En epäile hetkeäkään etteikö uusilla kitkarenkailla pärjäisi. Eniten epäillyttää kuitenkin se, että kumin kovettuessa ja vanhetessa pito heikkenee huomattavasti nastarenkaita enemmän. Nastarenkaat kun kuitenkin pitävät suht. hyvin vielä viiden talven jälkeenkin, kuis on kitkarenkaiden laita?
Tunnut olettavan, että nastat olisivat tallella vielä 5 vuoden jälkeenkin.
Mulla taas on vähän sellainen käsitys, että monelta on renkaista suurin osa nastoista pudonneet, mutta silti niillä ajetaan ihan surutta kuten aina ennenkin. Ovathan ne joka tapauksessa "nastarenkaat" . Elikkä tällaiset henkilöt itse asiassa ajavat kitkoilla vaikka ajattelevat ajavansa nastoilla.
Uskomattomaan puppuun kitkanpuolustajat voivatkin sortua. Laitoin eilen talvikumit alle, nokia5 ja tarkistin nastat, ei yhtään nastaa poissa ja viides talvi alkamassa. Repikää siitä lisää valheita, sillä allekirjoittanut on aina luottanut omiin arvioihin "eikä kuulu tälläisiin" henkilöihin.
Laitoin eilen talvikumit alle, nokia5 ja tarkistin nastat, ei yhtään nastaa poissa ja viides talvi alkamassa. Repikää siitä lisää valheita, sillä allekirjoittanut on aina luottanut omiin arvioihin "eikä kuulu tälläisiin" henkilöihin.
Vai viides talvi? Nokian Hakkapeliitta 5 esiteltiin keväällä 2006. Kaupoissa ne olivat saatavilla syksyllä 2006. Nyt voi alkaa korkeintaan neljäs talvi.
Luotat siis omiin arvioihisi. Hyvä, niin minäkin. Kirjoitat paljon kitkoista. Kuinka monta talvea olet ajanut niillä?
Jos minun pitäisi suositella renkaita esim. perheenäidille, joka kuskaa 3 lastaan hoitoon joka päivä kaikissa keleissä, sanoisin että nastat, ei mitään muuta. Riskiero voi olla kitkoilla vähäinen, mutta se on silti olemassa. Ja miksi sitä ottaisi lasten kustannuksella?
Mikset opettaisi kyseistä perheenäitiä tunnistamaan olosuhteet ja sovittamaan nopeuden sen mukaiseksi? Tämä olisi loogisin vaihtoehto jos haluat minimoida riskin joutua onnettomuuteen. Voi olla, että toisinaan kitkarenkailla tarhamatkan huippunopeudet jäävät muutamaa prosenttia hitaammiksi kuin nastarenkailla, mutta se ei liene olennaista.
Jos kuljettaja ajaa keleistä riippumatta aina samaa vauhtia renkaan kaikkivoipaisuuteen luottaen, niin silloin turvallisuuden parantaminen pitää aloittaa aivan muista asioista kuin renkaista. Pidon pystyy ulosmittaamaan riippumatta siitä, kuinka pitkät piikit renkaista löytyy. Prosentteja pyöritellessä pitää muista, että turvallisuus ei löydy pidon määrästä vaan siitä, kuinka paljon jättää pitoa reserviin.
Suomalainen asennekasvatus liikenteessä opettaa ihmisille huonoja tapoja. Kun keskitytään vain puhumaan ylinopeuksien vaarallisuudesta, ei oikea tilannenopeus saa riittävästi huomiota.
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä kannattaa muistaa ruotsalainen tutkimus, jossa todettiin nastarenkaiden irroittaman pölyn aiheuttavan kuolemia liikenneonnettomuuksia enemmän. Tämän perusteella kannattaa uhrata ajatus noille esimerkkisi lapsille. Tulisiko riskeerata pidon vai ilmanlaadun suhteen?
Uskomattomaan puppuun kitkanpuolustajat voivatkin sortua. Laitoin eilen talvikumit alle, nokia5 ja tarkistin nastat, ei yhtään nastaa poissa ja viides talvi alkamassa. Repikää siitä lisää valheita, sillä allekirjoittanut on aina luottanut omiin arvioihin "eikä kuulu tälläisiin" henkilöihin.
Väitätkö ettei nastoilla ole taipumusta lähteä irti renkaasta? Yksittäisellä esimerkillä voi perustella melkein mitä tahansa. Moni ajaa esimerkiksi kesärenkailla ympäri vuoden ilman onnettomuuksia. Mitä tästä pitäisi päätellä?
En epäile hetkeäkään etteikö uusilla kitkarenkailla pärjäisi. Eniten epäillyttää kuitenkin se, että kumin kovettuessa ja vanhetessa pito heikkenee huomattavasti nastarenkaita enemmän. Nastarenkaat kun kuitenkin pitävät suht. hyvin vielä viiden talven jälkeenkin, kuis on kitkarenkaiden laita?
Tunnut olettavan, että nastat olisivat tallella vielä 5 vuoden jälkeenkin.
Mulla taas on vähän sellainen käsitys, että monelta on renkaista suurin osa nastoista pudonneet, mutta silti niillä ajetaan ihan surutta kuten aina ennenkin. Ovathan ne joka tapauksessa "nastarenkaat" . Elikkä tällaiset henkilöt itse asiassa ajavat kitkoilla vaikka ajattelevat ajavansa nastoilla.
Uskomattomaan puppuun kitkanpuolustajat voivatkin sortua. Laitoin eilen talvikumit alle, nokia5 ja tarkistin nastat, ei yhtään nastaa poissa ja viides talvi alkamassa. Repikää siitä lisää valheita, sillä allekirjoittanut on aina luottanut omiin arvioihin "eikä kuulu tälläisiin" henkilöihin.
Ei siinä mitään puolustelua tarvita kun nastailijat vetää koko talven sulilla teillä 'nasta vasten kiveä rops rops siinä sitä jotakin oo-oo-ooon'. Ei hyvää päivää.
Ymmärrän nastojen käytön jatkuvissa jääolosuhteissa, mutta se on silkkaa älyvapautta piikitellä teitä vain sitä varten että kerran tai pari talvessa on paikoittain jäistä. Sitä varten on keksitty nastattomat talvirenkaat.
Nastojen pysymiseen vaikuttaa erittäin paljon kuinka rengasta käyttää. Uusien renkaiden kumi on vielä pehmeää, mutta kovettuu aika nopeasti. Jos uusilla renkailla jarruttelee ja kiihdyttelee kovasti, nastojen reiät suurenevat ja pääseväthän ne herkemmin irti. Mutta jos ensimmäiset 1000km ottaa rauhallisesti, pysyvät nastat sen viisi vuotta. Omilla renkailla ajettu 5 talvea noin 10000km/talvi ja neljä nastaa puuttuu.
Laitoin eilen talvikumit alle, nokia5 ja tarkistin nastat, ei yhtään nastaa poissa ja viides talvi alkamassa. Repikää siitä lisää valheita, sillä allekirjoittanut on aina luottanut omiin arvioihin "eikä kuulu tälläisiin" henkilöihin.
Vai viides talvi? Nokian Hakkapeliitta 5 esiteltiin keväällä 2006. Kaupoissa ne olivat saatavilla syksyllä 2006. Nyt voi alkaa korkeintaan neljäs talvi.
Luotat siis omiin arvioihisi. Hyvä, niin minäkin. Kirjoitat paljon kitkoista. Kuinka monta talvea olet ajanut niillä?
Yritätkö taas syöttää valheita, nimittäin autoni on rekisteröity 2005 helmikuun alkupuolella, eli elon laskuopin mukaan on viides talvi alkamassa.
Miksi olet kiinnostunut nastarenkaista?
En aja kitkoilla, koska luotan omaan kykyyni valita renkaani enkä kaipaa kitkafanaatikkojen neuvoja. Oikeastaan jos viranomaiset käyttäisivät vähäistä järkeään, olisi kitkat aikoja sitten kielletty.
Uskomattomaan puppuun kitkanpuolustajat voivatkin sortua. Laitoin eilen talvikumit alle, nokia5 ja tarkistin nastat, ei yhtään nastaa poissa ja viides talvi alkamassa. Repikää siitä lisää valheita, sillä allekirjoittanut on aina luottanut omiin arvioihin "eikä kuulu tälläisiin" henkilöihin.
Väitätkö ettei nastoilla ole taipumusta lähteä irti renkaasta? Yksittäisellä esimerkillä voi perustella melkein mitä tahansa. Moni ajaa esimerkiksi kesärenkailla ympäri vuoden ilman onnettomuuksia. Mitä tästä pitäisi päätellä?
Eivät ne lähde, ja jos lähtevät katso peiliin sieltä se nastan irroittaja tuijottaa vastaan!
Milloin loppuu tuo paskapuhe siitä että nastat ovat pölyongelman syy. On täysin selvää että raskas liikenne tuo esimerkiksi helsingissä pyörissään ja alustoissaa tuhansia tonneja hiekkaa ja savea kaduille puhumatta siitä että katuja joudutaan hiekoittamaan nastatomien autojen takia.
Onko muuten suuri osa autoilijoista sokeita, kun eivät huomaa että katuja siivootaan hiekoitushiekoista vielä kesäkuunkin aikana, tämä jos mikään on kansalaisten terveyden vaarantamista.
Jos pölyongelma johtuisi nastoista, niin ongelma olisi korjattavissa yhdessä yössä huuhtelemalla kadut vedellä, sillä eihän pöly suinkaan tarvitse mitään mekaanista käsittelyä vai kuinka.
Ei mitenkään. Se (vetotapa) vaikuttaa vain siihen, miten sitä renkaan pitoa käytetään. Kuinka paljon esim. yksi vetävä rengas joutuu myös tuottamaan niitä kaarrevoimia, joilla auto pysyy mutkassa tiellä ja omalla kaistalla.
Puhumissasi kaarrevoimissa puhut kiihdyttävistä voimista ts vetopidosta, joka ei minusta ole kovin olennainen normaaliliikenteessä mutkia taitellessa.
Eniten auton tiellä pysyvyyteen vaikuttaa itse renkaan lisäksi se miten rengas pysyy tien pinnassa: ts. auton alustan ja jarrujen toimivuus, ei vetotapa. Vetopitohan on takavetoisissakin riittävä eikä vastuullisella ja järkevällä talviajajalla rajoita mitään muuta kuin liikkeellelähtemisen nopeutta edes liukkaalla. Kaasullahan saa auton kuin auton metsään, nelivetoisella se vain tapahtuu vain suuremmalla vauhdilla.
Ilmeisesti renkaan ja sen alustan fysiikkaan pureutuva kitkaympyrä on ihan hepreaa sinulle. No eipä hätää, olet kuitenkin jotakin kautta osittain jyvällä asioista eli "Kaasullahan saa auton kuin auton metsään, nelivetoisella se vain tapahtuu vain suuremmalla vauhdilla."
Metsässä autoilu ei ole kovin tavallista, Sillä nopeudella kun vajaavetoinen lähtee metsään, nelivetoinen etenee tielinjaa myöten eikä sen tangentin suuntaan tai kesäautomaisesti perä edellä kohti vastaantulijaa.
Jos fysiikka on liian haasteellista, niin kitkaympyröitä on värkätty ihan tavallisille ajoharjoitteluradoille. Niillä voi ihan vapaasti kokeilla, millä vetotavalla ympyrää voi kiertää suurimmalla nopeudella, jos ei muuten tiedä.
Jos fysiikka on liian haasteellista, niin kitkaympyröitä on värkätty ihan tavallisille ajoharjoitteluradoille. Niillä voi ihan vapaasti kokeilla, millä vetotavalla ympyrää voi kiertää suurimmalla nopeudella, jos ei muuten tiedä.
Tämä on erittäin olennainen tieto niille, joiden työmatkaan sisältyy ympyräradan kiertämistä mahdollisimman suurella nopeudella.
Jos fysiikka on liian haasteellista, niin kitkaympyröitä on värkätty ihan tavallisille ajoharjoitteluradoille. Niillä voi ihan vapaasti kokeilla, millä vetotavalla ympyrää voi kiertää suurimmalla nopeudella, jos ei muuten tiedä.
Tämä on erittäin olennainen tieto niille, joiden työmatkaan sisältyy ympyräradan kiertämistä mahdollisimman suurella nopeudella.
Ja ei pelkästään heille, vaan myös niille äideille jotka ovat heittämässä liukkaiden sivuteiden kautta taaperoitaan päivähoitoon, ilman kiinnostusta/tietoa auton vetotapaan, merkkiin, malliin tai rengastukseen. Ja ihan kaikille jotka eivät ole kiinnostuneita muusta kuin siitä suunnasta, johon auto vie rattia kääntämällä.
Ja ei pelkästään heille, vaan myös niille äideille jotka ovat heittämässä liukkaiden sivuteiden kautta taaperoitaan päivähoitoon, ilman kiinnostusta/tietoa auton vetotapaan, merkkiin, malliin tai rengastukseen. Ja ihan kaikille jotka eivät ole kiinnostuneita muusta kuin siitä suunnasta, johon auto vie rattia kääntämällä.
Mitä ympyräratasi kertoo niille, joiden autoista ajonhallinta ottaa vedon pois pidon rajoilla tai niille, joiden ei tarvits yrittää ajaa mutkien läpi maksimaalinen veto päällä? Maksimaalinen kiihdytys mutkien keskellä ja turvallinen ajo eivät jotenkin vain sovi samaan lauseeseen... Nopeus ei tuo turvallisuutta mutkassa. Päinvastoin alhaisempi nopeus tuo aikaa reagoida niihin mahdollisiin yllätyksiin, mitä sen mutkan takaa voi tulla eteen.
Ja ei pelkästään heille, vaan myös niille äideille jotka ovat heittämässä liukkaiden sivuteiden kautta taaperoitaan päivähoitoon, ilman kiinnostusta/tietoa auton vetotapaan, merkkiin, malliin tai rengastukseen. Ja ihan kaikille jotka eivät ole kiinnostuneita muusta kuin siitä suunnasta, johon auto vie rattia kääntämällä.
Mitä ympyräratasi kertoo niille, joiden autoista ajonhallinta ottaa vedon pois pidon rajoilla tai niille, joiden ei tarvits yrittää ajaa mutkien läpi maksimaalinen veto päällä? Maksimaalinen kiihdytys mutkien keskellä ja turvallinen ajo eivät jotenkin vain sovi samaan lauseeseen... Nopeus ei tuo turvallisuutta mutkassa. Päinvastoin alhaisempi nopeus tuo aikaa reagoida niihin mahdollisiin yllätyksiin, mitä sen mutkan takaa voi tulla eteen.
Se kertoo sen mitä auto pystyy vetotapansa ja sen alla olevien rakenteiden kuten renkaiden kunnosta repimään, jotta pysyy kuljettajansa kontrollissa. Jos suistuu ympyrällä/mutkassa johonkin muuaalle kuin oli tarkoitus mennä, vaikeuksia on tiedossa.
NHB:
...niille, joiden autoista ajonhallinta ottaa vedon pois pidon rajoilla tai niille, joiden ei tarvits yrittää ajaa mutkien läpi maksimaalinen veto päällä?
EDIT: Mielestäni kenenkään ei tarvitse ajaa mutkista läpi maksimaalisella vedolla/vauhdilla vaan (maksimaalisella) pidolla.
NHB:
Maksimaalinen kiihdytys mutkien keskellä ja turvallinen ajo eivät jotenkin vain sovi samaan lauseeseen...
Hmm.. Olen vain sitä mieltä, että maksimaalinen pito edesauttaa turvallista ajoa maksimaalisesti.
Kiihdytykset sun muut mutkassa ovat varmasti jonkun muun tajunnanvirtaa.
Metsähaka taas provoilee, mutta ei se mitään. Nielaistaan syötti, kun niin herkullisen näköisesti tarjoillaan.
Kuskien reaktioaikaa on tutkittu monenlaisissa tilanteissa. Aikaan vaikuttaa eri tekijät, joten tuollaista metsähakamaista yleistystä tyyliin 0,1 sekuntia ei voi esittää. Lisäksi tuossa on reaktioajan suuruusluokasta puhuttaessa pilkkuvirhe.
Kysyt, että onko alle 0,5 sekunnin reaktioajan pelastava vaikutus hyvä vai huono asia. Minun mielestäni se on huono asia. Jos ja ilmeisesti kun ajat siten, että tarvitset selviytymiseen nuo kymmenykset, ollaan todella pahasti hakoteillä pyrittäessä turvalliseen liikenteeseen.
Kylläkin nopeat refleksit on pelastaneet kun muut ovat ajaneet
" siten, että tarvitset selviytymiseen nuo kymmenykset", tosin minulle vielä toistaiseksi yksikin riittää!
Yritätkö taas syöttää valheita, nimittäin autoni on rekisteröity 2005 helmikuun alkupuolella, eli elon laskuopin mukaan on viides talvi alkamassa.
Jos se jämätalvi lasketaan mukaan ja autosi on rekisteröity helmikuussa 2005, on nyt alkamassa jo kuudes talvi. Mutta vain autolle, ei Nokian Hakkapeliitta 5:lle.
Autossasi nyt mahdollisesti olevat Hakkapeliitta 5:t eivät voi olla edes viidettä talvea vanhat, koska ne esiteltiin vasta kevättalvella 2006. Kauppoihin tulivat syksyksi 2006. Niillä voi alkaa vasta neljäs talvi. Autossa on ollut jotkut muut renkaat ainakin ensimmäiset 1,5 vuotta. Väitit, että viitosilla alkaa nyt viides talvi. Se ei voi pitää paikkaansa.
misar:
Miksi olet kiinnostunut nastarenkaista?
Olen kiinnostunut nastoista, koska olen ajanut niillä kauemmin kuin kitkoilla. 12 talvea nastoilla, 10 talvea kitkoilla. Mun mielestä olisi parempi ensin ajaa muutama talvi kitkolla ja kirjoittaa niistä tänne vasta sitten.
Jos minun pitäisi suositella renkaita esim. perheenäidille, joka kuskaa 3 lastaan hoitoon joka päivä kaikissa keleissä, sanoisin että nastat, ei mitään muuta. Riskiero voi olla kitkoilla vähäinen, mutta se on silti olemassa. Ja miksi sitä ottaisi lasten kustannuksella?
Meillä on sattumoisin kolme lasta ja kitkat molemmissa autoissa. Ei tulisi mieleenikään, että vaimolla olisi mitään ongelmia ajamisessa. Ei kaipaa vaimokaan nastoja.
Meillä on sattumoisin kolme lasta ja kitkat molemmissa autoissa. Ei tulisi mieleenikään, että vaimolla olisi mitään ongelmia ajamisessa. Ei kaipaa vaimokaan nastoja.
Itse suosittelen kitkoja kaikille sukupuoleen katsomatta. Nastoja suosittelen vain niille, jotka tarvitsevat maksimaalista etenemiskykyä hankaliin olosuhteisiin, etteivät jää mäkeen kiinni tai luisu pulkkana ojaan. Kaikissa muissa olosuhteissa keli on hallittavissa ajotyylillä.
Keskieuroopan kitkat on sitten sellaiset, joita ei suositella kuin taitaville kuskeille, jotka ajavat pääasiassa pääteitä. En sanonut 'kokeneille kuskeille', koska eivät kaikki kokeneetkaan ole taitavia.
AkiK (mikahe:lle): "Puhumissasi kaarrevoimissa puhut kiihdyttävistä voimista ts vetopidosta, joka ei minusta ole kovin olennainen normaaliliikenteessä mutkia taitellessa."
NHB (mikahe:lle): "Mitä ympyräratasi kertoo niille, joiden autoista ajonhallinta ottaa vedon pois pidon rajoilla tai niille, joiden ei tarvits yrittää ajaa mutkien läpi maksimaalinen veto päällä? Maksimaalinen kiihdytys mutkien keskellä ja turvallinen ajo eivät jotenkin vain sovi samaan lauseeseen"
Mikahe on minusta tässä asiassa oikeassa. Renkaan pito on pituus- ja sivuttaisvoimien summa. Anteeksi, jos määritelmä on epätarkka, mutta vektorilaskentaa harrastaneet ehkä tuostakin ymmärtävät, mistä on kyse. Kitkaympyrä (soikio) kuvaa kuitenkin asiaa hyvin. Mitä enemmän pituuspidosta on käytössä, sitä vähemmän sivuttaispitoa on reservissä ja päinvastoin. Sutimisen rajalla ei sivuttaispitoa ole juurikaan. Kaksi- ja nelivetoisen ero näkyy juuri tässä. Kaksivetoisella tulee enemmän voimaa/rengas, joten sivuttaispidolle on vähemmän kapasiteettia.
On syytä muistaa, että voima pyrkii jatkuvasti kiihdyttämään kappaletta. Siksi asialla on merkitystä myös tasanopeudella. Eli kuten mikahe sanoi, nopeus ei ratkaise vaan pito.
Karpo joskus 80-luvulla Enskan kanssa havainnollisti asian siten, että koittivat ensin töniä paikallaan olevaa autoa sivuttain. Ei hievahtanutkaan, koska renkaissa oli sivuttaispito kunnossa. Kun auton etupyörien eteen laitettiin esteet siten, että takarenkaat sutivat auton pysyessä paikallaan, saattoi auton perää kevyesti siirtää sivusuunnassa vaikka yhdellä kädellä työntämällä.
Eivät ne lähde, ja jos lähtevät katso peiliin sieltä se nastan irroittaja tuijottaa vastaan!
Mitä väliä sillä on, kuka katsoo peiliin? Monilla lähtee nastat irti, eivätkä sinun kokemukset muuta tätä faktaa.
Ei kannata ostaa niitä halvimpia kiinalaisia talvirenkaita ja nastoja, laaturenkaista ei nastat lähde, jos kuski ei ole idiootti.
Laivankin voi ajaa upoksiin jos ei järki riitä, siitä todisteena Estonia jota käyttäessään virolaiset olivat kovin ylpeitä kuinka he pitivät aikataulut, eli oli keli mikä tahansa niin he ovat aina ajoissa perillä.
Yritätkö taas syöttää valheita, nimittäin autoni on rekisteröity 2005 helmikuun alkupuolella, eli elon laskuopin mukaan on viides talvi alkamassa.
Jos se jämätalvi lasketaan mukaan ja autosi on rekisteröity helmikuussa 2005, on nyt alkamassa jo kuudes talvi. Mutta vain autolle, ei Nokian Hakkapeliitta 5:lle.
Autossasi nyt mahdollisesti olevat Hakkapeliitta 5:t eivät voi olla edes viidettä talvea vanhat, koska ne esiteltiin vasta kevättalvella 2006. Kauppoihin tulivat syksyksi 2006. Niillä voi alkaa vasta neljäs talvi. Autossa on ollut jotkut muut renkaat ainakin ensimmäiset 1,5 vuotta. Väitit, että viitosilla alkaa nyt viides talvi. Se ei voi pitää paikkaansa.
misar:
Miksi olet kiinnostunut nastarenkaista?
Olen kiinnostunut nastoista, koska olen ajanut niillä kauemmin kuin kitkoilla. 12 talvea nastoilla, 10 talvea kitkoilla. Mun mielestä olisi parempi ensin ajaa muutama talvi kitkolla ja kirjoittaa niistä tänne vasta sitten.
Olet oikeassa renkaat ovat neloset, muistin väärin kun niitä ei tarvitse niin kovin tiuhaan ostella kuin kitkoja.
Muuten miltä tuntuvat nuo vitoset ajossa, ovatko hiljaisemmat kuin neloset.
En minä kitkosta välitä kirjoittaa, se on epäoleelista. Se taas on oleellista, että yritetään muuttaa tosiasioita melko rajusti valehtelemalla tai vääristelemällä tosiasioita. Pysykää tosiasioissa niin ei tarvitse kommentoida.
Olen ajanut tarpeeksi kitkoila tietääkseni niiden ratkaisevat puutteet. Näyttää siltä että katuja ja teitä ei teidän mielestänne ole muualla kuin pääkaupunkiseudulla, jossa nämä viherpiipertäjät harjoittavat omaa maailmanparanustaan näillä lakritsirenkaillaan.
Tosiasia kuitenkin on, että suomen tiet kuitenkin sijaitsevat 95%:sesti muualla kuin pikkuruisella metropolialueella. Muualla tiet aurataan jos muistetaan kolmen päivän päästä jolloin lumi on pakkautunut muhkuraiseksi kuin golfpallon pinta ja siihen sitten hiukan vettä pintaan, niin hyvä tulee eikä kitkoilla ole mitään tekoa, siis jos haluaa esiintyä kuljettajana eikä matkustajana.
Se on todettava, että jopa -60 luvulla ja erityisesti -70ja -80 luvulla teitä aurattiin ympäri vuorokauden tarpeesta riippuen, ja tuolloin olisi hyvinkin voinut ajaa kitkoilla paitsi tietysti kaupunkialueilla, joita ei yleensä aurattu vaan tilanne oli sama kuin tänä päivänä kaikkialla.
Tämä tienhoidon häpeällinen alennustila, on jatkunut -90 luvun lamasta alkaen joten älkää esittäkö asioita siten, että koko suomi on kehä kolmosen sisäpuolella kun todellisuus voi iskeä jo sipoossa kuten saimme lehdestä lukea kun kitkakuski päätti ohittaa sipoonlahden sillalla ja päätyi mustalla jäällä ohitettavan kylkeen.
Joten nauttikaa hyvästa suolauksesta ja hiekoituksesta pikkuruisella metropolialueellanne, jos pölyhaitat harmittavat niin se on sen hinta että julkinen ja raskasliikkenne käyttää kitkarenkaita. Meitä muita ei voisi vähemmän kiinnostaa.
Misar. Kiteytettynä siis sanot, että pääkaupunkiseudulla kärvistelköön pölyssä, koska nastat sopivat paremmin muualle?
Aika erikoinen mielipide. Uskon että ymmärrät kitkojen sopivan tänne paremmin, mutta jotenkin ihmeesti koet tarpeelliksesi puolustaa nastoja kaikkialle. Ihan turhaa vastakkainasettelua, ei siitä tarvitse herneitä vetää jos faktaperustein todetaan nastojen olevan sopimattomat tänne.
Mikahe on minusta tässä asiassa oikeassa. Renkaan pito on pituus- ja sivuttaisvoimien summa. Anteeksi, jos määritelmä on epätarkka, mutta vektorilaskentaa harrastaneet ehkä tuostakin ymmärtävät, mistä on kyse. Kitkaympyrä (soikio) kuvaa kuitenkin asiaa hyvin. Mitä enemmän pituuspidosta on käytössä, sitä vähemmän sivuttaispitoa on reservissä ja päinvastoin. Sutimisen rajalla ei sivuttaispitoa ole juurikaan. Kaksi- ja nelivetoisen ero näkyy juuri tässä. Kaksivetoisella tulee enemmän voimaa/rengas, joten sivuttaispidolle on vähemmän kapasiteettia.
On syytä muistaa, että voima pyrkii jatkuvasti kiihdyttämään kappaletta. Siksi asialla on merkitystä myös tasanopeudella. Eli kuten mikahe sanoi, nopeus ei ratkaise vaan pito.
No nyt kun päästiin asiaan, niin mietitäänpä tilannetta hieman pidemmälle. Mitä moderni auto tekee kun renkaan pito alkaa olemaan rajoilla? Se säätelee vetoa ja jarrutusta yksittäisen renkaan tasolla siten, että auto kääntyy paremmin toivottuun suuntaan. Kun ajonhallinta hyydyttää menon, niin sen jälkeen ei ole väliä vetävien pyörien määrällä. Karpon ja Enskan koe koe ei enää onnistu. Kirveellä oli töitä ja kirves on noista ajoista tehnyt työtään.
Se on totta, että nelivetoisella voi kiihdyttää enemmän tai ajaa lujempaa ennen kuin vedon säätelyyn on tarvetta, mutta tällähän on vain turvallisuutta heikentävä vaikutus. Jos tilanne menee oikeasti vaaralliseksi, niin suurempi nopeus ei ole missään nimessä eduksi. Jotenkin tuntuu, että moni ajattelee tätä asiaa vielä 70-luvun opein.
En minä kitkosta välitä kirjoittaa, se on epäoleelista. Se taas on oleellista, että yritetään muuttaa tosiasioita melko rajusti valehtelemalla tai vääristelemällä tosiasioita. Pysykää tosiasioissa niin ei tarvitse kommentoida.
Olen ajanut tarpeeksi kitkoila tietääkseni niiden ratkaisevat puutteet. Näyttää siltä että katuja ja teitä ei teidän mielestänne ole muualla kuin pääkaupunkiseudulla, jossa nämä viherpiipertäjät harjoittavat omaa maailmanparanustaan näillä lakritsirenkaillaan.
Tosiasia kuitenkin on, että suomen tiet kuitenkin sijaitsevat 95%:sesti muualla kuin pikkuruisella metropolialueella. Muualla tiet aurataan jos muistetaan kolmen päivän päästä jolloin lumi on pakkautunut muhkuraiseksi kuin golfpallon pinta ja siihen sitten hiukan vettä pintaan, niin hyvä tulee eikä kitkoilla ole mitään tekoa, siis jos haluaa esiintyä kuljettajana eikä matkustajana.
Se on todettava, että jopa -60 luvulla ja erityisesti -70ja -80 luvulla teitä aurattiin ympäri vuorokauden tarpeesta riippuen, ja tuolloin olisi hyvinkin voinut ajaa kitkoilla paitsi tietysti kaupunkialueilla, joita ei yleensä aurattu vaan tilanne oli sama kuin tänä päivänä kaikkialla.
Tämä tienhoidon häpeällinen alennustila, on jatkunut -90 luvun lamasta alkaen joten älkää esittäkö asioita siten, että koko suomi on kehä kolmosen sisäpuolella kun todellisuus voi iskeä jo sipoossa kuten saimme lehdestä lukea kun kitkakuski päätti ohittaa sipoonlahden sillalla ja päätyi mustalla jäällä ohitettavan kylkeen.
Joten nauttikaa hyvästa suolauksesta ja hiekoituksesta pikkuruisella metropolialueellanne, jos pölyhaitat harmittavat niin se on sen hinta että julkinen ja raskasliikkenne käyttää kitkarenkaita. Meitä muita ei voisi vähemmän kiinnostaa.
Voisit lukaista toiseen kertaan tämän keskustelun kirjoitukset. Vallitseva mielipide nimittäin on se, että renkaat tulee valita olosuhteiden mukaan. Viherpiipertäjien ja maailmanparantajien pienellä "metropolialueella" ajetaan suuri osa Suomen liikenteestä. Tätä osuutta ei voi mitenkään pitää epäoleellisena. Monet muutkin asiat ovat toisin harvaan asutuilla alueilla. Esimerkiksi dieseleiden hiukkaspäästöt ovat aika epäoleellinen juttu jos tiellä menee autoja tunnin välein.
Kehä1 liikennemäärät ovat keskimäärin 60000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Oletetaan että siitä nasta-autoja on 50000. Nasta-auto irrottaa pölyä 4tl/km. Eli vuorokaudessa kilometriä kohden nastarenkaat irroittavat 200litraa pölyä. Talvikausi kestää 5kk, eli sinä aikana kilometrin matkalle leviää pölyä 30 kuutiometriä. Kehän pituus on 24km, joten kokonaisuudessaan kehältä leviää nastarenkaiden talven aikana aiheuttamaa talven aikana 720 kuutiometriä pölyä. Se vastaa 36 kuormalavallista pölypäästöjä pelkästään yhdestä poikittaistiestä.
Ei kannata ostaa niitä halvimpia kiinalaisia talvirenkaita ja nastoja, laaturenkaista ei nastat lähde, jos kuski ei ole idiootti.
Ei se kuskista vielä idioottia tee, vaikkei auton renkaiden päälle niin ymmärtäisikään. Maailmassa on monta muutakin asiaa johon voi syventyä. Moni on esimerkiksi irroittanut nastoja parkkipaikalla kääntelemällä renkaita paikallaan. Tätä on tapahtunut myös eurooppalaisilla premium-renkailla ajaville.
pete61:
Uskomattomaan puppuun kitkanpuolustajat voivatkin sortua. Laitoin eilen talvikumit alle, nokia5 ja tarkistin nastat, ei yhtään nastaa poissa ja viides talvi alkamassa. Repikää siitä lisää valheita, sillä allekirjoittanut on aina luottanut omiin arvioihin "eikä kuulu tälläisiin" henkilöihin.
misar:
Vai viides talvi? Nokian Hakkapeliitta 5 esiteltiin keväällä 2006. Kaupoissa ne olivat saatavilla syksyllä 2006. Nyt voi alkaa korkeintaan neljäs talvi.
Luotat siis omiin arvioihisi. Hyvä, niin minäkin. Kirjoitat paljon kitkoista. Kuinka monta talvea olet ajanut niillä?
AkiK:
Mikset opettaisi kyseistä perheenäitiä tunnistamaan olosuhteet ja sovittamaan nopeuden sen mukaiseksi? Tämä olisi loogisin vaihtoehto jos haluat minimoida riskin joutua onnettomuuteen. Voi olla, että toisinaan kitkarenkailla tarhamatkan huippunopeudet jäävät muutamaa prosenttia hitaammiksi kuin nastarenkailla, mutta se ei liene olennaista.
Jos kuljettaja ajaa keleistä riippumatta aina samaa vauhtia renkaan kaikkivoipaisuuteen luottaen, niin silloin turvallisuuden parantaminen pitää aloittaa aivan muista asioista kuin renkaista. Pidon pystyy ulosmittaamaan riippumatta siitä, kuinka pitkät piikit renkaista löytyy. Prosentteja pyöritellessä pitää muista, että turvallisuus ei löydy pidon määrästä vaan siitä, kuinka paljon jättää pitoa reserviin.
Suomalainen asennekasvatus liikenteessä opettaa ihmisille huonoja tapoja. Kun keskitytään vain puhumaan ylinopeuksien vaarallisuudesta, ei oikea tilannenopeus saa riittävästi huomiota.
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä kannattaa muistaa ruotsalainen tutkimus, jossa todettiin nastarenkaiden irroittaman pölyn aiheuttavan kuolemia liikenneonnettomuuksia enemmän. Tämän perusteella kannattaa uhrata ajatus noille esimerkkisi lapsille. Tulisiko riskeerata pidon vai ilmanlaadun suhteen?
misar:
Väitätkö ettei nastoilla ole taipumusta lähteä irti renkaasta? Yksittäisellä esimerkillä voi perustella melkein mitä tahansa. Moni ajaa esimerkiksi kesärenkailla ympäri vuoden ilman onnettomuuksia. Mitä tästä pitäisi päätellä?
misar:
Ei siinä mitään puolustelua tarvita kun nastailijat vetää koko talven sulilla teillä 'nasta vasten kiveä rops rops siinä sitä jotakin oo-oo-ooon'. Ei hyvää päivää.
Ymmärrän nastojen käytön jatkuvissa jääolosuhteissa, mutta se on silkkaa älyvapautta piikitellä teitä vain sitä varten että kerran tai pari talvessa on paikoittain jäistä. Sitä varten on keksitty nastattomat talvirenkaat.
Nastojen pysymiseen vaikuttaa erittäin paljon kuinka rengasta käyttää. Uusien renkaiden kumi on vielä pehmeää, mutta kovettuu aika nopeasti. Jos uusilla renkailla jarruttelee ja kiihdyttelee kovasti, nastojen reiät suurenevat ja pääseväthän ne herkemmin irti. Mutta jos ensimmäiset 1000km ottaa rauhallisesti, pysyvät nastat sen viisi vuotta. Omilla renkailla ajettu 5 talvea noin 10000km/talvi ja neljä nastaa puuttuu.
Kitkakalle:
Yritätkö taas syöttää valheita, nimittäin autoni on rekisteröity 2005 helmikuun alkupuolella, eli elon laskuopin mukaan on viides talvi alkamassa.
Miksi olet kiinnostunut nastarenkaista?
En aja kitkoilla, koska luotan omaan kykyyni valita renkaani enkä kaipaa kitkafanaatikkojen neuvoja. Oikeastaan jos viranomaiset käyttäisivät vähäistä järkeään, olisi kitkat aikoja sitten kielletty.
NHB:
Eivät ne lähde, ja jos lähtevät katso peiliin sieltä se nastan irroittaja tuijottaa vastaan!
Milloin loppuu tuo paskapuhe siitä että nastat ovat pölyongelman syy. On täysin selvää että raskas liikenne tuo esimerkiksi helsingissä pyörissään ja alustoissaa tuhansia tonneja hiekkaa ja savea kaduille puhumatta siitä että katuja joudutaan hiekoittamaan nastatomien autojen takia.
Onko muuten suuri osa autoilijoista sokeita, kun eivät huomaa että katuja siivootaan hiekoitushiekoista vielä kesäkuunkin aikana, tämä jos mikään on kansalaisten terveyden vaarantamista.
Jos pölyongelma johtuisi nastoista, niin ongelma olisi korjattavissa yhdessä yössä huuhtelemalla kadut vedellä, sillä eihän pöly suinkaan tarvitse mitään mekaanista käsittelyä vai kuinka.
Ei helkkari, tämäkin sekoilu jatkuu joka syksy ja talvi.
Kuten tuolla edellä NHB taisi mainitakkin, oleellisempaa on kuskin toiminta ja järjen käyttö.
Omasta mielestäni kitkat on ( olisi ) useimmille ihan hyvä vaihtoehto, riippuen minkälaisissa olosuhteissa ja millä autolla ajetaan.
Ero on todella pieni, mutta nastojen haitat kiistattomat.
Moni ottaa vain mukavuudenhaluisena ne nastat.
AkiK:
Ilmeisesti renkaan ja sen alustan fysiikkaan pureutuva kitkaympyrä on ihan hepreaa sinulle. No eipä hätää, olet kuitenkin jotakin kautta osittain jyvällä asioista eli "Kaasullahan saa auton kuin auton metsään, nelivetoisella se vain tapahtuu vain suuremmalla vauhdilla."
Metsässä autoilu ei ole kovin tavallista, Sillä nopeudella kun vajaavetoinen lähtee metsään, nelivetoinen etenee tielinjaa myöten eikä sen tangentin suuntaan tai kesäautomaisesti perä edellä kohti vastaantulijaa.
Jos fysiikka on liian haasteellista, niin kitkaympyröitä on värkätty ihan tavallisille ajoharjoitteluradoille. Niillä voi ihan vapaasti kokeilla, millä vetotavalla ympyrää voi kiertää suurimmalla nopeudella, jos ei muuten tiedä.
mikahe :
Tämä on erittäin olennainen tieto niille, joiden työmatkaan sisältyy ympyräradan kiertämistä mahdollisimman suurella nopeudella.
misar:
Mitä väliä sillä on, kuka katsoo peiliin? Monilla lähtee nastat irti, eivätkä sinun kokemukset muuta tätä faktaa.
NHB:
Ja ei pelkästään heille, vaan myös niille äideille jotka ovat heittämässä liukkaiden sivuteiden kautta taaperoitaan päivähoitoon, ilman kiinnostusta/tietoa auton vetotapaan, merkkiin, malliin tai rengastukseen. Ja ihan kaikille jotka eivät ole kiinnostuneita muusta kuin siitä suunnasta, johon auto vie rattia kääntämällä.
mikahe :
Mitä ympyräratasi kertoo niille, joiden autoista ajonhallinta ottaa vedon pois pidon rajoilla tai niille, joiden ei tarvits yrittää ajaa mutkien läpi maksimaalinen veto päällä? Maksimaalinen kiihdytys mutkien keskellä ja turvallinen ajo eivät jotenkin vain sovi samaan lauseeseen... Nopeus ei tuo turvallisuutta mutkassa. Päinvastoin alhaisempi nopeus tuo aikaa reagoida niihin mahdollisiin yllätyksiin, mitä sen mutkan takaa voi tulla eteen.
mikahe :
Mitä ympyräratasi kertoo niille, joiden autoista ajonhallinta ottaa vedon pois pidon rajoilla tai niille, joiden ei tarvits yrittää ajaa mutkien läpi maksimaalinen veto päällä? Maksimaalinen kiihdytys mutkien keskellä ja turvallinen ajo eivät jotenkin vain sovi samaan lauseeseen... Nopeus ei tuo turvallisuutta mutkassa. Päinvastoin alhaisempi nopeus tuo aikaa reagoida niihin mahdollisiin yllätyksiin, mitä sen mutkan takaa voi tulla eteen.
NHB:
Se kertoo sen mitä auto pystyy vetotapansa ja sen alla olevien rakenteiden kuten renkaiden kunnosta repimään, jotta pysyy kuljettajansa kontrollissa. Jos suistuu ympyrällä/mutkassa johonkin muuaalle kuin oli tarkoitus mennä, vaikeuksia on tiedossa.
NHB:
EDIT: Mielestäni kenenkään ei tarvitse ajaa mutkista läpi maksimaalisella vedolla/vauhdilla vaan (maksimaalisella) pidolla.
NHB:
Hmm.. Olen vain sitä mieltä, että maksimaalinen pito edesauttaa turvallista ajoa maksimaalisesti.
Kiihdytykset sun muut mutkassa ovat varmasti jonkun muun tajunnanvirtaa.
Herbert:
Kylläkin nopeat refleksit on pelastaneet kun muut ovat ajaneet
" siten, että tarvitset selviytymiseen nuo kymmenykset", tosin minulle vielä toistaiseksi yksikin riittää!
misar:
Jos se jämätalvi lasketaan mukaan ja autosi on rekisteröity helmikuussa 2005, on nyt alkamassa jo kuudes talvi. Mutta vain autolle, ei Nokian Hakkapeliitta 5:lle.
Autossasi nyt mahdollisesti olevat Hakkapeliitta 5:t eivät voi olla edes viidettä talvea vanhat, koska ne esiteltiin vasta kevättalvella 2006. Kauppoihin tulivat syksyksi 2006. Niillä voi alkaa vasta neljäs talvi. Autossa on ollut jotkut muut renkaat ainakin ensimmäiset 1,5 vuotta. Väitit, että viitosilla alkaa nyt viides talvi. Se ei voi pitää paikkaansa.
misar:
Olen kiinnostunut nastoista, koska olen ajanut niillä kauemmin kuin kitkoilla. 12 talvea nastoilla, 10 talvea kitkoilla. Mun mielestä olisi parempi ensin ajaa muutama talvi kitkolla ja kirjoittaa niistä tänne vasta sitten.
AkiK:
Meillä on sattumoisin kolme lasta ja kitkat molemmissa autoissa. Ei tulisi mieleenikään, että vaimolla olisi mitään ongelmia ajamisessa. Ei kaipaa vaimokaan nastoja.
pete61:
Itse suosittelen kitkoja kaikille sukupuoleen katsomatta. Nastoja suosittelen vain niille, jotka tarvitsevat maksimaalista etenemiskykyä hankaliin olosuhteisiin, etteivät jää mäkeen kiinni tai luisu pulkkana ojaan. Kaikissa muissa olosuhteissa keli on hallittavissa ajotyylillä.
Keskieuroopan kitkat on sitten sellaiset, joita ei suositella kuin taitaville kuskeille, jotka ajavat pääasiassa pääteitä. En sanonut 'kokeneille kuskeille', koska eivät kaikki kokeneetkaan ole taitavia.
AkiK (mikahe:lle): "Puhumissasi kaarrevoimissa puhut kiihdyttävistä voimista ts vetopidosta, joka ei minusta ole kovin olennainen normaaliliikenteessä mutkia taitellessa."
NHB (mikahe:lle): "Mitä ympyräratasi kertoo niille, joiden autoista ajonhallinta ottaa vedon pois pidon rajoilla tai niille, joiden ei tarvits yrittää ajaa mutkien läpi maksimaalinen veto päällä? Maksimaalinen kiihdytys mutkien keskellä ja turvallinen ajo eivät jotenkin vain sovi samaan lauseeseen"
Mikahe on minusta tässä asiassa oikeassa. Renkaan pito on pituus- ja sivuttaisvoimien summa. Anteeksi, jos määritelmä on epätarkka, mutta vektorilaskentaa harrastaneet ehkä tuostakin ymmärtävät, mistä on kyse. Kitkaympyrä (soikio) kuvaa kuitenkin asiaa hyvin. Mitä enemmän pituuspidosta on käytössä, sitä vähemmän sivuttaispitoa on reservissä ja päinvastoin. Sutimisen rajalla ei sivuttaispitoa ole juurikaan. Kaksi- ja nelivetoisen ero näkyy juuri tässä. Kaksivetoisella tulee enemmän voimaa/rengas, joten sivuttaispidolle on vähemmän kapasiteettia.
On syytä muistaa, että voima pyrkii jatkuvasti kiihdyttämään kappaletta. Siksi asialla on merkitystä myös tasanopeudella. Eli kuten mikahe sanoi, nopeus ei ratkaise vaan pito.
Karpo joskus 80-luvulla Enskan kanssa havainnollisti asian siten, että koittivat ensin töniä paikallaan olevaa autoa sivuttain. Ei hievahtanutkaan, koska renkaissa oli sivuttaispito kunnossa. Kun auton etupyörien eteen laitettiin esteet siten, että takarenkaat sutivat auton pysyessä paikallaan, saattoi auton perää kevyesti siirtää sivusuunnassa vaikka yhdellä kädellä työntämällä.
NHB:
Ei kannata ostaa niitä halvimpia kiinalaisia talvirenkaita ja nastoja, laaturenkaista ei nastat lähde, jos kuski ei ole idiootti.
Laivankin voi ajaa upoksiin jos ei järki riitä, siitä todisteena Estonia jota käyttäessään virolaiset olivat kovin ylpeitä kuinka he pitivät aikataulut, eli oli keli mikä tahansa niin he ovat aina ajoissa perillä.
Kitkakalle:
Olet oikeassa renkaat ovat neloset, muistin väärin kun niitä ei tarvitse niin kovin tiuhaan ostella kuin kitkoja.
Muuten miltä tuntuvat nuo vitoset ajossa, ovatko hiljaisemmat kuin neloset.
En minä kitkosta välitä kirjoittaa, se on epäoleelista. Se taas on oleellista, että yritetään muuttaa tosiasioita melko rajusti valehtelemalla tai vääristelemällä tosiasioita. Pysykää tosiasioissa niin ei tarvitse kommentoida.
Olen ajanut tarpeeksi kitkoila tietääkseni niiden ratkaisevat puutteet. Näyttää siltä että katuja ja teitä ei teidän mielestänne ole muualla kuin pääkaupunkiseudulla, jossa nämä viherpiipertäjät harjoittavat omaa maailmanparanustaan näillä lakritsirenkaillaan.
Tosiasia kuitenkin on, että suomen tiet kuitenkin sijaitsevat 95%:sesti muualla kuin pikkuruisella metropolialueella. Muualla tiet aurataan jos muistetaan kolmen päivän päästä jolloin lumi on pakkautunut muhkuraiseksi kuin golfpallon pinta ja siihen sitten hiukan vettä pintaan, niin hyvä tulee eikä kitkoilla ole mitään tekoa, siis jos haluaa esiintyä kuljettajana eikä matkustajana.
Se on todettava, että jopa -60 luvulla ja erityisesti -70ja -80 luvulla teitä aurattiin ympäri vuorokauden tarpeesta riippuen, ja tuolloin olisi hyvinkin voinut ajaa kitkoilla paitsi tietysti kaupunkialueilla, joita ei yleensä aurattu vaan tilanne oli sama kuin tänä päivänä kaikkialla.
Tämä tienhoidon häpeällinen alennustila, on jatkunut -90 luvun lamasta alkaen joten älkää esittäkö asioita siten, että koko suomi on kehä kolmosen sisäpuolella kun todellisuus voi iskeä jo sipoossa kuten saimme lehdestä lukea kun kitkakuski päätti ohittaa sipoonlahden sillalla ja päätyi mustalla jäällä ohitettavan kylkeen.
Joten nauttikaa hyvästa suolauksesta ja hiekoituksesta pikkuruisella metropolialueellanne, jos pölyhaitat harmittavat niin se on sen hinta että julkinen ja raskasliikkenne käyttää kitkarenkaita. Meitä muita ei voisi vähemmän kiinnostaa.
Misar. Kiteytettynä siis sanot, että pääkaupunkiseudulla kärvistelköön pölyssä, koska nastat sopivat paremmin muualle?
Aika erikoinen mielipide. Uskon että ymmärrät kitkojen sopivan tänne paremmin, mutta jotenkin ihmeesti koet tarpeelliksesi puolustaa nastoja kaikkialle. Ihan turhaa vastakkainasettelua, ei siitä tarvitse herneitä vetää jos faktaperustein todetaan nastojen olevan sopimattomat tänne.
Herbert:
No nyt kun päästiin asiaan, niin mietitäänpä tilannetta hieman pidemmälle. Mitä moderni auto tekee kun renkaan pito alkaa olemaan rajoilla? Se säätelee vetoa ja jarrutusta yksittäisen renkaan tasolla siten, että auto kääntyy paremmin toivottuun suuntaan. Kun ajonhallinta hyydyttää menon, niin sen jälkeen ei ole väliä vetävien pyörien määrällä. Karpon ja Enskan koe koe ei enää onnistu. Kirveellä oli töitä ja kirves on noista ajoista tehnyt työtään.
Se on totta, että nelivetoisella voi kiihdyttää enemmän tai ajaa lujempaa ennen kuin vedon säätelyyn on tarvetta, mutta tällähän on vain turvallisuutta heikentävä vaikutus. Jos tilanne menee oikeasti vaaralliseksi, niin suurempi nopeus ei ole missään nimessä eduksi. Jotenkin tuntuu, että moni ajattelee tätä asiaa vielä 70-luvun opein.
misar:
Voisit lukaista toiseen kertaan tämän keskustelun kirjoitukset. Vallitseva mielipide nimittäin on se, että renkaat tulee valita olosuhteiden mukaan. Viherpiipertäjien ja maailmanparantajien pienellä "metropolialueella" ajetaan suuri osa Suomen liikenteestä. Tätä osuutta ei voi mitenkään pitää epäoleellisena. Monet muutkin asiat ovat toisin harvaan asutuilla alueilla. Esimerkiksi dieseleiden hiukkaspäästöt ovat aika epäoleellinen juttu jos tiellä menee autoja tunnin välein.
Kehä1 liikennemäärät ovat keskimäärin 60000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Oletetaan että siitä nasta-autoja on 50000. Nasta-auto irrottaa pölyä 4tl/km. Eli vuorokaudessa kilometriä kohden nastarenkaat irroittavat 200litraa pölyä. Talvikausi kestää 5kk, eli sinä aikana kilometrin matkalle leviää pölyä 30 kuutiometriä. Kehän pituus on 24km, joten kokonaisuudessaan kehältä leviää nastarenkaiden talven aikana aiheuttamaa talven aikana 720 kuutiometriä pölyä. Se vastaa 36 kuormalavallista pölypäästöjä pelkästään yhdestä poikittaistiestä.
misar:
Ei se kuskista vielä idioottia tee, vaikkei auton renkaiden päälle niin ymmärtäisikään. Maailmassa on monta muutakin asiaa johon voi syventyä. Moni on esimerkiksi irroittanut nastoja parkkipaikalla kääntelemällä renkaita paikallaan. Tätä on tapahtunut myös eurooppalaisilla premium-renkailla ajaville.