TeeCee: Olen vahvasti sitä mieltä, että sinä et kykene muuttamaan vanhaa ajatusjärjestelmääsi vastaamaan todellisuutta. Jos hyväksyisit mielipiteittesi pohjaksi sen mitä asioista oikeasti tiedetään, sinun olisi pakko muuttaa joitakin mielipiteitäsi. Koska sinun mielipiteesi rakentuvat pitkälti muille mielipiteillesi, yhdenkin niistä muuttaminen voi pistää liikkeelle ketjureaktion, joka romuttaisi kymmeniä vuosia johtoajatuksenasi olleita mielipiteitä.
Tiedostan hyvin TeeCeen esittämän vaaran ja olen sitä usein itsekin miettinyt. Onhan yleisesti tunnettu tosiasia, että kun perustukset lahoavat tai romahtavat, koko rakennus on vaarassa.
Edellä oleva vaara tiedossani olen analysoinut vanhoja käsityksiäni ja miettinyt, onko niissä jotakin, mikä ei pidä paikkaansa. Joitakin pieniä virheitä on vuosien varrella paljastunut, mutta perusolettamuksia ei ole tarvinnut muuttaa. Olen yrittänytkin rakentaa ajatusmaailmani sellaiseksi, että kaikki ei ole yhden uskomuksen varassa. Jos jokin asia osoittautuisi paikkansa pitämättömäksi, se ei vielä mitätöisi kaikkea muuta.
Tällainen jaaritteluni ei ehkä juuri ketään kiinnosta, mutta naputtelinpahan nyt kuitenkin aikani kuluksi muutaman rivin siitä, miten yleensä päädyin nykyisiin yhteiskunnallisiin ajatuksiini. Tarinasta tuli liian pitkä, kuten tavallista. Sijoitin sen siis ”muualle”, jos kiinnostaa.
SO2001: ” Ehkä kauan sitten esittämääni periaatetta pitää täsmentää siten, että poliisi on minun elämänlaatuani ja viihtyvyyttäni heikentävä tekijä yhteiskunnassa. Muilla se voi olla jokin muu.”
Tuo täsmennys on varmasti paikallaan sinun itsesi kannalta. Muille on ollut aina selvää, että Poliisi ei ole ylivoimaisesti eniten elämänlaatua ja viihtyisyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa.
Olet siis puhunut yhteiskunnan suurimmasta elämänlaatua heikentävästä tekijästä, mutta oikeasti ajattelit sinun itsesi elämänlaatua eniten haittaavasta tekijästä. Mihin koko yhteiskuntaa tai koko liikennettä koskeviin mielipiteisiisi tuo sinun omien tunteittesi pohjalta syntynyt mielipide on vaikuttanut? Osaatko jälkikäteen analysoida esimerkiksi että selvisikö sinulle ensin että poliisi-aiheiset lelut ovat osa Poliisin masinoimaa aivopesua mikä johti sinut vihaamaan koko instituutiota, vai vihasitko ensin Poliisia instituutiona ja sen ansiosta tunnistit että poliisimiehet ovat petoja ja naispoliisit hirviöitä?
Sinun pitäisi pystyä tuohon, koska olet sanonut havaintojen käsittelyn ajan kuluessa muuttuvan aina vaan subjektiivisemmaksi, mistä seuraa että ihminen omaksuu ne havainnot ja käsitykset, jotka tukevat omaa kantaa, ja hän hylkää ne havainnot, jotka eivät tue hänen kantaansa. Kai tämä koskee sinuakin?
Sinulle ”kaikkien nähtävillä olevat arkipäiväiset tosiasiat ovat parhaita dokumentteja itse kunkin esittämien mielipiteiden tueksi”. Sinulle on arkipäiväinen tosiasia, että Poliisi on pahin elämänlaatuasi haittaava tekijä yhteiskunnassa, ja sinä kerrot tietäväsi omien havaintojen olevan alati lisääntyvän subjektiivisuuden ”saastuttamia”, mutta samalla pidät juuri niitä parhaina perusteina omille mielipiteille. Mitä ihmettä?
Aamulehdessä oli hiljattain hyvä kolumni vapaasta tahdosta. Siinä Jussi Viitala kertoi Bertram Russelin kehottaneen viimeisessä televisiohaastattelussaan hylkäämään kaikki ideologiat, uskonvaraiset oppirakennelmat ja luottamaan vain tosiasioihin. Tosiasioihin pitäytyminen on ainoa tie, millä pääsemme niin lähelle vapaata tahtoa kuin ihmiselle on mahdollista. Ja sinä olet sitä mieltä, että totuutta lähimmäksi pääsee tavalla, joka sinun itsesikin mukaan johtaa aina vaan subjektiivisempiin mielipiteisiin.
SO2001: ” Pikaisen laskelman mukaan olen ollut neljätoista kertaa poliisiautossa sakotettavana ja kerran kirjallisesti huomautettavana. Kaksi kertaa olen saanut sakon poliisiasemalla. Yksi kirjallinen huomautus – ja muutama suullinen – on annettu auton ikkunasta. Joitakin huomautuksia poliisi on antanut auton sinisillä valoilla. Yksi kirjallinen huomautus on tullut postissa. Tämän lisäksi olen ollut kaksi kertaa poliisin kuulusteltavana sekä yli kaksi vuorokautta poliisiaseman pidätyssellissä, mihin sisältyi myös kuulusteluja. Poliisin toimeenpanemia pysäyttämisiä (normaalien puhallus- ym. ratsioiden lisäksi) erilaisten rikosepäilyjen vuoksi on ollut niin useita, että en viitsi yrittää edes laskea. En minä näitä kokemuksia minään elämänlaadun ja viihtyvyyden huippuhetkinä pitäisi.”
Uutisissa haastateltiin tässä yhtenä iltana nuorta miestä siitä, mitä nyt tuntuu kun Ateenassa sataa lunta. Kuulemma kylmyys oli ihan hirveää, mies kertoi saaneensa sen vuoksi jonkin taudin keuhkoihinsa ja koko ajan paleli. Kaverilla oli paksu hupullinen talvitakki, vetskari kokonaan auki ja huppu selässä. Hupun sisällä näkyi lunta saman verran kuin olkapäilläkin, mistä päätellen huppua ei ollut otettu päästä kuvausten vuoksi.
Tuon oli tarkoitus ilmaista, että olisi hyvä pohtia myös omaa osuuttaan ikävään tilanteeseensa. Onko se nyt ihan varmasti Poliisin syy että sinä olet päätynyt niin usein asioimaan heidän kanssaan? Sinä olet sentään kuski joka halveksii esivaltaa ja kuria, joka luonnehtii itseään elämäntapakaahariksi, ja joka ajaa tarkoituksella yli päiväsakkorajan, koska se tulee sinulle rikesakkoa halvemmaksi. Eikö tuolla asenteella ole jo etukäteen selvää, että Poliisi ”kontaktoi”? Heidän toimenkuvaansa kun kuuluu puuttu a juuri sellaisiin asioihin, joita sinä kerrot tekeväsi tarkoituksella.
Et ole tarkkaan kertonut mitkä puheesi johtivat sinut pidätysselliin ja kuulusteluihin, mutta todennäköisesti samanlaiset puheet mitä olet täälläkin puhunut, eli Poliisin johdon tappamiset, jäänmurtajien upottamiset, Eduskuntatalon räjäyttämiset ja vastaavat. Minusta yhteiskunnassa olisi jotain vikaa jos tuollaisia kirjoittelevan touhut eivät kiinnostaisi Poliisia ja Supoa.
Ymmärrän että Poliisin puutumiset touhuihisi ovat huonontaneet elämänlaatusi, mutta ymmärrätkö sinä puolestasi miksi he niihin touhuihisi puuttuivat? Huomasitko mitään yhteistä nimittäjää tapahtumille, jotka edelsivät niitä tilanteita jotka koit elämänlaatuasi heikentävinä? Jos et huomannut, niin voin kirjoittaa näytille muutamia sinun kirjoituksiasi aiheesta.
SO2001: TeeCee toistelee aikojen kuluessa esittämiäni väitteitä niin usein ja niin uskollisen sanatarkasti, että mieleeni tulee erään tunnetun itävaltalais-saksalaisen korpraalin esittämä mielikuva ensimmäisen maailmansodan aikaisesta brittiläisestä sotapropagandasta.”
Väitteeni on, että monet mielipiteesi perustuvat ajatusharhoihin. Sellaisia väitteitä on turha esittää, ellei tiedä mitä tarkkaan ottaen olet sanonut. Jos en tiedä mitä olet sanonut, en voi verrata mielipiteitäsi sekä toisiinsa että tunnettuihin tosiasioihin, jolloin väitteeltäni putoaisi pohja.
Toistelu johtuu siitä, että et ota kantaa väitteisiini. Sinä joko vaikenet tai kiistät väitteeni antamatta objektiivisia perusteluita. Esimerkkinä vaikkapa mielipiteesi, että Poliisi on elämänlaatua ylivoimaisesti eniten huonontava tekijä yhteiskunnassa: toistelin tätä viisi vuotta ennen kuin lopulta kommentoit asiaa. Nyt kun lopulta selvisi, että oikeastaan Poliisi onkin vain SINUN elämänlaatuasi ylivoimaisesti eniten huonontava tekijä, minun ei tarvitse enää toistella sitä.
Nyt voidaan siirtyä keskustelemaan siitä, onko objektiivisesti ajatellen järkevää sanoa että Suomessa on ”aivan järkyttävän paljon liikaa” poliiseja sillä perusteella, että yhden henkilön mielestä poliisit ovat ylivoimaisesti eniten hänen elämänlaatuaan heikentävä tekijä. Jos esimerkiksi kleptomaani kokee että hänen elämänlatunsa kärsii eniten myymälöiden valvontakameroista ja vartijoista, niin onko se mielestäsi objektiivinen perustelu vaatimukselle vähentää koko maassa myymälöiden oikeutta valvoa varkauksia?
Kuten jo aikaisemmin olen kertonut, kopioin TeeCeen minulle viime elokuun alun jälkeen kirjoittamat viestit yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta pystyisin paremmin hahmottamaan, missä menee hänen ajattelunsa punainen lanka. Yksi sana näkyi teksteissä niin usein, että etsin ”Find-toiminnolla”, miten monesti tämä sana esiintyy. Se löytyy 326 kertaa.
Sana on ”harha” eri muodoissaan kuten harha, harhainen, harhaluulo, ajatusharha, harhaisuus, vainoharhaisuus jne. Tällä sanalla TeeCee on ilmaissut viimeisen puolen vuoden aikana yli 300 kertaa, millaisina hän pitää mielipiteitäni.
Lienee siis aika käsitellä, mitä me itse kukin ymmärrämme harhoilla.
Vastaus kysymykseen, mikä on totta ja mikä on harhaa, ei ole läheskään niin yksinkertainen kuin mitä moni ehkä ajattelee. Erilaisten harhojen vallassa toimivat niin yksilöt kuin yhteiskunnatkin. Jos valtioiden tasolta haetaan esimerkkejä, niin eivätkö natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olleet sellaisia.
Saksassa miljoonat ihmiset uskoivat, että on olemassa arjalainen rotu, jolla on oikeus hallita maailmaa, kunhan juutalais-bolsevistisen maailmansalaliitto ensiksi saadaan raivatuksi pois tieltä. Tuloksena oli kansanmurha ja maailmansota, jonka saksalaiset hävisivät.
Neuvostoliitossa puolestaan uskottiin Karl Marxin teoriaan historiallisesta kehityksestä, joka väistämättä johtaisi sosialismin kautta kommunistiseen ihanneyhteiskuntaan. Tätä teoriaa opetettiin kouluissa ja yliopistoissa. Kommunistista paratiisia odotettiin 70 vuotta, kunnes Neuvostoliitto ajautui taloudelliseen ja henkiseen vararikkoon, ja usko utopiaan hiipui.
Oliko natsiaate harhaa? Oliko kommunismi harhaa? Näihin aatteisiin uskoivat monet viisaatkin ihmiset.
Nyt on natsikortti ja kommunistikortti käytetty. Viimeksi mainitun nimissä voisi vielä mainita erilaisia kokeiluja mm. Kambodžassa ja Pohjois-Koreassa. Ovatko nämä olleet harhaa?
Entä tapaukset, joissa uskonnolla on merkittävä rooli valtion lainsäädännössä. Elääkö esimerkiksi Iranin islamilainen tasavalta harhan vallassa, kun sen perustuslaki pohjautuu erään miehen 1407 vuotta sitten enkeli Gabrielilta eräässä luolassa saamiin ilmoituksiin. Nykypäivänähän tuollaisten ilmoitusten saajat passitettaisiin hoitoon ja tapahtumat selitettäisiin hallusinaatioiksi.
Kysymyksiä harhoista on esitetty aivan viime aikoinakin, kun media on kertonut presidentti Trumpin puheista ja teoista. Jos suurvallan presidentti puhuu ”puuta heinää” ja toimii järjettömältä vaikuttavalla tavalla, voidaanko se katsoa osoitukseksi harhaisuudesta?
Kysymys siitä, mikä on totta ja mikä on harhaa, nousee esille myös täällä Suomessa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Joidenkin asioiden kohdalla ihmiset ovat jakautuneita eri leireihin, joissa mielipiteet ovat jyrkästi erilaisia, vaikka kaikki tekevät johtopäätöksensä samojen objektiivisesti todennettavien tosiasioiden perusteella. Suhtautuminen maahanmuuttoon on yksi asia, joka jakaa ihmisiä.
Jos on kaksi toisilleen täysin vastakkaista mielipidettä, eikö niistä toisen ole pakko olla enemmän tai vähemmän harhaa, jos toinen pystytään osoittamaan todeksi. Toisaalta kumpikin mielipide voi tietysti olla harhaa, jos totuus on jokin niistä poikkeava.
Siirryn nyt hieman toiseen asiaan. Nimittäin siihen, miten suhtaudun yhteiskuntaan ja sen lakeihin sekä niiden mukaan toimiviin virkamiehiin. Suhtautumiseni näihin asioihin ei ole täsmälleen sellainen kuin millaisena TeeCee sen haluaa esittää lainailemalla vanhoista päiväkirjoista kopioimiani kirjoituksia, joita olen erilaisiin blogeihin ja foorumeille lähetellyt. Päiväkirjaotteet eivät kerro koko totuutta. Ne esittävät yhden puolen asiasta.
Ihmiset kirjoittelevat päiväkirjojaan hyvin eri tavalla. Jotkut panevat muistiin vain joitakin tärkeimpiä tapahtumia, kun taas jotkut toiset kirjaavat ylös myös ajatuksiaan. Kun aloin kirjoittaa päiväkirjaa, merkinnät olivat hyvin pinnallisia. Saatoin kuitata päivän tapahtumat lauseella ”ei erikoista” tai ”olin koulussa”. Tällainen ei tietenkään paljoa kerro. Vasta myöhempinä vuosina aloin kirjoitella myös joitakin ajatuksiani. Koska olen kirjannut muistiin eri aikoina juuri sen hetkisiä tuntemuksiani, ne saattavat olla voimakkaitakin. Päiväkirja on ollut tavallaan paikka, jolle olen saanut purkaa asioita, jotka ovat vaivanneet. Päiväkirjalle on voinut vähän rähjätäkin. Sille on voinut esittää kärjekkäitäkin mielipiteitä, jollaisia ei voisi esittää kuin korkeintaan aivan lähimmille ihmisille, jotka ymmärtävät, mistä on kyse, ja että ”ei se nyt ehkä aivan tosissaan ole”.
Kukapa ihminen ei joskus olisi hermostunut tai harmistunut tai muulla tavalla pois tolaltaan jonkun asian takia. Tällaisen mielentilan vallassa voi olla itse kukin myös silloin, kun hän ajaa autoa. Työpaikalla on ollut hankalaa. Ihmissuhteissa on häiriöitä. Henkilökohtaiset asiat – mitä ne sitten ovatkin – vaivaavat. Syyt voivat olla mitä tahansa. Hermostunut olo saattaa tuntua ja näkyä ajotyylissäkin. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan kirjoittele tällaisia asioita päiväkirjoihinsa eivätkä ainakaan julkaise kirjoituksiaan. Minä sen sijaan olen joissakin tapauksissa niitä kirjoitellut ja kaiken lisäksi kirjoituksiani myöhemmin pannut julkisesti luettavaksi. Ja näistä kirjoituksista voi joku tehdä tietynlaisia johtopäätöksiä.
Haluan kiinnittää huomion muutamaan asiaan.
Ensinnäkin olen yleensä esittänyt edellä mainitut ”asiat” jossakin määrin liioittelevassa sävyssä. Siihen on ollut tietty syy. Olen nimittäin päiväkirjoja kirjoittaessani ajatellut, että ne tulevat olemaan eräänlainen henkinen testamentti ja todiste jälkipolville siitä, miten paljon olen kärsinyt eräiden minua ja sukuani kohdanneiden tapahtumien johdosta. Kun tavoite on ollut tällainen, on mahdollista, että olen tullut antaneeksi itsestäni kuvan sekaisempana ja hullumpana ja siten enemmän kärsineenä kuin mitä todellisuudessa olen ollut.
Tilanteissa, joissa olen kuvaillut autolla ajamiseni olleen pelkkää hermostunutta sekoilua, olen kuitenkin ollut päälle päin niin rauhallinen, että jos olisin pysähtynyt tien varteen juttelemaan jonkin tuttavani kanssa, hän ei olisi huomannut minussa mitään poikkeavaa. Ahdistus ja hermostuneisuus ovat ilmenneet ennen kaikkea sisäisesti tehden oloni epämukavaksi. Ulospäin ”tilani” on näkynyt korkeintaan satunnaisesti joinakin pieninä ajovirheinä tai epävarmuutena.
Uskon, että kenellä tahansa ihmisellä on vastaavat ”heikot hetkensä”, mutta useimmat ihmiset eivät analysoi niitä, eivätkä kirjoita niistä päiväkirjoihinsa eivätkä ainakaan julkaise tekstejä. Tietysti sekin voi kertoa tietynlaisesta ”hulluudesta”, että tällaisia asioita julkaisee kaiken kansan nähtäväksi. No, se jääköön lukijan pääteltäväksi.
Lopuksi asiasta toiseen. Nimimerkki Kumppani antoi edellä linkin Ilta-Sanomien uutiseen, jossa kerrotaan EU:n komission suunnittelevan autoihin ylinopeuden estäviä laitteita.
No, johan se sieltä tulee. Ensimmäisen tämän suuntaisen ehdotukseni olen esittänyt jo 1990-luvulla ennen kuin minulla oli internet-liittymä.
Sallittuna nopeuksia pitäisi mielestäni nostaa noin 20 kilometrillä tunnissa (joillakin tieosuuksilla enemmänkin), jos järjestelmä otetaan käyttöön. Toisaalta sitä voisi kehittää älykkääksi nopeudenrajoittimeksi, joka säätelisi maksiminopeutta tilanteeseen sopivaksi. Käsitteestä ”ylinopeus” voitaisiin samalla vähitellen luopua.
P.S. Tässä TeeCeen laariin lisää todisteita harhaisuudestani. Ehkä olen tämän tarinan jo joskus esittänyt. Tapahtuma-aika, jota ei tekstissä kerrota, on elokuu vuonna 1999. Kirjoitus on päiväkirjasta kopioitu mutta sensuroitu yleisöversio. Kirjoittaja ei ole todellinen nimeni vaan eräällä foorumilla käyttämäni nimimerkki.
SO2001: Oliko natsiaate harhaa? Oliko kommunismi harhaa? Näihin aatteisiin uskoivat monet viisaatkin ihmiset.
Ei kyse ole siitä, ovatko olleet harhoja. Myönsikö niiden aatteisiinsa uskoneiden viisaiden joukosta kukaan koskaan, että olivat olleet täysin väärässä ideologiansa suhteen? Kyllä sellaisiakin löytyy, koska uskalsivat katsoa asioita eri vinkkelistä, uusin silmin. Sen takiakaan ei ole enää Natsi-Saksaa, eikä Neuvostoliittoa.
Miten viisas sinä olet?
...EU:n komission suunnittelevan autoihin ylinopeuden estäviä laitteita. No, johan se sieltä tulee. Ensimmäisen tämän suuntaisen ehdotukseni olen esittänyt jo 1990-luvulla ennen kuin minulla oli internet-liittymä.
Se tosin olisi aika lailla täysin sitä vastaan, mitä sinä täällä höpiset rajoitusvastaisuudesta ja miten se ahistaa (sinua). Tuollaiset järjestelmät ottaisivat sinulta aika lailla pois vapaasta valinnastasi, halusit tai et. Minä näen tuossa ristiriitaa omien puheittesi ja toiveesi välillä!
Sallittuna nopeuksia pitäisi mielestäni nostaa noin 20 kilometrillä tunnissa (joillakin tieosuuksilla enemmänkin), jos järjestelmä otetaan käyttöön.
Eli sinua ahistaa tämänhetkiset rajoitusnopeudet? No miksi juuri 20km/h nosto sitten, mikä muuttuisi? Mikä henkinen kynnys sinulla siinä kohtaa helpottaisi. Ja kuinka pitkään sitäkään?
Toisaalta sitä voisi kehittää älykkääksi nopeudenrajoittimeksi, joka säätelisi maksiminopeutta tilanteeseen sopivaksi.
Tuollaisesta käytetään muuten termiä tilannenopeus...
Autonomisia autoja, niitähän sinä tuolla tarkoitat - tulossa on nekin. Mutta kyseessä on vähän eri juttu kuin EU-esityksessä. Tuosta toiveestasi voisi johtaa kuitenkin että et halua ottaa itse vastuuta ajonopeudestasi kuitenkaan, tai edelleenkään? Tai et kykene siihen?
Käsitteestä ”ylinopeus” voitaisiin samalla vähitellen luopua.
Eikö sinusta ole merkillistä, että tuo kiusaa sinua sanana?
Niin, tulisiko tilalle rajoitusnopeus? Se on olemassa ja se olisi olemassa vaikka nostettaisiin +20km/h tikkarinopeuksia. Kattonopeus? Millä termillä kutsut ajoneuvon nopeutta, jonka nopeus ylittää nykyrajoitus+20km/h eli sinun uudet max.nopeutesi?
Nopeusrajoitus on liikennemerkillä määrätty ja sitä ei saa ylittää piste.
Kaikki ylitystoleranssit pitää poistaa.
Kaikkia asetettuja liikennemerkkejä pitää noudattaa vaikka ne yksilön mielestä olisi väärässä paikassa.
SO2001: ”Ehkä jatkan samalla linjalla kuin tähänkin asti muuttamatta sanaakaan siitä, mitä olen esittänyt.”
Etköhän sinä jatka samalla linjalla. Linjan muutos on kova henkinen ponnistus, koska alitajunta yrittää estellä sitä. Kova ponnistus vaatii vahvaa motiivia, motiivi tulee havainnosta että vanhassa linjassa on korjattavaa, ja se havainto syntyy kritiikistä, sisäisestä ja ulkoisesta. Kumpikaan ei ole oikein sinun juttusi, olet kertonut olevasi tyyppi joka ei kestä pienintäkään kritiikkiä ja joka mieltää lähes kaiken kritiikiksi. Sinulla on suojat ylhäällä kaiken aikaa, keskityt puolustamaan kantojasi kun niitä pitäisi koko ajan ITSE epäillä ja tarkistella myös onko muiden kritiikki aiheellista.
Yleisellä tasolla tajuat kritiikin jalostavan merkityksen oikein hyvin. Olet puhunut kuinka viralliset asenteet ovat luutuneet paikoilleen kun niitä ei kyseenalaisteta, ja olet sanonut että mitä ei kyseenalaisteta, se ei muutu eikä kehity. Sinun mukaasi mitään ei enää epäillä eikä kyseenalaisteta, mutta todellisuudessa kaikkea kyseenalaistetaan jatkuvasti joka puolella ympärilläsi todella paljon. Sinä et vain huomaa sitä, koska alitajuntasi suojelee ajatusharhojasi.
Tietenkin uskot omiin mielipiteisiisi täysin, miten muuten asia voisi olla? Kaikki uskovat luonnostaan omien mielipiteittensä oikeellisuuteen, juuri siksi omiin mielipiteisiin omista mielipiteistään ei pitäisi koskaan luottaa.
Sinä et muuten voi jatkaa sanaakaan muuttamatta ainakaan sen mielipiteesi kanssa, että poliisi on ylivoimaisesti eniten elämänlaatua heikentävä tekijä. Sinä ehdit jo muuttamaan puheitasi tarkentaessasi, että puhuitkin SINUN elämänlaadustasi. Se muutti sen asian josta olit puhumassa kun alun perin kerroit tuon mielipiteen. Tämä mielipiteesi oli perustelu toiselle mielipiteellesi siitä, että poliisivalvontaa on järkyttävän paljon liikaa.
Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vaatiminen on yksi keskeisiä aatteitasi, olet sanonut olevasi jopa yliherkkä tässä asiassa. Moni nimimerkki on sanonut haluavansa lisää poliiseja liikennettä valvomaan sillä perusteella, että se lisäisi liikenneturvallisuutta. Onko sinun mielestäsi oikeudenmukaista ja tasa-arvoista säädellä koko valtion poliisivalvonnan määrää yhden ihmisen fobioitten mukaan?
SO2001: ”Eli olen onnistunut aivopesemään ainakin itseni.”
Me kaikki olemme oman alitajuntamme aivopesemiä, joten itsensä aivopesu ei vielä sinällään ole onnistumista, se voi olla myös epäonnistumista. Onnistumista on se, jos saa aivopestyä itsensä haluamaan jotain mitä ei luonnostaan halua, mutta jota loogisen ajattelun ja parhaan satavilla olevan tiedon mukaan olisi hyvä haluta.
Kaikilla teoilla ja ajatuksilla on motiivi eli syy. Jos asiat saa tapahtua omalla painollaan, motivaation muodostaa alitajunta. Sen motiivin rakennusaineita ovat kaikenlaiset vietit, tunteet, tarve minimoida ajatustyö ja aiempien motiivien ja mielipiteiden suojelu muutoksilta. Syntyy niiden tuloksena mikä tahansa motiivi, niin se tuntuu meistä itsestämme ainoalta oikealta, koska tietoinen puolemme on syntynyt olemaan alitajuntamme aivopesemänä.
Tietoisten motiivien rakentelu puolestaan on lajillemme luonnotonta puuhaa. Alitajunnan suorittaman aivopesun vuoksi sille ei näy mitään luonnollista tarvetta, kun taas tarve olla sorkkimatta luonnostaan syntyneitä motiiveita on erittäin voimakas. Ja vaikka halu kyseenalaistaa omia ajatuksiaan olisikin niin voimakas että onnistuu löytämään itseltään motiiveja joita ei pidä toivottavina, luonto on rakentanut vielä yhden esteen: vanhasta motivaatiosta on hyvin vaikeaa päästä eroon. Se palaa pikkuhiljaa takaisin, jos aivopesua ei ole tehnyt oikein.
Minä lasken onnistumiseksi vasta sen jos onnistuu aivopesemään itselleen uusia, tietoisesti valittuja motiiveja.
En yritä arvailla, mitä nimimerkki TeeCee ajattelee, mutta yleisellä tasolla hänen kirjoituksensa heijastelevat arvomaailmaa, jossa pienilukuisen auktoriteettieliitin katsotaan edustavan korkeampaa viisautta kuin tavallisen kansan.
Joissakin asioissa voi toki olla niin, että kansan suuri enemmistö on väärässä ja asiantuntijat ovat oikeassa. Tästä ei kuitenkaan voi mielestäni tehdä johtopäätöstä, että tilanne olisi aina ja joka asiassa tämä. Ovathan auktoriteetit ja asiantuntijat kautta historian tehneet myös järjettömiä päätöksiä aiheuttaen kansoilleen kärsimystä. Milloin on saatu valtion talous romahtamaan, milloin on aloitettu häviöön tuomittu sota, milloin on vangittu ja surmattu ihmisiä yhteiskunnallisten kokeilujen nimissä. Auktoriteettien jälkeensä jättämä tie ei ole ollut aina kaunis.
Ajatellaanpa nyt vaikka jotakin nopeusrajoitusta jollakin tieosuudella. Eikö ihmisillä, jotka päivittäin vuosikymmenien ajan ajavat kyseistä tietä pitkin, ole aika hyvä näkemys siitä, millaisia vaaratekijöitä tiellä esiintyy, ja millainen nopeus on mihinkin olosuhteisiin ja keliin nähden sopiva. Auktoriteettiuskovaiset pitävät kuitenkin näiden tavallisten ihmisten näkemystä arvottomana. Heille korkeinta viisautta edustaa yksi henkilö, joka sadan kilometrin päässä kirjoituspöytänsä ääressä päättää, että tieosuudelle tulee hänen parhaimmaksi katsomansa nopeusrajoitus. Hän päättää nopeusrajoitusmerkkien paikat metrien tarkkuudella, vaikka tuskin on koskaan edes nähnyt kyseistä maantietä. Millä perusteella voidaan sanoa, että tämä kyseinen diplomi-insinööri tai mikä lieneekään tietää paremmin tieosuuden ominaisuudet kuin ihmiset, jotka ovat tuhansia kertoja ajaneet tietä pitkin kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Eivätkö nämä tavallista kansaa edustavat ihmiset ole parhaita asiantuntijoita.
Auktoriteettiuskovaisten on hyvin vaikea ellei mahdotonta myöntää, että auktoriteetit voisivat olla väärässä. Vaikka auktoriteettien toiminnassa osoittaisi selkeän virheen, auktoriteettiuskovaiset yrittävät epätoivoisesti todistaa, ettei kyseessä ole virhe, vaan olosuhteet ovat olleet sellaiset, että auktoriteetti on katsonut viisaimmaksi toimia niin kuin hän on toiminut. Tavallinen tyhmä kanssa vain ei tiedä eikä ymmärrä kaikkea, ja siksi auktoriteettien toimintaa saatetaan luulla virheelliseksi.
Erityisesti poliisin arvosteleminen herättää voimakkaita tunteita auktoriteettiuskovaisten keskuudessa. Onhan kyseessä melkein kuin heidän jumalansa pilkkaaminen.
Kun uutiset kertoivat Jokelan kouluampumisesta marraskuun 7. päivänä vuonna 2007, kirjoitin tavoistani poiketen asiasta kommentin Suomi24 foorumille. Arvostelin poliisin niukkasanaista tiedotuspolitiikkaa. Seuraavana aamuna kirjoitin uuden kommentin, jossa täydensin kirjoitustani. Kirjoitin vielä kolmannen ja neljännen ja viidennenkin kommentin sitä seuraavana päivänä. Osoittautui, että alkuperäinen arvosteluni – vaikka olinkin esittänyt sen propagandistisessa sävyssä – oli osunut täysin oikeaan. Muutkin olivat alkaneet arvostella poliisin epäonnistunutta tiedotusta. Yleisradion uutiset kertoivat lääkintäpäällikkö Hirvensalon sanoneen, että ”samat ongelmat vaivasivat jo Myyrmannin räjähdyksessä, eikä tilanteeseen ole sen jälkeen tullut parannusta”. Ja kuinka ollakaan, olin kirjoittanut samanlaista kritiikkiä jo Myyrmannin tapauksen yhteydessä.
Aika kitkerää oli poliisinystävien palaute, niin kuin voi arvata. Samanlainen ylimitoitettu poliisivoiman pullistelu ja show-meininki muuten on jatkunut myöhemminkin, esimerkiksi Sellon ampumistapauksen yhteydessä. Poliisin tiedotustilaisuudet toimittajien kameroiden rätistessä tuovat mieleen Janajevin juntan vastaavat tilaisuuden elokuussa 1991.
Jos vielä palataan tämän ketjun varsinaiseen aiheeseen eli liikenteeseen, olen useita kertoja eri yhteyksissä esittänyt, että jos ylinopeudet oikeasti olisi haluttu lopettaa, ne olisi jo lopetettu. Ensiksi olisi määrätty, etteivät autot saa kulkea tiettyä enimmäisnopeutta kovempaa. Sen jälkeen olisi viilattu tätä enimmäisnopeutta niin, että se on yhteneväinen tielle määrätyn nopeusrajoituksen kanssa.
Siitä, kun ihminen ensimmäisen kerran käveli kuun pinnalla, on kulunut jo yli 47 vuotta. Kyllä tänä aikana olisi varmasti jo keksitty keino, jolla saadaan autojen nopeudet halutuiksi. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan sen sijaan ero nopeusrajoitusten sallimien nopeuksien ja autojen huippunopeuksien välillä on vain kasvamistaan kasvanut. Kyllä tällaisen kehityksen on pakko olla tietoista ja tahallista.
Internetin ”quora” kysymyssivulla on esitetty kysymys, miksi autojen huippunopeus on monta kymmentä mailia tunnissa suurempi kuin korkeimmatkaan nopeusrajoitusten sallimat nopeudet amerikkalaisilla maanteillä. Vastauksissa perustellaan auton suurta tehoa ja huippunopeutta turvallisuudella. Eli kuskin pitää pystyä hallitsemaan autonsa tilanteessa kuin tilanteessa, ja teho on silloin paras turva. Esimerkkinä mainitaan moottoritielle ajaminen.
Liikkuuhan maanteillä sentään myös hitaasti kiihtyviä ja vaatimattoman huippunopeuden omaavia autoja, kuten esimerkiksi kuorma-autot ja erikoisautot ja muut tämän tyyppiset. Ovatko nämä muka maanteiden vaarallisimpia autoja siksi, etteivät ne kiihdy tarpeeksi nopeasti? Tuskinpa vain. Selitykset, joilla suuria tehoja ja korkeita huippunopeuksia perustellaan, ovat enemmän tai vähemmän keinotekoisia.
SO2001: En yritä arvailla, mitä nimimerkki TeeCee ajattelee, mutta yleisellä tasolla hänen kirjoituksensa heijastelevat arvomaailmaa, jossa pienilukuisen auktoriteettieliitin katsotaan edustavan korkeampaa viisautta kuin tavallisen kansan.
En voi yhtyä niin mitenkään käsitykseesi! En yritä arvailla mistä nuo muut kirjoituksesikin ovat heijastumia...
Auktoriteettiuskovaisten on hyvin vaikea ellei mahdotonta myöntää, että auktoriteetit voisivat olla väärässä..... Erityisesti poliisin arvosteleminen herättää voimakkaita tunteita auktoriteettiuskovaisten keskuudessa. Onhan kyseessä melkein kuin heidän jumalansa pilkkaaminen.
Jne.
Voi hyvät hyssykät sentään! Kenestä sinä kirjoitat edes?
...ero nopeusrajoitusten sallimien nopeuksien ja autojen huippunopeuksien välillä on vain kasvamistaan kasvanut. Kyllä tällaisen kehityksen on pakko olla tietoista ja tahallista.
Vai voisiko olla merkki siitä, ettei niitä teorioita, joita viljelet, ole käytännössä olemassa, ei toteuteta diktatuureissa, tai auktoriteettien toimesta siinä muodossa kuin väität! Demokratia oikeasti jyllääkin?
Auktoriteettien jälkeensä jättämä tie ei ole ollut aina kaunis.
Minusta alkaa tuntua siltä, että sinä vain haluat auktoriteetiksi auktoriteetin paikalle! Sinä hoidat hommat paremmin, sinulla on paras tieto. Sinulla on palava himo laittaa kuriin asioita, kuten sen, että autot eivät saa kulkea kuin säätämääsi maksiminopeutta (nykyrajoitus +20km/h), tehot on otettava pois autoista, poliisista tehdään ystävä ja vaikka mitä.
Nykyisissä nopeusrajoituksissa on se ongelma, että ne ovat liian jäykkiä ja olosuhteita huomioon ottamattomia. Yksinkertainen parannus voisi olla esimerkiksi se, liikennemerkkien yhteydessä olisi lisäkilpi, joka kertoisi milloin rajoitus on voimassa. Muuna aikana saisi ajaa suuremmalla nopeudella. Ei tämä tietenkään kaikkea ratkaisisi, mutta se olisi kuitenkin askel parempaan suuntaan.
Myös sellainen yleinen sääntö voisi olla olemassa, että vallitsevan nopeusrajoituksen saisi ylittää 20 kilometrillä tunnissa, kun auton kulkureitillä ei olisi ihmisiä eikä muuta liikennettä. Vastaan tulevan auton tai tien varressa kävelevien ihmisten kohdalla hidastettaisiin nopeus rajoituksen mukaiseksi, ja sen jälkeen kiihdytettäisiin taas sallittuun +20 km/h marginaaliin.
On olemassa paljon tieosuuksia, joilla jokin tietty nopeus - esimerkiksi 60 km/h - on perusteltu silloin, kun se on selkeistä syistä perusteltu. Alueella voi olla esimerkiksi teollisuuslaitoksia ja niistä johtuvaa tavara- ja työmatkaliikennettä. Tällöin on järkevää ajaa hitaammin. Mutta miksi hidasta nopeutta pitäisi ajaa myös niinä vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä, jolloin liikennettä on tuskin lainkaan. Eikö tällöin voisi ajaa kovempaa.
Joillekin säännöille voi olla sinänsä järkevä syy, joka motivoi ihmiset noudattamaan niitä. Mutta jos syy puuttuu, ainoaksi motiiviksi jää tottelemisen pakko. Sitä yritetään ylläpitää rangaistuksilla, "lakeja on noudatettava" -propagandalla ja pahimmillaan suoranaisilla turvallisuutta koskevilla valheilla tai puolitotuuksilla
Jalankulkijoita koskevat suojateiden liikennevalot ovat yksi "totella pitää" asia. Tuntuu typerältä seisoa tyhjän kadun ääressä odottamassa valon vaihtumista vihreäksi, vaikka suojatien voisi ylittää täysin turvallisesti. Ihmistä ei ole suunniteltu valo-ohjatuksi robotiksi, vaikka nykyinen yhteiskunta yrittää ihmisistä sellaisia tehdä. Mihin kaikkeen tottelevien ihmisten massoja aiotaan lopulta käyttää, se jää nähtäväksi. Tottelemalla sokeasti määräyksiä on saatu paljon pahaa aikaan, kuten historiasta tiedämme.
SO2001_ Ihmistä ei ole suunniteltu valo-ohjatuksi robotiksi, vaikka nykyinen yhteiskunta yrittää ihmisistä sellaisia tehdä. Mihin kaikkeen tottelevien ihmisten massoja aiotaan lopulta käyttää, se jää nähtäväksi.
Pidättelet varmaan jo hengitystäsi... Mikä osuus suomalaisista on jo altistunut ja uhriutunut tottelevien massaan?
Paljonko kapinallisia löytyy? Vaikka sellaisia, jotka eivät jää yöllä hiljaisimpaan aikaan odottamaan, että valo vaihtuu vihreäksi tyhjällä tiellä? Mitä heiltä on odotettavissa seuraavaksi askeleeksi?
Käytin edellisessä kirjoituksessani ilmaisua "valo-ohjatut robotit" tarkoittaen ihmisiä, jotka tottelevat liikennevaloja.
Japanilaiset, jotka rakentelevat ihmisten kaltaisia robotteja, ovat esimerkillisiä siinä, miten tunnollisesti he noudattavat ylhäältä päin tulevia käskyjä. He, jos ketkä, kuuluvat niihin ihmisiin, jotka eivät ylitä suojatietä punaisen valon palaessa. Olen todennut tämän itsekin seuratessani japanilaisia turisteja, jotka pienempinä tai suurempina ryhminä kävelevät Helsingin keskustan suunnasta Temppelinaukion kirkkoon. On melkein tehnyt mieli sanoa, että älkää nyt pingottako, siitä vaan yli, eihän autoja ole lähimaillakaan. En tietenkään ole mitään sanonut, korkeintaan näyttänyt huonoa esimerkkiä.
Japanilaisessa kulttuurissa ylhäältä päin tulevan käskyn totteleminen on kunnia-asia, ja jos tottelemisessa epäonnistutaan ja petetään käskyn antajan luottamus, tehdään ääritapauksessa itsemurha, harakiri, jotta kunnia palautuisi.
Tuollainen ajattelutapa on tietenkin niin vastakkaista omalle ajattelutavalleni kuin vain voi olla. Minun mielestäni jonkun typeryksen antamien typerien käskyjen totteleminen aina kuolemaan asti, kuten sodassa tapahtuu, ei ole kunniallista vaan pelkästään typerää.
Japan Today -nettijulkaisu kertoo artikkelissa "Why do Japanese people obey traffic laws? Chinese students give their opinion" kiinalaisten opiskelijoiden ihmetelleen, miten kuuliaisesti japanilaiset noudattavat liikennesääntöjä.
"...the Chinese school children were even more shocked to see how Japanese people followed traffic laws so faithfully. Even when there were no cars present, pedestrians remained in their proper place at the edge of the sidewalk and waited for their light to turn green."
Miten tällainen kansanluonne on saavutettu?
Minun pitäisi tuntea paremmin Japanin historiaa ja uskontoja ja filosofioita pystyäkseni vastaamaan kysymykseen. Onko kyse siitä, että Japani on asukasmääräänsä nähden pieni alue, jossa on ollut pakko elää yhteisöllisesti, jotta luonnonvarat riittäisivät kaikille. Vai ovatko tietynlaiseksi kehittynyt kulttuuri ja omaksuttu uskontoko selittäviä tekijöitä.
Yksi japanilaisiin liittyvä seikka on se, että he ovat tilastojen mukaan hyvin älykkäitä. Maan asukkaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä (IQ 105) kuuluu maailman kärkeen yhdessä korealaisten, kiinalaisten ja singaporelaisten kanssa. Ja eivätkös korealaiset ole kehittäneet tottelemisesta suoranaista taidetta ainakin maan pohjoisosassa. Ja Singaporekin tunnetaan tiukoista säännöistään ja niiden pikkutarkasta noudattamisesta. Myös Hong Kong on järjestyksen kaupunki, jossa mielenosoituksetkin järjestetään tiukan koodin mukaisesti. Sen sijaan maissa, joissa asukkaiden keskimääräinen älykkyys on alhaisempi, eletään vähemmän kurinalaisesti. Vallitsee "hällä-väliä" -meininki, ja yleinen elintaso on alhaisempi.
Internetissä kiertää video, jossa verrataan japanilaisella metroasemalla tapahtuvaa junan pysähtymistä ja matkustajien vaihtumista meksikolaisella metroasemalla tapahtuvaan. Kun juna pysähtyy, japanilaiset odottavat jonossa seisten matkustajien poistumista vaunusta. Vasta sen jälkeen he menevät jonossa vaunuun. Jonon viimeinen ei enää mahdu kyytiin, ja hän joutuu odottamaan seuraavaa junaa. Meksikolaiset sen sijaan eivät odota matkustajien poistumista vaan alkavat tunkeutua vaunuun kovasti mölisten “minä ensiksi” -periaatteella. Junan pysähtymiseen ja matkustajien “vaihtumiseen” menee kauemmin. Japanilaiset ajattelevat yhteisöllisesti kuten muurahaiset, että yhteisön etu on lopulta yksilöidenkin etu. Meksikolaiset (IQ 88) ajattelevat yksilöllisesti jokainen ennen kaikkea omasta edustaan huolehtien.
Pitäisikö tästä kaikesta tehdä yksinkertainen johtopäätös, että älykkyys ratkaisee, ja siihen liittyvä tapa tapa toimia yhteistä etua ajatellen on järkevämpää ja tehokkaampaa kuin yksilöllinen sooloilu jokaisen oman mielipiteen ja halun mukaan.
Nimimerkki TeeCee on kirjoittamansa tekstin perusteella selkeästi älykkäämpi kuin minä. Ja kuinka ollakaan, hän edustaa japanilais-tyyppistä tottelemisen eikä kyselemisen ideologiaa. Minä tyhmempänä ihmisenä edustan “jokainen tietää itse parhaiten” -ideologiaa, josta parhaimmat esimerkit löytyvät kenties joistakin köyhistä ja takapajuisista slummeista.
Muistettakoon nyt kuitenkin historiasta myös se, että älykkyys ja tottelevaisuus on johtanut huonoihinkin seurauksiin. Toinen maailmansota lienee hyvä esimerkki. Älykkäät ihmiset tottelivat kyselemättä ja vastaan panematta, ja seurauksena oli kymmenien miljoonien ihmisten hengen vaatinut katastrofi. Ei ole mahdottomuus, etteikö jotakin saman tyyppistä nähtäisi vielä tulevaisuudessakin. Pohjoiskorealaiset tottelevat, ja heillä on ydinpommeja. Yhdysvallat on luvannut iskeä täysillä takaisin, jos tarve vaatii. Tulemmeko näkemään miljoonien ihmisten kuolevan taas kerran tottelemisen takia.
Tyhmänä ihmisenä ajattelen niin, että totteleminen ja sääntöjen noudattaminen on tiettyyn pisteeseen asti sekä yksilön että yhteiskunnan edun kannalta järkevää ja tarkoituksenmukaista. Mutta totteleminen yli tämän “tietyn pisteen” kääntyykin alkuperäistä tarkoitustaan vastaan ja alkaa heikentää yksilön ja yhteisön toimintaa ja ihmisten hyvinvointia.
Ihmiset eivät kuitenkaan ole valo-ohjattuja robotteja, vaikka japanilaisen esimerkin perusteella siltä joskus tuntuisikin.
SO2001: " Tottelemalla sokeasti määräyksiä on saatu paljon pahaa aikaan, kuten historiasta tiedämme."
Tämän kun pitäisi kai edelleenkin olla liikennekeskustelua, niin mitähän kamalaa tapahtuisi, jos ihmiset noudattaisivat paremmin liikennesääntöjä?
SO2001: "Tulemmeko näkemään miljoonien ihmisten kuolevan taas kerran tottelemisen takia."
Voi olla, mutta todennäköisemmin tulemme edelleenkin näkemään miljoonien ihmisten kuolevan liikenteessä sen takia, että he eivät noudata määräyksiä. Ja sinä kerskut sillä, että näytät siihen oikein esimerkkiä.
TeeCee: nopeusrajoitusten rikkominen on ainakin minun mielestäni turhan pieni asia korjattavaksi omana kokonaisuutenaan, samalla vaivalla menisi muutkin tahalliset liikennerikokset.
Erään tutkimuksen mukaan osuus yli kymmenen kilometriä tunnissa ylinopeutta ajavien osuus “kahdeksankympin” tiellä on kesäaikaan kuusitoista prosenttia. Se on samaa luokkaa kuin yhden suurehkon poliittisen puolueen ääniosuus. Ei ole siis kyse mistään vähäisestä ihmisjoukosta.
TeeCee: Aivan, kyse ei tosiaankaan ole vain muutamasta piittaamattomasta liikennerikollisesta, vaan suuresta joukosta rikollisia,
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen tämän päivän Helsingin Sanomissa: kuinka moni meistä pientä ylinopeutta joskus ajavista oikeasti tuntee itsensä rikolliseksi?
SO2001: Erään tutkimuksen mukaan osuus yli kymmenen kilometriä tunnissa ylinopeutta ajavien osuus “kahdeksankympin” tiellä on kesäaikaan kuusitoista prosenttia. Se on samaa luokkaa kuin yhden suurehkon poliittisen puolueen ääniosuus. Ei ole siis kyse mistään vähäisestä ihmisjoukosta.
Onko se sinusta hyvä vai huonoa asia? Sinä olit huolissasi siitä, että Suomi on menossa diktatuuriin ja on jo poliisivaltio! Ja kaikki vain siksi, että sinä säikyt poliiseja, vaikka yrität olla rebeliä.
Mistä sekin kertoo, että sinun pitää mennä aina Japaniin asti hakemaan tukea väitteillesi ja kauas historiaan?
Nimimerkki TeeCee... edustaa japanilais-tyyppistä tottelemisen eikä kyselemisen ideologiaa. Minä... edustan “jokainen tietää itse parhaiten” -ideologiaa, josta parhaimmat esimerkit löytyvät kenties joistakin köyhistä ja takapajuisista slummeista.
Em. lisäksi siis slummeihinkin asti pitää mennä, voi herranjestas sentään. Mutta höpöhöpöä yhtä kaikki. Mitenköhän esimerkkisi slummeista vertautuisivat liikennesääntöjen noudattamiseen länsimaissa... Etkä sinä niissä haluaisi oikeasti edes asua! Osaat varmasti nauttia myös järjestäytyneen ja toimivan yhteiskunnan suomista eduistakin. Ainakin silloin kun sinulle on siitä etua - omasta mielestäsi.
Et tasan tarkkaan osaa pistää edes Pohjoismaita järjestykseen tottelevaisuusideologiasi perusteella! Kaikissa niissä on ihan normaalit järjestäytyneeseen yhteiskuntaan liittyvät lait ja säännöt. Ml. liikennesäännöt.
Pistäpäs malliksi Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti järjestykseen sen mukaan, miten niissä ollaan noudattamatta liikennesääntöjä. Toisen "paremmuusjärjestyksen" voisit muodostaa siitä, mikä on eniten poliisivaltio mielestäsi. Perustelut olisivat bonusta. Älä mene kiltti natsisaksaan, slummeihin tai muihin hömppiin vertauksissa. Ne eivät toimi!
Quu: Minä tunnen olevani rikollinen kun ajan ylinopeutta on se ylinopeus pieni tai iso.
Voi sentään. Vaan eipä kait se haittaa, vaikka ehkä olisi parempiakin, tai kuvaavampia sanontoja kuten sinulla on huono omatunto tms.
Mutta hei, tuokin vaihtoehto sisältyy ratkaisuun, joka löytyy SO2001:ltä! Sehän on suoraan ideologiasta, joka oli nimeltään jokainen tietää itse parhaiten!.
Jos jätetään yhteiskunnalliset ja psykologiset pohdiskelut vähäksi aikaa syrjään ja keskitytään otsikkoon ”millaisia pitäisi liikennesääntöjen olla”, niin mitä vastaan.
Nykyiset liikennesäännöt kelpaavat pääsääntöisesti minulle. Ne ovat hioutuneet nykyiseen muotoonsa yli sadan vuoden aikana, ja niihin on totuttu. Vaikka säännöissä onkin pieniä eroja eri maiden välillä, ne ovat kuitenkin niin paljon samanlaisia, että jos ajaa autolla suomalaisessa liikenteessä, osaa ajaa autolla muidenkin maiden liikenteessä. Pienet erilaisuudet oppii nopeasti.
Suomalaisessa ja eurooppalaisessa käytännössä on mielestäni jopa jotain parempaa kuin esimerkiksi amerikkalaisessa. Yhdysvalloissahan taajama-alueella ajaminen pelkkää loputonta stop-and-go:ta, kun lähes jokaisessa risteyksessä on pakollista pysähtymistä vaativa liikennemerkki. Autojen jarrut todennäköisesti kuluvat enemmän kuin Euroopassa. Tähän asiaan liittyen olin vähällä saada sakon, kun ajoin parkkipaikalta tulevalta tieltä isommalle tielle pysähtymättä. Takanani parkkipaikalla päivysti poliisiauto, eikä edes se saanut minua reagoimaan liikennemerkkiin. Ajoin vanhasta tottumuksesta niin kuin Suomessa ja Euroopassa ajetaan. Täällä kyllä reagoin Stop-merkkeihin, mutta kun niitä on joka paikassa, ne ikään kuin menettävät merkityksensä. Eihän jokaiseen metsän puuhunkaan kiinnitä huomiota, vaikka yksinäisen puun jossakin pellon laidassa huomaisikin. Poliisit lähtivät perään ja pysäyttivät minut vajaan kilometrin päässä. Onneksi selvisin huomautuksella. Merkillä oli merkitys.
Pientä hiomista nykyisissä liikennesäännöissä ja liikennejärjestelyissä voisi tietysti olla, koska mikäpä olisi täydellistä. Olen esimerkiksi joskus ehdottanut (ja tehnyt asiasta selventäviä piirroksia), että väistämisvelvollisuutta osoittavien liikennemerkkien (V-asennossa olevat kärkikolmiot) varret maalattaisiin raidallisiksi. Nykyisin voi olla hyvin vaikea nähdä, tuleeko oikealta saapuva auto kolmion takaa vai ei. Liikennemerkistä ei näy kuin pieni pellinreuna, kun sitä katsoo sivulta päin. Jos liikennemerkin varsi olisi raidallinen, sen näkisi jo kaukaa myös sivulta päin. Myös vahingossa merkin ohi ajanut voisi nähdä peilistä olevansa kärkikolmion takana.
Tietysti voidaan ajatella, että kun joutuu tihruamaan lähes näkymätöntä liikennemerkkiä, säilyy epätietoisuus, kuka risteyksessä väistää ja ketä, ja tällöin risteykseen ajetaan hitaammin ja varovaisemmin. Eli liikenneturvallisuus paranee. Tällainen paradoksihan on olemassa. Vaarallinen ympäristö voi saada ihmiset käyttäytymään varovaisemmin, jolloin se onkin itse asiassa turvallisempi ympäristö. En tiedä, onko tällainen ajattelu syynä siihen, että risteyksiin rakennetaan erilaisia näköesteitä kuten meluvalleja ja istutuksia ja kaiteita ja mitä vain keksitään, jotta väistämisvelvollisena tielle ajava ei näkisi saapuvia autoja ennen kuin viime tipassa. Kyllähän tällainen tietysti saa aikaa tiettyä varovaisuutta.
Nykyisissä liikennepolitiikassa koen epäkohdaksi turhan yksityiskohtaisen sääntelyn (kuten ne mainitsemani 18 ajokorttiluokkaa) sekä nopeusrajoituspolitiikan kokonaisuudessaan.
En vaadi, että maanteillä pitäisi saada ajaa miten kovaa tahansa. Hyväksyn nopeuksien rajoittamisen periaatteellisella tasolla, mutta kritisoin sitä, miten tämä on nykyisin toteutettu. Minusta on järjetöntä, että autot kulkevat yhä vain kovempaa, ja lehtien liikennetoimittajat hehkuttavat, miten kovaa ne kulkevatkaan, ja media yhtenä torvena ihailee autojen nopeutta ja voimaa – ja samaan aikaan maanteillä saa ajaa aina vain hitaammin ja hitaammin niin että tällä menolla liikkuminen pysähtyy lopulta kokonaan. Aina kun on totuttu hitaampaan vauhtiin, mietitään, pitäisiköhän rajoituksia taas kiristää.
Ero autojen suorituskyvyn ja ajo-ominaisuuksien ja sallittujen nopeuksien välillä kasvaa aina vain suuremmaksi. Nopeusrajoitusten noudattamisesta tulee yhä vaikeampaa, ja autoilijat sortuvat ajamaan ylinopeutta. Ja tästä media on puolestaan tehnyt suuren ja rahakkaan shown. Lööpeissä hehkutetaan, kuka julkkis milloinkin on kärähtänyt ylinopeudesta, ja kuinka mielettömän suuria sakkoja kenellekin ”isokenkäiselle” on kirjoitettu.
Ja bonuksena tälle kaikelle hulluudelle ovat median herkuttelujutut ja videot maanteiden hurjista takaa-ajoista, joissa poliisi pääsee mässäämään etuoikeuksillaan ja vallallaan sivullisten elämästä ja terveydestä välittämättä. Pari päivää sitten lehdessä oli uutinen, jossa kerrottiin pitkään jatkuneesta takaa-ajosta, jonka loppuvaiheessa motoristi oli jatkanut pakoaan juosten. En lue tällaisia sairaita uutisia, mutta silmiini osuivat kuitenkin poliisin sanat, että takaa-ajot on vietävä loppuun, jotta poliisin uskottavuus säilyisi.
Uskottavuus säilyy, mutta millainen uskottavuus, se on toinen juttu. Kuinka paljon kärsimystä maailmassa onkaan jouduttu kokemaan sen vuoksi, että miehinen kunnia ja uskottavuus säilyisivät. On aloitettu sotia ja jatkettu niitä niin kauan kuin viimeisetkin siviilit on teurastettu. Pääasia, että uskottavuus on säilynyt.
Huolimatta siitä, että elämme modernissa yhteiskunnassa, väkivaltakoneiston ajattelu edustaa kivikautta.
Takaa-ajouutisia löytyy Googlen avulla sivukaupalla, joten kyse ei ole mistään vähäisestä viihteestä. Jos autoissa olisi nopeudenrajoittimet ja poliisilla kauko-ohjain auton sammuttamiseksi, takaa-ajoja ei tarvittaisi. Mutta mitä yhtä sairasta ja yhtä vastenmielistä viihdettä poliisit ja suuri yleisö niiden tilalla keksisivät. Siinäpä kysymys.
SO2001: ”Tällainen jaaritteluni ei ehkä juuri ketään kiinnosta, mutta naputtelinpahan nyt kuitenkin aikani kuluksi muutaman rivin siitä, miten yleensä päädyin nykyisiin yhteiskunnallisiin ajatuksiini.”
Olet tosiaan naputellut ”muutaman” rivin siitä aiheesta, mutta kirjoituksiltasi puuttuu uskottavuus jos jätät ”virallisesta” versiosta pois aiempia puheitasi. Jos et kerro mitä ADHD tai kapinasi esivaltaa ja kuria vastaan on vaikuttanut yhteiskunnallisiin mielipiteisiisi, niin joko valehtelet tarkoituksella tai sinulla on ajatusharha, joka estää sinua tiedostamasta aiemmin kertomien syiden vaikutuksista.
SO2001: ” Lienee siis aika käsitellä, mitä me itse kukin ymmärrämme harhoilla.”
Minä olen tarkoittanut ajatusharhaa. Wikipedia: ”Harhaluulo eli ajatusharha (deluusio) on todellisuutta koskeva käsitys tai ajatus, jota henkilö pitää totena, vaikka se on todistettavasti epätosi. Ajatusharha perustuu henkilön virhepäätelmiin, eikä sitä voida horjuttaa järkiperusteilla.” Pelkkä harha on laajempi käsite, josta ajatusharha eli harhaluulo on osa.
SO2001: ”Kuten jo aikaisemmin olen kertonut, kopioin TeeCeen minulle viime elokuun alun jälkeen kirjoittamat viestit yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta pystyisin paremmin hahmottamaan, missä menee hänen ajattelunsa punainen lanka. Yksi sana näkyi teksteissä niin usein, että etsin ”Find-toiminnolla”, miten monesti tämä sana esiintyy. Se löytyy 326 kertaa.
Kävin katsomassa sitä kokoelmaa ja huomasin, että sinulla oli käynyt kopioidessa joku kämmi, samoja kommentteja oli moneen kertaan. Pistokokeiden perusteella näyttää siltä, että ainakin viimeisen kolmanneksen kommentit ovat tulleet neljään kertaan.
TeeCee: Olen vahvasti sitä mieltä, että sinä et kykene muuttamaan vanhaa ajatusjärjestelmääsi vastaamaan todellisuutta. Jos hyväksyisit mielipiteittesi pohjaksi sen mitä asioista oikeasti tiedetään, sinun olisi pakko muuttaa joitakin mielipiteitäsi. Koska sinun mielipiteesi rakentuvat pitkälti muille mielipiteillesi, yhdenkin niistä muuttaminen voi pistää liikkeelle ketjureaktion, joka romuttaisi kymmeniä vuosia johtoajatuksenasi olleita mielipiteitä.
Tiedostan hyvin TeeCeen esittämän vaaran ja olen sitä usein itsekin miettinyt. Onhan yleisesti tunnettu tosiasia, että kun perustukset lahoavat tai romahtavat, koko rakennus on vaarassa.
Edellä oleva vaara tiedossani olen analysoinut vanhoja käsityksiäni ja miettinyt, onko niissä jotakin, mikä ei pidä paikkaansa. Joitakin pieniä virheitä on vuosien varrella paljastunut, mutta perusolettamuksia ei ole tarvinnut muuttaa. Olen yrittänytkin rakentaa ajatusmaailmani sellaiseksi, että kaikki ei ole yhden uskomuksen varassa. Jos jokin asia osoittautuisi paikkansa pitämättömäksi, se ei vielä mitätöisi kaikkea muuta.
Tällainen jaaritteluni ei ehkä juuri ketään kiinnosta, mutta naputtelinpahan nyt kuitenkin aikani kuluksi muutaman rivin siitä, miten yleensä päädyin nykyisiin yhteiskunnallisiin ajatuksiini. Tarinasta tuli liian pitkä, kuten tavallista. Sijoitin sen siis ”muualle”, jos kiinnostaa.
SO2001: ” Ehkä kauan sitten esittämääni periaatetta pitää täsmentää siten, että poliisi on minun elämänlaatuani ja viihtyvyyttäni heikentävä tekijä yhteiskunnassa. Muilla se voi olla jokin muu.”
Tuo täsmennys on varmasti paikallaan sinun itsesi kannalta. Muille on ollut aina selvää, että Poliisi ei ole ylivoimaisesti eniten elämänlaatua ja viihtyisyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa.
Olet siis puhunut yhteiskunnan suurimmasta elämänlaatua heikentävästä tekijästä, mutta oikeasti ajattelit sinun itsesi elämänlaatua eniten haittaavasta tekijästä. Mihin koko yhteiskuntaa tai koko liikennettä koskeviin mielipiteisiisi tuo sinun omien tunteittesi pohjalta syntynyt mielipide on vaikuttanut? Osaatko jälkikäteen analysoida esimerkiksi että selvisikö sinulle ensin että poliisi-aiheiset lelut ovat osa Poliisin masinoimaa aivopesua mikä johti sinut vihaamaan koko instituutiota, vai vihasitko ensin Poliisia instituutiona ja sen ansiosta tunnistit että poliisimiehet ovat petoja ja naispoliisit hirviöitä?
Sinun pitäisi pystyä tuohon, koska olet sanonut havaintojen käsittelyn ajan kuluessa muuttuvan aina vaan subjektiivisemmaksi, mistä seuraa että ihminen omaksuu ne havainnot ja käsitykset, jotka tukevat omaa kantaa, ja hän hylkää ne havainnot, jotka eivät tue hänen kantaansa. Kai tämä koskee sinuakin?
Sinulle ”kaikkien nähtävillä olevat arkipäiväiset tosiasiat ovat parhaita dokumentteja itse kunkin esittämien mielipiteiden tueksi”. Sinulle on arkipäiväinen tosiasia, että Poliisi on pahin elämänlaatuasi haittaava tekijä yhteiskunnassa, ja sinä kerrot tietäväsi omien havaintojen olevan alati lisääntyvän subjektiivisuuden ”saastuttamia”, mutta samalla pidät juuri niitä parhaina perusteina omille mielipiteille. Mitä ihmettä?
Aamulehdessä oli hiljattain hyvä kolumni vapaasta tahdosta. Siinä Jussi Viitala kertoi Bertram Russelin kehottaneen viimeisessä televisiohaastattelussaan hylkäämään kaikki ideologiat, uskonvaraiset oppirakennelmat ja luottamaan vain tosiasioihin. Tosiasioihin pitäytyminen on ainoa tie, millä pääsemme niin lähelle vapaata tahtoa kuin ihmiselle on mahdollista. Ja sinä olet sitä mieltä, että totuutta lähimmäksi pääsee tavalla, joka sinun itsesikin mukaan johtaa aina vaan subjektiivisempiin mielipiteisiin.
SO2001: ” Pikaisen laskelman mukaan olen ollut neljätoista kertaa poliisiautossa sakotettavana ja kerran kirjallisesti huomautettavana. Kaksi kertaa olen saanut sakon poliisiasemalla. Yksi kirjallinen huomautus – ja muutama suullinen – on annettu auton ikkunasta. Joitakin huomautuksia poliisi on antanut auton sinisillä valoilla. Yksi kirjallinen huomautus on tullut postissa. Tämän lisäksi olen ollut kaksi kertaa poliisin kuulusteltavana sekä yli kaksi vuorokautta poliisiaseman pidätyssellissä, mihin sisältyi myös kuulusteluja. Poliisin toimeenpanemia pysäyttämisiä (normaalien puhallus- ym. ratsioiden lisäksi) erilaisten rikosepäilyjen vuoksi on ollut niin useita, että en viitsi yrittää edes laskea. En minä näitä kokemuksia minään elämänlaadun ja viihtyvyyden huippuhetkinä pitäisi.”
Uutisissa haastateltiin tässä yhtenä iltana nuorta miestä siitä, mitä nyt tuntuu kun Ateenassa sataa lunta. Kuulemma kylmyys oli ihan hirveää, mies kertoi saaneensa sen vuoksi jonkin taudin keuhkoihinsa ja koko ajan paleli. Kaverilla oli paksu hupullinen talvitakki, vetskari kokonaan auki ja huppu selässä. Hupun sisällä näkyi lunta saman verran kuin olkapäilläkin, mistä päätellen huppua ei ollut otettu päästä kuvausten vuoksi.
Tuon oli tarkoitus ilmaista, että olisi hyvä pohtia myös omaa osuuttaan ikävään tilanteeseensa. Onko se nyt ihan varmasti Poliisin syy että sinä olet päätynyt niin usein asioimaan heidän kanssaan? Sinä olet sentään kuski joka halveksii esivaltaa ja kuria, joka luonnehtii itseään elämäntapakaahariksi, ja joka ajaa tarkoituksella yli päiväsakkorajan, koska se tulee sinulle rikesakkoa halvemmaksi. Eikö tuolla asenteella ole jo etukäteen selvää, että Poliisi ”kontaktoi”? Heidän toimenkuvaansa kun kuuluu puuttu a juuri sellaisiin asioihin, joita sinä kerrot tekeväsi tarkoituksella.
Et ole tarkkaan kertonut mitkä puheesi johtivat sinut pidätysselliin ja kuulusteluihin, mutta todennäköisesti samanlaiset puheet mitä olet täälläkin puhunut, eli Poliisin johdon tappamiset, jäänmurtajien upottamiset, Eduskuntatalon räjäyttämiset ja vastaavat. Minusta yhteiskunnassa olisi jotain vikaa jos tuollaisia kirjoittelevan touhut eivät kiinnostaisi Poliisia ja Supoa.
Ymmärrän että Poliisin puutumiset touhuihisi ovat huonontaneet elämänlaatusi, mutta ymmärrätkö sinä puolestasi miksi he niihin touhuihisi puuttuivat? Huomasitko mitään yhteistä nimittäjää tapahtumille, jotka edelsivät niitä tilanteita jotka koit elämänlaatuasi heikentävinä? Jos et huomannut, niin voin kirjoittaa näytille muutamia sinun kirjoituksiasi aiheesta.
SO2001:n toiveet ovat toteutumassa!
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005067837.html
Euroopan unionin komissiossa on suunniteltu autoihin pakollista nopeudensäädintä, joka estäisi ainakin jatkuvan ylinopeuden ajamisen
SO2001: TeeCee toistelee aikojen kuluessa esittämiäni väitteitä niin usein ja niin uskollisen sanatarkasti, että mieleeni tulee erään tunnetun itävaltalais-saksalaisen korpraalin esittämä mielikuva ensimmäisen maailmansodan aikaisesta brittiläisestä sotapropagandasta.”
Väitteeni on, että monet mielipiteesi perustuvat ajatusharhoihin. Sellaisia väitteitä on turha esittää, ellei tiedä mitä tarkkaan ottaen olet sanonut. Jos en tiedä mitä olet sanonut, en voi verrata mielipiteitäsi sekä toisiinsa että tunnettuihin tosiasioihin, jolloin väitteeltäni putoaisi pohja.
Toistelu johtuu siitä, että et ota kantaa väitteisiini. Sinä joko vaikenet tai kiistät väitteeni antamatta objektiivisia perusteluita. Esimerkkinä vaikkapa mielipiteesi, että Poliisi on elämänlaatua ylivoimaisesti eniten huonontava tekijä yhteiskunnassa: toistelin tätä viisi vuotta ennen kuin lopulta kommentoit asiaa. Nyt kun lopulta selvisi, että oikeastaan Poliisi onkin vain SINUN elämänlaatuasi ylivoimaisesti eniten huonontava tekijä, minun ei tarvitse enää toistella sitä.
Nyt voidaan siirtyä keskustelemaan siitä, onko objektiivisesti ajatellen järkevää sanoa että Suomessa on ”aivan järkyttävän paljon liikaa” poliiseja sillä perusteella, että yhden henkilön mielestä poliisit ovat ylivoimaisesti eniten hänen elämänlaatuaan heikentävä tekijä. Jos esimerkiksi kleptomaani kokee että hänen elämänlatunsa kärsii eniten myymälöiden valvontakameroista ja vartijoista, niin onko se mielestäsi objektiivinen perustelu vaatimukselle vähentää koko maassa myymälöiden oikeutta valvoa varkauksia?
Kuten jo aikaisemmin olen kertonut, kopioin TeeCeen minulle viime elokuun alun jälkeen kirjoittamat viestit yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta pystyisin paremmin hahmottamaan, missä menee hänen ajattelunsa punainen lanka. Yksi sana näkyi teksteissä niin usein, että etsin ”Find-toiminnolla”, miten monesti tämä sana esiintyy. Se löytyy 326 kertaa.
Sana on ”harha” eri muodoissaan kuten harha, harhainen, harhaluulo, ajatusharha, harhaisuus, vainoharhaisuus jne. Tällä sanalla TeeCee on ilmaissut viimeisen puolen vuoden aikana yli 300 kertaa, millaisina hän pitää mielipiteitäni.
Lienee siis aika käsitellä, mitä me itse kukin ymmärrämme harhoilla.
Vastaus kysymykseen, mikä on totta ja mikä on harhaa, ei ole läheskään niin yksinkertainen kuin mitä moni ehkä ajattelee. Erilaisten harhojen vallassa toimivat niin yksilöt kuin yhteiskunnatkin. Jos valtioiden tasolta haetaan esimerkkejä, niin eivätkö natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olleet sellaisia.
Saksassa miljoonat ihmiset uskoivat, että on olemassa arjalainen rotu, jolla on oikeus hallita maailmaa, kunhan juutalais-bolsevistisen maailmansalaliitto ensiksi saadaan raivatuksi pois tieltä. Tuloksena oli kansanmurha ja maailmansota, jonka saksalaiset hävisivät.
Neuvostoliitossa puolestaan uskottiin Karl Marxin teoriaan historiallisesta kehityksestä, joka väistämättä johtaisi sosialismin kautta kommunistiseen ihanneyhteiskuntaan. Tätä teoriaa opetettiin kouluissa ja yliopistoissa. Kommunistista paratiisia odotettiin 70 vuotta, kunnes Neuvostoliitto ajautui taloudelliseen ja henkiseen vararikkoon, ja usko utopiaan hiipui.
Oliko natsiaate harhaa? Oliko kommunismi harhaa? Näihin aatteisiin uskoivat monet viisaatkin ihmiset.
Nyt on natsikortti ja kommunistikortti käytetty. Viimeksi mainitun nimissä voisi vielä mainita erilaisia kokeiluja mm. Kambodžassa ja Pohjois-Koreassa. Ovatko nämä olleet harhaa?
Entä tapaukset, joissa uskonnolla on merkittävä rooli valtion lainsäädännössä. Elääkö esimerkiksi Iranin islamilainen tasavalta harhan vallassa, kun sen perustuslaki pohjautuu erään miehen 1407 vuotta sitten enkeli Gabrielilta eräässä luolassa saamiin ilmoituksiin. Nykypäivänähän tuollaisten ilmoitusten saajat passitettaisiin hoitoon ja tapahtumat selitettäisiin hallusinaatioiksi.
Kysymyksiä harhoista on esitetty aivan viime aikoinakin, kun media on kertonut presidentti Trumpin puheista ja teoista. Jos suurvallan presidentti puhuu ”puuta heinää” ja toimii järjettömältä vaikuttavalla tavalla, voidaanko se katsoa osoitukseksi harhaisuudesta?
Kysymys siitä, mikä on totta ja mikä on harhaa, nousee esille myös täällä Suomessa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Joidenkin asioiden kohdalla ihmiset ovat jakautuneita eri leireihin, joissa mielipiteet ovat jyrkästi erilaisia, vaikka kaikki tekevät johtopäätöksensä samojen objektiivisesti todennettavien tosiasioiden perusteella. Suhtautuminen maahanmuuttoon on yksi asia, joka jakaa ihmisiä.
Jos on kaksi toisilleen täysin vastakkaista mielipidettä, eikö niistä toisen ole pakko olla enemmän tai vähemmän harhaa, jos toinen pystytään osoittamaan todeksi. Toisaalta kumpikin mielipide voi tietysti olla harhaa, jos totuus on jokin niistä poikkeava.
Siirryn nyt hieman toiseen asiaan. Nimittäin siihen, miten suhtaudun yhteiskuntaan ja sen lakeihin sekä niiden mukaan toimiviin virkamiehiin. Suhtautumiseni näihin asioihin ei ole täsmälleen sellainen kuin millaisena TeeCee sen haluaa esittää lainailemalla vanhoista päiväkirjoista kopioimiani kirjoituksia, joita olen erilaisiin blogeihin ja foorumeille lähetellyt. Päiväkirjaotteet eivät kerro koko totuutta. Ne esittävät yhden puolen asiasta.
Ihmiset kirjoittelevat päiväkirjojaan hyvin eri tavalla. Jotkut panevat muistiin vain joitakin tärkeimpiä tapahtumia, kun taas jotkut toiset kirjaavat ylös myös ajatuksiaan. Kun aloin kirjoittaa päiväkirjaa, merkinnät olivat hyvin pinnallisia. Saatoin kuitata päivän tapahtumat lauseella ”ei erikoista” tai ”olin koulussa”. Tällainen ei tietenkään paljoa kerro. Vasta myöhempinä vuosina aloin kirjoitella myös joitakin ajatuksiani. Koska olen kirjannut muistiin eri aikoina juuri sen hetkisiä tuntemuksiani, ne saattavat olla voimakkaitakin. Päiväkirja on ollut tavallaan paikka, jolle olen saanut purkaa asioita, jotka ovat vaivanneet. Päiväkirjalle on voinut vähän rähjätäkin. Sille on voinut esittää kärjekkäitäkin mielipiteitä, jollaisia ei voisi esittää kuin korkeintaan aivan lähimmille ihmisille, jotka ymmärtävät, mistä on kyse, ja että ”ei se nyt ehkä aivan tosissaan ole”.
Kukapa ihminen ei joskus olisi hermostunut tai harmistunut tai muulla tavalla pois tolaltaan jonkun asian takia. Tällaisen mielentilan vallassa voi olla itse kukin myös silloin, kun hän ajaa autoa. Työpaikalla on ollut hankalaa. Ihmissuhteissa on häiriöitä. Henkilökohtaiset asiat – mitä ne sitten ovatkin – vaivaavat. Syyt voivat olla mitä tahansa. Hermostunut olo saattaa tuntua ja näkyä ajotyylissäkin. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan kirjoittele tällaisia asioita päiväkirjoihinsa eivätkä ainakaan julkaise kirjoituksiaan. Minä sen sijaan olen joissakin tapauksissa niitä kirjoitellut ja kaiken lisäksi kirjoituksiani myöhemmin pannut julkisesti luettavaksi. Ja näistä kirjoituksista voi joku tehdä tietynlaisia johtopäätöksiä.
Haluan kiinnittää huomion muutamaan asiaan.
Ensinnäkin olen yleensä esittänyt edellä mainitut ”asiat” jossakin määrin liioittelevassa sävyssä. Siihen on ollut tietty syy. Olen nimittäin päiväkirjoja kirjoittaessani ajatellut, että ne tulevat olemaan eräänlainen henkinen testamentti ja todiste jälkipolville siitä, miten paljon olen kärsinyt eräiden minua ja sukuani kohdanneiden tapahtumien johdosta. Kun tavoite on ollut tällainen, on mahdollista, että olen tullut antaneeksi itsestäni kuvan sekaisempana ja hullumpana ja siten enemmän kärsineenä kuin mitä todellisuudessa olen ollut.
Tilanteissa, joissa olen kuvaillut autolla ajamiseni olleen pelkkää hermostunutta sekoilua, olen kuitenkin ollut päälle päin niin rauhallinen, että jos olisin pysähtynyt tien varteen juttelemaan jonkin tuttavani kanssa, hän ei olisi huomannut minussa mitään poikkeavaa. Ahdistus ja hermostuneisuus ovat ilmenneet ennen kaikkea sisäisesti tehden oloni epämukavaksi. Ulospäin ”tilani” on näkynyt korkeintaan satunnaisesti joinakin pieninä ajovirheinä tai epävarmuutena.
Uskon, että kenellä tahansa ihmisellä on vastaavat ”heikot hetkensä”, mutta useimmat ihmiset eivät analysoi niitä, eivätkä kirjoita niistä päiväkirjoihinsa eivätkä ainakaan julkaise tekstejä. Tietysti sekin voi kertoa tietynlaisesta ”hulluudesta”, että tällaisia asioita julkaisee kaiken kansan nähtäväksi. No, se jääköön lukijan pääteltäväksi.
Lopuksi asiasta toiseen. Nimimerkki Kumppani antoi edellä linkin Ilta-Sanomien uutiseen, jossa kerrotaan EU:n komission suunnittelevan autoihin ylinopeuden estäviä laitteita.
No, johan se sieltä tulee. Ensimmäisen tämän suuntaisen ehdotukseni olen esittänyt jo 1990-luvulla ennen kuin minulla oli internet-liittymä.
Sallittuna nopeuksia pitäisi mielestäni nostaa noin 20 kilometrillä tunnissa (joillakin tieosuuksilla enemmänkin), jos järjestelmä otetaan käyttöön. Toisaalta sitä voisi kehittää älykkääksi nopeudenrajoittimeksi, joka säätelisi maksiminopeutta tilanteeseen sopivaksi. Käsitteestä ”ylinopeus” voitaisiin samalla vähitellen luopua.
P.S. Tässä TeeCeen laariin lisää todisteita harhaisuudestani. Ehkä olen tämän tarinan jo joskus esittänyt. Tapahtuma-aika, jota ei tekstissä kerrota, on elokuu vuonna 1999. Kirjoitus on päiväkirjasta kopioitu mutta sensuroitu yleisöversio. Kirjoittaja ei ole todellinen nimeni vaan eräällä foorumilla käyttämäni nimimerkki.
http://www.hyodyllista.com/ajokortti-mukana-metsaessae-t123299
Ja tässä päiväkirjastani kopioitu lisäselostus, joka valottaa asiaa.
https://jpst.it/SE7N
SO2001:
Oliko natsiaate harhaa? Oliko kommunismi harhaa? Näihin aatteisiin uskoivat monet viisaatkin ihmiset.
Ei kyse ole siitä, ovatko olleet harhoja. Myönsikö niiden aatteisiinsa uskoneiden viisaiden joukosta kukaan koskaan, että olivat olleet täysin väärässä ideologiansa suhteen? Kyllä sellaisiakin löytyy, koska uskalsivat katsoa asioita eri vinkkelistä, uusin silmin. Sen takiakaan ei ole enää Natsi-Saksaa, eikä Neuvostoliittoa.
Miten viisas sinä olet?
...EU:n komission suunnittelevan autoihin ylinopeuden estäviä laitteita. No, johan se sieltä tulee. Ensimmäisen tämän suuntaisen ehdotukseni olen esittänyt jo 1990-luvulla ennen kuin minulla oli internet-liittymä.
Se tosin olisi aika lailla täysin sitä vastaan, mitä sinä täällä höpiset rajoitusvastaisuudesta ja miten se ahistaa (sinua). Tuollaiset järjestelmät ottaisivat sinulta aika lailla pois vapaasta valinnastasi, halusit tai et. Minä näen tuossa ristiriitaa omien puheittesi ja toiveesi välillä!
Sallittuna nopeuksia pitäisi mielestäni nostaa noin 20 kilometrillä tunnissa (joillakin tieosuuksilla enemmänkin), jos järjestelmä otetaan käyttöön.
Eli sinua ahistaa tämänhetkiset rajoitusnopeudet? No miksi juuri 20km/h nosto sitten, mikä muuttuisi? Mikä henkinen kynnys sinulla siinä kohtaa helpottaisi. Ja kuinka pitkään sitäkään?
Toisaalta sitä voisi kehittää älykkääksi nopeudenrajoittimeksi, joka säätelisi maksiminopeutta tilanteeseen sopivaksi.
Tuollaisesta käytetään muuten termiä tilannenopeus...
Autonomisia autoja, niitähän sinä tuolla tarkoitat - tulossa on nekin. Mutta kyseessä on vähän eri juttu kuin EU-esityksessä. Tuosta toiveestasi voisi johtaa kuitenkin että et halua ottaa itse vastuuta ajonopeudestasi kuitenkaan, tai edelleenkään? Tai et kykene siihen?
Käsitteestä ”ylinopeus” voitaisiin samalla vähitellen luopua.
Eikö sinusta ole merkillistä, että tuo kiusaa sinua sanana?
Niin, tulisiko tilalle rajoitusnopeus? Se on olemassa ja se olisi olemassa vaikka nostettaisiin +20km/h tikkarinopeuksia. Kattonopeus? Millä termillä kutsut ajoneuvon nopeutta, jonka nopeus ylittää nykyrajoitus+20km/h eli sinun uudet max.nopeutesi?
Nopeusrajoitus on liikennemerkillä määrätty ja sitä ei saa ylittää piste.
Kaikki ylitystoleranssit pitää poistaa.
Kaikkia asetettuja liikennemerkkejä pitää noudattaa vaikka ne yksilön mielestä olisi väärässä paikassa.
SO2001: ”Ehkä jatkan samalla linjalla kuin tähänkin asti muuttamatta sanaakaan siitä, mitä olen esittänyt.”
Etköhän sinä jatka samalla linjalla. Linjan muutos on kova henkinen ponnistus, koska alitajunta yrittää estellä sitä. Kova ponnistus vaatii vahvaa motiivia, motiivi tulee havainnosta että vanhassa linjassa on korjattavaa, ja se havainto syntyy kritiikistä, sisäisestä ja ulkoisesta. Kumpikaan ei ole oikein sinun juttusi, olet kertonut olevasi tyyppi joka ei kestä pienintäkään kritiikkiä ja joka mieltää lähes kaiken kritiikiksi. Sinulla on suojat ylhäällä kaiken aikaa, keskityt puolustamaan kantojasi kun niitä pitäisi koko ajan ITSE epäillä ja tarkistella myös onko muiden kritiikki aiheellista.
Yleisellä tasolla tajuat kritiikin jalostavan merkityksen oikein hyvin. Olet puhunut kuinka viralliset asenteet ovat luutuneet paikoilleen kun niitä ei kyseenalaisteta, ja olet sanonut että mitä ei kyseenalaisteta, se ei muutu eikä kehity. Sinun mukaasi mitään ei enää epäillä eikä kyseenalaisteta, mutta todellisuudessa kaikkea kyseenalaistetaan jatkuvasti joka puolella ympärilläsi todella paljon. Sinä et vain huomaa sitä, koska alitajuntasi suojelee ajatusharhojasi.
SO2001: ”Uskon nimittäin itse siihen täysin.
Tietenkin uskot omiin mielipiteisiisi täysin, miten muuten asia voisi olla? Kaikki uskovat luonnostaan omien mielipiteittensä oikeellisuuteen, juuri siksi omiin mielipiteisiin omista mielipiteistään ei pitäisi koskaan luottaa.
Sinä et muuten voi jatkaa sanaakaan muuttamatta ainakaan sen mielipiteesi kanssa, että poliisi on ylivoimaisesti eniten elämänlaatua heikentävä tekijä. Sinä ehdit jo muuttamaan puheitasi tarkentaessasi, että puhuitkin SINUN elämänlaadustasi. Se muutti sen asian josta olit puhumassa kun alun perin kerroit tuon mielipiteen. Tämä mielipiteesi oli perustelu toiselle mielipiteellesi siitä, että poliisivalvontaa on järkyttävän paljon liikaa.
Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vaatiminen on yksi keskeisiä aatteitasi, olet sanonut olevasi jopa yliherkkä tässä asiassa. Moni nimimerkki on sanonut haluavansa lisää poliiseja liikennettä valvomaan sillä perusteella, että se lisäisi liikenneturvallisuutta. Onko sinun mielestäsi oikeudenmukaista ja tasa-arvoista säädellä koko valtion poliisivalvonnan määrää yhden ihmisen fobioitten mukaan?
SO2001: ”Eli olen onnistunut aivopesemään ainakin itseni.”
Me kaikki olemme oman alitajuntamme aivopesemiä, joten itsensä aivopesu ei vielä sinällään ole onnistumista, se voi olla myös epäonnistumista. Onnistumista on se, jos saa aivopestyä itsensä haluamaan jotain mitä ei luonnostaan halua, mutta jota loogisen ajattelun ja parhaan satavilla olevan tiedon mukaan olisi hyvä haluta.
Kaikilla teoilla ja ajatuksilla on motiivi eli syy. Jos asiat saa tapahtua omalla painollaan, motivaation muodostaa alitajunta. Sen motiivin rakennusaineita ovat kaikenlaiset vietit, tunteet, tarve minimoida ajatustyö ja aiempien motiivien ja mielipiteiden suojelu muutoksilta. Syntyy niiden tuloksena mikä tahansa motiivi, niin se tuntuu meistä itsestämme ainoalta oikealta, koska tietoinen puolemme on syntynyt olemaan alitajuntamme aivopesemänä.
Tietoisten motiivien rakentelu puolestaan on lajillemme luonnotonta puuhaa. Alitajunnan suorittaman aivopesun vuoksi sille ei näy mitään luonnollista tarvetta, kun taas tarve olla sorkkimatta luonnostaan syntyneitä motiiveita on erittäin voimakas. Ja vaikka halu kyseenalaistaa omia ajatuksiaan olisikin niin voimakas että onnistuu löytämään itseltään motiiveja joita ei pidä toivottavina, luonto on rakentanut vielä yhden esteen: vanhasta motivaatiosta on hyvin vaikeaa päästä eroon. Se palaa pikkuhiljaa takaisin, jos aivopesua ei ole tehnyt oikein.
Minä lasken onnistumiseksi vasta sen jos onnistuu aivopesemään itselleen uusia, tietoisesti valittuja motiiveja.
En yritä arvailla, mitä nimimerkki TeeCee ajattelee, mutta yleisellä tasolla hänen kirjoituksensa heijastelevat arvomaailmaa, jossa pienilukuisen auktoriteettieliitin katsotaan edustavan korkeampaa viisautta kuin tavallisen kansan.
Joissakin asioissa voi toki olla niin, että kansan suuri enemmistö on väärässä ja asiantuntijat ovat oikeassa. Tästä ei kuitenkaan voi mielestäni tehdä johtopäätöstä, että tilanne olisi aina ja joka asiassa tämä. Ovathan auktoriteetit ja asiantuntijat kautta historian tehneet myös järjettömiä päätöksiä aiheuttaen kansoilleen kärsimystä. Milloin on saatu valtion talous romahtamaan, milloin on aloitettu häviöön tuomittu sota, milloin on vangittu ja surmattu ihmisiä yhteiskunnallisten kokeilujen nimissä. Auktoriteettien jälkeensä jättämä tie ei ole ollut aina kaunis.
Ajatellaanpa nyt vaikka jotakin nopeusrajoitusta jollakin tieosuudella. Eikö ihmisillä, jotka päivittäin vuosikymmenien ajan ajavat kyseistä tietä pitkin, ole aika hyvä näkemys siitä, millaisia vaaratekijöitä tiellä esiintyy, ja millainen nopeus on mihinkin olosuhteisiin ja keliin nähden sopiva. Auktoriteettiuskovaiset pitävät kuitenkin näiden tavallisten ihmisten näkemystä arvottomana. Heille korkeinta viisautta edustaa yksi henkilö, joka sadan kilometrin päässä kirjoituspöytänsä ääressä päättää, että tieosuudelle tulee hänen parhaimmaksi katsomansa nopeusrajoitus. Hän päättää nopeusrajoitusmerkkien paikat metrien tarkkuudella, vaikka tuskin on koskaan edes nähnyt kyseistä maantietä. Millä perusteella voidaan sanoa, että tämä kyseinen diplomi-insinööri tai mikä lieneekään tietää paremmin tieosuuden ominaisuudet kuin ihmiset, jotka ovat tuhansia kertoja ajaneet tietä pitkin kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Eivätkö nämä tavallista kansaa edustavat ihmiset ole parhaita asiantuntijoita.
Auktoriteettiuskovaisten on hyvin vaikea ellei mahdotonta myöntää, että auktoriteetit voisivat olla väärässä. Vaikka auktoriteettien toiminnassa osoittaisi selkeän virheen, auktoriteettiuskovaiset yrittävät epätoivoisesti todistaa, ettei kyseessä ole virhe, vaan olosuhteet ovat olleet sellaiset, että auktoriteetti on katsonut viisaimmaksi toimia niin kuin hän on toiminut. Tavallinen tyhmä kanssa vain ei tiedä eikä ymmärrä kaikkea, ja siksi auktoriteettien toimintaa saatetaan luulla virheelliseksi.
Erityisesti poliisin arvosteleminen herättää voimakkaita tunteita auktoriteettiuskovaisten keskuudessa. Onhan kyseessä melkein kuin heidän jumalansa pilkkaaminen.
Kun uutiset kertoivat Jokelan kouluampumisesta marraskuun 7. päivänä vuonna 2007, kirjoitin tavoistani poiketen asiasta kommentin Suomi24 foorumille. Arvostelin poliisin niukkasanaista tiedotuspolitiikkaa. Seuraavana aamuna kirjoitin uuden kommentin, jossa täydensin kirjoitustani. Kirjoitin vielä kolmannen ja neljännen ja viidennenkin kommentin sitä seuraavana päivänä. Osoittautui, että alkuperäinen arvosteluni – vaikka olinkin esittänyt sen propagandistisessa sävyssä – oli osunut täysin oikeaan. Muutkin olivat alkaneet arvostella poliisin epäonnistunutta tiedotusta. Yleisradion uutiset kertoivat lääkintäpäällikkö Hirvensalon sanoneen, että ”samat ongelmat vaivasivat jo Myyrmannin räjähdyksessä, eikä tilanteeseen ole sen jälkeen tullut parannusta”. Ja kuinka ollakaan, olin kirjoittanut samanlaista kritiikkiä jo Myyrmannin tapauksen yhteydessä.
Aika kitkerää oli poliisinystävien palaute, niin kuin voi arvata. Samanlainen ylimitoitettu poliisivoiman pullistelu ja show-meininki muuten on jatkunut myöhemminkin, esimerkiksi Sellon ampumistapauksen yhteydessä. Poliisin tiedotustilaisuudet toimittajien kameroiden rätistessä tuovat mieleen Janajevin juntan vastaavat tilaisuuden elokuussa 1991.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/5033578/jokelan-tapauksen-tiedotus
Jos vielä palataan tämän ketjun varsinaiseen aiheeseen eli liikenteeseen, olen useita kertoja eri yhteyksissä esittänyt, että jos ylinopeudet oikeasti olisi haluttu lopettaa, ne olisi jo lopetettu. Ensiksi olisi määrätty, etteivät autot saa kulkea tiettyä enimmäisnopeutta kovempaa. Sen jälkeen olisi viilattu tätä enimmäisnopeutta niin, että se on yhteneväinen tielle määrätyn nopeusrajoituksen kanssa.
Siitä, kun ihminen ensimmäisen kerran käveli kuun pinnalla, on kulunut jo yli 47 vuotta. Kyllä tänä aikana olisi varmasti jo keksitty keino, jolla saadaan autojen nopeudet halutuiksi. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan sen sijaan ero nopeusrajoitusten sallimien nopeuksien ja autojen huippunopeuksien välillä on vain kasvamistaan kasvanut. Kyllä tällaisen kehityksen on pakko olla tietoista ja tahallista.
Internetin ”quora” kysymyssivulla on esitetty kysymys, miksi autojen huippunopeus on monta kymmentä mailia tunnissa suurempi kuin korkeimmatkaan nopeusrajoitusten sallimat nopeudet amerikkalaisilla maanteillä. Vastauksissa perustellaan auton suurta tehoa ja huippunopeutta turvallisuudella. Eli kuskin pitää pystyä hallitsemaan autonsa tilanteessa kuin tilanteessa, ja teho on silloin paras turva. Esimerkkinä mainitaan moottoritielle ajaminen.
Liikkuuhan maanteillä sentään myös hitaasti kiihtyviä ja vaatimattoman huippunopeuden omaavia autoja, kuten esimerkiksi kuorma-autot ja erikoisautot ja muut tämän tyyppiset. Ovatko nämä muka maanteiden vaarallisimpia autoja siksi, etteivät ne kiihdy tarpeeksi nopeasti? Tuskinpa vain. Selitykset, joilla suuria tehoja ja korkeita huippunopeuksia perustellaan, ovat enemmän tai vähemmän keinotekoisia.
https://www.quora.com/Why-are-cars-made-to-go-significantly-faster-than-the-highest-national-speed-limit
SO2001:
En yritä arvailla, mitä nimimerkki TeeCee ajattelee, mutta yleisellä tasolla hänen kirjoituksensa heijastelevat arvomaailmaa, jossa pienilukuisen auktoriteettieliitin katsotaan edustavan korkeampaa viisautta kuin tavallisen kansan.
En voi yhtyä niin mitenkään käsitykseesi! En yritä arvailla mistä nuo muut kirjoituksesikin ovat heijastumia...
Auktoriteettiuskovaisten on hyvin vaikea ellei mahdotonta myöntää, että auktoriteetit voisivat olla väärässä..... Erityisesti poliisin arvosteleminen herättää voimakkaita tunteita auktoriteettiuskovaisten keskuudessa. Onhan kyseessä melkein kuin heidän jumalansa pilkkaaminen.
Jne.
Voi hyvät hyssykät sentään! Kenestä sinä kirjoitat edes?
...ero nopeusrajoitusten sallimien nopeuksien ja autojen huippunopeuksien välillä on vain kasvamistaan kasvanut. Kyllä tällaisen kehityksen on pakko olla tietoista ja tahallista.
Vai voisiko olla merkki siitä, ettei niitä teorioita, joita viljelet, ole käytännössä olemassa, ei toteuteta diktatuureissa, tai auktoriteettien toimesta siinä muodossa kuin väität! Demokratia oikeasti jyllääkin?
Auktoriteettien jälkeensä jättämä tie ei ole ollut aina kaunis.
Minusta alkaa tuntua siltä, että sinä vain haluat auktoriteetiksi auktoriteetin paikalle! Sinä hoidat hommat paremmin, sinulla on paras tieto. Sinulla on palava himo laittaa kuriin asioita, kuten sen, että autot eivät saa kulkea kuin säätämääsi maksiminopeutta (nykyrajoitus +20km/h), tehot on otettava pois autoista, poliisista tehdään ystävä ja vaikka mitä.
Nykyisissä nopeusrajoituksissa on se ongelma, että ne ovat liian jäykkiä ja olosuhteita huomioon ottamattomia. Yksinkertainen parannus voisi olla esimerkiksi se, liikennemerkkien yhteydessä olisi lisäkilpi, joka kertoisi milloin rajoitus on voimassa. Muuna aikana saisi ajaa suuremmalla nopeudella. Ei tämä tietenkään kaikkea ratkaisisi, mutta se olisi kuitenkin askel parempaan suuntaan.
Myös sellainen yleinen sääntö voisi olla olemassa, että vallitsevan nopeusrajoituksen saisi ylittää 20 kilometrillä tunnissa, kun auton kulkureitillä ei olisi ihmisiä eikä muuta liikennettä. Vastaan tulevan auton tai tien varressa kävelevien ihmisten kohdalla hidastettaisiin nopeus rajoituksen mukaiseksi, ja sen jälkeen kiihdytettäisiin taas sallittuun +20 km/h marginaaliin.
On olemassa paljon tieosuuksia, joilla jokin tietty nopeus - esimerkiksi 60 km/h - on perusteltu silloin, kun se on selkeistä syistä perusteltu. Alueella voi olla esimerkiksi teollisuuslaitoksia ja niistä johtuvaa tavara- ja työmatkaliikennettä. Tällöin on järkevää ajaa hitaammin. Mutta miksi hidasta nopeutta pitäisi ajaa myös niinä vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä, jolloin liikennettä on tuskin lainkaan. Eikö tällöin voisi ajaa kovempaa.
Joillekin säännöille voi olla sinänsä järkevä syy, joka motivoi ihmiset noudattamaan niitä. Mutta jos syy puuttuu, ainoaksi motiiviksi jää tottelemisen pakko. Sitä yritetään ylläpitää rangaistuksilla, "lakeja on noudatettava" -propagandalla ja pahimmillaan suoranaisilla turvallisuutta koskevilla valheilla tai puolitotuuksilla
Jalankulkijoita koskevat suojateiden liikennevalot ovat yksi "totella pitää" asia. Tuntuu typerältä seisoa tyhjän kadun ääressä odottamassa valon vaihtumista vihreäksi, vaikka suojatien voisi ylittää täysin turvallisesti. Ihmistä ei ole suunniteltu valo-ohjatuksi robotiksi, vaikka nykyinen yhteiskunta yrittää ihmisistä sellaisia tehdä. Mihin kaikkeen tottelevien ihmisten massoja aiotaan lopulta käyttää, se jää nähtäväksi. Tottelemalla sokeasti määräyksiä on saatu paljon pahaa aikaan, kuten historiasta tiedämme.
SO2001_
Ihmistä ei ole suunniteltu valo-ohjatuksi robotiksi, vaikka nykyinen yhteiskunta yrittää ihmisistä sellaisia tehdä. Mihin kaikkeen tottelevien ihmisten massoja aiotaan lopulta käyttää, se jää nähtäväksi.
Pidättelet varmaan jo hengitystäsi... Mikä osuus suomalaisista on jo altistunut ja uhriutunut tottelevien massaan?
Paljonko kapinallisia löytyy? Vaikka sellaisia, jotka eivät jää yöllä hiljaisimpaan aikaan odottamaan, että valo vaihtuu vihreäksi tyhjällä tiellä? Mitä heiltä on odotettavissa seuraavaksi askeleeksi?
Käytin edellisessä kirjoituksessani ilmaisua "valo-ohjatut robotit" tarkoittaen ihmisiä, jotka tottelevat liikennevaloja.
Japanilaiset, jotka rakentelevat ihmisten kaltaisia robotteja, ovat esimerkillisiä siinä, miten tunnollisesti he noudattavat ylhäältä päin tulevia käskyjä. He, jos ketkä, kuuluvat niihin ihmisiin, jotka eivät ylitä suojatietä punaisen valon palaessa. Olen todennut tämän itsekin seuratessani japanilaisia turisteja, jotka pienempinä tai suurempina ryhminä kävelevät Helsingin keskustan suunnasta Temppelinaukion kirkkoon. On melkein tehnyt mieli sanoa, että älkää nyt pingottako, siitä vaan yli, eihän autoja ole lähimaillakaan. En tietenkään ole mitään sanonut, korkeintaan näyttänyt huonoa esimerkkiä.
Japanilaisessa kulttuurissa ylhäältä päin tulevan käskyn totteleminen on kunnia-asia, ja jos tottelemisessa epäonnistutaan ja petetään käskyn antajan luottamus, tehdään ääritapauksessa itsemurha, harakiri, jotta kunnia palautuisi.
Tuollainen ajattelutapa on tietenkin niin vastakkaista omalle ajattelutavalleni kuin vain voi olla. Minun mielestäni jonkun typeryksen antamien typerien käskyjen totteleminen aina kuolemaan asti, kuten sodassa tapahtuu, ei ole kunniallista vaan pelkästään typerää.
Japan Today -nettijulkaisu kertoo artikkelissa "Why do Japanese people obey traffic laws? Chinese students give their opinion" kiinalaisten opiskelijoiden ihmetelleen, miten kuuliaisesti japanilaiset noudattavat liikennesääntöjä.
"...the Chinese school children were even more shocked to see how Japanese people followed traffic laws so faithfully. Even when there were no cars present, pedestrians remained in their proper place at the edge of the sidewalk and waited for their light to turn green."
Miten tällainen kansanluonne on saavutettu?
Minun pitäisi tuntea paremmin Japanin historiaa ja uskontoja ja filosofioita pystyäkseni vastaamaan kysymykseen. Onko kyse siitä, että Japani on asukasmääräänsä nähden pieni alue, jossa on ollut pakko elää yhteisöllisesti, jotta luonnonvarat riittäisivät kaikille. Vai ovatko tietynlaiseksi kehittynyt kulttuuri ja omaksuttu uskontoko selittäviä tekijöitä.
Yksi japanilaisiin liittyvä seikka on se, että he ovat tilastojen mukaan hyvin älykkäitä. Maan asukkaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä (IQ 105) kuuluu maailman kärkeen yhdessä korealaisten, kiinalaisten ja singaporelaisten kanssa. Ja eivätkös korealaiset ole kehittäneet tottelemisesta suoranaista taidetta ainakin maan pohjoisosassa. Ja Singaporekin tunnetaan tiukoista säännöistään ja niiden pikkutarkasta noudattamisesta. Myös Hong Kong on järjestyksen kaupunki, jossa mielenosoituksetkin järjestetään tiukan koodin mukaisesti. Sen sijaan maissa, joissa asukkaiden keskimääräinen älykkyys on alhaisempi, eletään vähemmän kurinalaisesti. Vallitsee "hällä-väliä" -meininki, ja yleinen elintaso on alhaisempi.
Internetissä kiertää video, jossa verrataan japanilaisella metroasemalla tapahtuvaa junan pysähtymistä ja matkustajien vaihtumista meksikolaisella metroasemalla tapahtuvaan. Kun juna pysähtyy, japanilaiset odottavat jonossa seisten matkustajien poistumista vaunusta. Vasta sen jälkeen he menevät jonossa vaunuun. Jonon viimeinen ei enää mahdu kyytiin, ja hän joutuu odottamaan seuraavaa junaa. Meksikolaiset sen sijaan eivät odota matkustajien poistumista vaan alkavat tunkeutua vaunuun kovasti mölisten “minä ensiksi” -periaatteella. Junan pysähtymiseen ja matkustajien “vaihtumiseen” menee kauemmin. Japanilaiset ajattelevat yhteisöllisesti kuten muurahaiset, että yhteisön etu on lopulta yksilöidenkin etu. Meksikolaiset (IQ 88) ajattelevat yksilöllisesti jokainen ennen kaikkea omasta edustaan huolehtien.
Pitäisikö tästä kaikesta tehdä yksinkertainen johtopäätös, että älykkyys ratkaisee, ja siihen liittyvä tapa tapa toimia yhteistä etua ajatellen on järkevämpää ja tehokkaampaa kuin yksilöllinen sooloilu jokaisen oman mielipiteen ja halun mukaan.
Nimimerkki TeeCee on kirjoittamansa tekstin perusteella selkeästi älykkäämpi kuin minä. Ja kuinka ollakaan, hän edustaa japanilais-tyyppistä tottelemisen eikä kyselemisen ideologiaa. Minä tyhmempänä ihmisenä edustan “jokainen tietää itse parhaiten” -ideologiaa, josta parhaimmat esimerkit löytyvät kenties joistakin köyhistä ja takapajuisista slummeista.
Muistettakoon nyt kuitenkin historiasta myös se, että älykkyys ja tottelevaisuus on johtanut huonoihinkin seurauksiin. Toinen maailmansota lienee hyvä esimerkki. Älykkäät ihmiset tottelivat kyselemättä ja vastaan panematta, ja seurauksena oli kymmenien miljoonien ihmisten hengen vaatinut katastrofi. Ei ole mahdottomuus, etteikö jotakin saman tyyppistä nähtäisi vielä tulevaisuudessakin. Pohjoiskorealaiset tottelevat, ja heillä on ydinpommeja. Yhdysvallat on luvannut iskeä täysillä takaisin, jos tarve vaatii. Tulemmeko näkemään miljoonien ihmisten kuolevan taas kerran tottelemisen takia.
Tyhmänä ihmisenä ajattelen niin, että totteleminen ja sääntöjen noudattaminen on tiettyyn pisteeseen asti sekä yksilön että yhteiskunnan edun kannalta järkevää ja tarkoituksenmukaista. Mutta totteleminen yli tämän “tietyn pisteen” kääntyykin alkuperäistä tarkoitustaan vastaan ja alkaa heikentää yksilön ja yhteisön toimintaa ja ihmisten hyvinvointia.
Ihmiset eivät kuitenkaan ole valo-ohjattuja robotteja, vaikka japanilaisen esimerkin perusteella siltä joskus tuntuisikin.
https://www.japantoday.com/category/lifestyle/view/why-do-japanese-people-obey-traffic-laws-chinese-students-give-their-opinion
SO2001: " Tottelemalla sokeasti määräyksiä on saatu paljon pahaa aikaan, kuten historiasta tiedämme."
Tämän kun pitäisi kai edelleenkin olla liikennekeskustelua, niin mitähän kamalaa tapahtuisi, jos ihmiset noudattaisivat paremmin liikennesääntöjä?
SO2001: "Tulemmeko näkemään miljoonien ihmisten kuolevan taas kerran tottelemisen takia."
Voi olla, mutta todennäköisemmin tulemme edelleenkin näkemään miljoonien ihmisten kuolevan liikenteessä sen takia, että he eivät noudata määräyksiä. Ja sinä kerskut sillä, että näytät siihen oikein esimerkkiä.
TeeCee: nopeusrajoitusten rikkominen on ainakin minun mielestäni turhan pieni asia korjattavaksi omana kokonaisuutenaan, samalla vaivalla menisi muutkin tahalliset liikennerikokset.
Erään tutkimuksen mukaan osuus yli kymmenen kilometriä tunnissa ylinopeutta ajavien osuus “kahdeksankympin” tiellä on kesäaikaan kuusitoista prosenttia. Se on samaa luokkaa kuin yhden suurehkon poliittisen puolueen ääniosuus. Ei ole siis kyse mistään vähäisestä ihmisjoukosta.
TeeCee: Aivan, kyse ei tosiaankaan ole vain muutamasta piittaamattomasta liikennerikollisesta, vaan suuresta joukosta rikollisia,
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen tämän päivän Helsingin Sanomissa: kuinka moni meistä pientä ylinopeutta joskus ajavista oikeasti tuntee itsensä rikolliseksi?
Minä tunnen olevani rikollinen kun ajan ylinopeutta on se ylinopeus pieni tai iso.
SO2001:
Erään tutkimuksen mukaan osuus yli kymmenen kilometriä tunnissa ylinopeutta ajavien osuus “kahdeksankympin” tiellä on kesäaikaan kuusitoista prosenttia. Se on samaa luokkaa kuin yhden suurehkon poliittisen puolueen ääniosuus. Ei ole siis kyse mistään vähäisestä ihmisjoukosta.
Onko se sinusta hyvä vai huonoa asia? Sinä olit huolissasi siitä, että Suomi on menossa diktatuuriin ja on jo poliisivaltio! Ja kaikki vain siksi, että sinä säikyt poliiseja, vaikka yrität olla rebeliä.
Mistä sekin kertoo, että sinun pitää mennä aina Japaniin asti hakemaan tukea väitteillesi ja kauas historiaan?
Nimimerkki TeeCee... edustaa japanilais-tyyppistä tottelemisen eikä kyselemisen ideologiaa. Minä... edustan “jokainen tietää itse parhaiten” -ideologiaa, josta parhaimmat esimerkit löytyvät kenties joistakin köyhistä ja takapajuisista slummeista.
Em. lisäksi siis slummeihinkin asti pitää mennä, voi herranjestas sentään. Mutta höpöhöpöä yhtä kaikki. Mitenköhän esimerkkisi slummeista vertautuisivat liikennesääntöjen noudattamiseen länsimaissa... Etkä sinä niissä haluaisi oikeasti edes asua! Osaat varmasti nauttia myös järjestäytyneen ja toimivan yhteiskunnan suomista eduistakin. Ainakin silloin kun sinulle on siitä etua - omasta mielestäsi.
Et tasan tarkkaan osaa pistää edes Pohjoismaita järjestykseen tottelevaisuusideologiasi perusteella! Kaikissa niissä on ihan normaalit järjestäytyneeseen yhteiskuntaan liittyvät lait ja säännöt. Ml. liikennesäännöt.
Pistäpäs malliksi Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti järjestykseen sen mukaan, miten niissä ollaan noudattamatta liikennesääntöjä. Toisen "paremmuusjärjestyksen" voisit muodostaa siitä, mikä on eniten poliisivaltio mielestäsi. Perustelut olisivat bonusta. Älä mene kiltti natsisaksaan, slummeihin tai muihin hömppiin vertauksissa. Ne eivät toimi!
Quu:
Minä tunnen olevani rikollinen kun ajan ylinopeutta on se ylinopeus pieni tai iso.
Voi sentään. Vaan eipä kait se haittaa, vaikka ehkä olisi parempiakin, tai kuvaavampia sanontoja kuten sinulla on huono omatunto tms.
Mutta hei, tuokin vaihtoehto sisältyy ratkaisuun, joka löytyy SO2001:ltä! Sehän on suoraan ideologiasta, joka oli nimeltään jokainen tietää itse parhaiten!.
Jos jätetään yhteiskunnalliset ja psykologiset pohdiskelut vähäksi aikaa syrjään ja keskitytään otsikkoon ”millaisia pitäisi liikennesääntöjen olla”, niin mitä vastaan.
Nykyiset liikennesäännöt kelpaavat pääsääntöisesti minulle. Ne ovat hioutuneet nykyiseen muotoonsa yli sadan vuoden aikana, ja niihin on totuttu. Vaikka säännöissä onkin pieniä eroja eri maiden välillä, ne ovat kuitenkin niin paljon samanlaisia, että jos ajaa autolla suomalaisessa liikenteessä, osaa ajaa autolla muidenkin maiden liikenteessä. Pienet erilaisuudet oppii nopeasti.
Suomalaisessa ja eurooppalaisessa käytännössä on mielestäni jopa jotain parempaa kuin esimerkiksi amerikkalaisessa. Yhdysvalloissahan taajama-alueella ajaminen pelkkää loputonta stop-and-go:ta, kun lähes jokaisessa risteyksessä on pakollista pysähtymistä vaativa liikennemerkki. Autojen jarrut todennäköisesti kuluvat enemmän kuin Euroopassa. Tähän asiaan liittyen olin vähällä saada sakon, kun ajoin parkkipaikalta tulevalta tieltä isommalle tielle pysähtymättä. Takanani parkkipaikalla päivysti poliisiauto, eikä edes se saanut minua reagoimaan liikennemerkkiin. Ajoin vanhasta tottumuksesta niin kuin Suomessa ja Euroopassa ajetaan. Täällä kyllä reagoin Stop-merkkeihin, mutta kun niitä on joka paikassa, ne ikään kuin menettävät merkityksensä. Eihän jokaiseen metsän puuhunkaan kiinnitä huomiota, vaikka yksinäisen puun jossakin pellon laidassa huomaisikin. Poliisit lähtivät perään ja pysäyttivät minut vajaan kilometrin päässä. Onneksi selvisin huomautuksella. Merkillä oli merkitys.
Jos kiinnostaa, tässä rikospaikka. Ja tässä huomautuspaikka.
Pientä hiomista nykyisissä liikennesäännöissä ja liikennejärjestelyissä voisi tietysti olla, koska mikäpä olisi täydellistä. Olen esimerkiksi joskus ehdottanut (ja tehnyt asiasta selventäviä piirroksia), että väistämisvelvollisuutta osoittavien liikennemerkkien (V-asennossa olevat kärkikolmiot) varret maalattaisiin raidallisiksi. Nykyisin voi olla hyvin vaikea nähdä, tuleeko oikealta saapuva auto kolmion takaa vai ei. Liikennemerkistä ei näy kuin pieni pellinreuna, kun sitä katsoo sivulta päin. Jos liikennemerkin varsi olisi raidallinen, sen näkisi jo kaukaa myös sivulta päin. Myös vahingossa merkin ohi ajanut voisi nähdä peilistä olevansa kärkikolmion takana.
Tietysti voidaan ajatella, että kun joutuu tihruamaan lähes näkymätöntä liikennemerkkiä, säilyy epätietoisuus, kuka risteyksessä väistää ja ketä, ja tällöin risteykseen ajetaan hitaammin ja varovaisemmin. Eli liikenneturvallisuus paranee. Tällainen paradoksihan on olemassa. Vaarallinen ympäristö voi saada ihmiset käyttäytymään varovaisemmin, jolloin se onkin itse asiassa turvallisempi ympäristö. En tiedä, onko tällainen ajattelu syynä siihen, että risteyksiin rakennetaan erilaisia näköesteitä kuten meluvalleja ja istutuksia ja kaiteita ja mitä vain keksitään, jotta väistämisvelvollisena tielle ajava ei näkisi saapuvia autoja ennen kuin viime tipassa. Kyllähän tällainen tietysti saa aikaa tiettyä varovaisuutta.
Nykyisissä liikennepolitiikassa koen epäkohdaksi turhan yksityiskohtaisen sääntelyn (kuten ne mainitsemani 18 ajokorttiluokkaa) sekä nopeusrajoituspolitiikan kokonaisuudessaan.
En vaadi, että maanteillä pitäisi saada ajaa miten kovaa tahansa. Hyväksyn nopeuksien rajoittamisen periaatteellisella tasolla, mutta kritisoin sitä, miten tämä on nykyisin toteutettu. Minusta on järjetöntä, että autot kulkevat yhä vain kovempaa, ja lehtien liikennetoimittajat hehkuttavat, miten kovaa ne kulkevatkaan, ja media yhtenä torvena ihailee autojen nopeutta ja voimaa – ja samaan aikaan maanteillä saa ajaa aina vain hitaammin ja hitaammin niin että tällä menolla liikkuminen pysähtyy lopulta kokonaan. Aina kun on totuttu hitaampaan vauhtiin, mietitään, pitäisiköhän rajoituksia taas kiristää.
Ero autojen suorituskyvyn ja ajo-ominaisuuksien ja sallittujen nopeuksien välillä kasvaa aina vain suuremmaksi. Nopeusrajoitusten noudattamisesta tulee yhä vaikeampaa, ja autoilijat sortuvat ajamaan ylinopeutta. Ja tästä media on puolestaan tehnyt suuren ja rahakkaan shown. Lööpeissä hehkutetaan, kuka julkkis milloinkin on kärähtänyt ylinopeudesta, ja kuinka mielettömän suuria sakkoja kenellekin ”isokenkäiselle” on kirjoitettu.
Ja bonuksena tälle kaikelle hulluudelle ovat median herkuttelujutut ja videot maanteiden hurjista takaa-ajoista, joissa poliisi pääsee mässäämään etuoikeuksillaan ja vallallaan sivullisten elämästä ja terveydestä välittämättä. Pari päivää sitten lehdessä oli uutinen, jossa kerrottiin pitkään jatkuneesta takaa-ajosta, jonka loppuvaiheessa motoristi oli jatkanut pakoaan juosten. En lue tällaisia sairaita uutisia, mutta silmiini osuivat kuitenkin poliisin sanat, että takaa-ajot on vietävä loppuun, jotta poliisin uskottavuus säilyisi.
Uskottavuus säilyy, mutta millainen uskottavuus, se on toinen juttu. Kuinka paljon kärsimystä maailmassa onkaan jouduttu kokemaan sen vuoksi, että miehinen kunnia ja uskottavuus säilyisivät. On aloitettu sotia ja jatkettu niitä niin kauan kuin viimeisetkin siviilit on teurastettu. Pääasia, että uskottavuus on säilynyt.
Huolimatta siitä, että elämme modernissa yhteiskunnassa, väkivaltakoneiston ajattelu edustaa kivikautta.
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ruotsissa-kohu-poliisin-toimista-motoristi-halvaantui-200-km-h-takaa-ajossa/2182046
Takaa-ajouutisia löytyy Googlen avulla sivukaupalla, joten kyse ei ole mistään vähäisestä viihteestä. Jos autoissa olisi nopeudenrajoittimet ja poliisilla kauko-ohjain auton sammuttamiseksi, takaa-ajoja ei tarvittaisi. Mutta mitä yhtä sairasta ja yhtä vastenmielistä viihdettä poliisit ja suuri yleisö niiden tilalla keksisivät. Siinäpä kysymys.
SO2001: ”Tällainen jaaritteluni ei ehkä juuri ketään kiinnosta, mutta naputtelinpahan nyt kuitenkin aikani kuluksi muutaman rivin siitä, miten yleensä päädyin nykyisiin yhteiskunnallisiin ajatuksiini.”
Olet tosiaan naputellut ”muutaman” rivin siitä aiheesta, mutta kirjoituksiltasi puuttuu uskottavuus jos jätät ”virallisesta” versiosta pois aiempia puheitasi. Jos et kerro mitä ADHD tai kapinasi esivaltaa ja kuria vastaan on vaikuttanut yhteiskunnallisiin mielipiteisiisi, niin joko valehtelet tarkoituksella tai sinulla on ajatusharha, joka estää sinua tiedostamasta aiemmin kertomien syiden vaikutuksista.
SO2001: ” Lienee siis aika käsitellä, mitä me itse kukin ymmärrämme harhoilla.”
Minä olen tarkoittanut ajatusharhaa. Wikipedia: ”Harhaluulo eli ajatusharha (deluusio) on todellisuutta koskeva käsitys tai ajatus, jota henkilö pitää totena, vaikka se on todistettavasti epätosi. Ajatusharha perustuu henkilön virhepäätelmiin, eikä sitä voida horjuttaa järkiperusteilla.” Pelkkä harha on laajempi käsite, josta ajatusharha eli harhaluulo on osa.
SO2001: ”Kuten jo aikaisemmin olen kertonut, kopioin TeeCeen minulle viime elokuun alun jälkeen kirjoittamat viestit yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta pystyisin paremmin hahmottamaan, missä menee hänen ajattelunsa punainen lanka. Yksi sana näkyi teksteissä niin usein, että etsin ”Find-toiminnolla”, miten monesti tämä sana esiintyy. Se löytyy 326 kertaa.
Kävin katsomassa sitä kokoelmaa ja huomasin, että sinulla oli käynyt kopioidessa joku kämmi, samoja kommentteja oli moneen kertaan. Pistokokeiden perusteella näyttää siltä, että ainakin viimeisen kolmanneksen kommentit ovat tulleet neljään kertaan.