@Kumppani: samaa mieltä. Tämä on toinen syistäni kokeilla kitkoja itse.
@HybridRules: olen huomannut vaikeaksi saada kokemusperäistä tietoa kitkarenkaiden toiminnasta, koska selkeätkin tekniset kysymyksen renkaan ominaisuuksista kääntyvät lähes väistämättä pidon eroja havainneen eheyttämiseen kitkarenkaiden eduista muissa tilanteissa. Myös nastarenkaiden oletetaan säilyttävän ominaisuutensa pidempään kuin oman kokemukseni mukaan on realistista. Keskustellaan siis renkaan ostajan arvoista, eikä renkaiden ominaisuuksista. Arvojani en osta muilta, mutta muiden kokemuksista viisastun mielelläni, ettei tarvitse tehdä kaikkia tyhmyyksiä itse.
Nastoista minulla on jonkinlainen ymmärrys, niitä olen nähnyt hyviä ja huonoja ja nyt viimeksi jopa pari sarjaa uutena hyviä ja käytettynä kuluman indikoimaa tilannetta vielä selvästi huonommaksi muuttuvia. Siksi ostin tälle syksylle kitkarenkaat osin uteliaisuudesta, osin kahteen testeissä hyvin pärjänneeseen nastarenkaaseen pettyneenä.
Kitkoista minulla on kokemusta vielä sen verran vähän, että en kehtaa esiintyä minkäänlaisena kitkarenkaiden asiantuntijana. Yhden jäätikön tosin näin jo, ja kiiltävän mustan jään lisäksi muita valittamisen aiheita ei ole toistaiseksi tullut vastaan, mutta katsotaan tätä uudelleen keväällä?
Se mustan jään tapauskin oli tietenkin persdynokokeilu, mutta kun tontilla on kaksi Mercedes 220 CDI moottorista takavetoista, joista toisessa on käytetyn Continentalin nastarenkaat ja toisessa uudet saman valmistajan kitkat, niin katson selkeän eron nastarenkaan eduksi juuri tuossa kelissä selkeästi toteennäytetyksi koeajolla samalla reitillä ja samalla kuormalla. Ei muuten oltu sivuteillä koeajamassa renkaita, vaan valoja. Tuo renkaiden ylläri tuli niin puskista, että piti käydä kalibroimassa persdyno ajamalla sama reitti heti perään tutuilla renkailla.
Kumppani: Minusta Karrette kertoo oletuksia kuskeista, ajoivat ne sitten kummalla renkaalla vaan.
Minusta nimimerkki Kumppanilla on ei ehkä niin miellyttävä taipumus lisätä rivien väleihin asioita mitä siellä ei ole. Se on yksi arkisarkasmin haitoista, eli koskaan ei voi olla varma tarkoittaa toinen sitä mitä sanoo, vai yrittääkö olla vitsikäs vakavalla ilmeellä asioista mitkä eivät ole huvittavia.
Lehtitesteissä on pääsääntöisesti otettu kantaa vain uusiin talvirengastuotteisiin, ja (nasta-)melu on mitattu auton sisäpuolelta - ei virallisena ohiajomeluna. Tässä asiassa on muitakin seikkoja kuin vain se kuka tekniikan puolesta kykenisi olemaan nopein jääradalla. Ne seikat ovat niitä joista olen kiinnostunut, eli esimerkiksi miksi kesä- ja talvirenkaille pakollinen renkaiden EU-tarra* ei ole pakollinen nastarenkaiden osalta?
Ketkä ne kuskit ovat joista on kerrottu oletuksia? Liikenteessä on satojatuhansia eri kuljettajia, sinne mahtuu kaahareita ja ekoautoilijoita, mummokuljettajia ja reissutyötä tekeviä, ja tietysti ammattiliikenne, eli joka päivä kulkevat rekat ja bussitkin.
*"The European Tyre Labelling Regulation (EC/1222/2009) introduces labelling requirements with regard to the display of information on the fuel efficiency, wet grip and external rolling noise of tyres. Its aim is to increase the safety and the environmental and economic efficiency of road transport by promoting fuel-efficient and safe tyres with low noise levels."
Käyttäkää nastarenkaita, karheassa tienpinnassa on pitoa myös kevään sadekeleillä kun kesärenkaat vaihdetaan alle.
Monikohan on säästynyt nastarenkaiden ansiosta vesiliirrolta.
Suomalaiset jästipäät pitää nopeusrajoitusta pakollisena nopeutena satoi tai paistoi.
Quu: Monikohan on säästynyt nastarenkaiden ansiosta vesiliirrolta.
Oliko tämä sitä sarkasmia? Kulumisuriin kertyy vettä, joten ohituksissa tai muussa kaistanvaihdossa esiintyy ylimääräistä riskiä myös kesällä.
Etelämmässä EU:ssa ei ole nastarenkaita karhentamassa asfalttia, ja siellä asfaltti on hiljaisempaa kuin täällä. Ilmeisesti siellä luotetaan siihen että vesi valuu hyvin pois sileältä pinnalta.
Etelämmässä EU:ssa ei ole nastarenkaita karhentamassa asfalttia, ja siellä asfaltti on hiljaisempaa kuin täällä. Ilmeisesti siellä luotetaan siihen että vesi valuu hyvin pois sileältä pinnalta.
No kun ei luoteta, nopeudet laskee merkittävästi sateen alkaessa.
Ainakin Itävallassa, Saksassa en ole sateella ajanut, Espanjan peili sileä pikitie on aivan pelottavan liukas.
On siinä Espanjan asfaltin liukkaudessa vielä parin kertaluokan ero taas tänään toistuneeseen ääriharvinaiseen jääkeliin, joita sattuu näköjään vain kerran viikossa.
En ole tottunut himmailemaan liukkauden vuoksi 40 rajoituksella, mutta nyt oli pakko, koska olin liikkeellä jäälle huonosti sopivilla kitkarenkailla.
Minä aion ajaa tämän talvikauden kitkarenkailla. Jos alkaa tuntua liian epävarmalta jäisillä keleillä vaihdan kenties takaisin nastoihin.
Moneen vuoteen en ole päässyt ajamaan nastoilla talvikelissä kuin satunnaisesti, koska ei vaan ole lunta, jäätä eikä oikeaa talvea.
Korvat sen kertovat: ei ole ollut nastojen alla alustaa, jota varten ne on kehitetty:Tai on ollut niin satunnaisesti, että ne tapaukset uskon jaksavani ajaa joustavasti pitoon sopivalla nopeudella.
Samaa mietin kuin GLE, että keväällä olen varmaan asian suhteen viisaampi.
Nelivedon oletan avittavan siihen, etten jää kiinni esim. lumiauran luomaan kinokseen, jos sellainen harvinaisuus kohdalle osuu jossain risteyksessä.
p.s. TM:n testissä herätti ajatuksia tulokset jääjarrutuksessa, jossa paras kitkarengas oli parempi kuin häntäpään nastarenkaat eikä jäänyt paljoakaan heikommaksi itseään muutaman pykälän korkeammalla olevia nastoja. Jos testitulos pitää kutinsa, voi hyvin ajatella, että pitämällä itsellä hyväkuntoiset kitkat, pärjää jäälläkin paremmin kuin nastarenkailijat keskimäärin, koska sitten taas Trafin rengashotellitutkimus oli näyttänyt, että kulahtaneilla nastoilla ajaa melkoisen moni.
Luonnollisesti kun jääkelillä oli testissä myös renkaita joissa oli 760 kpl tai 1000 kpl nastaa pärjää sellaisella mittausten mukaan paremmin.
Kuten Hybridrules kirjoitti on liikkeellä paljon sellaisia joidenka renkaat ovat kaukana, kaukana testivoittajatasosta. Talvitesti 17/2010 mittasi käytettyjä nasta- ja talvirenkaita, ja silloin todettiin että suorituskyky hiipuu.
Asfaltin kulumisen vähentäminen on asennekysymys, tai vaihtoehtoisesti joku haluaa vain että oma auto on sisällä hiljaisempi sen enempää muuta miettimättä. Uskon että jälkimmäinen on yleisempää ainakin testiartikkelien perusteella.
Minä en mieti rengasvalinnassa tienkulumista, enkä meluakaan, tärkein ja ainoa ominaisuus on luotto renkaaseen ja sitä kautta ajamisen rentous sen kummemmin miettimättä pitääkö rengas kelien mukaan.
Tämä Quun valintakriteeri onkin se miksi keskustelulla saattaa olla merkitystä. Mitä enemmän tietää eri tuotteiden ominaisuuksista, sen parempi - ja jos tietä kuluttava meluisa tuote on sen minkä haluaa, niin hyvä. Eivät kaikki osta hybridiä, vaan osa ostaa isoruokaisen auton koska sellaisen haluavat.
Monen merkkisiä renkaita on tarjolla, eli halpa voi joskus olla huonolaatuinen, ei pelkästään tarjoushintainen.
Luotto renkaaseen voi olla sellainen mikä joillakin taas on ihan luonnollinen asia, eli riittää kunhan rengas on musta ja pyöreä, ja mukavuudestakin renkaan epätasapainokin (ravistaa rattia) voi jäädä tunnistamatta.
Karette, mieti sitä kenelle tässä keskustelussa riittää että rengas on musta ja pyöreä, ei kuluta tienpintaa ja on "hiljainen"
Minulla on mahdollisuus ajaa testitulosten nastarenkaiden parhaimmistolla, koska rengassarja uusiutuu parintalven ajon jälkeen autonvaihdon yhteydessä. Nastarengas on kaikkein melusi ensimmäisellä tuhannella kilometrillä.
Hybridiäkään en vallinnut sen takia että se on hybridi, vaan miellyin sen voimalinjaan.
Quu: mieti sitä kenelle tässä keskustelussa riittää että rengas on musta ja pyöreä
En ole kovin kiinnostunut siitä kenellä tässä tai muissa keskusteluissa mikäkin yksilötasolla voi olla mitäkin, koska liikenteeseen osallistujia on yli miljoona. Nastarenkaan melu ei toisaalta ole yksityisasia koska myös jalankulkijat joutuvat sitä kuuntelemaan (liikennemelu) - ja jos oman auton sisäpuolinen melu haittaa niin sehän vaimenee sillä että ajaa "mersulla".
Kokeilin itse hybridiä, mutta en oikein innostunut - ja ne kiinnostavat mallit ovat vähän kalliita. Katson sitten jonkun vuoden päästä. Kuten kerrot omasta valinnastasi, niin hybridillä ajavat eivät välttämättä ole "luomua syöviä ekoihmisiä", vaan valinta voi olla jonkinlaista sattumaa - ja silloin voi olla 760 - 1000 nastaa 1/2 vuodesta monen jopa lähes vaarallisen hiljaiseksi väitetyn ekoauton alla.
Minulle sopii diesel parhaiten. Harmina se että dieselvero nostaa vuosikustannuksia jos ajaa vähän.
Näiden keskusteluiden arvo onkin kokemusten jakamisessa, jolloin parviälyä voi käyttää oman valinnan pohjana vaikka ei kulkisikaan enemmistön mukana.
Odotukseni kitkarenkaita hankkiessani oli jäällä liukas mutta muuten hyvä talvirengas. Valinnassa on siis kyse siitä, kuinka monta jäistä kilometriä on valmis sietämään kitkarenkaiden hyvien ominaisuuksien hintana. Se tasapaino on jokaisen määriteltävä itse.
Koska asialla ei ollut aiemmin minulle merkitystä, en tiedä onko tämä syksy keskimääräinen vai kohtalon ivaa, mutta nyt on jo kolmas erittäin liukas jäinen päivä lyhyellä ajalla.
Eilisillan jäätiköiden taas kerran herättämien hiekka- ja suolakärryjen jätökset pitäisi ottaa huomioon pölyn määrää ja tien kulumista arvioitaessa. Suolauksen ja hiekoituksen väitetään olevan tarpeen raskaan liikenteen nastattomien renkaiden vuoksi, joten suolan aiheuttamaa eroosiota ja pölyävää hiekkaa ei saa laskea nastarenkaiden rasitteeksi. Päinvastoin, se on nastattomuuden hinta, jota me kaikki maksamme halusimme tai emme.
Näin pohjoisen maan logistiikka vaatii jotain liukkauden torjuntaa, ja käyttämämme menetelmät kuluttavat tietä. Asiasta on puhuttu niin kausn kuin olen ajanut, eli ainakin 1970-luvulta lähtien. Sen jälkeen on maantieltä kerätty veroylimäärä vain kasvanut, mutta tien pitoon ei vain tunnu rahaa riittävän.
Karrette: En ole kovin kiinnostunut siitä kenellä tässä tai muissa keskusteluissa mikäkin yksilötasolla voi olla mitäkin
No olethan! Et sinä täällä muuten vänkkäisi, vai mitä?
Nastarenkaan melu ei toisaalta ole yksityisasia koska myös jalankulkijat joutuvat sitä kuuntelemaan (liikennemelu) – ja jos oman auton sisäpuolinen melu haittaa niin sehän vaimenee sillä että ajaa ”mersulla”.
Tuo on juuri sitä asenteellisuutta, jota yrität tuputtaa, tai varsinkin annat ymmärtää. Liikenteestä aiheutuu melua ylipäätään, josta nastarenkaat eivät todellakaan nouse kasan päälle. Ne eivät kyllä myöskään sisälle aiheuta sellaista, jota voitaisiin meluna pitää, tosin riippuu ehkä autosta jossakin määrin.
Saat kommenttisi kuulostamaan siltä, että suunnilleen korvasuojia tarvittaisiin nastojen takia, vaikka tosiasiassa se ns. rapina hukkuu taustameluun - kaikki muu on liioittelua. Soisin ettet maalaisi noin isoin pensselein siis kuitenkaan, ei se sinun vääntämisestä tee yhtään uskottavampaa. Päinvastoin.
Suomessa suojatiekultturi poikkeaa monesta muusta maasta, eli väistäminen (lain noudattaminen) ei ole täällä selkärangassa oleva refleksi kaikilla kuljettajilla.
Minulle se ei ole muodostunut ongelmaksi. En koe nastoja turvallisuustekijäksi, en ole kokenut läheltä piti -tilanteita vaikka nastattomuutta on ollut jo useamman vuoden ajan.
Karrette: En koe nastoja turvallisuustekijäksi, en ole kokenut läheltä piti -tilanteita vaikka nastattomuutta on ollut jo useamman vuoden ajan.
Eihän nastoilla ajamisessa aina ole tietenkään kysymys turvallisuustekijöistä, vaan ihan talven olosuhteissa pärjäämisestä, vaikka monissa tilanteissa kitkoja paremmasta etenemisestä. Vaikka kelit olisivat kuinka vaihtelevat. Mukavuustekijä, sanoisin.
Onko sinulla, Kumppani, missä määrin kokemusta kitkarenkailla ajamisesta? Olisi kiva kuulla miten olet saanut varmuuden, että nastat ovat paremmat, vaikka kelit olisivat kuinka vaihtelevat. TM:n testistä jää sellainen kuva, että joissain tilanteissa kitkat ovat paremmat kuin nastat ja joissain yhtä hyvät ja testissä vain jäisellä pinnalla jarrutettaessa nastoissa on selvästi parempi (30%) pito eli lyhyempi pysähtymismatka.
Mikä selittää sen, että testissä parin nastarenkaan jarrutusmatka oli pidempi kuin kitkarenkaan?
Minun kotimaisten talvikenkien pohjissa lukee "kitka"
Viittaa siihen että suunnittelija on perehtynyt niin hyvin aiheeseen että korostaa sitä. Ei lue esimerkiksi winter, snow tms.
Liukkaitakin kenkiä on olemassa, joten nostit sinällään tärkeän aiheen esille.
Kumppani ..talven olosuhteissa pärjäämisestä, vaikka monissa tilanteissa kitkoja paremmasta etenemisestä.
Voi hyvin olla mahdollista että jollekin tarve voi olla todellinen jos asuu tai kulkee hankalissa paikoissa. Testien mukaan kiihtyyvys ja "kierrosajat" ovat nastoilla jääradalla paremmat. Nastoilla tarkoitan niitä 3-5 laatumerkkiä jotka pärjäävät testeissä, en niitä jotka häviävät jäällä nastattomille.
Oletko harkinnut nelivetoa, ellet jo sellaisella aja?
Kitkakengät onkin hyvä testi kitkarenkaitsta haaveileville, kun jäänpäällä on hitunenkin luta pito häviää kokonaan.
Neliveto ei poista massan g voimia.
Karrette ja HybridRules ihmettelevät talvirenkaitani.
Onko sinulla, Kumppani, missä määrin kokemusta kitkarenkailla ajamisesta. Olisi kiva kuulla miten olet saanut varmuuden, että nastat ovat paremmat, vaikka kelit olisivat kuinka vaihtelevat.
Minulla on ollut kahdet kitkat: ensimmäiset ja viimeiset. Samalla varmuudella sain käsityksen kuin te omaan valintaanne.
TM:n testistä jää sellainen kuva, että joissain tilanteissa kitkat ovat paremmat kuin nastat ja joissain yhtä hyvät ja testissä vain jäisellä pinnalla jarrutettaessa nastoissa on selvästi parempi pito eli lyhyempi pysähtymismatka.
Niinpä ja tuokin riittäisi minulle. Mutta testistä huolimatta olen päätynyt nastarenkaisiin siinä kuin te kitkaan.
Voi hyvin olla mahdollista että jollekin tarve voi olla todellinen jos asuu tai kulkee hankalissa paikoissa.
Sinäpä sen sanoit. Toki täytyisi pitää mielikuvitustaan aisoissa, kun itse kukin yrittää arvailla, mitä sinä tarkoitit tuolla hankalalla paikalla.
Testien mukaan kiihtyyvys ja ”kierrosajat” ovat nastoilla jääradalla paremmat.
Ei kiinnosta ollenkaan.
Oletko harkinnut nelivetoa, ellet jo sellaisella aja?
En aja vielä. Se on käynyt harkinnassa joka kierroksella kun seuraavaa autoa olen miettinyt. Toistaiseksi ei ole ollut sellaista tarvetta.
Tutkijoiden mukaan nelivetoautoilla ajettiin kolareita noin 10 prosenttia kovemmalla vauhdilla vauhtia kuin kaksivetoautoilla. PEKKA KARHUNEN/KL
Vielä talvella 2016 tehty tutkimus osoitti nelivetoiset kaksivetoisia etevimmiksi liukkaalla kelillä. Nyt tehty tutkimus kuitenkin heittää kylmää vettä niskaan. Näyttää siltä, että nelivetoisten etevyys joissakin liukkaan kelin tilanteissa tapahtuu tavallisempien ajotilanteiden turvallisuuden kustannuksella.
Olemme sitä mieltä, ettei nelivetoa kannata hankkia, ellei siihen ole erityistä syytä esimerkiksi haastavien maasto-olosuhteiden tai vastaavien takia, Matteo Rizzi sanoo.
Tutkijoiden mukaan nelivetoautoilla ajettiin kolareita noin 10 prosenttia kovemmalla vauhdilla vauhtia kuin kaksivetoautoilla
Samankaltainen päätelmä oli VTT:llä koskien kitkarenkaita, kaikki kuljettajat eivät ole ´testivoittajia´:
"ei-nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet syyllistyivät suhteessa useammin alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h ylinopeuksiin kuin nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet"
Autot | Autouutiset
Yllättävä tutkimustulos: Nelivetoauto lisää talvella onnettomuusriskiä
08.05.2017 klo 19:34
Nelivetoauto lisää liukkaalla kelillä ajettaessa onnettomuusriskiä, paljastaa tuore tutkimus.
Nelivetoautot selviytyvät monista talviliikenteen tilanteista kaksivetoja paremmin, mutta joutuvat myös onnettomuuksiin näitä useammin.
Tutkimus paljastaa, että nelivetokuljettajat mittaavat usein nelivedon edut ulos liialla nopeudella.
Kesäoloissa neliveto ei poikkea kaksivetoautosta onnettomuustilanteissa.
"Tutkimus paljastaa, että nelivetokuljettajat mittaavat usein nelivedon edut ulos liialla nopeudella."
No ei yllätä. Mitä kokemattomampi kuljettaja, niin sitä helpommin haksahtaa luulemaan, että hyvä vetopito korreloi jarrutukseen ja käytettäviin kaarrenopeuksiin yleisesti. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni/ millainen % ensimmäisen nelivedon ostajista ajaa talvella peräänajokolarin.
@GLE: puhut tuossa omista kitkarenkaistasi. Toisaalta olen saanut sellaisen käsityksen, että autossasi on nastat? Kumpi ompi oikea tulkinta?
Minun mielestä Karrette ei ole väittänyt kitkoja yhtä pitäviksi kuin nastoja. Vai oliko se joku muu, joka teeskentelee asiassa?
Minusta Karrette kertoo oletuksia kuskeista, ajoivat ne sitten kummalla renkaalla vaan. Niistä saa hyvin värittyneen kuvan, ajoi kummalla vaan.
@Kumppani: samaa mieltä. Tämä on toinen syistäni kokeilla kitkoja itse.
@HybridRules: olen huomannut vaikeaksi saada kokemusperäistä tietoa kitkarenkaiden toiminnasta, koska selkeätkin tekniset kysymyksen renkaan ominaisuuksista kääntyvät lähes väistämättä pidon eroja havainneen eheyttämiseen kitkarenkaiden eduista muissa tilanteissa. Myös nastarenkaiden oletetaan säilyttävän ominaisuutensa pidempään kuin oman kokemukseni mukaan on realistista. Keskustellaan siis renkaan ostajan arvoista, eikä renkaiden ominaisuuksista. Arvojani en osta muilta, mutta muiden kokemuksista viisastun mielelläni, ettei tarvitse tehdä kaikkia tyhmyyksiä itse.
Nastoista minulla on jonkinlainen ymmärrys, niitä olen nähnyt hyviä ja huonoja ja nyt viimeksi jopa pari sarjaa uutena hyviä ja käytettynä kuluman indikoimaa tilannetta vielä selvästi huonommaksi muuttuvia. Siksi ostin tälle syksylle kitkarenkaat osin uteliaisuudesta, osin kahteen testeissä hyvin pärjänneeseen nastarenkaaseen pettyneenä.
Kitkoista minulla on kokemusta vielä sen verran vähän, että en kehtaa esiintyä minkäänlaisena kitkarenkaiden asiantuntijana. Yhden jäätikön tosin näin jo, ja kiiltävän mustan jään lisäksi muita valittamisen aiheita ei ole toistaiseksi tullut vastaan, mutta katsotaan tätä uudelleen keväällä?
Se mustan jään tapauskin oli tietenkin persdynokokeilu, mutta kun tontilla on kaksi Mercedes 220 CDI moottorista takavetoista, joista toisessa on käytetyn Continentalin nastarenkaat ja toisessa uudet saman valmistajan kitkat, niin katson selkeän eron nastarenkaan eduksi juuri tuossa kelissä selkeästi toteennäytetyksi koeajolla samalla reitillä ja samalla kuormalla. Ei muuten oltu sivuteillä koeajamassa renkaita, vaan valoja. Tuo renkaiden ylläri tuli niin puskista, että piti käydä kalibroimassa persdyno ajamalla sama reitti heti perään tutuilla renkailla.
Kumppani: Minusta Karrette kertoo oletuksia kuskeista, ajoivat ne sitten kummalla renkaalla vaan.
Minusta nimimerkki Kumppanilla on ei ehkä niin miellyttävä taipumus lisätä rivien väleihin asioita mitä siellä ei ole. Se on yksi arkisarkasmin haitoista, eli koskaan ei voi olla varma tarkoittaa toinen sitä mitä sanoo, vai yrittääkö olla vitsikäs vakavalla ilmeellä asioista mitkä eivät ole huvittavia.
Lehtitesteissä on pääsääntöisesti otettu kantaa vain uusiin talvirengastuotteisiin, ja (nasta-)melu on mitattu auton sisäpuolelta - ei virallisena ohiajomeluna. Tässä asiassa on muitakin seikkoja kuin vain se kuka tekniikan puolesta kykenisi olemaan nopein jääradalla. Ne seikat ovat niitä joista olen kiinnostunut, eli esimerkiksi miksi kesä- ja talvirenkaille pakollinen renkaiden EU-tarra* ei ole pakollinen nastarenkaiden osalta?
Ketkä ne kuskit ovat joista on kerrottu oletuksia? Liikenteessä on satojatuhansia eri kuljettajia, sinne mahtuu kaahareita ja ekoautoilijoita, mummokuljettajia ja reissutyötä tekeviä, ja tietysti ammattiliikenne, eli joka päivä kulkevat rekat ja bussitkin.
*"The European Tyre Labelling Regulation (EC/1222/2009) introduces labelling requirements with regard to the display of information on the fuel efficiency, wet grip and external rolling noise of tyres. Its aim is to increase the safety and the environmental and economic efficiency of road transport by promoting fuel-efficient and safe tyres with low noise levels."
Käyttäkää nastarenkaita, karheassa tienpinnassa on pitoa myös kevään sadekeleillä kun kesärenkaat vaihdetaan alle.
Monikohan on säästynyt nastarenkaiden ansiosta vesiliirrolta.
Suomalaiset jästipäät pitää nopeusrajoitusta pakollisena nopeutena satoi tai paistoi.
Quu: Monikohan on säästynyt nastarenkaiden ansiosta vesiliirrolta.
Oliko tämä sitä sarkasmia? Kulumisuriin kertyy vettä, joten ohituksissa tai muussa kaistanvaihdossa esiintyy ylimääräistä riskiä myös kesällä.
Etelämmässä EU:ssa ei ole nastarenkaita karhentamassa asfalttia, ja siellä asfaltti on hiljaisempaa kuin täällä. Ilmeisesti siellä luotetaan siihen että vesi valuu hyvin pois sileältä pinnalta.
Etelämmässä EU:ssa ei ole nastarenkaita karhentamassa asfalttia, ja siellä asfaltti on hiljaisempaa kuin täällä. Ilmeisesti siellä luotetaan siihen että vesi valuu hyvin pois sileältä pinnalta.
No kun ei luoteta, nopeudet laskee merkittävästi sateen alkaessa.
Ainakin Itävallassa, Saksassa en ole sateella ajanut, Espanjan peili sileä pikitie on aivan pelottavan liukas.
On siinä Espanjan asfaltin liukkaudessa vielä parin kertaluokan ero taas tänään toistuneeseen ääriharvinaiseen jääkeliin, joita sattuu näköjään vain kerran viikossa.
En ole tottunut himmailemaan liukkauden vuoksi 40 rajoituksella, mutta nyt oli pakko, koska olin liikkeellä jäälle huonosti sopivilla kitkarenkailla.
Minä aion ajaa tämän talvikauden kitkarenkailla. Jos alkaa tuntua liian epävarmalta jäisillä keleillä vaihdan kenties takaisin nastoihin.
Moneen vuoteen en ole päässyt ajamaan nastoilla talvikelissä kuin satunnaisesti, koska ei vaan ole lunta, jäätä eikä oikeaa talvea.
Korvat sen kertovat: ei ole ollut nastojen alla alustaa, jota varten ne on kehitetty:Tai on ollut niin satunnaisesti, että ne tapaukset uskon jaksavani ajaa joustavasti pitoon sopivalla nopeudella.
Samaa mietin kuin GLE, että keväällä olen varmaan asian suhteen viisaampi.
Nelivedon oletan avittavan siihen, etten jää kiinni esim. lumiauran luomaan kinokseen, jos sellainen harvinaisuus kohdalle osuu jossain risteyksessä.
p.s. TM:n testissä herätti ajatuksia tulokset jääjarrutuksessa, jossa paras kitkarengas oli parempi kuin häntäpään nastarenkaat eikä jäänyt paljoakaan heikommaksi itseään muutaman pykälän korkeammalla olevia nastoja. Jos testitulos pitää kutinsa, voi hyvin ajatella, että pitämällä itsellä hyväkuntoiset kitkat, pärjää jäälläkin paremmin kuin nastarenkailijat keskimäärin, koska sitten taas Trafin rengashotellitutkimus oli näyttänyt, että kulahtaneilla nastoilla ajaa melkoisen moni.
Luonnollisesti kun jääkelillä oli testissä myös renkaita joissa oli 760 kpl tai 1000 kpl nastaa pärjää sellaisella mittausten mukaan paremmin.
Kuten Hybridrules kirjoitti on liikkeellä paljon sellaisia joidenka renkaat ovat kaukana, kaukana testivoittajatasosta. Talvitesti 17/2010 mittasi käytettyjä nasta- ja talvirenkaita, ja silloin todettiin että suorituskyky hiipuu.
Asfaltin kulumisen vähentäminen on asennekysymys, tai vaihtoehtoisesti joku haluaa vain että oma auto on sisällä hiljaisempi sen enempää muuta miettimättä. Uskon että jälkimmäinen on yleisempää ainakin testiartikkelien perusteella.
Minä en mieti rengasvalinnassa tienkulumista, enkä meluakaan, tärkein ja ainoa ominaisuus on luotto renkaaseen ja sitä kautta ajamisen rentous sen kummemmin miettimättä pitääkö rengas kelien mukaan.
Tämä Quun valintakriteeri onkin se miksi keskustelulla saattaa olla merkitystä. Mitä enemmän tietää eri tuotteiden ominaisuuksista, sen parempi - ja jos tietä kuluttava meluisa tuote on sen minkä haluaa, niin hyvä. Eivät kaikki osta hybridiä, vaan osa ostaa isoruokaisen auton koska sellaisen haluavat.
Monen merkkisiä renkaita on tarjolla, eli halpa voi joskus olla huonolaatuinen, ei pelkästään tarjoushintainen.
Luotto renkaaseen voi olla sellainen mikä joillakin taas on ihan luonnollinen asia, eli riittää kunhan rengas on musta ja pyöreä, ja mukavuudestakin renkaan epätasapainokin (ravistaa rattia) voi jäädä tunnistamatta.
Karette, mieti sitä kenelle tässä keskustelussa riittää että rengas on musta ja pyöreä, ei kuluta tienpintaa ja on "hiljainen"
Minulla on mahdollisuus ajaa testitulosten nastarenkaiden parhaimmistolla, koska rengassarja uusiutuu parintalven ajon jälkeen autonvaihdon yhteydessä. Nastarengas on kaikkein melusi ensimmäisellä tuhannella kilometrillä.
Hybridiäkään en vallinnut sen takia että se on hybridi, vaan miellyin sen voimalinjaan.
Quu: mieti sitä kenelle tässä keskustelussa riittää että rengas on musta ja pyöreä
En ole kovin kiinnostunut siitä kenellä tässä tai muissa keskusteluissa mikäkin yksilötasolla voi olla mitäkin, koska liikenteeseen osallistujia on yli miljoona. Nastarenkaan melu ei toisaalta ole yksityisasia koska myös jalankulkijat joutuvat sitä kuuntelemaan (liikennemelu) - ja jos oman auton sisäpuolinen melu haittaa niin sehän vaimenee sillä että ajaa "mersulla".
Kokeilin itse hybridiä, mutta en oikein innostunut - ja ne kiinnostavat mallit ovat vähän kalliita. Katson sitten jonkun vuoden päästä. Kuten kerrot omasta valinnastasi, niin hybridillä ajavat eivät välttämättä ole "luomua syöviä ekoihmisiä", vaan valinta voi olla jonkinlaista sattumaa - ja silloin voi olla 760 - 1000 nastaa 1/2 vuodesta monen jopa lähes vaarallisen hiljaiseksi väitetyn ekoauton alla.
Minulle sopii diesel parhaiten. Harmina se että dieselvero nostaa vuosikustannuksia jos ajaa vähän.
Näiden keskusteluiden arvo onkin kokemusten jakamisessa, jolloin parviälyä voi käyttää oman valinnan pohjana vaikka ei kulkisikaan enemmistön mukana.
Odotukseni kitkarenkaita hankkiessani oli jäällä liukas mutta muuten hyvä talvirengas. Valinnassa on siis kyse siitä, kuinka monta jäistä kilometriä on valmis sietämään kitkarenkaiden hyvien ominaisuuksien hintana. Se tasapaino on jokaisen määriteltävä itse.
Koska asialla ei ollut aiemmin minulle merkitystä, en tiedä onko tämä syksy keskimääräinen vai kohtalon ivaa, mutta nyt on jo kolmas erittäin liukas jäinen päivä lyhyellä ajalla.
Eilisillan jäätiköiden taas kerran herättämien hiekka- ja suolakärryjen jätökset pitäisi ottaa huomioon pölyn määrää ja tien kulumista arvioitaessa. Suolauksen ja hiekoituksen väitetään olevan tarpeen raskaan liikenteen nastattomien renkaiden vuoksi, joten suolan aiheuttamaa eroosiota ja pölyävää hiekkaa ei saa laskea nastarenkaiden rasitteeksi. Päinvastoin, se on nastattomuuden hinta, jota me kaikki maksamme halusimme tai emme.
Näin pohjoisen maan logistiikka vaatii jotain liukkauden torjuntaa, ja käyttämämme menetelmät kuluttavat tietä. Asiasta on puhuttu niin kausn kuin olen ajanut, eli ainakin 1970-luvulta lähtien. Sen jälkeen on maantieltä kerätty veroylimäärä vain kasvanut, mutta tien pitoon ei vain tunnu rahaa riittävän.
Karrette:
En ole kovin kiinnostunut siitä kenellä tässä tai muissa keskusteluissa mikäkin yksilötasolla voi olla mitäkin
No olethan! Et sinä täällä muuten vänkkäisi, vai mitä?
Nastarenkaan melu ei toisaalta ole yksityisasia koska myös jalankulkijat joutuvat sitä kuuntelemaan (liikennemelu) – ja jos oman auton sisäpuolinen melu haittaa niin sehän vaimenee sillä että ajaa ”mersulla”.
Tuo on juuri sitä asenteellisuutta, jota yrität tuputtaa, tai varsinkin annat ymmärtää. Liikenteestä aiheutuu melua ylipäätään, josta nastarenkaat eivät todellakaan nouse kasan päälle. Ne eivät kyllä myöskään sisälle aiheuta sellaista, jota voitaisiin meluna pitää, tosin riippuu ehkä autosta jossakin määrin.
Saat kommenttisi kuulostamaan siltä, että suunnilleen korvasuojia tarvittaisiin nastojen takia, vaikka tosiasiassa se ns. rapina hukkuu taustameluun - kaikki muu on liioittelua. Soisin ettet maalaisi noin isoin pensselein siis kuitenkaan, ei se sinun vääntämisestä tee yhtään uskottavampaa. Päinvastoin.
ja jos oman auton sisäpuolinen melu haittaa niin sehän vaimenee sillä että ajaa ”mersulla”.
Tai sitten ei, merkittävästi, voin kokemuksesta sanoa.
Jalankulkijalle varmasti suojatien eteen pysähtyvä auto on tärkeämpi, kuin nastojen aiheuttama pieni melunlisäys, sanoisin jopa - elintärkeä.
Suomessa suojatiekultturi poikkeaa monesta muusta maasta, eli väistäminen (lain noudattaminen) ei ole täällä selkärangassa oleva refleksi kaikilla kuljettajilla.
Minulle se ei ole muodostunut ongelmaksi. En koe nastoja turvallisuustekijäksi, en ole kokenut läheltä piti -tilanteita vaikka nastattomuutta on ollut jo useamman vuoden ajan.
Minä sitä minä tätä, minut ja lukemattomat muut nastat on pelastaneet tukalasta tilanteesta.
Meillä on nastat myös ulkoilukengissä.
Karrette:
En koe nastoja turvallisuustekijäksi, en ole kokenut läheltä piti -tilanteita vaikka nastattomuutta on ollut jo useamman vuoden ajan.
Eihän nastoilla ajamisessa aina ole tietenkään kysymys turvallisuustekijöistä, vaan ihan talven olosuhteissa pärjäämisestä, vaikka monissa tilanteissa kitkoja paremmasta etenemisestä. Vaikka kelit olisivat kuinka vaihtelevat. Mukavuustekijä, sanoisin.
Onko sinulla, Kumppani, missä määrin kokemusta kitkarenkailla ajamisesta? Olisi kiva kuulla miten olet saanut varmuuden, että nastat ovat paremmat, vaikka kelit olisivat kuinka vaihtelevat. TM:n testistä jää sellainen kuva, että joissain tilanteissa kitkat ovat paremmat kuin nastat ja joissain yhtä hyvät ja testissä vain jäisellä pinnalla jarrutettaessa nastoissa on selvästi parempi (30%) pito eli lyhyempi pysähtymismatka.
Mikä selittää sen, että testissä parin nastarenkaan jarrutusmatka oli pidempi kuin kitkarenkaan?
Quu: Meillä on nastat myös ulkoilukengissä.
Minun kotimaisten talvikenkien pohjissa lukee "kitka"
Viittaa siihen että suunnittelija on perehtynyt niin hyvin aiheeseen että korostaa sitä. Ei lue esimerkiksi winter, snow tms.
Liukkaitakin kenkiä on olemassa, joten nostit sinällään tärkeän aiheen esille.
Kumppani ..talven olosuhteissa pärjäämisestä, vaikka monissa tilanteissa kitkoja paremmasta etenemisestä.
Voi hyvin olla mahdollista että jollekin tarve voi olla todellinen jos asuu tai kulkee hankalissa paikoissa. Testien mukaan kiihtyyvys ja "kierrosajat" ovat nastoilla jääradalla paremmat. Nastoilla tarkoitan niitä 3-5 laatumerkkiä jotka pärjäävät testeissä, en niitä jotka häviävät jäällä nastattomille.
Oletko harkinnut nelivetoa, ellet jo sellaisella aja?
Kitkakengät onkin hyvä testi kitkarenkaitsta haaveileville, kun jäänpäällä on hitunenkin luta pito häviää kokonaan.
Neliveto ei poista massan g voimia.
Karrette ja HybridRules ihmettelevät talvirenkaitani.
Onko sinulla, Kumppani, missä määrin kokemusta kitkarenkailla ajamisesta. Olisi kiva kuulla miten olet saanut varmuuden, että nastat ovat paremmat, vaikka kelit olisivat kuinka vaihtelevat.
Minulla on ollut kahdet kitkat: ensimmäiset ja viimeiset. Samalla varmuudella sain käsityksen kuin te omaan valintaanne.
TM:n testistä jää sellainen kuva, että joissain tilanteissa kitkat ovat paremmat kuin nastat ja joissain yhtä hyvät ja testissä vain jäisellä pinnalla jarrutettaessa nastoissa on selvästi parempi pito eli lyhyempi pysähtymismatka.
Niinpä ja tuokin riittäisi minulle. Mutta testistä huolimatta olen päätynyt nastarenkaisiin siinä kuin te kitkaan.
Voi hyvin olla mahdollista että jollekin tarve voi olla todellinen jos asuu tai kulkee hankalissa paikoissa.
Sinäpä sen sanoit. Toki täytyisi pitää mielikuvitustaan aisoissa, kun itse kukin yrittää arvailla, mitä sinä tarkoitit tuolla hankalalla paikalla.
Testien mukaan kiihtyyvys ja ”kierrosajat” ovat nastoilla jääradalla paremmat.
Ei kiinnosta ollenkaan.
Oletko harkinnut nelivetoa, ellet jo sellaisella aja?
En aja vielä. Se on käynyt harkinnassa joka kierroksella kun seuraavaa autoa olen miettinyt. Toistaiseksi ei ole ollut sellaista tarvetta.
Tutkijoiden mukaan nelivetoautoilla ajettiin kolareita noin 10 prosenttia kovemmalla vauhdilla vauhtia kuin kaksivetoautoilla. PEKKA KARHUNEN/KL
Vielä talvella 2016 tehty tutkimus osoitti nelivetoiset kaksivetoisia etevimmiksi liukkaalla kelillä. Nyt tehty tutkimus kuitenkin heittää kylmää vettä niskaan. Näyttää siltä, että nelivetoisten etevyys joissakin liukkaan kelin tilanteissa tapahtuu tavallisempien ajotilanteiden turvallisuuden kustannuksella.
Tutkijoiden mukaan nelivetoautoilla ajettiin kolareita noin 10 prosenttia kovemmalla vauhdilla vauhtia kuin kaksivetoautoilla
Samankaltainen päätelmä oli VTT:llä koskien kitkarenkaita, kaikki kuljettajat eivät ole ´testivoittajia´:
"ei-nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet syyllistyivät suhteessa useammin alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h ylinopeuksiin kuin nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet"
https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf
Autot | Autouutiset
Yllättävä tutkimustulos: Nelivetoauto lisää talvella onnettomuusriskiä
08.05.2017 klo 19:34
Nelivetoauto lisää liukkaalla kelillä ajettaessa onnettomuusriskiä, paljastaa tuore tutkimus.
"Tutkimus paljastaa, että nelivetokuljettajat mittaavat usein nelivedon edut ulos liialla nopeudella."
No ei yllätä. Mitä kokemattomampi kuljettaja, niin sitä helpommin haksahtaa luulemaan, että hyvä vetopito korreloi jarrutukseen ja käytettäviin kaarrenopeuksiin yleisesti. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni/ millainen % ensimmäisen nelivedon ostajista ajaa talvella peräänajokolarin.