TM:n viime numeron artikkeli vedyn käytöstä oli hyvä keskustelun avaus. Artikkeli oli kovin BMW:n painotteinen, onhan BMW:n CEO ollut kovin esillä CES -messujen puheenvuoroista. Todennäköisesti pisimmällä vedyn käyttämisessä autoissa on Toyota, joka ajattaa tänä vuonna Japanin Endurance -ratasarjassa vetykäyttöisiä Corollia. Toyotan ratkaisussa vety suihkutetaan suoraan kaikille tuttuun polttomoottoriin. Toyota olisi oman aikataulunsa mukaan tuomassa näitä uuden ajan vety Toyotia myyntiin vuoden 2025 aikana ja liikkeelle lähdetään hybrid -versiolla. Mikä on ihan järkevää ajatellen, että vuonna 2025 vedyn tankauspisteitä tuskin on riesaksi asti. Raskaalla puolella puolestaan Kenworth/Hino on tehnyt pitkään yhteistyötä ja Los Anglesin satamassa on käytössä kymmenkunta vetykäyttöistä Kenworthia jakamassa satamarahteja eteenpäin. Pisimmillään lienee Paccar/DAF -konserni Euroopan puolella. DAF tarjoaa jo nyt useita vetykäyttöisiä ratkaisuja raskaalle puolen.
Porsche on yhdessä Siemensin kanssa rakentamassa synteettisen polttoaineen suuren kaavan tehdasta Chilen eteläkärkeen. Paikka valittiin siksi, että Chilen eteläkärki lienee maailman tuulisin paikka..Porsche ajattaa jo tämän vuoden Porsche Cupin autoja synteettisellä polttoaineella.
Tulevaisuudessa tuskin on yhtä ja ainoata polttoainetta vaan eri vaihtoehtoja käytetään rinnakkain.
Sähkön osalta ongelma tulevaisuudessa tai ongelma on jo nyt raaka-aineiden saatavuus/hinta. Kiinan valtio oli kaukaa viisas ja hankki omistukseensa monia kobolttikaivoksia Kongosta. Kiinan valtio on iso toimija Kongossa. Ja tietysti kotimaan autoteollisuus on Kiinassa erikoisasemassa, kun raaka-ainevaroja jalostetaan eteenpäin, se on myös jo nyt merkittävä hintakilpailu etu Kiinan autoteollisuudelle.
Minkä vuoden olympialaisten aikaan Tyoyota aikoo julkaista kaikille tutulla polttomoottorilla toimivan vetyauton? Julkaiseeko Toyota Solid State -akun ennen vai jälkeen kaikille tutun polttomoottorin vetyversiota? Toyotan ilmoittamia julkistuksia ei kannata odotella henkeä pidätellen.
Massatuotantomalleissa mennään vääjäämättä LPF-akkuihin eli ns rauta-akkuihin, joissa ei kobolttia ole. Tesla johtaa tässä joukkoa ja muut tulevat perässä. Kobolttia sisältävät NMC-kemian akut jäävät high-end -malleihin.
Koboltista pyritään akkukennovalmistuksessa eroon sen kalleuden takia ja Kongon kaivoksiin liitetyn huonon maineen takia. NMC- akuissa mangaanin osuutta lisätään. Muitakin akkukemioita on kehitteillä; Litium-Rikki (Li-S)-kennoja on jo pienen mittakaavan tuotannossa, Natrium- akut ovat jo pitkällä, ja ovat vieläkin halvempia kuin LFP-akut ja kestävät enemmän lataus-purkaussyklejä kuin Li-ion akut. Niiden haittana on se, että ne vaativat toimiakseen korkeahkon lämpötilan. Luultavasti ne yleistyvätkin energian varastoinnissa ennemmin kuin sähköautoissa. Lupaavin on kiinteän elektrolyytin Li-akut, ns. Solid State-teknologia. Niiden energiatiheys on parempi kuin nykyisten akkujen ja ne eivät ole paloherkkiä. Ne ovat tulossa markkinoille 2025-30, eikä niissä ole kobolttia. Myös metalli-ilma-akkuja tutkitaan. Niissä on ylivoimainen teoreettinen energiatiheys, jopa 10-kertainen nykyisiin Li-ion akkuihin verrattuna. Suurin haaste niissä on heikohko uudelleen ladattavuus. Niiden kehittäminen vaatii vielä paljon tutkimusta.
Vaihtoehtoja ja parannuksia on siis tulossa, mutta kyllä lähiaikoina nuo LFP-akut varmasti yleistyvät halvemmissa autoissa. Mm. Tesla on alkanut jo käyttää LFP-akkuja, joita se ostaa kiinalaiselta BYD'ltä. Maailman suurin akkuvalmistaja kiinalainen CATL aloittaa Natrium-akkujen valmistuksen alkaneena vuonna ja Ford aikoo ostaa niitä heiltä. Korealainen LG Energy Solution aloittaa Natrium-akkujen valmistuksen v. 2025. Toinen korealainen, SK Ion, aloittaa LFP-akkujen valmistuksen 2025, vastatakseen autovalmistajien kysyntään halvemmista akuista.
Löytyykö näihin eri tyyppeihin mitään taulukkoa jossa olisi parametroitu plussat ja miinukset. Esim. 50 kWh, paino, tilavuus, latausnopeus, latauskertojen teoreettinen maksimi ja mitä muuta olisi mielenkiintoista pohtia? Listassa ei ollut mainittu kondensaattorityyppistä ollenkaan, erittäin nopea ladata mutta fyysinen koko rajaa ajoneuvokäytön pois?