"Älä nyt takerru epäolennaisuuksiin. Jotain päästölähteiden arviointimittauksia on tehty mm. kaupungeissa:
Copenhagen
Stockholm
Leipzig
Berlin
Helsinki "
Siis Berliini on näistä suurkaupunki, nastoja Berliinissä ? Helsinki suurkaupunki ??? Hellanlettas !
Siis todellako takerruit tuohon 'suurkaupunki' termiin? Päästähän jo irti.
Elikkä ihan selvällä Suomenkielellä lausuttuna sinulla ei ole minkäänlaista oikeaa tutkimustietoa siitä, että suurkaupungeissa yli puolet kaupunkipölystä tulisi nastarenkaista. Miten voisikaan olla, eihän esim. Pariisissa ajella hokeilla alvariinsa. Miten siellä voisi olla nastapölya, niinkuin väitit ?
Kyllä siellä jossain luki että niissä kaupungeissa joissa käytetään nastoja, kevätalvella on pienhiukkastilanne usein huomattavan heikko. Ero on selvä verrattuna kaupunkeihin, joissa ei käytetä nastoja.
Minkätakia sinun pitää yrittää jankata asiaa, mikset sinä voi suoraan myöntää, että kirjoitit palturia ? Ei se ole häpeä, että erehtyy vaan se, että ei pysty sitä myöntämään.
Kirjoitan täyttä asiaa. Voit tarkistaa julkaisut itse. Julkaisuja löytyy kun scholar.google.com osoitteessa haet "studded tyres". Eivät välttämättä avaudu googlella kotikoneella, niistä joutuu maksamaan tai sitten yliopiston kirjaston koneella voi saada auki. Yliopiston kirjastosta saattaaa löytyä myös painettua versioita.
linkitys lähteeseen on hyvä, mutta selektiivisesti tehty kopio on yleensä pelkän huijarin ele. Niitähän on täällä ollut vuosien varrella useita.
Parhaani mukaan esitin mielestäni kiinnostavimmat lausumat. En minä tänne kokonaisia artikkeleita ala referoimaan. Tuohan ei ole mitenkään yllättävää että nastarenkaat tuottavat hiukkaspäästöjä yli kymmenen kertaa enemmän kuin nastattomat. Johan sen äänestäkin kuulee miten paljon raapivat tienpintaa.
This study indicate that only 5 percent of the users of non-studded tyres often feel unsafe when driving on winter roads, while as many as 50 percent of the studded tyre users state that they would have felt unsafe driving on non-studded tyre. In addition to this, the users on non-studded tyres did not leave their car at home on days with difficult driving conditions more often than the users of studded tyres. Target group oriented information with this kind of information may be important to give to the ones who are sceptic about non-studded tyres. On the other hand, it is important to take their fear for
real.
Among the persons with studded tyres on their car, there was a majority of females and persons above 60 years, who said that they would feel unsafe if they had to use nonstudded tyres during winter season. There was also a tendency for the male drivers to drive longer distances, and therefore gain more experience driving on winter roads.
Tää Driven lainaama tutkimusraportti siis kertoo, että nastarenkailla ajavat tuntisivat turvattomuutta kitkarenkailla ajamisessa talvikelillä. Se ei tietenkään ole mikään yllätys ja TM tekee parhaansa että nastarenkaiden käyttäjien näkemys asiassa ei muuttuisi.
Nastarenkaan käyttämisessä on varsin yksinkertainen logiikka: omien riskien minimointi ja vastuun siirto muualle. "Mitä väliä sillä, että tiet kuluu?" "Mulla on oikeus kuluttaa tietä ja mä haluan varmistaa että minun riskit minimoituu". Näin siis nastarenkaita käyttävät tuntuvat ajattelevan.
Oikeastaan olennaisin ero nasta- ja kitkarenkaiden käyttäjissä onkin juuri siinä, että jälkimmäisillä on kanttia ottaa kontolleen enemmän henkilökohtaista vastuuta liikenneturvallisuudesta.
Kitkat ovat turvallisempi vaihtoehto, koska nastarengashenkilö ostettuaan kitkat valaistuu ja muuttuu pyhimykseksi.
Nastarengaskuskit ovat pösilöitä.
Kitkarengaskuskit ovat muita huomioonottavia ja kohteliaita.
Mutta millaisia henkilöitä näin ajattelevat henkilöt ovat liikenteessä itse? Suvaitsevaisia, muita huomioonottavia ja joustavia ? Kohteliaita ?
Koetin hakea tämänhetkistä tilannetta, mikä on kitkojen ja nastojen suhde. Googlaamalla päädyin noin 20 / 80 prosenttiin. Suhde on pysynyt siis samana jo monta vuotta.
Kysymys kuuluu, miksi kitkojen käyttöosuus ei kasva, miksi ainakin samanverran kitkailijoista luopuu kitkoista kuin kitkoihin siirtyy ? Ajattelevatko ihmiset kumminkin vielä omilla aivoillaan ja oppivat kokemuksista ?
Tämänkö takia täällä huudetaan valtiota apuun, nastat verolle tai nastakielto. Eikö ihminen saisi enää päättää edes renkaistaan ? Eivätkö nämä kultivoituneet edelläkävijät enää itsekään usko kitkarenkaiden voittoon ilman pakkoa ?
Vuosien 2000-2006 aikana kuolemaan johtaneiden talvikelionnettomuuksien suhde oli nastat 87% - kitkat 13%.
Mukana on tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet. Tarkastelussa ovat kaikki henkilö- tai pakettiautolla aiheutetut kuolonkolarit, yhteensä 1 614 kpl.
Miten tämä on mahdollista? 80/20 rengassuhteella ja TM:n toimittajan kirjoituksen luettua onnettomuussuhde pitäisi olla jotain nastat 60 kitkat 40%.
Vähän huvittaa tämä kitkailijoiden kiihko. Taitaa suurin tekijä olla kuitenkin ajomukavuus. Ainakin ketjun aloittajan motiivi on oman harrastuksen mukavuus (2-pyöräinen) kulkine. Se, että vedotaan siihen, että ajettaisiin varovaisemmin, niin kitkoilla pärjää. Kyllähän kesärenkaillakin pärjää kunhan ajetaan paaaljon varovaisemmin. Miksi pitäisi ottaa huomioon nämä mukavuustekijät,turvallisuus kuitenkin tärkein. Olen ajanut myös nastattomilla kokeilumielessä, ja voi sanoa, että se vaatii yletöntä ennakointia jäisillä teillä. Itse en ole valmis tinkimään nastojen tuomasta rennommasta ajosuoritteesta.
kuolonkolarien syyt on suurimmaksi osaksi aivan muualla kuin pidon menetyksessä.
Totta. Tokihan pidonmenetyksestä jonkin verran kolareita seuraa, suistumisisa, peräänajoja... Pidonmenetys on sellainen asia, johon vaikuttaa autoilijan tuntuma kelistä, ja keliin varautuminen.
Itsellä on sellainen käsitys, että pidon yleensä menettävät autoilijat, jotka luulevat liikaa ajotaidoistaan. Ajetaan lumimyräkässä moottoritiellä satasta olemattomilla turvaväleillä, tai sitten pikkutiellä suistutaan sohjossa ojaan testivoittajarenkailla ajovirheen ja nopeuden seurauksena.
Suuri osa liikenneonnettomuuksista on kuitenkin jotain muita kuin pidon menetyksiä. Maksimaalista pitoa perustellaan äkkitilanteisiin varautumisella. Aivan kaikkeen ei tietenkään voi varautua, mutta lähes kaikkeen voi.
Eli jos oma ajo on hallinnassa vähemmällä pidolla, ja ennakoi muita pidon edellyttämällä tavalla, riskit ovat minimaaliset. Suurin riski piilee mielestäni juuri siinä, miten ajaa suhteessa omaan pitoon ja taitoon.
Itse arvostan nastanrenkaissa lähinnä parempaa etenemiskykyä vaikeissa olosuhteissa.
Tämänkö takia täällä huudetaan valtiota apuun, nastat verolle tai nastakielto. Eikö ihminen saisi enää päättää edes renkaistaan ? Eivätkö nämä kultivoituneet edelläkävijät enää itsekään usko kitkarenkaiden voittoon ilman pakkoa ?
Ikävä kyllä ihmisluonteelle ominaista on pistää oma etu yhteisön edun edelle. Näissä tilainteissa on hyvä, että yhteiskunta ohjaa yksilöä oikeaan suuntaan. Millähän tasolla esimerkiksi uusien autojen päästönormit olisivat, jos ainoa ohjaava tekijä olisi asiakkaan ostopäätös. Ostaisitko tehoiltaan heikomman ja tonnin kalliimman auton sen vuoksi, että se täyttää jonkin uudemman päästönormin?
Jos oikein tarkkaan mietit, niin kyllähän valtio on jo pitkään varsin merkittävästi rajoittanut Sinun mahdollisuuksia renkaan valinnassa. Nastojen määrää, painoa ja ulkonemaa on säädelty jo pitkään. Tässä uusin holhoustoimi: http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=271823
Itse arvostan nastanrenkaissa lähinnä parempaa etenemiskykyä vaikeissa olosuhteissa.
Arvostan myös hivenen napakampaa ajettavuutta, Q-nopeusluokan nastaton on toivottoman löysän tuntuinen ajaa ja pilaa hyvänkin auton ajo-ominaisuudet. Keskieuroopan nastattomat ovat ajettavuuden osalta talvirenkaiden aatelia, tosin talviominaisuuksissa ei niin hyviä.
Nämä siis omia kokemuksia, ei siis kovin tieteellistä faktaa.
Tuo onkin kauan odotettu muutos. Nykyäänhän nastojen määrä on sidottu vannekokoon eikä vierintäkehään. Määräys on peräisin ajalta, jolloin ajettiin 70- ja 80-sarjan renkailla. Nyt ajetaan 50-65 sarjalaisilla, joissa on 1-3 tuumaa suurempi vannekoko ja siten enemmän nastoja kuin ennen.
Tältä pohjalta on aika huvittavaa lukea kommentteja, jossa haikaillaan entisten aikojen perään, kun renkaissa sai olla kunnolliset nastat, eikä mitkään pistovoimaltaan rajatut kevytnastat. Noita mielipiteitä aina silloin tällöin tapaa. Aika harvoin kutenkin. Onneksi.
Taitaa suurin tekijä olla kuitenkin ajomukavuus. Ainakin ketjun aloittajan motiivi on oman harrastuksen mukavuus (2-pyöräinen) kulkine.
Ei ole mukavuus, vaan huoli omasta terveydestä. Eikä se ollut mikään harrastus. Tein työmatkani polkupyörällä. 22 km suuntaansa, 44 km vuorokaudessa. Siinä sai hengittää ihan tarpeeksi nastojen tuottamaa pölyä.
kuolonkolarien syyt on suurimmaksi osaksi aivan muualla kuin pidon menetyksessä.
Totta. Tokihan pidonmenetyksestä jonkin verran kolareita seuraa, suistumisisa, peräänajoja... Pidonmenetys on sellainen asia, johon vaikuttaa autoilijan tuntuma kelistä, ja keliin varautuminen.
Lisäksi noissa onnettomuuksissa on mukana kaikki kelit. Yleisin kai lienee märkä tai kuiva asvaltti. Kitkarenkaalle hankalan jäisen kelin osuus on noista niin pieni, ettei se erotu kokonaisuutta tarkasteltaessa.
Vuosien 2000-2006 aikana kuolemaan johtaneiden talvikelionnettomuuksien suhde oli nastat 87% - kitkat 13%.
Mukana on tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet. Tarkastelussa ovat kaikki henkilö- tai pakettiautolla aiheutetut kuolonkolarit, yhteensä 1 614 kpl.
Miten tämä on mahdollista? 80/20 rengassuhteella ja TM:n toimittajan kirjoituksen luettua onnettomuussuhde pitäisi olla jotain nastat 60 kitkat 40%.
Luultavasti kitkakiihkoilijat jättävät liukkaalla auton kotia ja menevät julkisella?
Jouduin perjantaina sohjoliirtoon ja tuossa ei vaikuta onko kitka- vai nastarengas, mutta kuvion "karkeus" ratkaisee joka joillakin nastarenkailla on "karkeampi"?
No, pienellä "vispauksella" kuitenkin pysyin tiellä!
Pitää vielä palata noihin Tekniikan Maailman kirjoituksiin, että kitkoille pitäisi määrätä 80km/h rajoitus. Kyllä se rajoitus ennemmin pitäisi nastoille määrätä, tien jauhamisen vähentämiseksi. Tai määrätään samantien vaikka ajokieltoa
Itse asiassa tuo jauhaminen on yksi talvinopeusrajoitusten perusteista.
Jouduin perjantaina sohjoliirtoon ja tuossa ei vaikuta onko kitka- vai nastarengas, mutta kuvion "karkeus" ratkaisee joka joillakin nastarenkailla on "karkeampi"?
No, pienellä "vispauksella" kuitenkin pysyin tiellä!
Hyvin uskottavaa. Nastoilla selviää tilanteesta, joihin kitkoilla ei edes joudu.
Pitää vielä palata noihin Tekniikan Maailman kirjoituksiin, että kitkoille pitäisi määrätä 80km/h rajoitus. Kyllä se rajoitus ennemmin pitäisi nastoille määrätä, tien jauhamisen vähentämiseksi. Tai määrätään samantien vaikka ajokieltoa
Itse asiassa tuo jauhaminen on yksi talvinopeusrajoitusten perusteista.
oslossa 80km/h alueet muutamaa poikkeusta lukuuottamatta tiputetaan 60km/h pöly ongelmantakia ja tätä he sanovat ympäristö nopeusrajoitukseksi!
minkä takia näin on jos vain hyvin pieni osa ajaa nastoilla?
Driven mielestä minulla puurot ja vellit sekaisin kun puhun siitä kuka teitä tosiasiallisesti kuluttaa.
Käsittääkseni täällä on kovasti korostettu nastojen kuluttavan teitä,se ei vaan mene jakeluun miksi kuorma autojen tuhoamat ja urauttamat tiet ovat painumista eivätkä kuulu keskustelun piriin.
Onhan täysin selvää, että autoilijan kannalta on samantekevää miten urat on aikaansaatu, koska haitta on sama riippumatta sen aiheuttajasta.
Käsittääkseni suurin osa suomen tiestöstä on tehty -60 luvulla ehkä kokonaispainoltaan 20 tonnin autoille ja nykyisin yhdistelmät painavat 60 tonnia niin on selvää ettei tienpohjat kestä moisia painoja vaan tuhoutuvat.
Drive esitti että TM tekee jarrutestejä siten että kitkat saadaan epäedulliseen valoon,ja hän puhui pakkasella kiillotetusta tai karhennetusta jäästä ja toivoi märkää jäistä asfalttia.
Kysynkin nyt onko hänellä pienintäkään käsitystä missä kitkat tai nastat ovat vahvoilla. Edelläkuvatun perusteella, hän taitaa olla reaalimaailman olosuhteista totaalisen kuutamolla.
Hän totesi että etelän sulilla teillä ei nastoja tarvita, itse olen täysin päinvastaisella kannalla ja ihmettelen mistä kumpuaa tälläinen totaalinen tietämättömyys.
Suolaaminen on hänen mielestään seurausta nastojenkäytöstä. Tämä on jo sen luokan väite että kaipaisi melko selkeitä faktoja tuekseen. Suuri osa, luultavasti n. 80% autoilijoista ymmärtää että suolaa kylvetään yksinomaan kitkarenkaiden käyttäjiä varten eli kuorma, linja, kitkahenkilöautoille.
Valtaosa nastankäyttäjistä on takuuvarmasti sitä mieltä että suolankäytön voisi lopettaa, vaikka tänä päivänä ja siihen loppuisivat pölyongelmat ja teiden kymmenkertainen kuluminen.
Jouduin perjantaina sohjoliirtoon ja tuossa ei vaikuta onko kitka- vai nastarengas, mutta kuvion "karkeus" ratkaisee joka joillakin nastarenkailla on "karkeampi"?
No, pienellä "vispauksella" kuitenkin pysyin tiellä!
Hyvin uskottavaa. Nastoilla selviää tilanteesta, joihin kitkoilla ei edes joudu.
siis kitkoilla on mahdotonta juotua sohjoliirtoon?
Lauantain hesarissa oli liikennepalstalla juttu, jossa kommentoitiin talvirenkaita ja lainattiin TM ja TL rengastestejä.
Todettiin selkeästi nastarenkaiden paremmuus kitkoihin verrattuna, ja se että tuulilasi lehti on selkeästi ottanut kantaa nastojen puolesta jättämällä kitkarenkaat kokonaan testaamatta.
Tämän toivoisi myös TM:n toteuttavan seuraavissa testeissään, sillä onhan tämä jo vuosien mittaan tullut päivänselväksi tosiasiaksi, ettei kitkoista ole talvirenkaiksi.
Onhan tämä tietysti ajoittain pirunkin hauskaa, kun väännetään kättä lähes uskonnolliseen hurmokseen ajautuneita kitkankäyttäjien, mitä moninaisempien uskomusten ja luulojen kanssa, mutta niin totaalisen turhaa ja hyödytöntä eikä muuta tosiasioita miksikään.
monessa kohtaa kysyt että onko joku ajanut nykyaikaisilla kitkarenkailla niin milloin olet itse ajanut nykyaikaisilla nastarenkailla?
Tuollahan minä sanoin sivulla 3. Ainakin kerran talvessa olen tehnyt Lapin reissun nasta-autolla. Viimeksi viime talvena. Alla oli Nokian Hakkapeliitta 5. Meitä oli kaksi kuskia. Kumpikin ajoi noin 1000 km. Talvessa tulee ajettua 1-2 tkm nastoilla. Lapin reissulla yleensä kokee koko Suomen säärepertuaarin. Etelän pluskeleistä Lapin 30 asteen pakkasiin.
Miksi ei mennä mun kitka-autolla? Ollaan yleensä menty kaverin työsuhdeautolla. Ei maksa mulle mitään. Matka menee rattoisasti, kun kinataan aina koko matkan nastat vai kitkat.
kysymys millaiset olivat vaihtoehdot autoissa?
merkki /malli ja vuosimalli?
ettei vaan ollut kaverilla huomattavasti mukavampi matkanteko väline?
Driven mielestä minulla puurot ja vellit sekaisin kun puhun siitä kuka teitä tosiasiallisesti kuluttaa.
Kyllä näin on.
Käsittääkseni täällä on kovasti korostettu nastojen kuluttavan teitä,se ei vaan mene jakeluun miksi kuorma autojen tuhoamat ja urauttamat tiet ovat painumista eivätkä kuulu keskustelun piriin.
Teiden painumisella kuorma-auton painon alla ei ole mitään tekemistä henkilöautoojen talvirenkaiden kanssa. Mainittakoon kuitenkin, että kulumismekanismina painuminen ei tuota hiukkaspäästöjä siinä missä nastarenkaiden käyttö.
Onhan täysin selvää, että autoilijan kannalta on samantekevää miten urat on aikaansaatu, koska haitta on sama riippumatta sen aiheuttajasta.
Entäs asukkaiden kannalta? Onko se niin vaikea ymmärtää, että ilmanlaatu oikeasti on kriittinen asia, ja parempi ilmanlaatu tavoiteltava asia. Itse eilen lenkkeillessäni huomasin jo hiukkaspäästöjen lisääntyneen kesäisestä, juostessani tämän uuden Hartwallin sivuavan poikittaistien yli.
Käsittääkseni suurin osa suomen tiestöstä on tehty -60 luvulla ehkä kokonaispainoltaan 20 tonnin autoille ja nykyisin yhdistelmät painavat 60 tonnia niin on selvää ettei tienpohjat kestä moisia painoja vaan tuhoutuvat.
Kyllä nuo valtatiet ihan hyvin näyttävät kestävän, sadekelilläkin voit tseakata helposti vesiurista niin urien raideväli on tasan henkilöautomainen.
Drive esitti että TM tekee jarrutestejä siten että kitkat saadaan epäedulliseen valoon,ja hän puhui pakkasella kiillotetusta tai karhennetusta jäästä ja toivoi märkää jäistä asfalttia.
Kysynkin nyt onko hänellä pienintäkään käsitystä missä kitkat tai nastat ovat vahvoilla. Edelläkuvatun perusteella, hän taitaa olla reaalimaailman olosuhteista totaalisen kuutamolla.
Hän totesi että etelän sulilla teillä ei nastoja tarvita, itse olen täysin päinvastaisella kannalla ja ihmettelen mistä kumpuaa tälläinen totaalinen tietämättömyys.
Nyt on kyllä misari aika heikoilla vesillä. Siis että nastoja tarvitaan sulilla teillä? Ja kitkoilla ei pärjää kiillottuneella kestopäällysteellä? Ei voi kuin nauraa.
Suolaaminen on hänen mielestään seurausta nastojenkäytöstä. Tämä on jo sen luokan väite että kaipaisi melko selkeitä faktoja tuekseen. Suuri osa, luultavasti n. 80% autoilijoista ymmärtää että suolaa kylvetään yksinomaan kitkarenkaiden käyttäjiä varten eli kuorma, linja, kitkahenkilöautoille.
Nyt kuulostaa vähän siltä että on mennyt itkuvaihde päälle ja epätoivoisesti esitetään jotain ihmeellisiä syytöksiä. Mitään tuollaistahan en ole sanonut. Että suolaus seuraa nastojenkäytöstä? Pöly on kyllä seurausta nastojen käytöstä, ja suolaaminen vaan tehostaa tätä jauhamista. Suolaus ei kylläkään olisi samanmoinen ongelma jos emme nastoja käyttäis. Ympäristöongelma se silti toki on.
Valtaosa nastankäyttäjistä on takuuvarmasti sitä mieltä että suolankäytön voisi lopettaa, vaikka tänä päivänä ja siihen loppuisivat pölyongelmat ja teiden kymmenkertainen kuluminen.
Minäkin olen kitkakäytäjänä sitä mieltä että suolaus voitaisiin lopettaa. Mutta ei taida kelvata ehdotus raskaalle liikenteelle ja liikenneturvallisuusihmisille. Mielestäni toimivin ratkaisu ruuhkaseudulla on jatkaa suolausta ja minimoida nastojen käyttö.
misar:
Lauantain hesarissa oli liikennepalstalla juttu, jossa kommentoitiin talvirenkaita ja lainattiin TM ja TL rengastestejä.
Todettiin selkeästi nastarenkaiden paremmuus kitkoihin verrattuna, ja se että tuulilasi lehti on selkeästi ottanut kantaa nastojen puolesta jättämällä kitkarenkaat kokonaan testaamatta.
Tämän toivoisi myös TM:n toteuttavan seuraavissa testeissään, sillä onhan tämä jo vuosien mittaan tullut päivänselväksi tosiasiaksi, ettei kitkoista ole talvirenkaiksi.
Onhan tämä tietysti ajoittain pirunkin hauskaa, kun väännetään kättä lähes uskonnolliseen hurmokseen ajautuneita kitkankäyttäjien, mitä moninaisempien uskomusten ja luulojen kanssa, mutta niin totaalisen turhaa ja hyödytöntä eikä muuta tosiasioita miksikään.
Kyllä ne niitä nastauskovaisia tahtovat olla, jotka ovat pitohurmokseen vaipuneet pelonsekaisin tuntein. Enkä nyt sano että kaikki nastarenkaiden käyttäjät olisivat tällaisia, kyllä siellä osa ihan asiaperusteinkin on valintansa tehnyt. Pääkaupunkiseudulla tosin nämä perusteet ovat enimmäkseen asiattomia, tai sitten törkeän itsekkäitä. Viis siitä että tiet menee paskaksi ja saamme keuhkot täyteen katupölyä.
Onhan täysin selvää, että autoilijan kannalta on samantekevää miten urat on aikaansaatu, koska haitta on sama riippumatta sen aiheuttajasta.
Entäs asukkaiden kannalta? Onko se niin vaikea ymmärtää, että ilmanlaatu oikeasti on kriittinen asia, ja parempi ilmanlaatu tavoiteltava asia. Itse eilen lenkkeillessäni huomasin jo hiukkaspäästöjen lisääntyneen kesäisestä, juostessani tämän uuden Hartwallin sivuavan poikittaistien yli.
millä tavoin tuli ilmi että hiukkaspäästöt ovat lisääntyneet ja mistä tiedämme mikä on niiden lähde?
ettei vaan ollut kaverilla huomattavasti mukavampi matkanteko väline?
Mulla oli saksalainen kansanauto, kaverilla saksalainen premium merkki. Mun vuosimalli oli -08, kaverin -07. Mulla Hakkapeliitta R, kaverilla Hakkapeliitta 5. Olihan se hieman parempi auto. Kova nastojen ropina vain häiritsi sulilla asfalteilla. Siinä mielessä oma kansanauto on mukavampi. Meni kuin sukkasillaan kitkoilla.
Kuulepas misar. Kyllä sen näkee onko tietä hiekattu vai ei. Pääkaupunkiseudulla vilkkaita teitä ei hiekata käytännössä lainkaan. Työmaalta hiekkajäljet ulottuvat sata- parisataa metriä.
Kyllä se vaan sinun on myönnettävä että ne nastarenkaat on mitkä pölyä tuottaa. Tietenkin jos jossain pidetään tiet hiekalla pitävinä, se tuottaa vielä enemmän pölyä ja kuluttaa enemmäntietä autoa kohden kuin nastat.
Minulla ei ole asiaan mitään lisättävää. Olen faktat esiin tuonut, turha niitä on yrittää kieltää, kun tutkimusten ohella ovat ihan maalaisjärjellä ymmärrettävissä. Yhtä hölmöä se kieltäminen kuin väittäisi kitkojen pitävän jäällä nastoja paremmin.
Pölyntuotantofakta on selviö. Pitopuoli on selviö. Molempien asioiden terveydelliset vaikutukset vaatinevat lisätutkimuksia. Pitopuolella näyttää siltä, että pitävemmillä nastoilla ajetaan enemmän onnettomuuksia ajosuoritetta kohden kuin kuin liukkaammilla kitkoilla. Tämä voi kuitenkin johtua myös siitä että kitkoilla ajavat taitavemmat/varovaisemmat kuskit. Sellainen panettelu ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että kitka-auto jätettäisiin kotiin pahalla kelillä.
Nastoilla selviää tilanteesta, joihin kitkoilla ei edes joudu.
siis kitkoilla on mahdotonta juotua sohjoliirtoon?
mihinköhän faktaan tuo perustuu?
Kitkoilla joutuu varmasti sohjoliirtoon, jos ajaa liian kovaa.
Vaikka kitkat saavat nastoja heikommat eväät pidon suhteen, eivät ne ole yliedustettuina onnettomuuksissa. Jotenkin kitkakuskit kompensoivat heikompaa pitoa. Mieleen tulee kaksi vaihtoehtoa.
1. Kitkakuskit ajavat varovaisemmin, jolloin pahoihin tilanteisiin ei edes jouduta niin usein kuin nastoilla.
2. Toinen vaihtoehto on sitten se, joka saa nastakuskit heti takajaloilleen. Kitkakuskit ovat taitavampia ja selviävät pahoista tilanteista heikommallakin pidolla.
Seutulainen:
Siis todellako takerruit tuohon 'suurkaupunki' termiin? Päästähän jo irti.
Kyllä siellä jossain luki että niissä kaupungeissa joissa käytetään nastoja, kevätalvella on pienhiukkastilanne usein huomattavan heikko. Ero on selvä verrattuna kaupunkeihin, joissa ei käytetä nastoja.
Kirjoitan täyttä asiaa. Voit tarkistaa julkaisut itse. Julkaisuja löytyy kun scholar.google.com osoitteessa haet "studded tyres". Eivät välttämättä avaudu googlella kotikoneella, niistä joutuu maksamaan tai sitten yliopiston kirjaston koneella voi saada auki. Yliopiston kirjastosta saattaaa löytyä myös painettua versioita.
Parhaani mukaan esitin mielestäni kiinnostavimmat lausumat. En minä tänne kokonaisia artikkeleita ala referoimaan. Tuohan ei ole mitenkään yllättävää että nastarenkaat tuottavat hiukkaspäästöjä yli kymmenen kertaa enemmän kuin nastattomat. Johan sen äänestäkin kuulee miten paljon raapivat tienpintaa.
Kyllähän kitkallakin pärjää, sulalla tiellä, minäkin pärjään kitkalla kesäisin!
Varaudun kuitenkin liukkaisiin keleihin talvirenkailla koska joudun työssäni ajamaan vaihtelevilla keleillä ja -teillä!
Tää Driven lainaama tutkimusraportti siis kertoo, että nastarenkailla ajavat tuntisivat turvattomuutta kitkarenkailla ajamisessa talvikelillä. Se ei tietenkään ole mikään yllätys ja TM tekee parhaansa että nastarenkaiden käyttäjien näkemys asiassa ei muuttuisi.
Nastarenkaan käyttämisessä on varsin yksinkertainen logiikka: omien riskien minimointi ja vastuun siirto muualle. "Mitä väliä sillä, että tiet kuluu?" "Mulla on oikeus kuluttaa tietä ja mä haluan varmistaa että minun riskit minimoituu". Näin siis nastarenkaita käyttävät tuntuvat ajattelevan.
Oikeastaan olennaisin ero nasta- ja kitkarenkaiden käyttäjissä onkin juuri siinä, että jälkimmäisillä on kanttia ottaa kontolleen enemmän henkilökohtaista vastuuta liikenneturvallisuudesta.
Selkeästi kirjoituksista voi päätellä:
Nastat rouhivat minun tietä, pöly minun silmille, hyi kakkaa !
Kitkat ovat turvallisempi vaihtoehto, koska nastarengashenkilö ostettuaan kitkat valaistuu ja muuttuu pyhimykseksi.
Nastarengaskuskit ovat pösilöitä.
Kitkarengaskuskit ovat muita huomioonottavia ja kohteliaita.
Mutta millaisia henkilöitä näin ajattelevat henkilöt ovat liikenteessä itse? Suvaitsevaisia, muita huomioonottavia ja joustavia ? Kohteliaita ?
Koetin hakea tämänhetkistä tilannetta, mikä on kitkojen ja nastojen suhde. Googlaamalla päädyin noin 20 / 80 prosenttiin. Suhde on pysynyt siis samana jo monta vuotta.
Kysymys kuuluu, miksi kitkojen käyttöosuus ei kasva, miksi ainakin samanverran kitkailijoista luopuu kitkoista kuin kitkoihin siirtyy ? Ajattelevatko ihmiset kumminkin vielä omilla aivoillaan ja oppivat kokemuksista ?
Tämänkö takia täällä huudetaan valtiota apuun, nastat verolle tai nastakielto. Eikö ihminen saisi enää päättää edes renkaistaan ? Eivätkö nämä kultivoituneet edelläkävijät enää itsekään usko kitkarenkaiden voittoon ilman pakkoa ?
Vuosien 2000-2006 aikana kuolemaan johtaneiden talvikelionnettomuuksien suhde oli nastat 87% - kitkat 13%.
Mukana on tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet. Tarkastelussa ovat kaikki henkilö- tai pakettiautolla aiheutetut kuolonkolarit, yhteensä 1 614 kpl.
Miten tämä on mahdollista? 80/20 rengassuhteella ja TM:n toimittajan kirjoituksen luettua onnettomuussuhde pitäisi olla jotain nastat 60 kitkat 40%.
Vähän huvittaa tämä kitkailijoiden kiihko. Taitaa suurin tekijä olla kuitenkin ajomukavuus. Ainakin ketjun aloittajan motiivi on oman harrastuksen mukavuus (2-pyöräinen) kulkine. Se, että vedotaan siihen, että ajettaisiin varovaisemmin, niin kitkoilla pärjää. Kyllähän kesärenkaillakin pärjää kunhan ajetaan paaaljon varovaisemmin. Miksi pitäisi ottaa huomioon nämä mukavuustekijät,turvallisuus kuitenkin tärkein. Olen ajanut myös nastattomilla kokeilumielessä, ja voi sanoa, että se vaatii yletöntä ennakointia jäisillä teillä. Itse en ole valmis tinkimään nastojen tuomasta rennommasta ajosuoritteesta.
Kitkakalle:
Siten, että kuolonkolarien syyt on suurimmaksi osaksi aivan muualla kuin pidon menetyksessä.
Opelixi:
Totta. Tokihan pidonmenetyksestä jonkin verran kolareita seuraa, suistumisisa, peräänajoja... Pidonmenetys on sellainen asia, johon vaikuttaa autoilijan tuntuma kelistä, ja keliin varautuminen.
Itsellä on sellainen käsitys, että pidon yleensä menettävät autoilijat, jotka luulevat liikaa ajotaidoistaan. Ajetaan lumimyräkässä moottoritiellä satasta olemattomilla turvaväleillä, tai sitten pikkutiellä suistutaan sohjossa ojaan testivoittajarenkailla ajovirheen ja nopeuden seurauksena.
Suuri osa liikenneonnettomuuksista on kuitenkin jotain muita kuin pidon menetyksiä. Maksimaalista pitoa perustellaan äkkitilanteisiin varautumisella. Aivan kaikkeen ei tietenkään voi varautua, mutta lähes kaikkeen voi.
Eli jos oma ajo on hallinnassa vähemmällä pidolla, ja ennakoi muita pidon edellyttämällä tavalla, riskit ovat minimaaliset. Suurin riski piilee mielestäni juuri siinä, miten ajaa suhteessa omaan pitoon ja taitoon.
Itse arvostan nastanrenkaissa lähinnä parempaa etenemiskykyä vaikeissa olosuhteissa.
Seutulainen:
Ikävä kyllä ihmisluonteelle ominaista on pistää oma etu yhteisön edun edelle. Näissä tilainteissa on hyvä, että yhteiskunta ohjaa yksilöä oikeaan suuntaan. Millähän tasolla esimerkiksi uusien autojen päästönormit olisivat, jos ainoa ohjaava tekijä olisi asiakkaan ostopäätös. Ostaisitko tehoiltaan heikomman ja tonnin kalliimman auton sen vuoksi, että se täyttää jonkin uudemman päästönormin?
Jos oikein tarkkaan mietit, niin kyllähän valtio on jo pitkään varsin merkittävästi rajoittanut Sinun mahdollisuuksia renkaan valinnassa. Nastojen määrää, painoa ja ulkonemaa on säädelty jo pitkään. Tässä uusin holhoustoimi: http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=271823
onko tietoa kuinka paljon suolaa levitetään esim pk-seudulla ja mitä se tekee luonnolle ?
drive:
Arvostan myös hivenen napakampaa ajettavuutta, Q-nopeusluokan nastaton on toivottoman löysän tuntuinen ajaa ja pilaa hyvänkin auton ajo-ominaisuudet. Keskieuroopan nastattomat ovat ajettavuuden osalta talvirenkaiden aatelia, tosin talviominaisuuksissa ei niin hyviä.
Nämä siis omia kokemuksia, ei siis kovin tieteellistä faktaa.
ps. ensi talvena nastat(Continental) alla.
NHB:
Tuo onkin kauan odotettu muutos. Nykyäänhän nastojen määrä on sidottu vannekokoon eikä vierintäkehään. Määräys on peräisin ajalta, jolloin ajettiin 70- ja 80-sarjan renkailla. Nyt ajetaan 50-65 sarjalaisilla, joissa on 1-3 tuumaa suurempi vannekoko ja siten enemmän nastoja kuin ennen.
Tältä pohjalta on aika huvittavaa lukea kommentteja, jossa haikaillaan entisten aikojen perään, kun renkaissa sai olla kunnolliset nastat, eikä mitkään pistovoimaltaan rajatut kevytnastat. Noita mielipiteitä aina silloin tällöin tapaa. Aika harvoin kutenkin. Onneksi.
MMS:
Ei ole mukavuus, vaan huoli omasta terveydestä. Eikä se ollut mikään harrastus. Tein työmatkani polkupyörällä. 22 km suuntaansa, 44 km vuorokaudessa. Siinä sai hengittää ihan tarpeeksi nastojen tuottamaa pölyä.
drive:
Lisäksi noissa onnettomuuksissa on mukana kaikki kelit. Yleisin kai lienee märkä tai kuiva asvaltti. Kitkarenkaalle hankalan jäisen kelin osuus on noista niin pieni, ettei se erotu kokonaisuutta tarkasteltaessa.
Kitkakalle:
Luultavasti kitkakiihkoilijat jättävät liukkaalla auton kotia ja menevät julkisella?
Jouduin perjantaina sohjoliirtoon ja tuossa ei vaikuta onko kitka- vai nastarengas, mutta kuvion "karkeus" ratkaisee joka joillakin nastarenkailla on "karkeampi"?
No, pienellä "vispauksella" kuitenkin pysyin tiellä!
Pitää vielä palata noihin Tekniikan Maailman kirjoituksiin, että kitkoille pitäisi määrätä 80km/h rajoitus. Kyllä se rajoitus ennemmin pitäisi nastoille määrätä, tien jauhamisen vähentämiseksi. Tai määrätään samantien vaikka ajokieltoa
Itse asiassa tuo jauhaminen on yksi talvinopeusrajoitusten perusteista.
Metsähaka:
Hyvin uskottavaa. Nastoilla selviää tilanteesta, joihin kitkoilla ei edes joudu.
drive:
oslossa 80km/h alueet muutamaa poikkeusta lukuuottamatta tiputetaan 60km/h pöly ongelmantakia ja tätä he sanovat ympäristö nopeusrajoitukseksi!
minkä takia näin on jos vain hyvin pieni osa ajaa nastoilla?
Driven mielestä minulla puurot ja vellit sekaisin kun puhun siitä kuka teitä tosiasiallisesti kuluttaa.
Käsittääkseni täällä on kovasti korostettu nastojen kuluttavan teitä,se ei vaan mene jakeluun miksi kuorma autojen tuhoamat ja urauttamat tiet ovat painumista eivätkä kuulu keskustelun piriin.
Onhan täysin selvää, että autoilijan kannalta on samantekevää miten urat on aikaansaatu, koska haitta on sama riippumatta sen aiheuttajasta.
Käsittääkseni suurin osa suomen tiestöstä on tehty -60 luvulla ehkä kokonaispainoltaan 20 tonnin autoille ja nykyisin yhdistelmät painavat 60 tonnia niin on selvää ettei tienpohjat kestä moisia painoja vaan tuhoutuvat.
Drive esitti että TM tekee jarrutestejä siten että kitkat saadaan epäedulliseen valoon,ja hän puhui pakkasella kiillotetusta tai karhennetusta jäästä ja toivoi märkää jäistä asfalttia.
Kysynkin nyt onko hänellä pienintäkään käsitystä missä kitkat tai nastat ovat vahvoilla. Edelläkuvatun perusteella, hän taitaa olla reaalimaailman olosuhteista totaalisen kuutamolla.
Hän totesi että etelän sulilla teillä ei nastoja tarvita, itse olen täysin päinvastaisella kannalla ja ihmettelen mistä kumpuaa tälläinen totaalinen tietämättömyys.
Suolaaminen on hänen mielestään seurausta nastojenkäytöstä. Tämä on jo sen luokan väite että kaipaisi melko selkeitä faktoja tuekseen. Suuri osa, luultavasti n. 80% autoilijoista ymmärtää että suolaa kylvetään yksinomaan kitkarenkaiden käyttäjiä varten eli kuorma, linja, kitkahenkilöautoille.
Valtaosa nastankäyttäjistä on takuuvarmasti sitä mieltä että suolankäytön voisi lopettaa, vaikka tänä päivänä ja siihen loppuisivat pölyongelmat ja teiden kymmenkertainen kuluminen.
Kitkakalle:
siis kitkoilla on mahdotonta juotua sohjoliirtoon?
mihinköhän faktaan tuo perustuu?
Lauantain hesarissa oli liikennepalstalla juttu, jossa kommentoitiin talvirenkaita ja lainattiin TM ja TL rengastestejä.
Todettiin selkeästi nastarenkaiden paremmuus kitkoihin verrattuna, ja se että tuulilasi lehti on selkeästi ottanut kantaa nastojen puolesta jättämällä kitkarenkaat kokonaan testaamatta.
Tämän toivoisi myös TM:n toteuttavan seuraavissa testeissään, sillä onhan tämä jo vuosien mittaan tullut päivänselväksi tosiasiaksi, ettei kitkoista ole talvirenkaiksi.
Onhan tämä tietysti ajoittain pirunkin hauskaa, kun väännetään kättä lähes uskonnolliseen hurmokseen ajautuneita kitkankäyttäjien, mitä moninaisempien uskomusten ja luulojen kanssa, mutta niin totaalisen turhaa ja hyödytöntä eikä muuta tosiasioita miksikään.
Kitkakalle:
kysymys millaiset olivat vaihtoehdot autoissa?
merkki /malli ja vuosimalli?
ettei vaan ollut kaverilla huomattavasti mukavampi matkanteko väline?
http://www.tekniikanmaailma.fi/autot/renkaat/tm-vertailu-talvirenkaat-2009
misar:
Kyllä näin on.
Teiden painumisella kuorma-auton painon alla ei ole mitään tekemistä henkilöautoojen talvirenkaiden kanssa. Mainittakoon kuitenkin, että kulumismekanismina painuminen ei tuota hiukkaspäästöjä siinä missä nastarenkaiden käyttö.
Entäs asukkaiden kannalta? Onko se niin vaikea ymmärtää, että ilmanlaatu oikeasti on kriittinen asia, ja parempi ilmanlaatu tavoiteltava asia. Itse eilen lenkkeillessäni huomasin jo hiukkaspäästöjen lisääntyneen kesäisestä, juostessani tämän uuden Hartwallin sivuavan poikittaistien yli.
Kyllä nuo valtatiet ihan hyvin näyttävät kestävän, sadekelilläkin voit tseakata helposti vesiurista niin urien raideväli on tasan henkilöautomainen.
Nyt on kyllä misari aika heikoilla vesillä. Siis että nastoja tarvitaan sulilla teillä? Ja kitkoilla ei pärjää kiillottuneella kestopäällysteellä? Ei voi kuin nauraa.
Nyt kuulostaa vähän siltä että on mennyt itkuvaihde päälle ja epätoivoisesti esitetään jotain ihmeellisiä syytöksiä. Mitään tuollaistahan en ole sanonut. Että suolaus seuraa nastojenkäytöstä? Pöly on kyllä seurausta nastojen käytöstä, ja suolaaminen vaan tehostaa tätä jauhamista. Suolaus ei kylläkään olisi samanmoinen ongelma jos emme nastoja käyttäis. Ympäristöongelma se silti toki on.
Minäkin olen kitkakäytäjänä sitä mieltä että suolaus voitaisiin lopettaa. Mutta ei taida kelvata ehdotus raskaalle liikenteelle ja liikenneturvallisuusihmisille. Mielestäni toimivin ratkaisu ruuhkaseudulla on jatkaa suolausta ja minimoida nastojen käyttö.
misar:
Kyllä ne niitä nastauskovaisia tahtovat olla, jotka ovat pitohurmokseen vaipuneet pelonsekaisin tuntein. Enkä nyt sano että kaikki nastarenkaiden käyttäjät olisivat tällaisia, kyllä siellä osa ihan asiaperusteinkin on valintansa tehnyt. Pääkaupunkiseudulla tosin nämä perusteet ovat enimmäkseen asiattomia, tai sitten törkeän itsekkäitä. Viis siitä että tiet menee paskaksi ja saamme keuhkot täyteen katupölyä.
drive:
finman:
Mulla oli saksalainen kansanauto, kaverilla saksalainen premium merkki. Mun vuosimalli oli -08, kaverin -07. Mulla Hakkapeliitta R, kaverilla Hakkapeliitta 5. Olihan se hieman parempi auto. Kova nastojen ropina vain häiritsi sulilla asfalteilla. Siinä mielessä oma kansanauto on mukavampi. Meni kuin sukkasillaan kitkoilla.
Onkohan niin että hiekoitus alkaa samoihin aikoihin talvirenkaiden käytön kanssa (tiedoksi drivelle)
Tuhansia tonneja kuraa ja paskaa, rakennustyömailta kaduille kuorma-autojen pyörissä.
1800-luvun aikainen hiililämmitysjärjestelmä, kuin lontoossa aikoinaan.
Valtiovallan suotuisalla avustuksella paljon karsinogeenistä dieselnokea ilmaan.
Paljon suolaa liikuntakyvyttömille kulkuneuvoille jotta paskapuuro pysyy mahdollisimman tehokkaana.
Matalalattiaisia linjaauto pölynimuri ja puhallusautoja lisää kaduille.
Kuulepas misar. Kyllä sen näkee onko tietä hiekattu vai ei. Pääkaupunkiseudulla vilkkaita teitä ei hiekata käytännössä lainkaan. Työmaalta hiekkajäljet ulottuvat sata- parisataa metriä.
Kyllä se vaan sinun on myönnettävä että ne nastarenkaat on mitkä pölyä tuottaa. Tietenkin jos jossain pidetään tiet hiekalla pitävinä, se tuottaa vielä enemmän pölyä ja kuluttaa enemmäntietä autoa kohden kuin nastat.
Minulla ei ole asiaan mitään lisättävää. Olen faktat esiin tuonut, turha niitä on yrittää kieltää, kun tutkimusten ohella ovat ihan maalaisjärjellä ymmärrettävissä. Yhtä hölmöä se kieltäminen kuin väittäisi kitkojen pitävän jäällä nastoja paremmin.
Pölyntuotantofakta on selviö. Pitopuoli on selviö. Molempien asioiden terveydelliset vaikutukset vaatinevat lisätutkimuksia. Pitopuolella näyttää siltä, että pitävemmillä nastoilla ajetaan enemmän onnettomuuksia ajosuoritetta kohden kuin kuin liukkaammilla kitkoilla. Tämä voi kuitenkin johtua myös siitä että kitkoilla ajavat taitavemmat/varovaisemmat kuskit. Sellainen panettelu ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että kitka-auto jätettäisiin kotiin pahalla kelillä.
finman:
Kitkoilla joutuu varmasti sohjoliirtoon, jos ajaa liian kovaa.
Vaikka kitkat saavat nastoja heikommat eväät pidon suhteen, eivät ne ole yliedustettuina onnettomuuksissa. Jotenkin kitkakuskit kompensoivat heikompaa pitoa. Mieleen tulee kaksi vaihtoehtoa.
1. Kitkakuskit ajavat varovaisemmin, jolloin pahoihin tilanteisiin ei edes jouduta niin usein kuin nastoilla.
2. Toinen vaihtoehto on sitten se, joka saa nastakuskit heti takajaloilleen. Kitkakuskit ovat taitavampia ja selviävät pahoista tilanteista heikommallakin pidolla.
Itse uskon vaihtoehtoon 1. Siitä tuo heitto.