Ei Kehä 1:tä ole hiekoitettu, ja silti on aivan jumalaton pöly. Tie pitäisi suolata vain sitomaan nastojen aiheuttamaa pölyä, ei liukkauden vuoksi.
Ruotsissa, Uppsalassa nastakielto ei ole parantanut ilmanlaatua, hiekoituksen määrä on lisääntynyt dramaattisesti ja liikenne on ohjautunut vaihtoehtoisille reiteille
Hiekoitussepeliä Helsingin kaupungin hiekoittamilla pinnoilla kuluu talvikaudessa arviolta noin 40 000 tonnia.
Kun nastarenkaiden käyttöaste laski Hokkaidoilla 30-40 %:iin, tiet tulivat oleellisesti liukkaammiksi ja hiekoituksen sekä suolauksen määrä lisääntyi dramaattisesti.
Ei Kehä 1:tä ole hiekoitettu, ja silti on aivan jumalaton pöly. Tie pitäisi suolata vain sitomaan nastojen aiheuttamaa pölyä, ei liukkauden vuoksi.
Ruotsissa, Uppsalassa nastakielto ei ole parantanut ilmanlaatua, hiekoituksen määrä on lisääntynyt dramaattisesti ja liikenne on ohjautunut vaihtoehtoisille reiteille
Hiekoitussepeliä Helsingin kaupungin hiekoittamilla pinnoilla kuluu talvikaudessa arviolta noin 40 000 tonnia.
Kun nastarenkaiden käyttöaste laski Hokkaidoilla 30-40 %:iin, tiet tulivat oleellisesti liukkaammiksi ja hiekoituksen sekä suolauksen määrä lisääntyi dramaattisesti.
Tarkoitatko että Kehä 1 olisi kuitenkin hiekoitettu, eli uraisuus ja katupöly (jota ei esiinny kesällä) johtuukin hiekoituksesta?
Oslossa on nastamaksu, joko päivä-, viikko-, kuukausi-tai kausimaksu. Miten siellä?
Mikä oli lähde tuohon nastamyönteiseen artikkeliin? Fakta ei varmaankaan muutu, mutta tiedoista voi aina poimia omaa näkemystä tukevia osia.
Suomessa ei ole huolta siitä että nastarenkaiden osuus olisi liian matala. Tänä talvena pääkaupunkiseudulla ei nastakeliä tainnut olla ollenkaan. Tai miten sen ottaa, joutuuko jäämään kotiin jos kesäkengän alla on liukas kohta parkkipaikalla?
Vaativia talvikelejä on Suomen olosuhteissa parhaimmillaan marraskuusta huhtikuulle, viidestä kuuteen kuukauteen. Ilman nastarenkaiden karhennusapua liikenteen turvallisuus ja sujuvuus saattaa olla vakavasti uhattuna. Jos laaja-alaiset pölyntorjuntakeinot otettaisiin käyttöön, katupölyaika kestäisi viikon-pari eikä liikenneturvallisuutta tarvitsi muilta kuukausilta riskeerata.
Katupölytutkimuksissa on kuitenkin havaittu hiekoituksen olevan osasyyllinen myös päällysteen kulumiseen ns. hiekkapaperi-ilmiön kautta. Hiekoitus lisää hienojakoisen pölyn määrää ja pääosa tästä pölystä on peräisin asfaltista.
– Nastarenkaiden käyttö näkyy selkeästi ilmanlaadussa etenkin vilkasliikenteisillä kaupunkialueilla, joissa saasteiden laimeneminen on heikkoa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi marraskuussa kaksi kertaa Mechelininkadulla ja Mäkelänkadulla, Myllynen sanoo.
Katupöly on vakava terveydellinen haitta astmaatikoille, keuhkoahtautumatautia sairastaville, sydänpotilaille sekä lapsille ja iäkkäille. Katupöly voi kuitenkin aiheuttaa ärsytysoireita myös perusterveille.
Lähde: HSY
Mutta: Ilman nastarenkaiden karhennusapua liikenteen turvallisuus ja sujuvuus saattaa olla vakavasti uhattuna
Jotenkin alkaa huolestuttamaan oma liikenneturvallisuus kun ei ole käyttänyt noita nastoja 10 vuoteen. Ilmeisesti olen ollut vaarassa jo pidemmän aikaa!
Tuo mielikuva (premium-merkki-)nastojen ylivoimaisesta turvallisuudesta kieltämättä mietityttää joskus. Renkaiden GTI, Champagne, tai peräti Louis Vuitton.
Paitsi että pääkaupunkiseudulla niistä ei olisi ollut mitään hyötyä jollei ole toisen peräputkesta laittoman kiinnostunut myös jäisellä kelillä.
@Karrette kirjoitti:
Jotenkin alkaa huolestuttamaan oma liikenneturvallisuus kun ei ole käyttänyt noita nastoja 10 vuoteen. Ilmeisesti olen ollut vaarassa jo pidemmän aikaa!
Anna mennä vaan, vaikka kyllä se voi joidenkin hermoon ottaa ylivarovainen tyyppi taajamassa jonon välien venyttäjänä.
@Karrette kirjoitti:
Jotenkin alkaa huolestuttamaan oma liikenneturvallisuus kun ei ole käyttänyt noita nastoja 10 vuoteen. Ilmeisesti olen ollut vaarassa jo pidemmän aikaa!
Anna mennä vaan, vaikka kyllä se voi joidenkin hermoon ottaa ylivarovainen tyyppi taajamassa jonon välien venyttäjänä.
Itse asiassa kaistanvaihtojen estäjää tai liittymästä tulevan blokkaajaa taidetaan yleisesti pitää mulkerona.
Turhaa alinopeutta keskimmäisellä kaistalla en minäkään ymmärrä.
Eipä sitä pölypilveä jalankulkijakaan osaa arvostaa.
Ei Kehä 1:tä ole hiekoitettu, ja silti on aivan jumalaton pöly. Tie pitäisi suolata vain sitomaan nastojen aiheuttamaa pölyä, ei liukkauden vuoksi.
Ruotsissa, Uppsalassa nastakielto ei ole parantanut ilmanlaatua, hiekoituksen määrä on lisääntynyt dramaattisesti ja liikenne on ohjautunut vaihtoehtoisille reiteille
Hiekoitussepeliä Helsingin kaupungin hiekoittamilla pinnoilla kuluu talvikaudessa arviolta noin 40 000 tonnia.
Kun nastarenkaiden käyttöaste laski Hokkaidoilla 30-40 %:iin, tiet tulivat oleellisesti liukkaammiksi ja hiekoituksen sekä suolauksen määrä lisääntyi dramaattisesti.
Tarkoitatko että Kehä 1 olisi kuitenkin hiekoitettu, eli uraisuus ja katupöly (jota ei esiinny kesällä) johtuukin hiekoituksesta?
Oslossa on nastamaksu, joko päivä-, viikko-, kuukausi-tai kausimaksu. Miten siellä?
Mikä oli lähde tuohon nastamyönteiseen artikkeliin? Fakta ei varmaankaan muutu, mutta tiedoista voi aina poimia omaa näkemystä tukevia osia.
Suomessa ei ole huolta siitä että nastarenkaiden osuus olisi liian matala. Tänä talvena pääkaupunkiseudulla ei nastakeliä tainnut olla ollenkaan. Tai miten sen ottaa, joutuuko jäämään kotiin jos kesäkengän alla on liukas kohta parkkipaikalla?
Vaativia talvikelejä on Suomen olosuhteissa parhaimmillaan marraskuusta huhtikuulle, viidestä kuuteen kuukauteen. Ilman nastarenkaiden karhennusapua liikenteen turvallisuus ja sujuvuus saattaa olla vakavasti uhattuna. Jos laaja-alaiset pölyntorjuntakeinot otettaisiin käyttöön, katupölyaika kestäisi viikon-pari eikä liikenneturvallisuutta tarvitsi muilta kuukausilta riskeerata.
Katupölytutkimuksissa on kuitenkin havaittu hiekoituksen olevan osasyyllinen myös päällysteen kulumiseen ns. hiekkapaperi-ilmiön kautta. Hiekoitus lisää hienojakoisen pölyn määrää ja pääosa tästä pölystä on peräisin asfaltista.
– Nastarenkaiden käyttö näkyy selkeästi ilmanlaadussa etenkin vilkasliikenteisillä kaupunkialueilla, joissa saasteiden laimeneminen on heikkoa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi marraskuussa kaksi kertaa Mechelininkadulla ja Mäkelänkadulla, Myllynen sanoo.
Katupöly on vakava terveydellinen haitta astmaatikoille, keuhkoahtautumatautia sairastaville, sydänpotilaille sekä lapsille ja iäkkäille. Katupöly voi kuitenkin aiheuttaa ärsytysoireita myös perusterveille.
Lähde: HSY
Mutta: Ilman nastarenkaiden karhennusapua liikenteen turvallisuus ja sujuvuus saattaa olla vakavasti uhattuna
Jotenkin alkaa huolestuttamaan oma liikenneturvallisuus kun ei ole käyttänyt noita nastoja 10 vuoteen. Ilmeisesti olen ollut vaarassa jo pidemmän aikaa!
Tuo mielikuva (premium-merkki-)nastojen ylivoimaisesta turvallisuudesta kieltämättä mietityttää joskus. Renkaiden GTI, Champagne, tai peräti Louis Vuitton.
Paitsi että pääkaupunkiseudulla niistä ei olisi ollut mitään hyötyä jollei ole toisen peräputkesta laittoman kiinnostunut myös jäisellä kelillä.
Anna mennä vaan, vaikka kyllä se voi joidenkin hermoon ottaa ylivarovainen tyyppi taajamassa jonon välien venyttäjänä.
Itse asiassa kaistanvaihtojen estäjää tai liittymästä tulevan blokkaajaa taidetaan yleisesti pitää mulkerona.
Turhaa alinopeutta keskimmäisellä kaistalla en minäkään ymmärrä.
Nonni, nyt menee taas imeläksi. Heippa
Katujen puhdistaminen hiekoitushiekasta on aloitettu Etelä-Suomen kaupungeissa.