaan tai ajattelemattomuuttaan tai muistamattomuuttaan tai jostakin muusta syystä eivät aina noudata. Ja kun ihmisten päivittäisestä arkielämästä on tehty suoritus, jossa on selvittävä läpi yhä vaikeammaksi käyvästä legaalisesta testiradasta, on kai luonnollista, että kokeen tuomareita, eli sakkovihkojen kanssa kulkevia ankaria valvojia (= poliiseja) pelätään, ja heidän läsnäolonsa ahdistaa. Tässä mielessä poliisin näkyminen lähistöllä heikentää viihtyvyyttä ja lisää stressiä, millä on yleistä elämänlaatua heikentävä vaikutus. Jos sääntöjä olisi vähemmän, ei poliisinkaan läsnäolo tuntuisi niin ahdistavalta. Asiassa auttaisi myös se, jos poliisi olisi olemukseltaan ja asultaan ja varustautumiseltaan vähemmän hyökkäävän näköinen.”
Sinä perustelit tuossa sen miksi säännöt ja pakot häiritsevät sinua, mutta sinulta odotetaan selitystä miksi Poliisi on mielestäsi sika, peto ja hirviö. Mitä sinun mielestäsi Poliisin sitten pitäisi tehdä sääntörikkomuksia havaitessaan, jos ei puuttua niihin?
Sanoit että Poliisi on ylivoimaisesti eniten elämänlaatua ja viihtyisyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa, mutta Poliisi suorittaa yhteiskunnalta saamaansa tehtävää. Eikö pahin vihollisesi silloin ole yhteiskunta eikä Poliisi? Olet itsekin sanonut että JÄRJESTELMÄ on julma ja epäoikeudenmukainen. Olet kertonut vihasi taustalla olevan inho SYSTEEMIÄ kohtaan.
Puheittesi perusteella yhteiskunta on osuvampi kohde vihallesi kuin Poliisi. Yhteiskunta päättää kontrollin määrän, ja olet sanonut että kontrolli puree eniten sinun kaltaisiin epätäydellisiin ihmisiin, saat rangaistuksia huolimattomuudestasi ja huonomuistisuudestasi.
Olet pohtinut tätä asiaa ja tullut tulokseen, että systeemin muuttaminen onnistuu vain hitaalla vastatiedottamisella. Tuo on hassua, kun ottaa huomioon miten paljon ja mihin sävyyn olet puhunut ylinopeuksista saarnaavista; sinun saarnaamisesi on OK, muiden ei. Tuosta päättelen, että et ole perillä kirjoittelusi motiiveista. Olen nähnyt sinun kertovan sille kaksi syytä: purat ahdistustasi ja haluat muuttaa järjestelmää (eli yhteiskuntaa).
Tämän vuoksi tein sen päätöksen suhtautua vastaisuudessa kommentteihisi samassa hengessä missä kerrot niitä kirjoittavasikin. Sen jälkeen puheissasi alkoi olla huomattavasti enemmän tolkkua.
SO2001: ”Viihtyvyyteni ja elämänlaatuni oli selvästi heikentynyt tuona aikana, kun olin tehostetun poliisivalvonnan alaisena. Ajotaidostani ja ajovarmuudestani katosi 80-90 prosenttia. Hyvä kun hermostukseltani sain perustoiminnat, vaihteet ynnä muut, hoidettua.”
Aivan, se oli sinulle ikävä kokemus, mutta et kai sinä siitä niitä taaksesi sattuneita poliiseja syytä? Eivät he voineet tietää että siinä heidän edellään kulkee nyt henkilö, jonka itsetunto ei kestä ajamiseensa kohdistuvaa arviointia ja jolla on yleinen kapinahenki esivaltaa vastaan, ja joka sen vuoksi menee tolaltaan jo poliisiauton näkemisestä. SINUN viihtyvyytesi ja SINUN elämänlaatusi huonontuivat tuossa tilanteessa koska SINULLA on ongelmia suhtautumisessa esivaltaan.
Ainakaan kommenteistasi päätellen et ole tehnyt ongelmallesi mitään muuta kuin potemalla sen seurauksia eri foorumeilla ja kehitellyt sen selitykseksi ajatusharhoja, joissa kaikissa on se yhteinen nimittäjä, että syy viihtyvyyttäsi ja elämänlatuasi huonontaviin asioihin on jossain muualla kuin sinussa. Tähän sinä tarvitset itse keksityn todellisuuden, joka perustuu ajatusharhoille, joiden varaan sinä rakentelet lisää mielipiteitä. Näitä harhaisia mielipiteitä sinä sitten toistelet muka liikennekeskusteluna. Muut kommentoivat mielipiteitäsi kuin ne koskisivat liikennettä, mikä ei minun mielestäni ole oikeudenmukaista.
Reilua olisi jos jokaisen kommenttisi aluksi ilmoittaisit että mielipiteesi liikenteestä perustuvat samaan logiikkaan joka tuotti mm. sellaisen mielipiteen, että meidät on lapsesta pitäen aivopesty hyväksymään enemmistön alistuminen pienen vähemmistön pakkovallan alaisuuteen. Tämän aivopesun keskeisiä tavoitteita on saada tappavan väkivallan käyttämiseen ja sillä uhkaamiseen olemassaolonsa perustava poliisi tuntumaan luonnolliselta ja hyväksyttävältä asialta. Aivopesu tapahtuu poliisi-aiheisilla leluilla, tosi-TV:llä, elokuvilla ja –sarjoilla, poliisista kertovilla uutisilla, dokumenteiksi naamioidulla poliisipropagandalla, kirjoilla, peleillä sekä sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksilla. Tuollaisen ilmoituksen jälkeen iso osa varmaan tajuaisi, että painit tällä palstalla henkilökohtaisten etkä suoranaisesti liikenteeseen liittyvien ongelmien kanssa. Liikenteen luonteen vuoksi ne ongelmasi vain ilmenevät liikenteessä selkeämmin kuin muualla.
Yhteiskunta ei tule muuttumaan toivomaasi suuntaan. Poliisivalvontaa ei tulla tuntuvasti vähentämään, rajoituksia ei tulla nostamaan tasolle jolla ajat luonnostaan, pysäköinninvalvojat väijyvät sinua tulevaisuudessakin, eikä ylinopeuksiin liittyvää ajo-oikeuden menetystä tulla lieventämään. Tuolta suunnalta ei ole tulossa apuja viihtyvyytesi parantamiseksi, joten jos oikeasti haluat siihen parannusta, sinun on itse tehtävä jotain.
TeeCee toistelee aikojen kuluessa esittämiäni väitteitä niin usein ja niin uskollisen sanatarkasti, että mieleeni tulee erään tunnetun itävaltalais-saksalaisen korpraalin esittämä mielikuva ensimmäisen maailmansodan aikaisesta brittiläisestä sotapropagandasta.
"Koko sodan aika käytettiin kerta kaikkiaan oikeiksi tunnustettuja perusajatuksia ja esittämismuotoja tekemättä koskaan vähäpätöisimpiäkään muutoksia. Aluksi tämän propagandan julkeat, röyhkeät väitteet saivat sen tuntumaan mielettömältä, sitten se muuttui epämieluisaksi, ja lopulta sitä uskottiin. Neljän ja puolen vuoden kuluttua Saksassa puhkesi vallankumous, jonka iskusanat olivat peräisin vihollisten sotapropagandasta."
Ehkä jatkan samalla linjalla kuin tähänkin asti muuttamatta sanaakaan siitä, mitä olen esittänyt. Uskon nimittäin itse siihen täysin. Eli olen onnistunut aivopesemään ainakin itseni. Mutta nyt lähden hiihtelemään ja mietiskelen samalla TeeCeen esittämiä ajatuksia. Ehkä saan uusia ideoita, miten niitä kannattaisi kommentoida.
SO2001 toistelee aikojen kuluessa esittämiään väitteitä niin usein ja niin uskollisen sanatarkasti, ettei ihme että hänen mieleensä tulee jopa erään tunnetun itävaltalais-saksalaisen korpraalin esittämä mielikuva ensimmäisen maailmansodan aikaisesta brittiläisestä sotapropagandasta.
Mutta mihin ne liittyvät. Se jää aina epäselväksi...