Tuo nastojen tienhoidollinen vaikutus on aika mutupohjalla oleva teoria. Päällysteen pinta on toki karhea nastojen vuoksi, mutta se olisi sitä murto-osalla nykymäärästäkin.
Hiljaisempia teitä ei kunnolla edes aurata nykyään.
Nastojen vaikutuksia pohtiessa unohtuu kokonaan, että Suomessa on jo itse päällysteen koostumus valittu kestämäään kelioloja ja nastarenkailla ajoa.
Deformaatio lienee se joka tulee teiden kunnostuksessa kalliiksi. Ja se on pääosin rekkojen aiheuttamaa.
Urat ovat kuitenkin pääasiassa nastarenkaiden aiheuttamia! Vilkkaasti liikennöidyillä väylillä joudutaan teitä korjaamaan lähes vuosittain niiden vuoksi! Moniko vesiliirrosta johtuva onnettomuus on noiden urien aiheuttama!
Jos raskasliikenne aiheuttaisi urat, olisi keväällä korjatut tiet urilla jo syksyisin! Mutta eivät ole urilla ennenkuin seuraavana keväänä! Kesällä luulisi asfaltin pehmeyden vuoksi raskaan liikenteen urauttavan, mutta ei!
Nastojen vaikutuksia pohtiessa unohtuu kokonaan, että Suomessa on jo itse päällysteen koostumus valittu kestämäään kelioloja ja nastarenkailla ajoa.
Itse asiassa .... muistan lukeneeni juuri niin, että se päällyste joka kestää nastoja paremmin (karkearakeinen), se ei oikein tahdo kestää kelioloja.... Nastojen vuoksi saamme ympäri vuoden ajaa meluisilla teillä.
4-tie vie pohjolaan, Ouluun ensin yli Suomenselän, kiipeää Rovaniemeltä yli Maanselän. Laskeutuu alas Inarijärven maastoon josta kiipeää Petsikon yli. Jatkaa Utsjoelta Nuorgamiin. Nelostietä pääsee isoilla rekoilla myös Tornion kautta Ruotsiin, josta Eurooppaan.
Etelässä kehäkolmosen alla elelee Riccardo ja antaa ohjeet koko muuta Suomea varten. Onko Ricardo ajanut viimeisen viikon aikana nelostien päästä päähän ? Et voi väittää sitä Lapin kinttupoluksi, tai tietysti voit väittää. Mutta se kertoo vain sinusta !
Oliko joka metri suolattu aivan puhtaaksi ? Oliko siellä mustaa jäätä öisin, esim Suomenselällä ? Sinähän tiedät ! Entäpä Petsikossa ?
4-tie vie pohjolaan, Ouluun ensin yli Suomenselän, kiipeää Rovaniemeltä yli Maanselän. Laskeutuu alas Inarijärven maastoon josta kiipeää Petsikon yli. Jatkaa Utsjoelta Nuorgamiin. Nelostietä pääsee isoilla rekoilla myös Tornion kautta Ruotsiin, josta Eurooppaan.
Etelässä kehäkolmosen alla elelee Riccardo ja antaa ohjeet koko muuta Suomea varten. Onko Ricardo ajanut viimeisen viikon aikana nelostien päästä päähän ? Et voi väittää sitä Lapin kinttupoluksi, tai tietysti voit väittää. Mutta se kertoo vain sinusta !
Oliko joka metri suolattu aivan puhtaaksi ? Oliko siellä mustaa jäätä öisin, esim Suomenselällä ? Sinähän tiedät ! Entäpä Petsikossa ?
Miksi sitten 80% kehä3 seudun autoilijoista käyttää nastoja? Selitä niille äläkä Riccardolle! Ja satunnainen reissu nelostietä pohjoiseen ei sekään ole käypä peruste nastojen käytölle. Jos raskaat rekat pärjää ilman nastoja, niin on se kumma kun henkilöautot kaikkine asbeineen ja espeineen tarvis varmaan telaketjut että pysyy tiellä.
Itse asiassa lumiketjut on hyvä ratkaisu kun oikeasti on niin paha keli ettei meniaa liikeelle päästä. Kyllä sinne lapin erämökille pääsee perille vaikka kesärenkailla näin!
Kysyin viime kesänä paikalliselta Tielaitoksen (vai mikä Destia se onkaan?) pomolta, että kummat kuluttaa/vaurioittaa asfalttia enemmän, nastarenkaat vai raskas liikenne, vastas että raskas liikenne, mutta sitä on kielletty KERTOMASTA, siis luotetaanko ammattilaisen vai "kitkakallejen" lausumiin?
Silmät päähän nyt hei, onko ne ajourat rekan vai henkilöauton raidevälillä? Tielaitoksen pomo tosiaan sitten jätti kertomatta totuuden, riittää heilläkin hommia teiden kunnostamisessa
Kyse oli maaseudun teistä ja uskon tuon koska urien leveys/etäisyys toisistaan ei korreloi henkilöauton raideleveyteen, mutta voit kait itsekkin tuon mitata?
Millä tavalla tiehallinnon edustaja kiisti nastarenkaiden tietä kuluttavan ja pölyttävän vaikutuksen? Ei mitenkään.
Tiehallinon edustajan näkemys on, että nastarenkaiden karhennuksesta on apua liukkauden torjunnasta, ja että 20% on riittävä nastarenkaiden osuus.
Mutua sekin, että tiehallinnon edustajan mukaan pölyhaitat saattaisivat lisääntyä, jos ei nastoja käytettäisi ollenkaan. Miten usein jouduttaisiin hiekottamaan lisää? Vai jouduttaisiinko? Lisääntyisivätkö haitat verrattuna nykyiseen 80% vai siihen 20% osuuteen verrattuna? Mites siellä missä tiet pidetään sulana suolalla?
Suola on paha myrkky pohjavesille, mutta kuis hiekka joka puhdistaa hulevedet pohjavedeksi?
Metsähaka Kysyin viime kesänä paikalliselta Tielaitoksen (vai mikä Destia se onkaan?) pomolta, että kummat kuluttaa/vaurioittaa asfalttia enemmän, nastarenkaat vai raskas liikenne, vastas että raskas liikenne, mutta sitä on kielletty KERTOMASTA, siis luotetaanko ammattilaisen vai "kitkakallejen" lausumiin?
Taisi olla pöllyssä tuo POMO, jolta kyselit? Vai kukaseoli?
En voi ikävä kyllä paljastaa nimeä koska TOTUUDEN kertominen on kielletty, siis voisi tulla ongelmia em. henkilölle!
Eiköhän sen pöllömpikin huomaa että kovapohjaisilla ja vilkkailla teillä urat on henkilöauton raideleveyttä, ja hiljaisilla sivuteillä raskaan liikenteen, jos siellä sellaista ylipäätään on. Ja sama todettiin tuossa tiehallinnon linkissä. Miten monta kertaa tämä pitää toistaa että menee perille?
Kulumisnopeudestakin oli siellä arviota, mutta kyllä ne tiet ainakin pääkaupunkisedulla monin paikoin urautuu selvästi nopeammin, jopa yli 1cm/vuosi. Ja se kaikki pöly on sitten kaupunkiilmassa, ja tuollainen raskas pöly ei tuuletu pois yhtä hyvin kuin muut päästöt vaan pölisee kuukausia.
"Tukholma kieltää nastarenkailla ajon yhdellä kaupungin pääväylistä. Nastarenkaat kielletään Södermalmin halkaisevalla Hornsgatanilla vuodenvaihteesta alkaen."
Toivottavasti lähitulevaisuudessa nastakuskit saavat sitten jatkossa tyytyä bussikuljetuksiin tai taksiin, myös Suomessa. Hyvä niin!
Ja tämän Metsähakan kommentointiin:
Maaseudun huono tienkunto johtuu pas**sta suomalaisesta työnlaadusta. Ei liikennemääristä!
Kas kummaa, drive vastasi viestiini Riccardolle. Vai vastasiko Riccardo sittenkin ?
Kitkat kuuluvat minusta aina suolatuille teille. Mutta Suomessa ei pysty kaikkia teitä pitämään aina, paino sanalla aina, sulina. Nelostietäkään ei pystytä pitämään edes Ouluun asti aina jäättömänä. Ja varsinkin suolajää synnyttyään on luistinrataakin liukkaampaa. Autolla kuitenkin ajetaan aina.
Nelostiellä sattui muuten Konginkankaalla paha onnettomuus muutama vuosi sitten. Sen tapauksen pitäisi kertoa kaikille, että suolauskaan ei auta aina Suomen olosuhteissa pitämään jäätä loitolla.
Tekniikan maailmassa näkyy olevan eurokitkatesti. Referenssinä oli talvirengastestin kitkojen keskiarvo. Poimin tähän vertailuun puolivälin eurokitkan.
ABS jarrutus jäällä:
eurokitka 75m
kitka 66m
ABS jarrutus lumella:
eurokitka 63m
kitka 61m
ABS jarrutus märällä:
eurokitka 28m
kitka 38m
Itse yllätyin lievästi, miten hyvin eurokitkat pärjäsivät. Jäällä ovat samalla pelikentällä, lumella käytännössä sama jarrutusmatka, ja märällä aivan ylivoimainen. Toinen yllätys oli kiinan linglongien tms. pito.
"Tukholma kieltää nastarenkailla ajon yhdellä kaupungin pääväylistä. Nastarenkaat kielletään Södermalmin halkaisevalla Hornsgatanilla vuodenvaihteesta alkaen."
Toivottavasti lähitulevaisuudessa nastakuskit saavat sitten jatkossa tyytyä bussikuljetuksiin tai taksiin, myös Suomessa. Hyvä niin!
Tukholman tavoitteena on jo pitkään ollut rajoittaa koko liikennettä tulleilla ym, tämä päätös on jatkoa vanhalle teemalle. Kannatan lämpimästi tätä ekovihreiden ajamaa tasaverolinjaa myös Suomeen. Sehän tuntuu vain pienituloisista kalliilta, varakkaampaa ei niin häiritse. Tiellä on taas tilaa ja pysäköinti ei tuota ongelmia.
Suomalaisessa "hyvinvointi"yhteiskunnassa tällaisen veromallin laajemman käytön mukanaan tuoma tasaverovaikutus on vähän ongelmallinen, mutta sitä ei nyt saa ääneen sanoa koska asia on pyhä. Vihreät kyllä muistavat sitten jatkossa taas meuhkata oman veromallinsa aiheuttamasta yhteiskunnan eriarvoisuudesta ja muusta.
Suurissa kaupungeissa (joita ei ole Suomessa) tilanne on jo muutenkin se että yksityisautojen osuus ydinkeskustan liikenteestä on vähäinen. Siellä voidaan asetella mitä hyvänsä rajoituksia. Esim. New Yorkissa voitaisiin Manhattanilla periaatteessa kieltää yksityisautot kokonaan, se ei haittaisi juuri ketään. Bloombergille voidaan antaa erikoislupa.
Suomessakin voidaan aivan hyvin kieltää nastarenkaat kokonaan Tukholman korkeudella tai sitä etelämpänä sijaitsevissa kaupungeissa.
Ja se kaikki pöly on sitten kaupunkiilmassa, ja tuollainen raskas pöly ei tuuletu pois yhtä hyvin kuin muut päästöt vaan pölisee kuukausia.
On se kumma jos sitä ei teiden pinnalta ja sitä kautta kaupunki-ilmasta saada tuossa ajassa pois pyörimästä: harjat, pesurit ja imurit on keksitty. Niiden käyttöä voisi suositella ajettin nastoilla tai ei.
Tuo pölyongelma on minusta enemmän seurausta huonosta katujen putsauksesta kuin rengasvalinnoista.
On se kumma jos sitä ei teiden pinnalta ja sitä kautta kaupunki-ilmasta saada tuossa ajassa pois pyörimästä: harjat, pesurit ja imurit on keksitty. Niiden käyttöä voisi suositella ajettin nastoilla tai ei.
Tuo pölyongelma on minusta enemmän seurausta huonosta katujen putsauksesta kuin rengasvalinnoista.
Pitäisikö ne kadut mielestäsi putsata kahden viikon välein? Kitkoilla riittäisi 10x vähempi putsaus. Entä miten onnistuisi totaaliputsaus, ettei pöly pääse leviämään toisaalle samalla kun putsataan toisaalla?
Pitäisikö ne kadut mielestäsi putsata kahden viikon välein? Kitkoilla riittäisi 10x vähempi putsaus. Entä miten onnistuisi totaaliputsaus, ettei pöly pääse leviämään toisaalle samalla kun putsataan toisaalla?
Minusta olisi hyvä jos putsattaisiin talven aikana edes joskus. Nythän ne suurelta osin putsataan sitten keväällä yleensä parisen viikkoa myöhässä aikataulusta kun lumiauraa ei aiemmin ole viitsitty harjapäähän vaihtaa. Pääasiallinen putsattava on hiekoitushiekka. Katujen pesua ei enää paljon harrasteta, toisin kuin monissa muissa maissa joissa pääkatuja pestään pesureilla säännöllisesti.
Talvikeleillä kadut ovat useinkin märkiä, pölyn leviäminen ei ole suuri ongelma.
Kitkoilla ei riitä vähäisempi putsaus, koska kaupunkipöly on pääosin lähtöisin hiekoituksesta ja kitkalamellirenkaat nostavat tuota pölyä tehokkaimmin ilmaan. Pelkästään kitkarenkailla ajettaessa olisi jäisillä keleillä väistämättä myös hiekoitettava enemmän mikä ilman katujen siivousta moninkertaistaa pölyn määrän kaupungeissa. Pahin pölyhän syntyy renkaiden alla murskautuvasta ja teitä hierovasta hiekasta / kivimurskasta.
Kitkoilla ei riitä vähäisempi putsaus, koska kaupunkipöly on pääosin lähtöisin hiekoituksesta ja kitkalamellirenkaat nostavat tuota pölyä tehokkaimmin ilmaan. Pelkästään kitkarenkailla ajettaessa olisi jäisillä keleillä väistämättä myös hiekoitettava enemmän mikä ilman katujen siivousta moninkertaistaa pölyn määrän kaupungeissa. Pahin pölyhän syntyy renkaiden alla murskautuvasta ja teitä hierovasta hiekasta / kivimurskasta.
Mistäs kaupungista nyt olikaan taas kyse kun tiedät kertoa katuja hiekoitettavan?
Kevyenliikenteenväylillä käytetään yleisesti karkeampaa mursketta, joka pölisee vähemmän muttei sovellu autotielle.
Mistäs kaupungista nyt olikaan taas kyse kun tiedät kertoa katuja hiekoitettavan?
Tietääkseni kaikissa Suomen kaupungeissa on normit suht samat eli hiekoitetaan esim. bussilinjat liukkaan kelin sattuessa. Samoin risteysalueille kylvetään hiekkaa aina tarpeen tullen.
Pääteilläkin olen joka talvi nähnyt risteyksien ym. hiekoitusta, esim. VT4, VT6 jne. Kokonaisia pääteitäkin hiekoitetaan suolan sekaisella hiekalla aina siinä tapauksessa kun lämpötilan puoleen pelkkä suola ei enää pure.
...
EDIT. Tuntuu Helsingissä liikkuvilla olevan vaikeuksia ymmärtää maan laajuus ja vaihtelevat olot. Ihan jo pääteilläkin.
Pääkaupungin sisääntulojen erilaisilla liikennerajoituksilla ei saada muuta aikaan kuin liikenne ja sitämyötä kauppa siirtymään entisestäänkin kauemmas keskustasta. Kokonaismäärä tuskin vähenee, päinvastoin ajomatkat kasvavat.
Mielestäni suolaus pitäisi kieltää heti suurena ympäristömyrkkynä koska juomakelpoinen vesi loppuu ennen kuin öljy, sen jäkeen vasta miettiä "nastakieltoa" koska nykytekniikalla voidaan tehdä nastoja jotka eivät juurikaan kuluta asfalttia, siis jos halutaan, mutta ei kait kukaan muu ole kanssani samaa mieltä?
Mielestäni suolaus pitäisi kieltää heti suurena ympäristömyrkkynä koska juomakelpoinen vesi loppuu ennen kuin öljy, sen jäkeen vasta miettiä "nastakieltoa" koska nykytekniikalla voidaan tehdä nastoja jotka eivät juurikaan kuluta asfalttia, siis jos halutaan, mutta ei kait kukaan muu ole kanssani samaa mieltä?
Suolauksesta olen samaa mieltä. Nastauksesta eri mieltä. Nastat kuluttaa liikaa asfalttia siellä missä liikenne vilkasta. Nastojen purevuuden vähentäminenkin on vähän niin ja näin. Sitten ne nastat ei tuo riittävää apua siellä missä niitä oikeasti tarvitaan. Nastojen tienkulutus ja lisäjääpito menee aika yks-yhteen. Mekaaniseen raapimiseen kun perustuvat.
Nastattomia renkaita voidaan parantaa lisäämällä kumiseokseen pitoa parantavia karheita komponentteja. Tällöin rengas toimii jäällä kuin hiekkapaperi, mutta tienkulutus paljaalla asfaltilla on vain murto-osa nastarenkaan kulutuksesta.
Hupsista kuinka nyt taas kävikään, juuri kun drive, riccardo, nbk ovat meille todistaneet, ettei etelän sulilla teillä nastoja tarvita, niin uutiset kertovat kuinka kehä kolmos autoilijat poukkoilevat sinne tänne toistensa kanssa tai kaiteisiin ja ojiin.
Hyvin tuntuu tämä itsevarma narsisti kitkarengasautoilija pärjäävän, kun taivaalta tulee mitätön määrä lunta 2-5cm niin osaaminen ratissa näyttäisi olevan tuollaista esikoulutasoa, jos sitäkään. Ihmetellä täytyy miten tälläisille suunsoittajille ja maailmanparantajille on ajolupa annettu, kun ei edes tälläisen pienen lumentulon olosuhteita kyetä edes välttävästi hallitsemaan.
Onko tuo sokea luottamus suolauksen kaikkivoipaisuuteen perusteltua kuten on väitetty, kun tälläkin kertaa tuli täydellinen mahalasku tienpitäjältä.
Mielestäni suolaus pitäisi kieltää heti suurena ympäristömyrkkynä koska juomakelpoinen vesi loppuu ennen kuin öljy, sen jäkeen vasta miettiä "nastakieltoa" koska nykytekniikalla voidaan tehdä nastoja jotka eivät juurikaan kuluta asfalttia, siis jos halutaan, mutta ei kait kukaan muu ole kanssani samaa mieltä?
Pitäisi ehkä säätää kitkasuolavero, niille autoille jonka takia suolausta joudutaan suorittamaan eli linja, kuorma ja kitkarengasautoilijalle.
Jos tätä törkeää ympäristörikosta aiotaan kovin pitkään jatkaa, niin seuraukset ympäristön ja kansalaisten kannalta ovat katastrofaaliset. Pohjaveden puhdistuminen on ikuisuusasia, tai siinä puhutaan ainakin useista kymmenistä vuosista ennen kuin se taas on käyttökelpoista.
Misari osoittaa sellaista lukutaidottomuutta ja jääräpäisyyttä etten kommentoi hänelle.
AutBildissä sen sijaan oli asialliset suositukset missä olosuhteissa kannattaa käyttää nastarenkaita:
Vähän ajavien kannattaa käyttää nastoja, jos ajo tapahtuu maaseudun huonosti hoidetuilla teillä. Paljon ajavan kannattaa käyttää nastoja, jos ajaa enimmäkseen pohjoisen jäisillä teillä. Etelässäajavan ei kannata hankkia nastoja yhtä lapinreissua varten, lumiketjuilla pääsee varmemmin mökkitien läpi kuin nastoilla.
Lehdessä lisäksi kiiteltiin uudempien kitkarenkaiden jämäköitynyttä käytöstä.
drive:
Hiljaisempia teitä ei kunnolla edes aurata nykyään.
Nastojen vaikutuksia pohtiessa unohtuu kokonaan, että Suomessa on jo itse päällysteen koostumus valittu kestämäään kelioloja ja nastarenkailla ajoa.
petos:
Deformaatio lienee se joka tulee teiden kunnostuksessa kalliiksi. Ja se on pääosin rekkojen aiheuttamaa.
Deformaatio lienee se joka tulee teiden kunnostuksessa kalliiksi. Ja se on pääosin rekkojen aiheuttamaa.
Urat ovat kuitenkin pääasiassa nastarenkaiden aiheuttamia! Vilkkaasti liikennöidyillä väylillä joudutaan teitä korjaamaan lähes vuosittain niiden vuoksi! Moniko vesiliirrosta johtuva onnettomuus on noiden urien aiheuttama!
Jos raskasliikenne aiheuttaisi urat, olisi keväällä korjatut tiet urilla jo syksyisin! Mutta eivät ole urilla ennenkuin seuraavana keväänä! Kesällä luulisi asfaltin pehmeyden vuoksi raskaan liikenteen urauttavan, mutta ei!
AkiK:
Itse asiassa .... muistan lukeneeni juuri niin, että se päällyste joka kestää nastoja paremmin (karkearakeinen), se ei oikein tahdo kestää kelioloja.... Nastojen vuoksi saamme ympäri vuoden ajaa meluisilla teillä.
Tässä on mielestäni varsin asiallista tekstiä: Tiehallinto - Usein kysyttyä: Teiden urautuminen
Montako kertaa nastauskovaiset on kesän jälkeen tarvinneet nastoja 3-, 4- tai 7-tiellä? Ja montako kertaa luulette tarvivan tänä talvena?
Ja turha vedota johonkin lapin kinttupolkuihin, siellä pärjää kesärenkailla koko ajan! Ei viidenkympin nopeuksilla mitään nastoja tarvita.
Suolausmäärätkin nostettiin "kivasti" täksi vuodeksi, eli ei ole mitään järkeä nastojen käytölle tulevaisuudessa.
Ratkaisu on: jos ajat kuivalla tai vesisateella pääväylillä nastoilla, 300 euron sakko automaattisesti.
Ja miksi Italiassa, Saksassa tai Sveitsissä EI OLE uria moottoriteillä? Liikennemäärät rekkojen osalta suurempia päivässä kuin vuodessa 3-tiellä!
4-tie vie pohjolaan, Ouluun ensin yli Suomenselän, kiipeää Rovaniemeltä yli Maanselän. Laskeutuu alas Inarijärven maastoon josta kiipeää Petsikon yli. Jatkaa Utsjoelta Nuorgamiin. Nelostietä pääsee isoilla rekoilla myös Tornion kautta Ruotsiin, josta Eurooppaan.
Etelässä kehäkolmosen alla elelee Riccardo ja antaa ohjeet koko muuta Suomea varten. Onko Ricardo ajanut viimeisen viikon aikana nelostien päästä päähän ? Et voi väittää sitä Lapin kinttupoluksi, tai tietysti voit väittää. Mutta se kertoo vain sinusta !
Oliko joka metri suolattu aivan puhtaaksi ? Oliko siellä mustaa jäätä öisin, esim Suomenselällä ? Sinähän tiedät ! Entäpä Petsikossa ?
Odysseia:
Miksi sitten 80% kehä3 seudun autoilijoista käyttää nastoja? Selitä niille äläkä Riccardolle! Ja satunnainen reissu nelostietä pohjoiseen ei sekään ole käypä peruste nastojen käytölle. Jos raskaat rekat pärjää ilman nastoja, niin on se kumma kun henkilöautot kaikkine asbeineen ja espeineen tarvis varmaan telaketjut että pysyy tiellä.
Itse asiassa lumiketjut on hyvä ratkaisu kun oikeasti on niin paha keli ettei meniaa liikeelle päästä. Kyllä sinne lapin erämökille pääsee perille vaikka kesärenkailla näin!
drive:
Kyse oli maaseudun teistä ja uskon tuon koska urien leveys/etäisyys toisistaan ei korreloi henkilöauton raideleveyteen, mutta voit kait itsekkin tuon mitata?
drive:
Suola on paha myrkky pohjavesille, mutta kuis hiekka joka puhdistaa hulevedet pohjavedeksi?
Metsähaka Kysyin viime kesänä paikalliselta Tielaitoksen (vai mikä Destia se onkaan?) pomolta, että kummat kuluttaa/vaurioittaa asfalttia enemmän, nastarenkaat vai raskas liikenne, vastas että raskas liikenne, mutta sitä on kielletty KERTOMASTA, siis luotetaanko ammattilaisen vai "kitkakallejen" lausumiin?
Taisi olla pöllyssä tuo POMO, jolta kyselit? Vai kukaseoli?
En voi ikävä kyllä paljastaa nimeä koska TOTUUDEN kertominen on kielletty, siis voisi tulla ongelmia em. henkilölle!
Metsähaka:
Eiköhän sen pöllömpikin huomaa että kovapohjaisilla ja vilkkailla teillä urat on henkilöauton raideleveyttä, ja hiljaisilla sivuteillä raskaan liikenteen, jos siellä sellaista ylipäätään on. Ja sama todettiin tuossa tiehallinnon linkissä. Miten monta kertaa tämä pitää toistaa että menee perille?
Kulumisnopeudestakin oli siellä arviota, mutta kyllä ne tiet ainakin pääkaupunkisedulla monin paikoin urautuu selvästi nopeammin, jopa yli 1cm/vuosi. Ja se kaikki pöly on sitten kaupunkiilmassa, ja tuollainen raskas pöly ei tuuletu pois yhtä hyvin kuin muut päästöt vaan pölisee kuukausia.
Maaseudulla uria voi tulla jopa kesän aikana, syynä tietenkin nastarenkat?
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/10/987086
"Tukholma kieltää nastarenkailla ajon yhdellä kaupungin pääväylistä. Nastarenkaat kielletään Södermalmin halkaisevalla Hornsgatanilla vuodenvaihteesta alkaen."
Toivottavasti lähitulevaisuudessa nastakuskit saavat sitten jatkossa tyytyä bussikuljetuksiin tai taksiin, myös Suomessa. Hyvä niin!
Ja tämän Metsähakan kommentointiin:
Maaseudun huono tienkunto johtuu pas**sta suomalaisesta työnlaadusta. Ei liikennemääristä!
Outoa kun uutisessa viitattiin "asfaltissa piileskeleviin pienhiukkasiin", siis ei nastojen kulutukseen?
Kyllähän nastat kuluttaa tietä, varsinkin huonoa, jos ei ole jäätä suojana.
Kas kummaa, drive vastasi viestiini Riccardolle. Vai vastasiko Riccardo sittenkin ?
Kitkat kuuluvat minusta aina suolatuille teille. Mutta Suomessa ei pysty kaikkia teitä pitämään aina, paino sanalla aina, sulina. Nelostietäkään ei pystytä pitämään edes Ouluun asti aina jäättömänä. Ja varsinkin suolajää synnyttyään on luistinrataakin liukkaampaa. Autolla kuitenkin ajetaan aina.
Nelostiellä sattui muuten Konginkankaalla paha onnettomuus muutama vuosi sitten. Sen tapauksen pitäisi kertoa kaikille, että suolauskaan ei auta aina Suomen olosuhteissa pitämään jäätä loitolla.
Tekniikan maailmassa näkyy olevan eurokitkatesti. Referenssinä oli talvirengastestin kitkojen keskiarvo. Poimin tähän vertailuun puolivälin eurokitkan.
ABS jarrutus jäällä:
eurokitka 75m
kitka 66m
ABS jarrutus lumella:
eurokitka 63m
kitka 61m
ABS jarrutus märällä:
eurokitka 28m
kitka 38m
Itse yllätyin lievästi, miten hyvin eurokitkat pärjäsivät. Jäällä ovat samalla pelikentällä, lumella käytännössä sama jarrutusmatka, ja märällä aivan ylivoimainen. Toinen yllätys oli kiinan linglongien tms. pito.
Riccardo:
Tukholman tavoitteena on jo pitkään ollut rajoittaa koko liikennettä tulleilla ym, tämä päätös on jatkoa vanhalle teemalle. Kannatan lämpimästi tätä ekovihreiden ajamaa tasaverolinjaa myös Suomeen. Sehän tuntuu vain pienituloisista kalliilta, varakkaampaa ei niin häiritse. Tiellä on taas tilaa ja pysäköinti ei tuota ongelmia.
Suomalaisessa "hyvinvointi"yhteiskunnassa tällaisen veromallin laajemman käytön mukanaan tuoma tasaverovaikutus on vähän ongelmallinen, mutta sitä ei nyt saa ääneen sanoa koska asia on pyhä. Vihreät kyllä muistavat sitten jatkossa taas meuhkata oman veromallinsa aiheuttamasta yhteiskunnan eriarvoisuudesta ja muusta.
Suurissa kaupungeissa (joita ei ole Suomessa) tilanne on jo muutenkin se että yksityisautojen osuus ydinkeskustan liikenteestä on vähäinen. Siellä voidaan asetella mitä hyvänsä rajoituksia. Esim. New Yorkissa voitaisiin Manhattanilla periaatteessa kieltää yksityisautot kokonaan, se ei haittaisi juuri ketään. Bloombergille voidaan antaa erikoislupa.
Suomessakin voidaan aivan hyvin kieltää nastarenkaat kokonaan Tukholman korkeudella tai sitä etelämpänä sijaitsevissa kaupungeissa.
drive:
On se kumma jos sitä ei teiden pinnalta ja sitä kautta kaupunki-ilmasta saada tuossa ajassa pois pyörimästä: harjat, pesurit ja imurit on keksitty. Niiden käyttöä voisi suositella ajettin nastoilla tai ei.
Tuo pölyongelma on minusta enemmän seurausta huonosta katujen putsauksesta kuin rengasvalinnoista.
AkiK:
Pitäisikö ne kadut mielestäsi putsata kahden viikon välein? Kitkoilla riittäisi 10x vähempi putsaus. Entä miten onnistuisi totaaliputsaus, ettei pöly pääse leviämään toisaalle samalla kun putsataan toisaalla?
drive:
Minusta olisi hyvä jos putsattaisiin talven aikana edes joskus. Nythän ne suurelta osin putsataan sitten keväällä yleensä parisen viikkoa myöhässä aikataulusta kun lumiauraa ei aiemmin ole viitsitty harjapäähän vaihtaa. Pääasiallinen putsattava on hiekoitushiekka. Katujen pesua ei enää paljon harrasteta, toisin kuin monissa muissa maissa joissa pääkatuja pestään pesureilla säännöllisesti.
Talvikeleillä kadut ovat useinkin märkiä, pölyn leviäminen ei ole suuri ongelma.
Kitkoilla ei riitä vähäisempi putsaus, koska kaupunkipöly on pääosin lähtöisin hiekoituksesta ja kitkalamellirenkaat nostavat tuota pölyä tehokkaimmin ilmaan. Pelkästään kitkarenkailla ajettaessa olisi jäisillä keleillä väistämättä myös hiekoitettava enemmän mikä ilman katujen siivousta moninkertaistaa pölyn määrän kaupungeissa. Pahin pölyhän syntyy renkaiden alla murskautuvasta ja teitä hierovasta hiekasta / kivimurskasta.
AkiK:
Mistäs kaupungista nyt olikaan taas kyse kun tiedät kertoa katuja hiekoitettavan?
Kevyenliikenteenväylillä käytetään yleisesti karkeampaa mursketta, joka pölisee vähemmän muttei sovellu autotielle.
drive:
Tietääkseni kaikissa Suomen kaupungeissa on normit suht samat eli hiekoitetaan esim. bussilinjat liukkaan kelin sattuessa. Samoin risteysalueille kylvetään hiekkaa aina tarpeen tullen.
Pääteilläkin olen joka talvi nähnyt risteyksien ym. hiekoitusta, esim. VT4, VT6 jne. Kokonaisia pääteitäkin hiekoitetaan suolan sekaisella hiekalla aina siinä tapauksessa kun lämpötilan puoleen pelkkä suola ei enää pure.
...
EDIT. Tuntuu Helsingissä liikkuvilla olevan vaikeuksia ymmärtää maan laajuus ja vaihtelevat olot. Ihan jo pääteilläkin.
Pääkaupungin sisääntulojen erilaisilla liikennerajoituksilla ei saada muuta aikaan kuin liikenne ja sitämyötä kauppa siirtymään entisestäänkin kauemmas keskustasta. Kokonaismäärä tuskin vähenee, päinvastoin ajomatkat kasvavat.
Mielestäni suolaus pitäisi kieltää heti suurena ympäristömyrkkynä koska juomakelpoinen vesi loppuu ennen kuin öljy, sen jäkeen vasta miettiä "nastakieltoa" koska nykytekniikalla voidaan tehdä nastoja jotka eivät juurikaan kuluta asfalttia, siis jos halutaan, mutta ei kait kukaan muu ole kanssani samaa mieltä?
Metsähaka:
Suolauksesta olen samaa mieltä. Nastauksesta eri mieltä. Nastat kuluttaa liikaa asfalttia siellä missä liikenne vilkasta. Nastojen purevuuden vähentäminenkin on vähän niin ja näin. Sitten ne nastat ei tuo riittävää apua siellä missä niitä oikeasti tarvitaan. Nastojen tienkulutus ja lisäjääpito menee aika yks-yhteen. Mekaaniseen raapimiseen kun perustuvat.
Nastattomia renkaita voidaan parantaa lisäämällä kumiseokseen pitoa parantavia karheita komponentteja. Tällöin rengas toimii jäällä kuin hiekkapaperi, mutta tienkulutus paljaalla asfaltilla on vain murto-osa nastarenkaan kulutuksesta.
Hupsista kuinka nyt taas kävikään, juuri kun drive, riccardo, nbk ovat meille todistaneet, ettei etelän sulilla teillä nastoja tarvita, niin uutiset kertovat kuinka kehä kolmos autoilijat poukkoilevat sinne tänne toistensa kanssa tai kaiteisiin ja ojiin.
Hyvin tuntuu tämä itsevarma narsisti kitkarengasautoilija pärjäävän, kun taivaalta tulee mitätön määrä lunta 2-5cm niin osaaminen ratissa näyttäisi olevan tuollaista esikoulutasoa, jos sitäkään. Ihmetellä täytyy miten tälläisille suunsoittajille ja maailmanparantajille on ajolupa annettu, kun ei edes tälläisen pienen lumentulon olosuhteita kyetä edes välttävästi hallitsemaan.
Onko tuo sokea luottamus suolauksen kaikkivoipaisuuteen perusteltua kuten on väitetty, kun tälläkin kertaa tuli täydellinen mahalasku tienpitäjältä.
Metsähaka:
Pitäisi ehkä säätää kitkasuolavero, niille autoille jonka takia suolausta joudutaan suorittamaan eli linja, kuorma ja kitkarengasautoilijalle.
Jos tätä törkeää ympäristörikosta aiotaan kovin pitkään jatkaa, niin seuraukset ympäristön ja kansalaisten kannalta ovat katastrofaaliset. Pohjaveden puhdistuminen on ikuisuusasia, tai siinä puhutaan ainakin useista kymmenistä vuosista ennen kuin se taas on käyttökelpoista.
Misari osoittaa sellaista lukutaidottomuutta ja jääräpäisyyttä etten kommentoi hänelle.
AutBildissä sen sijaan oli asialliset suositukset missä olosuhteissa kannattaa käyttää nastarenkaita:
Vähän ajavien kannattaa käyttää nastoja, jos ajo tapahtuu maaseudun huonosti hoidetuilla teillä. Paljon ajavan kannattaa käyttää nastoja, jos ajaa enimmäkseen pohjoisen jäisillä teillä. Etelässäajavan ei kannata hankkia nastoja yhtä lapinreissua varten, lumiketjuilla pääsee varmemmin mökkitien läpi kuin nastoilla.
Lehdessä lisäksi kiiteltiin uudempien kitkarenkaiden jämäköitynyttä käytöstä.
Etelästä Lappiin lumiketjuilla kestää kuitenkin tuskastuttavan kauan?