«12»
TM:n sivuilla on kerrottu mikrohybrideistä, kevythybrideistä, hybrideistä, lataushybrideistä ja täyshybrideistä, ehkä unohdin jonkun... Mikä näiden ero oikeasti on ja mitkä automerkit niitä käyttävät?
TM:n sivuilta ei haulla löydy koostetta.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Joku voi korjata jos olen väärässä, mutta
kevythybridissä (sama kuin mikrohybridi?) ei ole korkeajänniteakkua, ja sähkömoottorinkin kanssa on vähän niin ja näin. Normaalia vahvempi starttimoottori antaa työntöapua.
hybridi on yleistermi kaikille, mutta ehkä sillä yleisimmin viitataan Toyota-tyyppiseen "itselataavan" hybridiin. Täyshybridi on sama.
-lataushybridiin saa pistorasiasta virtaa.
Merkkilistaa en edes yritä laatia.
Mikrohybridi tarkoittaa Stop/Start-toimintoa -> esim. liikennevaloissa moottori sammuu ja taas käynnistyy automaattisesti
Kevythybridissa on 24V sähköapu, pieneen akkuun kerätään jarrutusenergiasta sähköä, joka sitten avustaa polttomoottoria kiihdytyksissä yms.
Hybridi on vakiintunut nimitykseksi mm. Toyotan käyttämälle itselataavalle hybridille, joka on sähköinen bensiininsäästöjärjestelmä. Pieneen akkuun ladataan sähköä polttomoottorilla tai jarrutuksessa. Polttomoottoria käytetään mahdollisimman optimaalisella kierrosalueella ja ladataan akkua. Koska auto ei käytä ulkoapäin ladattavaa sähköä, se on pelkästään bensiiniauto
Lataushybridissä on iso akku ja niillä voi ajaa sähköllä 35 - 100km autosta riippuen. Se ajo on päästötöntä aitoa sähköautoajoa. Autossa on myös tavallinen polttomoottori ja automaattivaihteisto ja se kerää sähköä akkuun jarrutuksessa ja joissain tapauksissa lataa myös polttomoottorilla. Lataushybridissä vähennetään polttoaineen kulutusta jarrutusenergiaa keräämällä (regeneroimalla) ja käyttämällä sähkömoottorissa, jolloin bensan kulutus pienenee ja lisäksi lataushybridi ajaa aitoa sähköajoa seinästä ladatulla sähköllä.
Niin kuin M880 kirjoittaa, täyshybridi-nimitys tarkoittaa käytännössä itselataavaa hybridiä ja minulla on sellainen käsitys, että täyshybridi on Toyotan keksimä termi omille tuotteilleen.
Hybridi voi olla joko sarja- tai rinnakkaishybridi. Puhdas sarjahybridi on sellainen, jossa polttomoottori ei missään tilanteessa ole mekaanisessa yhteydessä tai minkään nestekytkimen kautta siirrä voimaa auton vetäville pyörille vaan ainoastaan lataa akkua ja sähkömoottori liikuttaa autoa.
Puhdas rinnakkaishybridi on sellainen, jossa sekä poltto- että sähkömoottori ovat mekaanisessa yhteydessä vetäviin pyöriin ja auto voi liikkua kummankin moottorin vetämänä vuorotellen.
Toyotan voimalinja on lähellä sarjahybridiä, mutta polttomoottorikin voi antaa voimaa suoraan vetäville pyörille ja ehkä siksi Toyota kutsuu sitä täyshybridiksi. Varsinaisesti täyshybridi ei ole mikään oma "hybridilaji".
Pitää myös muistaa, että hybridi voi toimia myös kaasun ja polttonesteen voimalla. Hybridi ei tarkoita sanana sähkö- ja polttonesteen yhdistelmää, mutta on enemmän tai vähemmän vakiintunut siihen yleiskielessä autojen kohdalla.
Polkupyörissä hybridi ei tarkoita kaura- ja sähkömoottorin yhdistelmää.
Et tätä kysynyt, mutta vastaan kuitenkin ladattavan hybridin lataamisesta:
Ladattavassa hybridissä eli plugarissa verkkovirtalaturi on autossa itsessään. Auton mukana tulee ns. tilapäislatauslaite, joka on virranrajoitimella varustettu pistokekaapeli, jonka toisessa päässä on tavallinen pistoke (Shuko) ja toisessa päässä ns. Type 2 -pistoke, joka siis sopii autossa olevaan liitäntään. Tilapäisellä latauslaitteella virta on rajattu tavallisimmin 8A, koska kotitalouspistorasiat ovat 10A sulakkeella. Mutta kyseessä ei siis ole laturi vaan latauskaapeli, vaikka kaapelissa onkin mötikkä kuin läppärin laturissa ikään.
Autossa on joko 1-vaihe tai 3-vaihelaturi, yleisimmin plugareissa on 1-vaihelaturi. Monissa plugareissa laturi ottaa vastaan max 16A virran ja joissakin 32A. Sama juttu 3-vaihelatureissa.
Lataustehot siis ovat pienimmillään 16A x 230V=3680VA eli tuttavallisemmin 3,6kW. 3-vaihelaturilla saadaan kolminkertainen teho eli n. 11kW. Sähköhenkilö saattaisi laskea, että 3x16Ax400V/1,73=11kW. Jos virtaa on käytettävissä 32A, niin tehot tuplaantuvat 7,2kW ja 22kW.
Latausajan taas voi laskea, kun tietää auton ajoakun max energiasisällön, jossa täytyy ottaa huomioon muuten, että auto ei koskaan päästä akkua ihan tyhjäksi. Akku voi olla esim. 11kWh ja siitä käytetään enimmillään 9kWh, joten pisin latausaika pienimmällä teholla eli sillä tilapäislatauskaapelilla on 9kWh/(8Ax230V)=4,9 tuntia ja 16A virralla siis n. 2,5 tuntia.
Vaikka lataustolpassa marketin parkkipaikalla lukisi, että teho on 22kW, ei se auta, jos autossa on laturi, joka käyttää vain 1-vaihe 16A.
Täyssähköautoissa on tehokkaampia lataustapoja ja silloin se lataustolppa onkin laturi, joka syöttää tasavirtaa suoraan auton ajoakkuun ja latausteho voi olla jopa 150kW. Mutta se ei siis koske plugareita.
Suomalaisissa omakotitaloissa taitaa olla ihan tavallista, että sähkölaitokselta tulee 3x32A syöttö, jolloin kotikäytössä 16A latausvirta on käytännön maksimi, koska kaikkea virtaa ei voi syöttää auton lataukseen.
Kotiinkin voi siis asennuttaa latausaseman, joka käytännössä on vain vähän tavallista mutkikkaampi pistorasia. Ilman latausasemaa plugaria ei voi ladata, koska auto ei kytke latausvirtaa ennen kuin latausaseman ja auton väliset ohjaussignaalit ovat todenneet, että laitteet ovat ok. Tilapäislatauslaitetta voi myös käyttää kotona lataamiseen, vaikka se on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön.
Latausaseman voi asentaa sama luvat omaava sähköasentaja kuin muutkin kodin sähkötyöt, mitään erityistä "lataussähköosaamista" ei tarvita.
Itse löysin netistä edullisen latausaseman 1-vaihe 16A, hinta 560,- sis alv ja asennuksen sopuhintaan 0,- tutulta asentajalta.
P.S. Sillä tilapäisellä latauskaapelilla plugaria voi ladata perinteisessä lohkolämmitin-tolpassakin esim. kerrostalon parkkipaikalla. Siis teknisesti voi, mutta taloyhtiön kanta on sitten asia erikseen. Tolpissa, mitä minä olen käyttänyt, on ollut 10A sulake ja sehän riittää plugarille ok, jos/kun on aikaa lataantua. Jos tolppa on kaksi tuntia kerrallaan päällä, niin asia on vähän epämukavampi, kun pitää esim. illalla ladata yksi rupeama ja sitten käydä käynnistämässä uusi lataus ainakin kerran.
P.P.S. Vielä yksi juttu: kun ostaa kotilatausaseman, niin siinä on kiinteä kaapeli, joka jää siihen latausasemaan eikä kaapelia kerätä autoon mukaan, kun lähdetään liikkeelle. Se tekee "kaapelisulkeisista" aivan vaivattoman.
Minulla on talon sähkökeskus/sähkökaappi sopivassa kohtaa. Käytännön toteutus on että auton mukana tullut "tilapäislaturi" roikkuu sähkökaapin sisällä olevassa sukossa, ja kaapin ovikin mahtuu kiinni. Ulkona on sitten latauskaapeli, ja itse töpselin ripustan naulaan roikkumaan silloin kun se ei ole kiinni autossa.
Lataushybridin pienen akun lataa yön aikana helposti täyteen ilman sen enempää stressaamista. Lataus ajastettu yösähkölle auton oman aplikaation kautta.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/moottoritekniikka/hybridiautot/hybridiautotyypit
Netistä nyt kuitenkin löytyy monenmoista vaikkei just TM sivuilta.
Tuossa Motivan artikkelissa on kaksi hassua asiaa: autoissa on ollut iät ajat Start-Stop -järjestelmä. Aikaisemmin se oli ainakin lähes pelkästään virta-avaimella tehty, jolloin Start tehtiin kiertämällä avainta myötäpäivään ja Stop kiertämällä vastapäivään. Myöhemmin moniin autoihin tuli painonappi, jota painamalla auto käynnistyy ja sitten toisen kerran painamalla sammuu.
Sitten tuli mirkrohybridiksi nimetty Stop-Start -systeemi, jossa auton moottori sammuu ja käynnistyy automaattisesti lyhyissä pysähdyksissä kuten liikennevaloissa. Tiedän kyllä että savolaiseen kansanperinteeseen tosiasioissa pysyminen ei ole vahvoilla, joten Stop-Start järjestelmää kutsutaan puhekielessä yleisesti virheellisesti Start-Stop-järjestelmäksi. Oudointa kuitenkin on, että sitä kutsutaan mikrohybridiksi, siihen on vaikea keksiä perustetta. Eihän siinä ole mitään hybridiksi kutsuttavaa oikeasti.
Toinen hassu juttu on tuo "akkusähköauto" ja range extender. Se on lähinnä Opel Amperan lataushybridistä käytetty nimitys, joka on lähinnä epätoivoinen yritys hämätä kuluttajia. Tosin en tiedä, onko Ampera aito sarjahybridi, mutta ainakaan se ei ole sen enempää "akkusähköauto" kuin mikä tahansa muu hybridi.
Start-stop-järjestelmä sammuttelee automaattisesti moottoria pysähdyttäessä ja käynnistää sen, kun lähdetään liikkeelle. Mikrohybridissä taas on laturi, joka lataa tehokkaammin hidastettaessa. BMW i3 REx on tyylipuhdas range extender -toteutus.
Motivan juttu nyt osui esimerkinomaisesti tähän linkiksi. Mikrohybridiin kuuluu elektronisesti ohjattu tehokas laturi joka, kuten NHB:kin tuossa kirjoittaa, lataa esim. moottorijarrutuksessa tehokkaasti. Stop&Start nyt on näissä mukana kuten muissakin suht nykyaikaisissa kulkineissa.
Seuraavaksi pahoitat mielesi termistä "range extender". Alkaako tästä samanlainen vääntö kuin Corollan itselatautuvuudesta? Ole huoleti, termejä mahtuu näihin juttuihin.
Kevythybrideihin on käsittääkseni vakiintumassa 48V tekniikka. Näissä keskeisessä osassa on perinteisen laturin tilalle vaihdettu generaattori, joka siis pystyy myös toimimaan sähkömoottorina. Moniurahihnan välityksellä se ainoastaan auttaa joissakin tilanteissa polttomoottoria pyörimään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hybridiauto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toyota_Prius#cite_note-4
Ampera pystyy ajamaan töpselistä ladatulla sähköllä muistaakseni 40km (vai oliko 50?). Eikö ole hassua puhua sitten jostain range extenderistä, kun bensan varaan joudutaan noin lyhyen sähköpyrähdyksen jälkeen? Minulla myös on autossa range extender ja sen varassa joudunkin hyvin suuren osan matkoistani ajamaankin.
Älä minulta kysy alkaako tästä vääntö. Sehän riippuu ihan muista kuin minusta. Jos kaikki ollaan yhtä mieltä, että tuo on aivan hassu termi, niin ei mitään vääntöä synny. Aiotko sinä esimerkiksi alkaa vääntää asiasta?
Minä kuulen tai luen tuossa epäloogisuuden: on järjestelmä, joka sammuttelee ja käynnistää. Eikö se silloin ole Stop-Start eikä Start-Stop?
Minä luulen, että monet savolaiset, joiksi tässä asiassa luen kaikki suomalaiset, ovat ymmärtäneet väärin sen, kun auton valmistaja on präntännyt siihen yhteen isoon nappulaan: Start Engine Stop. Sehän on siinä napissa vain tiedoksi auton käyttäjälle, että siitä napista moottori käynnistetään ja sammutetaan. Stop-Start-järjestelmä on automaattisesti toimiva ominaisuus.
Opel Ampera 40-80 km. Ampera-E:llä WLTP-mittaussykli lupaa 380 kilometriä.
Ampera-E:ssä ei taida ollakaan range extenderiä, eikö se ole sähköauto?
.
En aio. Termejä riittää. Hassuja ja vähemmän hassuja.
:
.
Seuraava termi. Sinulle taas joku epäloogisuus. Eikö ensin startata? Joku jossain on tämän saanut vakiintumaan muotoon start and stop. Sinulle se ei käy?
Minusta se on epälooginen. Stop-Start on automaattinen toiminto. En tiedä kuvastaako asiaa sinulle asiaa mitenkään, mutta ajattele vaikkapa sulkumerkkien avulla: Start ((Stop-Start), (Stop-Start)),Stop. Uloimpien sulkumerkkien sisäpuolella on matka, joka jakautuu pieniin osamatkoihin.
Loogisesti ottaen automaattinen toiminto on Stop-Start ja matkan alussa tehdään manuaalinen Start ja lopussa manuaalinen Stop.
Mutta enhän minä tietenkään mahda sille mitään, että ihmiset eivät arvosta kielellistä ilmaisua vaan puhutaan mitä sattuu. Joskus siitä voi tulla väärin ymmärryksiä.
Yksi vanha juttu muistui mieleen. Miten on palstalaisten mielestä: Talo oli tien vieressä ulkokaarteessa lähestyvän auton näkövinkkelistä. Myöhemmin auto löytyi talon olohuoneesta. Törmäsikö talo autoon vai auto taloon? Lopputuloshan on molemmissa tapauksissa sama.
Ajattele itse mitä on uloimpien sulkumerkkien ulkopuolella. Näyttäisi yhtälöstäsi muodostuvan vakiintuneessa käytössä oleva muoto.
Väärin ymmärryksen mestareita on muutamia tälläkin palstalla. Vaikka kuinka arvostaisi kielellistä ilmaisua.
Lopputulos on start and stopissakin sama. Esimerkkisi auton tieltä suistumisesta on suorastaan huono. Mutta kai senkin joku voi väärin ymmärtää.
Mukavasti tuli palautetta, kiitos siitä kaikille.
Olen näitä netistä kaivellut ja lueskellut ja tullut samaan päätelmään kuin useimmissa kommenteissa on ollut, että osa nimityksistä on autotehtaiden markkinointiosastojen keksimiä ja osa taas osittain vakiintuneita. Uuden auton hankinnassa tämä nimitysviidakko aiheuttaa omat hankaluudet kun vertailua on hieman vaikea tehdä; no lataushybridit ja täyssähköautot on aika selkeitä, mutta muiden kanssa joutuu hieman pohdiskelemaan.
Täyssähköauton lisäksi vain lataushybridillä voi ajaa ulkoisella sähkölle eli sillä, millä pyritään päästöjen vähennykseen. Muut tekniikat tähtäävät ihan suoraan vain polttoaineen kulutuksen pienentämiseen eikä ole tarkoituskaan ajaa ilman pakoputkipäästöjä.
Kaikilla hybrideillä pyritään päästöjen vähennykseen.
Niinhän se on.
Mutta kohta HybridRules aloittaa itselataavien ihmettelykierroksen alusta....
Paitsi volvo XC 60 T 8:lla ei voi ajaa lähipäästöttömästi mikäli haluaa saada ohjaamoon lämmintä ja huurteet pois laseista sillä se kuluttaa 2 litraa / sadalla kaupunkiajossa polttoainetta lisälämmittimessään.
Sanoinkin, että ilman pakoputkipäästöjä. Lisälämmitin ei kuluta polttoainetta kilometriperusteisesti vaan aikaperusteisesti. En tiedä, mistä tuon 2L/100km kehitit. Ottaen huomioon, että minulla tänään ilmestyi keskikulutusnäyttöön 4,8, niin ei siitä puolet ole tullut lisälämmittimestä.
Tottakai hybrideillä pyritään päästöjen vähentämiseen, mutta hybrideistä vain plugarilla voi ajaa aidosti sähköajoa ulkoisella ladatulla sähköllä.
@HybridRules kirjoitti:
Mikä on sen tavoite? Päästöjen vähentäminen. Ja se onnistuu muillakin hybrideillä, vaihtoehtoisella tavalla. Eli mitä sitten?
Näköjään haluat aloittaa keskustelun itselataavista alusta, mutta mitä jos säästettäisiin vaiva? Samat asiat voi todellakin lukea kertauksena täältä:
https://keskustelu.tekniikanmaailma.fi/discussion/924189/hybridit/p1
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
EUR6 dieselmoottorilla vähennetään myös päästöjä. Kaikki käyttövoimat on pakotettu päästöjen vähennykseen vapaamatkustajia ei ole.
Mitä jos käy talvella kylässä vaikka VW Passatilla ja akku on loppu. Miten lämmitetään auto kotimatkaa varten. Pitääkö auto ajaa kyläilyn ajaksi isäntäväen lämpimään autotalliin.
Vilkaisin BMW 530e:n esilämmitys toimintoa. 530e esilämmityksen tai -jäähdytyksen voi kytkeä mobiilisovelluksella tai avaimella. Se ottaa virtansa ajoakusta, joten jos akussa ei ole puhtia jäljellä, se ei toimi. Toteutus on siis sama kuin Mersussa. Käyttämällä Battery Control-toimintoa voi varmistaa, että akussa on ajon päätyttyä sen verran virtaa, että esilämmitys onnistuu. Sama homma on mahdollista BMW 330e:ssä.
2l / 100 km ei minun keksintö vaan moottorilehden testin mitattu kaupunkikulutus volvo XC 60 T 8:lla ja on tuosta ollut aiemmin täälläkin maininta ulkomaisen autolehden testin kulutuksena volvolle:
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottori-testaa-ladattavissa-hybrideissa-suuria-eroja-kuinka-autoilija-paasisi-niista-selville-helpoiten/
Päästöjen kiertelyä isolla Kusetuksella.