Tämähän on jo moneen kertaan todettu: tasaisella jääpinnalla kitkarengas pitää huonosti, ja kitkarengas + ABS-jarrut ovat tasaisella jäällä onneton yhdistelmä.
mikahen tulisi viimeinkin ymmärtää, että kitkarengas on tietyillä talvisilla keleillä ao. keleihin sopimaton, ts. kitkarengasonnettomuudet keskittyvät
Taas yleistät kovasti. Ei se 20% pidempi jarrutusmatka ole mikään "onneton" tapaus. Tottakai voit viitata siihen yhteen kokeeseen, jota ei ole toistettu, vaikka kuinka monesti.
Ymmärrän kyllä hyvin kitkarenkaan voivan olla joskus keliin sopimaton, mutta hieman yllättävää on, mikäli tutkijalautakunnat sinun logiikallasi tuon päätelmän kategorisesti tekevät. Ilmeisesti sitten olet tutkijalautakunnassa toiminut, kun näin selvät vastaukset kerroit.
Tämähän on jo moneen kertaan todettu: tasaisella jääpinnalla kitkarengas pitää huonosti, ja kitkarengas + ABS-jarrut ovat tasaisella jäällä onneton yhdistelmä.
Täytynee hieman perehtyä lisää auton piirustuksiin, jotta saan tuon ABS:n eliminoitua. Ei siitä ole hieman yli kymmenessä vuodessa tässä autossa eikä parissa sen edeltäjässäkään ole ollut mitään hyötyä.
Autovalmistajat olisivat voineet tietysti valjastaa pyörien nopeusanturit alusta saakka liukkaan kelin indikaattoriksi, mutta kukaan ei tainnut jättää patenttihakemusta tai edes tehdä sitä tuoteominaisuuutta markkinoille ennen ESC-systeemejä, joiden perusvaatimuksiin se kuuluu.
mikahen tulisi viimeinkin ymmärtää, että kitkarengas on tietyillä talvisilla keleillä ao. keleihin sopimaton, ts. kitkarengasonnettomuudet keskittyvät nk. mustan jään ja tasaisen jää- tai polannepeitteen olosuhteisiin. Varsinkin alkutalvi on hankala, kuten Hokkaidon tilastot osoittavat.
Minulla on toistaiseksi enimmäkseen kokemuksia nastarenkaan keliin sopimattomuudesta. Mustaa jäätä (materiaa) en ole vielä havainnut ainakaan siinä määrin, että se olisi minun matkantekoani haitannut. Hokkaidon olosuhteet ovat minulle epärelevantteja, koska en sielläpäin autoile.
Kysyn nyt viimeisen kerran MatLogilta miten onnettomuustutkijoita ohjeistetaan määrittelelemään kellin sopimattomat renkaat? Rengastestin paniikkijarrutustestin tulos ei kelpaa, sillä tuskin kukaan on sellaista (lyhyttä paniikkijarrutusmatkaa) tarvinnut usein käytännössä. Ei edes ne, jotka ovat kolaroineet tai ajaneet muuten vain pellolle.
Joskus on kysytty, pitäisikö kitkarenkaita vieroksua, koska ne vain silloin tällöin ovat keliin sopimattomia. Samalla logiikalla voi kysyä, kannattaako rautatien vartioimattomissa tasoristeyksissä hidastella ja varoa, koska junat kulkevat vain silloin tällöin.
Eli: jos on varaa jättää auto kotiin, kun keli on jäisen liukas, voi kitkarenkaiden ostoa suositella.
Enpä usko, että kitkamiehet voivat jättää autojaan parkkiin jos edessä tulee olemaan liukkautta. Kelin ennustettavuuden ja siitä tiedottamisen systeemit eivät ole vielä edistyneet riittävästi. Kitkamies ajaa kelin ja renkaiden rajoissa kuten parhaiten taitaa. Nastamies tulee loppumatkan hinurin tai ambulanssin kyydissä
Rengastestin paniikkijarrutustestin tulos ei kelpaa, sillä tuskin kukaan on sellaista (lyhyttä paniikkijarrutusmatkaa) tarvinnut usein käytännössä. Ei edes ne, jotka ovat kolaroineet tai ajaneet muuten vain pellolle.
Onhan hyvä, että olet mielestäsi parempi asiantumtija, kuin TM ja muut testit. Suurin osa autoilijoista näkee asiat kuitenkin toisin kuin sinä, eikö vain. Itselleni riittää yksikin päivä talvessa jolloin nastoja tarvitaan ja siksi valitsen AINA nastat. Teiden urautuminen on sivuseikka talviajon turvallisuuteen nähden.
Itselleni riittää yksikin päivä talvessa jolloin nastoja tarvitaan ja siksi valitsen AINA nastat. Teiden urautuminen on sivuseikka talviajon turvallisuuteen nähden.
Itse ajan mieluummin sen yhden päivän erityistä varovaisuutta noudattaen. Jos niitä päiviä jolloin nastoista on hyötyä rupeis olemaan yli 30 talvessa, harkitsisin nastoja. Toistaiseksi ei ole omalla kohdalla tullut yhtäkään tilannetta, jossa olisin ehdottomasti nastoja tarvinnut. Toisaalta toistaiseksi on omalla kohdalla talvessa ollut korkeintaa 2vko, jolloin nastoista olisi pientä etua.
Mielestäni tämä ei ole riittävä syy raapia teitä 6kk. Jos teiden kuluminen ei olisi ongelma, saisi nastoilla ajaa kesälläkin.
Tämähän on jo moneen kertaan todettu: tasaisella jääpinnalla kitkarengas pitää huonosti, ja kitkarengas + ABS-jarrut ovat tasaisella jäällä onneton yhdistelmä.
Täytynee hieman perehtyä lisää auton piirustuksiin, jotta saan tuon ABS:n eliminoitua. Ei siitä ole hieman yli kymmenessä vuodessa tässä autossa eikä parissa sen edeltäjässäkään ole ollut mitään hyötyä.
Autovalmistajat olisivat voineet tietysti valjastaa pyörien nopeusanturit alusta saakka liukkaan kelin indikaattoriksi, mutta kukaan ei tainnut jättää patenttihakemusta tai edes tehdä sitä tuoteominaisuuutta markkinoille ennen ESC-systeemejä, joiden perusvaatimuksiin se kuuluu.
2.
mikahen tulisi viimeinkin ymmärtää, että kitkarengas on tietyillä talvisilla keleillä ao. keleihin sopimaton, ts. kitkarengasonnettomuudet keskittyvät nk. mustan jään ja tasaisen jää- tai polannepeitteen olosuhteisiin. Varsinkin alkutalvi on hankala, kuten Hokkaidon tilastot osoittavat.
Minulla on toistaiseksi enimmäkseen kokemuksia nastarenkaan keliin sopimattomuudesta. Mustaa jäätä (materiaa) en ole vielä havainnut ainakaan siinä määrin, että se olisi minun matkantekoani haitannut. Hokkaidon olosuhteet ovat minulle epärelevantteja, koska en sielläpäin autoile.
3. Kysyn nyt viimeisen kerran MatLogilta miten onnettomuustutkijoita ohjeistetaan määrittelelemään kellin sopimattomat renkaat? Rengastestin paniikkijarrutustestin tulos ei kelpaa, sillä tuskin kukaan on sellaista (lyhyttä paniikkijarrutusmatkaa) tarvinnut usein käytännössä. Ei edes ne, jotka ovat kolaroineet tai ajaneet muuten vain pellolle.
4.
Joskus on kysytty, pitäisikö kitkarenkaita vieroksua, koska ne vain silloin tällöin ovat keliin sopimattomia. Samalla logiikalla voi kysyä, kannattaako rautatien vartioimattomissa tasoristeyksissä hidastella ja varoa, koska junat kulkevat vain silloin tällöin.
Eli: jos on varaa jättää auto kotiin, kun keli on jäisen liukas, voi kitkarenkaiden ostoa suositella.
Enpä usko, että kitkamiehet voivat jättää autojaan parkkiin jos edessä tulee olemaan liukkautta. Kelin ennustettavuuden ja siitä tiedottamisen systeemit eivät ole vielä edistyneet riittävästi. Kitkamies ajaa kelin ja renkaiden rajoissa kuten parhaiten taitaa. Nastamies tulee loppumatkan hinurin tai ambulanssin kyydissä
1. ABS-järjestelmälle ei tarvitse tehdä mitään, jos käyttää nastarenkaita. Mm. nimim. kitkaaja taas unohti, että puhuin tasaisesta jääpinnasta, mm. mustasta jäästä, jolloin kitkojen pysähtymiskyky tutkitusti heikkenee dramaattisesti.
2. On siis luotettava testeihin ja tutkimustuloksiin. Suosittelen kuitenkin nimim. mikahellekin erityistä varovaisuutta liikenteessä peililiukkaalla liikuttaessa. Vahinko ei tule kello kaulassa.
3. Viimeisen kerran: onnettomuustutkijat tekevät johtopäätöksiä JO TAPAHTUNEISTA ONNETTOMUUKSISTA. Tällöinhän on jotain mennyt pieleen, eikö vain?? Jos esim. renkaiden pito esim. maantien kaarteessa tai risteyksessä on äkillisesti heikennyt vaikkapa satunnaisen mustan jään esiintymän vuoksi, voidaan todeta, että toisenlaisella rengastuksella ao. onnettomuus olisi vältetty. Rengastus oli siis keliin sopimaton. Sama koskee vaikkapa loppuun kuluneita nastarenkaita. Mikä tässä on niin vaikeaa ????
4. Onnettomuustilastojen mukaan kaikki "kitkamiehet" eivät osaa varoa liukkaita. Se on kyllä hyvin ymmärrettävää, koska esim. satunnainen musta jää -esiintymä saattaa olla hyvin petollinen. Myös "nastamiehen" tai vaikkapa kesällä kesärengasautoilijan on käytettävä oikeaa tilannenopeutta, sen määrää laki. Nyt puhutaan kuitenkin renkaiden ominaisuuksista.
Mm. nimim. kitkaaja taas unohti, että puhuin tasaisesta jääpinnasta, mm. mustasta jäästä, jolloin kitkojen pysähtymiskyky tutkitusti heikkenee dramaattisesti.
Nimenomaaan, noin 20%, kuten on ollut laita esimerkiksi TM:N testeissä kiillotetulla jääpinnalla. Luulisi sen vastaavan mustaa jäätä tai oikeastaan paljon pahempaa.
Mm. nimim. kitkaaja taas unohti, että puhuin tasaisesta jääpinnasta, mm. mustasta jäästä, jolloin kitkojen pysähtymiskyky tutkitusti heikkenee dramaattisesti.
Nimenomaaan, noin 20%, kuten on ollut laita esimerkiksi TM:N testeissä kiillotetulla jääpinnalla. Luulisi sen vastaavan mustaa jäätä tai oikeastaan paljon pahempaa.
Kannattaa lukea viimeisimmän TM:n Lukijan palstalta toimittajan vastaus testiolosuhdekysymyksiin.
Kannattaa lukea viimeisimmän TM:n Lukijan palstalta toimittajan vastaus testiolosuhdekysymyksiin.
Ai, mitähän siellä paljastetaan? Onko TM kenties valheellisesti kertonut testien olleen kiillotetulla jäällä? Voisitko tuon kertoa, ettei tarvitse tuota kirjastosta tsekata. Oeln luullut että (niihin vähiin) tietoihin, joita testien yhteydessä on mainittu voisi luottaa.
Täytynee hieman perehtyä lisää auton piirustuksiin, jotta saan tuon ABS:n eliminoitua. Ei siitä ole hieman yli kymmenessä vuodessa tässä autossa eikä parissa sen edeltäjässäkään ole ollut mitään hyötyä.
Suurimmalle osalle kuljettajista ei mistään turvallisuusasiasta, teosta tai asenteesta ole ollut hyötyä tuon sinun perustelusi mukaisesti.
Mitä muita turvajärjetelmiä on mielestäsi syytä kytkeä pois?
Minulla on toistaiseksi enimmäkseen kokemuksia nastarenkaan keliin sopimattomuudesta.
No paljasta nyt sitten oletko ajanut muutamana viime vuotena näillä uuden tekniikan nastoilla vai et. Jos olet ajanut Hakkapeliitta Q:illa jo kymmenen vuotta, millä "moderneilla" nastoilla ajoit sitä ennen?
Minun on vaikea ymmärtää, miten vaikkapa Michelinin X-Icet (kitka) olisivat keliin sopivat renkaat samaan aikaan kun saman valmistajan X-Ice Northit (nasta) olisivat sopimattomat. Kyseessä kun on käytännössä sama rengas, toinen vain nastoitettu. Kitkarengas ei testien mukaan voita tuota nastaversiota ominaisuuksissa missään olosuhteissa. Voisit siis vähän perustella väitteitäsi.
Jos jostain syystä joutuisit (vaikka et pidä sitä mahdollisena, mutta oletetaan nyt kuitenkin) onnettomuuteen jääkelillä noilla 10 v ikäisillä kitkarenkaillasi, lukisi onnettomuusraportissa melko todennäköisesti "keliin sopimattomat renkaat". Kesäonnettomuutesikin osasyyksi todennäköisesti listattaisiin "huonokuntoiset renkaat".
Mustaa jäätä (materiaa) en ole vielä havainnut ainakaan siinä määrin
Joko liikkumisesi ajoittuu aikoihin jolloin ilmiötä ei ole tai havaintokykysi on puutteellinen, tai sitten joidenkin esittämä väite nelivedon vaikutuksesta tien todellisen liukkauden havainnointiin pitää pelottavalla tavalla paikkansa.
Hokkaidon olosuhteet ovat minulle epärelevantteja, koska en sielläpäin autoile.
Luulisi siis, että ne ovat epärelevantteja myös kitka/nastakeskustelun argumentiksi. Minäkään en autoile Norjassa tai Hokkaidossa. Pohjois-Norjaan olen autolla talvella ajanut, alla oli tuolloin nastat ja niin oli Norjalaisillakin.
[b miten onnettomuustutkijoita ohjeistetaan määrittelelemään kellin sopimattomat renkaat?
Eiköhän periaate ole ihan sama kuin tilanteeseen sopimattoman nopeuden, sääntörikkomusten ja muiden ilmiöiden määrittelyssä.
Kelin ennustettavuuden ja siitä tiedottamisen systeemit eivät ole vielä edistyneet riittävästi.
Eikö tämä ole mielestäsi perustelu valita renkaat, jotka paremmin ennakoivat noita joka tapauksessa talvisin ilmeneviä vaihteluita?
Kitkamies ajaa kelin ja renkaiden rajoissa kuten parhaiten taitaa. Nastamies tulee loppumatkan hinurin tai ambulanssin kyydissä
Eiköhän huonoilla keleillä ajeta kaikki kuten parhaiten taidetaan. Mihin se ja asenne sitten riittää kenelläkin, on eri asia. Renkailla ja asenteilla en ole havainnut yhteyksiä. Sinäkään et ole liikkumista haittaavaa mustaa jäätä havainnut, vaikka rengasvalintasi perusteluksi kerrot sen että ennakointi ja havainnointi niillä paranee.
Todellista taitavuutta on esim. viime talvien muutamien lumimyrskyjen kaltaisilla keleillä jättää auto kotiin jos ei ole ihan pakko ajaa. Harvan oikeasti on pakko. Naiset ovat tässä auton kotiin jättämisessä usein paljon fiksumpia kuin miehet. Voisi ehkä olettaa että niiden oikeiden tosiautomiesten eli nelivetomiesten on vielä etuveto-Toytotamiestä vaikeampi jättää ajamista väliin sillä ainoalla kelillä jolla nelivetoa voi normaaliajossa mihinkään tarvita.
Onnettomuusraporttien perusteella ongelmakeleillä kitkamies jatkaa nastamiestä useammin matkaansa hautaustoimiston mustalla limusiinillä.
Täytynee hieman perehtyä lisää auton piirustuksiin, jotta saan tuon ABS:n eliminoitua. Ei siitä ole hieman yli kymmenessä vuodessa tässä autossa eikä parissa sen edeltäjässäkään ole ollut mitään hyötyä.
Suurimmalle osalle kuljettajista ei mistään turvallisuusasiasta, teosta tai asenteesta ole ollut hyötyä tuon sinun perustelusi mukaisesti.
Mitä muita turvajärjetelmiä on mielestäsi syytä kytkeä pois?
Kuljettajan asenne on aina varsin ratkaisevassa asemassa. Siinä missä otan joissakin asioissa riskiä liittyy siihen, että oletan pääasiassa kohtaamieni tienkäyttäjien noudattavan liikennesääntöjä.
Kuluneilla renkailla ei ole järkevää autoilla siinä mielessä, että "worst case scenario"ssa esim. lapsi ryntää eteeni, eikä renkaiden jarrutuspito ole riittävä törmäyksen välttämiseksi. Kunnollisilla (riittävän hyväkuntoisilla) kitkarenkailla ei ole tässä eikä muussakaan suhteessa mitään ongelmia, paitsi erittäin onnettomassa sattumuksessa voi jäädä spekulointivaraa nastarenkaiden suhteen (jos sellaisia olisi ollut alla).
AkiK:
mikahe:
Minulla on toistaiseksi enimmäkseen kokemuksia nastarenkaan keliin sopimattomuudesta.
No paljasta nyt sitten oletko ajanut muutamana viime vuotena näillä uuden tekniikan nastoilla vai et. Jos olet ajanut Hakkapeliitta Q:illa jo kymmenen vuotta, millä "moderneilla" nastoilla ajoit sitä ennen?
Minun on vaikea ymmärtää, miten vaikkapa Michelinin X-Icet (kitka) olisivat keliin sopivat renkaat samaan aikaan kun saman valmistajan X-Ice Northit (nasta) olisivat sopimattomat. Kyseessä kun on käytännössä sama rengas, toinen vain nastoitettu. Kitkarengas ei testien mukaan voita tuota nastaversiota ominaisuuksissa missään olosuhteissa. Voisit siis vähän perustella väitteitäsi.
Jos jostain syystä joutuisit (vaikka et pidä sitä mahdollisena, mutta oletetaan nyt kuitenkin) onnettomuuteen jääkelillä noilla 10 v ikäisillä kitkarenkaillasi, lukisi onnettomuusraportissa melko todennäköisesti "keliin sopimattomat renkaat". Kesäonnettomuutesikin osasyyksi todennäköisesti listattaisiin "huonokuntoiset renkaat".
En ole ajanut moderneilla nastoilla, sillä sellaisia ei ole vieläkään tuotu markkinoille. Vähän ennen kuin ostin Q:t v.1998, puhuttiin paljon "tasonastoista", jotka eivät sitten tulleetkaan markkinoille. Mahdollisesti niissä yhdistyivät kitkojen ja nastojen huonot puolet eikä päinvastoin kuin oli tarkoitus.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että nämä Q:t eivät ole olleet muutamaan talveen hyvät talvirenkaat ja ainakaan tänä kesänä parhaat mahdolliset (tai edes kysymyksiä herättämättömän hyvät) kesärenkaat. Niiden puutteet eivät ole kuitenkaan minua häirinneet.
AkiK:
mikahe:
Mustaa jäätä (materiaa) en ole vielä havainnut ainakaan siinä määrin...
Joko liikkumisesi ajoittuu aikoihin jolloin ilmiötä ei ole tai havaintokykysi on puutteellinen, tai sitten joidenkin esittämä väite nelivedon vaikutuksesta tien todellisen liukkauden havainnointiin pitää pelottavalla tavalla paikkansa.
Jos renkaissa on riittävästi pitoa niin tiivistymisestä aiheutunut jääkerros ei koskaan aikaansaa niin peittävää ja paksua jääkerrosta, että siitä olisi havaittavaa ongelmaa.
Eri asia on, jos tiellä on nollakelissä paksu ja liukas jääkerros. Näyttäähän sekin asfalttia vasten "mustalta", mutta se ei liene sitä "mustaa jäätä", jonka pitäisi asiantuntijoiden mukaan olla pahin mahdollinen ajoalusta.
Kun en ole mustaa jäätä ongelmaksi kokenut nasta- (taka+etuvedolla) enkä kitkarenkailla (nelivedolla), se ei ole minulle ongelma.
AkiK:
mikahe:
Hokkaidon olosuhteet ovat minulle epärelevantteja, koska en sielläpäin autoile.
Luulisi siis, että ne ovat epärelevantteja myös kitka/nastakeskustelun argumentiksi. Minäkään en autoile Norjassa tai Hokkaidossa. Pohjois-Norjaan olen autolla talvella ajanut, alla oli tuolloin nastat ja niin oli Norjalaisillakin.
Minä olen autoillut Norjassa vain keskikesällä. Silloinkin paikallisten ajonopeudet olivat tielinjauksiin ja korkeuseroihin nähden joskus "veret seisauttavia". Jos nämä kylmäpäät ajavat samaan tyyliin kitkoilla, niin enpä ihmettele jos joskus kolahtaa tai joku mereen syöksyykin...
AkiK:
mikahe :
miten onnettomuustutkijoita ohjeistetaan määrittelelemään kellin sopimattomat renkaat?
Eiköhän periaate ole ihan sama kuin tilanteeseen sopimattoman nopeuden, sääntörikkomusten ja muiden ilmiöiden määrittelyssä.
Niin mikä se tarkkaan ottaen on?
AkiK:
mikahe:
Kelin ennustettavuuden ja siitä tiedottamisen systeemit eivät ole vielä edistyneet riittävästi.
Eikö tämä ole mielestäsi perustelu valita renkaat, jotka paremmin ennakoivat noita joka tapauksessa talvisin ilmeneviä vaihteluita?
Paras tapa ennakoida renkaiden suhteen olisi vaihtaa nastat alle heti juhannukselta, mutta valitettavasti se ei ole laillista.
Toinen vaihtoehto olisi ajaa vaikka rautapiikkisellä (museoikäisellä traktorilla. Se saattaisi jopa olla laillista ja varmasti turvallista ainakin niiden seikkojen suhteen jotka ovat omassa kontrollissa.
Voisin myös varustautua nelipistevöillä, henkseleillä ja vyöllä, mutta en koe sitä tarpeelliseksi.
Jos vaihtaisin piikkarit ennen parketille astumistani, en tekisi sitä ennakoimisen takia vaan siitä syystä, että parketin kunnolla ei olisi minulle mitään väliä.
AkiK:
mikahe :
Kitkamies ajaa kelin ja renkaiden rajoissa kuten parhaiten taitaa. Nastamies tulee loppumatkan hinurin tai ambulanssin kyydissä...
Eiköhän huonoilla keleillä ajeta kaikki kuten parhaiten taidetaan. Mihin se ja asenne sitten riittää kenelläkin, on eri asia. Renkailla ja asenteilla en ole havainnut yhteyksiä. Sinäkään et ole liikkumista haittaavaa mustaa jäätä havainnut, vaikka rengasvalintasi perusteluksi kerrot sen että ennakointi ja havainnointi niillä paranee.
Todellista taitavuutta on esim. viime talvien muutamien lumimyrskyjen kaltaisilla keleillä jättää auto kotiin jos ei ole ihan pakko ajaa. Harvan oikeasti on pakko. Naiset ovat tässä auton kotiin jättämisessä usein paljon fiksumpia kuin miehet. Voisi ehkä olettaa että niiden oikeiden tosiautomiesten eli nelivetomiesten on vielä etuveto-Toytotamiestä vaikeampi jättää ajamista väliin sillä ainoalla kelillä jolla nelivetoa voi normaaliajossa mihinkään tarvita.
Onnettomuusraporttien perusteella ongelmakeleillä kitkamies jatkaa nastamiestä useammin matkaansa hautaustoimiston mustalla limusiinillä.
Hyvällä autolla on sitä hauskempi ajaa mitä huonompi keli. Kokeile huviksesi, mutta varo kehnoja kopioita!
Jos esim. renkaiden pito esim. maantien kaarteessa tai risteyksessä on äkillisesti heikennyt vaikkapa satunnaisen mustan jään esiintymän vuoksi, voidaan todeta, että toisenlaisella rengastuksella ao. onnettomuus olisi vältetty. Rengastus oli siis keliin sopimaton. Sama koskee vaikkapa loppuun kuluneita nastarenkaita. Mikä tässä on niin vaikeaa ????
Kitkoilla on ajettava riittävän hiljaa, ja oltava todella varovainen ja hereillä koko ajan. Ja osattava tuntea auton käytös ja osattava toimia sen mukaan. Mietittävä koko ajan olosuhteita ja tien pintaa. ( niin on tietenkin kaikilla renkailla, mutta erityisesti kitkoilla )
Jos niin tekee, ei ole mitään vaikeaa selviytyä ihan turvallisesti niillä.
Jos kuljettaja ei kykene siihen, ei rengasta tarvitse kuitenkaan lytätä.
Itse uskon vakaasti että monet ottavat nastat juuri siksi että peruslaiska autoilija haluaa vain ajaa helposti ja ''vaivattomasti'' ajonsa ja se siitä.
Kitkojen käyttö onnistuisi ihan hyvin, mutta kun siitä ''on vaivaa'': ei voi kaahata, ei voi roikkua toisen puskurissa, ei uskalla ohittaa niin hyvin, ei voi jarruttaa myöhään jne.
Jos muutamana päivänä on hankala keli, ja loppuina päivinä niinsanottu normaali talvikeli jossa ei kitkoilla ole mitään vaikeaa ( ja usein jopa paljas pitävä asvaltti ), on ihan järkevää käyttää kitkoja.
Näiden matlogien ja muiden kiihkoilijoiden jutuista vaan saa sen kuvan, että kaikki kitkoilla ajavat ovat jotain konnia ja liikenteen vaarantajia, jotka kitkoinensa ''pelaavat lottoa'' muiden turvallisuudella...
Kannattaa lukea viimeisimmän TM:n Lukijan palstalta toimittajan vastaus testiolosuhdekysymyksiin.
Ai, mitähän siellä paljastetaan? Onko TM kenties valheellisesti kertonut testien olleen kiillotetulla jäällä? Voisitko tuon kertoa, ettei tarvitse tuota kirjastosta tsekata.
Nimimerkki PN, Lappeenranta ihmettelee, miksi abs-jarrutusmatkat ovat vuosien mittaan kasvaneet. Vuosina 1998-2005 lyhin jarrutusmatka nastoilla on ollut sileällä jäällä alle 40 m. Vuonna 2006 paras tulos oli 48,5 m ja 2008 jo 51 m. Kysyjä ihmettelee, mistä tämä voi johtua.
TM / Jukka Antila vastaa (hieman lyhennettynä ): "Jarrutusmatkat riippuvat voimakkaasti jään laadusta ja lämpötilasta: mitä sileämpää ja lämpimämpää, sitä pidempiä ovat jarrutusmatkat.
Eri vuosien absoluuttiset jarrutusmatkat eivät ole vertailukelpoisia, koska kelit eivät ole samat. Jään karkeusasteessa voi olla pieniä eroja ja lisäksi testiautolla on oma osuutensa.
Oleellista on verrata renkaiden keskinäistä järjestystä."
Mitä uutta tietoa TM:n vastaus antoi tähän keskusteluun?
Nimimerkki PN, Lappeenranta ihmettelee, miksi abs-jarrutusmatkat ovat vuosien mittaan kasvaneet. Vuosina 1998-2005 lyhin jarrutusmatka nastoilla on ollut sileällä jäällä alle 40 m. Vuonna 2006 paras tulos oli 48,5 m ja 2008 jo 51 m. Kysyjä ihmettelee, mistä tämä voi johtua.
TM / Jukka Antila vastaa (hieman lyhennettynä ): "Jarrutusmatkat riippuvat voimakkaasti jään laadusta ja lämpötilasta: mitä sileämpää ja lämpimämpää, sitä pidempiä ovat jarrutusmatkat.
Eri vuosien absoluuttiset jarrutusmatkat eivät ole vertailukelpoisia, koska kelit eivät ole samat. Jään karkeusasteessa voi olla pieniä eroja ja lisäksi testiautolla on oma osuutensa.
Oleellista on verrata renkaiden keskinäistä järjestystä."
Mitä uutta tietoa TM:n vastaus antoi tähän keskusteluun?
Ei mitään, nmitä täällä ei olisi jo kerrottu. Mutta todistaa, että vuoden 2005 tulokset ovat edelleen voimassa:
ABS-jarruilla tasaisella jääpinnalla jarrutettaessa nastarenkaiden pysähtymismatka oli 237m ja kitkoilla 404 m.
Jos esim. renkaiden pito esim. maantien kaarteessa tai risteyksessä on äkillisesti heikennyt vaikkapa satunnaisen mustan jään esiintymän vuoksi, voidaan todeta, että toisenlaisella rengastuksella ao. onnettomuus olisi vältetty. Rengastus oli siis keliin sopimaton. Sama koskee vaikkapa loppuun kuluneita nastarenkaita. Mikä tässä on niin vaikeaa ????
Kitkoilla on ajettava riittävän hiljaa, ja oltava todella varovainen ja hereillä koko ajan. Ja osattava tuntea auton käytös ja osattava toimia sen mukaan. Mietittävä koko ajan olosuhteita ja tien pintaa. ( niin on tietenkin kaikilla renkailla, mutta erityisesti kitkoilla )
Jos niin tekee, ei ole mitään vaikeaa selviytyä ihan turvallisesti niillä.
Jos kuljettaja ei kykene siihen, ei rengasta tarvitse kuitenkaan lytätä.
Itse uskon vakaasti että monet ottavat nastat juuri siksi että peruslaiska autoilija haluaa vain ajaa helposti ja ''vaivattomasti'' ajonsa ja se siitä.
Kitkojen käyttö onnistuisi ihan hyvin, mutta kun siitä ''on vaivaa'': ei voi kaahata, ei voi roikkua toisen puskurissa, ei uskalla ohittaa niin hyvin, ei voi jarruttaa myöhään jne.
Jos muutamana päivänä on hankala keli, ja loppuina päivinä niinsanottu normaali talvikeli jossa ei kitkoilla ole mitään vaikeaa ( ja usein jopa paljas pitävä asvaltti ), on ihan järkevää käyttää kitkoja.
Näiden matlogien ja muiden kiihkoilijoiden jutuista vaan saa sen kuvan, että kaikki kitkoilla ajavat ovat jotain konnia ja liikenteen vaarantajia, jotka kitkoinensa ''pelaavat lottoa'' muiden turvallisuudella...
Konnia ovat mielestäni vain ne kitkakiihkoilijat, jotka haluavat rangaista nastarenkaiden käyttäjiä, vaikka heillä itselläänkään ei ole sen puhtaammat jauhot pussissa.
Minä puolestani en kiellä ketään hankkimasta kitkarenkaita, enkä kannata minkäänlaisia lisäveroja autoilijoille, en myöskään kitkarengasautoilijoille.
Nimim. petos perustelee edellä sitä, miksi huonoilla jääominaisuuksilla varustetuilla renkailla kannattaa ajaa. Malliesimerkki huonot jääominaisuudet omaavista renkaista on kesärengas. Siis kesärengaskin on suositeltava ??
Kesärenkaillahan voi ajaa myös mm. lumiolosuhteissa, jos on lähes yhtä varovainen kuin jääolosuhteissa.
Eri vuosien absoluuttiset jarrutusmatkat eivät ole vertailukelpoisia, koska kelit eivät ole samat. Jään karkeusasteessa voi olla pieniä eroja ja lisäksi testiautolla on oma osuutensa.
Oleellista on verrata renkaiden keskinäistä järjestystä."
Mitä uutta tietoa TM:n vastaus antoi tähän keskusteluun?
Ei mitään, nmitä täällä ei olisi jo kerrottu. Mutta todistaa, että vuoden 2005 tulokset ovat edelleen voimassa:
ABS-jarruilla tasaisella jääpinnalla jarrutettaessa nastarenkaiden pysähtymismatka oli 237m ja kitkoilla 404 m.
Eri vuosien absoluuttiset jarrutusmatkat eivät ole vertailukelpoisia, koska kelit eivät ole samat. Jään karkeusasteessa voi olla pieniä eroja ja lisäksi testiautolla on oma osuutensa.
Oleellista on verrata renkaiden keskinäistä järjestystä."
Mitä uutta tietoa TM:n vastaus antoi tähän keskusteluun?
Ei mitään, nmitä täällä ei olisi jo kerrottu. Mutta todistaa, että vuoden 2005 tulokset ovat edelleen voimassa:
ABS-jarruilla tasaisella jääpinnalla jarrutettaessa nastarenkaiden pysähtymismatka oli 237m ja kitkoilla 404 m.
Eiköhänse ole jo monesti nähty että testiolosuhteita, testaustapoja ja arvosanapainotuksia vaihtamalla renkaiden järjestyksestä tulee helposti erilainen. Tällä selittyy se että toisen testin keskinkertaisuus onkin toisen voittaja.
Seiskan ja ysin renkaan ero voi käytännössä olla aika pieni.
Eri vuosien absoluuttiset jarrutusmatkat eivät ole vertailukelpoisia, koska kelit eivät ole samat. Jään karkeusasteessa voi olla pieniä eroja ja lisäksi testiautolla on oma osuutensa.
Oleellista on verrata renkaiden keskinäistä järjestystä."
Mitä uutta tietoa TM:n vastaus antoi tähän keskusteluun?
Ei mitään, nmitä täällä ei olisi jo kerrottu. Mutta todistaa, että vuoden 2005 tulokset ovat edelleen voimassa:
ABS-jarruilla tasaisella jääpinnalla jarrutettaessa nastarenkaiden pysähtymismatka oli 237m ja kitkoilla 404 m.
Tämän jo muutamaan kertaan toistamasi todistuksen kiinnostavuusarvoa lisäisi nollasta 0.01:een edes sen taustatiedon lisääminen, millä nopeudella ko. jarrutusmatka on mitattu. Tuskin alle 100 km/h, jolla nopeudella ei tarvitse paniikkijarrutuksia kovin monessa paikassa tehdä Suomenniemellä jos näkökyky ja nuppi ovat edes välttävässä kunnossa.
Konnia ovat mielestäni vain ne kitkakiihkoilijat, jotka haluavat rangaista nastarenkaiden käyttäjiä, vaikka heillä itselläänkään ei ole sen puhtaammat jauhot pussissa.
Minä puolestani en kiellä ketään hankkimasta kitkarenkaita, enkä kannata minkäänlaisia lisäveroja autoilijoille, en myöskään kitkarengasautoilijoille.
Nimim. petos perustelee edellä sitä, miksi huonoilla jääominaisuuksilla varustetuilla renkailla kannattaa ajaa.
-en sano että ''kannattaa ajaa'', vaan sanon että VOI ajaa, jos kykenee ja näkee siinä hyötyä.
Kuten tässä on monikin jo maininnut, jokainen voi miettiä kannattaako rapistella nastoilla 6 kuukautta, kun vähän viitsimällä pärjäisi ne muutamat huononkelin päivät kitkoilla. Jos tuntuu että nastat on parempi valinta, niin eihän siinä hittoakaan.
Yrität koko ajan shokeerata joillain kitkojen marginaaliolosuhteissa tehdyillä paniikkijarrutus tuloksilla, mutta todellisuudessa asia ei ole niin huono kun yrität ravistella porukkaa.
Jos on oikeasti sellainen todella liukas jääkeli, järkevä kitkakuski ajaa sen mukaan, eikä joudu mihinkään satasen- vauhdista- paniikkijarrutuksen -kautta -matlogin -syliin -maantiellä- tilanteeseen.
Mutta todistaa, että vuoden 2005 tulokset ovat edelleen voimassa:
ABS-jarruilla tasaisella jääpinnalla jarrutettaessa nastarenkaiden pysähtymismatka oli 237m ja kitkoilla 404 m.
Tämän jo muutamaan kertaan toistamasi todistuksen kiinnostavuusarvoa lisäisi nollasta 0.01:een edes sen taustatiedon lisääminen, millä nopeudella ko. jarrutusmatka on mitattu.
Mistä tuloksista puhut? 17/2005 talvitestissä jarrutusmatkat mitattiin nopeudesta 50 km/h. Jarrutusmatkat sileällä jäällä olivat välillä 38 ja 69 m.
Huomenaamulla nastarengaskeli ! Yön aikana satanut vesi tulee jäätymään täällä niillä teillä, joissa on pinnoite, aamulla mustaksi jääksi. Jos täällä ajavilla olisi vaikkapa puolella kitkarenkaat, niin huomenaamulla olisi polilla kiirettä. Ja nyt on vasta marraskuu. Nykyisin märän ja välillä yöllä jäätyvän tienpinnan vaihtelu alkaa lokakuussa ja kestää huhtikuun puoliväliin.
Joku täällä kirjoittelee, että yksi kerta talvessa hän tarvitsisi kitkarenkaitakaan. Missä ihmeessä hän asuu ? HAWAIJIllako ?
Jospa lopettaisitte nastarenkaiden käyttäjien mollailun, niitä tarvitaan tosiaan täällä sisä-Suomessa, jossa sivuteitä ei suolata eikä auratakaan kuin kerran kahdessa viikossa. Suorastaan ahdistaa tuo eräiden nimimerkkien yksisilmäinen tuijotus omaan napaan. Meidän teillä nimittäin ei synny uria asfalttiin, kun sitä ei edes ole. Pelkkä tukkirekkojen kiillottama jäinen polanne.
Mutta todistaa, että vuoden 2005 tulokset ovat edelleen voimassa:
ABS-jarruilla tasaisella jääpinnalla jarrutettaessa nastarenkaiden pysähtymismatka oli 237m ja kitkoilla 404 m.
Tämän jo muutamaan kertaan toistamasi todistuksen kiinnostavuusarvoa lisäisi nollasta 0.01:een edes sen taustatiedon lisääminen, millä nopeudella ko. jarrutusmatka on mitattu.
Mistä tuloksista puhut? 17/2005 talvitestissä jarrutusmatkat mitattiin nopeudesta 50 km/h. Jarrutusmatkat sileällä jäällä olivat välillä 38 ja 69 m.
Tulee mieleen elokuva "Päiväni murmelina". Aina kun kuvittelee jonkin asian käsitellyksi, joku ottaa sen taas esille.
Nyt siis puhuttiin erikoistestistä TM 7/2005, jossa verrattiin nastarenkaan ja kitkarenkaan eroja hyvin erityyppisissä olosuhteissa, ilman ABSia lukkojarrutuksella, ilman ABSia "kokeneen jarruttajan" jarruttamana, ABSin kanssa "höyhentämällä" ja ABSin kanssa normaalilla jarrupoljin pohjaan-menetelmällä. Nuo tulokset ovat siis tasaiselta jääpinnalta ABSin normaalilla menetelmällä.
Konnia ovat mielestäni vain ne kitkakiihkoilijat, jotka haluavat rangaista nastarenkaiden käyttäjiä, vaikka heillä itselläänkään ei ole sen puhtaammat jauhot pussissa.
Minä puolestani en kiellä ketään hankkimasta kitkarenkaita, enkä kannata minkäänlaisia lisäveroja autoilijoille, en myöskään kitkarengasautoilijoille.
Nimim. petos perustelee edellä sitä, miksi huonoilla jääominaisuuksilla varustetuilla renkailla kannattaa ajaa.
1.
-en sano että ''kannattaa ajaa'', vaan sanon että VOI ajaa, jos kykenee ja näkee siinä hyötyä.
2.
Kuten tässä on monikin jo maininnut, jokainen voi miettiä kannattaako rapistella nastoilla 6 kuukautta, kun vähän viitsimällä pärjäisi ne muutamat huononkelin päivät kitkoilla. Jos tuntuu että nastat on parempi valinta, niin eihän siinä hittoakaan.
3.
Yrität koko ajan shokeerata joillain kitkojen marginaaliolosuhteissa tehdyillä paniikkijarrutus tuloksilla, mutta todellisuudessa asia ei ole niin huono kun yrität ravistella porukkaa.
4.
Jos on oikeasti sellainen todella liukas jääkeli, järkevä kitkakuski ajaa sen mukaan, eikä joudu mihinkään satasen- vauhdista- paniikkijarrutuksen -kautta -matlogin -syliin -maantiellä- tilanteeseen.
1. Perustelusi sopisi edelleenkin hyvin myös kesärenkaiden talvikäyttöä puoltavan kirjoittamaksi.
2. Olen samaa mieltä: kannattaako tietyn ajan suuren onnettomuusriskin (kuolonuhreja? loukkaantuneita? taloudellisia vahinkoja?) takia ajaa kitkarenkailla vai ei, on jokaisen oma asia. Jos riskit realisoituvat, ja sivullisille sattuu jotain, se on ikävä kyllä myös jonkun muun asia. Varovaista ajotapaa suosittelen kaikille.
3. Testitulosten kertominen ei mielestäni ole shokeeraavaa, ovathan sitä harrastaneet myös kitkarengaskiihkoilijat. Jos tulokset tuntuvat shokeeraavilta, kannattaa miettiä loppuun asti, minkä takia ??
4. Kaikista järkevin kitkarengasautoilija jättää mustan jään oloissa autonsa talliin/parkkipaikalle, eikä käytä jäisiä sivuteitä kulkureittinään. Jopa jäinen ylämäki saattaa koitua ongelmaksi.
Talviliikenteessä on syytä olla aina varovainen ja ennakoiva; vaikka itsellä on pitävät renkaat alla, muilla saattaa olla keliin sopimattomat rimpulat autossaan. Ja kaiken lisäksi suurella osalla liikenteessä olijoista ei ole edes talvirenkaita ajokeissaan:
Kuljettajan asenne on aina varsin ratkaisevassa asemassa.
Äsken vielä perustelit, että et ole tarvinnut tekijää x koska et ole joutunut kolariin. Ne, jotka eivät ole ajaneet kolaria, ovat siis perustelusi mukaan myös oikea-asenteisia.
Kuluneilla renkailla ei ole järkevää autoilla siinä mielessä, että "worst case scenario"ssa
Eiköhän esimerkiksi nopeusrajoitukset perustu tähän ihan samaan skenaarioon, kumma että niitä kannatat kuitenkin.
En ole ajanut moderneilla nastoilla, sillä sellaisia ei ole vieläkään tuotu markkinoille.
Moderneja kitkojakaan ei siis ole, koska nastarenkaissa on sama rengastekniikka kuin kitkoissakin.
Mutta olennaista on kait se, että et omien sanojesi mukaan ole oikea henkilö puhumaan nastoista, koska et niitä ole käyttänyt.
nämä Q:t eivät ole olleet muutamaan talveen hyvät talvirenkaat ja ainakaan tänä kesänä parhaat mahdolliset kesärenkaat. Niiden puutteet eivät ole kuitenkaan minua häirinneet.
Ihmettelen suuresti miksi et aja kesärenkailla ympäri vuoden, ovathan ne yleisimmin ominaisuuksiltaan parhaimmat renkaat. Tiethän on suuren osan vuotta sulat.
Jos renkaissa on riittävästi pitoa niin tiivistymisestä aiheutunut jääkerros ei koskaan aikaansaa niin peittävää ja paksua jääkerrosta...
Eli tie ei voi olla liukas vai mitä yrität sanoa?
Oletko miettinyt, että asfaltin karheus on se mikä vaikuttaa tuohon. Jos asfaltti olisi Keski-Euroopan tapaan aivan sileä, se olisi älyttömän liukas jo ohuellakin jääkerroksella.
Niin mikä se tarkkaan ottaen on?
Tutkitaan kaikki onnettomuuden osatekijät ja päätellään sitten mikä/mitkä tekjijät onnettomuuden aiheuttivat. Voit kysyä tutkijoilta tarkemmin. Oletan perustelun "keliin sopimattomille renkaille" olevan aika lailla samanlainen kuin tilanteeseen sopimattomalle ajonopeudellekin.
Paras tapa ennakoida renkaiden suhteen olisi vaihtaa nastat alle heti juhannukselta,
Ei varmasti olisi, koska talvirenkaat on kesäkelissä selvästi vaarallisemmat kuin kesärenkaat. Sinähän toki olet ennakoinut pitämällä koko vuoden alla renkaat, jotka eivät ainakaan enää ole hyvät missään oloissa.
Hyvällä autolla on sitä hauskempi ajaa mitä huonompi keli. Kokeile huviksesi, mutta varo kehnoja kopioita!
Eli se siitä paljon puhutusta ennakoinnista, jonka kitkarenkaat tuovat mukanaan...
En pakota ketään valitsemaan nastarenkaita. En myöskään kitkarenkaita. Uskon että on parasta että jokainen voi valita itse - kunhan valitsee oikean tiedon perusteella oman ajamisensa ja ajo-olosuhteensa huomioiden. Siitä olisi kuitenkin hyvä pitää kiinni, että kesällä ajetaan kesärenkailla ja talvella (suomalaiseen) talveen sopivilla talvirenkailla. Testeistä näkee mitä ne vaihtoehdot ovat. Surkeimmat kesärenkaatkin jättäisin suosiolla kauppaan, parinkympin säästö niissä on aivan turhaa. Kohtuuhinnalla saa kohtuulaatuisia tuotteita, miksi ostaa vähän halvemmalla surkeita?
Tutkitaan kaikki onnettomuuden osatekijät ja päätellään sitten mikä/mitkä tekjijät onnettomuuden aiheuttivat.
Hieman yksinkertaistettuna lienee näin. Kuitenkin ohjeistuksissa tutkintalautakunnille on käsitykseni mukaan kehotettu etsimään mahdollisimman paljon myös näitä ei-inhimillisiä riskitekijöitä. Riskitekijöitä ei kuitenkaan suoraan voi onnettomuuden aiheuttajiksi sanoa. Ne kirjataan ylös vaikka niille ei selvää vaikutusta onnettomuuteen voisi osoittaa. Välitön syyhän lähes kaikkiin onnettomuuksiin on kuitenkin kuljettajan tai vastapuolen toiminta.
Oli sitten kitkat tai nastat, TM ja rengasliikkeet suosittavat parempia renkaita asennettaviksi taka-akselille. Ei väliä onko taka- tai etuveto, luistonestoa tai ajonvakautusta.
Jos ostaa uudet renkaat etuvetoiseen ja merkkaa renkaiden paikat vanteisiin ja joka vuosi laittaa pyörät samoihin paikkoihin, tuo sääntöhän toteutuu automaattisesti. Ainoa ongelma että parin-kolmen vuoden päästä takana on lähes uuden veroiset renkaat mutta edessä on ihan surkeat.
MatLog: "Tulee mieleen elokuva "Päiväni murmelina". Aina kun kuvittelee jonkin asian käsitellyksi, joku ottaa sen taas esille."
En tiedä, onko testi 7/05 käsitelty aiemmin tässä ketjussa, en jaksa selata. Nyt ensimmäisen kerran huomasin täsmällisen viittauksen ko. testiin.
"Nyt siis puhuttiin erikoistestistä TM 7/2005, jossa verrattiin nastarenkaan ja kitkarenkaan eroja hyvin erityyppisissä olosuhteissa, ilman ABSia lukkojarrutuksella, ilman ABSia "kokeneen jarruttajan" jarruttamana, ABSin kanssa "höyhentämällä" ja ABSin kanssa normaalilla jarrupoljin pohjaan-menetelmällä. Nuo tulokset ovat siis tasaiselta jääpinnalta ABSin normaalilla menetelmällä."
Tuo testi osoitti sen, ettei Golfin abs-jarrut toimi kitkarenkailla pääkallokelillä. Ei muuta. Talvitestissä 2/08 jo pelkästään autojen väliset erot olivat jäällä 30% luokkaa vähän paremmissa olosuhteissakin.
Lukkojarrutuksessa kitkarengas oli edelleen sen viidenneksen huonompi kuin muissakin rengastesteissä tulokset ovat vähän karheammalla jäällä olleet. Renkaallahan on muutakin merkityksellistä pitoa kuin jarrutus. Tuo lukkojarrutustesti kertoo sen, ettei itse kitkarengas ole niin onneton kuin annat ymmärtää.
Jos rengas, mikä tahansa, pysähtyy 80 km/h nopeudesta neljänneskilometrin matkalla, millaisen luulet kelin olevan ja ajonopeuksien teillä tuolloin? Eli koska tuollaiset olosuhteet tien päällä on? Testiolosuhteet ei taatusti vastaa keskiverto mustaa jäätä, jollaista esiintyy etelän pääteillä lähes joka yö ennen suola-autojen liikkumista.
Veikkaan, että keskivertoautoilija ei tuollaiseen keliin joudu joka vuosi. Mutta saatiinhan taas näyttävä testitulos, jota jotkut hyväuskoiset sitten käyttävät perusteena tuomita joku rengastyyppi.
Taas yleistät kovasti. Ei se 20% pidempi jarrutusmatka ole mikään "onneton" tapaus. Tottakai voit viitata siihen yhteen kokeeseen, jota ei ole toistettu, vaikka kuinka monesti.
Ymmärrän kyllä hyvin kitkarenkaan voivan olla joskus keliin sopimaton, mutta hieman yllättävää on, mikäli tutkijalautakunnat sinun logiikallasi tuon päätelmän kategorisesti tekevät. Ilmeisesti sitten olet tutkijalautakunnassa toiminut, kun näin selvät vastaukset kerroit.
MatLog:
Täytynee hieman perehtyä lisää auton piirustuksiin, jotta saan tuon ABS:n eliminoitua. Ei siitä ole hieman yli kymmenessä vuodessa tässä autossa eikä parissa sen edeltäjässäkään ole ollut mitään hyötyä.
Autovalmistajat olisivat voineet tietysti valjastaa pyörien nopeusanturit alusta saakka liukkaan kelin indikaattoriksi, mutta kukaan ei tainnut jättää patenttihakemusta tai edes tehdä sitä tuoteominaisuuutta markkinoille ennen ESC-systeemejä, joiden perusvaatimuksiin se kuuluu.
Minulla on toistaiseksi enimmäkseen kokemuksia nastarenkaan keliin sopimattomuudesta. Mustaa jäätä (materiaa) en ole vielä havainnut ainakaan siinä määrin, että se olisi minun matkantekoani haitannut. Hokkaidon olosuhteet ovat minulle epärelevantteja, koska en sielläpäin autoile.
Kysyn nyt viimeisen kerran MatLogilta miten onnettomuustutkijoita ohjeistetaan määrittelelemään kellin sopimattomat renkaat? Rengastestin paniikkijarrutustestin tulos ei kelpaa, sillä tuskin kukaan on sellaista (lyhyttä paniikkijarrutusmatkaa) tarvinnut usein käytännössä. Ei edes ne, jotka ovat kolaroineet tai ajaneet muuten vain pellolle.
Enpä usko, että kitkamiehet voivat jättää autojaan parkkiin jos edessä tulee olemaan liukkautta. Kelin ennustettavuuden ja siitä tiedottamisen systeemit eivät ole vielä edistyneet riittävästi. Kitkamies ajaa kelin ja renkaiden rajoissa kuten parhaiten taitaa. Nastamies tulee loppumatkan hinurin tai ambulanssin kyydissä
mikahe :
MMS:
Itse ajan mieluummin sen yhden päivän erityistä varovaisuutta noudattaen. Jos niitä päiviä jolloin nastoista on hyötyä rupeis olemaan yli 30 talvessa, harkitsisin nastoja. Toistaiseksi ei ole omalla kohdalla tullut yhtäkään tilannetta, jossa olisin ehdottomasti nastoja tarvinnut. Toisaalta toistaiseksi on omalla kohdalla talvessa ollut korkeintaa 2vko, jolloin nastoista olisi pientä etua.
Mielestäni tämä ei ole riittävä syy raapia teitä 6kk. Jos teiden kuluminen ei olisi ongelma, saisi nastoilla ajaa kesälläkin.
MMS:
Teiden urautuminenko ei sitten heikennä turvallisuutta?
mikahe :
1. ABS-järjestelmälle ei tarvitse tehdä mitään, jos käyttää nastarenkaita. Mm. nimim. kitkaaja taas unohti, että puhuin tasaisesta jääpinnasta, mm. mustasta jäästä, jolloin kitkojen pysähtymiskyky tutkitusti heikkenee dramaattisesti.
2. On siis luotettava testeihin ja tutkimustuloksiin. Suosittelen kuitenkin nimim. mikahellekin erityistä varovaisuutta liikenteessä peililiukkaalla liikuttaessa. Vahinko ei tule kello kaulassa.
3. Viimeisen kerran: onnettomuustutkijat tekevät johtopäätöksiä JO TAPAHTUNEISTA ONNETTOMUUKSISTA. Tällöinhän on jotain mennyt pieleen, eikö vain?? Jos esim. renkaiden pito esim. maantien kaarteessa tai risteyksessä on äkillisesti heikennyt vaikkapa satunnaisen mustan jään esiintymän vuoksi, voidaan todeta, että toisenlaisella rengastuksella ao. onnettomuus olisi vältetty. Rengastus oli siis keliin sopimaton. Sama koskee vaikkapa loppuun kuluneita nastarenkaita. Mikä tässä on niin vaikeaa ????
4. Onnettomuustilastojen mukaan kaikki "kitkamiehet" eivät osaa varoa liukkaita. Se on kyllä hyvin ymmärrettävää, koska esim. satunnainen musta jää -esiintymä saattaa olla hyvin petollinen. Myös "nastamiehen" tai vaikkapa kesällä kesärengasautoilijan on käytettävä oikeaa tilannenopeutta, sen määrää laki. Nyt puhutaan kuitenkin renkaiden ominaisuuksista.
Nimenomaaan, noin 20%, kuten on ollut laita esimerkiksi TM:N testeissä kiillotetulla jääpinnalla. Luulisi sen vastaavan mustaa jäätä tai oikeastaan paljon pahempaa.
kitkaaja:
Kannattaa lukea viimeisimmän TM:n Lukijan palstalta toimittajan vastaus testiolosuhdekysymyksiin.
MatLog:
Ai, mitähän siellä paljastetaan? Onko TM kenties valheellisesti kertonut testien olleen kiillotetulla jäällä? Voisitko tuon kertoa, ettei tarvitse tuota kirjastosta tsekata. Oeln luullut että (niihin vähiin) tietoihin, joita testien yhteydessä on mainittu voisi luottaa.
["mikahe "]
Täytynee hieman perehtyä lisää auton piirustuksiin, jotta saan tuon ABS:n eliminoitua. Ei siitä ole hieman yli kymmenessä vuodessa tässä autossa eikä parissa sen edeltäjässäkään ole ollut mitään hyötyä.
Suurimmalle osalle kuljettajista ei mistään turvallisuusasiasta, teosta tai asenteesta ole ollut hyötyä tuon sinun perustelusi mukaisesti.
Mitä muita turvajärjetelmiä on mielestäsi syytä kytkeä pois?
Minulla on toistaiseksi enimmäkseen kokemuksia nastarenkaan keliin sopimattomuudesta.
No paljasta nyt sitten oletko ajanut muutamana viime vuotena näillä uuden tekniikan nastoilla vai et. Jos olet ajanut Hakkapeliitta Q:illa jo kymmenen vuotta, millä "moderneilla" nastoilla ajoit sitä ennen?
Minun on vaikea ymmärtää, miten vaikkapa Michelinin X-Icet (kitka) olisivat keliin sopivat renkaat samaan aikaan kun saman valmistajan X-Ice Northit (nasta) olisivat sopimattomat. Kyseessä kun on käytännössä sama rengas, toinen vain nastoitettu. Kitkarengas ei testien mukaan voita tuota nastaversiota ominaisuuksissa missään olosuhteissa. Voisit siis vähän perustella väitteitäsi.
Jos jostain syystä joutuisit (vaikka et pidä sitä mahdollisena, mutta oletetaan nyt kuitenkin) onnettomuuteen jääkelillä noilla 10 v ikäisillä kitkarenkaillasi, lukisi onnettomuusraportissa melko todennäköisesti "keliin sopimattomat renkaat". Kesäonnettomuutesikin osasyyksi todennäköisesti listattaisiin "huonokuntoiset renkaat".
Mustaa jäätä (materiaa) en ole vielä havainnut ainakaan siinä määrin
Joko liikkumisesi ajoittuu aikoihin jolloin ilmiötä ei ole tai havaintokykysi on puutteellinen, tai sitten joidenkin esittämä väite nelivedon vaikutuksesta tien todellisen liukkauden havainnointiin pitää pelottavalla tavalla paikkansa.
Hokkaidon olosuhteet ovat minulle epärelevantteja, koska en sielläpäin autoile.
Luulisi siis, että ne ovat epärelevantteja myös kitka/nastakeskustelun argumentiksi. Minäkään en autoile Norjassa tai Hokkaidossa. Pohjois-Norjaan olen autolla talvella ajanut, alla oli tuolloin nastat ja niin oli Norjalaisillakin.
[b miten onnettomuustutkijoita ohjeistetaan määrittelelemään kellin sopimattomat renkaat?
Eiköhän periaate ole ihan sama kuin tilanteeseen sopimattoman nopeuden, sääntörikkomusten ja muiden ilmiöiden määrittelyssä.
Kelin ennustettavuuden ja siitä tiedottamisen systeemit eivät ole vielä edistyneet riittävästi.
Eikö tämä ole mielestäsi perustelu valita renkaat, jotka paremmin ennakoivat noita joka tapauksessa talvisin ilmeneviä vaihteluita?
Kitkamies ajaa kelin ja renkaiden rajoissa kuten parhaiten taitaa. Nastamies tulee loppumatkan hinurin tai ambulanssin kyydissä
Eiköhän huonoilla keleillä ajeta kaikki kuten parhaiten taidetaan. Mihin se ja asenne sitten riittää kenelläkin, on eri asia. Renkailla ja asenteilla en ole havainnut yhteyksiä. Sinäkään et ole liikkumista haittaavaa mustaa jäätä havainnut, vaikka rengasvalintasi perusteluksi kerrot sen että ennakointi ja havainnointi niillä paranee.
Todellista taitavuutta on esim. viime talvien muutamien lumimyrskyjen kaltaisilla keleillä jättää auto kotiin jos ei ole ihan pakko ajaa. Harvan oikeasti on pakko. Naiset ovat tässä auton kotiin jättämisessä usein paljon fiksumpia kuin miehet. Voisi ehkä olettaa että niiden oikeiden tosiautomiesten eli nelivetomiesten on vielä etuveto-Toytotamiestä vaikeampi jättää ajamista väliin sillä ainoalla kelillä jolla nelivetoa voi normaaliajossa mihinkään tarvita.
Onnettomuusraporttien perusteella ongelmakeleillä kitkamies jatkaa nastamiestä useammin matkaansa hautaustoimiston mustalla limusiinillä.
AkiK:
Kuljettajan asenne on aina varsin ratkaisevassa asemassa. Siinä missä otan joissakin asioissa riskiä liittyy siihen, että oletan pääasiassa kohtaamieni tienkäyttäjien noudattavan liikennesääntöjä.
Kuluneilla renkailla ei ole järkevää autoilla siinä mielessä, että "worst case scenario"ssa esim. lapsi ryntää eteeni, eikä renkaiden jarrutuspito ole riittävä törmäyksen välttämiseksi. Kunnollisilla (riittävän hyväkuntoisilla) kitkarenkailla ei ole tässä eikä muussakaan suhteessa mitään ongelmia, paitsi erittäin onnettomassa sattumuksessa voi jäädä spekulointivaraa nastarenkaiden suhteen (jos sellaisia olisi ollut alla).
AkiK:
En ole ajanut moderneilla nastoilla, sillä sellaisia ei ole vieläkään tuotu markkinoille. Vähän ennen kuin ostin Q:t v.1998, puhuttiin paljon "tasonastoista", jotka eivät sitten tulleetkaan markkinoille. Mahdollisesti niissä yhdistyivät kitkojen ja nastojen huonot puolet eikä päinvastoin kuin oli tarkoitus.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että nämä Q:t eivät ole olleet muutamaan talveen hyvät talvirenkaat ja ainakaan tänä kesänä parhaat mahdolliset (tai edes kysymyksiä herättämättömän hyvät) kesärenkaat. Niiden puutteet eivät ole kuitenkaan minua häirinneet.
AkiK:
Jos renkaissa on riittävästi pitoa niin tiivistymisestä aiheutunut jääkerros ei koskaan aikaansaa niin peittävää ja paksua jääkerrosta, että siitä olisi havaittavaa ongelmaa.
Eri asia on, jos tiellä on nollakelissä paksu ja liukas jääkerros. Näyttäähän sekin asfalttia vasten "mustalta", mutta se ei liene sitä "mustaa jäätä", jonka pitäisi asiantuntijoiden mukaan olla pahin mahdollinen ajoalusta.
Kun en ole mustaa jäätä ongelmaksi kokenut nasta- (taka+etuvedolla) enkä kitkarenkailla (nelivedolla), se ei ole minulle ongelma.
AkiK:
Minä olen autoillut Norjassa vain keskikesällä. Silloinkin paikallisten ajonopeudet olivat tielinjauksiin ja korkeuseroihin nähden joskus "veret seisauttavia". Jos nämä kylmäpäät ajavat samaan tyyliin kitkoilla, niin enpä ihmettele jos joskus kolahtaa tai joku mereen syöksyykin...
AkiK:
Niin mikä se tarkkaan ottaen on?
AkiK:
Paras tapa ennakoida renkaiden suhteen olisi vaihtaa nastat alle heti juhannukselta, mutta valitettavasti se ei ole laillista.
Toinen vaihtoehto olisi ajaa vaikka rautapiikkisellä (museoikäisellä
Voisin myös varustautua nelipistevöillä, henkseleillä ja vyöllä, mutta en koe sitä tarpeelliseksi.
Jos vaihtaisin piikkarit ennen parketille astumistani, en tekisi sitä ennakoimisen takia vaan siitä syystä, että parketin kunnolla ei olisi minulle mitään väliä.
AkiK:
Hyvällä autolla on sitä hauskempi ajaa mitä huonompi keli. Kokeile huviksesi, mutta varo kehnoja kopioita!
MatLog:
Kitkoilla on ajettava riittävän hiljaa, ja oltava todella varovainen ja hereillä koko ajan. Ja osattava tuntea auton käytös ja osattava toimia sen mukaan. Mietittävä koko ajan olosuhteita ja tien pintaa. ( niin on tietenkin kaikilla renkailla, mutta erityisesti kitkoilla )
Jos niin tekee, ei ole mitään vaikeaa selviytyä ihan turvallisesti niillä.
Jos kuljettaja ei kykene siihen, ei rengasta tarvitse kuitenkaan lytätä.
Itse uskon vakaasti että monet ottavat nastat juuri siksi että peruslaiska autoilija haluaa vain ajaa helposti ja ''vaivattomasti'' ajonsa ja se siitä.
Kitkojen käyttö onnistuisi ihan hyvin, mutta kun siitä ''on vaivaa'': ei voi kaahata, ei voi roikkua toisen puskurissa, ei uskalla ohittaa niin hyvin, ei voi jarruttaa myöhään jne.
Jos muutamana päivänä on hankala keli, ja loppuina päivinä niinsanottu normaali talvikeli jossa ei kitkoilla ole mitään vaikeaa ( ja usein jopa paljas pitävä asvaltti ), on ihan järkevää käyttää kitkoja.
Näiden matlogien ja muiden kiihkoilijoiden jutuista vaan saa sen kuvan, että kaikki kitkoilla ajavat ovat jotain konnia ja liikenteen vaarantajia, jotka kitkoinensa ''pelaavat lottoa'' muiden turvallisuudella...
kitkaaja:
Nimimerkki PN, Lappeenranta ihmettelee, miksi abs-jarrutusmatkat ovat vuosien mittaan kasvaneet. Vuosina 1998-2005 lyhin jarrutusmatka nastoilla on ollut sileällä jäällä alle 40 m. Vuonna 2006 paras tulos oli 48,5 m ja 2008 jo 51 m. Kysyjä ihmettelee, mistä tämä voi johtua.
TM / Jukka Antila vastaa (hieman lyhennettynä ): "Jarrutusmatkat riippuvat voimakkaasti jään laadusta ja lämpötilasta: mitä sileämpää ja lämpimämpää, sitä pidempiä ovat jarrutusmatkat.
Eri vuosien absoluuttiset jarrutusmatkat eivät ole vertailukelpoisia, koska kelit eivät ole samat. Jään karkeusasteessa voi olla pieniä eroja ja lisäksi testiautolla on oma osuutensa.
Oleellista on verrata renkaiden keskinäistä järjestystä."
Mitä uutta tietoa TM:n vastaus antoi tähän keskusteluun?
mikahe :
Sitä vain en ymmärrä, miksi hyvä auto kannattaa pilata huonoilla renkailla. Markan suutari on ennenkin tehnyt kympin vahingon.
Herbert:
Ei mitään, nmitä täällä ei olisi jo kerrottu. Mutta todistaa, että vuoden 2005 tulokset ovat edelleen voimassa:
ABS-jarruilla tasaisella jääpinnalla jarrutettaessa nastarenkaiden pysähtymismatka oli 237m ja kitkoilla 404 m.
petos:
Konnia ovat mielestäni vain ne kitkakiihkoilijat, jotka haluavat rangaista nastarenkaiden käyttäjiä, vaikka heillä itselläänkään ei ole sen puhtaammat jauhot pussissa.
Minä puolestani en kiellä ketään hankkimasta kitkarenkaita, enkä kannata minkäänlaisia lisäveroja autoilijoille, en myöskään kitkarengasautoilijoille.
Nimim. petos perustelee edellä sitä, miksi huonoilla jääominaisuuksilla varustetuilla renkailla kannattaa ajaa. Malliesimerkki huonot jääominaisuudet omaavista renkaista on kesärengas. Siis kesärengaskin on suositeltava ??
Kesärenkaillahan voi ajaa myös mm. lumiolosuhteissa, jos on lähes yhtä varovainen kuin jääolosuhteissa.
Todistaa. Huh, huh, pidätpä TM toimittajia melkoisina auktoriteetteina.
Jos tuolla vastauksella jotain haluaisi osoittaa, niin sen että testiautossa oli jotain (jarruissa) pahasti pielessä, mutta ei todellakaan todistaa.
kitkaaja:
Pidän Tekniikan Maailma-lehteä, kuten muitakin alan lehtiä, testien tekijänä. Testijärjestelyissä ei ollut mitään vikaa.
Mielestäni nimim. kitkaajakin on vedonnut joihinkin TM:n testituloksiin.
Eiköhänse ole jo monesti nähty että testiolosuhteita, testaustapoja ja arvosanapainotuksia vaihtamalla renkaiden järjestyksestä tulee helposti erilainen. Tällä selittyy se että toisen testin keskinkertaisuus onkin toisen voittaja.
Seiskan ja ysin renkaan ero voi käytännössä olla aika pieni.
MatLog:
Tämän jo muutamaan kertaan toistamasi todistuksen kiinnostavuusarvoa lisäisi nollasta 0.01:een edes sen taustatiedon lisääminen, millä nopeudella ko. jarrutusmatka on mitattu. Tuskin alle 100 km/h, jolla nopeudella ei tarvitse paniikkijarrutuksia kovin monessa paikassa tehdä Suomenniemellä jos näkökyky ja nuppi ovat edes välttävässä kunnossa.
MatLog:
mikahe :
Mistä tuloksista puhut? 17/2005 talvitestissä jarrutusmatkat mitattiin nopeudesta 50 km/h. Jarrutusmatkat sileällä jäällä olivat välillä 38 ja 69 m.
Huomenaamulla nastarengaskeli ! Yön aikana satanut vesi tulee jäätymään täällä niillä teillä, joissa on pinnoite, aamulla mustaksi jääksi. Jos täällä ajavilla olisi vaikkapa puolella kitkarenkaat, niin huomenaamulla olisi polilla kiirettä. Ja nyt on vasta marraskuu. Nykyisin märän ja välillä yöllä jäätyvän tienpinnan vaihtelu alkaa lokakuussa ja kestää huhtikuun puoliväliin.
Joku täällä kirjoittelee, että yksi kerta talvessa hän tarvitsisi kitkarenkaitakaan. Missä ihmeessä hän asuu ? HAWAIJIllako ?
Jospa lopettaisitte nastarenkaiden käyttäjien mollailun, niitä tarvitaan tosiaan täällä sisä-Suomessa, jossa sivuteitä ei suolata eikä auratakaan kuin kerran kahdessa viikossa. Suorastaan ahdistaa tuo eräiden nimimerkkien yksisilmäinen tuijotus omaan napaan. Meidän teillä nimittäin ei synny uria asfalttiin, kun sitä ei edes ole. Pelkkä tukkirekkojen kiillottama jäinen polanne.
Miettikääpä sitä kun vertailette prosentteja !
Herbert:
Tulee mieleen elokuva "Päiväni murmelina". Aina kun kuvittelee jonkin asian käsitellyksi, joku ottaa sen taas esille.
Nyt siis puhuttiin erikoistestistä TM 7/2005, jossa verrattiin nastarenkaan ja kitkarenkaan eroja hyvin erityyppisissä olosuhteissa, ilman ABSia lukkojarrutuksella, ilman ABSia "kokeneen jarruttajan" jarruttamana, ABSin kanssa "höyhentämällä" ja ABSin kanssa normaalilla jarrupoljin pohjaan-menetelmällä. Nuo tulokset ovat siis tasaiselta jääpinnalta ABSin normaalilla menetelmällä.
petos:
1. Perustelusi sopisi edelleenkin hyvin myös kesärenkaiden talvikäyttöä puoltavan kirjoittamaksi.
2. Olen samaa mieltä: kannattaako tietyn ajan suuren onnettomuusriskin (kuolonuhreja? loukkaantuneita? taloudellisia vahinkoja?) takia ajaa kitkarenkailla vai ei, on jokaisen oma asia. Jos riskit realisoituvat, ja sivullisille sattuu jotain, se on ikävä kyllä myös jonkun muun asia. Varovaista ajotapaa suosittelen kaikille.
3. Testitulosten kertominen ei mielestäni ole shokeeraavaa, ovathan sitä harrastaneet myös kitkarengaskiihkoilijat. Jos tulokset tuntuvat shokeeraavilta, kannattaa miettiä loppuun asti, minkä takia ??
4. Kaikista järkevin kitkarengasautoilija jättää mustan jään oloissa autonsa talliin/parkkipaikalle, eikä käytä jäisiä sivuteitä kulkureittinään. Jopa jäinen ylämäki saattaa koitua ongelmaksi.
Talviliikenteessä on syytä olla aina varovainen ja ennakoiva; vaikka itsellä on pitävät renkaat alla, muilla saattaa olla keliin sopimattomat rimpulat autossaan. Ja kaiken lisäksi suurella osalla liikenteessä olijoista ei ole edes talvirenkaita ajokeissaan:
http://www.viljakkalanpuolesta.net/web/sivu.php?part=1&id=544
["mikahe "]
Kuljettajan asenne on aina varsin ratkaisevassa asemassa.
Äsken vielä perustelit, että et ole tarvinnut tekijää x koska et ole joutunut kolariin. Ne, jotka eivät ole ajaneet kolaria, ovat siis perustelusi mukaan myös oikea-asenteisia.
Kuluneilla renkailla ei ole järkevää autoilla siinä mielessä, että "worst case scenario"ssa
Eiköhän esimerkiksi nopeusrajoitukset perustu tähän ihan samaan skenaarioon, kumma että niitä kannatat kuitenkin.
En ole ajanut moderneilla nastoilla, sillä sellaisia ei ole vieläkään tuotu markkinoille.
Moderneja kitkojakaan ei siis ole, koska nastarenkaissa on sama rengastekniikka kuin kitkoissakin.
Mutta olennaista on kait se, että et omien sanojesi mukaan ole oikea henkilö puhumaan nastoista, koska et niitä ole käyttänyt.
nämä Q:t eivät ole olleet muutamaan talveen hyvät talvirenkaat ja ainakaan tänä kesänä parhaat mahdolliset kesärenkaat. Niiden puutteet eivät ole kuitenkaan minua häirinneet.
Ihmettelen suuresti miksi et aja kesärenkailla ympäri vuoden, ovathan ne yleisimmin ominaisuuksiltaan parhaimmat renkaat. Tiethän on suuren osan vuotta sulat.
Jos renkaissa on riittävästi pitoa niin tiivistymisestä aiheutunut jääkerros ei koskaan aikaansaa niin peittävää ja paksua jääkerrosta...
Eli tie ei voi olla liukas vai mitä yrität sanoa?
Oletko miettinyt, että asfaltin karheus on se mikä vaikuttaa tuohon. Jos asfaltti olisi Keski-Euroopan tapaan aivan sileä, se olisi älyttömän liukas jo ohuellakin jääkerroksella.
Niin mikä se tarkkaan ottaen on?
Tutkitaan kaikki onnettomuuden osatekijät ja päätellään sitten mikä/mitkä tekjijät onnettomuuden aiheuttivat. Voit kysyä tutkijoilta tarkemmin. Oletan perustelun "keliin sopimattomille renkaille" olevan aika lailla samanlainen kuin tilanteeseen sopimattomalle ajonopeudellekin.
Paras tapa ennakoida renkaiden suhteen olisi vaihtaa nastat alle heti juhannukselta,
Ei varmasti olisi, koska talvirenkaat on kesäkelissä selvästi vaarallisemmat kuin kesärenkaat. Sinähän toki olet ennakoinut pitämällä koko vuoden alla renkaat, jotka eivät ainakaan enää ole hyvät missään oloissa.
Hyvällä autolla on sitä hauskempi ajaa mitä huonompi keli. Kokeile huviksesi, mutta varo kehnoja kopioita!
Eli se siitä paljon puhutusta ennakoinnista, jonka kitkarenkaat tuovat mukanaan...
En pakota ketään valitsemaan nastarenkaita. En myöskään kitkarenkaita. Uskon että on parasta että jokainen voi valita itse - kunhan valitsee oikean tiedon perusteella oman ajamisensa ja ajo-olosuhteensa huomioiden. Siitä olisi kuitenkin hyvä pitää kiinni, että kesällä ajetaan kesärenkailla ja talvella (suomalaiseen) talveen sopivilla talvirenkailla. Testeistä näkee mitä ne vaihtoehdot ovat. Surkeimmat kesärenkaatkin jättäisin suosiolla kauppaan, parinkympin säästö niissä on aivan turhaa. Kohtuuhinnalla saa kohtuulaatuisia tuotteita, miksi ostaa vähän halvemmalla surkeita?
AkiK:
Hieman yksinkertaistettuna lienee näin. Kuitenkin ohjeistuksissa tutkintalautakunnille on käsitykseni mukaan kehotettu etsimään mahdollisimman paljon myös näitä ei-inhimillisiä riskitekijöitä. Riskitekijöitä ei kuitenkaan suoraan voi onnettomuuden aiheuttajiksi sanoa. Ne kirjataan ylös vaikka niille ei selvää vaikutusta onnettomuuteen voisi osoittaa. Välitön syyhän lähes kaikkiin onnettomuuksiin on kuitenkin kuljettajan tai vastapuolen toiminta.
Oli sitten kitkat tai nastat, TM ja rengasliikkeet suosittavat parempia renkaita asennettaviksi taka-akselille. Ei väliä onko taka- tai etuveto, luistonestoa tai ajonvakautusta.
Jos ostaa uudet renkaat etuvetoiseen ja merkkaa renkaiden paikat vanteisiin ja joka vuosi laittaa pyörät samoihin paikkoihin, tuo sääntöhän toteutuu automaattisesti. Ainoa ongelma että parin-kolmen vuoden päästä takana on lähes uuden veroiset renkaat mutta edessä on ihan surkeat.
Mitäs tästä ollaan mieltä?
Itse ainkin laitan taakse ne mitkä ovat olleet edessä, kuluu tasasemmin.
MatLog: "Tulee mieleen elokuva "Päiväni murmelina". Aina kun kuvittelee jonkin asian käsitellyksi, joku ottaa sen taas esille."
En tiedä, onko testi 7/05 käsitelty aiemmin tässä ketjussa, en jaksa selata. Nyt ensimmäisen kerran huomasin täsmällisen viittauksen ko. testiin.
"Nyt siis puhuttiin erikoistestistä TM 7/2005, jossa verrattiin nastarenkaan ja kitkarenkaan eroja hyvin erityyppisissä olosuhteissa, ilman ABSia lukkojarrutuksella, ilman ABSia "kokeneen jarruttajan" jarruttamana, ABSin kanssa "höyhentämällä" ja ABSin kanssa normaalilla jarrupoljin pohjaan-menetelmällä. Nuo tulokset ovat siis tasaiselta jääpinnalta ABSin normaalilla menetelmällä."
Tuo testi osoitti sen, ettei Golfin abs-jarrut toimi kitkarenkailla pääkallokelillä. Ei muuta. Talvitestissä 2/08 jo pelkästään autojen väliset erot olivat jäällä 30% luokkaa vähän paremmissa olosuhteissakin.
Lukkojarrutuksessa kitkarengas oli edelleen sen viidenneksen huonompi kuin muissakin rengastesteissä tulokset ovat vähän karheammalla jäällä olleet. Renkaallahan on muutakin merkityksellistä pitoa kuin jarrutus. Tuo lukkojarrutustesti kertoo sen, ettei itse kitkarengas ole niin onneton kuin annat ymmärtää.
Jos rengas, mikä tahansa, pysähtyy 80 km/h nopeudesta neljänneskilometrin matkalla, millaisen luulet kelin olevan ja ajonopeuksien teillä tuolloin? Eli koska tuollaiset olosuhteet tien päällä on? Testiolosuhteet ei taatusti vastaa keskiverto mustaa jäätä, jollaista esiintyy etelän pääteillä lähes joka yö ennen suola-autojen liikkumista.
Veikkaan, että keskivertoautoilija ei tuollaiseen keliin joudu joka vuosi. Mutta saatiinhan taas näyttävä testitulos, jota jotkut hyväuskoiset sitten käyttävät perusteena tuomita joku rengastyyppi.