Pysäköintikieltoalueen sisällä merkityt poikkeukset
Kotimme lähellä Espoossa on päättyvän tien alussa pysäköintikieltoalueen merkki. Se on ikävä kyllä hieman vaikeasti merkittävän y-risteyksen kohdalla siten, että sen voi mahdollisesti tulkita tarkoittamaan myös toisen y-haaran aluetta pelkästään.
Oletukseni on, että se koskee molempia osia ja siksi kysyn tätä.
Osalla kadusta on merkitty sinivalkoisella P-merkillä ja kolmella sinivalkoisella lisäkilvellä osa alueesta sallitun pysäköinnin alueeksi. Lisäkilvet ovat [^ 25m ^], [6 - 18] sekä ['kiekon kuva' 4h]. Tästä käsitän, että 25 metrin matkalla saa arkisin 6 - 18 välillä pysäköidä pysäköintikiekon avulla 4 tuntia.
Toisessa kohdassa katua on taas pysäköintikieltomerkki ja siinä kaksi punakeltaista lisäkilpeä: ['kiekon kuva' 4h] sekä [6 - 18]. Siitä noin 20 metrin päässä on toinen setti samoin lisäkilvin lisättynä kolmannella lisäkilvellä ['nuoli alas'], joka osoittaa merkin alueen loppuvan.
Ymmärrän helposti, että pysäköintikieltoalueelle on annettu kahteen paikkaan vapauksia pysäköidä ajoneuvo arkisin klo 6 -18 neljän tunnin ajaksi pysäköintikiekon avulla.
Mutta, onko näillä merkeillä eroja? Eli, saako jomman kumman merkin alueella pysäköidä tämän ajan ulkopuolella, kun kyseessä on siis pysäköintikieltoalue?
Tien nimi?
En näe sillä mitään merkitystä.
Tieliikennelaki: Merkkien C39 ja C40 rajoittamalla alueella on ajoneuvon pysäköinti
kielletty. Alueen sisällä voidaan pysäköinnistä määrätä muuta erillisellä
liikennemerkillä.
C39 Pysäköintikieltoalue
C40 Pysäköintikieltoalue päättyy
Todennäköisesti tienpitäjä ei ole ajatellut koko asiaa tai sitten aluekieltomerkin sijainti on pielessä. Usein aluemerkkeihin liittyy virheitä, varsinkin nopeusrajoituksia koskevia. Loogista olisi olettaa, että sinivalkoisella merkillä merkitylle alueelle pysäköinti olisi ok ja muita merkintätapoja ei pitäisi käyttää. Mutta koska sinipunainen + lisäkilpi voidaan tulkita "erilliseksi liikennemerkiksi, jolla määrätään muuta pysäköinnistä", mielestäni myös sen mukainen pysäköinti on sallittua.
Kannattaa laittaa palautetta kunnalle ja katsoa heidän tulkintaansa asiasta. Kiinnostavaa olisi, jos TM:n liikenteessä-palstan kaverit käsittelisivät kysymystä erillisen liikennemerkin merkityksestä.
Näkisin että sininen merkki on erikseen pysäköintialue. "Merkillä osoitetaan ajoradasta tiemerkinnöin erotettu alue, joka on varattu ajoneuvojen pysäköintiin tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty."
Kun taas punainen merkki on katualuetta ilman parkkiruutuja. "Merkillä kielletään ajoneuvon pysäköinti tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Merkin yhteydessä voidaan sallittu pysäköintiaika osoittaa lisäkilvellä."
Rajoitus koskee klo 6-18 välisenä aikana, maksimiajan ollessa 4 tuntia. En ole itse keksinyt Espoon logiikkaa miksi rajoitus on 4 tuntia asuntoalueella, mutta arvelen että kyseessä on ihan vaan pelkkä simputtaminen millä halutaan tehdä autoilu ei vain kalliiksi, vaan myös hankalaksi.
Ja sitten näiden erikseen merkittyjen kohtien ulkopuolella on voimassa pysäköintikielto. Sen sijaan että kadunvarella olisi pysäköityjä autoja kaventamassa paikoin tietä, on rakennettu töyssyjä tai ahtaita kurveja hillitsemään nopeuksia.
Loppuuko muuten aluepysäköinti y:n molemmissa haaroissa?
Sehän vaatii oman merkkinsä, kieltoaluehan voi olla valtavan kokoinen. Riippuu merkin sijoittelusta.
Sitä juuri kysyin, että loppuuko se vain toisen haaran kadulla vai molemmissa. Tai sitten nuo yhdistyy, eikä siitä voi päätellä, onko alkamismerkki tarkoitettu vain toiseen haaraan vai molempiin.
Unohdin mainita, että molemmat Y:n haarat ovat umpikujia. Eli Y-haaraiselle tielle käännyttäessä päätieltä on se umpikuja.
Kumpaa tarkoitat sinipunaisella? Sinivalkoista vai punakeltaista?
Sen tulkinnan olen pyytänyt poliisilta suullisesti, että pysäköintikieltomerkin lisäkilvin osoitetun ajan ulkopuolella ko. merkki ei ole voimassa ja esim. aluepysäköintikieltomerkillä asetettu pysäköintikielto on voimassa.
Mutta mitä sanotaan sinivalkoisen 'P' merkin lisäkilpien ajan ulkopuolella - onko pysäköinti sallittu, vai astuuko pysäköintikieltoalueen osoittama kielto voimaan?
Sinipunaisella tarkoitan tavallista pyöreää pysäköintikieltomerkkiä.
Tämä lienee selvää, jota on vaikea kumota, kun ollaan pysäköintikieltoalueella. Edelleenhän on kysymys myös siitä, ollaanko alueella, kun merkin sijoittelu on epäselvä.
Minusta on kielletty, jos sinivalkoinen merkki on voimassa vain lisäkilven aikana. Muulloinhan siinä ei ole erillisellä liikennemerkillä osoitettua parkkipaikkaa.
Minusta taas pysäköintikieltoalueella voi olla olla luvallisiakin alueita pysäköinnille, ja niissä voi olla joko parkkikiekolla rajoitettuja, tai rahalla maksettavia pysäköintipaikkoja. Ja sitten kun aikarajoituksen tai maksullisuuden aika päättyy on pysäköinti sallittua merkkien vaikutusalueella. Kuten vaikka viikonlopun ajan saa olla parkissa, mutta maanantaina klo 06.00 alkaa parkkikiekon käyttövelvollisuus.
Pysäköintikieltomerkki (C38):
Poliisin lausunnon mukaan pysäköintikieltomerkin vaikutus on se, että tuon pysäköintikieltomerkin "vapauttavien" kellonaikojen ulkopuolella se aluepysäköintikielto astuu voimaan.
Pysäköintipaikan merkki (E2):
En ole kysynyt poliisin näkemystä tuon pysäköintialueen P-merkin vaikutusta sen "rajoittavan" kellonajan ulkopuolella. Kuten sinäkin, minä olen käsittänyt sen toimivan siten, että parkkikiekkoa on käytettävä tuona aikana, mutta sitten niiden kellonaikojen ulkopuolella pysäköinti on täysin vapaata sillä alueella.
Vai astuuko siinäkin kohdassa se aluepysäköintikielto voimaan näiden kellonaikojen ulkopuolella.
Minä toisaalta olen ajatellut sen siten, että se on pysäköintipaikka, mutta pysäköintiä on rajoitettu parkkikiekolla osoittaen vain 4 h ajaksi tuolloin arkipäivisin klo 6-18. Muina aikoina tuota rajoitusta pysäköintiin ei ole.
Mutta kumpi tulkinta nyt on oikein?
" Merkin yhteydessä voidaan sallittu pysäköintiaika osoittaa lisäkilvellä."
Liikennemerkki C38 ilmoittaa silloin kun Tieliikennelakia siteerataan vain sallitun pysäköintiajan. Onkohan tässä käynyt jokin lipsahdus, koska useimmiten voisi olettaa että se ilmoittaa kiellon voimassaolon - sellaisia merkkejä näkee usein. Ehkä tarkoitus on ollut että saa pysähtyä lastaamista varten, mutta muina aikoina ei ollenkaan jos jossakin kaukana on aluepysäköintikieltomerkki?
Menipäs monimutkaiseksi. Oli kivempi kun ei tätä asiaa miettinyt aiemmin.
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/kysymykset-ja-vastaukset/pysakointi-kielletty-liikennemerkki-ja-lisakilvet/#6addcdff
"Pysäköintikieltomerkki (C38):
Poliisin lausunnon mukaan pysäköintikieltomerkin vaikutus on se, että tuon pysäköintikieltomerkin "vapauttavien" kellonaikojen ulkopuolella se aluepysäköintikielto astuu voimaan."
Jos tarkoitat, että merkin C39 vaikutusalueella voi olla merkki C38 lisäkilvillä kumoamassa tuon merkin vaikutuksen osan ajasta, olet väärässä.
Valtioneuvoston asetuksessa liikenteenohjauslaitteiden käytöstä 379/2020
sanotaan 34 §:ssä merkistä
C38 Pysäköinti kielletty.
...
Merkkiä ei käytetä merkin C39 vaikutusalueella.
Entä jos silti käytetään?
Jos on 6-18 aikarajoitus, muina aikoina rajoitusta ei ole eli se on silloin vapaa parkkipaikka.
Sellaista sinivalkoista merkkiä ei taidakaan olla, että pysäköinti olisi sallittua vain osan ajasta ja muulloin kiellettyä.
Uskoisin, että pysäköinninvalvonta hoitaa hommansa, ja lappu pysyy voimassa myös hallinto-oikeudessa.
Oletko ihan oikeasti nähnyt vastoin säädöksiä kunnan tai valtion tienpitäjänä asettamia liikennemerkkejä?
Yksityiset kiinteistöt ovat oma lukunsa, nuo kun voivat pystyttää mitä merkkejä haluavat omalle maalleen.
Olen nähnyt. Esim. nopeurajoitusmerkit on aluerajoitukseen liittyen usein ristiriitaisia. Myös TM:n sivuilla on kerran vuodessa koottu virheellisiä merkkejä.
Yksityisteillä tyypillinen tilanne on se, että (moottori)ajoneuvolla ajo on kielletty, mutta maanomistaja olettaa sen koskevan vain muita. Sekin vaatii kunnan luvan, omin päin ei noita saa asettaa.
Oma lukunsa on pyöräilijöille tehdyt järjestelyt, sieltä esimerkkejä on vaikka miten paljon.
Omalle kiinteistölleen saa pystyttää minkä merkin tahansa, siihen ei lupaa keneltäkään tarvita.
Omaan pihaansa vievän tilustien alkuun saa laittaa ajoneuvolla ajo kielletty-merkin ja silti maanomistaja saa siitä ajaa. Muille liikkujille nuo merkit antavat vain informaation siitä, että, paikasta riippuen, saatat syyllistyä vaikka kotirauhan rikkomiseen, tai maastoliikennerikkomukseen.
>
Tieliikennelaki on voimassa tiellä tai muuten tieliikennelain määrittelemässä paikassa. Jos merkkejä ripottelee maastoon, ei niitä sovelleta tieliikennelain mukaan, vaan luultavasti merkitys on sama kuin männyn kuorella. Siksi puhuinkin edellä yksityistiestä. Siellä tieliikennelaki on voimassa.
Toki puhuit yksityistiestä, mutta oletin, että tarkoitit noita yksityisellä maalla olevia omia teitä, koska kirjoitit samassa yhteydestä maanomistajan asettamasta ajokieltomerkistä ja luvan tarpeesta. Jos jollakulla on tieoikeus
maanomistajan kiinteistö kautta, ei maanomistaja voi mistään saada lupaa ajokieltoa varten.
Sitten ei pitäisi kieltomerkkejä teiden varsille kylvääkään.
Maanomistajilla on metsäautoteitä, joihin on saatu julkista tukea. Näillä liikkumista ei voi keneltäkään kieltää.
Meillä päin oli viime vuonna muutaman kuukauden ajan noin sadan metrin mittainen katurakennustyö. Kadulle käännyttäessä tuli ensin vastaan tietyön ja alennetun (30) nopeusrajoituksen merkit. Niiden jälkeen oli kuitenkin (jätetty paikalleen/peittämättä) normaali aluerajoitusmerkki (40). Kuriositeettina tuolle työmaan pätkälle osui vielä yksi risteys, jonka jälkeen mitään tietyömaahan viittaavaa merkkiä ei ollut; paitsi kolmenkympin rajoituksen päättyminen ennen seuraavaa risteystä.
Eikö olisi yksinkertaisempaa vain noudattaa liikennemerkkejä, eikä alkaa arvailemaan, onko tie yhden maanomistajan mailla oleva tilustie, onko tiekunta saanut julkista avustusta viimeisen kymmenen vuoden aikana, onko metsäautotien ajoradan leveys vähintään 3,6 metriä ym. Raskaaksi tuokin elämä tulee.
Saattaa joskus käydä kuten työkaverille parikymmentä vuotta sitten. Hänellä oli tapana käydä lenkittämässä saksanseisojaansa metsätiellä, jonka alussa oli merkki "moottoriajoneuvolla ajo kielletty" lisäkilvellä "yksityisalue".
Sitten yhtenä päivänä iltahämärässä pois ajaessaan täräytti Honda CR-V:llä maanomistajan sulkemaan puomiin, ilman kaskoa.
Oppirahat tuli maksettua.
Kysyit aikaisemmin, olenko nähnyt väärin asetettuja merkkejä. Vastasin kysymykseesi.
On jokaisen oma asia, miten merkkeihin suhtautuu.
Hetken kesti, että tajusin saksanseisojan olevan koira, eikä auto. Hondalla kun oli liikkeellä.
Ymmärsinkö nyt oikein tästä keskustelusta raadin näkemyksenä sen, että merkki C38 (pysäköintikieltomerkki) ei voisi olla merkin C39 (pysäköintikieltoalue) vaikutusalueella - edes lisäkilvin määriteltynä? Pysäköintikieltoalue on siis voimassa koko ajan?
Onkohan tuo nyt kuitenkaan oikea tulkinta, sillä täytyyhän olla jotain mahdollisuuksia rajata tuota pysäköintikieltoaluetta jollain lievennyksillä joissain kohdissa tietä/aluetta? Vai miten on?
Ja että Pysäköintipaikka merkillä (P2) ei ole rajoitusten (esim. maksimi pysäköintiaika vaikkapa arkisin klo 6-18) ulkopuolella tämä merkki AINA antaa mahdollisuuden pysäköintiin - eli merkki on voimassa myös tuon mahdollisen rajoituksensa ulkopuolella?
Aikanaan kun kävin autokoulun opetettiin, ettei lisäkilvet saa ikinä rajoittaa lisää vaan niiden pitää aina olla lieventäviä. Nyt monen uudistuksen jälkeen onko tälläinen sääntö vielä voimassa.