Sehän se on kummallista, että talvi ja liukas keli yllättää monet autoilijat Suomessa joka vuosi. Jos enemmistö näistä yllätetyistä ajaa alkutalvesta enemmän tai vähemmän kuluneilla kesärenkailla, keskitalvella nastoilla ja loppukeväästä edelleen nastoilla, niin täytyy hieman ihmetellä tämän käyttäytymisen epäjohdonmukaisuutta.
Ensimmäisillä "yllätys"liukkailla kesärengas ei ole paras valinta sen kummemmin kuin nastarengas enää paljaalla, kuivalla ja liki olemattomiin kuluneiden tiemerkintöjen karhealla väylällä.
Minä olen ajanut enimmät kilometrini kitkarenkailla, koska se tuntuu toimivan autoni, ajotapani ja -tarpeeni kanssa riittävän hyvin yhteen (sekä tuurin, ainakin toistaseksi. Tosin vaaratilanteitakaan ei ole syntynyt minun tai kenenkään vastaantulijan toimesta, renkaisiin katsomatta). En ole suositellut nastattomia talvirenkaita kennellekään enkä aio niin tehdä vastaisuudessakaan, sillä päätöksen täytyy olla oma. Monen kuljettajan autossa kitkarengasvalinta on vieläkin haastavampi. Jos tulevaisuudessa uusi auto ei toimi lainkaan kitkarenkailla, palaan nastoihin.
Minä olen ajanut nastattomilla talvirenkailla jo ainakin 5 vuotta Lapissa. Käytän samoja renkaita ympäri vuoden. Ajotapani on ennakoiva. Suosittelen lämpimästi kaikille vastaantulijoille. Joku saattaa sanoa, sullahan on iso auto, sillä pärjää. Ei se ole autosta kiinni vaan ajotavasta.
Kyllä jossain muussa on vikaa, jos kuivalla kesäkelillä tienpinta on syynä onnettomuuteen oli siinä sitten uria tai ei. Minä en ole vielä sellaisella asfalttitiellä Suomessa, että tiellä tai kaistalla pysymisessä olisi ollut jotain ongelmia. Joskus on ollut sen verran syviä uria, että kovalla vesisateella niissä ei ole voinut turvallisesti ajaa rajoitusten sallimaa nopeutta, mutta silloin on korvien välissä vikaa, jos ei osaa ottaa sitä huomioon nopeudessa.
Turvallisuus on viimekädessä kuskista kiinni. Jokaisen kuskin velvollisuus on ajaa niin, etteivät urat ole turvallisuusriski. Kuivalla kesäkelillä ajaessa urat hankaloittavatkin urista poikkeavaa ajoa. Vesisateella uriin voi keräytyä vettä. Jäisellä tiellä uran reuna periaatteessa vastaa kaltevuudeltaan yhtä viistoa mäkeä. Urista on vähintäänkin mukavuushaittaa. Ja taitamattomissa käsissä myös turvallisuushaittaa. Voisin veikata, että tietyntyyppisissä hallinnan menetyksissä (ylinopeuden, huonojen renkaiden, kokemattomuuden, yms.. kanssa yhdistettynä) on ollut urilla roolinsa, vaikkei sitä raporttiin kirjoitetakaan. Jos onnettomuus sattuu tiellä jossa on uria, urilla on aina jotain vaikutusta ajoneuvojen ohjautuvuuteen.
Kyllä näin 40v kokemuksen jälkeen olen sitä mieltä, että nastarengas on ainoa oikea vaihtoehto meidän talveen.
Itse rohkenen olla eri mieltä 20 vuoden kokemuksella. 12 vuotta nastoilla ja 8 vuotta kitkoilla. Monta vuotta sulla on kitkoilla?
Suomen talvi ei ole erityisen vaativa/liukas. Monissa muissa maissa, jossa on pahemmat kelit ajetaan pelkästään kitkoilla. Esim. tuolla Japanissa on aivan yhtä liukasta. Homman tekee vaativammaksi selvästi mäkisempi maasto. Samoin Norjan suurissa kaupungeissa, joissa on nastat verolla.
Näin nopeasti tule mieleen vain Siperia ja Kanadan keskiosan preeria, joissa talviset kelit ovat Suomea helpommat (kylmät ja kuivat). Lähes jokaisessa suuren meren rannikolla olevassa massa, jossa tulee lunta on vaativammat kelit kuin Suomessa. Suomessa vallitsee melko kuiva sekailmasto. Kitkat sopivat meille todella hyvin. Nastosta voitaisiin luopua vallan mainiosti. Ensi alkuun onnettomuudet todennäköisesti kasvaisivat, mutta ajan kanssa vähenisivät nykyistä pienemmiksi.
Mistä ihmeestä tämä kitkahurmos nyt oikein johtuu ?? Kuulostaa ihan lahkolaisten toiminnalta, ei ole muuta tapaa pelastua kuin kitkarenkaat !
Kirjoitetaan "suu vaahdossa" ja koetetaan kaikin mahdollisin tavoin mollata vaihtoehtoa, joka on asiantuntijoiden hyväksymä ja enemmistön käyttämä.
Olisiko kumminkin parempi kaikkien itse tykönänsä päättää ja antaa muiden itse päättää mitkä renkaat autoon allensa laittaa.
En kyllä itse koettaisi pakottaa muita valitsemaan vaihtoehtoa, joka saattaa aiheuttaa valitsijalleen kuoleman ! Saati sitten en ryhtyisi laatimaan lakeja jotka estäisivät terveen järjen käytön rengasvalinnassa.
. Ensi alkuun onnettomuudet todennäköisesti kasvaisivat, mutta ajan kanssa vähenisivät nykyistä pienemmiksi.
Niin, olen siinä samaa mieltä, että onnettomuudet varmaan kasvaisivat kitkojen käytön myötä. Tulisi enemmän vammautuneita ja ikävä kyllä myös menetettäisiin ihmishenkiä. Kyllä hinta olisi todella kova. Se että autoilijat joutuisivat muuttamaan ajotapojaan enemmän ennakoiviksi ja myös laskemaan nopeuksiaan renkaiden heikentyneiden ominaisuuksien takia. En pidä tätä mielekkäänä vaihtoehtona. Teiden urautumista en näe suurena ongelmana saavutettuun turvallisuuteen nähden. Olisi metkaa nähdä miten homma toimisi kehä-kolmosen sisäpuolella jos suolaus lopetettaisiin. Kyllä silloin kitkoilla pelti kolisisi ihan kunnolla. Olen kyllä kokeillut kitkoja, ja totesin ne omaan ajotapaani nähden surkeiksi, pinna vaan kiristyi sitämukaa kun joutui turhaan hiljentelemään menoa.
Jos pinna kiristyy liikenteessä siksi, että pitää huonolla kelillä hiljentää vauhtia, olisi kaikille osapuolille turvallisinta silloin siirtyä käyttämään joukkoliikennettä.
Kirjoitetaan "suu vaahdossa" ja koetetaan kaikin mahdollisin tavoin mollata vaihtoehtoa, joka on asiantuntijoiden hyväksymä ja enemmistön käyttämä.
Minkä enemmistön? Suurin osa maailman talviautoilijoista ajaa nastattomilla renkailla. Nastarenkaita käyttää vain pieni kuihtuva vähemmistö.
Nastat olisivat minulle OK, jos niistä ei olisi mitään haittaa. Nyt on. Ei voi kuin ihmetellä mihin kuntoon nastakuskit ovat taas saaneet tiet täällä pk-seudulla yhden pitkän ja hirmuisen erikoisen, maailmassa ainutlaatuisen suomalaisen talven aikana.
[Kitkakalle muokkasi tätä viestiä 14.03.2007 klo 11:34]
Se että autoilijat joutuisivat muuttamaan ajotapojaan enemmän ennakoiviksi ja myös laskemaan nopeuksiaan renkaiden heikentyneiden ominaisuuksien takia. En pidä tätä mielekkäänä vaihtoehtona.
Samoilla linjoilla. Muuten, eikö voitaisikin samalla huonontaa autojen jarruja, niin tarvitsisi ajaa vielä hiljempaa?! Opettaisi varoivaista ajotyyliä... Periaatteessahan sama vaikutus. Kitkarenkailla on liukkaalla huomattavasti pidempi jarrutusmatka kuin nastoilla.
Enpä ole koskaan tavannut toista ihmistä (kitkakallen lisäksi) jota sapettaa teiden urautuminen näin paljon...
[Kumitarzan muokkasi tätä viestiä 14.03.2007 klo 12:34]
Minkä enemmistön? Suurin osa maailman talviautoilijoista ajaa nastattomilla renkailla. Nastarenkaita käyttää vain pieni kuihtuva vähemmistö.
Jospa pysyttäs nyt Suomessa, ja esitäppä nyt sitten tuolle tiedollesi lähde, vai oletko sinäkin niitä, jotka suu vaahdossa äänen kovuudella esittävät faktojaan, turhaan totuuden antamatta rajoittaa esitystään.
Siis esitit väitteen, että suurin osa maailman talviautoilijoista ei käytä nastoja. Nyt sinun pitää todistaa se väitteesi, ja myös kertoa mitä tarkoittaa talviautoilija. Esim. Australiassa on talvi silloin kun meillä on kesä, ovatko he esim. talviautoilijoita jotka olet laskenut mukaan?
Sivumennen sanoen luulen, että Japanin matkasi taisi suuntautua Tuupovaaraan.
en ole perehtynyt japanin olosuhteisiin tarkemmin, ja täällä pari talvea kitkoilla kokeilleena täytyy sanoa että vaikka kitkat ovat mukavat ja ympäristöystävälliset, ja vaikka niillä pärjää ihan hyvin kun osaa ajella, niin kyllä niitä nastoja tulee ikävä silloin kun on vaikeat olosuhteet!
[petos muokkasi tätä viestiä 14.03.2007 klo 14:37]
Sivumennen sanoen luulen, että Japanin matkasi taisi suuntautua Tuupovaaraan.
Ei tarvi uskoa. Talviautolulla tarkoitin sellaista maata, jossa on Suoman kaltaiset talvikelit tai pahemmat. Australiassa ei ole. Esim. USA, Kanada, Itävalta, Sveitsi, Japani. Olen ajanut Saksankin läpi usesti, niin että lähes koko matkan on tullut lunta. Nastoja käytetään pääasissa pohjoismaissa ja Venäjällä. Tanskassa nastat ovat jo vähemmistönä. Ruotsissakin käytettään paljon kitkoja. Samoin Norjassa, jossa nastat ovat verolla suurissa kaupungeissa (sama käytäntö olisi erittäin toivottavaa saada myös Suomeeen).
Noin vähän Norjassakin, vaikka juuri siellä on kohdalleni osunut kaikkein vaativimmat kelit. Tilasto oli vuodelta 1999. Tuon jälkeen nastat on laitettu verolle ainakin Oslossa, Bergenissä ja Trondheimissa. Nastojen nykyosuus Norjassa lienee jo alle 50%.
[Kitkakalle muokkasi tätä viestiä 14.03.2007 klo 17:14]
Voisi kuvitella, että "Kalle" olisi innokas moottoripyöräilijä, siksi kiikeätä vuodatusta nastoja vastaan. Mopopojille nämä urat ovat hankalia, koska oikeaan ajorytmiin voi olla vaikea päästä. Onneksi mopovaihe kestää yleensä vain muutaman vuoden. Kyllä pitäisi ottaa huomioon myös ajo-olosuhteet pääkaupunkiseudun ulkopuolella. On vaan niin, että on paljon sellaisia teitä joita hoitavat yksityiset tiehoitokunnat, siellä ei suola-autoa koskaan näy. Tiet ovat usein peilijäässä ja kallistukset miten sattuu. Näillä alueilla nastarengas on ainoa turvallinen vaihtoehto.
Nastarenkaan jääpitoa tarvitaan Pohjoismaiden talvisissa ääriolosuhteissa. Nastat lisäävät turvallisuutta äkillisten säävaihteluiden aikana, jolloin jäiset tienpinnat ovat erityisen liukkaita. Nastarengas lisää sekä käyttäjiensä että kitkarenkailla ajavien autoilijoiden turvallisuutta, koska nastat karhentavat liukasta tien pintaa.
Nastarenkaan jääpitoa tarvitaan Pohjoismaiden talvisissa ääriolosuhteissa. Nastat lisäävät turvallisuutta äkillisten säävaihteluiden aikana, jolloin jäiset tienpinnat ovat erityisen liukkaita. Nastarengas lisää sekä käyttäjiensä että kitkarenkailla ajavien autoilijoiden turvallisuutta, koska nastat karhentavat liukasta tien pintaa.
Ilman muuta Nokian rengas tuputtaa nastarenkaita, koska niillä on suuremmat markkinat Suomessa. Ja minähän jo sanoin, että ne karhentavat tietä, mutta pointti on että kitkoilla pärjää ihan samalla lailla ilman nastojen karhennusta. Minä en huomannut suurta eroa Japanin risteyksissä Suomen karhenettuihin risteyksiin.
[Kitkakalle muokkasi tätä viestiä 14.03.2007 klo 18:31]
Nastarenkaan jääpitoa tarvitaan Pohjoismaiden talvisissa ääriolosuhteissa. Nastat lisäävät turvallisuutta äkillisten säävaihteluiden aikana, jolloin jäiset tienpinnat ovat erityisen liukkaita. Nastarengas lisää sekä käyttäjiensä että kitkarenkailla ajavien autoilijoiden turvallisuutta, koska nastat karhentavat liukasta tien pintaa.
Nokian renkaat tietenkin markkinoivat nastarenkaiden puolesta, koska kitkarenkaiden laajemmilla ja kilpaillummilla markkinoilla heillä on vähemmän jalansijaa. Nokia saattaisi kuolla pois jos nastarenkaat kiellettäisiin.
Enpä ole koskaan tavannut toista ihmistä (kitkakallen lisäksi) jota sapettaa teiden urautuminen näin paljon...
Ei minua tieden uraantuminen sinällään haittaa. Sehän on vain rahaa. Minua huolestuttaa mihin se kaikki irronnut kiviaines päätyy. Näin keväisin kuivalla ilmalla se lentään silminnähden taivaalle ja pilaa ihmisten hengitysilman.
Kitkarenkailijoita ollaan aina arvostelemassa kuinka he muka vaarantavat ihmisten terveyden. Nastakuskit saavat puolestaan täysin vapaasti vaarantaa muiden terveyden.
Toivottavasti suomalaisilla poliitikoilla olisi rohkeutta laittaa nastat verolle suurissa kaupungeissa Norjan mallin mukaan. Tuolla Hokkaidolla huomasi selvästi kuinka helppoa oli käydä iltalenkillä tien vartta pitkin. Japanissa ei edes hiekoitettu. Sitäkin tulisi vähentää reilusti Suomessa. Nyt jos koittaa käydä lenkillä pk-seudulla saa rykiä keuhkonsa pihalle. Olen innokas pyöräilijä, mutta minun pitää joka kevät odottaa toukokuulle, jotta nastarenkaiden osuus olisi laskenut edes siedettävällä tasolle. Täysin niistä ei päästä eroon edes heinäkuussa +32 asteen helteillä. Tuolloin ne ovat onneksi jo niin harvinaisia, ettei terveyshaittaa enää ole.
[Kitkakalle muokkasi tätä viestiä 15.03.2007 klo 08:59]
Kuuluun tähän kitkarengas kastiin.. En nyt ole tyrkyttämässä kitkarenkaita kenellekkään, vaan ajelkoon kukin millä tykkää. Nämä rengas väittelyt ovat minulle suurta hupia lueskella, joten täytyy joskus osallistua itsekkin...
Puhutaan Suomalaisista vaativista olosuhteista... Mutta esim. Puolasta löytyy millä mittapuulla tahansa mitattuna todella vaativia olosuhteita. Ja ne ajelevat siellä aika paljon keskieurooppaan tarkoitetuilla kumeilla, missä on paremmat ominaisuudet märällä asvaltilla. Onnettomuustilastoja tosin ei kannata tuijottaa kyseisen maan kohdalta, sen verran holtitonta liikenne kulttuuri siellä on. Mutta jos puolalaiset ja niin monessa muussakin maassa selvitään ilman nastoja niin hyvät suomalaiset, miksi EMME mekin pärjättäisi? Ollaanko me niin kädetön kansa ratin takana? Ja kuinka moni autoilija on oikeastaan edes kokeillut kunnollisia kitkarenkaita? Todennäköisesti aika harva näistä kitkarenkaiden parjaajista..
Joku tuolla aiemmin totesi, että olisi se kamalaa jos joutuisi kelin takia hidastamaan menoa. Siis hä? Totta hemmetissä hidastetaan esim. moottoritiellä, jos lunta tulee taivaan täydeltä ja pakkaslumi vielä pöllyää edellä ajavan nostattamana. Näkyvyys on lähellä nollaa.. Nuo tyypit jotka eivät ymmärrä kelivaraa on juuri niitä riskitekijöitä liikenteessä, joiden takia niitä äkkitilanteita ja ruumiita syntyy!!! Järki käteen. Ja nyt on todettava, että isompi tie päätiet ja nämä kolminumeroiset tiet on todella harvoin sellaisessa kunnossa, ettei niillä pystyisi ajamaan sitä 80km/h. Vaikka se olisikin kauttaaltaan jäässä.
Jäisellä ja lumisella tiellä on ihan hyvä pito kitkarenkaalla. Ainoa missä pito on huono on märkä ja polanteinen jää. Mutta nastarengaskuskienkin olisi syytä tunnustaa, ettei se pito kyseisillä pinnoilla ole häävi nastarenkaillakaan, eli kieli keskellä suuta mennään molemmilla!
En kyllä tarkoittanut, että joutuisi kelin takia hidastamaan, vaan että joutuisi muuttamaan ajosuoritettaan kitkarenkaiden puutteellisten ominaisuuksien takia. On kait testeissäkin todettu nastarenkaiden paremmuus kokonaisuutena. Kyllä sitä aikoinaan pärjättiin samoilla renkailla läpi talven. Ei se ole siitä kiinni etteivätkö suomalaiset pärjäisi kitkoilla. Mutta miksi pitäisi, kun on hyvä nastarengas vaihtoehto valittavissa. Teiden urautumishaitat koskevat kyllä 2-pyöräisillä liikkuvia enemmän, ja varsinkin näin kevätaikaan on suuri poru kun ei sitä ajonautintoa ehkä saakkaan. Onneksi ovat kuitenkin marginaalinen ryhmä. Nykyään kyllä mesotaan kaikista mahdollisista haitoista katupöly, tupakka ym. Terveysintoilijat toteuttakoot toiveitaan omissa porukoissa, ei pidä yrittää tuputtaa niitä kaikille muille, jotka eivät ehkä niistä paljoa perusta.
Tuli mieleen muutamia kysymyksiä. Onko Japanissa teiden kunnossapito, yhtä kelvottomalla tasolla kuin suomessa.
Ovatko kitka-autoilijat yhtä luottavaisia, kun ajetaan tiellä jolla on parin päivän auraamattomuuden ja parinkymmenen sentin sataneen lumisateen pakkautunut ja jääksi muuttunut tuhansien kuplamaisten kohoumien muodostama märkä perunapelto. Silloin tuntuu joskus ettei edes nastarenkaat saa kunnon pitoa ja esimerkiksi tiukka sivutuuli yrittää työntää autoa ojaan?
Teiden urautumisesta syytetään aina ja yksinomaan henkilöautoilijoita nastarenkaineen. Onko kukaan lukenut tutkimusta mikä osuus urautumisista, johtuisi raskaan liikenteen vaikutuksesta. Itse henkilökohtaisesti uskon että urautumiseen pääsyyllisiä on raskasliikenne, jota ei valtiovallan toimesta toki haluta korostaa, koska silloinhan vaatimukset maksumiehistä saattaisivat kohdistua myös muihin kuin henkilöautoilijoihin.
Jos aukaisee silmät ja katsoo kulunutta tieprofiilia näkee usemmiten kaksi uraa joissa molemmissa on kaksi u-muotoista painumaa. Itse en vielä ole omistanut henkilöautoa joissa olisi ollut tuplapyörät ja kun niitä rupeaa näkymään olen valmis allekirjoittamaan että henkilöautot ovat uriin syyllisiä. Miksi muuten pienillä teillä, joilla on melkein pelkästään on henkilöautoliikennettä näy suuremmin urautumisen merkkejä vaikka tie olisi asfaltoitu 20vuotta sitten ja kunto olisi muulla tavoin kelvoton halkeamien ja reunojen pettämisten takia?
Aivan pakko kommentoida noita pölyasioita, kannattaa muistaa että EU on todennut että 300.000 ihmistä kuolee ennenaikaisesti vuosittain karsinogeenisten hiukkaspäästöjen takia. Valitettavasti pääsyyllisiä ovat dieselautot. Ja ennenkuin joku väittää toisin todettakoon. että hiukkassuodattimilla varustettujen osuus on häviävän pieni dieselautokannasta, luontoystävällisyys kun ei ole sama asia kuin ihmisystävällisyys. Suomen tulisikin vaatia pakolliseksi kaikkiin uusiin dieseleihin hiukkassuodattimet ja ennenkaikkea myös vanhoihin kuorma ja linja-autoihin suodattimet. Lienee selvää että varsinkin kaupunkien kaduilla liikkuu tuhansia romuautoiksi luokiteltavia 70-80-90 luvun julkisia kulkuneuvoja.
Kitkarenkailla pärjää varmasti suurimmaksi osaksi, kun ajelee ennakoiden, mutta on sellaisia tilanteita, mitä ei voi ennakoida ja kuitenkin maanteillä ajetaan yhtä kovaa nastattomilla ja nastallisilla. Turvavälin pidentäminen auttaa, mutta sitten onkin vaikeampi pitää turvaväliä, kun hirvieläin hyppää tielle tai jos joku kääntyy risteyksestä yllätten eteen ym. Eli ainoana tapana ennakoida kunnolla olisi maantienopeuksissakin ajaa nastallisia hiljempaa ja tätä tuskin tapahtuu.
Norjan, Tanskan ja etelä-Ruotsin talvet ei ole pätkääkään samanlaiset kuin meillä Suomessa. Japanista en osaa sanoa, kun en ole siellä koskaan käynyt, mutta olettaisin sielläkin tilanteen olevan toisenlainen, kun silläkin on sulana oleva meri ympärillä. Ja tietosi Japanin liikenneturvallisuudesta peruistuikin YHDEN AINOAN TAVALLISEN IHMISEN KERTOMAAN. Aivan sama, jos minä alkaisin vaahtoamaan kitkojen vaarallisuudesta turistille ja tämä kertoisi sen faktana omassa maassaan...
Mielenkiinnolla odotan muutaman foorumilaisen osanottoa tähän teiden huono kunto-keskusteluun, kun samat miehet jotka haukkuu tiestön huonoa kuntoa on kuitenkin toisessa keskustelussa vaatimassa nopeusrajoitusten nostoa...
Nastaton talviautoilija on Suomessa hieman kuin aseistakieltäytyjä.
(Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että olen ampunut kovilla sekä varusmiespalveluksessa, kertausharjoituksissa että siviilissä - en erityisen loistavasti, tosin VMPssa maalit eivät olleet ainakaan eläviä vihulaisia).
Kitkarenkaiden suurimmat vastustajat löytyvät heistä, joilla ei ole pienintäkään kokemusta niistä! Itseäni ei huolettaisi pätkääkään, jos Suomeenkin tulisi nastarengaskielto! Tuntuma keliin on paljon tarkempi kitkoilla, koska nastanrahinat sekoittavat monet uskomaan, että pito on oletettua parempi! Välillä olen ajanut kitkoilla ja välillä nastoilla ja todellista merkittämää eroa en ole huomannut! Laatukitkat ovat kokeilemisen arvoiset piintyneelle nastarenkailijalle!
Perheessä kolme autoa, joista taka- ja nelivetoisessa ovat kitkat ja etuvertoisessa nastat. Hyvin kitkoilla ainakin itse olen pärjännyt kun ottaa kelin huomioon ja tosiaankin keskittyy pahimmilla keleillä siihen ajamiseen ja ennakoi tilanteita, sekä pitää kunnon turvaväliä. Ei ole jäänyt yhtään matkaa tekemättä tai keskeytynyt sen takia, että alla olivat kitkat eikä nastat. Ja kyllä olivat mukavan hiljaiset tänä talvena kun kaksi kuukautta asfaltit olivat paljaana!
Itselleni aivan sama millä kukin ajaa, nastoilla ajajia lähinnä säälin siittä ikävästä melusta asvaltilla, mutta hyvin ymmärrän heidän valintansa, kyllähän ne jäällä paremmin pitää. Itse tykkään enemmän kitkoista juuri tuon mukavuuden takia. En niitäkään kyllä ihan kaikkiin autoihin suosittelisi, esim. tuollainen takavetoinen automaattivaihteinen tehokas auto mikä itselläkin on olisi lähestulkoon mahdoton ajaa ilman luistonestoa ja abseja kitkoilla. Elikkäs en niitä kitkoja mihinkään vanhaan Sierraan suosittelisi. Ja kun nyt kattoo tuota menoa liikenteessä niin kyllä siellä on sellaisia ihmisiä liikkeellä, että he eivät edes tiedä mikä kitkarengas on, eivätkä tajuaisi yhtään miten sellaisella pitää ajaa (esim. turvavälit). Siksi äitini autossa onkin nastat
Eli yhteenvetona, että jos autolla ajaminen on vain paikasta toiseen liikkumista, minkä haluaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena eikä uhrata yhtään turhaa ajatusta asialle niin nastat on oikea valinta. Sekä tietenkin jos haluaa parasta mahdollista pitoa huonoimmissakin olosuhteissa. Jos taas on valmis uhraamaan parhaan mahdollisen renkaiden suorituskyvyn mukavuuden saamiseksi ja osaa ajaa varovaisemmin kun tilanne sitä vaatii niin kitkat on kokeilemisen arvoinen vaihtoehto!
Tuli mieleen muutamia kysymyksiä. Onko Japanissa teiden kunnossapito, yhtä kelvottomalla tasolla kuin suomessa. ten takia?
Ei ole. Se on loistavalla tasalla. Aura-autojen tiheys on moninkertainen Suomeen verrattuna. Tosin luntakin tulee aivan eri malliin. Vuodessa sitä sataa noin 15 m. Hangen paksuuus on maaliskuussa keskimäärin 3 metriä. Kaikkein lumisimmilla alueilla noin 5 metriä.
Japanissa on satsattu juuri oikeisiin asioihin. He säästävät vuodessa niin paljon päällysteiden uusimisessa, että voivat panostaa kunnolla auraukseen.
Täytyy sanoa, että Hokkaido on talviautoilun mallialue. Tuli oikein hyvä mieli.
[Kitkakalle muokkasi tätä viestiä 14.03.2007 klo 22:49]
On toki ymmärrettävää ettei kitkat sovi ihan kaikille. Toisten on lähdettävä liikkeelle kelissä kuin kelissä ja pitäähän kunnon nastat varmaan paremmin kuin kitkat.
Tämä talvi oli ensimmäinen kitkoilla, ja täytyy sanoa että muutamaa päivää lukuunottamatta oli 100% tyytyväinen valintaani. Marraskuun alusta nyt Maaliskuun puoliväliin on kitkarenkaille huonoja ajopäiviä ollut ehkä kymmenen. Silloinkin on pärjännyt kun on ajanut kelin huomioiden. Mutta muina päivinä on sitten hymyilyttänytkin ja toisaalta tekee pahaa kuunnella kun valtaosa porukasta rapistelee nastoilla sulalla tiellä 90% talvesta.
Eli ehkäpä kaikkien ei kannata vaihtaa kitkoihin, mutta varmasti on paljon suomalaisia joille ne olisivat parempi vaihtoehto. Kunhan vain uskallettaisiin kokeilla.
Ovatko kitka-autoilijat yhtä luottavaisia, kun ajetaan tiellä jolla on parin päivän auraamattomuuden ja parinkymmenen sentin sataneen lumisateen pakkautunut ja jääksi muuttunut tuhansien kuplamaisten kohoumien muodostama märkä perunapelto. Silloin tuntuu joskus ettei edes nastarenkaat saa kunnon pitoa ja esimerkiksi tiukka sivutuuli yrittää työntää autoa ojaan?
En osaa sanoa, koska en ole ajanut nastoilla juuri lainkaan. Luulen, että 'muhkuratiellä' nastoista ei ole paljon apua.
----------------------------------------- Jos aukaisee silmät ja katsoo kulunutta tieprofiilia näkee usemmiten kaksi uraa joissa molemmissa on kaksi u-muotoista painumaa. Itse en vielä ole omistanut henkilöautoa joissa olisi ollut tuplapyörät ja kun niitä rupeaa näkymään olen valmis allekirjoittamaan että henkilöautot ovat uriin syyllisiä. -----------------------------------------
Itse en ole tuplauria huomannut, ainakaan maantiellä. Eikä raskaiden ajoneuvojen kaikilla akseleilla edes ole paripyöriä. Urien leveys johtuu siitä, etteivät nastarenkailijat aja kaikki samaa linjaa. Mutta jos ajavat, erikoisen harmillinen ura voi muodostua hyvinkin nopeasti vilkkaalla tiellä.
----------------------------------------- Miksi muuten pienillä teillä, joilla on melkein pelkästään on henkilöautoliikennettä näy suuremmin urautumisen merkkejä vaikka tie olisi asfaltoitu 20vuotta sitten ja kunto olisi muulla tavoin kelvoton halkeamien ja reunojen pettämisten takia? -----------------------------------------
Siksi koska liikennettä on murto-osa vilkkaampiin nähden, ehkä vain 5%. Ja näillä teillä ajellaan hieman vapaammilla ajolinjoilla. Siinä ei uraa muodostu, lievää karhennusta lukuunottamatta.
Kyllä ne tiessä näkyvät urat sopivat täydellisesti henkilöauton raideväliin. Katsoppa tarkemmin ensi kerralla. Ajelin Transitilla hiljakkoin moottoritiellä, eikä sekään ihan mahtunut urissa kulkemaan, joten vaikea kuvitella rekkoja samoihin "latuihin"
Ei ole tänä talvena ollut kertaakaan sellaista keliä, etten muun liikenteen vauhdissa olisi kitkarenkailla pysynyt tai edes olisi pitänyt pinnistellä. Joten ei ole kitkarenkaiden puutteellisten ominaisuuksien takia tarvinnut hidastella. Kuten sanoin ainoa keli missä pidon puolesta ajellaan kieli keskellä suuta, on märkä polanteinen jää. Ja hullu saa nasta-kuskikin olla jos sellaisella sitä suurinta sallittua ajelee.
Rengasvertailuissa kitkarenkaat häviävät nastarenkaille jarrutuksissa sileällä jäällä. Mutta jostain syystä käsittelyrata sileällä jäällä on samoissa lukemissa. Samoin ympyräkoe..
Oli tuossa ensilumien aikaan pari viikkoakin ennenkuin kaikki paikat saatiin aurattua (silloin kun lunta tuli pari päivää tauotta) Ja pari päivää meni ennen kuin kaikki isommatkin tiet saatiin karhuttua. Ei se lumi tamppaantunut kovin liukkaaksi kitkarenkaille, mutta niin perunapeltoa se oli, että ei kantti kestänyt ajaa viittäkymppiä kovempaa. Oli se semmosta rynkytystä.
Sehän se on kummallista, että talvi ja liukas keli yllättää monet autoilijat Suomessa joka vuosi. Jos enemmistö näistä yllätetyistä ajaa alkutalvesta enemmän tai vähemmän kuluneilla kesärenkailla, keskitalvella nastoilla ja loppukeväästä edelleen nastoilla, niin täytyy hieman ihmetellä tämän käyttäytymisen epäjohdonmukaisuutta.
Ensimmäisillä "yllätys"liukkailla kesärengas ei ole paras valinta sen kummemmin kuin nastarengas enää paljaalla, kuivalla ja liki olemattomiin kuluneiden tiemerkintöjen karhealla väylällä.
Minä olen ajanut enimmät kilometrini kitkarenkailla, koska se tuntuu toimivan autoni, ajotapani ja -tarpeeni kanssa riittävän hyvin yhteen (sekä tuurin, ainakin toistaseksi. Tosin vaaratilanteitakaan ei ole syntynyt minun tai kenenkään vastaantulijan toimesta, renkaisiin katsomatta). En ole suositellut nastattomia talvirenkaita kennellekään enkä aio niin tehdä vastaisuudessakaan, sillä päätöksen täytyy olla oma. Monen kuljettajan autossa kitkarengasvalinta on vieläkin haastavampi. Jos tulevaisuudessa uusi auto ei toimi lainkaan kitkarenkailla, palaan nastoihin.
Kyllähän kesarenkaillakin talvella pärjää, mutta kun on olemassa turvallisempikin vaihtoehto, niin valitsen sen!
Minä olen ajanut nastattomilla talvirenkailla jo ainakin 5 vuotta Lapissa. Käytän samoja renkaita ympäri vuoden. Ajotapani on ennakoiva. Suosittelen lämpimästi kaikille vastaantulijoille. Joku saattaa sanoa, sullahan on iso auto, sillä pärjää. Ei se ole autosta kiinni vaan ajotavasta.
Etelän Vares
Turvallisuus on viimekädessä kuskista kiinni. Jokaisen kuskin velvollisuus on ajaa niin, etteivät urat ole turvallisuusriski. Kuivalla kesäkelillä ajaessa urat hankaloittavatkin urista poikkeavaa ajoa. Vesisateella uriin voi keräytyä vettä. Jäisellä tiellä uran reuna periaatteessa vastaa kaltevuudeltaan yhtä viistoa mäkeä. Urista on vähintäänkin mukavuushaittaa. Ja taitamattomissa käsissä myös turvallisuushaittaa. Voisin veikata, että tietyntyyppisissä hallinnan menetyksissä (ylinopeuden, huonojen renkaiden, kokemattomuuden, yms.. kanssa yhdistettynä) on ollut urilla roolinsa, vaikkei sitä raporttiin kirjoitetakaan. Jos onnettomuus sattuu tiellä jossa on uria, urilla on aina jotain vaikutusta ajoneuvojen ohjautuvuuteen.
Itse rohkenen olla eri mieltä 20 vuoden kokemuksella. 12 vuotta nastoilla ja 8 vuotta kitkoilla. Monta vuotta sulla on kitkoilla?
Suomen talvi ei ole erityisen vaativa/liukas. Monissa muissa maissa, jossa on pahemmat kelit ajetaan pelkästään kitkoilla. Esim. tuolla Japanissa on aivan yhtä liukasta. Homman tekee vaativammaksi selvästi mäkisempi maasto. Samoin Norjan suurissa kaupungeissa, joissa on nastat verolla.
Näin nopeasti tule mieleen vain Siperia ja Kanadan keskiosan preeria, joissa talviset kelit ovat Suomea helpommat (kylmät ja kuivat). Lähes jokaisessa suuren meren rannikolla olevassa massa, jossa tulee lunta on vaativammat kelit kuin Suomessa. Suomessa vallitsee melko kuiva sekailmasto. Kitkat sopivat meille todella hyvin. Nastosta voitaisiin luopua vallan mainiosti. Ensi alkuun onnettomuudet todennäköisesti kasvaisivat, mutta ajan kanssa vähenisivät nykyistä pienemmiksi.
Mistä ihmeestä tämä kitkahurmos nyt oikein johtuu ?? Kuulostaa ihan lahkolaisten toiminnalta, ei ole muuta tapaa pelastua kuin kitkarenkaat !
Kirjoitetaan "suu vaahdossa" ja koetetaan kaikin mahdollisin tavoin mollata vaihtoehtoa, joka on asiantuntijoiden hyväksymä ja enemmistön käyttämä.
Olisiko kumminkin parempi kaikkien itse tykönänsä päättää ja antaa muiden itse päättää mitkä renkaat autoon allensa laittaa.
En kyllä itse koettaisi pakottaa muita valitsemaan vaihtoehtoa, joka saattaa aiheuttaa valitsijalleen kuoleman ! Saati sitten en ryhtyisi laatimaan lakeja jotka estäisivät terveen järjen käytön rengasvalinnassa.
Niin, olen siinä samaa mieltä, että onnettomuudet varmaan kasvaisivat kitkojen käytön myötä. Tulisi enemmän vammautuneita ja ikävä kyllä myös menetettäisiin ihmishenkiä. Kyllä hinta olisi todella kova. Se että autoilijat joutuisivat muuttamaan ajotapojaan enemmän ennakoiviksi ja myös laskemaan nopeuksiaan renkaiden heikentyneiden ominaisuuksien takia. En pidä tätä mielekkäänä vaihtoehtona. Teiden urautumista en näe suurena ongelmana saavutettuun turvallisuuteen nähden. Olisi metkaa nähdä miten homma toimisi kehä-kolmosen sisäpuolella jos suolaus lopetettaisiin. Kyllä silloin kitkoilla pelti kolisisi ihan kunnolla. Olen kyllä kokeillut kitkoja, ja totesin ne omaan ajotapaani nähden surkeiksi, pinna vaan kiristyi sitämukaa kun joutui turhaan hiljentelemään menoa.
Jos pinna kiristyy liikenteessä siksi, että pitää huonolla kelillä hiljentää vauhtia, olisi kaikille osapuolille turvallisinta silloin
siirtyä käyttämään joukkoliikennettä.
Minkä enemmistön? Suurin osa maailman talviautoilijoista ajaa nastattomilla renkailla. Nastarenkaita käyttää vain pieni kuihtuva vähemmistö.
Nastat olisivat minulle OK, jos niistä ei olisi mitään haittaa. Nyt on. Ei voi kuin ihmetellä mihin kuntoon nastakuskit ovat taas saaneet tiet täällä pk-seudulla yhden pitkän ja hirmuisen erikoisen, maailmassa ainutlaatuisen suomalaisen talven aikana.
Samoilla linjoilla. Muuten, eikö voitaisikin samalla huonontaa autojen jarruja, niin tarvitsisi ajaa vielä hiljempaa?! Opettaisi varoivaista ajotyyliä... Periaatteessahan sama vaikutus. Kitkarenkailla on liukkaalla huomattavasti pidempi jarrutusmatka kuin nastoilla.
Enpä ole koskaan tavannut toista ihmistä (kitkakallen lisäksi) jota sapettaa teiden urautuminen näin paljon...
Minkä enemmistön? Suurin osa maailman talviautoilijoista ajaa nastattomilla renkailla. Nastarenkaita käyttää vain pieni kuihtuva vähemmistö.
Jospa pysyttäs nyt Suomessa, ja esitäppä nyt sitten tuolle tiedollesi lähde, vai oletko sinäkin niitä, jotka suu vaahdossa äänen kovuudella esittävät faktojaan, turhaan totuuden antamatta rajoittaa esitystään.
Siis esitit väitteen, että suurin osa maailman talviautoilijoista ei käytä nastoja. Nyt sinun pitää todistaa se väitteesi, ja myös kertoa mitä tarkoittaa talviautoilija. Esim. Australiassa on talvi silloin kun meillä on kesä, ovatko he esim. talviautoilijoita jotka olet laskenut mukaan?
Sivumennen sanoen luulen, että Japanin matkasi taisi suuntautua Tuupovaaraan.
en ole perehtynyt japanin olosuhteisiin tarkemmin, ja täällä pari talvea kitkoilla kokeilleena täytyy sanoa että vaikka kitkat ovat mukavat ja ympäristöystävälliset, ja vaikka niillä pärjää ihan hyvin kun osaa ajella, niin kyllä niitä nastoja tulee ikävä silloin kun on vaikeat olosuhteet!
Ei tarvi uskoa. Talviautolulla tarkoitin sellaista maata, jossa on Suoman kaltaiset talvikelit tai pahemmat. Australiassa ei ole. Esim. USA, Kanada, Itävalta, Sveitsi, Japani. Olen ajanut Saksankin läpi usesti, niin että lähes koko matkan on tullut lunta. Nastoja käytetään pääasissa pohjoismaissa ja Venäjällä. Tanskassa nastat ovat jo vähemmistönä. Ruotsissakin käytettään paljon kitkoja. Samoin Norjassa, jossa nastat ovat verolla suurissa kaupungeissa (sama käytäntö olisi erittäin toivottavaa saada myös Suomeeen).
http://www.nokiantyres.com/tiedote?id=630876
Noin vähän Norjassakin, vaikka juuri siellä on kohdalleni osunut kaikkein vaativimmat kelit. Tilasto oli vuodelta 1999. Tuon jälkeen nastat on laitettu verolle ainakin Oslossa, Bergenissä ja Trondheimissa. Nastojen nykyosuus Norjassa lienee jo alle 50%.
Voisi kuvitella, että "Kalle" olisi innokas moottoripyöräilijä, siksi kiikeätä vuodatusta nastoja vastaan. Mopopojille nämä urat ovat hankalia, koska oikeaan ajorytmiin voi olla vaikea päästä. Onneksi mopovaihe kestää yleensä vain muutaman vuoden. Kyllä pitäisi ottaa huomioon myös ajo-olosuhteet pääkaupunkiseudun ulkopuolella. On vaan niin, että on paljon sellaisia teitä joita hoitavat yksityiset tiehoitokunnat, siellä ei suola-autoa koskaan näy. Tiet ovat usein peilijäässä ja kallistukset miten sattuu. Näillä alueilla nastarengas on ainoa turvallinen vaihtoehto.
http://www.nokiantyres.com/tiedote?id=630876
Tuossa tiedotteessahan se oli selvästi sanottu:
Nastarenkaan jääpitoa tarvitaan Pohjoismaiden talvisissa ääriolosuhteissa. Nastat lisäävät turvallisuutta äkillisten säävaihteluiden aikana, jolloin jäiset tienpinnat ovat erityisen liukkaita. Nastarengas lisää sekä käyttäjiensä että kitkarenkailla ajavien autoilijoiden turvallisuutta, koska nastat karhentavat liukasta tien pintaa.
Ilman muuta Nokian rengas tuputtaa nastarenkaita, koska niillä on suuremmat markkinat Suomessa. Ja minähän jo sanoin, että ne karhentavat tietä, mutta pointti on että kitkoilla pärjää ihan samalla lailla ilman nastojen karhennusta. Minä en huomannut suurta eroa Japanin risteyksissä Suomen karhenettuihin risteyksiin.
http://www.nokiantyres.com/tiedote?id=630876
Nastarenkaan jääpitoa tarvitaan Pohjoismaiden talvisissa ääriolosuhteissa. Nastat lisäävät turvallisuutta äkillisten säävaihteluiden aikana, jolloin jäiset tienpinnat ovat erityisen liukkaita. Nastarengas lisää sekä käyttäjiensä että kitkarenkailla ajavien autoilijoiden turvallisuutta, koska nastat karhentavat liukasta tien pintaa.
Nokian renkaat tietenkin markkinoivat nastarenkaiden puolesta, koska kitkarenkaiden laajemmilla ja kilpaillummilla markkinoilla heillä on vähemmän jalansijaa. Nokia saattaisi kuolla pois jos nastarenkaat kiellettäisiin.
Ei minua tieden uraantuminen sinällään haittaa. Sehän on vain rahaa. Minua huolestuttaa mihin se kaikki irronnut kiviaines päätyy. Näin keväisin kuivalla ilmalla se lentään silminnähden taivaalle ja pilaa ihmisten hengitysilman.
Kitkarenkailijoita ollaan aina arvostelemassa kuinka he muka vaarantavat ihmisten terveyden. Nastakuskit saavat puolestaan täysin vapaasti vaarantaa muiden terveyden.
Toivottavasti suomalaisilla poliitikoilla olisi rohkeutta laittaa nastat verolle suurissa kaupungeissa Norjan mallin mukaan. Tuolla Hokkaidolla huomasi selvästi kuinka helppoa oli käydä iltalenkillä tien vartta pitkin. Japanissa ei edes hiekoitettu. Sitäkin tulisi vähentää reilusti Suomessa. Nyt jos koittaa käydä lenkillä pk-seudulla saa rykiä keuhkonsa pihalle. Olen innokas pyöräilijä, mutta minun pitää joka kevät odottaa toukokuulle, jotta nastarenkaiden osuus olisi laskenut edes siedettävällä tasolle. Täysin niistä ei päästä eroon edes heinäkuussa +32 asteen helteillä. Tuolloin ne ovat onneksi jo niin harvinaisia, ettei terveyshaittaa enää ole.
Moron!
Kuuluun tähän kitkarengas kastiin.. En nyt ole tyrkyttämässä kitkarenkaita kenellekkään, vaan ajelkoon kukin millä tykkää. Nämä rengas väittelyt ovat minulle suurta hupia lueskella, joten täytyy joskus osallistua itsekkin...
Puhutaan Suomalaisista vaativista olosuhteista... Mutta esim. Puolasta löytyy millä mittapuulla tahansa mitattuna todella vaativia olosuhteita. Ja ne ajelevat siellä aika paljon keskieurooppaan tarkoitetuilla kumeilla, missä on paremmat ominaisuudet märällä asvaltilla. Onnettomuustilastoja tosin ei kannata tuijottaa kyseisen maan kohdalta, sen verran holtitonta liikenne kulttuuri siellä on. Mutta jos puolalaiset ja niin monessa muussakin maassa selvitään ilman nastoja niin hyvät suomalaiset, miksi EMME mekin pärjättäisi? Ollaanko me niin kädetön kansa ratin takana? Ja kuinka moni autoilija on oikeastaan edes kokeillut kunnollisia kitkarenkaita? Todennäköisesti aika harva näistä kitkarenkaiden parjaajista..
Joku tuolla aiemmin totesi, että olisi se kamalaa jos joutuisi kelin takia hidastamaan menoa. Siis hä? Totta hemmetissä hidastetaan esim. moottoritiellä, jos lunta tulee taivaan täydeltä ja pakkaslumi vielä pöllyää edellä ajavan nostattamana. Näkyvyys on lähellä nollaa.. Nuo tyypit jotka eivät ymmärrä kelivaraa on juuri niitä riskitekijöitä liikenteessä, joiden takia niitä äkkitilanteita ja ruumiita syntyy!!! Järki käteen. Ja nyt on todettava, että isompi tie päätiet ja nämä kolminumeroiset tiet on todella harvoin sellaisessa kunnossa, ettei niillä pystyisi ajamaan sitä 80km/h. Vaikka se olisikin kauttaaltaan jäässä.
Jäisellä ja lumisella tiellä on ihan hyvä pito kitkarenkaalla. Ainoa missä pito on huono on märkä ja polanteinen jää. Mutta nastarengaskuskienkin olisi syytä tunnustaa, ettei se pito kyseisillä pinnoilla ole häävi nastarenkaillakaan, eli kieli keskellä suuta mennään molemmilla!
En kyllä tarkoittanut, että joutuisi kelin takia hidastamaan, vaan että joutuisi muuttamaan ajosuoritettaan kitkarenkaiden puutteellisten ominaisuuksien takia. On kait testeissäkin todettu nastarenkaiden paremmuus kokonaisuutena. Kyllä sitä aikoinaan pärjättiin samoilla renkailla läpi talven. Ei se ole siitä kiinni etteivätkö suomalaiset pärjäisi kitkoilla. Mutta miksi pitäisi, kun on hyvä nastarengas vaihtoehto valittavissa. Teiden urautumishaitat koskevat kyllä 2-pyöräisillä liikkuvia enemmän, ja varsinkin näin kevätaikaan on suuri poru kun ei sitä ajonautintoa ehkä saakkaan. Onneksi ovat kuitenkin marginaalinen ryhmä. Nykyään kyllä mesotaan kaikista mahdollisista haitoista katupöly, tupakka ym. Terveysintoilijat toteuttakoot toiveitaan omissa porukoissa, ei pidä yrittää tuputtaa niitä kaikille muille, jotka eivät ehkä niistä paljoa perusta.
Tuli mieleen muutamia kysymyksiä. Onko Japanissa teiden kunnossapito, yhtä kelvottomalla tasolla kuin suomessa.
Ovatko kitka-autoilijat yhtä luottavaisia, kun ajetaan tiellä jolla on parin päivän auraamattomuuden ja parinkymmenen sentin sataneen lumisateen pakkautunut ja jääksi muuttunut tuhansien kuplamaisten kohoumien muodostama märkä perunapelto. Silloin tuntuu joskus ettei edes nastarenkaat saa kunnon pitoa ja esimerkiksi tiukka sivutuuli yrittää työntää autoa ojaan?
Teiden urautumisesta syytetään aina ja yksinomaan henkilöautoilijoita nastarenkaineen. Onko kukaan lukenut tutkimusta mikä osuus urautumisista, johtuisi raskaan liikenteen vaikutuksesta. Itse henkilökohtaisesti uskon että urautumiseen pääsyyllisiä on raskasliikenne, jota ei valtiovallan toimesta toki haluta korostaa, koska silloinhan vaatimukset maksumiehistä saattaisivat kohdistua myös muihin kuin henkilöautoilijoihin.
Jos aukaisee silmät ja katsoo kulunutta tieprofiilia näkee usemmiten kaksi uraa joissa molemmissa on kaksi u-muotoista painumaa. Itse en vielä ole omistanut henkilöautoa joissa olisi ollut tuplapyörät ja kun niitä rupeaa näkymään olen valmis allekirjoittamaan että henkilöautot ovat uriin syyllisiä. Miksi muuten pienillä teillä, joilla on melkein pelkästään on henkilöautoliikennettä näy suuremmin urautumisen merkkejä vaikka tie olisi asfaltoitu 20vuotta sitten ja kunto olisi muulla tavoin kelvoton halkeamien ja reunojen pettämisten takia?
Aivan pakko kommentoida noita pölyasioita, kannattaa muistaa että EU on todennut että 300.000 ihmistä kuolee ennenaikaisesti vuosittain karsinogeenisten hiukkaspäästöjen takia. Valitettavasti pääsyyllisiä ovat dieselautot. Ja ennenkuin joku väittää toisin todettakoon. että hiukkassuodattimilla varustettujen osuus on häviävän pieni dieselautokannasta, luontoystävällisyys kun ei ole sama asia kuin ihmisystävällisyys. Suomen tulisikin vaatia pakolliseksi kaikkiin uusiin dieseleihin hiukkassuodattimet ja ennenkaikkea myös vanhoihin kuorma ja linja-autoihin suodattimet. Lienee selvää että varsinkin kaupunkien kaduilla liikkuu tuhansia romuautoiksi luokiteltavia 70-80-90 luvun julkisia kulkuneuvoja.
Kitkarenkailla pärjää varmasti suurimmaksi osaksi, kun ajelee ennakoiden, mutta on sellaisia tilanteita, mitä ei voi ennakoida ja kuitenkin maanteillä ajetaan yhtä kovaa nastattomilla ja nastallisilla. Turvavälin pidentäminen auttaa, mutta sitten onkin vaikeampi pitää turvaväliä, kun hirvieläin hyppää tielle tai jos joku kääntyy risteyksestä yllätten eteen ym. Eli ainoana tapana ennakoida kunnolla olisi maantienopeuksissakin ajaa nastallisia hiljempaa ja tätä tuskin tapahtuu.
Norjan, Tanskan ja etelä-Ruotsin talvet ei ole pätkääkään samanlaiset kuin meillä Suomessa. Japanista en osaa sanoa, kun en ole siellä koskaan käynyt, mutta olettaisin sielläkin tilanteen olevan toisenlainen, kun silläkin on sulana oleva meri ympärillä. Ja tietosi Japanin liikenneturvallisuudesta peruistuikin YHDEN AINOAN TAVALLISEN IHMISEN KERTOMAAN. Aivan sama, jos minä alkaisin vaahtoamaan kitkojen vaarallisuudesta turistille ja tämä kertoisi sen faktana omassa maassaan...
Mielenkiinnolla odotan muutaman foorumilaisen osanottoa tähän teiden huono kunto-keskusteluun, kun samat miehet jotka haukkuu tiestön huonoa kuntoa on kuitenkin toisessa keskustelussa vaatimassa nopeusrajoitusten nostoa...
Nastaton talviautoilija on Suomessa hieman kuin aseistakieltäytyjä.
(Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että olen ampunut kovilla sekä varusmiespalveluksessa, kertausharjoituksissa että siviilissä - en erityisen loistavasti, tosin VMPssa maalit eivät olleet ainakaan eläviä vihulaisia).
Kitkarenkaiden suurimmat vastustajat löytyvät heistä, joilla ei ole pienintäkään kokemusta niistä! Itseäni ei huolettaisi pätkääkään, jos Suomeenkin tulisi nastarengaskielto! Tuntuma keliin on paljon tarkempi kitkoilla, koska nastanrahinat sekoittavat monet uskomaan, että pito on oletettua parempi! Välillä olen ajanut kitkoilla ja välillä nastoilla ja todellista merkittämää eroa en ole huomannut! Laatukitkat ovat kokeilemisen arvoiset piintyneelle nastarenkailijalle!
Perheessä kolme autoa, joista taka- ja nelivetoisessa ovat kitkat ja etuvertoisessa nastat. Hyvin kitkoilla ainakin itse olen pärjännyt kun ottaa kelin huomioon ja tosiaankin keskittyy pahimmilla keleillä siihen ajamiseen ja ennakoi tilanteita, sekä pitää kunnon turvaväliä. Ei ole jäänyt yhtään matkaa tekemättä tai keskeytynyt sen takia, että alla olivat kitkat eikä nastat. Ja kyllä olivat mukavan hiljaiset tänä talvena kun kaksi kuukautta asfaltit olivat paljaana!
Itselleni aivan sama millä kukin ajaa, nastoilla ajajia lähinnä säälin siittä ikävästä melusta asvaltilla, mutta hyvin ymmärrän heidän valintansa, kyllähän ne jäällä paremmin pitää. Itse tykkään enemmän kitkoista juuri tuon mukavuuden takia. En niitäkään kyllä ihan kaikkiin autoihin suosittelisi, esim. tuollainen takavetoinen automaattivaihteinen tehokas auto mikä itselläkin on olisi lähestulkoon mahdoton ajaa ilman luistonestoa ja abseja kitkoilla. Elikkäs en niitä kitkoja mihinkään vanhaan Sierraan suosittelisi. Ja kun nyt kattoo tuota menoa liikenteessä niin kyllä siellä on sellaisia ihmisiä liikkeellä, että he eivät edes tiedä mikä kitkarengas on, eivätkä tajuaisi yhtään miten sellaisella pitää ajaa (esim. turvavälit). Siksi äitini autossa onkin nastat
Eli yhteenvetona, että jos autolla ajaminen on vain paikasta toiseen liikkumista, minkä haluaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena eikä uhrata yhtään turhaa ajatusta asialle niin nastat on oikea valinta. Sekä tietenkin jos haluaa parasta mahdollista pitoa huonoimmissakin olosuhteissa. Jos taas on valmis uhraamaan parhaan mahdollisen renkaiden suorituskyvyn mukavuuden saamiseksi ja osaa ajaa varovaisemmin kun tilanne sitä vaatii niin kitkat on kokeilemisen arvoinen vaihtoehto!
ten takia?
Ei ole. Se on loistavalla tasalla. Aura-autojen tiheys on moninkertainen Suomeen verrattuna. Tosin luntakin tulee aivan eri malliin. Vuodessa sitä sataa noin 15 m. Hangen paksuuus on maaliskuussa keskimäärin 3 metriä. Kaikkein lumisimmilla alueilla noin 5 metriä.
Japanissa on satsattu juuri oikeisiin asioihin. He säästävät vuodessa niin paljon päällysteiden uusimisessa, että voivat panostaa kunnolla auraukseen.
Täytyy sanoa, että Hokkaido on talviautoilun mallialue. Tuli oikein hyvä mieli.
On toki ymmärrettävää ettei kitkat sovi ihan kaikille. Toisten on lähdettävä liikkeelle kelissä kuin kelissä ja pitäähän kunnon nastat varmaan paremmin kuin kitkat.
Tämä talvi oli ensimmäinen kitkoilla, ja täytyy sanoa että muutamaa päivää lukuunottamatta oli 100% tyytyväinen valintaani. Marraskuun alusta nyt Maaliskuun puoliväliin on kitkarenkaille huonoja ajopäiviä ollut ehkä kymmenen. Silloinkin on pärjännyt kun on ajanut kelin huomioiden. Mutta muina päivinä on sitten hymyilyttänytkin ja toisaalta tekee pahaa kuunnella kun valtaosa porukasta rapistelee nastoilla sulalla tiellä 90% talvesta.
Eli ehkäpä kaikkien ei kannata vaihtaa kitkoihin, mutta varmasti on paljon suomalaisia joille ne olisivat parempi vaihtoehto. Kunhan vain uskallettaisiin kokeilla.
En osaa sanoa, koska en ole ajanut nastoilla juuri lainkaan. Luulen, että 'muhkuratiellä' nastoista ei ole paljon apua.
-----------------------------------------
Jos aukaisee silmät ja katsoo kulunutta tieprofiilia näkee usemmiten kaksi uraa joissa molemmissa on kaksi u-muotoista painumaa. Itse en vielä ole omistanut henkilöautoa joissa olisi ollut tuplapyörät ja kun niitä rupeaa näkymään olen valmis allekirjoittamaan että henkilöautot ovat uriin syyllisiä.
-----------------------------------------
Itse en ole tuplauria huomannut, ainakaan maantiellä. Eikä raskaiden ajoneuvojen kaikilla akseleilla edes ole paripyöriä. Urien leveys johtuu siitä, etteivät nastarenkailijat aja kaikki samaa linjaa. Mutta jos ajavat, erikoisen harmillinen ura voi muodostua hyvinkin nopeasti vilkkaalla tiellä.
-----------------------------------------
Miksi muuten pienillä teillä, joilla on melkein pelkästään on henkilöautoliikennettä näy suuremmin urautumisen merkkejä vaikka tie olisi asfaltoitu 20vuotta sitten ja kunto olisi muulla tavoin kelvoton halkeamien ja reunojen pettämisten takia?
-----------------------------------------
Siksi koska liikennettä on murto-osa vilkkaampiin nähden, ehkä vain 5%. Ja näillä teillä ajellaan hieman vapaammilla ajolinjoilla. Siinä ei uraa muodostu, lievää karhennusta lukuunottamatta.
Kyllä ne tiessä näkyvät urat sopivat täydellisesti henkilöauton raideväliin. Katsoppa tarkemmin ensi kerralla. Ajelin Transitilla hiljakkoin moottoritiellä, eikä sekään ihan mahtunut urissa kulkemaan, joten vaikea kuvitella rekkoja samoihin "latuihin"
Ei ole tänä talvena ollut kertaakaan sellaista keliä, etten muun liikenteen vauhdissa olisi kitkarenkailla pysynyt tai edes olisi pitänyt pinnistellä. Joten ei ole kitkarenkaiden puutteellisten ominaisuuksien takia tarvinnut hidastella. Kuten sanoin ainoa keli missä pidon puolesta ajellaan kieli keskellä suuta, on märkä polanteinen jää. Ja hullu saa nasta-kuskikin olla jos sellaisella sitä suurinta sallittua ajelee.
Rengasvertailuissa kitkarenkaat häviävät nastarenkaille jarrutuksissa sileällä jäällä. Mutta jostain syystä käsittelyrata sileällä jäällä on samoissa lukemissa. Samoin ympyräkoe..
Oli tuossa ensilumien aikaan pari viikkoakin ennenkuin kaikki paikat saatiin aurattua (silloin kun lunta tuli pari päivää tauotta) Ja pari päivää meni ennen kuin kaikki isommatkin tiet saatiin karhuttua. Ei se lumi tamppaantunut kovin liukkaaksi kitkarenkaille, mutta niin perunapeltoa se oli, että ei kantti kestänyt ajaa viittäkymppiä kovempaa. Oli se semmosta rynkytystä.