TM juttu; Kuinka ostaa hyvä käytetty auto?

14 kommenttia
muokattu 02.01.2022 16:16

Kiitos mielenkiintoisesta jutusta. Pääosin varsin hyviä nostoja, mutta muutamaa kohtaa tekee mieli haastaakin, ainakin autoharrastajan näkökulmasta, joka antaa keskimääräistä enemmän mahdollisuuksia valintoihin.

https://tekniikanmaailma.fi/lehti/1b-2022/kuinka-ostaa-hyva-kaytetty-auto/

  1
  • muokattu 02.01.2022 17:07

    Muutamia omia havaintoja.

    Hyviä ohjeita:

    • Oma tarve kannattaa ymmärtää ennen kuin lähtee katsomaan yhtään autoa. Kuinka paljon ajan, missä ja kenen kanssa ja mitä tavaraa mukana. Ei naapuri tai työkaveri ole välttämättä edes väärässä eikä vedättämässä vaikka kehuukin omaansa, mutta hän sovittaa autoaan OMAAN käyttötilanteeseensa. Se ei takaa yhtä suurta tyytyväisyyttä samaan autoon jossain toisessa käyttötilanteessa.

    • Automerkin maine ja tilastot ovat vain koko tuotantoa kuvaava laskennallinen suure. Automerkin katsastustilasto ei kerro yhdestäkään automallista mitään. Vikasarjat kertovat niiden automallien tekniikkaversioista, joista dataa on saatavana.

    • Uutena kalliin arvoauton käyttökustannuksilla ei ole tapana halventua kilometrien kertyessä. Pikemminkin jopa päinvastoin, tekniset riskit alentavat joidenkin kalliista haavoittuvuuksistaan tunnettujen hyvinkin kalliiden automallien hyvinkin hoidettujen yksilöiden hintaa. Näitä voi olla parasta välttää kokonaan, ellei omaa joko hyvään asiantuntemusta kyseisestä mallista tai vaikkapa merkkikerhon tukea, jolla voi pitää kalliin eksootin liikkeellä kohtuukustannuksin.

    • Rengaskoot vaikuttavat auton toimintaan ja rengaskuluihin yllättävän paljon. Autojen kanssa askartelevan ei silti tarvitse asettaa isoja näyttäviä vanteita totaalikieltoon. Jos muuten sopivan auton saa ostetuksi kohtuuhintaan tarpeettoman isoilla ja halutuilla merkkivanteilla, silloin on oma valinta vapaa. Harrastajien kesken halutulla merkkikohtaisella Avantgarde tai AMG-vannesarjalla puolipitoisin 4 - 5 mm laaturenkain saa vaihdetuksi tuumaa tai paria pienemmät hyväkuntoiset merkkivanteet ja uudet laaturenkaat tai vaihtoehtoisesti jopa uudet alkuperäisvanteen näköiset replica vanteet uusilla renkailla. Pienemmän vanteen sopiminen etujarrujen ympärille kannattaa silti varmistaa ennen kuin ostaa auton jonka renkaat ja vanteet tietää laittavansa saman tien myyntiin.

    • Yhtään enemmän käytetyn osalta suosittelisin rengassarjojen budjetoinnin lisäksi samaa käsittelyä koko autolle, eli jokainen vikakohde ylös ja arvioidaan sen korjaukselle hinta oletuksella, että jos hinnoista sovitaan, ostaja korjaa tai korjauttaa autonsa heti lähtiäisiksi niin hyvään kuntoon kuin sen hänen mielestään tuleekin olla. Mitä vanhempaa ja halvempaa haetaan, sitä varmemmin halvin ei ole edullisin.

    • Automaattien alhainen (10%) hakuprosentti yllätti minut täysin. Autofoorumien ja tuttavapiirini keskustelujen mukaan luulin hakusuhteen olevan päinvastainen? Ehkä tässä näkyy jonkin verran sekin, että useita autoja ei käytännössä enää saa manuaalivaihtein, joten tämän rastin liittäminen hakuehtoon on tarpeeton nollaehto?

    • Käyttövoimavalinnat alkavat näköjään ohjautua kustannustietoisesti, eli dieselin suosio on palautunut päästöhuijausten jälkeen. Kauppalehden mielipidekyselyssä (valikoituneelta joukolta) kysyttäessä seuraavan auton suosituin käyttövoima on diesel, toisena täyssähkö ja muut kaukana perässä. Tämä tekee etenkin isoista bensakrematorioista vähän ajavalle ostajan markkinat.

    • yksityisleasing tarjoaa kenelle tahansa tarkasti ennakoitavat autoilukulut. Ei tosin ilmaiseksi, mutta mukavuudesta ja ennakoitavuudesta maksettavaa preemiota voi pitää vakuutusmaksuna pahoja yllätyksiä vastaan.

    Mielestäni hieman liian jyrkkiä rajoituksia olivat nämä:

    • Uuden ostajan valinnan vapaus koskee myös käytetyn ostajaa. Aivan kaikkea saa kaikissa väreissä ja kaikilla sisustusmateriaaleilla ja varusteilla myös käytettynä, kun ei rajoita ostoksiaan Suomeen. Myös TM viittaa tähän yhteenvedon kommentilla, että "auto ei ole uniikki". Tämä on hyvä ohje, koska autoja on tarjolla niin paljon, että jos jokin asia vaivaa jo ostaessa, ei se lakkaa vaivaamasta myöhemminkään. Jos ostamalla täsmälleen mieleisensä pystyy lykkäämään seuraavaa vaihtoa edes vuodella, se raha on käytetty harkiten. Meidän perheen ostotapa on varmaan äärimmäinen esimerkki, mutta meillä hylätään "sopimaton" auto jo ilmoituksia katseltaessa elleivät VIN-koodin 10 ensimmäistä merkkiä ole jokainen täsmälleen oikein, kaikki värit ja sisustusmateriaalit toivottuja ja koko perheen kesken äänestetty varustevalikoima täydellinen ilman yhtään puutetta meidän "must-have" ominaisuuksista. Myös tällainen herneen 10 patjan alta tunteva prinsessa löytää omansa käytettynä keskimäärin nopeammin kuin saisi uuden tehdastilauksen toimitettuna. Jos oma valintaehto on tiukasti rajattu, siihen liittyy myös hauska mielikuva, että pääsee oman autonsa uutena tilanneen pään sisään. Harvinaista väri-, tekniikka- ja varusteyhdistelmää uutena tilannut ajatteli samalla tavoin kuin itsekin kyseisestä autosta. Tällainen käytetty sopii myös toiselle omistajalleen kuin mittapuku.

    • Kulutussimuloinnin tekisin polttisten osalta mieluummin vertaamalla käytännön havaintoihin ja tietäen että Suomen talvi kompensoi kohtuullisella tarkkuudella Keski-Euroopan ruuhkien ja suuren nopeuden moottoriteiden vaikutuksen. Ensin katsotaan missä kohdalla suuren kulutusseurantasivuston skaalaa ollaan oman nykyisen auton kanssa ja saadaan selville, mihin kulutussegmenttiin oma ajotapa kuuluu (vähän, keskimäärin vai paljon?). Sitten katsotaan harkinnassa olevan automallin toivotulla tekniikalla ajavien omaa käyttöä vastaava mittapiste. Tällä tavalla olen jo useilla autoilla osunut desin tai parin tarkkuudella meillä toteutuvaan ympärivuotiseen keskikulutukseen. Normiin vertaamisen huono puoli on se, että meistä kukaan ei aja sen normin mukaisesti. Oma kokemus on muuten siitä outo, että NEDC normilukema on ollut aina helppo saavuttaa niin kauan kun NEDC normi on tunnettu, mutta perheen ensimmäisellä WLTP autolla on vaikeuksia pysyä alle WLTP norminsa talvikäyttö huomioon ottaen.

    • Sähköautojen osalta kulutusvertailu muuttuu, koska ruuhka säästää ja pakkanen korostaa sähkärin kylmäkulutusta eikä enää sovi odottaakaan saavuttavansa yhtä taloudellisia lukemia kuin napapiiriltä katsottuna lähes ikuisessa kesässä asuvat selvästi helpommissa olosuhteissa. Hybridien kulutussimulointi vaatii varsin tarkkaa ajosyklin huomioon ottamista.

      3
  • muokattu 02.01.2022 17:34

    Nyt mentiin asiaan, siis olen ostanut, nauttinut, käyttänyt ja todennut.

    Jos tarpeesi on vain liikkua, osta alle satatuhatta ajettu, jota muut eivät halua.

    Jos olet sähkömies, osta ranskanleipä, vaikkapa Peugeot.

    Jos olet kätevä käsistäsi osta 200 tuhatta ajettu, Volvon laakerit nimittäin kuolevat alle sadassa ja olet jo kokenut vaihtamaan niitä ja varaa samalla seuraava ”huolto”.

    Fiat, siinä on kaikki viat. Ne ovat kyllä helppoja maallikollekin. Toki ennen kuin ehdit sen tehdä, auto on jo ruostunut.

    Suzuki, ei kenties vikoja, mutta töttörällä kuulet ihanaa rapinaa, se soundi on ruostetta.

    Toyota. 2,2 diesel menee kiertoon alle sadassa tuhannessa, muissa ei huomautettavaa. No, yhdessä vaihdettiin kyllä vesipumpun laakeri.

      2
  • Tästä puuttuu määrätyt merkit kuten Nissan ja Opel. Kyllä, töitä ainakin riittää asentajilla.

    Bmw, Ei kokemusta.
    VAG, laput palavat vuosittain, stefojen vaihtoja alle sadassa.

    Kaikista autoista vanhemmiten tulee kuulemma Opeleita?

      1
  • @740 GLE kirjoitti:
    Automerkin katsastustilasto ei kerro yhdestäkään automallista mitään.

    Minulla tämä on päinvastoin kyllä korreloinut täysin omien autojeni kanssa - vieläpä niin, että tilaston "kestävä" auto on mennyt sitten lopulta aina kylmiltään katsastukseen ilman mitään tarkastusta, "kun ei siinä ennenkään ole ollut mitään" ja niitä huonompia on pitänyt sitten katsella vähän enemmän ja silti katsastusmies on ollut "ilkeä".

      1
  • Hyvä artikkeli, vaikka TM:n tapaan tilaa hukattu suurilla kuvilla. Tekniikan Kuvalehti?

    Eri rahoitusmuotoja olisi voinut avata tarkemmin. Vaikka esimerkkilaskelmin.

      1
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Minulla tämä on päinvastoin kyllä korreloinut täysin omien autojeni kanssa

    Täysin mahdollista, mutta se ei johdu tilastotiedosta.

    Vaikkapa Toyotan merkkikohtainen keskiarvo kattaa kaiken Aygosta Land Cruiseriin. Sen keskiarvon mukaista autoa ei ole olemassakaan.

    Mallikohtaisessa keskiarvossa on jo informaatioarvoa yhteisten komponenttien osalta. Näissäkään isoilla pyörillä ajettujen mallien laakerivaivat eivät välttämättä koske maltillisemmalla rengaskoolla varustettuja. Bensamoottorin lambda-sondin ongelma on dieselkuskille sama EVVK kuin dieselin hiukkassuodin sille bensakuskille.

    Edes saman korimallin eri vuosikerratkaan eivät ole samanlaisia. Kunkin korimallin haavoittuvuudet keskittyvät valtaosaltaan niihin heikoimmin mitoitettuihin ensimmäisenä hajoaviin komponentteihin. Haavoittuvuudet koskevat ainoastaan niitä VIN-koodeja, joihin kyseinen haavoittuva komponentti on asennettu, mutta ei koske kyseisiä VIN-koodeja edeltäviä eikä niitä seuraavia hyvin saman näköisiä autoja.

    Siksi esimerkiksi Mersun E-sarjan (W211) alustan osat ovat tunnetusti lyhytikäisiä, kun sen sijaan Mersun E-sarjan (W212) alustan osat kestävä mitä mainioimmin, suorastaan hämmästyttävän hyvin ottaen huomioon alustarakenteiden monimutkaisuuden. Valitettavasti tämä ei pelasta siltä ongelmalta, että E-sarjan alustan rakenteet vaativat osien vaihtoa jo lyhyellä ajomäärällä (W213).

      3
  • @Vital kirjoitti:
    Tästä puuttuu määrätyt merkit kuten Nissan ja Opel. Kyllä, töitä ainakin riittää asentajilla.

    Opeleita ja Fordeja on ollut perheessä joitain yksilöitä ja pääsääntöisesti kaikista erittäin hyvät kokemukset. Molemmat varsin luotettavasti ja hyvin suunniteltuja ja tehtyjä tavallisia autoja.

    Tätä näkemystä pitää tosin taustoittaa sen verran, että myin toistaiseksi viimeisen Fordini ennen kuin ostin 740 GLE:n. Oli muuten 1979 Taunus. Ihan toimiva vehje, kuten uudehkon auton voi olettaakin olevan. Mukavat tilat, luotettava ja kohtuullinen kulutus kuten edeltäneessä Opelissakin, mutta Fordin lämmityslaite oli aivan ylivoimainen Opeliin verrattuna.

      1
  • Alustarakenteiden monimutkaisuuden takia osia menee vaihtoon lyhyelläkin ajomäärällä, tutuksi tullut asia myös 5-sarjan eri mallien kanssa. Jotain pitää olla valmis maksamaan hyvistä ajo-ominaisuuksista, ikävä tosiasia jos siitä sellaisen tekee. Tämä asia (ominaisuus) tuli esiin jo ensimmäisen E28:n alustoja tarkastellessa, tuolla 80-luvun puolivälissä.

      
  • Lämmityslaitteista puheen ollen, BMW:llä (5-sarja kaikki mallit) voi talvet ajella vaikka pelkillä shortseilla. Yksi ison moottorin (suora kuutonen ja sitä isommat) hyvistä ominaisuuksista, yhdistettynä saksalaiseen insinööritaitoon.

      
  • Taas eilen tuli todettua uudempien autojen huono puoli, kun ajovalot muurautuivat puolen sentin jääkerroksen taakse - vanhat halogeenit ei olisi olleet moksiskaan -5 ⁰C vesisateesta.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Vital kirjoitti:
    Tästä puuttuu määrätyt merkit kuten Nissan ja Opel. Kyllä, töitä ainakin riittää asentajilla.

    Opeleita ja Fordeja on ollut perheessä joitain yksilöitä ja pääsääntöisesti kaikista erittäin hyvät kokemukset. Molemmat varsin luotettavasti ja hyvin suunniteltuja ja tehtyjä tavallisia autoja.

    Tätä näkemystä pitää tosin taustoittaa sen verran, että myin toistaiseksi viimeisen Fordini ennen kuin ostin 740 GLE:n. Oli muuten 1979 Taunus. Ihan toimiva vehje, kuten uudehkon auton voi olettaakin olevan. Mukavat tilat, luotettava ja kohtuullinen kulutus kuten edeltäneessä Opelissakin, mutta Fordin lämmityslaite oli aivan ylivoimainen Opeliin verrattuna.

    Sinulla on ollut hyvä yksilö! Minulla oli aikanaan Escort vm 1976, ja korissa oli yhdeksän vuoden iässä jo enemmän pakkelia ja ruostetta kuin terästä. Muutamasta uudemmasta Fordista ja Opelista on kokemusta, ja kaikenmaailman sähköjen oikuttelut niissä ainakin tuntui olevan vakiovarusteena.

      
  • muokattu 05.01.2022 07:47

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Minulla tämä on päinvastoin kyllä korreloinut täysin omien autojeni kanssa

    Täysin mahdollista, mutta se ei johdu tilastotiedosta.

    Vaikkapa Toyotan merkkikohtainen keskiarvo kattaa kaiken Aygosta Land Cruiseriin. Sen keskiarvon mukaista autoa ei ole olemassakaan.

    Mallikohtaisessa keskiarvossa on jo informaatioarvoa yhteisten komponenttien osalta. Näissäkään isoilla pyörillä ajettujen mallien laakerivaivat eivät välttämättä koske maltillisemmalla rengaskoolla varustettuja. Bensamoottorin lambda-sondin ongelma on dieselkuskille sama EVVK kuin dieselin hiukkassuodin sille bensakuskille.

    Edes saman korimallin eri vuosikerratkaan eivät ole samanlaisia. Kunkin korimallin haavoittuvuudet keskittyvät valtaosaltaan niihin heikoimmin mitoitettuihin ensimmäisenä hajoaviin komponentteihin. Haavoittuvuudet koskevat ainoastaan niitä VIN-koodeja, joihin kyseinen haavoittuva komponentti on asennettu, mutta ei koske kyseisiä VIN-koodeja edeltäviä eikä niitä seuraavia hyvin saman näköisiä autoja.

    Siksi esimerkiksi Mersun E-sarjan (W211) alustan osat ovat tunnetusti lyhytikäisiä, kun sen sijaan Mersun E-sarjan (W212) alustan osat kestävä mitä mainioimmin, suorastaan hämmästyttävän hyvin ottaen huomioon alustarakenteiden monimutkaisuuden. Valitettavasti tämä ei pelasta siltä ongelmalta, että E-sarjan alustan rakenteet vaativat osien vaihtoa jo lyhyellä ajomäärällä (W213).

    Kokemukseni pohjalta (parikymmentä Toyotaa, yli 1000000 km) voin kyllä sanoa, että Toyotan osalta on huomattavasti helpompi luetella ne mallit ja versiot, jotka eivät ole luotettavia. Ensimmäisenä tulee mieleen polakkidieselit 2000-luvulta. Näissäkin on kuitenkin hyviäkin yksilöitä joukossa, mutta jättäisin silti ne rauhaan isojen koneremppahuolien takia. Ruoste oli toki ennen 2000-lukua Toyotalle hyvinkin yleinen romutuksen syy. mutta sekin on uudemmissa historiaa (perheen kolmosauto 16-vuotias +300000 km ajettu, alustassa pintaruostetta). Kaikista omistamistani Toyotista on puuttunut kaikenlaiset pikkuviat, käytön myötä toki jarrut, laakerit yms tarvitsevat huoltoa. Itselleni käyttöesineet ovat aina olleet eri asia kuin harraste-esineet, käyttöesineen tulee toimia aina silloin kuin sitä tarvitsen. Harrasteautojakin on ollut, myös vapaaehtoisia sellaisia! :)

      
  • Kaikissa merkeissä on kuluvia osia ja kaikki valistuneet tietävät tämän. Perehtyneiltä voi sitten kysyä mallikohtaisista eroista, jos haluaa jonkun tietyn merkin mallin tarkempia tietoja.

      
  • @Peterstar kirjoitti:
    Sinulla on ollut hyvä yksilö! Minulla oli aikanaan Escort vm 1976, ja korissa oli yhdeksän vuoden iässä jo enemmän pakkelia ja ruostetta kuin terästä.

    Tai sitten katson kyseistä mallia eri iässä ja siksi eri näkökulmasta kuin moni muu? En nähnyt Taunukseni historiaa kovin pitkälle, koska möin sen jo alle 8-vuotiaana jotain toista sataa tuhatta ajettuna.

    Tosin jo tuohon ikään huomasin kynnysten heikon pinnoituksen ja eturoiskeläppien puutteen yhteisvaikutuksen kun ensimmäinen 30 senttiä kynnyksistä etupyörien takana oli pintaruosteessa. Vedin kummankin puolen kynnysten maalipinnan auki maalinpoistolaikalla, maalasin uudelleen kunnolla ja vedin kiveniskumassan päälle, minkä jälkeen ne pysyivät siistinä niin pitkään kun auto oli minulla.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit