Esim. kuljettajan oven avauksen hälytysääni ärsyttää, saako mitenkään hiljennettyä ilman "väkivaltaa"?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Esim. kuljettajan oven avauksen hälytysääni ärsyttää, saako mitenkään hiljennettyä ilman "väkivaltaa"?
Taitaa olla valojen hälyääni joka soi, kun oven avaa.
Pari vuosikymmentä sitten ameriikan autot ne vasta piipittäjiä oli.
Mutta ärsyttäähän se, jos keppi on N:llä, avaat oven ja piipitys alkaa.
Oma "itselataava" hybridi se vasta hermostuukin, jos menee ulos ja keppi on N-asennossa. Piipitys on tehty niin että se kuuluu ulkopuolellekin (N-asennossa virta on poikki voimansiirrossa ja auto ei pysty latautumaan eikä polttomoottori käynnistymään.) Ei ärsytä kylläkään yhtään sillä N-asento on siinä täysin tarpeeton.
Nykyautoista en tiedä, mutta kun auto tietää olevansa parkissa, vaihde N:lla ja kuljettaja poistuu, miksi ihmeessä se nykyauto jää itkemään kuskin perään eikä tökkäise vaihdetta P-asentoon kuten ainakin nuo meidän vanhat autot tekevät?
Automaatti-Vitossa valitaan vaihde oikeanpuoleisella viiksellä ja sen päästä painetaan P:lle. Meni sekaisin oman auton kanssa ja painoin nappia vauhdissa. Näyttö varoitti oikein, ettei moinen kannata. Seuraavan kerran kun pysäytin auton kokonaan, ei se lähtenytkään liikkeelle. Painallus jäi muistiin ja vaihde piti laittaa uudelleen päälle.
Eka kertaa kun ajoin Vitolla ja tuli sade, niin laitoinpa sitten vaihteen vauhdissa vapaalle, kun samasta viiksestä laitetaan muissa autoissa pyyhkimet päälle. Onneksi vaihde meni myös vauhdissa takaisin päälle.
Ei ainakaan mikään niistä autoista, joilla minä ajelen ja joissa vaihdevipu on lattialla, osaa liikutella keppiä itsekseen. Mersut on viisaampia.
Vitossa menee P päälle, kun auton sammuttaa. Mutta se laittaa N:n päälle heti kun auton käynnistää. Stop-Start taas sammuttaa moottorin, kun auto pysähtyy. Ja sitten P päälle ja auto hyrähtää taas käyntiin, kunnes sen sammuttaa avaimesta.
Ja 31722:n kommenttia jatkaen, suuntavilkut toimivat ahkeraan sateella niillä, jotka ovat oppineet oikean viiksen. Vielä pitäisi muistaa, että samassa on vilkku. Ja siinä alemmassa pitää muistaa, että nopeus muuttuu tasakympin portailla ja auto jarruttaa normaalin hidastamisen sijaan. Ehkä vakkaria saa ohjelmoitua paremmaksi.
Softan koodaus on ainoa keino vaimentaa hälytysäänet. Merkkihuollossa näitä ei välttämättä tehdä, mutta ainahan joku merkkiin perehtynyt auttaa asiassa kuin asiassa.
Hälytysääniä ärsyttävämpää on se, kun autolla on peruuttamassa autotalliin ja auto lyö oven kohdalla yht'äkkiä jarrut pohjaan tai tekee saman heinikossa. Naurettavinta on että Škoda pysähtyy kun takarenkaat ovat oven kohdalla (jos peruttaa sisään liian vauhdikkaasti) Toinen ärsyttävä piirre on, kun ajaa uran sivussa, lähellä reunaviivaa ja auto huomauttelee koko ajan että aja keskellä kaistaa ja heilauttelee rattia.
Vikaantumisen hälytykset ovat hyviä, mutta kaikki ajoa haittaavat tekijät huonoja.
Olen monesti pohtinut, että lisääkö kaistallapitoavustimien ja muiden autonomiseen ajoon pyrkivien avustinten lisääntyminen teiden urautumista? Ajolinjojen valintahan urien vieressä ei ole enää niin helppoa ja yksinkertaista kuin aiemmin; ainakin se vaatii enemmän keskittymistä, jolloin muiden liikennetilanteiden huomiointi on vaarassa jäädä vähemmälle huomiolle.
Noissa uusissa autoissa ei pitäisi olla tarvetta käyttää nastarenkaita, joten kulumisen pitäisi vähentyä. Mutta raskaat autot varmaan kulkevat suunnilleen samoja kohtia, että luulisi kulumisen siinä lisääntyvän.
Hyvä huomio! Yhä useampi ajaa nykyisin reunaviivan vieressä, eikä urissa. Pahin mahdollinen ajotapa on seilata urien molemmin puolin.
Painon lisäämisestä ei saada koskaan mitään etua, vaan päinvastoin
Mitä teet, kun urat seilaavat kaistan laidasta laitaan? Ajat pientareella tai sivumarginaali vastaantulijoihin jää olemattomaksi? Paras olisi ajaa urien oikealla puolella, ettei uria tarvitse ylittää ainakaan toisten autojen kohdalla. Nykyisin ajoa reunaviivan paikkeilla haittaa tärinäjyrsintä.
Niin ei kai kukaan jyrsinnän päällä aja vaan reunaviivan vieressä. Puhut usein pientareella ajamisesta, minä puhun reunaviivan vieressä ajamisesta kaistan puoleisella osalla.
Ehkä tässä suhteessa ovatkin. Vaihdetangossa on historian siipien havinaa. Eihän se ole enää vuosikymmeniin ollut kiinni sähköohjatussa automaattivaihteistossa kuin johtosarjalla.
Jos joku valmistaja hoksaisi asentaa vaihdetangon kokoisen lasinpyyhkimien katkaisimen keskikonsoliin, sitä pidettäisiin naurettavana. Painonapit ja jokin muu suunnanvalitsin ja rattifliput sähköauton tapaan riittävät vaihdetangoksi oikein hyvin, mutta ymmärrän myös valmistajien tarpeen välttää järkyttämästä konservatiivisia asiakkaitaan.
Tätä en ymmärtänyt, voitko auttaa? Jos Mersusta on puhe, vilkut ja pyyhkimet ovat vasemmalla?
Jep. Ymmärrän vilkun ja Tempomaatin sekoilun etenkin eri ikäisillä Mersuilla ajavien osalta kun aiemmin aina samalla tavoin sijoitellut toiminnat alkoivat muilla autoilla ajavien kritiikin vuoksi vaeltaa eri paikkoihin.
Meillä on neljässä autossa vain kaksi erilaista konfiguraatiota koska yksi välimalli jätettiin tahallaan pois hakuseulasta. Huomaan itsekin Rouvan autoa lainatessani osuvani nopeuden säätöä etsiessäni vilkkukatkaisimelle. Vaikka autopilottini on jo valmis tekemään virheen, sormi ehtii lähes aina tunnistamaan että vipu "ei tunnu oikealta" ja ehtii vielä perua väärän komennon ja etusormi käskeekin peukkua hoitamaan oman hommansa rattinapeista.
Outo ja häiritsevä rajoitus, kun henkilöautossa samat (?) valintavivut tai rattinäppöimet osaavat vaihtaa nopeutta kympin nippuina, jatkuvana juoksevana muutoksena, yhden km/h kerrallaan tai automaattisesti tikkarin perusteella? Lähenee työpaikkakiusaamista tehdä työkaluun lobotomia noin tärkeälle hallintalaitteelle.
Jarrutus on tehty jo aikoja sitten ihan syystäkin. Automatiikalla ei olisi kellään varaa ajaa vaikkapa Ruotsin rannikkoa, kun jyrkässä alamäessä on vähän väliä kylän kohdalla alempi rajoitus ja kameravalvonta. Joet ovat laaksossa, jokaisen joen suulla on taajama ja niitähän riittää. Ilman jarrua kamera räpsyy jokaisella tikkarilla.
Jarrutuksen override tehdään vain kuljettajan käskystä. Joko rullataan tempomaatti pois päältä tai painetaan ihan kevyesti lisää kaasua. Jo pari km/h yli asetusarvon riittää nostamaan suojelusenkelin varpaat pois jarrulta.
Ehkä siellä jossain on leveät kaistat. Täällä muualla Suomessa uran ja jyrsinnän väli on vain parikymmentä senttiä, ellei ura ole keskiviivassa kiinni. Hyvin harvoin urat ovat oikealla kohtaa ja pysyvät siinä. Talvella jääurat tulevat vielä kummallisempiin kohtiin ja joskus on vain kolme uraa.
Kun Viton moottorin sammuttaa, se laittaa P:n päälle jos kuski ei laittanut, mutta P ei pysy päällä kuten käsin valittaessa. Auto-P:n jälkeinen käynnistys poistaa P:een automaattisesti.
Kun auton pysäyttää, moottori sammuu. Käsi-P käynnistää moottorin pariksi sekunniksi, kunnes ehtii kääntää avaimesta.
Pyyhkijöitä ei saa päälle viikseä liikuttamalla, vaan silloin tulee suuntamerkki.
Vaihtosiivet Vitosta löytyy, täytyykin katsoa mitä rattinappeja siinä on ja miten ne toimivat.
Kunnon hidastukset on mielestäni parempi hoitaa itse.
Ymmärsinkö oikein, että tämä huti tulee yrityksestä käyttää vasemmalla olevaa pyyhinviikseä oikealla olevan pyyhinviiksen tapaan?
Tämä olikin uusi variaatio jota meillä ei ole vielä keksittykään!
Mitenkähän ihmiset ovat pärjänneet samaan viikseen vasemmalle integroidun vilkun, valonvaihtajan ja vakionopeussäätimen kanssa? Nyt ilmeisesti vakionopeuden asetusyrityksestä tulee vettä Mersun tuulilasille.
Ja onko takalasin pyyhintä löytynyt vielä ollenkaan kun se on samassa paikassa kuin muillakin?
Koko keskustelun aihe meni jo, koska Mersun ohjaamo latistettiin universaalin auton käyttöliittymäksi jo vuosia sitten. Nyt on vaihdetikku ja vilkkutikku ja loput ratissa.
Juu, sama tapa kuin vasemman puoleisessa liikenteessä. Itsellä se on sujunut luontaisesti, mutta joillakin lähtee aina pyyhkijät päälle kun vilkkua tapailee.
Onneksi Vitossa on peltiä koko tavaratila. Paitsi ettei oikealta vähääkään takaviistosta tulevia näe ilman ketunlenkkiä auton kääntämiseksi ennen risteystä sopivaan asentoon.
Vanhojen koeajojuttujen perusteella Mersun se ainoa vipu ei ole ollut koskaan helppo käyttää.
Ymmärrän hyvin sekoilun juuri nyt, koska visuaalisesti hyvin saman tyylisiä Mersujan on liikkeellä hyvin erilaisilla hallintalaitteilla. Tästäkin keskustelusta puuttuu vielä lyhyen ajan tarjolla ollut variaatio, jossa ratin vasemmalla puolella vilkun ja tempomaatin viiksi vaihtoivat paikkaa.
Mutta aiemmin se kahden viiksen järjestely pysyi vakiona vuosikymmenet. Ymmärrän hallintalaitteiden vakioinnin edun, mutta kun vakionopeussäätimen hallinta ei ollut vielä kovin vakiintunut, ihmettelin miten vasempaan vilkun viikseen integroitu valojen vaihto, takalasin pyyhin ja peruri sekä vakionnopeussäädin oli intuitiivisesti kaikkien hallittavissa ilman valituksia, mutta vilkun ja valojen vaihdon lisäksi tuulilasin pesu samalla viiksellä oli monille ylivoimainen ponnistus?
Nythän tuo on mennyttä aikaa, kun vilkun viiksi on siellä missä muillakin ja tempomaatti toimii ratista. Kun takalasin pyyhin oli jo ennestään siellä missä muissakin autoissa, luotan ainakin nokkelimpien löytävän myös tuulilasin pesurin?
Vasemman puoleisessa liikenteessä ei noin 100.000 km matkalla sattunut mitään "väärin päin" häröjä, mutta sekä minä että vaimoni olemme tehneet vasuriliikenteen virheen Pohjoismaissa. Loma loppumassa, tuntikausien ajo Ruotsin läpi, mieli on jo Lontoossa. Siitä välikahvien jälkeen hiljaistella tiellä ajovuoron aloittanut lähtee ihan luonnostaan vasemmalle kaistalle kunnes kartturi kehottaa odottamaan lautasta poistumista Harwichissa.
Pienikokoinen ja takaviistosta katsoen Volvon isoon penkkiin piiloutuva vaimoni kertoi toisinaan saaneensa aikaan hämmentyneitä katseita moottoritiellä, kun ohittaja rinnalle päästessään säikähtää "itsestään ajavaa" LHD Volvoa
Tästä 36 vuoden takaisesta autotilauksesta aasinsilta nykypäivään. Silloin uudessa Volvossa oli kaksi varustetta jotka ärsyttivät Suomen viranomaista niin paljon, että ne piti kieltää. Volvossa oli kolmas jarruvalo takaikkunalla eikä sitä olisi Ruotsi-varusteissa voinut ajaa täysin pimeänä ollenkaan, kun valokatkaisimen 0-asennossa palavat huomiovalot.
Auto toimitettiin "kohdemaa Suomi" varustuksella. Jarruvalot onneksi sallittiin ennen auton rekisteröintiä Suomeen, mutta Volvon huomiovaloja ei ollut tyyppihyväksytty Suomessa, joten ne sammuttava sulake puuttui meille toimitetusta autosta. Se sulake osasi paikalleen varsin pian ja vuosien ajan oli käytäntönä nyppäistä huomiovalot pimentävä sulake tuhkakuppiin katsastuksen ajaksi. Silloin ei ollut tarkoituskaan ajaa huomiovaloilla, vaan se sulake oli oletusarvoisesti paikallaan satunnaisen unohdusten varalta.
Nykyisin Volvon kello käy vain kesäaikaa ja sitä ajetaan lähes pelkästään huomiovaloilla. Niin se maailma muuttuu.