Kohti uutta ennätystä ollaan menossa, taas kerran, eikä loppua ole näkyvissä.
Nyt tuodaan vielä uutena kalliita autoja vähän käytettynä, mutta ennustan edessä olevan vielä yhden trendin muutoksen "tavisautojen" tullessa laajemmin tarjolle uudehkoina käytettyinä vähäpäästöisinä ja -veroisina hybrideinä.
Vähäveroisten hybridien hinnat osoittavat entistä selvemmin tullimuurin suojissa toimivan kartellin, jonka seurauksena Suomen autoverottomat hinnat ovat merkittävästi kalliimmat kuin kilpailluilla EU-markkinoilla.
Skoda Octavia PHEV ja vastaavat räjäyttävät sekä tulvaportin rajalla että valtion budjetin 3 vuoden kuluessa markkinoille saapumisestaan, koska ostajan kannalta ne yhdistävät normaalisti toimivilla markkinoilla kilpailun vuoksi edullisen EU-hinnan tonnin autoveroon.
Mikä johtaa siihen että heti kun liikenne- ja valtionvarainministeriöt keksivät vaihtoehtoisen tavan verottaa autoilua, uudistetaan autovero. Tai ehkei sitä tarvitse edes uudistaa, se lähes poistuu itsestään.
Toivoisin silti että verotukseen jää muodossa tai toisessa CO2-päästöihin pohjautuva elementti, miellään niin tuntuvana että se oikeasti ohjaa. Sanotaan nyt vaikka että 50g ylittävältä osuudelta 50eur per gramma. Saisi olla tasaraha uudessa ja käytetyssä.
(joo joo, on tuomittu että käytettynä maahantuodusta ei saa periä enempää kuin vastaavassa jo maassa olevassa autossa on veroa jäljellä. Mutta jos verottaisikin hiilidioksidia eikä autoja.. 🙂)
Tai jos ei hankintaa veroteta, niin 5eur/gramma/vuosi
Hiilidioksidin verotus kohdistuisi kaikkein tarkimmin polttoaineita verottamalla ja vieläpä ihan kaikkea polttoainetta tasapuolisesti. Myös kaupunkilaisia kuskaavan bussin ja kaupunkiin ruokaa ajavan kuorma-auton.
Sopii minulle oikein hyvin ja maksan kyllä osuuteni kunhan muutkin tekevät samoin.
Tasapuolisuus olisi oikeudenmukaista mutta näinhän ei ole. Valtion pohjattoman rahakirstun täytteeksi keksitään kyllä aina uusia veroja. Surkuhupaisaa on se että autoilijoilta kerätty 8 miljardin potti ei riitä teiden kunnossapitoon vaan tiet ovat paikoin katastrofaalisessa kunnossa vuodesta toiseen. On yhdentekevää mikä on hallituksen kokoonpano aina ollaan samassa tilanteessa tarttis tehdä asialle jotain. Eipä kuitenkaan tehdä.
@740 GLE kirjoitti:
Hiilidioksidin verotus kohdistuisi kaikkein tarkimmin polttoaineita verottamalla ja vieläpä ihan kaikkea polttoainetta tasapuolisesti. Myös kaupunkilaisia kuskaavan bussin ja kaupunkiin ruokaa ajavan kuorma-auton.
Sopii minulle oikein hyvin ja maksan kyllä osuuteni kunhan muutkin tekevät samoin.
Kyllä ja ei. Pidän ihmisiä sen verran hölmöinä ettei kulutusta lopulta oteta autokuumeessa huomioon. Tämä näkemykseni perustuu siihen että nytkin on uutisoitu siitä että ihmisille tulee yllätyksenä että taloyhtiölainakin pitää maksaa.
Autojen kohdalla epäilen vahvasti että pelkkä kulutus / polttoaineen verotus ei ohjaa autovalintaa. Tai jos ohjaa niin se ohjausvaikutus tulee ajamisen vähentämisen kautta, ja silloin pakolla niille joilla polttoaineen hinnalla on suurin merkitys. Ostohinnassa tai edes selkeästi vuosimaksullisena se ohjaa tekemään ympäristöystävällisempiä autovalintoja. Sen lisäksi voi sitten säädellä kulutusta ajamalla tai jättämällä ajamatta.
Sanot että periaatteessa dinoöljyn kuluttaja maksaa, mutta käytännössä eivät suinkaan kaikki. Lisäksi haluat painottaa omistamisen verottamista todellisen päästön sijasta.
Olemme siis eri mieltä.
Yksi haluaa asua kaupungissa, toimen maalla, ja kaikki tietävät näiden valintojen sivuvaikutukset, joten miksi tätä asiaa pitäisi ohjata yhtään minnekään? Se maksaa, joka kuluttaa millä tavalla tahansa.
@740 GLE kirjoitti:
Sanot että periaatteessa dinoöljyn kuluttaja maksaa, mutta käytännössä eivät suinkaan kaikki. Lisäksi haluat painottaa omistamisen verottamista todellisen päästön sijasta.
Olemme siis eri mieltä.
Yksi haluaa asua kaupungissa, toimen maalla, ja kaikki tietävät näiden valintojen sivuvaikutukset, joten miksi tätä asiaa pitäisi ohjata yhtään minnekään? Se maksaa, joka kuluttaa millä tavalla tahansa.
Yleensä ja periaatteessa olen kanssasi samaa mieltä, mutta tässä otin erilaisen näkökulman.
Tein sen siksi, että katsoin tätä ainakin edellisessä kommentissani päästöjen, en fiskaalisen vaikutuksen näkökulmasta. Luonnon kannalta on ihan sama minkälaisen verokertymän Suomen valtio saa, vaan olennaisia ovat toteutuneet päästöt.
Teoriassa polttoainevero ohjaa sitä hyvinkin tarkkaan, mutta en usko ihmisten rationaalisuuteen tässä asiassa. Tämä siksi, että se auton valinta tehdään usein ihan muilla kuin järki- tai ainakaan luontokriteereillä, uskotteli sitä itselleen ja muille mitä tahansa. Auton valintaa ohjaa/rajoittaa hankintabudjetti. Väitän, että polttoainekuluja ei tässä huomioida kovinkaan suurella prioriteetilla, koska ne ovat myöhempi murhe ja/tai polttoaineverossa vero maksetaan "osamaksulla" vs kertarysäys hankinnassa. Väitän myös että autoon varatut rahat käytetään usein tappiin saakka, toisin sanoen ei oteta 1.4sta ecoboostia jos budjettiin mahtuu V6.
Auton valinnalla päätetään siis kulutustaso vuosiksi eteenpäin. Jos sitten oletetaan että ihmiset ajavat lähinnä tarpeeseensa, ei hupia, ei ajamista voi vähentääkään. Tästä taas seuraa että kun valittiin 9l/100km auto 5l/100km auton sijaan, on kulutus sen auton käyttöiän ajan noin paljon suurempi. Siihen ei polttoainevero vaikuta. Jos vaikuttaa, niin mekanismi on ajamisen vähentäminen. Se on hyvä asia jos me espoolaiset siirrymme autosta joukkoliikenteeseen, huono asia jos se vie talouden ruokabudjetin.
Summa summarum, päästöohjaukseen pyrkivä hankinnan verotus on tehokkaampaa kuin kulutuksen verottaminen. Ja jos hankintaa ei voi enää verottaa, on kiinteä vuosivero seuraavaksi havainnollisin tapa.
**
Silloin kun Ollilan ryhmän ehdottama paikannukseen perustuva km-vero oli tapetilla, olin ehdottomasti sitä mieltä että on paljon parempi keino verottaa polttoaineita. Nyt kun sähköllä ajo yleistyy, ja jos halutaan säilyttää verokertymän, on melkein pakko verottaa kilometripohjaisesti tavalla tai toisella. Se ei kuitenkaan enää liity co2seen, vaan verotukseen.
Liikenteen verokertymäksi ilmoitetaan usein 8 miljardia, mutta siihen liittyy autojen huoltojen arvonlisävero sekä vakuutusmaksujen 24 % vakuutusmaksuvero. Taulukossa yhteenlasketut summat ovat yli 10 miljardia, vaikka niiden tulisi olla yhteensä 8,132 miljardia. Jossakin on iso heitto.
Polttoainevero on 3,9 miljardia euroa, joten sen kertymän romahtaminen sähköautoilun yleistyessä lisäisi valtion velkaantumista nopeasti. Toisaalta tavoitteeksi ilmoitetaan polttoaineen (CO2) myynnin lopettaminen kokonaan polttomoottoreiden kiellon myötä.
Liikenteen verokertymäksi ilmoitetaan usein 8 miljardia, mutta siihen liittyy autojen huoltojen arvonlisävero sekä vakuutusmaksujen 24 % vakuutusmaksuvero. Taulukossa yhteenlasketut summat ovat yli 10 miljardia, vaikka niiden tulisi olla yhteensä 8,132 miljardia. Jossakin on iso heitto.
Polttoainevero on 3,9 miljardia euroa, joten sen kertymän romahtaminen sähköautoilun yleistyessä lisäisi valtion velkaantumista nopeasti. Toisaalta tavoitteeksi ilmoitetaan polttoaineen (CO2) myynnin lopettaminen kokonaan polttomoottoreiden kiellon myötä.
Liikenteestä kerättyjen verotulojen alenema ei ole = lisää valtionvelkaa.
Mistä olet saanut sen tiedon että Suomessa kielletään polttomoottorit.
On todella mielenkiintoista nähdä, mitä ratkaisuja lähivuosina tehdään autoilun verotuksen osalta. On helppo puhua ilmaston puolesta (tämäkin tärkeää), mutta jos samaan soppaan pitäisi saada verokertymät säilymään, asia muuttuu vaikeaksi. Vai onko Suomi ajanut itsensä jo nurkkaan tässä asiassa, jää nähtäväksi?
Win-win tilannetta valtion-kuluttajat keskimäärin välillä ei ole tulossa. Minäkin veikkaan, että autojen hankintaverotus ajaa kiville, kuten 740 GLE totesi, muutaman vuoden kuluessa. Auton hankinnan verottaminen on lähes pakollista jatkossakin jossain määrin, kuten M880 totesi, koska ei kaikkia miljardeja voi sälyttää energiaan, on se sitten fossiiliset tai sähkö. Jos näin tehtäisiin, nämä kululisäykset siirtyisi toisia reittejä meidän kaikkien maksettavaksi ja samaan aikaan talouden pyörät hidastuisi. Meidän ostovoima kun ei ole muutoinkaan parhaasta päästä. Jos jotain pitää veikata, niin fossiilisten osalta hintojen tasainen nousu jatkuu ja ajoneuvojen käyttöverot kulkee samaa rataa. "Vanhojen" autojen kanta on niin suuri, että tällä saadaan (poliittisesti) lisäaikaa, kunnes hitaan autokannan uusiutumisen myötä tulee jonkinlainen km pohjainen verotus. Mutta siihen menee aikaa. Tässä välillä meillä kärvistellään entistä enemmän tiestön kanssa, koska väestöennusteiden mukaiset kasvukolmion (2040 pääkaupunkiseutu-Tampere-Turku) ratojen rakentamiset vievät ne vähäisetkin investointirahat ja kunnossapitorahat koko valtakunnasta. Ja kun koko potti uhkaa supistua, toivotan Väylän väelle ja ELYille onnea liikenneverkkojen ylläpidon osalta.
Liikenteen verokertymäksi ilmoitetaan usein 8 miljardia, mutta siihen liittyy autojen huoltojen arvonlisävero sekä vakuutusmaksujen 24 % vakuutusmaksuvero. Taulukossa yhteenlasketut summat ovat yli 10 miljardia, vaikka niiden tulisi olla yhteensä 8,132 miljardia. Jossakin on iso heitto.
Polttoainevero on 3,9 miljardia euroa, joten sen kertymän romahtaminen sähköautoilun yleistyessä lisäisi valtion velkaantumista nopeasti. Toisaalta tavoitteeksi ilmoitetaan polttoaineen (CO2) myynnin lopettaminen kokonaan polttomoottoreiden kiellon myötä.
Liikenteestä kerättyjen verotulojen alenema ei ole = lisää valtionvelkaa.
Mistä olet saanut sen tiedon että Suomessa kielletään polttomoottorit.
"Puolueiden osalta ainakin SDP on omassa ilmasto-ohjelmassaan linjannut, että seuraavan hallituksen tulee laatia aikataulu uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä.
Myös vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat ilmasto-ohjelmiensa perusteella uusien bensiini- ja dieselautojen myynnin kieltämistä 2030-luvulla."
Jos nykyistä hallitusta ei vaaleissa vaihdeta on kieltoja tulossa Suomeen.
Pienempi verokertymä on viimeiset 11 vuotta tarkoittanut lisää velkaa. Kustannuksia ei ole haluttu alentaa, vaan niitä on jopa korotettu vaikka rahaa ei ole ollut kassassa.
Liikenteen verokertymäksi ilmoitetaan usein 8 miljardia, mutta siihen liittyy autojen huoltojen arvonlisävero sekä vakuutusmaksujen 24 % vakuutusmaksuvero. Taulukossa yhteenlasketut summat ovat yli 10 miljardia, vaikka niiden tulisi olla yhteensä 8,132 miljardia. Jossakin on iso heitto.
Polttoainevero on 3,9 miljardia euroa, joten sen kertymän romahtaminen sähköautoilun yleistyessä lisäisi valtion velkaantumista nopeasti. Toisaalta tavoitteeksi ilmoitetaan polttoaineen (CO2) myynnin lopettaminen kokonaan polttomoottoreiden kiellon myötä.
Liikenteestä kerättyjen verotulojen alenema ei ole = lisää valtionvelkaa.
Mistä olet saanut sen tiedon että Suomessa kielletään polttomoottorit.
"Puolueiden osalta ainakin SDP on omassa ilmasto-ohjelmassaan linjannut, että seuraavan hallituksen tulee laatia aikataulu uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä.
Myös vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat ilmasto-ohjelmiensa perusteella uusien bensiini- ja dieselautojen myynnin kieltämistä 2030-luvulla."
Jos nykyistä hallitusta ei vaaleissa vaihdeta on kieltoja tulossa Suomeen.
Pienempi verokertymä on viimeiset 11 vuotta tarkoittanut lisää velkaa. Kustannuksia ei ole haluttu alentaa, vaan niitä on jopa korotettu vaikka rahaa ei ole ollut kassassa.
Niin uusien poltto moottorien myynnin kiellon mahdollinen takaraja (jos sitä yleensä tarvitaan kun autot sähköistyy) on kuitenkin vuosikymmenten päässä ja senkään jälkeen niiden käyttö ei ole kielletty.
Kustannukset nousee aivan muista syistä kuin autoista. Valtion velkaantuminen ei todellakaan ole autonomistajin piikissä.
@M880 kirjoitti:
Tein sen siksi, että katsoin tätä ainakin edellisessä kommentissani päästöjen, en fiskaalisen vaikutuksen näkökulmasta. Luonnon kannalta on ihan sama minkälaisen verokertymän Suomen valtio saa, vaan olennaisia ovat toteutuneet päästöt.
Tämä oli omakin näkökulmani.
Teoriassa polttoainevero ohjaa sitä hyvinkin tarkkaan, mutta en usko ihmisten rationaalisuuteen tässä asiassa.
Jos epäilysi on aiheellinen, enkä edes yritä perustella miksi ei olisi, eikö se pudota pohjan pois päästövähennysten vero-ohjaukselta? Elleivät ihmiset toimi rationaalisesti hinnan ohjaamana, silloin se hinta on pelkkää verotusta, eikö niin?
Tämä siksi, että se auton valinta tehdään usein ihan muilla kuin järki- tai ainakaan luontokriteereillä, uskotteli sitä itselleen ja muille mitä tahansa. Auton valintaa ohjaa/rajoittaa hankintabudjetti. Väitän, että polttoainekuluja ei tässä huomioida kovinkaan suurella prioriteetilla, koska ne ovat myöhempi murhe ja/tai polttoaineverossa vero maksetaan "osamaksulla" vs kertarysäys hankinnassa. Väitän myös että autoon varatut rahat käytetään usein tappiin saakka, toisin sanoen ei oteta 1.4sta ecoboostia jos budjettiin mahtuu V6.
En osaa arvioida ajatusmaailmaa, joka on itselleni täysin vieras. Kun on itse merkittävältä osalta suoritepalkkauksen piirissä ja pääomatulot vaihtelevat vuoden palkkatulon suuruisesta tappiosta (viime vuonna) parin vuoden palkan suuruiseen lisätuloon (tämä vuosi tähän saakka), se kristallisoi numerot tuntevalle sangen kirkkaasti, että käsiin tipahtava auton kokoinen rahakasa ei oikeuta jatkuvien menojen lisäykseen. Tätä kuvastaa myös autoni, jonka ensimmäinen omistaja rastitti 2012 vuosimallin ihan tavalliseen hinnat alkaen nelosdieselin Vehon hinnaston mukaan yli 75.000 € hintaiseksi. Eli sairaan kallis pienimoottoriseksi E-sarjalaiseksi, mutta säästömalli tulevien kustannustensa osalta, koska tekniikan osalta lisähinta on asetettu koko mallisarjan taloudellisimpaan moottoriin ja vaihteistoon.
Ehkä tämä kysymys on minulle helpompi kuin monille muille, koska pitkään samalla autolla ajavana olen nähnyt polttoainekulujen olevan autokuluissa aina kahden suurimman menoerän joukossa? Harvoin ostaevan on heppo kurkottaa modernin taloudelliseen malliin, kun tietää tämän ominaisuuden kuluvan vuosien myötä, polttoaineen hintojen nousevan vuosien myötä, ja itse maksavansa sen seuraukset.
Mutta en tietenkään voi olettaa olevani tyyppiarvo omine valintoineni. Jos olet oikeassa, se merkitseekin sitä, että todellinen kulutus ei ole riittävän tarkka verotusperuste. Tarkoitus ei siis olekaan verottaa CO2 päästöä, vaan autotallissa seisovan auton päästöKYKYÄ.
Jos vaikuttaa, niin mekanismi on ajamisen vähentäminen. Se on hyvä asia jos me espoolaiset siirrymme autosta joukkoliikenteeseen, huono asia jos se vie talouden ruokabudjetin.
Nyt myönnetään jo suoraan, että ei ole tarkoituskaan vähentää kulutusta, vaan tehdä aluepolitiikkaa. Kiitos kuitenkin kuin muistit meidät maalaispojat ja -tytötkin.
Mielestäni tämänkin valinnan voi jättää perheille itselleen. Hieman syrjempänä talon hinta on sen verran alhaisempi, että polttoaineeseenkin jää rahaa paremmin. Valinnassa on sen verran monta ulottuvuutta, että vaikea niitä on toisen puolesta tehdä oikein.
Summa summarum, päästöohjaukseen pyrkivä hankinnan verotus on tehokkaampaa kuin kulutuksen verottaminen. Ja jos hankintaa ei voi enää verottaa, on kiinteä vuosivero seuraavaksi havainnollisin tapa.
Saatat hyvinkin olla oikeassa? Minullehan se sopiikin paremmin kuin hyvin, koska hankintoja tulee näköjään harvoin. Autoveron periaate on mielestäni täysin hyväksyttävä, mutta se(kin) vero pitää pystyä perimään laillisesti ja syrjimättä. Nyt näin ei tapahdu.
Nyt kun sähköllä ajo yleistyy, ja jos halutaan säilyttää verokertymän, on melkein pakko verottaa kilometripohjaisesti tavalla tai toisella. Se ei kuitenkaan enää liity co2seen, vaan verotukseen.
Pelkään pahoin, että olet oikeassa? Tähän ikään olen kuullut samat perustelut jo riittävän usein päätelläkseni, että tarkoitus ei olekaan, että me ajaisimme turvallisemmilla, kotimaisemmilla, vähemmän tuontiöljyä kuluttavilla tai vähäpäästöisemmillä autoilla.
Vaan tarkoitus on, että me maksamme, ja tämän päätavoitteen oikeuttamiseksi esitetään kunkin vuosikymmenen muodikkain perustelu. On itse asiassa esitetty jo niin monen vuosikymmenen ajan kuin olen asiaa seurannut.
Tarkennan vielä että en ole valtionvarainministeri Lintilä, tai edes tämän erityisavustaja joten en ota kantaa verotuksen tarkoitusperiin, vaikka epäilen että vilpitön tavoite on SEKÄ ohjata vähäpäästöisyyteen ETTÄ huolehtia verokertymästä. Autokannan uusiutumisen en usko olevan varsinainen itseisarvo tai kovin korkealla prioriteettilistalla.
Aluepoliittisiin tavoitteisiin en ota kantaa, mutta otin Espoon esimerkiksi siksi että sillä on maine autoilevana kaupunkina, mutta julkiset ovat silti pääasiassa varsin hyvin toimivat. En myöskään tarkoittanut sanoa että "maalaiset ovat köyhiä", vaan sitä että useimmille meistä polttoainekustannuksen nousu tarkoittaa nipistämistä muualta, ja pahimmillaan se iskee jopa ruokabudjettiin.
Olen melko varma että olet huomattavasti keskimääräistä tarkempi ja tietoisempi taloudenpidossasi, etkä siksi kelpaa tyyppiesimerkiksi.
Noista aiemmista väittämistäni kuitenkin seuraa, jos ne pitävät paikkansa, että se päästöKYKY korreloi vahvasti sen todellisen päästön ja kulutuksen kanssa, mutta monelle vähän vähemmän valistuneelle ja/tai autokuumeiselle se valkenee liian myöhään - > kulutustaso lukittu, vain ajomäärä joustaa. Siksi haluan että verotus ohjaa meitä hölmömpiä toimimaan oikein.
Olen myös sitä mieltä että vero-ohjaus toimii, mutta liikenteen verotus on poikkeus. Ohjausvaikutus vaikkapa naudanlihan ja kalan välillä on suorempi, jos sitä verotuksella halutaan ohjata.
Autoilussa, kuten totesin, painopisteen muutos omistamisesta kulutukseen ei ole samalla tavalla konkreettinen, ja ei siksi ohjaa yhtä tehokkaasti.
Tarkennan vielä että en väitä ettei polttoaineen verotuksella ole ohjausvaikutusts, vaan väitän että ostohinnan vaikutus päästötoteutumaan on suurempi. Toki polttoaineen hinta ohjaa, näkihän sen vaikka siitä että dieseleiden kauppa kasvoi veromuutosten myötä. Siinä on minun hypoteettiseen 1.4 vs V6 tilanteeseen nähden se ero, että dieselin valinnassa ei tarvitse luopua mistään
Tässä on hyvä ehdotus, verotetaan liikennepolttoaineita CO2n mukaan eikä energiasisällön. Siinä vero-ohjauksella on vaikutusta kun kuluttaja vertaa omenaa omenaan, tai edes omenaa päärynään. Autoverossa ja polttoaineverossa on kyse vesimelonista ja omenasta.
@M880 kirjoitti:
Tarkennan vielä että en väitä ettei polttoaineen verotuksella ole ohjausvaikutusts, vaan väitän että ostohinnan vaikutus päästötoteutumaan on suurempi. Toki polttoaineen hinta ohjaa, näkihän sen vaikka siitä että dieseleiden kauppa kasvoi veromuutosten myötä. Siinä on minun hypoteettiseen 1.4 vs V6 tilanteeseen nähden se ero, että dieselin valinnassa ei tarvitse luopua mistään
Nykyisin on tarjolla todella vähän V6-moottoreita. 2,0 turbo on nykyään jo iso kone. Valintoja tulisi siis tehdä 1.0 ja suorituskykyisen 1.5 välillä, tai sitten valita se malliston tehopakkaus 1,8 tai 2,0.
Hybridi on hyvä juttu. Esimerkiksi Porsche Cayenne 462 hevosvoimalla (3,0 moottori) on autoveroa yllättävän kohtuullisesti, vain 5706 euroa. Koska se on hybridi. Tehon odotetaan tulevan jotenkin ikiliikkujaperiaatteella?
Sama auto 680 hybridi-hevosvoimalla (4,0 moottori) verotetaan jo melko ankarasti - 14 400 euroa - lähinnä siksi että auton autoveroton hinta on 180 000 euroa. Kyse ei lopulta ole CO2-päästöistä, vaan kateusverosta - CO2- vero on progressiivinen vaikka "gramma" on tieteellisesti määritelty painoyksikkö. Ilman hybridiä 549 hv:n versiossa autoveroa on 117 405 euroa (0,117 miljoonaa euroa) + luonnollisesti kaikkien tavaroiden arvonlisävero 24%.
Joo, täältä Kuselasta en enää autoa osta.
Kohti uutta ennätystä ollaan menossa, taas kerran, eikä loppua ole näkyvissä.
Nyt tuodaan vielä uutena kalliita autoja vähän käytettynä, mutta ennustan edessä olevan vielä yhden trendin muutoksen "tavisautojen" tullessa laajemmin tarjolle uudehkoina käytettyinä vähäpäästöisinä ja -veroisina hybrideinä.
Vähäveroisten hybridien hinnat osoittavat entistä selvemmin tullimuurin suojissa toimivan kartellin, jonka seurauksena Suomen autoverottomat hinnat ovat merkittävästi kalliimmat kuin kilpailluilla EU-markkinoilla.
Skoda Octavia PHEV ja vastaavat räjäyttävät sekä tulvaportin rajalla että valtion budjetin 3 vuoden kuluessa markkinoille saapumisestaan, koska ostajan kannalta ne yhdistävät normaalisti toimivilla markkinoilla kilpailun vuoksi edullisen EU-hinnan tonnin autoveroon.
Mikä johtaa siihen että heti kun liikenne- ja valtionvarainministeriöt keksivät vaihtoehtoisen tavan verottaa autoilua, uudistetaan autovero. Tai ehkei sitä tarvitse edes uudistaa, se lähes poistuu itsestään.
Toivoisin silti että verotukseen jää muodossa tai toisessa CO2-päästöihin pohjautuva elementti, miellään niin tuntuvana että se oikeasti ohjaa. Sanotaan nyt vaikka että 50g ylittävältä osuudelta 50eur per gramma. Saisi olla tasaraha uudessa ja käytetyssä.
(joo joo, on tuomittu että käytettynä maahantuodusta ei saa periä enempää kuin vastaavassa jo maassa olevassa autossa on veroa jäljellä. Mutta jos verottaisikin hiilidioksidia eikä autoja.. 🙂)
Tai jos ei hankintaa veroteta, niin 5eur/gramma/vuosi
Hiilidioksidin verotus kohdistuisi kaikkein tarkimmin polttoaineita verottamalla ja vieläpä ihan kaikkea polttoainetta tasapuolisesti. Myös kaupunkilaisia kuskaavan bussin ja kaupunkiin ruokaa ajavan kuorma-auton.
Sopii minulle oikein hyvin ja maksan kyllä osuuteni kunhan muutkin tekevät samoin.
Tasapuolisuus olisi oikeudenmukaista mutta näinhän ei ole. Valtion pohjattoman rahakirstun täytteeksi keksitään kyllä aina uusia veroja. Surkuhupaisaa on se että autoilijoilta kerätty 8 miljardin potti ei riitä teiden kunnossapitoon vaan tiet ovat paikoin katastrofaalisessa kunnossa vuodesta toiseen. On yhdentekevää mikä on hallituksen kokoonpano aina ollaan samassa tilanteessa tarttis tehdä asialle jotain. Eipä kuitenkaan tehdä.
Kyllä ja ei. Pidän ihmisiä sen verran hölmöinä ettei kulutusta lopulta oteta autokuumeessa huomioon. Tämä näkemykseni perustuu siihen että nytkin on uutisoitu siitä että ihmisille tulee yllätyksenä että taloyhtiölainakin pitää maksaa.
Autojen kohdalla epäilen vahvasti että pelkkä kulutus / polttoaineen verotus ei ohjaa autovalintaa. Tai jos ohjaa niin se ohjausvaikutus tulee ajamisen vähentämisen kautta, ja silloin pakolla niille joilla polttoaineen hinnalla on suurin merkitys. Ostohinnassa tai edes selkeästi vuosimaksullisena se ohjaa tekemään ympäristöystävällisempiä autovalintoja. Sen lisäksi voi sitten säädellä kulutusta ajamalla tai jättämällä ajamatta.
Sanot että periaatteessa dinoöljyn kuluttaja maksaa, mutta käytännössä eivät suinkaan kaikki. Lisäksi haluat painottaa omistamisen verottamista todellisen päästön sijasta.
Olemme siis eri mieltä.
Yksi haluaa asua kaupungissa, toimen maalla, ja kaikki tietävät näiden valintojen sivuvaikutukset, joten miksi tätä asiaa pitäisi ohjata yhtään minnekään? Se maksaa, joka kuluttaa millä tavalla tahansa.
Yleensä ja periaatteessa olen kanssasi samaa mieltä, mutta tässä otin erilaisen näkökulman.
Tein sen siksi, että katsoin tätä ainakin edellisessä kommentissani päästöjen, en fiskaalisen vaikutuksen näkökulmasta. Luonnon kannalta on ihan sama minkälaisen verokertymän Suomen valtio saa, vaan olennaisia ovat toteutuneet päästöt.
Teoriassa polttoainevero ohjaa sitä hyvinkin tarkkaan, mutta en usko ihmisten rationaalisuuteen tässä asiassa. Tämä siksi, että se auton valinta tehdään usein ihan muilla kuin järki- tai ainakaan luontokriteereillä, uskotteli sitä itselleen ja muille mitä tahansa. Auton valintaa ohjaa/rajoittaa hankintabudjetti. Väitän, että polttoainekuluja ei tässä huomioida kovinkaan suurella prioriteetilla, koska ne ovat myöhempi murhe ja/tai polttoaineverossa vero maksetaan "osamaksulla" vs kertarysäys hankinnassa. Väitän myös että autoon varatut rahat käytetään usein tappiin saakka, toisin sanoen ei oteta 1.4sta ecoboostia jos budjettiin mahtuu V6.
Auton valinnalla päätetään siis kulutustaso vuosiksi eteenpäin. Jos sitten oletetaan että ihmiset ajavat lähinnä tarpeeseensa, ei hupia, ei ajamista voi vähentääkään. Tästä taas seuraa että kun valittiin 9l/100km auto 5l/100km auton sijaan, on kulutus sen auton käyttöiän ajan noin paljon suurempi. Siihen ei polttoainevero vaikuta. Jos vaikuttaa, niin mekanismi on ajamisen vähentäminen. Se on hyvä asia jos me espoolaiset siirrymme autosta joukkoliikenteeseen, huono asia jos se vie talouden ruokabudjetin.
Summa summarum, päästöohjaukseen pyrkivä hankinnan verotus on tehokkaampaa kuin kulutuksen verottaminen. Ja jos hankintaa ei voi enää verottaa, on kiinteä vuosivero seuraavaksi havainnollisin tapa.
**
Silloin kun Ollilan ryhmän ehdottama paikannukseen perustuva km-vero oli tapetilla, olin ehdottomasti sitä mieltä että on paljon parempi keino verottaa polttoaineita. Nyt kun sähköllä ajo yleistyy, ja jos halutaan säilyttää verokertymän, on melkein pakko verottaa kilometripohjaisesti tavalla tai toisella. Se ei kuitenkaan enää liity co2seen, vaan verotukseen.
http://www.aut.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta
Liikenteen verokertymäksi ilmoitetaan usein 8 miljardia, mutta siihen liittyy autojen huoltojen arvonlisävero sekä vakuutusmaksujen 24 % vakuutusmaksuvero. Taulukossa yhteenlasketut summat ovat yli 10 miljardia, vaikka niiden tulisi olla yhteensä 8,132 miljardia. Jossakin on iso heitto.
Polttoainevero on 3,9 miljardia euroa, joten sen kertymän romahtaminen sähköautoilun yleistyessä lisäisi valtion velkaantumista nopeasti. Toisaalta tavoitteeksi ilmoitetaan polttoaineen (CO2) myynnin lopettaminen kokonaan polttomoottoreiden kiellon myötä.
Liikenteestä kerättyjen verotulojen alenema ei ole = lisää valtionvelkaa.
Mistä olet saanut sen tiedon että Suomessa kielletään polttomoottorit.
On todella mielenkiintoista nähdä, mitä ratkaisuja lähivuosina tehdään autoilun verotuksen osalta. On helppo puhua ilmaston puolesta (tämäkin tärkeää), mutta jos samaan soppaan pitäisi saada verokertymät säilymään, asia muuttuu vaikeaksi. Vai onko Suomi ajanut itsensä jo nurkkaan tässä asiassa, jää nähtäväksi?
Win-win tilannetta valtion-kuluttajat keskimäärin välillä ei ole tulossa. Minäkin veikkaan, että autojen hankintaverotus ajaa kiville, kuten 740 GLE totesi, muutaman vuoden kuluessa. Auton hankinnan verottaminen on lähes pakollista jatkossakin jossain määrin, kuten M880 totesi, koska ei kaikkia miljardeja voi sälyttää energiaan, on se sitten fossiiliset tai sähkö. Jos näin tehtäisiin, nämä kululisäykset siirtyisi toisia reittejä meidän kaikkien maksettavaksi ja samaan aikaan talouden pyörät hidastuisi. Meidän ostovoima kun ei ole muutoinkaan parhaasta päästä. Jos jotain pitää veikata, niin fossiilisten osalta hintojen tasainen nousu jatkuu ja ajoneuvojen käyttöverot kulkee samaa rataa. "Vanhojen" autojen kanta on niin suuri, että tällä saadaan (poliittisesti) lisäaikaa, kunnes hitaan autokannan uusiutumisen myötä tulee jonkinlainen km pohjainen verotus. Mutta siihen menee aikaa. Tässä välillä meillä kärvistellään entistä enemmän tiestön kanssa, koska väestöennusteiden mukaiset kasvukolmion (2040 pääkaupunkiseutu-Tampere-Turku) ratojen rakentamiset vievät ne vähäisetkin investointirahat ja kunnossapitorahat koko valtakunnasta. Ja kun koko potti uhkaa supistua, toivotan Väylän väelle ja ELYille onnea liikenneverkkojen ylläpidon osalta.
https://yle.fi/uutiset/3-10613293
"Puolueiden osalta ainakin SDP on omassa ilmasto-ohjelmassaan linjannut, että seuraavan hallituksen tulee laatia aikataulu uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä.
Myös vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat ilmasto-ohjelmiensa perusteella uusien bensiini- ja dieselautojen myynnin kieltämistä 2030-luvulla."
Jos nykyistä hallitusta ei vaaleissa vaihdeta on kieltoja tulossa Suomeen.
Pienempi verokertymä on viimeiset 11 vuotta tarkoittanut lisää velkaa. Kustannuksia ei ole haluttu alentaa, vaan niitä on jopa korotettu vaikka rahaa ei ole ollut kassassa.
Niin uusien poltto moottorien myynnin kiellon mahdollinen takaraja (jos sitä yleensä tarvitaan kun autot sähköistyy) on kuitenkin vuosikymmenten päässä ja senkään jälkeen niiden käyttö ei ole kielletty.
Kustannukset nousee aivan muista syistä kuin autoista. Valtion velkaantuminen ei todellakaan ole autonomistajin piikissä.
Tämä oli omakin näkökulmani.
Jos epäilysi on aiheellinen, enkä edes yritä perustella miksi ei olisi, eikö se pudota pohjan pois päästövähennysten vero-ohjaukselta? Elleivät ihmiset toimi rationaalisesti hinnan ohjaamana, silloin se hinta on pelkkää verotusta, eikö niin?
En osaa arvioida ajatusmaailmaa, joka on itselleni täysin vieras. Kun on itse merkittävältä osalta suoritepalkkauksen piirissä ja pääomatulot vaihtelevat vuoden palkkatulon suuruisesta tappiosta (viime vuonna) parin vuoden palkan suuruiseen lisätuloon (tämä vuosi tähän saakka), se kristallisoi numerot tuntevalle sangen kirkkaasti, että käsiin tipahtava auton kokoinen rahakasa ei oikeuta jatkuvien menojen lisäykseen. Tätä kuvastaa myös autoni, jonka ensimmäinen omistaja rastitti 2012 vuosimallin ihan tavalliseen hinnat alkaen nelosdieselin Vehon hinnaston mukaan yli 75.000 € hintaiseksi. Eli sairaan kallis pienimoottoriseksi E-sarjalaiseksi, mutta säästömalli tulevien kustannustensa osalta, koska tekniikan osalta lisähinta on asetettu koko mallisarjan taloudellisimpaan moottoriin ja vaihteistoon.
Ehkä tämä kysymys on minulle helpompi kuin monille muille, koska pitkään samalla autolla ajavana olen nähnyt polttoainekulujen olevan autokuluissa aina kahden suurimman menoerän joukossa? Harvoin ostaevan on heppo kurkottaa modernin taloudelliseen malliin, kun tietää tämän ominaisuuden kuluvan vuosien myötä, polttoaineen hintojen nousevan vuosien myötä, ja itse maksavansa sen seuraukset.
Mutta en tietenkään voi olettaa olevani tyyppiarvo omine valintoineni. Jos olet oikeassa, se merkitseekin sitä, että todellinen kulutus ei ole riittävän tarkka verotusperuste. Tarkoitus ei siis olekaan verottaa CO2 päästöä, vaan autotallissa seisovan auton päästöKYKYÄ.
Nyt myönnetään jo suoraan, että ei ole tarkoituskaan vähentää kulutusta, vaan tehdä aluepolitiikkaa. Kiitos kuitenkin kuin muistit meidät maalaispojat ja -tytötkin.
Mielestäni tämänkin valinnan voi jättää perheille itselleen. Hieman syrjempänä talon hinta on sen verran alhaisempi, että polttoaineeseenkin jää rahaa paremmin. Valinnassa on sen verran monta ulottuvuutta, että vaikea niitä on toisen puolesta tehdä oikein.
Saatat hyvinkin olla oikeassa? Minullehan se sopiikin paremmin kuin hyvin, koska hankintoja tulee näköjään harvoin. Autoveron periaate on mielestäni täysin hyväksyttävä, mutta se(kin) vero pitää pystyä perimään laillisesti ja syrjimättä. Nyt näin ei tapahdu.
Pelkään pahoin, että olet oikeassa? Tähän ikään olen kuullut samat perustelut jo riittävän usein päätelläkseni, että tarkoitus ei olekaan, että me ajaisimme turvallisemmilla, kotimaisemmilla, vähemmän tuontiöljyä kuluttavilla tai vähäpäästöisemmillä autoilla.
Vaan tarkoitus on, että me maksamme, ja tämän päätavoitteen oikeuttamiseksi esitetään kunkin vuosikymmenen muodikkain perustelu. On itse asiassa esitetty jo niin monen vuosikymmenen ajan kuin olen asiaa seurannut.
Tarkennan vielä että en ole valtionvarainministeri Lintilä, tai edes tämän erityisavustaja joten en ota kantaa verotuksen tarkoitusperiin, vaikka epäilen että vilpitön tavoite on SEKÄ ohjata vähäpäästöisyyteen ETTÄ huolehtia verokertymästä. Autokannan uusiutumisen en usko olevan varsinainen itseisarvo tai kovin korkealla prioriteettilistalla.
Aluepoliittisiin tavoitteisiin en ota kantaa, mutta otin Espoon esimerkiksi siksi että sillä on maine autoilevana kaupunkina, mutta julkiset ovat silti pääasiassa varsin hyvin toimivat. En myöskään tarkoittanut sanoa että "maalaiset ovat köyhiä", vaan sitä että useimmille meistä polttoainekustannuksen nousu tarkoittaa nipistämistä muualta, ja pahimmillaan se iskee jopa ruokabudjettiin.
Olen melko varma että olet huomattavasti keskimääräistä tarkempi ja tietoisempi taloudenpidossasi, etkä siksi kelpaa tyyppiesimerkiksi.
Noista aiemmista väittämistäni kuitenkin seuraa, jos ne pitävät paikkansa, että se päästöKYKY korreloi vahvasti sen todellisen päästön ja kulutuksen kanssa, mutta monelle vähän vähemmän valistuneelle ja/tai autokuumeiselle se valkenee liian myöhään - > kulutustaso lukittu, vain ajomäärä joustaa. Siksi haluan että verotus ohjaa meitä hölmömpiä toimimaan oikein.
Olen myös sitä mieltä että vero-ohjaus toimii, mutta liikenteen verotus on poikkeus. Ohjausvaikutus vaikkapa naudanlihan ja kalan välillä on suorempi, jos sitä verotuksella halutaan ohjata.
Autoilussa, kuten totesin, painopisteen muutos omistamisesta kulutukseen ei ole samalla tavalla konkreettinen, ja ei siksi ohjaa yhtä tehokkaasti.
Tarkennan vielä että en väitä ettei polttoaineen verotuksella ole ohjausvaikutusts, vaan väitän että ostohinnan vaikutus päästötoteutumaan on suurempi. Toki polttoaineen hinta ohjaa, näkihän sen vaikka siitä että dieseleiden kauppa kasvoi veromuutosten myötä. Siinä on minun hypoteettiseen 1.4 vs V6 tilanteeseen nähden se ero, että dieselin valinnassa ei tarvitse luopua mistään
https://www.is.fi/autot/art-2000006253197.html
Tässä on hyvä ehdotus, verotetaan liikennepolttoaineita CO2n mukaan eikä energiasisällön. Siinä vero-ohjauksella on vaikutusta kun kuluttaja vertaa omenaa omenaan, tai edes omenaa päärynään. Autoverossa ja polttoaineverossa on kyse vesimelonista ja omenasta.
Nykyisin on tarjolla todella vähän V6-moottoreita. 2,0 turbo on nykyään jo iso kone. Valintoja tulisi siis tehdä 1.0 ja suorituskykyisen 1.5 välillä, tai sitten valita se malliston tehopakkaus 1,8 tai 2,0.
Hybridi on hyvä juttu. Esimerkiksi Porsche Cayenne 462 hevosvoimalla (3,0 moottori) on autoveroa yllättävän kohtuullisesti, vain 5706 euroa. Koska se on hybridi. Tehon odotetaan tulevan jotenkin ikiliikkujaperiaatteella?
Sama auto 680 hybridi-hevosvoimalla (4,0 moottori) verotetaan jo melko ankarasti - 14 400 euroa - lähinnä siksi että auton autoveroton hinta on 180 000 euroa. Kyse ei lopulta ole CO2-päästöistä, vaan kateusverosta - CO2- vero on progressiivinen vaikka "gramma" on tieteellisesti määritelty painoyksikkö. Ilman hybridiä 549 hv:n versiossa autoveroa on 117 405 euroa (0,117 miljoonaa euroa) + luonnollisesti kaikkien tavaroiden arvonlisävero 24%.
Sivuhuomautus: mikä Cayennea rasittaa, kun käytetyt ovat ihan naurettavissa hinnoissa?
Onko se vain vanha paljon kuluttava eksootti, jota ei pidetä edes oikeana Porschena, vai mitä?
@M880: näen logiikkasi, eikä rationaalisesta päättelystä pidä loukkaantua.
Minä en henk koht oikein osaa pitää niitä oikeina Porscheina.
En oikein tiedä mihin viittasit jälkimmäisellä, luulitko minun loukkaantuneen, vai loukkaannuitko sinä jostain? Kumpikaan ei ollut tarkoitus.
Anteeksi epäselvä ilmaisuni. En osannut loukkaantua järkevän kuuloisesta päättelystäsi, vaikka se ei oman ajatteluni kanssa käykään yksiin.