2002 mallisen C-sarjan hylkyprosentti on 46,4 % ja ajokilometrit 269.000 km.
2002 mallisen Avensiksen hylkyprosentti on 20,9 % ja ajokilometrit 246.000 km.
Veikkaan että kun Avensiksella ajetaan tuo erotus 23.000 km (269.000 km - 246.000 km) niin Avensiksen hylkyprosentti ei pahemmin tuosta 20,9 prosentista nouse. Jos väittäisin että hylkyprosentti kohoaisi merkittävästi 20,9 prosentista, niin syyllistyisin spekulaatioon.
En ole kuullut että yhdessäkään 2002 mallin MB:n mittarissa olisi noin vähän kilometrejä. 362-462 000 km:iä lienee oikea lukema. Tai sitten joka toisen vastaantulevan MB:n mittarista on ruuvattu iso osa pois.
Otetaan esimerkkinä vaikka BMW ja MB joilla on ajettu esim 100-200 000 km:iä tai sitten 500 000 km:iä autoissa on eroa kuin yöllä ja päivällä, tuo loppuunajettu ikiliikkuja on niin väsähtänyt joka puolelta että vain täydellinen idiootti ei huomaa tuota eroa.
"Koska verrataan vähän ajettua Toyotaa enemmän ajettuihin. Jos ajomäärä on sama, ei ole Toyotan katsastusmenestyksessä hurraamista."
Juuri esitin että 2002 mallisen C-sarjan hylkyprosentti on 46,4 % ajokilometreillä 269.000 km. Ja 2002 mallisen Avensiksen hylkyprosentti on 20,9 % ajokilometreillä 246.000 km. Ajomääräthän ovat tässä esimerkissä lähes samat.
Ei kai kukaan tosissaan kuvittele että Avensiksen hylkyprosentti olisi tuo 46,4 % kilometrimäärillä 269.000 km (tuo oli se C-sarjan ajokilometrimäärä) ?
Kaikenlaisia spekulaatioita voi toki yrittää esittää tulevista hylkyprosenteista mutta näillekin pitäisi voida esittää perusteet.
Vuonna 2015 korjauskehotusten ja hylkäyksien määrät suomalaisilla katsastusasemilla ovat jatkaneet nousuaan. Syy tähän on asiantuntijan mukaan se, että Suomen autokanta vanhenee vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuonna 2000 käyttöönotetuista autoista hylättiin määräaikaiskatsastuksessa lähes 37 prosenttia.
Nämä luvut kertovat mielestäni siitä, että autoja huolletaan harvemmin tai ei ollenkaan mitä vanhempi auto on kyseessä. Auto viedään määräaikaiseen katsastukseen ennen huoltoa /korjausta ja katsastuksesta haetaan ns vikalista. Katsastuksen jälkeen suoritetaan määrätyt korjaukset ja luultavasti samalla vaihdetaan öljyt ja suodatin. Näin varmistetaan se että ei tehdä mitään ylimääräistä, korjataan vain katsastuksessa korjauskehotukseen määrätyt viat ja puutteet.
Taksiautolla ajetaan helposti kolmen vuoden aikana tuo 300 000 km:iä ja autoa tietenkin huolletaan kuten autonvalmistaja edellyttää koska auto on työväline joka on oltava yötä päivää hyvässä kunnossa. Tämän jälkeen taksiautot menee vaihtoon ja joku ostaa taksissa olleen huolletun autton vaikka kilmetrejä on paljon siis vain 3 vuotta vanhassa autossa. Tuosta eteenpäin kilometrejä tulee lisää, mutta huomattavasti vähemmän kuin taksiautona. Miten autoa tuosta eteenpäin huolletaan tuskin työvälineenä vaan tavallisena kulkuneuvona, kun auton käyttötarkoitus muuttuu arkiseksi tietenkin käyttäjästä riippuen.
Jos kaikki huoltaisivat autonsa ennen katsastusta, katsastuksessa hylättyjä autoja olisi marginaalinen määrä. Toyota joka nostetaan aina esiin jotenkin poikkeuksellisen kestävänä autona on saanut tämän maineen siitä syystä, että tutkitusti merkkiuskollisimmat Toyotan omistajat vaalivat tätä perinnettä huoltamalla autonsa muita käyttäjiä tunnollisemmin. Näin maine säilyy vuodesta toiseen ja otsikot ovat vuodesta toiseen samat. Tämä on mielipiteeni tästä poikkeuksellisen maineen saaneesta autosta. Perustan tämän mielipiteen siihen miten näen kahden tutun huoltavan ja hoitavan Toyota autoaan kuten kaikkien muidenkin pitäisi hoitaa autojaan siis todella hyvin.
Vuosihuolto kannattaa tehdä aina hyvissä ajoin ennen katsastusta näin välttyy murheilta ja jälkitarkastukselta joka sekin maksaa. Näin toimien säästää tuon lisämaksun. Mielestäni tämä tapa on järkevin, kun samassa huollossa vaihtaa moottorin öljyt ja suodattimen. Itse teen aina ennen talvea huollon jossa moottorin öljyt vaihdetaan ja suodatin ja auto käydään katsastusta silmällä pitäen huolellisesti läpi. Huollon ajankohta määräytyy siis tuon katsastusajankohdan mukaan, näin auto on kunnossa aina ennen määräaikaiskatsastusta.
Annatko linkin tähän tutkimukseen tai esität sen muutoin:
"Toyota joka nostetaan aina esiin jotenkin poikkeuksellisen kestävänä autona on saanut tämän maineen siitä syystä, että tutkitusti merkkiuskollisimmat Toyotan omistajat vaalivat tätä perinnettä huoltamalla autonsa muita käyttäjiä tunnollisemmin."
Tuollaista tutkimusta ei ole olemassakaan vaan se on sinun mielikuvitustasi.
Kovin sinulla on pieni tutkimusotos. Ei taida riittä tutkimuksen saatika väitöskirjan perusteeksi:
"Tämä on mielipiteeni tästä poikkeuksellisen maineen saaneesta autosta. Perustan tämän mielipiteen siihen miten näen kahden tutun huoltavan ja hoitavan Toyota autoaan kuten kaikkien muidenkin pitäisi hoitaa autojaan siis todella hyvin."
Miten voit tyrmätä päätelmän suoralta kädeltä, vaikka se kuulostaa erittäin loogiselta? Tässä puhutaan merrkiuskollisimmasta ryhmästä nimeltä Toyota-kuljettajat ja tämä on tutkittu juttu monessa julkaisussa.
Katukivi:”huomaa kuinka täydellisen ylivoimainen Toyota on verrattuna muihin automerkkeihin”
Tästä absurdista julistuksesta voisi myös sanoa muutaman valitun sanan, mutta en viitsi pahoittaa fanaatikon lennokasta mielentilaa.
Hankala on ottaa mitään kantaa yksittäisten autojen käyttötapoihin tai huoltamisiin, vaikka olisikin melko mielenkiintoista tietoa, jos olisi mitään mahdollisuutta sellaista asiaa yhdistää eri merkkeihin ja malleihin.
Mutta kun puhuttiin Toyotasta, niin huolto-ohjelman osalta moni asia tehdään aika paljon tiuhemmalla välillä verrattuna vaikkapa yleisesti eurooppalaisiin merkkeihin. Esimerkkinä moottoriöljyt ja suodatin yleisesti Toyotalla 15 tkm (saattaa olla heti alussa 1000 km ensihuoltokin- lienee vapaaehtoinen), jarruneste 2 v/30 tkm sekä erityisesti kiinnittää huomiota (nelivedoissa) takavetopyörästön öljynvaihto 30 tkm välein. Siitä en osaa sanoa mitä nämä huollot maksaa verrattuna vaikka samanhintaiseen verrokkiin/ kilpailijaan verrattuna, mutta voisi veikata, että muutaman vuoden aikana tuhatlappusista puhutaan moneen kilpailijaan verrattuna- esim. monessa eurooppalaisessa nelivetomallissa vetopyörästön öljynvaihtovälejä ei ole ollenkaan huolto-ohjelmassa tai sitten kilometrit ovat jotain aivan muuta. Samoin jarrunesteet testataan eikä niitä useinkaan vaihdeta kuin arviolta 100 tkm välein (normiajomäärillä), kun kiehuispiste on laskenut alle tietyn rajan.
Se sitten onko nuo tiuhemmat huoltovälit tai kaiketi vapaaehtoinen alkuhuolto (1000 km) turhaa, voi olla montaa mieltä. Näiden tilastojen valossa voi olla niin, että uusien Toyotien (ja pari muutakin merkkiä) tiuhat huollot voivat varmistaa niiden kestoa pitkälle eteenpäin, vaikka seuraavat omistajat eivät näitä huoltovälejä noudattaisikaan. Kun huomioidaan nämä meidän olosuhteet, niin voi olla, että kaikkien (etenkin vähän vuoden mittaan ajettavien)autojen osalta olisi hyvä jos huollot olisi jotain muuta kuin nämä lämpöisempien olosuhteiden LongLife huollot.
Kun tiedämme, että huolto on käytännössä yhtä kuin öljynvaihto, niin voimme myös kysyä onko öljynvaihdolla mitään merkitystä katsastuksessa auton hylkäämiseen ja hyväksymiseen.
Jaa, että kun kuullostaa loogiselta niin se on silloin totta. Jaa-a.
Katukivi: "Kun tiedämme, että huolto on käytännössä yhtä kuin öljynvaihto, niin voimme myös kysyä onko öljynvaihdolla mitään merkitystä katsastuksessa auton hylkäämiseen ja hyväksymiseen."
Huolto-ohjelma käsittää kyllä paljon muutakin kuin vain öljynvaihdon. Tietyt tyyppiviat vaivaavat jokaista merkkiä hiukan tosin vaihdellen merkistä riippuen ja asiantuntevassa merkkihuollossa/monimerkkihuollossa nämä asiat ovat kyllä aivan varmasti tutkinnan kohteena.
Ihan pelkkää öljynvaihtoa ei ole nuokaan huollot. Toyotan sivustoilla mainitaan mm. että "jarrupalojen (etu+taka) puhdistus / herkistys ja voitelu kuparitahnalla" 30 tkm välein. Hatunnoston arvoista, jos noin tosiaan tehdään. Kaikki huolto ja tarkastustoimenpiteet poistaa uusista ja uudehkoista sellaisia tehtaiden ja osatoimittajien virheitä, joita väistämättä on kaikilla (vaikka niitä Toyotalla voi jopa olla keskimääräistä vähemmän ?). Tämä edesauttaa varmasti pärjäämistä tilastoissa sekä takuunalaisten virheiden ajoissa löytymistä.
Riittävän tiuhat (etenkin huonosti esilämmitetyille lyhyiden matkojen autoille) öljynvaihdot pitäisi monen eurooppalaisenkin auton EGR venttiilit puhtaampana ja ahtimien elinkaari olisi pidempi. Ja näitä ongelmia ilmenee myös katsastuksissa päästöjen muodossa.
Kaikki huolto ja tarkastustoimenpiteet poistaa uusista ja uudehkoista sellaisia tehtaiden ja osatoimittajien virheitä, joita väistämättä on kaikilla (vaikka niitä Toyotalla voi jopa olla keskimääräistä vähemmän ?).
Itse luotan kyllä autoteollisuuden kädenjälkeen enemmän kuin lähes kaikkien suomalaisten huoltojen elipalkattujen ja heikosti motivoituneiden asentajien taidonnäytteisiin.
No tämähän se on usealla merkillä se heikoin lenkki- Toyotalla on hankittu jälleenmyynti ja huolto-organisaatio tehtaan/ Euroopan toimintojen alle. Yhdistettynä tiuhempiin huoltoväleihin saavutetaan varmasti hyviä asioita auton maineeseen ja kestävyyteen.
Osa yrittää esimerkiksi omamekaanikkotoiminnalla (Volvo) saada parannusta kokonaisuuteen (tarvetta onkin). Jos focuksena on maineen ja laadun parantaminen, niin minustakin Suomessa on liian paljon huonosti motivoituneita sekä huonosti koulutettuja huoltoja aivan liian paljon. Hyvänkin auton status pilataan asiakkaan silmissä huonolla huollolla ja mahdollisten vikojen osalta huonolla jälkimarkkinoinnilla. Mutta on myös poikkeuksia eikä asiat mene aina samalla tavalla merkkien sisälläkään. Koetin tuossa Toyotan osalta arvailla, olisiko osa-syy näissä tilastoissa (sekä myynnissä!!) pärjäämiseen juuri huoltotoiminnassa?
Meidän pitää aina kyetä erottamaan tukimuksen ja mielikuvituksen tuottama tieto ja"tieto" toisistaan. Hyvin usein koulutetutkin ihmiset esittävät mielikuvituksen tuottamaa tietoa oikeana tietona.
Tuossa edellä on hyviä kirjoituksia, joissa pohditaan vaikuttaisiko se ja se siihen että Toyotat ovat katsastutilastojen mukaan viattomampia autoja. Lisäksi edellä on myös kirjoituksia, joissa mielikuvituksen tuottama tieto esitetään varmana tietona.Tähän Toyotan menestykseen liittyen esitetään vahvana todistettuna tietona asioita, vaikka niistä ei ole mitään tutkittua tietoa. Tähän saakka on hoettu, että Toyotat menestyvät katsastustilastoissa, koska niillä ajetaan vähemmän kuin muilla autoilla. Nyt sitten tuosta Trafin tilastosta voidaan todeta autojen kokoluokat huomioon ottaen, että Toyotilla ajetaan yhtä paljon kuin muillakin autoilla.
Ilmeisesti asiaan vaikuttaa myös automerkkien välinen kilpailu, joka tuottaa juuri näitä mielikuvitukseen perustuvia väitteitä, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Helsingin Sanomien tätä katsastustilastoa koskeva teksti on kaikkein surkein. Yritetään vihjailuin esittää edelleen, että muilla autoilla ajetaan eniten ja sitten vedetään esiin Skoda Octavia. Sorrutaan myös niin hauskaan asiaan että verrataan toisiinsa Corolla ja taksiauto Mersua, jotta Toyota saataisiin huonoon valoon.
Kun Toyotan menestys vuoden 2002 tilastosta eteenpäin on näin vahva että siellä on aina kolme, neljä tai viisikin Toyotaa kahdeksan parhaan joukossa niin se on aika vahva näyttö myös siitä, että se syy on niinkin yksinkertainen, että tuo Toyota on laadultaan ja luotettavuudeltaan hyvä. Tuo huikea Toyotan menestys alkaa jo olla vahva näyttö, että se on oikea tietoa korkeasta laadusta ja luotettavuudesta.
Asiat voi todeta vihreästä vaakapalkkisesta taulukosta vuosilukuija klikkaamalla ja viemällä hiiren palkin päälle.
”huomaa kuinka täydellisen ylivoimainen Toyota on verrattuna muihin automerkkeihin” Arvostan toimivuutta, mutta pelkällä mekaanisella luotettavuudella ei aina pääse valintalistalle. Olisikin hyvä pystyä laskemaan samanhintaisista autoista todelliset elinkaarikustannukset vaikkapa 10 vuoden ajalta. Tosin ei sekään lämmitä, jos selkä on kipeänä aina kun ajaa pitkän matkan.
”Pelkällä polttomottorilla varustetut autot ovat tulleet tiensä päähän.” Hybridit tarvitsee vielä pitkään polttomoottoreita ja nyt vain ajattelen henkilöautoja.
”Vain hybridi- ja sähköautoilla on enää vaihtoarvoa.”
Ilman latausta olevat hybridit kokevat aivan samaan tapaa nopean arvonlaskun kuin muutkin, kun kehittyneemmät lataushybridit (kun sähköllä ajo tuplaantuu) ja sähköautot tulevat oikein kunnolla markkinoille...
”Nämä ovat viimeiset naulat dieselautojen arkkuun.” Vielä menee aikaa...
”Sähköttömät autot menettävät arvonsa…” Kts. ylempää- ja toisaalta, yksinkertaisimmat tekniikat (pelkkä polttomoottori) ovat edullisempia ylläpitää ja korjata tulevaisuudessakin. Yli 10 vuoden ikäisen hybridin korjaamiseen tarvitaan kalliita komponentteja siinä kuin sama auto ilman niitä voidaan ylläpitää edullisemmin. Täälläkin kirjoittelee uudehkojen autojen omistajat, jonka osalta ei ole mitään kokemusta vaikkapa yli 8v ikäisen (takuun kesto 8 v/ 350 tkm) akun vaihdosta muista komponenteista puhumattakaan. Itse asiassa tuo kertoo jo mihin valmistaja on auton elinkaaren mitoittanut.
Ja edellä mainitut asiat ei poista sitä tosiasiaa, että minäkin voisin ostaa Toyotan, mutta moni muu asia ratkaisee lopullisen valinnan, eikä se ole ainakaan naapuri.
Inspektorin jokainen kommentti osoittaa, että hänen tietonsa eivät ole ajan tasalla, sillä ne sisältävät väärää tietoa. Oikeat vastaukset löytyvät netistä.
Kerro Katukivi jo viimein, että mistä voin käydä pokkaamassa sen arvottoman "sähköttömän" Bentleyn. Olen tässä jo kysellyt sinulta tuota vuosikausia, etkä ole vieläkään suostunut kertomaan, missä näitä sinun mukaasi arvonsa jo menettäneitä autoja oikein on. Saa olla vähän käyttetty vaihtoarvonsa menettänytkin. Käy vaihtamassa vaikka tuon mun hybridin sellaiseen.
Tuota odotetellessa on kyllä viihdyttävää lukea, kun sinä syyttelet muita mielikuvituksen tuottaman tiedon käyttämisestä, vaikka sinun teesisi ovat jo osoittautuneet pelkästään omaksi fantasiaksesi.
Onhan tuo fantasiaa että Bentley kuuluisi mihinkään normaalin auton asiakeskusteluun. Mielikuvitukseksihan sinulle kertoi että sinun tulee jahdata vuosikausia jotakuta henkilöä saadaksesi egollesi mitättömän vastauksen, millä et tee mitään tai viisastu lainkaan.
Onhan tuo fantasiaa että Bentley kuuluisi mihinkään normaalin auton asiakeskusteluun. Mielikuvitukseksihan sinulle kertoi että sinun tulee jahdata vuosikausia jotakuta henkilöä saadaksesi egollesi mitättömän vastauksen, millä et tee mitään tai viisastu lainkaan.
Sori vaan, mutta Katukivi ei ole rajannut mitään brändiä ulos väitteistään. Toki jos tuo brändi haittaa sinua ja mielesi tekee kovasti bondata Katukiven kanssa, niin voit toki esittää hänen väitettään tukevia esimerkkejä vapaasti valitulla brändillä. Taitaa olla vain niin, että tässäkään sinulla ei ole tarkoitus keskustella autoista, vaan keskityt tuohon lapselliseen henkilöön käyvään tyhjänpäiväiseen lätinään. Oliko sinulla joku pointtikin tuon lisäksi?
En ole muuten nähnyt Toyotasta korkeampaa katsastuksen hylkäysprosenttia kuin 20,9 prosenttia. Monilla näyttää olevan fantasioita siitä että korkeampiakin hylkäyslukuja olisi olemassa, mutta näitä lukuja ei vaan jostakin kumman syystä esitetä.
Kun katsastukseen vuonna 2017 tulleen 15-vuotiaan ja 246.000 ajetun ja vuonna 2002 käyttöönotetun Toyota Avensiksen hylkäysprosentti on kaikkein korkein Toyotan hylkäysprosentti eli vain 20,9 ja kaikkien tuolla aikavälillä katsastettujen autojen keskimääräinen hylkäysprosentti on 28 % niin voisimmekohan tehdä jo sellaisen johtopäätöksen, että Toyotan laatu ja luotettavuss on vain niin poikkeuksellisen korkea? Vai jatkammeko vielä mielikuvituksen tuottamien faktojen esittelyä? Pohtisimmeko vielä vaikkapa sellaisen mielikuvituksen tuottaman faktan vaikutusta asiaan kuin Toyotan omistajien korkea ikä?
Laskekaapa joku Toyotien keskimääräinen hylkäysprosentti tuosta Trafin kaavioista ja laittakaa se tänne näkyviin niin minä tarkastan sen.
"Inspektorin jokainen kommentti osoittaa, että hänen tietonsa eivät ole ajan tasalla, sillä ne sisältävät väärää tietoa. Oikeat vastaukset löytyvät netistä."
No niin, sieltähän se oikea tieto löytyy, vai löytyykö? Hiukan lähdekriittisyyttä sekaan, ettei mene uskonnon puolelle.
Viittaan esim. vaikkapa korkeajänniteakkuihin komponentteineen, joista on laajemmat kokemukset muualta maailmasta, mutta ei niinkään näistä meidän olosuhteista. Ja nehän on juuri ydinosaamisalueella sivukylien "Turpeisen pajalla", joissa nämä meidän loppuun ajettavat autot oikeasti tullaan korjaamaan.
Intelligentsia: Juuri esitin että 2002 mallisen C-sarjan hylkyprosentti on 46,4 % ajokilometreillä 269.000 km. Ja 2002 mallisen Avensiksen hylkyprosentti on 20,9 % ajokilometreillä 246.000 km. Ajomääräthän ovat tässä esimerkissä lähes samat.
Mersu on yksi suosituimpia mittarinruuvaajien uhreja. Vertaat korimallia, jonka mittarilukemat on helppo asettaa halutuksi autoa purkamatta (kuten vanhemmissa) tai jäämättä kiinni tehtaan sähköisen huoltolokin vuoksi (kuten uudemmissa). Tämähän on tietenkin puhdasta spekulaatiota.
Asiaa voi myös katsoa toisesta näkökulmasta. Vuosimallin 2012 katsastuksissa W204 Ceellä on ajettu viiteen vuoteen keskimäärin 120.000 km, eli 24.000 km vuodessa. Samana vuonna Avensiksen ajomäärä on 95.000 km eli 19.000 km. Cee painuu lähes samaa vauhtia yli keskiarvon 9 vuotiaaksi saakka, kunnes 2008 mallisen ensimmäisen W204 C-sarjalaisen ajomäärä on 205.000 km, eli lähes 23.000 km vuodessa. Ihan samannäköisten vuosimallien 2008 - 2009 välissä kertyy kilometrejä vielä 26.000 km vuodessa.
Jatekaan ajassa taaksepäin, niin tullaan W203 viimeiseen mallivuoteen Nyt C-Mersun keskimääräinen ajomäärä onkin enää 194.000 km, eli 11.000 km vähemmän kuin vuotta uudemmalla. Sama toistuu myös 2005-2006 saman korimallin teknisesti vastaavien vuosimallien välillä. Lähde:
Mielenkiintoinen sattuma sinänsä, että Mersun ajomäärä alkaa vähentyä juuri sillä kohdalla, kun Daimlerin tietokannasta palataan perinteiseen paperiseen huoltokirjaan. Täsmälleen samassa kohdassa Cee myös rojahtaa listan pohjalle sieltä koskaan nousematta.
Intelligentsia: Kaikenlaisia spekulaatioita voi toki yrittää esittää tulevista hylkyprosenteista mutta näillekin pitäisi voida esittää perusteet.
14.2.2018 kello 20:47 esittämäni laskelma perustui oman autoni, eli 2012 ikäluokan vertailuun. Vaihdoin samalla vertailuun oman autoni korimallin.
2012 E-sarjan ajomäärä oli keskimäärin 156.000 km ja hylkäysprosentti on 8.5%. Kun listan huipulla olevalla lähes ajamattomalla Auriksella elvisteltiin, niin vertasin siihen. Auris ohittaa tuon päätymällä 9.3% hylkäysprosentteihin jo 137.000 km ajettuna. Sen vanhempaa Aurista ei ilmeisesti ole olemassakaan, mutta pahalta näyttää, koska 10% ajomääräalennuksellakin vikamäärä painuu 10% yli jopa kehnoksi tunnetun Mersunkin.
Voidana verrata myös Avensikseen, jos tahdot. Avensis liikkuu sentään Toyotaksi kohtuullisen hyvin, eikä katsastustilasto hyppää tyhjän päälle 5-vuotiaaseen verrattaessa. Vuodelta 2009 löytyy 145.000 km / 6% ja 2008 tapahtuukin sitten romahdus ajomäärässä 181.000 km ja 10.6% hylsyjä. Näitä on vähän vaikea verrata, joten lisätään samalle viivalle oman autoni 2 vuotta vanhempi versio samasta korimallista. 2010 E-sarjan 189.000 km ajomäärä vastaa muutenkin oman autoni nykytilannetta paremmin. Noilla kilometreillä W212:n hylkäysprosentti 10.2% ja hieman Avensiksen hylkyprosentin alle, joten suhtaudun ensi kesän katsastukseen varsin rauhallisesti.
Olisin toki suhtautunut muutenkin, koska minulle katsastus on siitä helppoa, että vien sinne oman autoni, enkä keskiarvoa.
Trafin tilasto näyttäisi vahvistavan ainakin näiden kahden verrokin osalta jo aiemmin saksalaisesta katsastustilastosta nähdyn samansuuntaisen päätelmän. Mersu kuluu kun sillä ajetaan ja Toyota kuluu vähän koska sillä ajetaan vähän.
Katsastuksen lopputulos on silti sitä enemmän omistajan kuin auton ominaisuus mitä enemmän ajettuja verrataan.
Toyota-kuljettajien merkkiuskollisuus näyttäisi osoittavan valmiutta vaihtaa uudempaan saman merkkiseen, ei niinkään kykyä huolehtia kilometrien myötä muiden tavoin huoltoa vaativasta autostaan.
Ehkä antoisampaa olisi miettiä sitä millaiset asiat autossa kuluu ajossa ja ehkä erikseen lyhyissä pätkäajoissa ja enempi jatkuvassa vajossa. Sen lisäksi olsi hyvä miettiä miten auto vanhenee vaikka sillä ei ajettaisikaan.
Kulumismekanismit näissä kaikissa on ainakin jonkin verran erilaisia. Ei voida sanoa että auto ei ns. kulu jos sillä ei ajeta paljon. Kyllä se kuluu mutta eripaikoista tai erilailla kuin sellainen millä ajetaan paljon.
Jos autolla ajettaisiin 8h päivässä Hki-Tre moottoritietä cruse-päällä päivästä toiseen vain muutamalla lyhyehköllä tauolla päivässä, sen kuluminen olisi kovin erilaista kuin jos sillä ajettaisiin vain 2x20km työmatka-ajoa. Aivan varmasti tasaista moottoritieajoa ajettu auto olisi paremmessa kunnossa kilometreihin nähden mutta lyhyehköä työmatkaajoa oleva auto paremmassa ikään nähden.
Autojen kuluneet ja ehkä pettävät paikat olisi kovasti erilaisia.
Se että jollain autoilla ajetaan tyypillisesti vähemmän ja lyhyempiä ajoja ei mitenkään tarkoita että ne eveitä kestäisi kuten autot joilla tyypillisesti ajetaan enemmän. Väite ei olisi looginen. Toki asia voi olla näin mutta tämä vaan ei todista sitä puoleen eikä toiseen.
Joskus kauan sitten oli TMssä (vai oliko Tuulilasi) keltainen taulukkolisuke kerran vuodessa. Siinä oli tarkemmin eri automallien katsastuslöydöksiä eri ikäisille ja ajetuille autoille.
Ainakin tuolloin kun tuota tuli tarkemmi tavattua, muistan havainneeni että verrattessa tyypillisä tojoja muihin, tojot oli vähempivikaisia kuin muut, myös vaikka vertailu olisi kilometrien mukaan. Toko tojot olisi tällöin vanhempia mutta silti vähä vikaisempia.
Näin siis siilloin joskus. Nyt tilanne voi olla eri.
Yhäkaikki vertaamalla saman ikäisiä autoja ja väittämällä pelkän ajosuorite-erojen mukaan että joku on kestävämpi, on vähintäinkin outoa.
2002 mallisen C-sarjan hylkyprosentti on 46,4 % ja ajokilometrit 269.000 km.
2002 mallisen Avensiksen hylkyprosentti on 20,9 % ja ajokilometrit 246.000 km.
Veikkaan että kun Avensiksella ajetaan tuo erotus 23.000 km (269.000 km - 246.000 km) niin Avensiksen hylkyprosentti ei pahemmin tuosta 20,9 prosentista nouse. Jos väittäisin että hylkyprosentti kohoaisi merkittävästi 20,9 prosentista, niin syyllistyisin spekulaatioon.
En ole kuullut että yhdessäkään 2002 mallin MB:n mittarissa olisi noin vähän kilometrejä. 362-462 000 km:iä lienee oikea lukema. Tai sitten joka toisen vastaantulevan MB:n mittarista on ruuvattu iso osa pois.
Otetaan esimerkkinä vaikka BMW ja MB joilla on ajettu esim 100-200 000 km:iä tai sitten 500 000 km:iä autoissa on eroa kuin yöllä ja päivällä, tuo loppuunajettu ikiliikkuja on niin väsähtänyt joka puolelta että vain täydellinen idiootti ei huomaa tuota eroa.
Katukivi:"huomaa kuinka täydellisen ylivoimainen Toyota on verrattuna muihin automerkkeihin"
Koska verrataan vähän ajettua Toyotaa enemmän ajettuihin. Jos ajomäärä on sama, ei ole Toyotan katsastusmenestyksessä hurraamista.
Onneksi katsastusmenestys, ja etenkin vuosimallin 2002 auton katsastusmenestys, on kuljettajan eikä auton ominaisuus.
Sinulla on täysin käsittämättömät näkemykset. Mm. missä ruudukossa ne kuljettajien ominaisuudet on listattu. Enpä ota kantaa enempää kirjoituksiisi.
"Koska verrataan vähän ajettua Toyotaa enemmän ajettuihin. Jos ajomäärä on sama, ei ole Toyotan katsastusmenestyksessä hurraamista."
Juuri esitin että 2002 mallisen C-sarjan hylkyprosentti on 46,4 % ajokilometreillä 269.000 km. Ja 2002 mallisen Avensiksen hylkyprosentti on 20,9 % ajokilometreillä 246.000 km. Ajomääräthän ovat tässä esimerkissä lähes samat.
Ei kai kukaan tosissaan kuvittele että Avensiksen hylkyprosentti olisi tuo 46,4 % kilometrimäärillä 269.000 km (tuo oli se C-sarjan ajokilometrimäärä) ?
Kaikenlaisia spekulaatioita voi toki yrittää esittää tulevista hylkyprosenteista mutta näillekin pitäisi voida esittää perusteet.
Vuonna 2015 korjauskehotusten ja hylkäyksien määrät suomalaisilla katsastusasemilla ovat jatkaneet nousuaan. Syy tähän on asiantuntijan mukaan se, että Suomen autokanta vanhenee vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuonna 2000 käyttöönotetuista autoista hylättiin määräaikaiskatsastuksessa lähes 37 prosenttia.
Nämä luvut kertovat mielestäni siitä, että autoja huolletaan harvemmin tai ei ollenkaan mitä vanhempi auto on kyseessä. Auto viedään määräaikaiseen katsastukseen ennen huoltoa /korjausta ja katsastuksesta haetaan ns vikalista. Katsastuksen jälkeen suoritetaan määrätyt korjaukset ja luultavasti samalla vaihdetaan öljyt ja suodatin. Näin varmistetaan se että ei tehdä mitään ylimääräistä, korjataan vain katsastuksessa korjauskehotukseen määrätyt viat ja puutteet.
Taksiautolla ajetaan helposti kolmen vuoden aikana tuo 300 000 km:iä ja autoa tietenkin huolletaan kuten autonvalmistaja edellyttää koska auto on työväline joka on oltava yötä päivää hyvässä kunnossa. Tämän jälkeen taksiautot menee vaihtoon ja joku ostaa taksissa olleen huolletun autton vaikka kilmetrejä on paljon siis vain 3 vuotta vanhassa autossa. Tuosta eteenpäin kilometrejä tulee lisää, mutta huomattavasti vähemmän kuin taksiautona. Miten autoa tuosta eteenpäin huolletaan tuskin työvälineenä vaan tavallisena kulkuneuvona, kun auton käyttötarkoitus muuttuu arkiseksi tietenkin käyttäjästä riippuen.
Jos kaikki huoltaisivat autonsa ennen katsastusta, katsastuksessa hylättyjä autoja olisi marginaalinen määrä. Toyota joka nostetaan aina esiin jotenkin poikkeuksellisen kestävänä autona on saanut tämän maineen siitä syystä, että tutkitusti merkkiuskollisimmat Toyotan omistajat vaalivat tätä perinnettä huoltamalla autonsa muita käyttäjiä tunnollisemmin. Näin maine säilyy vuodesta toiseen ja otsikot ovat vuodesta toiseen samat. Tämä on mielipiteeni tästä poikkeuksellisen maineen saaneesta autosta. Perustan tämän mielipiteen siihen miten näen kahden tutun huoltavan ja hoitavan Toyota autoaan kuten kaikkien muidenkin pitäisi hoitaa autojaan siis todella hyvin.
Vuosihuolto kannattaa tehdä aina hyvissä ajoin ennen katsastusta näin välttyy murheilta ja jälkitarkastukselta joka sekin maksaa. Näin toimien säästää tuon lisämaksun. Mielestäni tämä tapa on järkevin, kun samassa huollossa vaihtaa moottorin öljyt ja suodattimen. Itse teen aina ennen talvea huollon jossa moottorin öljyt vaihdetaan ja suodatin ja auto käydään katsastusta silmällä pitäen huolellisesti läpi. Huollon ajankohta määräytyy siis tuon katsastusajankohdan mukaan, näin auto on kunnossa aina ennen määräaikaiskatsastusta.
Annatko linkin tähän tutkimukseen tai esität sen muutoin:
"Toyota joka nostetaan aina esiin jotenkin poikkeuksellisen kestävänä autona on saanut tämän maineen siitä syystä, että tutkitusti merkkiuskollisimmat Toyotan omistajat vaalivat tätä perinnettä huoltamalla autonsa muita käyttäjiä tunnollisemmin."
Tuollaista tutkimusta ei ole olemassakaan vaan se on sinun mielikuvitustasi.
Kovin sinulla on pieni tutkimusotos. Ei taida riittä tutkimuksen saatika väitöskirjan perusteeksi:
"Tämä on mielipiteeni tästä poikkeuksellisen maineen saaneesta autosta. Perustan tämän mielipiteen siihen miten näen kahden tutun huoltavan ja hoitavan Toyota autoaan kuten kaikkien muidenkin pitäisi hoitaa autojaan siis todella hyvin."
Pelkkää lapsellista kuvitteluahan tuo kaikki on.
Miten voit tyrmätä päätelmän suoralta kädeltä, vaikka se kuulostaa erittäin loogiselta? Tässä puhutaan merrkiuskollisimmasta ryhmästä nimeltä Toyota-kuljettajat ja tämä on tutkittu juttu monessa julkaisussa.
Katukivi:”huomaa kuinka täydellisen ylivoimainen Toyota on verrattuna muihin automerkkeihin”
Tästä absurdista julistuksesta voisi myös sanoa muutaman valitun sanan, mutta en viitsi pahoittaa fanaatikon lennokasta mielentilaa.
Hankala on ottaa mitään kantaa yksittäisten autojen käyttötapoihin tai huoltamisiin, vaikka olisikin melko mielenkiintoista tietoa, jos olisi mitään mahdollisuutta sellaista asiaa yhdistää eri merkkeihin ja malleihin.
Mutta kun puhuttiin Toyotasta, niin huolto-ohjelman osalta moni asia tehdään aika paljon tiuhemmalla välillä verrattuna vaikkapa yleisesti eurooppalaisiin merkkeihin. Esimerkkinä moottoriöljyt ja suodatin yleisesti Toyotalla 15 tkm (saattaa olla heti alussa 1000 km ensihuoltokin- lienee vapaaehtoinen), jarruneste 2 v/30 tkm sekä erityisesti kiinnittää huomiota (nelivedoissa) takavetopyörästön öljynvaihto 30 tkm välein. Siitä en osaa sanoa mitä nämä huollot maksaa verrattuna vaikka samanhintaiseen verrokkiin/ kilpailijaan verrattuna, mutta voisi veikata, että muutaman vuoden aikana tuhatlappusista puhutaan moneen kilpailijaan verrattuna- esim. monessa eurooppalaisessa nelivetomallissa vetopyörästön öljynvaihtovälejä ei ole ollenkaan huolto-ohjelmassa tai sitten kilometrit ovat jotain aivan muuta. Samoin jarrunesteet testataan eikä niitä useinkaan vaihdeta kuin arviolta 100 tkm välein (normiajomäärillä), kun kiehuispiste on laskenut alle tietyn rajan.
Se sitten onko nuo tiuhemmat huoltovälit tai kaiketi vapaaehtoinen alkuhuolto (1000 km) turhaa, voi olla montaa mieltä. Näiden tilastojen valossa voi olla niin, että uusien Toyotien (ja pari muutakin merkkiä) tiuhat huollot voivat varmistaa niiden kestoa pitkälle eteenpäin, vaikka seuraavat omistajat eivät näitä huoltovälejä noudattaisikaan. Kun huomioidaan nämä meidän olosuhteet, niin voi olla, että kaikkien (etenkin vähän vuoden mittaan ajettavien)autojen osalta olisi hyvä jos huollot olisi jotain muuta kuin nämä lämpöisempien olosuhteiden LongLife huollot.
https://www.salkunrakentaja.fi/wp-content/uploads/2018/01/Bisnode-autot-merkkiuskollisuus-vertailu-talous-liikenne-012018.png
Onko listan ulkopuolelle jääneet autot ollut pettymys kun ei ole merkkiin uudestaan vaihdettu?
Kun tiedämme, että huolto on käytännössä yhtä kuin öljynvaihto, niin voimme myös kysyä onko öljynvaihdolla mitään merkitystä katsastuksessa auton hylkäämiseen ja hyväksymiseen.
Jaa, että kun kuullostaa loogiselta niin se on silloin totta. Jaa-a.
Katukivi: "Kun tiedämme, että huolto on käytännössä yhtä kuin öljynvaihto, niin voimme myös kysyä onko öljynvaihdolla mitään merkitystä katsastuksessa auton hylkäämiseen ja hyväksymiseen."
Huolto-ohjelma käsittää kyllä paljon muutakin kuin vain öljynvaihdon. Tietyt tyyppiviat vaivaavat jokaista merkkiä hiukan tosin vaihdellen merkistä riippuen ja asiantuntevassa merkkihuollossa/monimerkkihuollossa nämä asiat ovat kyllä aivan varmasti tutkinnan kohteena.
Ihan pelkkää öljynvaihtoa ei ole nuokaan huollot. Toyotan sivustoilla mainitaan mm. että "jarrupalojen (etu+taka) puhdistus / herkistys ja voitelu kuparitahnalla" 30 tkm välein. Hatunnoston arvoista, jos noin tosiaan tehdään. Kaikki huolto ja tarkastustoimenpiteet poistaa uusista ja uudehkoista sellaisia tehtaiden ja osatoimittajien virheitä, joita väistämättä on kaikilla (vaikka niitä Toyotalla voi jopa olla keskimääräistä vähemmän ?). Tämä edesauttaa varmasti pärjäämistä tilastoissa sekä takuunalaisten virheiden ajoissa löytymistä.
Riittävän tiuhat (etenkin huonosti esilämmitetyille lyhyiden matkojen autoille) öljynvaihdot pitäisi monen eurooppalaisenkin auton EGR venttiilit puhtaampana ja ahtimien elinkaari olisi pidempi. Ja näitä ongelmia ilmenee myös katsastuksissa päästöjen muodossa.
Itse luotan kyllä autoteollisuuden kädenjälkeen enemmän kuin lähes kaikkien suomalaisten huoltojen elipalkattujen ja heikosti motivoituneiden asentajien taidonnäytteisiin.
No tämähän se on usealla merkillä se heikoin lenkki- Toyotalla on hankittu jälleenmyynti ja huolto-organisaatio tehtaan/ Euroopan toimintojen alle. Yhdistettynä tiuhempiin huoltoväleihin saavutetaan varmasti hyviä asioita auton maineeseen ja kestävyyteen.
Osa yrittää esimerkiksi omamekaanikkotoiminnalla (Volvo) saada parannusta kokonaisuuteen (tarvetta onkin). Jos focuksena on maineen ja laadun parantaminen, niin minustakin Suomessa on liian paljon huonosti motivoituneita sekä huonosti koulutettuja huoltoja aivan liian paljon. Hyvänkin auton status pilataan asiakkaan silmissä huonolla huollolla ja mahdollisten vikojen osalta huonolla jälkimarkkinoinnilla. Mutta on myös poikkeuksia eikä asiat mene aina samalla tavalla merkkien sisälläkään. Koetin tuossa Toyotan osalta arvailla, olisiko osa-syy näissä tilastoissa (sekä myynnissä!!) pärjäämiseen juuri huoltotoiminnassa?
Meidän pitää aina kyetä erottamaan tukimuksen ja mielikuvituksen tuottama tieto ja"tieto" toisistaan. Hyvin usein koulutetutkin ihmiset esittävät mielikuvituksen tuottamaa tietoa oikeana tietona.
Tuossa edellä on hyviä kirjoituksia, joissa pohditaan vaikuttaisiko se ja se siihen että Toyotat ovat katsastutilastojen mukaan viattomampia autoja. Lisäksi edellä on myös kirjoituksia, joissa mielikuvituksen tuottama tieto esitetään varmana tietona.Tähän Toyotan menestykseen liittyen esitetään vahvana todistettuna tietona asioita, vaikka niistä ei ole mitään tutkittua tietoa. Tähän saakka on hoettu, että Toyotat menestyvät katsastustilastoissa, koska niillä ajetaan vähemmän kuin muilla autoilla. Nyt sitten tuosta Trafin tilastosta voidaan todeta autojen kokoluokat huomioon ottaen, että Toyotilla ajetaan yhtä paljon kuin muillakin autoilla.
Ilmeisesti asiaan vaikuttaa myös automerkkien välinen kilpailu, joka tuottaa juuri näitä mielikuvitukseen perustuvia väitteitä, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Helsingin Sanomien tätä katsastustilastoa koskeva teksti on kaikkein surkein. Yritetään vihjailuin esittää edelleen, että muilla autoilla ajetaan eniten ja sitten vedetään esiin Skoda Octavia. Sorrutaan myös niin hauskaan asiaan että verrataan toisiinsa Corolla ja taksiauto Mersua, jotta Toyota saataisiin huonoon valoon.
https://www.hs.fi/autot/art-2000005058925.html
Kun Toyotan menestys vuoden 2002 tilastosta eteenpäin on näin vahva että siellä on aina kolme, neljä tai viisikin Toyotaa kahdeksan parhaan joukossa niin se on aika vahva näyttö myös siitä, että se syy on niinkin yksinkertainen, että tuo Toyota on laadultaan ja luotettavuudeltaan hyvä. Tuo huikea Toyotan menestys alkaa jo olla vahva näyttö, että se on oikea tietoa korkeasta laadusta ja luotettavuudesta.
Asiat voi todeta vihreästä vaakapalkkisesta taulukosta vuosilukuija klikkaamalla ja viemällä hiiren palkin päälle.
https://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/katsastus
Tässä Katukiven mielikuvituksen tuottamia täysin absurdeja julistuksia.
Katukivi:
"huomaa kuinka täydellisen ylivoimainen Toyota on verrattuna muihin automerkkeihin”
"Pelkällä polttomottorilla varustetut autot ovat tulleet tiensä päähän."
"Vain hybridi- ja sähköautoilla on enää vaihtoarvoa."
"Nämä ovat viimeiset naulat dieselautojen arkkuun."
"Sähköttömät autot menettävät arvonsa…"
Jokin viattomuus Toyotan mallistoa vaivaa, kun kaikki on niin pienellä hylkäys prosentilla.
Kommentit oheisiin kohtiin;
”huomaa kuinka täydellisen ylivoimainen Toyota on verrattuna muihin automerkkeihin” Arvostan toimivuutta, mutta pelkällä mekaanisella luotettavuudella ei aina pääse valintalistalle. Olisikin hyvä pystyä laskemaan samanhintaisista autoista todelliset elinkaarikustannukset vaikkapa 10 vuoden ajalta. Tosin ei sekään lämmitä, jos selkä on kipeänä aina kun ajaa pitkän matkan.
”Pelkällä polttomottorilla varustetut autot ovat tulleet tiensä päähän.” Hybridit tarvitsee vielä pitkään polttomoottoreita ja nyt vain ajattelen henkilöautoja.
”Vain hybridi- ja sähköautoilla on enää vaihtoarvoa.”
Ilman latausta olevat hybridit kokevat aivan samaan tapaa nopean arvonlaskun kuin muutkin, kun kehittyneemmät lataushybridit (kun sähköllä ajo tuplaantuu) ja sähköautot tulevat oikein kunnolla markkinoille...
”Nämä ovat viimeiset naulat dieselautojen arkkuun.” Vielä menee aikaa...
”Sähköttömät autot menettävät arvonsa…” Kts. ylempää- ja toisaalta, yksinkertaisimmat tekniikat (pelkkä polttomoottori) ovat edullisempia ylläpitää ja korjata tulevaisuudessakin. Yli 10 vuoden ikäisen hybridin korjaamiseen tarvitaan kalliita komponentteja siinä kuin sama auto ilman niitä voidaan ylläpitää edullisemmin. Täälläkin kirjoittelee uudehkojen autojen omistajat, jonka osalta ei ole mitään kokemusta vaikkapa yli 8v ikäisen (takuun kesto 8 v/ 350 tkm) akun vaihdosta muista komponenteista puhumattakaan. Itse asiassa tuo kertoo jo mihin valmistaja on auton elinkaaren mitoittanut.
Ja edellä mainitut asiat ei poista sitä tosiasiaa, että minäkin voisin ostaa Toyotan, mutta moni muu asia ratkaisee lopullisen valinnan, eikä se ole ainakaan naapuri.
Inspektorin jokainen kommentti osoittaa, että hänen tietonsa eivät ole ajan tasalla, sillä ne sisältävät väärää tietoa. Oikeat vastaukset löytyvät netistä.
Kerro Katukivi jo viimein, että mistä voin käydä pokkaamassa sen arvottoman "sähköttömän" Bentleyn. Olen tässä jo kysellyt sinulta tuota vuosikausia, etkä ole vieläkään suostunut kertomaan, missä näitä sinun mukaasi arvonsa jo menettäneitä autoja oikein on. Saa olla vähän käyttetty vaihtoarvonsa menettänytkin. Käy vaihtamassa vaikka tuon mun hybridin sellaiseen.
Tuota odotetellessa on kyllä viihdyttävää lukea, kun sinä syyttelet muita mielikuvituksen tuottaman tiedon käyttämisestä, vaikka sinun teesisi ovat jo osoittautuneet pelkästään omaksi fantasiaksesi.
Onhan tuo fantasiaa että Bentley kuuluisi mihinkään normaalin auton asiakeskusteluun. Mielikuvitukseksihan sinulle kertoi että sinun tulee jahdata vuosikausia jotakuta henkilöä saadaksesi egollesi mitättömän vastauksen, millä et tee mitään tai viisastu lainkaan.
Sori vaan, mutta Katukivi ei ole rajannut mitään brändiä ulos väitteistään. Toki jos tuo brändi haittaa sinua ja mielesi tekee kovasti bondata Katukiven kanssa, niin voit toki esittää hänen väitettään tukevia esimerkkejä vapaasti valitulla brändillä. Taitaa olla vain niin, että tässäkään sinulla ei ole tarkoitus keskustella autoista, vaan keskityt tuohon lapselliseen henkilöön käyvään tyhjänpäiväiseen lätinään. Oliko sinulla joku pointtikin tuon lisäksi?
En ole muuten nähnyt Toyotasta korkeampaa katsastuksen hylkäysprosenttia kuin 20,9 prosenttia. Monilla näyttää olevan fantasioita siitä että korkeampiakin hylkäyslukuja olisi olemassa, mutta näitä lukuja ei vaan jostakin kumman syystä esitetä.
Kun katsastukseen vuonna 2017 tulleen 15-vuotiaan ja 246.000 ajetun ja vuonna 2002 käyttöönotetun Toyota Avensiksen hylkäysprosentti on kaikkein korkein Toyotan hylkäysprosentti eli vain 20,9 ja kaikkien tuolla aikavälillä katsastettujen autojen keskimääräinen hylkäysprosentti on 28 % niin voisimmekohan tehdä jo sellaisen johtopäätöksen, että Toyotan laatu ja luotettavuss on vain niin poikkeuksellisen korkea? Vai jatkammeko vielä mielikuvituksen tuottamien faktojen esittelyä? Pohtisimmeko vielä vaikkapa sellaisen mielikuvituksen tuottaman faktan vaikutusta asiaan kuin Toyotan omistajien korkea ikä?
Laskekaapa joku Toyotien keskimääräinen hylkäysprosentti tuosta Trafin kaavioista ja laittakaa se tänne näkyviin niin minä tarkastan sen.
"Inspektorin jokainen kommentti osoittaa, että hänen tietonsa eivät ole ajan tasalla, sillä ne sisältävät väärää tietoa. Oikeat vastaukset löytyvät netistä."
No niin, sieltähän se oikea tieto löytyy, vai löytyykö? Hiukan lähdekriittisyyttä sekaan, ettei mene uskonnon puolelle.
Viittaan esim. vaikkapa korkeajänniteakkuihin komponentteineen, joista on laajemmat kokemukset muualta maailmasta, mutta ei niinkään näistä meidän olosuhteista. Ja nehän on juuri ydinosaamisalueella sivukylien "Turpeisen pajalla", joissa nämä meidän loppuun ajettavat autot oikeasti tullaan korjaamaan.
Intelligentsia: Juuri esitin että 2002 mallisen C-sarjan hylkyprosentti on 46,4 % ajokilometreillä 269.000 km. Ja 2002 mallisen Avensiksen hylkyprosentti on 20,9 % ajokilometreillä 246.000 km. Ajomääräthän ovat tässä esimerkissä lähes samat.
Mersu on yksi suosituimpia mittarinruuvaajien uhreja. Vertaat korimallia, jonka mittarilukemat on helppo asettaa halutuksi autoa purkamatta (kuten vanhemmissa) tai jäämättä kiinni tehtaan sähköisen huoltolokin vuoksi (kuten uudemmissa). Tämähän on tietenkin puhdasta spekulaatiota.
Asiaa voi myös katsoa toisesta näkökulmasta. Vuosimallin 2012 katsastuksissa W204 Ceellä on ajettu viiteen vuoteen keskimäärin 120.000 km, eli 24.000 km vuodessa. Samana vuonna Avensiksen ajomäärä on 95.000 km eli 19.000 km. Cee painuu lähes samaa vauhtia yli keskiarvon 9 vuotiaaksi saakka, kunnes 2008 mallisen ensimmäisen W204 C-sarjalaisen ajomäärä on 205.000 km, eli lähes 23.000 km vuodessa. Ihan samannäköisten vuosimallien 2008 - 2009 välissä kertyy kilometrejä vielä 26.000 km vuodessa.
Jatekaan ajassa taaksepäin, niin tullaan W203 viimeiseen mallivuoteen Nyt C-Mersun keskimääräinen ajomäärä onkin enää 194.000 km, eli 11.000 km vähemmän kuin vuotta uudemmalla. Sama toistuu myös 2005-2006 saman korimallin teknisesti vastaavien vuosimallien välillä. Lähde:
https://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/katsastus
Mielenkiintoinen sattuma sinänsä, että Mersun ajomäärä alkaa vähentyä juuri sillä kohdalla, kun Daimlerin tietokannasta palataan perinteiseen paperiseen huoltokirjaan. Täsmälleen samassa kohdassa Cee myös rojahtaa listan pohjalle sieltä koskaan nousematta.
Intelligentsia: Kaikenlaisia spekulaatioita voi toki yrittää esittää tulevista hylkyprosenteista mutta näillekin pitäisi voida esittää perusteet.
14.2.2018 kello 20:47 esittämäni laskelma perustui oman autoni, eli 2012 ikäluokan vertailuun. Vaihdoin samalla vertailuun oman autoni korimallin.
2012 E-sarjan ajomäärä oli keskimäärin 156.000 km ja hylkäysprosentti on 8.5%. Kun listan huipulla olevalla lähes ajamattomalla Auriksella elvisteltiin, niin vertasin siihen. Auris ohittaa tuon päätymällä 9.3% hylkäysprosentteihin jo 137.000 km ajettuna. Sen vanhempaa Aurista ei ilmeisesti ole olemassakaan, mutta pahalta näyttää, koska 10% ajomääräalennuksellakin vikamäärä painuu 10% yli jopa kehnoksi tunnetun Mersunkin.
Lähde: https://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/katsastus
Voidana verrata myös Avensikseen, jos tahdot. Avensis liikkuu sentään Toyotaksi kohtuullisen hyvin, eikä katsastustilasto hyppää tyhjän päälle 5-vuotiaaseen verrattaessa. Vuodelta 2009 löytyy 145.000 km / 6% ja 2008 tapahtuukin sitten romahdus ajomäärässä 181.000 km ja 10.6% hylsyjä. Näitä on vähän vaikea verrata, joten lisätään samalle viivalle oman autoni 2 vuotta vanhempi versio samasta korimallista. 2010 E-sarjan 189.000 km ajomäärä vastaa muutenkin oman autoni nykytilannetta paremmin. Noilla kilometreillä W212:n hylkäysprosentti 10.2% ja hieman Avensiksen hylkyprosentin alle, joten suhtaudun ensi kesän katsastukseen varsin rauhallisesti.
Olisin toki suhtautunut muutenkin, koska minulle katsastus on siitä helppoa, että vien sinne oman autoni, enkä keskiarvoa.
Trafin tilasto näyttäisi vahvistavan ainakin näiden kahden verrokin osalta jo aiemmin saksalaisesta katsastustilastosta nähdyn samansuuntaisen päätelmän. Mersu kuluu kun sillä ajetaan ja Toyota kuluu vähän koska sillä ajetaan vähän.
Katsastuksen lopputulos on silti sitä enemmän omistajan kuin auton ominaisuus mitä enemmän ajettuja verrataan.
Toyota-kuljettajien merkkiuskollisuus näyttäisi osoittavan valmiutta vaihtaa uudempaan saman merkkiseen, ei niinkään kykyä huolehtia kilometrien myötä muiden tavoin huoltoa vaativasta autostaan.
Ehkä antoisampaa olisi miettiä sitä millaiset asiat autossa kuluu ajossa ja ehkä erikseen lyhyissä pätkäajoissa ja enempi jatkuvassa vajossa. Sen lisäksi olsi hyvä miettiä miten auto vanhenee vaikka sillä ei ajettaisikaan.
Kulumismekanismit näissä kaikissa on ainakin jonkin verran erilaisia. Ei voida sanoa että auto ei ns. kulu jos sillä ei ajeta paljon. Kyllä se kuluu mutta eripaikoista tai erilailla kuin sellainen millä ajetaan paljon.
Jos autolla ajettaisiin 8h päivässä Hki-Tre moottoritietä cruse-päällä päivästä toiseen vain muutamalla lyhyehköllä tauolla päivässä, sen kuluminen olisi kovin erilaista kuin jos sillä ajettaisiin vain 2x20km työmatka-ajoa. Aivan varmasti tasaista moottoritieajoa ajettu auto olisi paremmessa kunnossa kilometreihin nähden mutta lyhyehköä työmatkaajoa oleva auto paremmassa ikään nähden.
Autojen kuluneet ja ehkä pettävät paikat olisi kovasti erilaisia.
Se että jollain autoilla ajetaan tyypillisesti vähemmän ja lyhyempiä ajoja ei mitenkään tarkoita että ne eveitä kestäisi kuten autot joilla tyypillisesti ajetaan enemmän. Väite ei olisi looginen. Toki asia voi olla näin mutta tämä vaan ei todista sitä puoleen eikä toiseen.
Joskus kauan sitten oli TMssä (vai oliko Tuulilasi) keltainen taulukkolisuke kerran vuodessa. Siinä oli tarkemmin eri automallien katsastuslöydöksiä eri ikäisille ja ajetuille autoille.
Ainakin tuolloin kun tuota tuli tarkemmi tavattua, muistan havainneeni että verrattessa tyypillisä tojoja muihin, tojot oli vähempivikaisia kuin muut, myös vaikka vertailu olisi kilometrien mukaan. Toko tojot olisi tällöin vanhempia mutta silti vähä vikaisempia.
Näin siis siilloin joskus. Nyt tilanne voi olla eri.
Yhäkaikki vertaamalla saman ikäisiä autoja ja väittämällä pelkän ajosuorite-erojen mukaan että joku on kestävämpi, on vähintäinkin outoa.