Tuntumani on, että Mersut väyryseen asti ovat kestäviä ja viimeisen päälle tinkimättömästi suunniteltuja ja valmistettuja sen ajan parhaan saksalaisen insinööritaidon mukaan.
Kuitenkin luulen että osa laadusta on mersumiesten legendaa, ehkäpä kaikkia korjauksia ei "muisteta" tai ne on tehty pimeän aikaan ettei naapuri huomaa Tai sitten oletetaan että 500tkm ajettuna ostetussa autossa ei ole koskaan ollut vikoja koska ei siinä ole nytkään.
Stivaxilla eli minulla ei ole ollut kyseinen Mersu 124-sarjalainen uudesta asti,mutta auton historia on alusta asti hyvin tarkkaan selvillä ja kaikki on kirjattu ylös,juuri meni 500.000 km rikki ja samalla moottorilla ja ilman remonttia,autoon vaihdettu vain kuluvia osia tyyliin "iskareita,pakoputkia,jarrupaloja,levyjä jne..." Kone raksuttaa edelleen erittäin hyvin ja ainakaa Shell Helix Diesel Plussaa käytettäessä ei syö öljyä kuin olemattoman vähän eli ei tarvii 10.000 km:n vaihtovälillä lisätä yhtään.Kone ei ole yhtään väljä,viime talvena piti tehdä kylmäkäynnistys -32 pakkasella ja lähti kertalaakista kuin palmun alta,yllätti kun kokemusta on myös väljäkoneisistä diesel-Mersuista (-20 pakkasella hikinen käyntiinlähtö vaikka johdon nokassa...).Tietysti auto ei ole enää aivan uutuuden jämäkkää,väljää alustassa vähän sun muuta,mutta kilometreihin nähden uskomattoman hyvä.Tästä jatketaan kohti 600.000 kilometriä.
Kokeilepa 80-luvun bentleytä. Ei nitise eikä natise. Lähtee saksasta parilla kympillä.
Kulutus voi tietysti yllättää. Arvo tuskin laskee enää paljon, ennenkuin alkaa jo nousta, mikäli pidät siitä huolta, eli ruosteettomana. Huolto suomessa pitäisi kyllä ensin selvittää, että löytyykö sitä vai ei. Noissa vehkeissä on vakionopeuden säätö ja ilmastointi pääsääntöisesti. Ajomukavuus on erinomainen.
ikivanhoilla dieselkoneilla tarkoittavat kyllä melko isoja pottoainekuluja. On tainnut Mersuissa kulutus melkein puolittua noista 80-luvun kultaisista vuosista. Ainakin tämä kannataa ottaa taloudellisuuslaskelmaan mukaan, vaikkei se vanhalla ajoa vielä uutta kalliimmaksi tekisikään.
Kun puhutaan auton kestävyydestä,niin puoli miljoonaa kilometriä on sellainen perusraja,(HUOM : samalla MOOTTORILLA,vaihtokoneisia ei lasketa! ) ennenkuin voi alkaa puhumaan,että mikä auto se on kestävä,laadukas ym. vastaavaa.Ja en tarkoita tällä vaan auton toimivuutta puolen miljoonan kilometrin jälkeen,vaan myös sitä miten ne ominaisuudet ovat säilyneet,esim. ajo-ominaisuudet,jämäkkyys,nitinät ja natinat...Meistä diesel-Mercedeksien ajajista on huvittavaa,kun joku intoaa,että "oon ajanu autollani jo 300 tuhatta kilometriä ja hyvin on pelannu,kyllä on kestävä!" Eihän tota oo ajettu vielä edes sisään... Laatuautolla 500.000 km on vain yksi välietappi matkalla miljoonaan..."From here to eternity". T: nimimerkki "Mies tähden takaa"
Ei tuo 500tkm ole mitenkään ihmeellinen lukema nykyaikana. Siihen päästään kaikilla moottoreilla, jos huollot hoidetaan eikä pahempia tyyppivikoja ole mallissa.
Yleensähän nuo kilometrien alhaiset lukemat johtuu siitä, että niillä autoilla vain ajetaan niin vähän. Esim. 10-15tkm vuodessa. Yritäs noilla vuosikilometreillä päästä puoleen miljoonaan.
Yleensähän nuo kilometrien alhaiset lukemat johtuu siitä, että niillä autoilla vain ajetaan niin vähän. Esim. 10-15tkm vuodessa. Yritäs noilla vuosikilometreillä päästä puoleen miljoonaan.
Aivan! Kestää 33-vuotta ennen kuin mittarissa on 500tkm, jos vuosittain ajelee 15tkm.
Haluaa koska se on halpaa eikä tarvitse miettiä arvon alennusta.
Noista kilsoista ja automerkeistä on vasta tehty tutkimus Suomessa. Kuten odotettua, välimeren merkit eivät aivan kärkikahinoihin päässeet mutta minulle oli yllätys että Japskimerkeistä Nissan oli se joka pysyi pisimpään Mersun ja Volvon kyydissä. Toyota ja kaikki Volkkarin merkit pysyi kuitenkin melko pitkälle, sinne puoleen miljoonaan. Mutta, MB oli kuitenkin selvä ykkönen, 700tkm jälkeen ei juuri muita näkynyt.
Asiaa sivuten. Miksi näillä palstoilla (ja uutisissakin) aina höpötetään ettei uudempia, väyläsähköautoja muka voisi korjata kotona ja itse, jopa halvalla? Mielestäni niiden kanssa värkkääminen on jopa helpompaa kuin vanhempien. Jos joku ohjainboksi sattuisi pimenemään, niitä saa purkuosina hyvin halvalla ja koodaukset onnistuu niin kotona kuin eri harrastajien toimesta. Ei noita sähkölaitteita tarvitse pelätä, tietsikka vain autoon kiinni ja touhuamaan.
Ohoo, eipä huomattukasn tätä vanhaa keskustelua viime kesänä opiskelija-autoja mietittäessä.
Erilaiset käyttötilanteet huomioon ottaenkin oikeita vastauksia on useampia.
Mutta miettikääs itse, millaisen auton ostaisitte halvalla isoille kilometreille, vaikka 4 vuoden opiskeluputken alussa julkisilla hankalasti kuljettavalle koulumatkalle 570 km / sivu? Vuodessa tulee semmoiset 40-50.000 km, eli lähes parinsadan tuhannen ajomäärään pitää varautua, ja ne kilometrit pitää vielä varautua istumaan siinä valitsemassaan kikottimessa.
Meidän perheen valinnat löytyvät viimekesäisestä opiskelija-autokeskustelusta.
Haluaako joku oikeesti ajaa 500 tkm ajetulla kotterolla? Paaliin vaan.
Vanha harhakäsitys, mutta en malta olla korjaamatta, koska asia on edelleen ajankohtainen.
Ei toki kotterolla moni haluakaan ajaa, vaam vanhalla hyvällä autolla, joka tarjoaa lämmintä, tilavaa, mukavaa ja luotettavaa kyytiä nykyaikaisen vähällä polttoaineella.
Meillä jäi uudehko Mersu talliin pääsiäispyhien hiihtoreissulta, kun ei myyntiin laitettua autoa viitsinyt pestä jatkuvasti. Perheen hiihtoreissu tehtiin sen sijaan 22-vuotiaalla autolla. Ja mukavammin, koska tilaa oli enemmän eikä mistään muusta tarpeellisesta joutunut luopumaan.
Ai niin, 22-vuotiaalle hävisi autovalinnassa myös kotiin katokseen jäänyt S80, jonka kulutus on suuri ja tavaratila pieni.
Valitsimme mukavimman, joka oli tässä tapauksessa toiseksi vahin perheen autoista. 740 GLE olisi myös suoriutunut reissusta muuten kunnialla, mutta siihen ei ole ollut talvirenkaita enää vuosiin ja kulutus on sama kuin uudemmassakin Volvossa.
Mutta miettikääs itse, millaisen auton ostaisitte halvalla isoille kilometreille, vaikka 4 vuoden opiskeluputken alussa julkisilla hankalasti kuljettavalle koulumatkalle 570 km / sivu? Vuodessa tulee semmoiset 40-50.000 km, eli lähes parinsadan tuhannen ajomäärään pitää varautua, ja ne kilometrit pitää vielä varautua istumaan siinä valitsemassaan kikottimessa.
Parempi jättää auto ostamatta, niin ei tarvitse edes miettiä tuollaista vaihtoehtoa. Opiskelijalla luulisi olevan parempaakin tekemistä kuin istua vapaansa autossa.
Asiaa sivuten. Miksi näillä palstoilla (ja uutisissakin) aina höpötetään ettei uudempia, väyläsähköautoja muka voisi korjata kotona ja itse, jopa halvalla? Mielestäni niiden kanssa värkkääminen on jopa helpompaa kuin vanhempien. Jos joku ohjainboksi sattuisi pimenemään, niitä saa purkuosina hyvin halvalla ja koodaukset onnistuu niin kotona kuin eri harrastajien toimesta. Ei noita sähkölaitteita tarvitse pelätä, tietsikka vain autoon kiinni ja touhuamaan.
Samaa maalailua on kuultu jo siitä lähtien, kun joku keksi koteloida venttiilikoneiston. Eihän nyt tuollaista moottoria, jossa pitää ottaa joku kansi irti nähdäkseen ventiilikoneiston, voi mitenkään pitää ajokuntoisena... Toisia vain kaikki uusi ja tuntematon pelottaa.
Parempi jättää auto ostamatta, niin ei tarvitse edes miettiä tuollaista vaihtoehtoa. Opiskelijalla luulisi olevan parempaakin tekemistä kuin istua vapaansa autossa.
En osallistu keskusteluun kenenkään ajamisen tarpeellisuudesta, koska minulle riittää omien menemisieni priorisointi.
Mutta se on kyllä totta, että jalkamiehen ostaessa ensimmäisen autonsa, hän vertaa sitä merkistä riippumatta bussin odotteluun räntäsateessa eikä uuteen autoon.
Siinä vertailussa jo halpa perusautokin tuo suuremman parannuksen mukavuuteen ja liikkumisen vapauteen kuin sen halvan auton vaihto kalliimpaan ja parempaan voi tuoda myöhemmin.
Kyllä minun mielestä voi olla ylpeä siitä, että on ostanut hyvän ja kestävän auton joka ei ajamalla lopu (vaikkapa sen vanhan Mazdan). Enempi nolottaisi jos uudehko auto lähtisi lavetilla pajalle muutaman tonnin remppaan. Sehän se vasta typeryyttä osoittaisi muiden silmissä... ostaa nyt auto, joka ei toimi tai on jatkuvasti korjattavana. Siinä on turha enää selitellä kenellekään ajomukavuudesta, tehokkaasta turbosta tai auton valmistusmaan makoisista perinnemakkaroista.
Sehän se vasta typeryyttä osoittaisi muiden silmissä...
Olen ennenkin ihmetellyt joidenkin tapaa elää elämäänsä naapurin silmien läpi. Ostakaa hyvät ihmiset autonne itseänne varten. Tuskinpa sitä naapuria edes kiinostaa autosi ja vaikka kiinnostaisikin, niin ei sinun tarvitse siitä välittää.
Sehän se vasta typeryyttä osoittaisi muiden silmissä...
Olen ennenkin ihmetellyt joidenkin tapaa elää elämäänsä naapurin silmien läpi. Ostakaa hyvät ihmiset autonne itseänne varten. Tuskinpa sitä naapuria edes kiinostaa autosi ja vaikka kiinnostaisikin, niin ei sinun tarvitse siitä välittää.
Sehän se vasta typeryyttä osoittaisi muiden silmissä...
Olen ennenkin ihmetellyt joidenkin tapaa elää elämäänsä naapurin silmien läpi. Ostakaa hyvät ihmiset autonne itseänne varten. Tuskinpa sitä naapuria edes kiinostaa autosi ja vaikka kiinnostaisikin, niin ei sinun tarvitse siitä välittää.
Amen.
Sitä suuremmalla syyllä auton tulisi olla hyvä ja luotettava - ellei nyt satu olemaan masokisti tai kova poika/tyttö kävelemään
Kyllä minun mielestä voi olla ylpeä siitä, että on ostanut hyvän ja kestävän auton joka ei ajamalla lopu (vaikkapa sen vanhan Mazdan). Enempi nolottaisi jos uudehko auto lähtisi lavetilla pajalle muutaman tonnin remppaan. Sehän se vasta typeryyttä osoittaisi muiden silmissä... ostaa nyt auto, joka ei toimi tai on jatkuvasti korjattavana. Siinä on turha enää selitellä kenellekään ajomukavuudesta, tehokkaasta turbosta tai auton valmistusmaan makoisista perinnemakkaroista.
Minä kyllä olen kuvitellut, että älykkyyttä mitataan jollain muulla mittarilla, kuin sillä, onko auto hajonnut. Jos pesukoneesi hajoaa, niin oletko myös silloin idiootti, kun et osannut ennustaa, että juuri tämä pesukone tulee hajoamaan? Ja häpeätkö jos naapurit näkevät, että pesukoneesi on hajalla?
Järkisyyt toki puoltaa luotettavan auton hankintaa, mutta monelle auto on muutakin kuin luotettava kodinkone. Varsinkin jos ajaa paljon matkaa, niin alkaa toivomaan sellaisia ominaisuuksia, joita siltä kauppakassilta puuttuu. Aina tällainen premium-valinta ei ole se kaikkein luotettavin, mutta sen mitä ajamisen nautinnossa saa, niin korjaamolaskussa menettää. Vain tyhmä ostaa viimeisillä rahoillaan ison saksalaisen, köyhän kannattaa katsella sitä japanilasta. Ainakin minun elämästäni puuttuisi jotain, jos täytyisi pihalla katsella sitä über-luotettavaa Corollaa, vaikka lompakko olisi paljon paksumpi.
Kylläpä Ajattelija2003 heitti pahan vertaukseen pesukoneeseen. Noh toisaalta olen itse ostanut niissäkin sen verran laadukkaita, että hajoamisen takia ei ole tarvinnut yhtään vielä vaihtaa
Älykkyyttä mitataan muilla kuin materiaalilla, mutta silti silkkaa tyhmyyttä on, että jos ostaa huonoa laatua ja sortuu vielä samaan uudestaan - ja se menee jo "tyhmyyden" tai huolimattomuuden puolelle. Pieni tutkimus ja vertailu ennen ostopäätöstä on minusta paikallaan niin uuden kuin käytetyn auton ostamisessa... tai vaikka kahvinkeittimen hankinnassa. Toki jos tietoa ei olisi saatavilla niin tilanne olisi hankala - mutta onneksi ainakin autojen laadusta ja asiakastyytyväisyydestä on selkeää tutkimusta runsaasti joten siinä mielessä järkevän valinnan tekeminen ei ole vaikeaa. Mutta onhan niitä makuja monia ja jos esim. väri on tärkein valintakriteeri niin siitä vaan vapaasti "typeryyksiä" tekemään.
Kylläpä Ajattelija2003 heitti pahan vertaukseen pesukoneeseen. Noh toisaalta olen itse ostanut niissäkin sen verran laadukkaita, että hajoamisen takia ei ole tarvinnut yhtään vielä vaihtaa
Oletpa sinä fiksu ja älykäs. Oletkohan koskaan ostanut mitään, mikä olisi hajonnut?
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, että miten autoa ostaessasi tiedät, että se ei tule hajoamaan. Uskoakseni Mazdakin on joskus hajonnut. Onko se sitten idiootti, jolle toimitettiin juuri se Mazda, joka hajosi?
silkkaa tyhmyyttä on, että jos ostaa huonoa laatua ja sortuu vielä samaan uudestaan - ja se menee jo "tyhmyyden" tai huolimattomuuden puolelle
...
Mutta onhan niitä makuja monia ja jos esim. väri on tärkein valintakriteeri niin siitä vaan vapaasti "typeryyksiä" tekemään.
Olethan varmistanut, että omat valintakriteerisi ovat universaalisti oikeat ennen kuin moitit muita typeräksi?
Minusta jatketun typeryyden tunnusmerkistö täyttyy vaikkapa ostamalla toistuvasti jotain mistä ei itse tykkää. Se on ihan yksi lysti mitä mieltä joku muu siitä ostoksesta on.
Sitä suuremmalla syyllä auton tulisi olla hyvä ja luotettava
Niin kumpi sen nyt olisi syytä olla?
Minun nimikkoautoni on ollut hyvä auto. Se on käynyt useamman metamorfoosin kautta nuoren parin ensimmäisestä uutena ostetusta hienosta matka-autosta lapselliseksi perheautoksi, taloudelliseksi ja luotettavaksi käyttöautoksi ja lopulta perheen yhteiseksi harrastukseksi.
Nyt vain alkaa hyvän ja kestävän auton luotettavuus huolestuttaa. Vasta vajaat 28 vuotta ikää, ja osia saa odotella Classic Partsilta. Ei voi näköjään luottaa edes takaveto-Volvoon.
Ajossahan Volvo on toki koko ajan, mutta ei aivan täydellisenä tällä hetkellä.
Mites sun keväällä 1987 ostamasi hyvä auto? Vai et kai huonoa mennyt ostamaan? Mitäs sun naapurisikin ajattelee, kun ajat niin huonolla autolla, että se PITÄÄ vaihtaa, etkä hyvän auton tavoin voi jättää sitä pojallesi perinnöksi?
Ihan ilman provoja: Tapsalla on hyvässä vauhdissa tollainen puolen miltsin tavoite välietappina uutena ostamalleen Volvo V70 bensakoneelle. Kohta tuo yhdensuuntainen kuumatka on tehty, joten jos sekä autolle, että kirjoittajalle suodaan muutamia lisävuosia, niin sitten on tulossa raporttia.
Sitä odotellessa voitte kerrata 300 tkm kestotestini väliporttia näiltä palstoita.
Luulen että näillä premiumiksi itseään kutsuvilla merkeillä kaikilla ajaa sen puoli miljoonaa. Suuri vaikutus on ajotavalla ja tarpeella; kaupunki/maantie. Tietysti huollon ja ennakoivan huollon merkitys on iso. Jos ei ymmärrä autosta tuon taivaallista ja ajaa vaikka auto kolisee ja rämisee tai punavalot vilkkuu ja jättää määräaikaiset huollot tekemättä on vaikea saavuttaa pitkää ajomatkaa.
Ihmettelen miksi tässä keskustellaan vain moottorista. Kun taannoin itselleni katselin halpaa koslaa jolla ajella nuo minun ei niin tärkeät ajot, valkkasin toki sellaista jossa yleisesti ottaen koko tekniikka kestää kilsoja.
Tarpeeni oli diesel, automaatti, kohtuullisesti tilaa ja vetokykyä perävaunun satunnaiseen vetoon. Ajoni on lähinnä kaupassa käyntiä ja lentoasemalle ajoa. Jos autossa olisi vikaa, voin toki valita firman maksaman taksin jotta pääsen lentokentälle, mieluummin toki otan kilsakorvaukset.
Ensin oli vaihtoehtoja monia, mutta vaikka monessa koneet kestikin sen puoli miljoonaa niin automaatit tuntuivat useimmissa merkeissä antautuvan n. 350 - 400tkm kohdalla. Ja tuollaisen automaatin remppa ei käy tunnissa eikä satasella.
Vaihtoehtoja ei juuri jäänyt ja tuossa varmaan yksi syy myös aiemmin viitattuun "tutkimukseen" Suomessa paljon ajetuista autoista, Mersun koko voimansiirtopaketti vain kestää kilsoja paremmin kuin muilla, noin yleisesti ottaen.
Halpaa ajoa olen saanut 2200,- hintaan. Kulutus on hyvin pieni, eikä luotettavuusongelmia ole ollut tähän mennessä. Ja nyt auto on jo itsensä tienannut, eli jos tulisi joku vakava vika, voisin hyvillä mielin myydä sen vaikka romu-ukolle, mutta toisaalta mikään ei viittaa että ilman yllätyksiä mitään kummoisia kulueriä tulisikaan.
Tuollaisessa halvassa rassissa ei edes tarvitse pelätä kalliita remppoja, paaliin vaan jos korjaus olisi liian kallis. Lisäksi arvoa ei alenna ajamani kilsat, on aivan sama lukeeko mittarissa 530tkm vai 640tkm. Se ei tuosta parista tonnista paljoa muutu kuitenkaan.
Halvalla tuollaisen sai kun osti auton jossa oli katsastusaika päättymässä ja turvavarusteiden sähkövika estämässä katsastusta. Onneksi moni luulee näiden väyläsähköisten autojen korjaamista vaikeaksi ja kalliiksi Jos myyjä olisi arvannut että muutamalla kympillä auton saa kuntoon, ja vielä ilman mitään vippaskonsteja...
Tuollaisen 2000 luvun E-mersun ajettavuuskin maantiejotoksilla on valehtelematta edelleen parempi kuin kolme kertaa kalliimman Toyotan, joten ainakin minun makuuni saan tuolla mukavampia kilsoja.
Tuntumani on, että Mersut väyryseen asti ovat kestäviä ja viimeisen päälle tinkimättömästi suunniteltuja ja valmistettuja sen ajan parhaan saksalaisen insinööritaidon mukaan.
Tai sitten oletetaan että 500tkm ajettuna ostetussa autossa ei ole koskaan ollut vikoja koska ei siinä ole nytkään.
Kuitenkin luulen että osa laadusta on mersumiesten legendaa, ehkäpä kaikkia korjauksia ei "muisteta" tai ne on tehty pimeän aikaan ettei naapuri huomaa
Onko Stivaxilla ollut ko. Mersu uudesta asti?
Stivaxilla eli minulla ei ole ollut kyseinen Mersu 124-sarjalainen uudesta asti,mutta auton historia on alusta asti hyvin tarkkaan selvillä ja kaikki on kirjattu ylös,juuri meni 500.000 km rikki ja samalla moottorilla ja ilman remonttia,autoon vaihdettu vain kuluvia osia tyyliin "iskareita,pakoputkia,jarrupaloja,levyjä jne..." Kone raksuttaa edelleen erittäin hyvin ja ainakaa Shell Helix Diesel Plussaa käytettäessä ei syö öljyä kuin olemattoman vähän eli ei tarvii 10.000 km:n vaihtovälillä lisätä yhtään.Kone ei ole yhtään väljä,viime talvena piti tehdä kylmäkäynnistys -32 pakkasella ja lähti kertalaakista kuin palmun alta,yllätti kun kokemusta on myös väljäkoneisistä diesel-Mersuista (-20 pakkasella hikinen käyntiinlähtö vaikka johdon nokassa...).Tietysti auto ei ole enää aivan uutuuden jämäkkää,väljää alustassa vähän sun muuta,mutta kilometreihin nähden uskomattoman hyvä.Tästä jatketaan kohti 600.000 kilometriä.
Kokeilepa 80-luvun bentleytä. Ei nitise eikä natise. Lähtee saksasta parilla kympillä.
Kulutus voi tietysti yllättää. Arvo tuskin laskee enää paljon, ennenkuin alkaa jo nousta, mikäli pidät siitä huolta, eli ruosteettomana. Huolto suomessa pitäisi kyllä ensin selvittää, että löytyykö sitä vai ei. Noissa vehkeissä on vakionopeuden säätö ja ilmastointi pääsääntöisesti. Ajomukavuus on erinomainen.
ikivanhoilla dieselkoneilla tarkoittavat kyllä melko isoja pottoainekuluja. On tainnut Mersuissa kulutus melkein puolittua noista 80-luvun kultaisista vuosista. Ainakin tämä kannataa ottaa taloudellisuuslaskelmaan mukaan, vaikkei se vanhalla ajoa vielä uutta kalliimmaksi tekisikään.
Stivax:
Ei tuo 500tkm ole mitenkään ihmeellinen lukema nykyaikana. Siihen päästään kaikilla moottoreilla, jos huollot hoidetaan eikä pahempia tyyppivikoja ole mallissa.
Yleensähän nuo kilometrien alhaiset lukemat johtuu siitä, että niillä autoilla vain ajetaan niin vähän. Esim. 10-15tkm vuodessa. Yritäs noilla vuosikilometreillä päästä puoleen miljoonaan.
K-10:
Aivan! Kestää 33-vuotta ennen kuin mittarissa on 500tkm, jos vuosittain ajelee 15tkm.
Haluaako joku oikeesti ajaa 500 tkm ajetulla kotterolla? Paaliin vaan.
Haluaa koska se on halpaa eikä tarvitse miettiä arvon alennusta.
Noista kilsoista ja automerkeistä on vasta tehty tutkimus Suomessa. Kuten odotettua, välimeren merkit eivät aivan kärkikahinoihin päässeet mutta minulle oli yllätys että Japskimerkeistä Nissan oli se joka pysyi pisimpään Mersun ja Volvon kyydissä. Toyota ja kaikki Volkkarin merkit pysyi kuitenkin melko pitkälle, sinne puoleen miljoonaan. Mutta, MB oli kuitenkin selvä ykkönen, 700tkm jälkeen ei juuri muita näkynyt.
Asiaa sivuten. Miksi näillä palstoilla (ja uutisissakin) aina höpötetään ettei uudempia, väyläsähköautoja muka voisi korjata kotona ja itse, jopa halvalla? Mielestäni niiden kanssa värkkääminen on jopa helpompaa kuin vanhempien. Jos joku ohjainboksi sattuisi pimenemään, niitä saa purkuosina hyvin halvalla ja koodaukset onnistuu niin kotona kuin eri harrastajien toimesta. Ei noita sähkölaitteita tarvitse pelätä, tietsikka vain autoon kiinni ja touhuamaan.
Ohoo, eipä huomattukasn tätä vanhaa keskustelua viime kesänä opiskelija-autoja mietittäessä.
Erilaiset käyttötilanteet huomioon ottaenkin oikeita vastauksia on useampia.
Mutta miettikääs itse, millaisen auton ostaisitte halvalla isoille kilometreille, vaikka 4 vuoden opiskeluputken alussa julkisilla hankalasti kuljettavalle koulumatkalle 570 km / sivu? Vuodessa tulee semmoiset 40-50.000 km, eli lähes parinsadan tuhannen ajomäärään pitää varautua, ja ne kilometrit pitää vielä varautua istumaan siinä valitsemassaan kikottimessa.
Meidän perheen valinnat löytyvät viimekesäisestä opiskelija-autokeskustelusta.
mp71:
Vanha harhakäsitys, mutta en malta olla korjaamatta, koska asia on edelleen ajankohtainen.
Ei toki kotterolla moni haluakaan ajaa, vaam vanhalla hyvällä autolla, joka tarjoaa lämmintä, tilavaa, mukavaa ja luotettavaa kyytiä nykyaikaisen vähällä polttoaineella.
Meillä jäi uudehko Mersu talliin pääsiäispyhien hiihtoreissulta, kun ei myyntiin laitettua autoa viitsinyt pestä jatkuvasti. Perheen hiihtoreissu tehtiin sen sijaan 22-vuotiaalla autolla. Ja mukavammin, koska tilaa oli enemmän eikä mistään muusta tarpeellisesta joutunut luopumaan.
Ai niin, 22-vuotiaalle hävisi autovalinnassa myös kotiin katokseen jäänyt S80, jonka kulutus on suuri ja tavaratila pieni.
Valitsimme mukavimman, joka oli tässä tapauksessa toiseksi vahin perheen autoista. 740 GLE olisi myös suoriutunut reissusta muuten kunnialla, mutta siihen ei ole ollut talvirenkaita enää vuosiin ja kulutus on sama kuin uudemmassakin Volvossa.
740 GLE:
Parempi jättää auto ostamatta, niin ei tarvitse edes miettiä tuollaista vaihtoehtoa. Opiskelijalla luulisi olevan parempaakin tekemistä kuin istua vapaansa autossa.
Catiska:
Samaa maalailua on kuultu jo siitä lähtien, kun joku keksi koteloida venttiilikoneiston. Eihän nyt tuollaista moottoria, jossa pitää ottaa joku kansi irti nähdäkseen ventiilikoneiston, voi mitenkään pitää ajokuntoisena... Toisia vain kaikki uusi ja tuntematon pelottaa.
NHB:
En osallistu keskusteluun kenenkään ajamisen tarpeellisuudesta, koska minulle riittää omien menemisieni priorisointi.
Mutta se on kyllä totta, että jalkamiehen ostaessa ensimmäisen autonsa, hän vertaa sitä merkistä riippumatta bussin odotteluun räntäsateessa eikä uuteen autoon.
Siinä vertailussa jo halpa perusautokin tuo suuremman parannuksen mukavuuteen ja liikkumisen vapauteen kuin sen halvan auton vaihto kalliimpaan ja parempaan voi tuoda myöhemmin.
Ei kukaan muu kuin Suomalainen voi olla jopa ylpeä siitä, että ajelee jollain puolimiljoonaa pyöritetyllä ruosteisella Mazdan paskalla, uskomatonta.
Kyllä minun mielestä voi olla ylpeä siitä, että on ostanut hyvän ja kestävän auton joka ei ajamalla lopu (vaikkapa sen vanhan Mazdan). Enempi nolottaisi jos uudehko auto lähtisi lavetilla pajalle muutaman tonnin remppaan. Sehän se vasta typeryyttä osoittaisi muiden silmissä... ostaa nyt auto, joka ei toimi tai on jatkuvasti korjattavana. Siinä on turha enää selitellä kenellekään ajomukavuudesta, tehokkaasta turbosta tai auton valmistusmaan makoisista perinnemakkaroista.
A Tapio:
Olen ennenkin ihmetellyt joidenkin tapaa elää elämäänsä naapurin silmien läpi. Ostakaa hyvät ihmiset autonne itseänne varten. Tuskinpa sitä naapuria edes kiinostaa autosi ja vaikka kiinnostaisikin, niin ei sinun tarvitse siitä välittää.
NHB:
Amen.
JEV2:
Sitä suuremmalla syyllä auton tulisi olla hyvä ja luotettava - ellei nyt satu olemaan masokisti tai kova poika/tyttö kävelemään
A Tapio:
Minä kyllä olen kuvitellut, että älykkyyttä mitataan jollain muulla mittarilla, kuin sillä, onko auto hajonnut. Jos pesukoneesi hajoaa, niin oletko myös silloin idiootti, kun et osannut ennustaa, että juuri tämä pesukone tulee hajoamaan? Ja häpeätkö jos naapurit näkevät, että pesukoneesi on hajalla?
Järkisyyt toki puoltaa luotettavan auton hankintaa, mutta monelle auto on muutakin kuin luotettava kodinkone. Varsinkin jos ajaa paljon matkaa, niin alkaa toivomaan sellaisia ominaisuuksia, joita siltä kauppakassilta puuttuu. Aina tällainen premium-valinta ei ole se kaikkein luotettavin, mutta sen mitä ajamisen nautinnossa saa, niin korjaamolaskussa menettää. Vain tyhmä ostaa viimeisillä rahoillaan ison saksalaisen, köyhän kannattaa katsella sitä japanilasta. Ainakin minun elämästäni puuttuisi jotain, jos täytyisi pihalla katsella sitä über-luotettavaa Corollaa, vaikka lompakko olisi paljon paksumpi.
Kylläpä Ajattelija2003 heitti pahan vertaukseen pesukoneeseen. Noh toisaalta olen itse ostanut niissäkin sen verran laadukkaita, että hajoamisen takia ei ole tarvinnut yhtään vielä vaihtaa
Älykkyyttä mitataan muilla kuin materiaalilla, mutta silti silkkaa tyhmyyttä on, että jos ostaa huonoa laatua ja sortuu vielä samaan uudestaan - ja se menee jo "tyhmyyden" tai huolimattomuuden puolelle. Pieni tutkimus ja vertailu ennen ostopäätöstä on minusta paikallaan niin uuden kuin käytetyn auton ostamisessa... tai vaikka kahvinkeittimen hankinnassa. Toki jos tietoa ei olisi saatavilla niin tilanne olisi hankala - mutta onneksi ainakin autojen laadusta ja asiakastyytyväisyydestä on selkeää tutkimusta runsaasti joten siinä mielessä järkevän valinnan tekeminen ei ole vaikeaa. Mutta onhan niitä makuja monia ja jos esim. väri on tärkein valintakriteeri niin siitä vaan vapaasti "typeryyksiä" tekemään.
Oletpa sinä fiksu ja älykäs. Oletkohan koskaan ostanut mitään, mikä olisi hajonnut?
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, että miten autoa ostaessasi tiedät, että se ei tule hajoamaan. Uskoakseni Mazdakin on joskus hajonnut. Onko se sitten idiootti, jolle toimitettiin juuri se Mazda, joka hajosi?
A Tapio:
Olethan varmistanut, että omat valintakriteerisi ovat universaalisti oikeat ennen kuin moitit muita typeräksi?
Minusta jatketun typeryyden tunnusmerkistö täyttyy vaikkapa ostamalla toistuvasti jotain mistä ei itse tykkää. Se on ihan yksi lysti mitä mieltä joku muu siitä ostoksesta on.
A Tapio:
Niin kumpi sen nyt olisi syytä olla?
Minun nimikkoautoni on ollut hyvä auto. Se on käynyt useamman metamorfoosin kautta nuoren parin ensimmäisestä uutena ostetusta hienosta matka-autosta lapselliseksi perheautoksi, taloudelliseksi ja luotettavaksi käyttöautoksi ja lopulta perheen yhteiseksi harrastukseksi.
Nyt vain alkaa hyvän ja kestävän auton luotettavuus huolestuttaa. Vasta vajaat 28 vuotta ikää, ja osia saa odotella Classic Partsilta. Ei voi näköjään luottaa edes takaveto-Volvoon.
Ajossahan Volvo on toki koko ajan, mutta ei aivan täydellisenä tällä hetkellä.
Mites sun keväällä 1987 ostamasi hyvä auto? Vai et kai huonoa mennyt ostamaan? Mitäs sun naapurisikin ajattelee, kun ajat niin huonolla autolla, että se PITÄÄ vaihtaa, etkä hyvän auton tavoin voi jättää sitä pojallesi perinnöksi?
Ihan ilman provoja: Tapsalla on hyvässä vauhdissa tollainen puolen miltsin tavoite välietappina uutena ostamalleen Volvo V70 bensakoneelle. Kohta tuo yhdensuuntainen kuumatka on tehty, joten jos sekä autolle, että kirjoittajalle suodaan muutamia lisävuosia, niin sitten on tulossa raporttia.
Sitä odotellessa voitte kerrata 300 tkm kestotestini väliporttia näiltä palstoita.
Luulen että näillä premiumiksi itseään kutsuvilla merkeillä kaikilla ajaa sen puoli miljoonaa. Suuri vaikutus on ajotavalla ja tarpeella; kaupunki/maantie. Tietysti huollon ja ennakoivan huollon merkitys on iso. Jos ei ymmärrä autosta tuon taivaallista ja ajaa vaikka auto kolisee ja rämisee tai punavalot vilkkuu ja jättää määräaikaiset huollot tekemättä on vaikea saavuttaa pitkää ajomatkaa.
Ihmettelen miksi tässä keskustellaan vain moottorista. Kun taannoin itselleni katselin halpaa koslaa jolla ajella nuo minun ei niin tärkeät ajot, valkkasin toki sellaista jossa yleisesti ottaen koko tekniikka kestää kilsoja.
Jos myyjä olisi arvannut että muutamalla kympillä auton saa kuntoon, ja vielä ilman mitään vippaskonsteja...
Tarpeeni oli diesel, automaatti, kohtuullisesti tilaa ja vetokykyä perävaunun satunnaiseen vetoon. Ajoni on lähinnä kaupassa käyntiä ja lentoasemalle ajoa. Jos autossa olisi vikaa, voin toki valita firman maksaman taksin jotta pääsen lentokentälle, mieluummin toki otan kilsakorvaukset.
Ensin oli vaihtoehtoja monia, mutta vaikka monessa koneet kestikin sen puoli miljoonaa niin automaatit tuntuivat useimmissa merkeissä antautuvan n. 350 - 400tkm kohdalla. Ja tuollaisen automaatin remppa ei käy tunnissa eikä satasella.
Vaihtoehtoja ei juuri jäänyt ja tuossa varmaan yksi syy myös aiemmin viitattuun "tutkimukseen" Suomessa paljon ajetuista autoista, Mersun koko voimansiirtopaketti vain kestää kilsoja paremmin kuin muilla, noin yleisesti ottaen.
Halpaa ajoa olen saanut 2200,- hintaan. Kulutus on hyvin pieni, eikä luotettavuusongelmia ole ollut tähän mennessä. Ja nyt auto on jo itsensä tienannut, eli jos tulisi joku vakava vika, voisin hyvillä mielin myydä sen vaikka romu-ukolle, mutta toisaalta mikään ei viittaa että ilman yllätyksiä mitään kummoisia kulueriä tulisikaan.
Tuollaisessa halvassa rassissa ei edes tarvitse pelätä kalliita remppoja, paaliin vaan jos korjaus olisi liian kallis. Lisäksi arvoa ei alenna ajamani kilsat, on aivan sama lukeeko mittarissa 530tkm vai 640tkm. Se ei tuosta parista tonnista paljoa muutu kuitenkaan.
Halvalla tuollaisen sai kun osti auton jossa oli katsastusaika päättymässä ja turvavarusteiden sähkövika estämässä katsastusta. Onneksi moni luulee näiden väyläsähköisten autojen korjaamista vaikeaksi ja kalliiksi
Tuollaisen 2000 luvun E-mersun ajettavuuskin maantiejotoksilla on valehtelematta edelleen parempi kuin kolme kertaa kalliimman Toyotan, joten ainakin minun makuuni saan tuolla mukavampia kilsoja.