Asfalttipinnoitteen kestävyyttä on saatu parannettua oktomurskeella.
Kylkiäisenä tuli myöhemmin tieto, että luja ja varsin kova murske, tai siis nastarenkaiden siitä jauhama pöly, aiheutti nokkahihnapyörien kulumista ja sitä kautta moottorivaurioita.
Taas herää kysymys, miksi nastojen käyttöä ei vieläkään rajoiteta?
Meillä on varaa pilata joka vuosi vastapinnoitetut tiet nastoilla yhdessä talvessa. Vai onko?
2
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kyllä on, me olemme kuuluisia nastojen valmistajia ja todella varakas kansa joka saa lainaa ulkomailta. Neroja kaikki siis olemme.
Teemme maailman parhaita ja äänekkäimpiä tienpinnoiteita.
Äänen vuoksi maassamme hirvikolareita ei ole lainkaan ja porot ovat karanneet Lapin pohjoisimpaan nurkkaan. (Stressilihasta ei makseta täyttä hintaa, siksi valtion tukiasia)
Tuskin muistatte. Se että syytetty TM:n kytkös nastavalmistaja xxxx aikoinaan (puoli tuttu turkulainen firma oli yksi niistä, joiden nimiä ei voi mainita), mutta oli yksi niistä merkittävistä valmistajista. En muista tuomioita, muistaaksen ei tullut lainkaan.
En itsekään tuota usko, eli tämä on valeuutinen.
TM kyllä testasi (muistaakseni VTT: kanssa) nastojen kulutusta per/satametriä. Joistain ihmeen syystä sitä en ole enää löytänyt, tai sitten en vain osaa käyttää julkaisumme hakua. En saa tähän liitettä.
Luotan edelleen TM:an, mutta...
Jk. Tarkennus. Etten saa syytettä tästä noin 30 vuotta sitten tapahtuneista asioista joista en edes tiedä juuri mitään.
Olen ikuisesti TM:n tilaaja ja he ovat aina olleet 99,99% oikeassa. Toimitus on hyvä ja puhtaan analyyttinen.
Minun lehteni on TM. Aina, ja luottamuksen arvoinen.
Onneksi minä ajelen vain eteläisessä Suomesss. niin ei tarvitse nokkahihnasta murehtia
Käsi sydämelle ja laskin käteen. Nastarengas oli oiva ratkaisu aikoinaan, mutta ei täytä enää kuin yhden kohdan jossain olosuhteissa olevista kriteereistä.
Nastojen aiheuttama kulu yhteiskunnalle on muuttuvasta (yleinen hyöty rakennuskannasta sisältäen mökit ym, sekä tietenkin oleellisempana tienpinnan kuluminen, ja stressitason nousu jopa kouluissa) laskukaavasta.
Sain tulokseksi 1,5-12 mrd isohkon kunnan tasolla. (12 mrd on kaavoitettavan suurehkon alueen pitkäaikainen luku, ei vuosittainen,)
Nastat ovat kuin kotimainen öljy jota ei milloinkaan ole ollut, mutta se on aina ollut isältä pojalle ja siitä emme luovu.
Paljonko otetaan velkaa lisää vuosittain, nastat ovat sen arvoisia?
Oikea rengasvalinta korostuu talvisissa olosuhteissa
Pohjolan ankarissa talviolosuhteissa renkaisiin on voitava luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Suomalainen liikenneonnettomuustutkimus osoittaa, että renkaat ovat keskeinen riskitekijä 37% talviliikenneonnettomuuksista. Rengasonnettomuustilastojen valossa rengasriski talvikeleillä näyttää kasvavan 2,7-kertaiseksi kitkarenkailla nastarenkaisiin verrattuna.
Talven nopeasti muuttuvat keliolosuhteet asettavat kovan haasteen renkaiden pidolle. Henkilöauton renkaan ja tienpinnan välinen kosketuspinta-ala on reilun kämmenen kokoinen, ja talviolosuhteissa renkaiden pito-ominaisuuksien merkitys korostuu entisestään. Muuttuvissa keliolosuhteissa nastarengas tasaa tien kitkavaihteluita paremmin kuin nastaton rengas.
Varsinkin jäisellä tiellä nastarenkaan pito on ratkaisevasti kitkarenkaita parempi. Tutkimukset osoittavat, että nastarengas on kitkarenkaaseen nähden tutkitusti merkittävästi turvallisempi. Toimiva nastarengas säästää ihmishenkiä ja vähentää materiaalivahinkoja.
Nastarenkaiden ansiosta
Ajoneuvon hallinta helpottuu lisääntyneen jarrutus- ja kiihdytyspidon ansiosta.
Sivuttaispito kasvaa ja auton oikaisu on helpompaa mahdollisessa sivuluisussa.
Ajoneuvotekniikan toiminta paranee. Uusikin teknologia on täysin riippuvainen kitkasta ajoneuvon ja tienpinnan välillä. Nastarenkaat antavat lukkiutumattomille jarruille sekä luistonesto- ja ajonvakautusjärjestelmille mahdollisuuden toimia optimaalisesti.
Miksi sitten ulos ajoja kesisin enemmän kuin talvella? Tuolla logiikalla pitäisi käyttää nastoja myös kesäisin.
Miksi sitten ulos ajoja kesisin enemmän kuin talvella? Tuolla logiikalla pitäisi käyttää nastoja myös kesäisin.
Mistä päättelit, että ulosajo johtuu pidon menetyksestä?
Miksi kukaan ostaa kalliita merkkikesärenkaita jossa pito on marginaalisesti parempi kuin halvemmissa? Paljon suurempi ero pidossa on ääriolosuhteissa nastat vs kitkat.
Vesiliirto, ja siihenkin on syynä usein kehnot renkaat, talvirenkaaksi suunniteltu on huono valinta.
” Oikea rengasvalinta korostuu talvisissa olosuhteissa”.
Heh. Kymmenen vuotta taisi mennä jolloin hankin aina renkaani romuuttamoilta (nyk, kierrätyskeskus). Näyttivät mustilta ja epäilinkin niiden olevan kumia. Mikä merkki tai koko, höh. Mahtuivat tuohon ruostuneelle vanteelle ja pirun ärsyttävää vaihtaa ilman laitteita.
Ei se auto mihinkään suoralla vetele, kaikki menee aina suoraan ja jos kuitenkin sliksisi velmuloi, teit ajovirheen.
Jos nyt kuitenkin olisi pikaisesti muka pakko hidastaa (jonkun tosi törpön vuoksi), turha jarruttaa kun nuo eivät muutenkaan toimi. Vakuutuksiakaan ei ole, joten parasta on vain tähdätä johonkin halpaan.
Jotkut ovat toista mieltä:
https://yle.fi/uutiset/3-10689503
Ihmeen pienellä turvallisuus toleranssilla näyttävät ajavan, kun rengas valinnoilla on merkittävä merkitys.
Uusien turvaa antavien ominaisuuksien hyödyt ovat aina ulos mitattu. Tesla on niistä uusin yksi esimerkki.
En osaa kuljettaa lapsenlapsiani, siihen tarvitaan hävittäjistä tuttuja turvaistuimia. (Kai ne sitten lentävät kattoikkunasta ja laskuvarjo vie heidät suoraan puiston hiekkalaatikkoon?).Enää ei ajatella jos törmään, vaan kun törmään.
Ruotsissa ja Norjassa nastarenkaiden osuus liikenteessä vähenee kovaa vauhtia ja molemmissa maissa kitkarenkaiden osuus on jo suurempi kuin nastarenkaiden. Silti liikennekuolemia näissä maissa on puolet vähemmän kuin suomessa.. Kitkarenkaiden pidon paremman säilymisen lisäksi ne eivät kuluta asfalttia urille ja karkeaksi ja sekin parantaa turvallisuutta. Karkean asfaltin kitka on kaikilla renkailla huonompi.
https://moottori.fi/liikenne/jutut/suomi-ei-ylla-tiekuolemien-ehkaisyssa-ruotsin-ja-norjan-tasolle/
Suomessa pitäisi siis kieltää nastarenkaat, että saataisiin naapurimaita turvallisuudessa kiinni. Ei olisi uskonut, että nastarenkaat voivat aiheuttaa niin paljon kuolemia. Välilliset kuolemat lienevät selvempiä, kitkarenkaat eivät tuota niin paljon päästöjä, kunhan turhasta hiekoituksesta luovutaan.
Moottorin artikkelissa ei käsitelty lainkaan aiheita - missä on uudemmat autot, Norjan ja Suomen ero tässä on merkittävä. Sitten, Ruotsissa vastaantuleva liikenne valtateillä on pääsääntöisesti erotettu tukevalla keskikaiteella. Kulttuurierot: Venäjällä kuolee vuosittain 50.000 ihmistä liikenteessä, Suomessa 200 ja muissa pohjoismaissa saman verran mutta suuremmalla liikennemäärillä. Liikennekuolemista pitäisi ensin suodattaa omiin lokeroihin itsemurhat ja päihtyneenä ajetut kuolonkolarit. Sitten käsitellä strategioita jotka kohdistuvat tiettyyn lokeroon. Esimerkiksi nastat/kitkat tai nopeusrajoitukset, näillä ei ole mitään yhteyttä siihen jos joku päättää päivänsä rekan nuppiin.
Jokaikisessä nastarengaskeskustelussa joku ottaa esille kauhuskenaarion että kuinka paljon ihmisiä alkaa kuolemaan, mikäli kitkarenkaiden osuus lisääntyy. Nuo esille ottamasi keskikaiteet ovat hyvä esimerkki, mitä suomessakin voitaisiin tehdä niillä rahoilla ja resursseilla, mitkä nyt kuluvat nastarenkaiden haittojen paikkailuun.
Aika yleistä on olettaa teidän urautumisen johtuvan pelkästään nastoista. Kuitenkin Saksan baanoilla on jokavuotiset päällystystyöt vaikka nastoja eikä routaa ole lainkaan. Tiet tosin päällystetään tasaisemmiksi kuin Suomessa. Suomen teillä ei voisi ajaa lambolla kolmeasataa ilman, että hampaan paikat irtoaisi.
Mökille mennessä on 20 km asfalttia joka on asennettu 1970-luvulla, kertaakaan ei ole tarvinnut urapaikata, nyt tielle on laitettu sinne tänne pyöreitä paikkoja. Eihän tie ole Suomen vilkasliikenteisimpiä mutta tien varressa on Suomen suurin saha (Vilppula) ja tukkirekkaa tiellä riittää. Hyvin tehty tie hyvistä materiaaleista kestää. Kodin ympäristössä on alemman luokan päällystetty (ns öljysora), maasto on kuivaa kangasmaastoa, tien varressa on mm soramonttu. Päällysteeseen ilmestyy pahoja reikiä 1-2 vuotta päällystyksestä. Paremmasta materiaalista tien voisi päällystää ja unohtaa kymmeneksi vuodeksi. Kokonaiskustannukset pidemmällä ajanjaksolla on miettimättä.
Kuka niitä sitten rouhii?
Tämä koko keskusteluketju ole aloitettu uutisen perusteella, jossa on tien ylläpitäjien toimesta todettu että oktomursketta on käytetty parantamaan tien kestävyyttä nastarenkaita vastaan. Nastattomatkin renkaat kuluttavat tietä, mutta mitättömän vähän verrattuna nastarenkaisiin. Saksan baanojen liikennemäärät ovat varmasti monenkertaisia suomen moottoriteihin verrattuna ja siellä tiet voidaan nastarengaskiellon ansiosta tehdä pienemmällä raekoolla, jossa enemmän bitumia.
Tie myös painuu - jossain näkyy niin syviä uria, ettei soran päällä ole uran syvyyden vertaa päällystettä. Tämä oktomurskeen käyttö ei alkanut siitä, että nastoja vastaan piti keksiä jotain parempaa pinnoitetta vaan oktomurskeelle piti löytää loppusijoituspaikka, josta sai vielä pientä korvausta - muuten siitä olisi tullut jätettä. Teoriassa oktomurske oli hyvä vaihtoehto kivien sekaan tielle - erittäin kovaa materiaalia.
Itse kallistun sille kannalle, että tienpitoon ei satsata riittävästi. Tehdään urapaikkauksia jossa paikoitellen jopa 80% tien leveydestä paikataan - miksei 100% - koska 20% säästö on säästöä - tien kunto urapaikattuna ei kuitenkaan ole uuden veroinen ja saumoista kosteus ja routa iskee tiehen nopeampaa kuin koko kaistan päällystykseen. Edelleen korostan sitä, että hyvin tehty tie kestää. Säästäen sama tie päällystetään moneen kertaan koska osa teistä rapautuu nopeasti ja tien luokka (esim. moottoritie) edellyttää tiettyä ajettavuutta. Vuosien varrella raakaöljy on ollut halpaa, silloinkaan ei teitä laiteta kuntoon vaan säästetään. Koko hommasta puuttuu pitkäjänteisyys, mennään aina vuosi kerrallaan.
Kun ajomatkoja, ajo-oloja (nopeusrajoitukset, liukkaudentorjunta, tienpinta, valaistus jne.) ja kuljettajan kokeneisuutta ei havaintoaineistossa ole normaalistettu, on kyse lähinnä mielipiteestä tai, mikä luultavampaa, propagandasta.
Voi ristus mikä mielipide - vai että ihan propagandaa.
Jotkut ovat toista mieltä, sinulla ei taida ajatustakaan olla?
Tuo sama tulos julkaistiin pari viikkoa sitten uudelleen. Jokin johtuu jostakin, mutta mitään järkevää tietoa ei ole. On helppo keksiä mahdollisia juttuja, mutta eihän se mitään todista. Kun ei edes renkaiden ja autojen kunnosta ja iästä tiedetä, on aivan turha arvuutella mitään.
Kysytään nyt vielä, että minkä tahon propagangaa luulet ylen esittävän? Onko hallitus käskenyt yleä pehmittämään kansalaismielipidettä tulevaa nastarengaskieltoa ajatellen ja määrännyt väärentämään onnettomuustilastoja? Mistä syystä yle ja muut tiedotusvälineet haluaisivat toimia journalistisesti kestämättömästi vaikka hallitus tai vaikka presidentti käskisikin jne?
Ylen jutusta löytyy tutkimuksen tekijä ja se johtaa sivulle https://www.renkaatkelinmukaan.fi/. Sieltä löytyy tieto, että joku Konsulttitoimisto JL Interaction Oy Tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti on kehittänyt itselleen työn. Yle ei väitä tutkimusta todeksi, vaan kertoo mistä se tulee ja mitä väitetään.
Minusta tällainen vaatisi melko syvälle luotaavaa tutkimusta. Oman, noin 40 vuoden ajokokemuksen perusteella tiedän, että nastapyörät ei kulu samanlailla kuin kitkat. Olen yhdet kitkat ajanut 3mm mutta kaikki nastarenkaat on olleet 6-7mm kulutuspinnalla vaihdettaessa, pelkästään sen vuoksi, että ikää on tullut renkaille niin paljon, että gummit kovettuneet. Tämä kun yhdistetään isoon joukkoon varovaisia kuskeja jotka tarkistavat, että nastat on tallella ja pintaa riittää, ei kun alle taas.
Toinen tutkimuksen kohde pitäisi olla autojen tyypit ja iät rengasjakaumalle, onko tyypillisempää, että eläkeläispapan väyrysessä on nastat vs kolmekymppisen perheenisän Rav4:ssä? Eli autojen varusteet, ajonvakautus ja kuskin ikä/taidot. Nastarenkaita on autoissa kuitenkin niin iso enemmistö, että siinä joukossa voi olla isokin enemmistö vanhoja kuskeja jotka eivät ole koskaan ajaneet kitkoilla eikä välttämättä ole ajonvakautustakaan.
Perheen vanhimmassa kulkineessa, '02 S60 (sisäänajettu, 535 tkm) on erittäin toimiva ajonvakautus, sitä ei saa sivuluisuun vaikka yrittää, mutkaisella tiellä kantti loppuu vauhdin suhteen ennen kuin perä irtoaa. Ihan toista kuin faijan aiempi '96 320i ja '98 väyrynen. Nyt silläkin on onneksi '10 e-mersu ja ajaa oikeasti varovaisesti.
Jos laki on mielestänne huono, muttakaa se laki älkääkä mussuttako lakia noudattaville kansalaisille.
Laittakaa linkkiä jakoon kun saan saan allekirjoittaa kansalaisaloitteen nastarenkaiden kieltämiseksi.
Etupyörien ote irtoaa sitäkin helpommin ja aina yhtä yllättäen ja useimmilla kerroilla täysin turhaan, koska pito sinänsä riittäisi ellei auton kaaretasapaino olisi pielessä. S60 ei tosin yhtä toivottoman aliohjaava ole kuin S80. Jos S60 on tällä perusteella hyvä, silloin S80 on vielä parempi, koska se kääntyy vielä huonommin, paitsi kuljettajan nostaessa kaasun liukkaassa mutkassa tai kesken ohituksen liiallista nopeutta varoessaan. Tuosta lähtee helposti tuhoisa karuselli, ellei kuskin käsiä ole treenattu Jeesuksen vanhalla Taunuksella.
Volvo-Viesti oikein erikseen mainosti moukarimaista aliohjaavuutta DSTC:n kyvyllä polkaista jarrua sisäkaarteen puoleiseen takapyörään. Mahtavaa, kun sähköoppi pystyy korjaamaan auton alustan suunnittelijan virheen, jota ei Amazonissa ole ollenkaan. Nimittäin 240, 740 ja 940 edeltäjätkin kääntyvät tarkasti mutkaan täsmälleen samalla periaatteella, eli kevyesti takapyöriä sitoen kun kuski nostaa kaasun kytkimeen koskematta.
Lisäetuna vielä se, että kaikki yllämainitut kääntyvät ratista ja DSTC (kevyt takapyörien sidonta) on kuljettajan käytettävissä.
Väyrysen ESP on muistaakseni lähes ajonesto, joka lyö kuskille raudat ranteisiin ensimmäisen lumihiutaleen pudotessa tielle. W212 on jo kohtuullisen ajettava, vaikka joissain tilanteessa ajonhallinnan oletusasetuksilla tehonrajoitus iskeekin tarpeettoman äkäisesti tarpeettoman pienellä kääntökulmalla korjaamaan myöhässä vastaohjausta, jonka kuljettaja teki jo. En jaksa lähteä säätämään vaikka myös ESP on parametroitavissa, koska S213 ei tunnu tarvitsevan mitään säätöjä kun auto on tehtaan jäljiltä valmis tässäkin suhteessa. Individual-asetuksilla voimalinja ECO-asetuksilla, muut asetukset Comfotilla ja ajonhallinta Sport mahdollistaa kaiken mitä amatööri osaa, mutta ottaa etenemisen kannalta liian leveät luisut kiinni ellei kuljettaja ota niitä kiinni sitä ennen. Kuulemma. Siis näin kerrotaan, mutta en ole vielä itse sitä liberaalin suojelusenkelin puuttumiskynnystä löytänyt, koska en ole ajanut tuota autoa koulutustilanteessa, jossa olisi varaa etsiä omia ja auton rajoja.
Ymmärrän, että eri kuljettajien mielestä eri asiat ovat tärkeitä, enkä yritä julistaa mitään universaalia totuutta vaan ainoastaan huomautan, että jos kuljettajalla on vaikeuksia pärjätä liukkaalla, silloin etuveto ei ole mikään ratkaisu. Ei ole takaveto eikä nelivetokaan. Tällä taustalla mielestäni paras vaihtoehto on auto, jonka peruskäytös on kuljettajan mielen mukainen ja jota saa ajaa rauhassa niin hyvin kuin osaa. Sähköisille avustimille ei tarvitse antaa missään tilanteessa yhtään vapaapäivää, ne ovat koko ajan vahdissa kuljettajan virheen varalta, mutta silti avustimien puuttumiskynnys ei ylity koko talvena (paitsi sopivassa tilanteessa jarrujen hereillä pitämiseksi ihan tahallaan rajoituskynnyksen yli poljetut ABS jarrut). Olen yllättynyt, että ainakin minun käsialalleni sopivia tällaisia autoja on olemassa. Omani ei siihen vielä yllä tuon isäsi W212 kaltaisen E-sarjan parissa erikoistilanteessa tarpeettoman paranoidin Suojelusenkelin vuoksi.
Voi kuule, et tiedäkään, miten paljon vedätyksiä ja kaupallista tai poliittista propagandaa julkaistaan uutisina. Syynä ovat kyvyttömät tai laiskat toimittajat, jotka eivät osaa tai viitsi tarkistaa taustoja.
Varsin usein valeuutisissa tulkitaan väärin tilastoja, ja esitetään tältä pohjalta outoja päätelmiä, kuten tässäkin tapauksessa. Pelkkien rengastyyppien prosenttiosuuksien vertailu ottamatta lainkaan huomioon muita vakavissa onnettomuuksissa vaikuttaneita tekijöitä ei paljoa kerro rengastyypin vaikutuksesta onnettomuuksiin. Näin varsinkin, jos tarkasteltuja tapauksia on vähän.
Eikä TM:kään ole lainkaan puhdas näistä "uutisista". Olen muutaman kerran selvitellyt mielestäni outoa TM:n uutista, joka on sitten paljastunutkin pelkäksi paikkansapitämättömäksi palstantäytteeksi.
Valeuutinen ja virheellinen uutinen eivät ole sama asia. Varmaan valeuutisiakin TM välillä kääntää tai muutoin julkaisee kritiikittä, mutta ne on aina tehty tarkoituksella valeuutisiksi jossakin. Niistä pitäisi olla vaikea erottaa harhaa ja faktaa, kun ne on siis tarkoituksella tehty.
Suuri osa TM:n julkaisuista on virheellisiä. Niissä ei jakseta, viitsitä, ehditä, osata kirjoittaa oikein, vaikka siihen pyritään. Ja kirjoituksen pohjaksi tulkitaan dataa joskus omituisesti, mutta useimmiten siis vain mahdollisesti väärin, ei tarkoituksella. Toki taustalla vaikuttavat rengasmyyjät ja vastaavat, joiden viestit menevät tiedottomilta toimittajilta tuosta vain läpi. Valeuutisen kirjoittaminen vaatii ponnisteluja, joihin harva pystyy.