Sakotusraja on asiallinen mutta nopeusrajoitukset liian alhaisia
Jälleen käydään keskustelua, mikä olisi sopiva ylinopeuden raja sakotukselle. Itse olen sitä mieltä, että pienet ylinopeudet eivät ole vaaraksi liikenteessä eikä poliisin resursseja pidä tuhlata pienten ylinopeuksien valvontaan saati niistä sakottamiseen. Poliisin tulee keskittää valvonta hurjastelijoihin, rattijuoppoihin ja muihin selvästi rikollisiin tekoihin.
Autoliitolla on järkevä kanta. Nykyinen sakotusraja on asiallinen. Tätä on puolustettu julkisuudessa poliisinkin taholta.
Pääsyy lievällä ylinopeudella ajamiseen ovat kohtuuttoman alhaiset nopeusrajoitukset useimmilla Suomen teillä. Ehdotan että ensinnäkin turhat ja vanhentuneet talvirajoitukset pitää poistaa Suomen teiltä. Ohituskaistateille rajoitukseksi 110, useimmille nyt 80 valta- ja kantateille 100 sekä moottoriteille 130-140. Uusien autojen kehittynyt turvallisuustekniikka antaa tähän hyvän mahdollisuuden. Samoin vertailu Euroopan muiden maiden nopeusrajoituksiin tukee sitä, että Suomen rajoitustasoa voidaan nostaa.
Sori vaan, kyllä Suomen teiden huononkunnon takia pitää nopeuksia (on jo tehty moottoritieosuuksillakin) laskea eikä nostaa. Urat sade tekee yli 80 km/h monelle autolle ja kuljettajalle liikkumisen vaaralliseksi myös meitä kohtaan jotka hallitsemme auton (mielestämme hyvin)
Toisaalta kun turvallisuus lisääntyy ja onnettomuusluvut alenee autojen kehittyessä, pitääkö hyöty mitata pois nopeuksia nostamalla?
Suomen valta- ja kantatiet ovat pääasiassa hyvässä kunnossa. Ymmärrän, että jonkin erittäin huonokuntoisen osuuden rajoitusta lasketaan tilapäisesti, kunnes tie on päällystetty uudelleen. Tällainen osuus löytyy esim. 4-tieltä Hartolan seutuvilta. Liikenneviraston mukaan nopeus nostetaan aiempaan satasen heti, kun tie on päällystetty uudelleen.
Moottoriteiden päällysteet ovat kaikkialla niin hyvässä kunnossa, ettei ole mitään syytä alentaa 120 rajoituksia. Pikemminkin, kuten esitin, rajoitukset saisi heti nostaa pysyvästi tasolle 130 tai 140, riippuen moottoritieosuudesta.
Erittäin valitettavaa on, että kaupunkien sisääntulomoottoriteillä on liian alhaiset rajoitukset. Pahin esimerkki on paikoitellen 8-kaistainen Länsiväylä, jossa Tapiolasta Suomenojalle on täysin käsittämätön 80, jota tuskin kukaan noudattaa. Toinen esimerkki on Tuusulanväylän 100 KehäIII:ta eteenpäin, kun rajoitus ennen oli ymmärrettävä 120.
Jos tie on hieman urainen tai sataa kovasti vettä, pitää kuljettajan osata itse hiljentää nopeutta suurimmasta sallitusta.
Uusien autojen myötä turvallisuus paranee erittäin merkittävästi. Tämän takia nopeusrajoituksia voidaan hyvin nostaa esittämälläni tavoin turvallisuuden yhtään heikkenemättä.
Hieno asia on hallituksen lupaamaa huomattava tierahojen lisäys, joten ensi vuodesta lähtien uria tai heikkoa asfalttia ei kohta enää näy juuri missään Suomen valta- ja kantateillä, jos kaikki hyvin menee! Samoin autoveron alennus, joka tukee uusien autojen hankintaa kuten myös romutuspalkkio ovat erinomaisia asioita.
"Suomen valta- ja kantatiet ovat pääasiassa hyvässä kunnossa."
Juupa juu, paikka paikanpäällä.
"Erittäin valitettavaa on, että kaupunkien sisääntulomoottoriteillä on liian alhaiset rajoitukset."
Tuusulantiellä laskettiin nopeuksia liikennemäärien ja jatkuvien peräänajojen takia. Myös melu otettiin huomioon.
Lahdentien nopeus tullaan laskemaan lähivuosina Järvenpäästä lähtien samasta syystä.
"Jos tie on hieman urainen tai sataa kovasti vettä, pitää kuljettajan osata itse hiljentää nopeutta suurimmasta sallitusta."
Niin pitäisi, vaan kun ei Suomalainen sitä ymmärrä.
"Hieno asia on hallituksen lupaamaa huomattava tierahojen lisäys,"
Hyvä jos kunto saadaan pysymään edes nykyisellä tasolla.
"Samoin autoveron alennus,"
Huimat 200-300 € vuodessa lisää liikenneturvallisuutta?? Romutuspalkkion tasoisella autolla ajavalla on pitkä taival niin hyvään autoon että sen takia voitaisiin nopeusrajoituksia nostaa.
Nimimerkki Jaakko on mitä ilmeisimmin henkilöautoilun vastustaja ja suhtautuu negatiivisesti kaikkiin sujuvaa ja turvallista liikennettä edistäviin asioihin. Tuulilasin palstoilla esiintyy nimimerkki "Eki", jolla on samanlainen asenne. Käsittääkseni olette pientä vähemmistöryhmää. Valtaosa Suomen kolmesta miljoonasta autoilijasta suhtautuu henkilöautojen sujuvaan liikkumiseen positiivisesti.
Itse ajoin tänä keväänä 1500 kilometrin kierroksen nelostietä, kasitietä ja pienempiä kantateitä eikä huonoa päällystettä ollut kuin mainitsemassani Hartolan kohdassa- Liikennevirasto on hoitanut työnsä hyvin, vaikka tierahoista on puutetta. Pari kesää sitten kävin Lapissa eikä huonoa tietä valta- ja kantateiltä juuri löytynyt.
Mihin perustuu väite että Lahdentien nopeutta laskettaisiin järjenvastaisesti 100:een? Uskon että liikenneministeriöllä ja liikennevirastolla on sen verran järkeä, että näin ei tulla tekemään. Pikemminkin tuolle osuudelle sopisi 140.
Mitä nuo Tuusulantien jatkuvat peräänajot ovat? Todisteita!
Miten suomalainen autoilija poikkeaa esim. saksalaisesta tai ranskalaisesta autoilijasta vesisateella? Olemme ihan samanlaisia ihmisiä ja liikennekäyttäytyminen on samanlainen.
Kun hallituksen lupaama 600 miljoonaa kohdistetaan olennaisiin korjattaviin kohtiin, ainakin valta- ja kantatieverkon kunto paranee nykyisestään, jopa osin huipputasolle!
Autoveron alennus on hyvä askel oikeaan suuntaan. Itse olisin poistanut koko autoveron kerralla. Romutuspalkkio on myös hyvä asia.
Nopeusrajoitusten nosto on perusteltua sen takia, että yhteiskunta säästää helposti puoli miljardia vuodessa ajoaikojen säästöllä eikä turvallisuus huonone yhtään, koska nostetuilla nopeuksilla niiden noudattaminenkin tulee mielekkääksi jolloin keskittyminen turvalliseen ajamiseen paranee, kun ei tarvitse koko ajan vilkuilla nopeusmittaria.
Vertailu muuhun Eurooppaan tulee korkeampia rajoituksia myös Suomeen. Ja ainutlaatuinen ja turha talvirajoitussysteemi pitää heti lopettaa Suomesta - eihän sitä ole Ruotsissa eikä Norjassakaan.
Ruotsi:110 km/h on pääasiallinen moottoritierajoitus.
120 km/h on korkeampi moottoritierajoitus, joka on verraten harvinainen ja tarkoitettu vain turvallisille ja vähän liikennöidyille moottoriteille.
Ruotsissa on suunniteltu, että 50, 70 ja 90 km/h rajoituksista luovuttaisiin kokonaan. Uudeksi perusnopeudeksi määrättäisiin 40 km/h taajamassa ja 60 km/h taajaman ulkopuolella.
Kannatetaan samaa Suomeen.
Ajan vuosittain n.30000 km
Miksi ottaa vertailukohdaksi Ruotsi? Jos Ruotsissa on Jaakon mukaan suunnitelmissa nykyistäkin tiukemmat rajoitukset, saanen kysyä mihin tämä mielestäni järjenvastainen tieto perustuu? On niin itsestään selvää, että jos autoilu kielletään kokonaan (nopeusrajoitukset nollaan), niin ei tapahdu onnettomuuksiakaan. Kukaan järkevä ihminen ei tätä onneksi Suomessakaan halua.
Olen varma siitä että valtaenemmistö suomalaisista 3 miljoonasta autolla ajavasta näkisi myönteisenä asiana, jos nopeusrajoituksia nostettaisiin aiemmassa viestissäni kuvatulla tavoin. Kaikenlainen kieltojen ja rajoitusten tie on käyty ajat sitten loppuun Suomessa. Tämä koskee monia muitakin alueita, kuin liikennepolitiikka. Yksi muu liiallisesti kieltoihin perustuva alue on Suomen alkoholipolitiikka.
Nopeuksien ylitys Suomen teillä johtuu pääasiassa siitä, että rajoitukset on asetettu teihin verrattuna liian alhaisiksi. Liian alhaisten rajoitusten noudattaminen on epämielekästä eikä epämielekäs, nynnäävä ajo ei lisää turvallisuutta. Uudempien autojen turvallisuus sallisi nostaa rajoituksia Suomen teillä paljon enemmänkin, kuin mitä olen esittänyt ilman että turvallisuus heikkenee.
Keino tähän on nostaa Suomen rajoituksia joko kaikilla teillä 10 km/h tai sitten valikoivasti, kuten aiemmassa viestissä kirjoitin (tämä on viisaampi tapa).
Tasapuolisuuden ja oikean informaation takia lisään tähän joukon muita maita ja niissä voimassa olevat rajoitukset moottoriteillä:
Alankomaat 130
Itävalta 130
Kreikka 130
Liettua 130
Puola 140
Ranska 130
Saksa puolella moottoriteistä vapaa nopeus!
Slovakia 130
Slovenia 130
Pääsääntöisesti mainituissa maissa muilla pääteillä on rajoitus 100.
Lähde Vikipedia.
Mitä tulee sakotuskynnykseen Suomessa, uutinen tänään kertoo että uusi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ei halua että sakotusrajaa alennetaan. Järkipuhetta.
"Vertailu muuhun Eurooppaan tulee korkeampia rajoituksia myös Suomeen. Ja ainutlaatuinen ja turha talvirajoitussysteemi pitää heti lopettaa Suomesta – eihän sitä ole Ruotsissa eikä Norjassakaan."
Itse vedit keskusteluun Ruotsin, kuten huomaat, sillä on melkein meidän talvinopeusrajoitukset ympäri vuoden ja taatusti turvallisempi autokanta. Höpistään tässä mitä huvitta, mutta nopeusrajoituksia ei tulla nostamaan meillä eikä muuallakkan se on varma. Liikennetiheyden kasvaessa nopeudet tulee rajoittumaan luonnostaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nopeusrajoitus
Minäkin haluaisin ajaa lujaa, mutta en luota kanssa-autoilijoihin onko heidän kalusto ja pää siinä kunnossa etteivät he aja minun päälle.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T197.pdf
Niin, kyllähän tuota rajoitusten nostoa voisi varmasti ainakin osalla tiestöä pohtia, jolloin varmasti rajoitusten noudattaminen olisi mielekkäämpää. Mielestäni myöskään sakotusrajaa ei tulisi nykyisestä laskea, vaan kuten "esis" sanoi keskittää valvonta ja resurssit oikeasti liikenneturvallisuutta vaarantavien kaahareiden, rattijuoppojen ja taajamissa suojatiesääntöjä noudattamattomien sekä punaisia päin ajavien valvontaan ja sakottamiseen.
Valitettavasti olen kyllä "Jaakon" kanssa pitkälti samaa mieltä tiestön, myös moottoritiestön, paikoitellen luokattomasta kunnosta. Esim. kolmostiellä Nurmijärven (Ehkä jo korjattukin) ja Toijalan kohdalla sellaiset heitot, että jo 120 km/h niihin ajaminen pompauttaa autoa hyvän verran. Mutta varmasti osalla tiestöä ja varsinkin pohjoisemmassa Suomessa rajoitusten nosto olisi järkevää.
"Jaakon" kanssa olen kyllä valitettavan samaa mieltä myös suomalasiten tyhmyydestä ja kyvyttömyydestä ottaa olosuhteet huomioon ajonopeuden valinnassa. Tähän tosin helpotuksen voisivat tuoda olosuhteiden ja liikennemäärien mukaan säätyvät rajoitukset.
Talvirajoitukset varmasti ainakin pienemmillä teillä puolustavat paikkaansa, moottoriteillä niistä luopumista tai korvaamsita em. kelin mukaan säätyvillä rajoituksilla voisi tokikin harkita.
Taulukko 6. Nopeusrajoituksen muuttamisen vaikutus henkilövahinkoon johta- neiden onnettomuuksien määrään (Peltola ym. 2013).
Kesäkuukausina%
100 120 +11,2
120 100 -10,1
100 80 -10,1
80 100 +11,2
Talvikuukausina%
100 80 -5,8
80 100 +5,6
Onko näillä luvuilla mitään merkitystä? Ilmeisesti ei kun ei satu omalle kohdalle. Sakkoraja on käytännössä ihan sama, valvonta on liikkuvan lopettamisen jälkeen olematonta.
Noilla luvuilla ei ole juurikaan merkitystä, koska kyseessä on itsestään selvä asia. On aivan turha tehdä sellaisia tutkimuksia kalliilla rahalla esim. VTT:llä, joiden tuloksen ymmärtää ilman tutkimistakin jokainen ajatteleva ihminen.
Jos ei autolla ajeta ollenkaan eli lasketaan nopeusrajoitukset nollaan, ei tapahdu onnettomuuksiakaan. Toisinpäin, jos kaikki ajaisivat Suomen teillä 270-300 km/h, onnettomuuksia tapahtuisi nykyistä enemmän. On kuitenkin muistettava että puolella Saksan moottoriteistä on vapaa nopeus ja ne ovat silti hyvinkin turvallisia. Arvostettu liittokansleri Merkel muun muassa kannattaa vapaata nopeutta Saksan baanoilla.
Hyvä kompromissi Suomeen olisi ehdottamani nopeusrajoituskäytäntö eli talvirajoitukset pois (niitä ei ole muuallakaan pohjoisissa maissa), moottoriteille tien laadun mukaan 130 (yleisin Euroopassa) tai 140 kuten esim. Puolassa.
Ohituskaistateille 110-120, ja suurelle osalle niistä valta- ja kantateistä, joilla nyt on 80, sopiva olisi 100.
Kaupunkimoottoriteille 20 km korotus lähes joka paikkaan, erityisesti Länsiväylälle lukuun ottamatta ihan Helsingin lähellä olevaa osuutta.
Ei ole lainkaan sama, mikä on sakotusraja. Suomessa on yli 3000 tiekilometrillä nopeudenvalvontapönttöjä, joihin ohjelmoidaan käsitykseni mukaan voimassaoleva huomautus- tai sakotusraja. Onneksemme uusi poliisiylijohtaja totesi, että nykyinen sakotusraja sekä nykyinen huomautuskäytäntö on asiallinen ja hyvä.
Olen esittänyt nämä asiat myös liikenneministerille, sekä entisille että nykyiselle, Liikennevirastolle, useille poliitikoille, Autoliitolle ja johtaville lehdille, ja toivon todella, että Suomessa saataisiin jatkossa ajaa sekä kovempaa että turvallisesti.
Aivan onneton veto lähteä vertaamaan Suomen liikennettä etelä Eurooppaan, jos vertailla haluat valitse naapurimaat Venäjä Ruotsi tai Norja. Voit kirjoittaa vaikka joulupukille, mutta nopeusrajoituksia ei tulla nostamaa, vaan paineet on päinvastaiseen suuntaan. Pönttökameroiden paikat tietää jokainen, käytä vakionopeussäädintä niin niistä ei tarvitse välittää pätkääkään. Ajetaan jatkossakin hillitysti ja turvallisesti.
Suomen liikennettä voi perustellusti verrata kaikkien muiden valtioiden liikenteeseen. Sitä paitsi en verrannut Etelä-Eurooppaan vaan lähinnä Keksi-Eurooppaan, kuten Saksan (puolella moottoriteistä vapaa nopeus), Puolaan, Ranskaan, Itävaltaan, Alankomaihin, Sloveniaan, Slovakiaan ja Liettuaan.
Norjan alhaiset nopeusrajoitukset (moottoritiet 100, päätiet 90 tai 80) johtuvat maan hyvin vuoristoisesta maastosta. Suomen maastoa ei voi verrata Norjaan ollenkaan. Venäjällä taas autokanta ei yllä läheskään suomalaisten ajamien henkilöautojen turvallisuustasolle ja useat tiet siellä ovat todella huonossa kunnossa. Ruotsalaiset ovat menneet mopeusrajoituksissa liiallisuuksiin. Saa nähdä, koska siellä nostetaan nopeuksia (kuten joku vuosi sitten osalla moottoriteitä nostettiin 110:stä 120:een), kun he havaitsevat miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee liian hidas liikenne. Ruotsissa sama turvallisuustaso säilyisi korkeammillakin nopeuksilla, koska autokanta on erittäin turvallista ja uutta.
Yhdysvalloissakin moottoriteillä käytettään rajoitusta n. 130 km/h useilla moottoriteillä.
Mistä kirjoittaja voi tietää tulevaisuuden asioita? Suomessa on paineet nimen omaan nopeuksien nostamiseen hyvillä teillä ja tähän luo loistavan mahdollisuuden hallituksen lupaama 600 miljoonan raha teiden kunnossapitoon seuraavalle kolmelle vuodelle. Referenssiksi: Kaksi edellistä liikenneministeriä esitti Suomen moottoriteille nopeutta 130, kuten myös edellinen poliisiylijohtaja Paatero.
Kyllä pönttökameroista pitää välittää. Useat autoilijat hiljentävät nopeutta pönttöjen kohdalla, jotta eivät saa ylinopeudesta sakkoja. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kyseisen tieosan nopeusrajoitus on asetettu liian alhaiseksi. Kunhan rajoitusta nostetaan, pienenee myös tuo epäturvallinen jarruttelu pönttöjen kohdilla.
"Kyllä pönttökameroista pitää välittää. Useat autoilijat hiljentävät nopeutta pönttöjen kohdalla, jotta eivät saa ylinopeudesta sakkoja. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kyseisen tieosan nopeusrajoitus on asetettu liian alhaiseksi. Kunhan rajoitusta nostetaan, pienenee myös tuo epäturvallinen jarruttelu pönttöjen kohdilla."
Se, että monet ajavat ylinopeutta ja hiljentävät kameratolppien kohdalla, ei osoita nopeusrajoitusta liian alhaiseksi. Kysymys on mielipiteistä. Ei ole myöskään mitään varmuutta siitä, että korkeampaa nopeusrajoitusta noudatettaisiin.
Korkeampia nopeusrajoituksia (130 tai 140) moottoriteillä todennäköisesti noudatettaisiin Suomessa hyvin ja siis paremmin kuin nykyistä 120 rajoitusta. Perusteluna on se, että Saksan moottoriteillä 66% eli kaksi kolmasosaa ajaa enintään ohjenopeutta 130 km/h, vaikka nopeusrajoitusta ei ole. Vain 13% ajaa Saksan vapailla baanoilla yli 150 km/h. Nämä tiedot ilmoittaa ADAC eli Saksan autoliitto, jossa on 17 miljoonaa jäsentä.
Ihan sama koskee hyvin todennäköisesti Suomen niitä valta- ja kantateitä, joilla on tiehen nähden liian alhainen rajoitus. Liian alhaista rajoitusta ei todellakaan koeta mielekkääksi vaan autoa tarvitsevien kiusaukseksi. Esimerkiksi kohtuuttoman alhaisia 80 rajoituksia on Suomessa paljon. Juuri tällaisilla teillä jarrutellaan nopeuskameroiden kohdalla ja liikenneturvallisuus heikkenee. Vastaavasti ohituskaistateillä oleva 100 (jossain jopa vain 80) on liian alhainen rajoitus, josta seuraa kamerapönttöjen kohdalla jarruttelua. Samoin siitä seuraa lähes automaattisesti se, että ohitettaessa käydään selvästi ylinopeuden puolella, jotta ohitus sujuu turvallisesti ja nopeasti.
Jos Suomessa nostettaisiin turhat 80 rajoitukset sataseen ja ohituskaistateiden rajoitus 110:een tai 120:een, nopeuksien ylitystarve pienenisi välittömästi. Liikenneturvallisuus paranisi tai ainakin pysyisi ennallaan.
"Jos Suomessa nostettaisiin turhat 80 rajoitukset sataseen ja ohituskaistateiden rajoitus 110:een tai 120:een, nopeuksien ylitystarve pienenisi välittömästi. Liikenneturvallisuus paranisi tai ainakin pysyisi ennallaan."
Tämän täytyy olla karmivaa huumoria. Aikaisemmin jo todettiin, että nopeuksien nostaminen lisää onnettomuuksia. Jos oikeasti halutaan parantaa liikenneturvallisuutta nopeusvalvontaa pitää lisätä huomattavasti, että nämä "pönttö" jarruttajat saadaan vastuuseen aiheuttavastaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta
Ootko Jaakko miettinyt millaista olisi ajaa vuotuinen 30.000km ajosuoritteesi jos moottoriteitä lukuunottamatta rajoitus olis max 60km/h ja varmuuden vuoksi useat ajaisivat alle 50km/h ettei tule vahingossa sakkoja?
Kaipaisin tarkennusta tilastoon kolareiden määrästä talvi/kesärajoitusten ajoilta. Tuohan on aika karkea rajaus, nouseeko onnettomuuksien määrä välittämästi kun kesärajoitukset alkavat? Jos niin, voiko syynä olla kesärenkaat ja "yllättävät" talvikelit molemmin puolin talvirajoituksia vai kesäaikaan ilmestyvät kesäautoilijat jotka haluavat ajaa vain kesäautoilla ja kolaroivat vähäisellä kokemuksella. Kesäautoina ei yleensä ole kovin moderneja autoja.
Asiaan voi vaikuttaa myös nuorten kuskien hölmöilyt kavereiden kanssa, joita uutisten mukaan sattuu usein kesäaikaan muttei oikeastaan ollenkaan talvisin.
Myönnän, että minulla on vaikeuksia asettua toisten kuljettajien asemaan keskimäärin, miljoona kilometriä takana kaikissa maanosissa 40 vuoden aikana, sekä oikean, että vasemmanpuoleisessa liikenteessä, Saksassa max 230 km/h, Suomessa vähemmän, ei yhtään kolaria. Tuurillako mennään?
En ole miettinyt, minä olen ajanut aikaisemmin vuosia n. 80 000 km/v yhteensä ainakin 1,5 miljoonaa km. Kyllä useassa tilanteessa on ollut tuuri mukana. Liikenteessä ei olla yksin ja kun joku töppää, tuhot on sitä suurempia mitä kovempi nopeus. Edellä on linkki vtt tutkimus nopeuden vaikutus onnettomuuksin. Minulle ei ole nopeusrajoitus mikään ongelma käytän vakionopeussäädintä, etenkin taajamissa se pitää nopeuden kurissa mitä ei itse aina malttaisi. En rupea listaamaan maita missä olen ajanut, on tässä muutakin ajettu kuin ympyrää ja nähty erittäin pahoja tuhoja missä nopeus on ollut osallisena.
Korkeammat nopeusrajoitukset lisäävät liikenneturvallisuutta amerikkalaisen professorin mukaan.
Stephen Boyles on Austinin University of Texasin liikennealan professori.
http://www.uusisuomi.fi/autot/86765-professorin-nakemys-korkeammat-nopeudet-lisaavat-liikenneturvallisuutta
Amerikkalaisen professori. Jerry Lewis
Kukaan ei kiistä, etteikö tuhot ole sitä suuremmat mitä kovemmalla vauhdilla kolariin joutuu. Minusta oleellisempaa onkin miettiä kuinka vähentää kolareita ja toisaalta sitä miten todennäköistä kolariin joutuminen ylipäätään on. Itse en tunne ketään joka olisi ajanut kolarin, enkä ole koskaan sattunut kolaripaikalle ajaessani autoa vuosikymmeniä. Jos asetetaan tavoitteet liikennekuolemista oikein alas, saattaa olla, että keinot vaativat dramaattisia muutoksia ja negatiiviset sivuvaikutukset ovat moninverroin haitallisempia. Isossa määrässä onnettomuuksia on raskasliikenne osallisena, mutta ei useinkaan onnettomuuden aiheuttajana. Millä estettäisiin (tahalliset?) kohtaamisonnettomuudet? Teräsaita kaistojen väliin Ruotsin malliin? Liikenneturvallisuutta parantaisi takuuvarmasti uudemmat autot. Pitäisikö mennä Japanin mallin mukaan jossa 5 vuotta vanhemmat autot poistetaan aktiivisesti liikenteestä? Alkolukko kaikkiin autoihin? Rattijuoppoa ei rajoitukset hidasta. Nastarengaspakko? Nastarenkailla on havaittu selvästi turvallisuutta lisäävä vaikutus liukkaalla kelillä. Jalankulkijoiden/kevyen liikenteen ja kulkuneuvojen eristäminen toisistaan liikenteessä? Keinovalikoima on paljon suurempi kuin tähän viidessä minuutissa keksimäni. Sitten on hyvä pitää mielessä, ettei läheskään kaikissa liikennekuolemissa ole henkilöautoa osallisena. Ihan suomi-ruotsi vertailuna toivon, että Ruotsi lopettaa mahdollisimman pian 70/90 rajoitukset ja siirtyy max 60 km/h muualla kuin moottoriteillä. Seurataan tilannetta esim. 10 vuotta ja jos rajoitukset pysyvät, otetaan opiksi, hyvässä ja pahassa.
esis: ” Itse olen sitä mieltä, että pienet ylinopeudet eivät ole vaaraksi liikenteessä eikä poliisin resursseja pidä tuhlata pienten ylinopeuksien valvontaan saati niistä sakottamiseen. Poliisin tulee keskittää valvonta hurjastelijoihin, rattijuoppoihin ja muihin selvästi rikollisiin tekoihin.
Tiedät varmaan, että aika monet päättäjät ovat kanssasi eri mieltä. Oletko miettinyt mistä teidän eriävät mielipiteenne johtuvat?
Kun itse aikoinaan mietin miksi pienet ylinopeudet nähdään puuttumisen arvoisiksi, tein laskelman jossa vertasin, monenko pientä ylinopeutta ajavan riskiä yhden isommalla ylinopeudella ajan riski vastaa. Laskelma meni näin: oletetaan että jollain aikavälillä jollain tieosuudella kuolee 100 ihmistä ja oletetaan myös, että tuolla tarkasteluvälillä liikenteen keskinopeus on tasan 80 km/h. Verrataan tuota lähtötilannetta kahteen vaihtoehtoiseen tilanteeseen, joista toisessa nopeus kasvaa 80 => 83 km/h ja toisessa 80 => 100 km/h. Pidetään tuota ensin mainittua 3 km/h nopeuden nousua pienenä ylinopeutena ja 20 km/h:n nousua hurjastelijan nopeutena.
”Pienen” ylinopeuden vaikutus liikennekuolemiin on Potenssimallilla laskien 18 kpl ( (83/80)^4,6=1,18 ). ”Hurjastelun” tuloksena uhrimäärä nousisi 179 kpl ( 100/80)^4,6=2,79 ).
Eli 10 kpl nopeuttaan 3 km/h nostavaa vastaa liikennekuoleman todennäköisyydellä mitattuna keskimäärin yhtä 20 km/h ylinopeutta ajavaa ( 179/18=9,4 ). Joten ainakin tuon perusteella pienten ylinopeuksien vähentämisyrityksillä näyttäisi olevan perusteltu syy.
"Boylesin mukaan nopeusrajoitukset pitäisi säätää sen nopeuden mukaan, jota 85 prosenttia kuljettajista ajaa."
Mitkähän lukemat olisi nopeusrajoitustauluissa jos ne eteläsuomessa tasattaisiin sen mukaan mitä 85% käyttää?
Esa Sairio: ”Jos Suomessa nostettaisiin turhat 80 rajoitukset sataseen ja ohituskaistateiden rajoitus 110:een tai 120:een, nopeuksien ylitystarve pienenisi välittömästi. Liikenneturvallisuus paranisi tai ainakin pysyisi ennallaan.
Tarkoitatko nopeuksien ylitystarpeella tarvetta ajaa ylinopeudella? Ei ylinopeus ole vaarallista, nopeus on vaarallista, riskit muuttuvat ajonopeuksien muutosten perustella. Rajoitukset ovat vain yhteiskunnan keino säädellä nopeuksia ja ylinopeus on siksi vain tekninen termi jolla kuvataan laitonta vauhtia.
Esa Sairio: ” Uusien autojen myötä turvallisuus paranee erittäin merkittävästi. Tämän takia nopeusrajoituksia voidaan hyvin nostaa esittämälläni tavoin turvallisuuden yhtään heikkenemättä.”
Yhteiskunnan tavoite näyttää olevan hyödyntää autojen parantuva turvallisuus liikennekuolemien ja loukkaantumisten vähentämiseen, ei matka-aikojen lyhentämiseen. Silloin ei kannata nostaa rajoituksia sitä mukaa kun autot paranevat.
Esa Sairio: ” Olen varma siitä että valtaenemmistö suomalaisista 3 miljoonasta autolla ajavasta näkisi myönteisenä asiana, jos nopeusrajoituksia nostettaisiin aiemmassa viestissäni kuvatulla tavoin.”
Minä taas olen varma, että valtaenemmistö heistä ei tiedä mitä rajoitusten nosto merkitsisi ihmishengissä mitattuna.
esis: ” Nopeuksien ylitys Suomen teillä johtuu pääasiassa siitä, että rajoitukset on asetettu teihin verrattuna liian alhaisiksi. Liian alhaisten rajoitusten noudattaminen on epämielekästä eikä epämielekäs, nynnäävä ajo ei lisää turvallisuutta.”
Tuo on suureksi osaksi mielipidettä, joten sitä ei voi kommentoida faktoihin vedoten, mutta tuo lopussa sanomasi on helppo todistaa paikkaansa pitämättömäksi. Rajoituksen noudattaminen lisää turvallisuutta, koska se alentaa ajonopeuksia. Nopeuden laskusta seuraa useimmissa tapauksissa liikenneturvallisuuden lisäys riippumatta siitä, aiheuttiko ajonopeuden laskun rajoitus, keli, valvonnan lisäys tai kuskin oma päätös. Nopeuden vaikutus liikenneturvallisuuteen on lähes luonnonlain kaltainen, se voidaan ennustaa aika tarkasti kun tunnetaan alku- ja loppunopeus. Tähän ei vaikuta se, kokevatko kuskit rajoituksen epämielekkääksi ja nynnääväksi tai eivät.
esis: ” Jos ei autolla ajeta ollenkaan eli lasketaan nopeusrajoitukset nollaan, ei tapahdu onnettomuuksiakaan. Toisinpäin, jos kaikki ajaisivat Suomen teillä 270-300 km/h, onnettomuuksia tapahtuisi nykyistä enemmän.”
Pelkkien onnettomuuksien tarkastelu ei anna tarpeeksi laajaa kuvaa siitä, miten nopeuden- ja siis myös rajoitusten muutoksiin kannattaa suhtautua. Nopeudenmuutosten suurin vaikutus kohdistuu liikennekuolemien määrään, onnettomuuksien määrään sillä on huomattavasti pienempi vaikutus.
esis: ”On kuitenkin muistettava että puolella Saksan moottoriteistä on vapaa nopeus ja ne ovat silti hyvinkin turvallisia.”
Sekin olisi hyvä muistaa, että liikenneturvallisuuteen voi vaikuttaa samanaikaisesti useampia kuin yksi muuttuja. Minäkin ihmettelin pitkään kuinka Saksan ja muutaman muun maan moottoriteiden liikenneturvallisuus voi olla niin hyvällä tasolla vaikka liikennetiheys ja joissakin maissa ajonopeudetkin ovat niin paljon meikäläisiä isommat. Sitten osui silmiin tutkimukus ”Ajonopeuden liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutukset”, jossa asiasta puhuttiin. Lainaus on sivulta 23:
” Ajonopeuksien turvallisuusvaikutuksia on myös vähätelty sillä perusteella, että niillä Saksan moottoriteillä, joilla ei ole nopeusrajoituksia, onnettomuusriski ajokilometriä kohden on pienempi kuin Suomen moottoriteillä. Suomen ja Saksan moottoriteiden turvallisuusero ei kuitenkaan johdu erilaisista nopeusrajoituksista vaan eroista liikennemäärissä, jotka Saksassa ovat selvästi Suomea suurempia.
On osoitettu, että moottoriteillä onnettomuusriski ajokilometriä kohden laskee jyrkästi, kun liikennemäärä kasvaa. Jos Saksan vapaan nopeuden moottoriteillä olisi yhtä vähän liikennettä kuin Suomen moottoriteillä, niiden onnettomuusriski olisi yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Kuolemanriski Saksan vapaan nopeuden moottoriteillä oli 1,5–2 kertaa niin suuri kuin Alankomaiden, Sveitsin tai Yhdysvaltojen moottoriteillä, joilla oli nopeusrajoitukset (Brühning & Berns 1995)”.
Tuossa tutkimuksessa on paljon muutakin joka kaikkien tämän ketjun aiheesta kiinnostuneiden olisi hyvä tietää.
On kummallista että muutamat täällä yrittävät väen väkisin perustella alhaisia nopeusrajoituksia, milloin milläkin argumentilla. Nämä henkilöt kuuluvat varmaan ns. auton ja autoilun vastustajiin ja suurin syy heidän mielipiteeseensä on kateus siitä, jos joku pääsisi nopeammin, mukavammin ja turvallisemmin perille kuin he itse "nynnivällä" ajotavallaan.
Minä olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että nopeusrajoituksen pitää olla mielekäs noudattaa, ja Suomen teillä tämä tarkoittaa sitä, että talvirajoituksista luovutaan kokonaan, useimmat 80 osuudet valta- ja kantateillä nostetaan 100:een, ohituskaistateille asetetaan rajoitus 110 tai 120 ja moottoriteille 130 tai 140 tien laadusta riippuen. Kaupunkimoottoriteiden rajoituksia nostetaan pääsääntöisesti 20:llä.
Nuo laskelmat pienien ylinopeuksien vaarallisuudesta ovat puppua. Jos onnettomuudet todella kasvaisivat siinä suhteessa, kuin jotkut täällä esittävät (siis nopeuden hieman kasvaessa), ei Saksan moottoriteillä kukaan, joka ajaa vapaan nopeuden osuuksilla, olisi enää hengissä! Mikä valtava paradoksi tämä onkaan!
Kun puhutaan Suomen liikenneturvallisuuden parantamisesta, on syytä toteuttaa seuraavat keinot:
1. Yli 10 vuotta vanhat autot kielletään
2. Uusiin autoihin promillelukko
3. Rattijuoppouden rangaistukset kolminkertaistetaan, uusijoiden auto valtiolle
4. Kaikki valtatiet, jolla liikennemäärä on yli 6000 autoa/vrk varustetaan keskikaiteella
5. Uusien ja turvallisten autojen hankintaa tuetaan poistamalla autovero heti ja kokonaisuudessaan
6. Kaikille ajokortinhaltijoille määrätään pakollinen lääkärintarkastus joka toinen vuosi, jossa todetaan onko henkilö kykenevä psyykkisesti ja fyysisesti ajamaan henkilöautoa. Ellei, kortti pois lääkärin määräyksellä
7. Tiemäärärahoja korotetaan pysyvästi kaksinkertaiseksi siitä 600 miljoonasta, jonka hallitus on luvannut seuraavalle kolmelle vuodelle
8. Polttoaineveroa korotetaan heti 20%, jotta saadaan turhaa autoilua vähennettyä
Rahat mainitsemiini liikenneturvallisuutta todella parantaviin asioihin saadaan esim. nostamalla yleistä arvonlisäveroa hitusen tai polttoaineveron korotuksesta
Esa Sairio: ” Liian alhaista rajoitusta ei todellakaan koeta mielekkääksi vaan autoa tarvitsevien kiusaukseksi.”
Sillä, miten asioita koetaan, ei välttämättä ole tekemistä sen kanssa, miten asian laita oikeasti on. Sille ei voi mitään että tunteet vaikuttavat omiin mielipiteisiin, mutta se asia on kunkin päätettävissä, miten käyttää hyväkseen tietoa, että tunteet vaikuttavat omaan päätöksentekoon.
Jos ihminen esimerkiksi tietää olevansa värisokea, hän todennäköisesti käyttää tätä tietoa esimerkiksi liikennevaloissa, eikä kerta toisensa jälkeen jää seisomaan vihreisiin valoihin ja tölväise risteykseen valon muuttuessa punaiseksi. Tämän palstan liikennekeskusteluja vuosien ajan aktiivisesti seurattuani voin sanoa, että yllättävän moni ei toimi tuolla logiikalla. ota samalla tavalla huomioon omien tietojensa tasoa, vaikka tietää ettei ole ottanut selville taustatietoja keskustelemastaan asiasta.
Esa Sairio: ” On kummallista että muutamat täällä yrittävät väen väkisin perustella alhaisia nopeusrajoituksia, milloin milläkin argumentilla. Nämä henkilöt kuuluvat varmaan ns. auton ja autoilun vastustajiin ja suurin syy heidän mielipiteeseensä on kateus siitä, jos joku pääsisi nopeammin, mukavammin ja turvallisemmin perille kuin he itse “nynnivällä” ajotavallaan.”
Älä vaan minua laske tuohon ryhmään, minä haluan korkeammat rajoitukset. Tosin et sinä varmaan minua tarkoittanutkaan, näethän sinä että olen lähinnä vain kertonut sinulle mitä kaikkia asioita sinulta on jäänyt huomioimatta omissa perusteluissasi.
Esa Sairio: ”Korkeampia nopeusrajoituksia (130 tai 140) moottoriteillä todennäköisesti noudatettaisiin Suomessa hyvin ja siis paremmin kuin nykyistä 120 rajoitusta. Perusteluna on se, että Saksan moottoriteillä 66% eli kaksi kolmasosaa ajaa enintään ohjenopeutta 130 km/h, vaikka nopeusrajoitusta ei ole. Vain 13% ajaa Saksan vapailla baanoilla yli 150 km/h.”
Tarkoitin tuolla yllä sanomallani tämän tapaisia perusteluitasi. Sillä ei ole yhtään mitään merkitystä liikennekuolemien kannalta ajetaanko 10 km/h ylinopeutta 120:n rajoituksella vai ajetaanko suurinta sallittua nopeutta 130:n rajoituksella.
En tiedä mitä nuo Saksasta peräisin olevat nopeusarvot pitävät sisällään, mutta minä arvaan että sinäkään et tiedä. Ovatko nuo arvot ns. vapaan liikenteen nopeuksia? Olen nähnyt tutkimuksia joissa on pidetty vapaana autona sellaista, joka on vähintään viiden sekunnin päässä edellä ajavasta. Olen nähnyt käytettävän rajana myös neljää sekuntia. Suomen moottoriteillä tuollaisia turvavälejä voi käyttää, tiedän sen siitä että käytän itse 4-5 sekunnin väliä. Mutta voiko niin tehdä Saksassa? Minä en tiedä, mutta sinun pitäisi tietää koska käytät tätä perusteluna mielipiteellesi Suomen moottoriteiden nopeusmuutoksista.
Esa Sairio: ” Korkeammat nopeusrajoitukset lisäävät liikenneturvallisuutta amerikkalaisen professorin mukaan.
Stephen Boyles on Austinin University of Texasin liikennealan professori.”
Kuinka laajalti sinä olet kartoittanut että mitä mieltä tutkijat tuosta asiasta ovat? Minulla tällä hetkellä olevan käsityksen mukaan Boylesin kanta ei vastaa tutkijoiden yleistä mielipidettä. Tutkimus ”Ajonopeuden liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutukset” käsittelee näitä keskustelumme aiheita, alla lainaus sivuilta 24-25. Tekstin paksunnokset ovat minulta, ei tutkimuksesta:
3.3 Nopeuksien hajonnan vaikutus turvallisuuteen
Ajonopeuksien hajonnan ja onnettomuusriskin yhteyttä koskevissa tutkimuksissa
hajonnan mittana on tavallisimmin käytetty nopeuksien keskihajontaa. Useissa
tutkimuksissa on havaittu onnettomuusriskin kasvavan, kun nopeuksien keskihajonta
kasvaa (mm. Aarts & Van Schagen 2005, Elvik 2014). Ei kuitenkaan ole selvää,
että onnettomuusriskin kasvu johtuu nimenomaan nopeuksien hajonnan kasvusta,
koska liikenteen keskinopeuden ja nopeuksien keskihajonnan välillä on
tyypillisesti voimakas positiivinen korrelaatio. Silloin keskinopeuden kasvun ja nopeuksien keskihajonnan kasvun vaikutuksia ei voi luotettavasti erottaa toisistaan.
On myös osoitettu, että positiivinen korrelaatio nopeuksien hajonnan ja onnettomuusriskin
välillä ei välttämättä tarkoita, että niiden välillä olisi syy-yhteys (Davis
2002).
Nopeuksien keskihajontaa parempi nopeuksien hajonnan mitta on nopeuksien
vaihtelukerroin (coefficient of variation), jolla tarkoitetaan nopeuksien keskihajonnan
ja keskinopeuden suhdetta. Nopeuksien vaihtelukertoimen ja keskinopeuden
välinen korrelaatio on usein pienempi kuin nopeuksien keskihajonnan ja keskinopeuden
välinen korrelaatio, mikä parantaa mahdollisuuksia erottaa keskinopeuden
ja nopeuksien vaihtelukertoimen vaikutukset toisistaan. Elvik (2014) esittelee nopeuksien
vaihtelukertoimen vaikutuksesta onnettomuusriskiin useita tutkimuksia,
joiden tuloksissa on paljon vaihtelua (esimerkiksi nopeuksien vaihtelukertoimen
kasvusta 0,08:sta 0,10:een aiheutuva onnettomuusriskin kasvu vaihtelee 5 prosentista
useisiin satoihin prosentteihin), vaikka yhtä poikkeusta lukuun ottamatta
kaikissa on todettu nopeudenvaihtelukertoimen kasvun lisäävän onnettomuusriskiä.
Toistaiseksi on vielä epäselvää, miksi tulosten välillä on niin paljon hajontaa.
Ajoneuvojen nopeuserot tietyssä tien poikkileikkauksessa tyypillisesti kasvavat
ja liikenteen keskinopeus alenee, kun liikenne alkaa ruuhkautua. Ruuhkassa nopeuksien
vaihtelu on omiaan lisäämään erityisesti peräänajo-onnettomuuksia,
jotka kuitenkin suhteellisen harvoin johtavat vakaviin henkilövahinkoihin.
Taajamissa pelkkä keskinopeus ei Cameronin ja Elvikin (2010) mukaan riitä
kunnolla kuvaamaan ajonopeuden turvallisuusvaikutuksia, vaan keskinopeuden
ohella nopeuksien hajonta voi olla tärkeä selittäjä.
Ajonopeuksien hajonnan ja sen muutosten vaikutusta liikenneonnettomuuksiin
ei ole onnistuttu mallintamaan yhtä hyvin kuin keskinopeuden ja sen muutosten
vaikutuksia. On perusteltua olettaa, että nopeuksien hajonnan kasvu lisää jonkin
verran myös vakavia onnettomuuksia, koska se lisää ohitustilanteita ja potentiaalisesti
tuhoisia kohtaamisonnettomuuksia. Suurimmat vaikutukset liittynevät kuitenkin
liikenteen ruuhkautumisesta johtuvaan hajonnan kasvuun tilanteissa, joissa
onnettomuuden seuraukset ovat tyypillisesti suhteellisen lieviä (Elvik 2014).
Useissa 1960- ja 1970-luvulla tehdyissä tutkimuksissa on todettu U:n muotoinen
riippuvuus nopeuksien hajonnan ja onnettomuusriskin välillä niin, että poikkeaminen
muun liikenteen nopeudesta suuntaan tai toiseen lisää riskiä. Myöhemmin
näissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu menetelmällisiä puutteita, eikä poikkeaminen
muun liikenteen nopeudesta alaspäin nykytietämyksen valossa lisää
riskiä. Ajaminen muuta liikennettä nopeammin sen sijaan lisää riskiä (Vadeby &
Forsman 2012, Elvik 2014).
Liikenneturvallisuuden kannalta ratkaisevaa on absoluuttinen nopeustaso, nopeuksien
hajonnan vaikutus on siihen verrattuna vähäinen.
Ja niin edelleen. Samantapaisia kommentteja olen nähnyt monen tutkijan kirjoituksista, tämä sinun linkittämäsi oli ensimmäinen laatuaan minun tietooni tullut tutkijan mielipide. Onko minun aika vaihtaa mielipidettä, onko Boyle kyennyt osoittamaan muiden tutkijoiden erehtyneen?