Minusta tuntuu että kitkarengasfaneille on vaikeaa myöntää tosiasioita renkaista.
Minulla ei ainakaan ole mitään vaikeuksia myöntää. Jos vain renkaan pito ja ajettavuus merkitsisi, eipä siinä mitään tolkkua olisi spekuloida nastojen kieltämisestä.
Nastojen negatiiviset puolet näkyy ihan muualla kuin rengastestin sivuilla. Ainoa mikä siellä näkyy on melu.
Luulenpa että se perustuu enemmän kitkojen pidon suurempaan yllätyksellisyyteen. Ongelma vaan on se, ettei autojen järjestelmiä ole tehty noihin olosuhteisiin, joten ne toimivat niissä liian äkkinäisesti. Meno on turvallista, mutta hankalaa.
En kyllä pidä kitkoja mitenkään yllätyksellisinä. Ne ovat sen verran heikot jo hyvällä kelillä, ettei liukkaus läheskään samalla tavalla pääse yllättämään kuin esimerkiksi kesärenkailla. Kuten sanottu, liukkaan ajon ominaisuuksia on optimoitu pitävän kelin kustannuksella, ja ajo saattaa suorastaan tulla luontevammaksi liukkaalla. Kitkarenkaiden ominaisuudet riittävät hyvin suomen olosuhteisiin. Todelliset hazardikumit ovat vanhat kovettuneet nastarenkaat, joissa on vain epätasaisesti laikuttain nastoja jäljellä.
Tästä juuri johtuu että ne eivät ole oikein hyviä missään. Liukkaan kelin ominaisuuksien maksimointi ilman piikkejä johtaa siihen, että asfaltiominaisuudetkin kärsivät. Nastojen avulla rengas voidaan optimoida periaatteessa useampaan olosuhteeseen.
Pohjoismaissa, eritoten Suomessa, Norjassa tai Ruotsissa (jopa Islannissa) ei ole autopahneja, joilla voi ajaa sulalla tiellä läpi vuoden.
No älä sitten kuvittele omien kuluneiden renkaidesi missään oloissa muuttuvan Keski-Euroopassa (tai meillä tyypillisellä talvisella sulalla kelillä ) toimiviksi tuotteiksi.
Montako päivää muuten arvelisit suomalaisten "autobaanojen", esim. Helsinki-Turku motarin olevan jäässä? Minä veikkaan että se ei ole montaa päivää. Tai edes tuntia niinä päivinä kun se jäässä jonain hetkenä on. Jos ajelee esim. Hki-Turku akselilla ja osaa ennakoida muutamilla huonoilla keleillä, niin ainoa oikea rengas on juuri tuo Keski-Euroopan kitka.
Nastojen negatiiviset puolet näkyy ihan muualla kuin rengastestin sivuilla. Ainoa mikä siellä näkyy on melu.
...
En kyllä pidä kitkoja mitenkään yllätyksellisinä. Ne ovat sen verran heikot jo hyvällä kelillä, ettei liukkaus läheskään samalla tavalla pääse yllättämään kuin esimerkiksi kesärenkailla.
...
Todelliset hazardikumit ovat vanhat kovettuneet nastarenkaat, joissa on vain epätasaisesti laikuttain nastoja jäljellä.
Nastojen negatiiviset puolet ovat tiedossa, tosin niistä vastaavat merkittävältä osin vanhoilla nastarenkailla liikkuvat autot. Uusien renkaiden kuluttavuus on kohtuullisen hyvin hallinnassa. Pöly- ym haitat ovat lähtöisin myös muista lähteista ja niitä voi tehokkaasti haluttaessa estää. Mikään ei estä putsaamasta kaupungin katuja? Voisi olla terveellistä ajettiin nastoilla tai ei.
Kitkojen yllätyksellisyys on samalla tavalla suhteellista kuin vanhan takavetoauton. Teoriassa se on turvallisin vaihtoehto, jos perusteluna on että liukkauden huomaa heti. Käytännössä etuvetoiset ovat turvallisempia useimmilla kuskeilla. Niin se vaan on.
Kukaan ei liene kannusta ajamaan todellisilla hasardikumeilla, kuten loppun ajetuilla kitkoilla tai nastoilla? Eikös renkaita saa kaupasta siksi ettei niin tarvitse tehdä? Jos kunnon talvirenkaiden hinta tukistaa niin ne kannattaa hankkkia keväällä. Eikä kannata hankkia autoonsa mitään 17-20" rengaskokoa.
Kitkojen yllätyksellisyys on samalla tavalla suhteellista kuin vanhan takavetoauton. Teoriassa se on turvallisin vaihtoehto, jos perusteluna on että liukkauden huomaa heti. Käytännössä etuvetoiset ovat turvallisempia useimmilla kuskeilla. Niin se vaan on.
En nyt ihan täysin allekirjoita tuota. Kitkat ei tee etuvetoautoa hankalammaksi ajaa. Vakaus säilyy läpi olosuhteiden vaikka pitoa on nastoja vähemmän. Ei kitkat tee aliohjaavasta autosta yliohjaavampaa. Takavetobemarilla on toisin. Auto tulee sitä hankalemmaksi ajaa mitä herkemmin perä luistaa. Siksi pidosta ei kannata tinkiä yhtään siinä tapauksessa.
Montako päivää muuten arvelisit suomalaisten "autobaanojen", esim. Helsinki-Turku motarin olevan jäässä? Minä veikkaan että se ei ole montaa päivää. Tai edes tuntia niinä päivinä kun se jäässä jonain hetkenä on. Jos ajelee esim. Hki-Turku akselilla ja osaa ennakoida muutamilla huonoilla keleillä, niin ainoa oikea rengas on juuri tuo Keski-Euroopan kitka.
Jostain ihmeen syystä taas käänteistä logiikkaa. Jos motari on tietyyppi, jolla sattuu vähiten onnettomuuksia, niin AkiK:n mukaan renkaat kannattaa valita sen perusteella?
Tässä oli nyt kyse nopeusrjoituksien asettaminen logiikasta. Miksi asettaa kitkarenkaalle nopeusrajoitus asfaltille, mutta ei nastalle jäällä? Jarrutusmatkat ovat nastarenkaalla tuolloin nelinkertaiset verrattuna kitkarenkaaseen. Ei tuollaista voi selittää kärjistäen. Kyllä kärjistyksessäkin pitää olla totuuden siemen. Ei kärjistys voi muuttaa tilanetta täysin vastakkaiseksi.
No, mikä on sen laskutoimituksen tulos?
En jaksa laskea, mutta sillä tarkkuudella kuin tässä yhteydessä on oleellista, vastaan että törmäysnopeus olisi iso.
Nopeusrajoituksissa ei kovin johdonmukaista logiikkaa ole muutenkaan. Miksi esimerkiksi yhdistelmällä kuivalla kelillä saa ajaa 80 km/h, mutta ilman peräkärryä liukkaalla 100 km/h. Tätä tarkemmin pohtimatta voi kuitenkin todeta, että viisaus löytyy tieliikennelaista. Kannattaa ottaa joskus itselleen sen verran aikaa, että syventyy siihenkin opukseen.
Uskon toimittajankin kärjistyksellään hakeneen tuota samaa asiaa. Kitkarenkaan ominaisuudet muutamissa tilanteissa on vähän huonommat kuin nastan. Sinua se nyt vain sattuu häiritsemään. No, sallin sinulle tuon mielipiteen. Itse en jaksa asiasta ottaa stressiä.
Sinänsä koko rengastestaus on aikamoista osatotuuksien julistamista ja siten hyvin kyseenalaista nykymuodossaan. Autojen talvitesteissä mitataan esimerkiksi päästöjä muiden perinteisempien arviointikohteiden ohella. Renkaiden päästöillä ei kuitenkaan ole vaikutusta niiden paremmuuteen. Samalla logiikalla luulisi, että hyvä talviauto ei tarvitse kärjistetysti sanottuna edes katalysaattoria. Auto-, rengas-, tai varmaan minkä tahansa muunkin tuotteen testissä arvioimatta jää taatusti ainakin muutamia kuluttajaa kiinnostavia asioita.
Aivan älytöntä on siis minusta tällainen paremmuusjärjestykseen laitto, vaikka TM peseekin kätensä sanomalla, että kuluttaja voi itse tehdä omat painotuksena ominaisuuksista. Miksi siis edes vaivautuvat laskemaan pisteitä yhteen ja arpomaan omia painotuksiansa, koska teoriassa ne eivät vastaa yhdenkään lukijan tarpeita sellaisenaan.
No, syythän me kyllä tiedämme. Toimitus tyytyväisenä katselee, kuinka saalis heidän katiskassaan kinaa renkaiden paremmuuksista samaan aikaan, kun rengasliikkeet maksavat siitä ilosta, että saavat käyttää TM testivoittaja-logoa mainoksissaan. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Taitaa eniten olla kuitenkin vaikutusta (ajettavuuteen liukkalla)sillä millainen auto on alla. Siinä ei paljon renkaat,esp,abs yms. auta jos auto ei ole kunnollinen talvikeleille.
Viime kevään takatalvena piti naapurin mersua (uusin c-koppa) hinata heidän pihasta pois (mesessä alla "voittaja nastat"omalla autolla johon olin jo vaihatanut alle 215/55 kuluneet kesärenkaat. Lunta maassa n.5cm ja nollakeli.
Silloin koin herätyksen nelivetoon enkä enää muita huoli.
Kannattaa muuten pitää mielessä myös se, että kun TM:n toimittaja kirjoittaa raporttia rengastestista, niin päällimmäinen motiivi asiassa on sen rengastestin itsensä perustelemisessa. Olen aina hivenen huvittuneena lukenut niitä testejä. Joka kerta ne alkavat selvityksellä siitä, miksi rengastestejä on välttämätöntä tehdä ja kuinka tärkeää informaatiota testit antavat. Jos testin lopputulos olisi, että kaikki renkaat ovat ihan ok, niin silloinhan koko testaamienn voitaisiin lopettaa.
On siis tarpeen löytää raflaavaa sanottavaa renkaista. Varmistaa testaamisen jatkumisen ja tuottaa näköjään myös mukavasti liikennettä lehden keskustelupalstalle.
Taitaa eniten olla kuitenkin vaikutusta (ajettavuuteen liukkalla)sillä millainen auto on alla. Siinä ei paljon renkaat,esp,abs yms. auta jos auto ei ole kunnollinen talvikeleille.
Viime kevään takatalvena piti naapurin mersua (uusin c-koppa) hinata heidän pihasta pois (mesessä alla "voittaja nastat"omalla autolla johon olin jo vaihatanut alle 215/55 kuluneet kesärenkaat. Lunta maassa n.5cm ja nollakeli.
Silloin koin herätyksen nelivetoon enkä enää muita huoli.
Tässä vedetään yhtäläisyysmerkkejä vetopidon ja talviominaisuuksien välille, vaikka vetopito on vain osa kokonaisuutta. Sitten kun tulet sillä nelivedollasi liukkaaseen mutkaan niin siitä nelivedosta ei vältämättä ole mitään etua siinä vaiheessa kun pitäisi jarruttaa ja saada auton vauhtia pois tai muuten vaan hallita auton kulkua.
Kannattaa muuten pitää mielessä myös se, että kun TM:n toimittaja kirjoittaa raporttia rengastestista, niin päällimmäinen motiivi asiassa on sen rengastestin itsensä perustelemisessa. Olen aina hivenen huvittuneena lukenut niitä testejä. Joka kerta ne alkavat selvityksellä siitä, miksi rengastestejä on välttämätöntä tehdä ja kuinka tärkeää informaatiota testit antavat. Jos testin lopputulos olisi, että kaikki renkaat ovat ihan ok, niin silloinhan koko testaamienn voitaisiin lopettaa.
On siis tarpeen löytää raflaavaa sanottavaa renkaista. Varmistaa testaamisen jatkumisen ja tuottaa näköjään myös mukavasti liikennettä lehden keskustelupalstalle.
Hyvä pointti. Sama koskee muuten autotestejä, niissä alkaa olla tuota samaa tunnelmaa.
Mä ajoin ilman kolareita 10 vuotta 80- ja 90-luvun kitkoilla Subarun pickupilla, jossa oli ankein mahdollinen eli kytkettävä kiinteä neliveto, vuodet ympäriinsä yhteensä 130tkm siten että joka toinen syksy ostin uudet kitkat. Pikkasen ihmettelen jos nykyautoilla ESP:eineen ei kuka tahansa pysty ajamaan turvallisesti tämän päivän kitkarenkailla.
Taitaa eniten olla kuitenkin vaikutusta (ajettavuuteen liukkalla)sillä millainen auto on alla. Siinä ei paljon renkaat,esp,abs yms. auta jos auto ei ole kunnollinen talvikeleille.
Viime kevään takatalvena piti naapurin mersua (uusin c-koppa) hinata heidän pihasta pois (mesessä alla "voittaja nastat"omalla autolla johon olin jo vaihatanut alle 215/55 kuluneet kesärenkaat. Lunta maassa n.5cm ja nollakeli.
Silloin koin herätyksen nelivetoon enkä enää muita huoli.
Tässä vedetään yhtäläisyysmerkkejä vetopidon ja talviominaisuuksien välille, vaikka vetopito on vain osa kokonaisuutta. Sitten kun tulet sillä nelivedollasi liukkaaseen mutkaan niin siitä nelivedosta ei vältämättä ole mitään etua siinä vaiheessa kun pitäisi jarruttaa ja saada auton vauhtia pois tai muuten vaan hallita auton kulkua.
Nelivedoista puhuttaessa kannattaa jättää näissä (esim. maantie) yhteyksissä pois kytkettävät nelivedot (ei ollut kytkettynä/ei voinut kytkeä aiemmin) ja kytkeytyvät (ei ollut toiminnassa) ennen kuin kaksiveto ei riittänyt.
-Faktaa pöytään missä näin on todettu, havaintojen mukaan lähes kaikki paahtavat samaa nopeutta. Missä ovat ne kaksikymmentä prosenttia pienempiä nopeuksia käyttävät kitkakuskit?
- Esimerkkinä käytetään lahden ja porvoontien taannoista rysäystä holtittomasta ajotavasta.
- Ilmeisesti ei yhtään kitka autoilijaa ollut kyseisessä rysäyksessä mukana. Odotan mielenkiinnolla kommenttia, onko tämä totta. Jos näin on, niin silloin nostan hattua kitka autolijoille jotka ovat tiedostaneet kelin mahdottomuuden kitkoille.
- Kerrotaan kuinka surkea pito auttaa tiedostamaan kelin liukkautta.
- Kyllä on ihmeellistä, jos ei normaali autoilija tiedosta keliä näköaistilla tai osaa tunnistaa keliä ohjauksen, takamuksien tai lukemattomien muiden keinojen kautta, vaan tarkoitukseen on hankittava huonosti pitävät renkaat.
- Nasta autoilija on pelkuri kun ei uskalla ajaa kitkoilla.
- Käsittämätön väite, koska jos autoilijan tyhmyys valita renkaansa on sankaruuden perusta, niin voidaan kysyä elävätkö he ihan oikeasti tässä maailmassa.
- Mollataan ja vääristellään, oikein urakalla toimittajaa joka uskaltaa kertoa tosiasiat painettuna?
- Reilumpaa olisi pystyä kertomaan miksi esitetyt väitteet olivat virheellisiä. Ei vaan ole näkynyt yhtään kunnon perustelua, vaan erillaisilla asiayhteydestä eriytetyillä väittämillä yritetään omia väittämiä puolustella.
- Kitka autoilija on kuulemma vastuullinen turvallisuutta ja luontoa suojeleva henkilö.
- Joo näkeehän sen jo liikenteessä, kun osalla on sellainen valoisa sädekehä päänsä ympärillä ja vieno hymy huulillaan, kun joutuu koko ajan miettimään omaa erinomaisuttaan tässä idioottien ympäröimässä nastayhteiskunnassa.
- Miten sitten eroittaa nasta autoilijan kitkankäyttäjistä.
- He eivät pelkää leimatua pelkureiksi valintansa takia, ja jos rupeaa tuntumaan epämukavalta niin ainahan voi ulosmitata turvallisuuslisän, nostamalla nopeutta jolloin pääsee samalle huonolle turvatasolle kitkojen kanssa.
- Nasta autoilija tuntee vastuunsa omasta tai perheenjäsenien, kuten myös kanssaliikennöitsijöiden turvallisuudesta.
- Nasta autoilija hakee ajoonsa hallittavuutta vaikeissa olosuhteissa, jolloin on turvallisinta omata edes kohtuullinen pito tienpintaan ja säilyttää tilanteen hallinta, joutumatta itse kuljettajan ominaisuudesta matkustajaksi.
- Ei tunne huonoa omaatuntoa teiden kulumisesta, tai väitetyistä pölyhaitoista. Varsinkin kuin muistetaan autoilijoiden tilittämä verokertymä, josta palautuu korkeintaan 6-8%:tia takaisin liikenteeseen "loput menevät ilmeisestikin puoluetukeen" puhumattakaan katujen suorastaan säälittävästä puhdistuspelleilystä.
- Nasta autoilija on ylpeä, kun pystyy tarjoamaan ainoan mahdollisuuden ylläpitää nykyisenkaltaista liikennettä, ammattiautoille ja kitkankäyttäjille. Nastojen kieltämisen seuraushan mitä ilmeisemmin olisi moottoriteille <80 ja kantateille ehkä 50-60 kaupungit olisivat ehkä 15-30 rajoituksilla.
Jostain ihmeen syystä taas käänteistä logiikkaa. Jos motari on tietyyppi, jolla sattuu vähiten onnettomuuksia, niin AkiK:n mukaan renkaat kannattaa valita sen perusteella?
Puhuimme Keski-Euroopan kitkarenkaista. Ne ovat sulalla talvisella moottoritiellä parhaat renkaat. Muuta en väittänyt. Miksi pelleilisi pohjoismaisilla kitkoilla sillä perusteella että äärimmäisiä talviominaisuuksia ei tarvitse, kun tarjolla on renkaita jotka tarjoavat oikeasti ominaisuuksia normaaleihin talvioloihin. Äärimmäisyyskelit on silloin vaan syytä jättää väliin, eikö?
Taitaa eniten olla kuitenkin vaikutusta (ajettavuuteen liukkalla)sillä millainen auto on alla. Siinä ei paljon renkaat,esp,abs yms. auta jos auto ei ole kunnollinen talvikeleille.
Viime kevään takatalvena piti naapurin mersua (uusin c-koppa) hinata heidän pihasta pois (mesessä alla "voittaja nastat"omalla autolla johon olin jo vaihatanut alle 215/55 kuluneet kesärenkaat. Lunta maassa n.5cm ja nollakeli.
Silloin koin herätyksen nelivetoon enkä enää muita huoli.
Ja mitenhän se vetotapa vaikuttaisi renkaiden pitoon?
Mitenhän olisi käynyt jos olisitte naapurinne kanssa kokeilleet pysähtyvyyttä ja hallittavuutta vaikkapa 80 km/h vauhdista liukkaalla tiellä noilla autoilla ja renkailla?
Minusta kuulostaa siltä, että kitkarenkailla ajavat ovat vaan niitä tosimiehiä. Kyllä niillä pärjää kun osaa ajaa! Ja yli 80% ajaa muita paremmin vai miten se menee?
Kitkarenkaat on yleisimpiä uudemmassa autokalustossa paljon liikkuvilla sopivan ikäisillä mieshenkilöillä. Renkaat poislukien samaiset tuntomerkit täyttävä porukka mainitaan usein liikenteen riskiryhmäksi. Miten tuonkin saisi selitettyä sillä että kitkat lisäävät ennakointia...?
Kuinka moni nainen muuten ostaa tietoisesti turvattomammat renkaat autoonsa? Ei ainakaan minun tuttavapiirissäni. Miehet ovat yleensä sitä mieltä että kitkoilla pärjää, vaimon autossa on kuitenkin nastat...ja kumpikos ajaa turvallisemmin?
Kitkarenkaat on yleisimpiä uudemmassa autokalustossa paljon liikkuvilla sopivan ikäisillä mieshenkilöillä. Renkaat poislukien samaiset tuntomerkit täyttävä porukka mainitaan usein liikenteen riskiryhmäksi.
Mainitaan mainitaan, mutta se on vale jolla perustellaan liikenneturvan olemassaolo.
Minusta kuulostaa siltä, että kitkarenkailla ajavat ovat vaan niitä tosimiehiä. Kyllä niillä pärjää kun osaa ajaa! Ja yli 80% ajaa muita paremmin vai miten se menee?
Minä voin rehellisesti tunnustaa olevani ihan keskimääräinen kuski, en huonompi enkä parempi. En ole esim. ikinä harjoitellut ajoa jääradalla tai muussa suljetussa paikassa. Mutta tiedostan puutteeni ja osaan sovittaa ajotapani niiden mukaan. Kehtaan ajaa vetistä ja jäistä mökkitietä kitkoilla riittävän varovaisesti. 10 talvea kitkoilla ilman mitään ongelmaa. Bonukset ovat olleet tapissa jo 14 vuotta. Nuo 10 talvea kitkoilla ovat opettaneet ajamaan paremmin kuin 12 talvea nastoilla. Erityisesti se viehättää kitkoissa, että niillä aistii liukkaan kelin paremmin kuin nastoilla.
Näiden 10 kitkatalven aikana olen ainakin kerran talvessa ajanut kaverin nasta-autolla Lappiin. Viime talvena oli alla Nokian Hakkapeliitta 5:t. Vaikka kuinka yrittäisi säilyttää niiden paremman pidon lisäreserviksi, en siihen pysty. Huomaamattaan vain tulee ajettua hieman kovempaa, hieman huolettomammin. Ihan tiedostamattaan, koska keli ei nastoilla tunnu niin liukkaalta kuin kitkoilla. Sille ei vain voi mitään vaikka muuta väittäisi. Ihminen sopeutuu aina vallitsevaan olotilaan. Mielummin teen Lapit reissut omalla kitkalla tai sellaisen kaverin, jolla on kitkat.
En olisi todennäköisesti ikinä siirtynyt kitkoihin, mutta kun nastoilla ei saanut ajaa kaikkialla, joten kitkat piti hommata pakon sanelemana. Yhden talven ajettuani huomasin, että niillä pärjää erinomaisesti. En enää kehdannut jauhaa asfaltteja tomuna ilmaan.
Ja mitenhän se vetotapa vaikuttaisi renkaiden pitoon?
Ei mitenkään. Se (vetotapa) vaikuttaa vain siihen, miten sitä renkaan pitoa käytetään. Kuinka paljon esim. yksi vetävä rengas joutuu myös tuottamaan niitä kaarrevoimia, joilla auto pysyy mutkassa tiellä ja omalla kaistalla.
No toivottavasti kukaan ei ajele edes talvella aivot noin kohmeessa, että reaktioaika venyy sentään 1,5 sekuntiin. Kyllä selvinpäin ja hereillä sen pitää jäädä lähemmäs 0,5 sekuntia.
Kokeneilla kuskeilla on 0,1, siis toimivat "refleksin" mukaan?
0,5 ajalla olisin jo kuollut, tosin en tiedä olisiko tuo hyvä vai paha!
Metsähaka taas provoilee, mutta ei se mitään. Nielaistaan syötti, kun niin herkullisen näköisesti tarjoillaan.
Kuskien reaktioaikaa on tutkittu monenlaisissa tilanteissa. Aikaan vaikuttaa eri tekijät, joten tuollaista metsähakamaista yleistystä tyyliin 0,1 sekuntia ei voi esittää. Lisäksi tuossa on reaktioajan suuruusluokasta puhuttaessa pilkkuvirhe.
Kysyt, että onko alle 0,5 sekunnin reaktioajan pelastava vaikutus hyvä vai huono asia. Minun mielestäni se on huono asia. Jos ja ilmeisesti kun ajat siten, että tarvitset selviytymiseen nuo kymmenykset, ollaan todella pahasti hakoteillä pyrittäessä turvalliseen liikenteeseen.
Hieman harhaanjohtava otsikko, mutta mitäpä muuta lehdistöltä voisi nykyään odottaa. Melko hölmö idea yrittää kieltää nastarenkaat kokonaan tietyillä kaduilla. Kuka tuota muka pystyisi valvomaan? Ei kukaan.
Hyvä hyvä. Siitä se lähtee nopeasti laajenemaan ympäri Ruotsia.
Sitä valvotaan varmaan samalla tapaa kuin Norjassa, jossa nastat ovat verolla tietyissä kaupungeissa. Verolippu pitää ostaa oma-aloitteisesti etukäteen. Veron maksamista valvotaan pistokokeilla. Jos jää kiinni ajamisesta nastoilla ilman maksettua veroa, saa sakot.
Tuollaista täydellistä kieltoa on vielä helpompi valvoa. Nastojen ropina kuuluu kauas ja poliisin on helppo antaa suoraan sakot.
Tuollainen rajoitettu kieltokin on tehokas, koska se pakoittaa muuallakin asuvat käyttämään kitkarenkaista, jos joutuvat edes jokus talvessa ajamaan nastakielto-alueella.
Sama homma oli Norjassa, josssa verollepano sai nasta/kitka suhteen muuttumaan koko maassa 80/20:sta 20/80. Moni Oslon naapurikunnissa asuvakin hommasi kitkat, jotta voisi ajella rauhassa Oslossa.
Tässä olisi nyt hyvä verokohde myös Suomeen paikkaamaan budjettia. Nastat verolle PK-seudulla Norjan malliin. Vuorokausi 4 euroa, kuukausi 50 euroa ja talvi 150 euroa. Jos jää kiinni ilman maksettua veroa, saa 100 euron sakot. Ei vaadi mitään mittavia laitteistoja. Norjassa päivän lippuja saa automaatista. Pidemmät ostetaan kioskista tai internetistä. Toimisi samalla ruuhkamaksuna, kun maalaisnastakuskit eivät tulisi kaupunkiin.
Tuo ruotsalainen tapa lähteä asiassa eteenpäin on ihan hyvä. Täyskielto jollekin katuosuudelle. Pääkaupunkiseudulla tällainen katuosuus voisi olla ensin alkuun vaikka kehä2. Tietä käyttää enimmäkseen paikalliset yksityisautoiljat, joilla ei mitään todellista tarvetta nastarenkaisiin ole. Täysin turhaa pölytystä vaan urbaanialueella.
Ei mitenkään. Se (vetotapa) vaikuttaa vain siihen, miten sitä renkaan pitoa käytetään. Kuinka paljon esim. yksi vetävä rengas joutuu myös tuottamaan niitä kaarrevoimia, joilla auto pysyy mutkassa tiellä ja omalla kaistalla.
Puhumissasi kaarrevoimissa puhut kiihdyttävistä voimista ts vetopidosta, joka ei minusta ole kovin olennainen normaaliliikenteessä mutkia taitellessa.
Eniten auton tiellä pysyvyyteen vaikuttaa itse renkaan lisäksi se miten rengas pysyy tien pinnassa: ts. auton alustan ja jarrujen toimivuus, ei vetotapa. Vetopitohan on takavetoisissakin riittävä eikä vastuullisella ja järkevällä talviajajalla rajoita mitään muuta kuin liikkeellelähtemisen nopeutta edes liukkaalla. Kaasullahan saa auton kuin auton metsään, nelivetoisella se vain tapahtuu vain suuremmalla vauhdilla.
Vaikka kuinka yrittäisi säilyttää niiden paremman pidon lisäreserviksi, en siihen pysty. Huomaamattaan vain tulee ajettua hieman kovempaa, hieman huolettomammin. Ihan tiedostamattaan, koska keli ei nastoilla tunnu niin liukkaalta kuin kitkoilla. Sille ei vain voi mitään vaikka muuta väittäisi. Ihminen sopeutuu aina vallitsevaan olotilaan.
Minä näen tuon vallitsevaan olotilaan sopeutumisen liikenteessä päivittäin. Yhtä kovaa ajetaan oli renkaiden pito mikä hyvänsä. Pätee niin kesä- kuin talvirenkaisiin. Esim. syksyllä kun monella on alla jo kuluneet kesärenkaat ja tienpinnat ovat märät, kukaan niistä ei aja edes kovassa sateessa hitaammin. Sitä se on olosuhteisiin sopeutuminen käytännössä - sopeutetaan vähän turvamarginaalia pienemmäksi. Sama kitkarenkailla.
Olen tismalleen samaa mieltä TM:n kanssa siitä kenelle kitkarenkaat sopivat. Kokeneiden kuskien kitkoilla ajamista vastaan minulla ei ole mitään, päinvastoin. Ja ehdottomasti nastoja ei voi kieltää ennen kuin autoissa on järestään ESP - muuten alkaa tulla enenmmän heittelehtimisionettomuuksia.
Nastoilla ajavat kuitenkin eniten sellaiset, jotka eivät muilla ole ajaneet, ehkä jotkut vuosikymmeniä sitten kesärenkailla talvikelissä. Esim. iäkkäämmät kuskit joita on nykyään todella paljon. Ne ovat jo nyt todella varovaisia, silti tilastojen mukaankin liukkaalla sattuu ja tapahtuu. Näiden pakottaminen kitkarenkaisiin veisi liikenteen sujuvuuden tai vaihtoehtoisesti turvallisuuden. Todennäköisesti molemmat, jos nastat olennaisesti vähentyisivät jäistä tienpintaa karhentamasta. Samoin on kokemattomampien kuskien laita, heillä on muutenkin suuri riski joutua liukkaalla onnetomuuteen, ja useinkaan se ei johdu kaahauksesta.
Jos minun pitäisi suositella renkaita esim. perheenäidille, joka kuskaa 3 lastaan hoitoon joka päivä kaikissa keleissä, sanoisin että nastat, ei mitään muuta. Riskiero voi olla kitkoilla vähäinen, mutta se on silti olemassa. Ja miksi sitä ottaisi lasten kustannuksella?
Kuka muistaa vielä sen parin vuoden takaisen 'tutkimuksen', jossa nuuskija-auton mittausten perusteella yritettiin lobata nastarenkaita väittäen, että kitkat päästävät ilmoille enemmän pienhiukkasia?
Tai sitten se Tikka-Nastan teettämä 'tutkimus', jonka mukaan kitkoilla ajetuista onnettomuuksista useat johtuvat rengasriskeistä. Rengasriskin määritelmä taisi vaan olla kyseisessä 'tutkimuksessa' nastaton rengas
Pölyongelman vuoksi on ehdotettu, että nastarenkaiden käyttöaikaa pitäisi lyhentää. Mutta eihän siinä ole mitään järkeä että sitten liukastellaan kesärenkailla. Ennemminkin talvirengaspakkokautta pitäisi pidentää molemmista päistä kuukaudella. Kyllä kitkat on kokonaisvaltaisesti paras ratkaisu suburbaaniin yksityisautoliikenteeseen.
En epäile hetkeäkään etteikö uusilla kitkarenkailla pärjäisi. Eniten epäillyttää kuitenkin se, että kumin kovettuessa ja vanhetessa pito heikkenee huomattavasti nastarenkaita enemmän. Nastarenkaat kun kuitenkin pitävät suht. hyvin vielä viiden talven jälkeenkin, kuis on kitkarenkaiden laita? En tiedä ovatko materiaalit parantuneet, mutta ainakin 10 vuotta sitten muutaman vuoden vanhat kitkarenkaat olivat todella huonoja.
Siinä olisikin TM:lle testin paikka, kustantakaa vaikkapa jollekin vartiointiliikkeelle kitka- ja nastarenkaat vaikkapa kymmeneen autoon. Sitten kolme vuotta ajoa ja renkaat testiin sen jälkeen. Epäilen että ero kitka- ja nastarenkaiden välillä on merkittävä.
En epäile hetkeäkään etteikö uusilla kitkarenkailla pärjäisi. Eniten epäillyttää kuitenkin se, että kumin kovettuessa ja vanhetessa pito heikkenee huomattavasti nastarenkaita enemmän. Nastarenkaat kun kuitenkin pitävät suht. hyvin vielä viiden talven jälkeenkin, kuis on kitkarenkaiden laita?
Tunnut olettavan, että nastat olisivat tallella vielä 5 vuoden jälkeenkin.
Mulla taas on vähän sellainen käsitys, että monelta on renkaista suurin osa nastoista pudonneet, mutta silti niillä ajetaan ihan surutta kuten aina ennenkin. Ovathan ne joka tapauksessa "nastarenkaat" . Elikkä tällaiset henkilöt itse asiassa ajavat kitkoilla vaikka ajattelevat ajavansa nastoilla.
AkiK:
Minulla ei ainakaan ole mitään vaikeuksia myöntää. Jos vain renkaan pito ja ajettavuus merkitsisi, eipä siinä mitään tolkkua olisi spekuloida nastojen kieltämisestä.
Nastojen negatiiviset puolet näkyy ihan muualla kuin rengastestin sivuilla. Ainoa mikä siellä näkyy on melu.
En kyllä pidä kitkoja mitenkään yllätyksellisinä. Ne ovat sen verran heikot jo hyvällä kelillä, ettei liukkaus läheskään samalla tavalla pääse yllättämään kuin esimerkiksi kesärenkailla. Kuten sanottu, liukkaan ajon ominaisuuksia on optimoitu pitävän kelin kustannuksella, ja ajo saattaa suorastaan tulla luontevammaksi liukkaalla. Kitkarenkaiden ominaisuudet riittävät hyvin suomen olosuhteisiin. Todelliset hazardikumit ovat vanhat kovettuneet nastarenkaat, joissa on vain epätasaisesti laikuttain nastoja jäljellä.
mikahe :
No älä sitten kuvittele omien kuluneiden renkaidesi missään oloissa muuttuvan Keski-Euroopassa (tai meillä tyypillisellä talvisella sulalla kelillä ) toimiviksi tuotteiksi.
Montako päivää muuten arvelisit suomalaisten "autobaanojen", esim. Helsinki-Turku motarin olevan jäässä? Minä veikkaan että se ei ole montaa päivää. Tai edes tuntia niinä päivinä kun se jäässä jonain hetkenä on. Jos ajelee esim. Hki-Turku akselilla ja osaa ennakoida muutamilla huonoilla keleillä, niin ainoa oikea rengas on juuri tuo Keski-Euroopan kitka.
drive:
Nastojen negatiiviset puolet ovat tiedossa, tosin niistä vastaavat merkittävältä osin vanhoilla nastarenkailla liikkuvat autot. Uusien renkaiden kuluttavuus on kohtuullisen hyvin hallinnassa. Pöly- ym haitat ovat lähtöisin myös muista lähteista ja niitä voi tehokkaasti haluttaessa estää. Mikään ei estä putsaamasta kaupungin katuja? Voisi olla terveellistä ajettiin nastoilla tai ei.
Kitkojen yllätyksellisyys on samalla tavalla suhteellista kuin vanhan takavetoauton. Teoriassa se on turvallisin vaihtoehto, jos perusteluna on että liukkauden huomaa heti. Käytännössä etuvetoiset ovat turvallisempia useimmilla kuskeilla. Niin se vaan on.
Kukaan ei liene kannusta ajamaan todellisilla hasardikumeilla, kuten loppun ajetuilla kitkoilla tai nastoilla? Eikös renkaita saa kaupasta siksi ettei niin tarvitse tehdä? Jos kunnon talvirenkaiden hinta tukistaa niin ne kannattaa hankkkia keväällä. Eikä kannata hankkia autoonsa mitään 17-20" rengaskokoa.
AkiK:
En nyt ihan täysin allekirjoita tuota. Kitkat ei tee etuvetoautoa hankalammaksi ajaa. Vakaus säilyy läpi olosuhteiden vaikka pitoa on nastoja vähemmän. Ei kitkat tee aliohjaavasta autosta yliohjaavampaa. Takavetobemarilla on toisin. Auto tulee sitä hankalemmaksi ajaa mitä herkemmin perä luistaa. Siksi pidosta ei kannata tinkiä yhtään siinä tapauksessa.
AkiK:
Jostain ihmeen syystä taas käänteistä logiikkaa. Jos motari on tietyyppi, jolla sattuu vähiten onnettomuuksia, niin AkiK:n mukaan renkaat kannattaa valita sen perusteella?
Kitkakalle:
En jaksa laskea, mutta sillä tarkkuudella kuin tässä yhteydessä on oleellista, vastaan että törmäysnopeus olisi iso.
Nopeusrajoituksissa ei kovin johdonmukaista logiikkaa ole muutenkaan. Miksi esimerkiksi yhdistelmällä kuivalla kelillä saa ajaa 80 km/h, mutta ilman peräkärryä liukkaalla 100 km/h. Tätä tarkemmin pohtimatta voi kuitenkin todeta, että viisaus löytyy tieliikennelaista. Kannattaa ottaa joskus itselleen sen verran aikaa, että syventyy siihenkin opukseen.
Uskon toimittajankin kärjistyksellään hakeneen tuota samaa asiaa. Kitkarenkaan ominaisuudet muutamissa tilanteissa on vähän huonommat kuin nastan. Sinua se nyt vain sattuu häiritsemään. No, sallin sinulle tuon mielipiteen. Itse en jaksa asiasta ottaa stressiä.
Sinänsä koko rengastestaus on aikamoista osatotuuksien julistamista ja siten hyvin kyseenalaista nykymuodossaan. Autojen talvitesteissä mitataan esimerkiksi päästöjä muiden perinteisempien arviointikohteiden ohella. Renkaiden päästöillä ei kuitenkaan ole vaikutusta niiden paremmuuteen. Samalla logiikalla luulisi, että hyvä talviauto ei tarvitse kärjistetysti sanottuna edes katalysaattoria. Auto-, rengas-, tai varmaan minkä tahansa muunkin tuotteen testissä arvioimatta jää taatusti ainakin muutamia kuluttajaa kiinnostavia asioita.
Aivan älytöntä on siis minusta tällainen paremmuusjärjestykseen laitto, vaikka TM peseekin kätensä sanomalla, että kuluttaja voi itse tehdä omat painotuksena ominaisuuksista. Miksi siis edes vaivautuvat laskemaan pisteitä yhteen ja arpomaan omia painotuksiansa, koska teoriassa ne eivät vastaa yhdenkään lukijan tarpeita sellaisenaan.
No, syythän me kyllä tiedämme. Toimitus tyytyväisenä katselee, kuinka saalis heidän katiskassaan kinaa renkaiden paremmuuksista samaan aikaan, kun rengasliikkeet maksavat siitä ilosta, että saavat käyttää TM testivoittaja-logoa mainoksissaan. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Taitaa eniten olla kuitenkin vaikutusta (ajettavuuteen liukkalla)sillä millainen auto on alla. Siinä ei paljon renkaat,esp,abs yms. auta jos auto ei ole kunnollinen talvikeleille.
omalla autolla johon olin jo vaihatanut alle 215/55 kuluneet kesärenkaat. Lunta maassa n.5cm ja nollakeli.
Viime kevään takatalvena piti naapurin mersua (uusin c-koppa) hinata heidän pihasta pois (mesessä alla "voittaja nastat"
Silloin koin herätyksen nelivetoon enkä enää muita huoli.
Kannattaa muuten pitää mielessä myös se, että kun TM:n toimittaja kirjoittaa raporttia rengastestista, niin päällimmäinen motiivi asiassa on sen rengastestin itsensä perustelemisessa. Olen aina hivenen huvittuneena lukenut niitä testejä. Joka kerta ne alkavat selvityksellä siitä, miksi rengastestejä on välttämätöntä tehdä ja kuinka tärkeää informaatiota testit antavat. Jos testin lopputulos olisi, että kaikki renkaat ovat ihan ok, niin silloinhan koko testaamienn voitaisiin lopettaa.
On siis tarpeen löytää raflaavaa sanottavaa renkaista. Varmistaa testaamisen jatkumisen ja tuottaa näköjään myös mukavasti liikennettä lehden keskustelupalstalle.
Ryne:
Tässä vedetään yhtäläisyysmerkkejä vetopidon ja talviominaisuuksien välille, vaikka vetopito on vain osa kokonaisuutta. Sitten kun tulet sillä nelivedollasi liukkaaseen mutkaan niin siitä nelivedosta ei vältämättä ole mitään etua siinä vaiheessa kun pitäisi jarruttaa ja saada auton vauhtia pois tai muuten vaan hallita auton kulkua.
pete61:
Hyvä pointti. Sama koskee muuten autotestejä, niissä alkaa olla tuota samaa tunnelmaa.
Mä ajoin ilman kolareita 10 vuotta 80- ja 90-luvun kitkoilla Subarun pickupilla, jossa oli ankein mahdollinen eli kytkettävä kiinteä neliveto, vuodet ympäriinsä yhteensä 130tkm siten että joka toinen syksy ostin uudet kitkat. Pikkasen ihmettelen jos nykyautoilla ESP:eineen ei kuka tahansa pysty ajamaan turvallisesti tämän päivän kitkarenkailla.
slowgear:
Nelivedoista puhuttaessa kannattaa jättää näissä (esim. maantie) yhteyksissä pois kytkettävät nelivedot (ei ollut kytkettynä/ei voinut kytkeä aiemmin) ja kytkeytyvät (ei ollut toiminnassa) ennen kuin kaksiveto ei riittänyt.
Omituisia höpöttäjiä
- Kitka autoilijat väittävät nastankäyttäjien mittaavan lisäpidon kovemmilla nopeuksilla.
-Faktaa pöytään missä näin on todettu, havaintojen mukaan lähes kaikki paahtavat samaa nopeutta. Missä ovat ne kaksikymmentä prosenttia pienempiä nopeuksia käyttävät kitkakuskit?
- Esimerkkinä käytetään lahden ja porvoontien taannoista rysäystä holtittomasta ajotavasta.
- Ilmeisesti ei yhtään kitka autoilijaa ollut kyseisessä rysäyksessä mukana. Odotan mielenkiinnolla kommenttia, onko tämä totta. Jos näin on, niin silloin nostan hattua kitka autolijoille jotka ovat tiedostaneet kelin mahdottomuuden kitkoille.
- Kerrotaan kuinka surkea pito auttaa tiedostamaan kelin liukkautta.
- Kyllä on ihmeellistä, jos ei normaali autoilija tiedosta keliä näköaistilla tai osaa tunnistaa keliä ohjauksen, takamuksien tai lukemattomien muiden keinojen kautta, vaan tarkoitukseen on hankittava huonosti pitävät renkaat.
- Nasta autoilija on pelkuri kun ei uskalla ajaa kitkoilla.
- Käsittämätön väite, koska jos autoilijan tyhmyys valita renkaansa on sankaruuden perusta, niin voidaan kysyä elävätkö he ihan oikeasti tässä maailmassa.
- Mollataan ja vääristellään, oikein urakalla toimittajaa joka uskaltaa kertoa tosiasiat painettuna?
- Reilumpaa olisi pystyä kertomaan miksi esitetyt väitteet olivat virheellisiä. Ei vaan ole näkynyt yhtään kunnon perustelua, vaan erillaisilla asiayhteydestä eriytetyillä väittämillä yritetään omia väittämiä puolustella.
- Kitka autoilija on kuulemma vastuullinen turvallisuutta ja luontoa suojeleva henkilö.
- Joo näkeehän sen jo liikenteessä, kun osalla on sellainen valoisa sädekehä päänsä ympärillä ja vieno hymy huulillaan, kun joutuu koko ajan miettimään omaa erinomaisuttaan tässä idioottien ympäröimässä nastayhteiskunnassa.
- Miten sitten eroittaa nasta autoilijan kitkankäyttäjistä.
- He eivät pelkää leimatua pelkureiksi valintansa takia, ja jos rupeaa tuntumaan epämukavalta niin ainahan voi ulosmitata turvallisuuslisän, nostamalla nopeutta jolloin pääsee samalle huonolle turvatasolle kitkojen kanssa.
- Nasta autoilija tuntee vastuunsa omasta tai perheenjäsenien, kuten myös kanssaliikennöitsijöiden turvallisuudesta.
- Nasta autoilija hakee ajoonsa hallittavuutta vaikeissa olosuhteissa, jolloin on turvallisinta omata edes kohtuullinen pito tienpintaan ja säilyttää tilanteen hallinta, joutumatta itse kuljettajan ominaisuudesta matkustajaksi.
- Ei tunne huonoa omaatuntoa teiden kulumisesta, tai väitetyistä pölyhaitoista. Varsinkin kuin muistetaan autoilijoiden tilittämä verokertymä, josta palautuu korkeintaan 6-8%:tia takaisin liikenteeseen "loput menevät ilmeisestikin puoluetukeen" puhumattakaan katujen suorastaan säälittävästä puhdistuspelleilystä.
- Nasta autoilija on ylpeä, kun pystyy tarjoamaan ainoan mahdollisuuden ylläpitää nykyisenkaltaista liikennettä, ammattiautoille ja kitkankäyttäjille. Nastojen kieltämisen seuraushan mitä ilmeisemmin olisi moottoriteille <80 ja kantateille ehkä 50-60 kaupungit olisivat ehkä 15-30 rajoituksilla.
mikahe :
Puhuimme Keski-Euroopan kitkarenkaista. Ne ovat sulalla talvisella moottoritiellä parhaat renkaat. Muuta en väittänyt. Miksi pelleilisi pohjoismaisilla kitkoilla sillä perusteella että äärimmäisiä talviominaisuuksia ei tarvitse, kun tarjolla on renkaita jotka tarjoavat oikeasti ominaisuuksia normaaleihin talvioloihin. Äärimmäisyyskelit on silloin vaan syytä jättää väliin, eikö?
Ryne:
Ja mitenhän se vetotapa vaikuttaisi renkaiden pitoon?
Mitenhän olisi käynyt jos olisitte naapurinne kanssa kokeilleet pysähtyvyyttä ja hallittavuutta vaikkapa 80 km/h vauhdista liukkaalla tiellä noilla autoilla ja renkailla?
Minusta kuulostaa siltä, että kitkarenkailla ajavat ovat vaan niitä tosimiehiä. Kyllä niillä pärjää kun osaa ajaa! Ja yli 80% ajaa muita paremmin vai miten se menee?
Kitkarenkaat on yleisimpiä uudemmassa autokalustossa paljon liikkuvilla sopivan ikäisillä mieshenkilöillä. Renkaat poislukien samaiset tuntomerkit täyttävä porukka mainitaan usein liikenteen riskiryhmäksi. Miten tuonkin saisi selitettyä sillä että kitkat lisäävät ennakointia...?
Kuinka moni nainen muuten ostaa tietoisesti turvattomammat renkaat autoonsa? Ei ainakaan minun tuttavapiirissäni. Miehet ovat yleensä sitä mieltä että kitkoilla pärjää, vaimon autossa on kuitenkin nastat...ja kumpikos ajaa turvallisemmin?
AkiK:
Mainitaan mainitaan, mutta se on vale jolla perustellaan liikenneturvan olemassaolo.
misar:
Kuinka monta talvea olet ajanut kitkoilla?
AkiK:
Minä voin rehellisesti tunnustaa olevani ihan keskimääräinen kuski, en huonompi enkä parempi. En ole esim. ikinä harjoitellut ajoa jääradalla tai muussa suljetussa paikassa. Mutta tiedostan puutteeni ja osaan sovittaa ajotapani niiden mukaan. Kehtaan ajaa vetistä ja jäistä mökkitietä kitkoilla riittävän varovaisesti. 10 talvea kitkoilla ilman mitään ongelmaa. Bonukset ovat olleet tapissa jo 14 vuotta. Nuo 10 talvea kitkoilla ovat opettaneet ajamaan paremmin kuin 12 talvea nastoilla. Erityisesti se viehättää kitkoissa, että niillä aistii liukkaan kelin paremmin kuin nastoilla.
Näiden 10 kitkatalven aikana olen ainakin kerran talvessa ajanut kaverin nasta-autolla Lappiin. Viime talvena oli alla Nokian Hakkapeliitta 5:t. Vaikka kuinka yrittäisi säilyttää niiden paremman pidon lisäreserviksi, en siihen pysty. Huomaamattaan vain tulee ajettua hieman kovempaa, hieman huolettomammin. Ihan tiedostamattaan, koska keli ei nastoilla tunnu niin liukkaalta kuin kitkoilla. Sille ei vain voi mitään vaikka muuta väittäisi. Ihminen sopeutuu aina vallitsevaan olotilaan. Mielummin teen Lapit reissut omalla kitkalla tai sellaisen kaverin, jolla on kitkat.
En olisi todennäköisesti ikinä siirtynyt kitkoihin, mutta kun nastoilla ei saanut ajaa kaikkialla, joten kitkat piti hommata pakon sanelemana. Yhden talven ajettuani huomasin, että niillä pärjää erinomaisesti. En enää kehdannut jauhaa asfaltteja tomuna ilmaan.
AkiK:
Ei mitenkään. Se (vetotapa) vaikuttaa vain siihen, miten sitä renkaan pitoa käytetään. Kuinka paljon esim. yksi vetävä rengas joutuu myös tuottamaan niitä kaarrevoimia, joilla auto pysyy mutkassa tiellä ja omalla kaistalla.
slowgear:
Kokeneilla kuskeilla on 0,1, siis toimivat "refleksin" mukaan?
0,5 ajalla olisin jo kuollut, tosin en tiedä olisiko tuo hyvä vai paha!
Metsähaka taas provoilee, mutta ei se mitään. Nielaistaan syötti, kun niin herkullisen näköisesti tarjoillaan.
Kuskien reaktioaikaa on tutkittu monenlaisissa tilanteissa. Aikaan vaikuttaa eri tekijät, joten tuollaista metsähakamaista yleistystä tyyliin 0,1 sekuntia ei voi esittää. Lisäksi tuossa on reaktioajan suuruusluokasta puhuttaessa pilkkuvirhe.
Kysyt, että onko alle 0,5 sekunnin reaktioajan pelastava vaikutus hyvä vai huono asia. Minun mielestäni se on huono asia. Jos ja ilmeisesti kun ajat siten, että tarvitset selviytymiseen nuo kymmenykset, ollaan todella pahasti hakoteillä pyrittäessä turvalliseen liikenteeseen.
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/nastarenkaat-aiotaan-kieltaa-ruotsissa
Hieman harhaanjohtava otsikko, mutta mitäpä muuta lehdistöltä voisi nykyään odottaa. Melko hölmö idea yrittää kieltää nastarenkaat kokonaan tietyillä kaduilla. Kuka tuota muka pystyisi valvomaan? Ei kukaan.
Hyvä hyvä. Siitä se lähtee nopeasti laajenemaan ympäri Ruotsia.
Sitä valvotaan varmaan samalla tapaa kuin Norjassa, jossa nastat ovat verolla tietyissä kaupungeissa. Verolippu pitää ostaa oma-aloitteisesti etukäteen. Veron maksamista valvotaan pistokokeilla. Jos jää kiinni ajamisesta nastoilla ilman maksettua veroa, saa sakot.
Tuollaista täydellistä kieltoa on vielä helpompi valvoa. Nastojen ropina kuuluu kauas ja poliisin on helppo antaa suoraan sakot.
Tuollainen rajoitettu kieltokin on tehokas, koska se pakoittaa muuallakin asuvat käyttämään kitkarenkaista, jos joutuvat edes jokus talvessa ajamaan nastakielto-alueella.
Sama homma oli Norjassa, josssa verollepano sai nasta/kitka suhteen muuttumaan koko maassa 80/20:sta 20/80. Moni Oslon naapurikunnissa asuvakin hommasi kitkat, jotta voisi ajella rauhassa Oslossa.
Tässä olisi nyt hyvä verokohde myös Suomeen paikkaamaan budjettia. Nastat verolle PK-seudulla Norjan malliin. Vuorokausi 4 euroa, kuukausi 50 euroa ja talvi 150 euroa. Jos jää kiinni ilman maksettua veroa, saa 100 euron sakot. Ei vaadi mitään mittavia laitteistoja. Norjassa päivän lippuja saa automaatista. Pidemmät ostetaan kioskista tai internetistä. Toimisi samalla ruuhkamaksuna, kun maalaisnastakuskit eivät tulisi kaupunkiin.
Tuo ruotsalainen tapa lähteä asiassa eteenpäin on ihan hyvä. Täyskielto jollekin katuosuudelle. Pääkaupunkiseudulla tällainen katuosuus voisi olla ensin alkuun vaikka kehä2. Tietä käyttää enimmäkseen paikalliset yksityisautoiljat, joilla ei mitään todellista tarvetta nastarenkaisiin ole. Täysin turhaa pölytystä vaan urbaanialueella.
mikahe :
Puhumissasi kaarrevoimissa puhut kiihdyttävistä voimista ts vetopidosta, joka ei minusta ole kovin olennainen normaaliliikenteessä mutkia taitellessa.
Eniten auton tiellä pysyvyyteen vaikuttaa itse renkaan lisäksi se miten rengas pysyy tien pinnassa: ts. auton alustan ja jarrujen toimivuus, ei vetotapa. Vetopitohan on takavetoisissakin riittävä eikä vastuullisella ja järkevällä talviajajalla rajoita mitään muuta kuin liikkeellelähtemisen nopeutta edes liukkaalla. Kaasullahan saa auton kuin auton metsään, nelivetoisella se vain tapahtuu vain suuremmalla vauhdilla.
Kitkakalle:
Minä näen tuon vallitsevaan olotilaan sopeutumisen liikenteessä päivittäin. Yhtä kovaa ajetaan oli renkaiden pito mikä hyvänsä. Pätee niin kesä- kuin talvirenkaisiin. Esim. syksyllä kun monella on alla jo kuluneet kesärenkaat ja tienpinnat ovat märät, kukaan niistä ei aja edes kovassa sateessa hitaammin. Sitä se on olosuhteisiin sopeutuminen käytännössä - sopeutetaan vähän turvamarginaalia pienemmäksi. Sama kitkarenkailla.
Olen tismalleen samaa mieltä TM:n kanssa siitä kenelle kitkarenkaat sopivat. Kokeneiden kuskien kitkoilla ajamista vastaan minulla ei ole mitään, päinvastoin. Ja ehdottomasti nastoja ei voi kieltää ennen kuin autoissa on järestään ESP - muuten alkaa tulla enenmmän heittelehtimisionettomuuksia.
Nastoilla ajavat kuitenkin eniten sellaiset, jotka eivät muilla ole ajaneet, ehkä jotkut vuosikymmeniä sitten kesärenkailla talvikelissä. Esim. iäkkäämmät kuskit joita on nykyään todella paljon. Ne ovat jo nyt todella varovaisia, silti tilastojen mukaankin liukkaalla sattuu ja tapahtuu. Näiden pakottaminen kitkarenkaisiin veisi liikenteen sujuvuuden tai vaihtoehtoisesti turvallisuuden. Todennäköisesti molemmat, jos nastat olennaisesti vähentyisivät jäistä tienpintaa karhentamasta. Samoin on kokemattomampien kuskien laita, heillä on muutenkin suuri riski joutua liukkaalla onnetomuuteen, ja useinkaan se ei johdu kaahauksesta.
Jos minun pitäisi suositella renkaita esim. perheenäidille, joka kuskaa 3 lastaan hoitoon joka päivä kaikissa keleissä, sanoisin että nastat, ei mitään muuta. Riskiero voi olla kitkoilla vähäinen, mutta se on silti olemassa. Ja miksi sitä ottaisi lasten kustannuksella?
Kuka muistaa vielä sen parin vuoden takaisen 'tutkimuksen', jossa nuuskija-auton mittausten perusteella yritettiin lobata nastarenkaita väittäen, että kitkat päästävät ilmoille enemmän pienhiukkasia?
Tai sitten se Tikka-Nastan teettämä 'tutkimus', jonka mukaan kitkoilla ajetuista onnettomuuksista useat johtuvat rengasriskeistä. Rengasriskin määritelmä taisi vaan olla kyseisessä 'tutkimuksessa' nastaton rengas
Pölyongelman vuoksi on ehdotettu, että nastarenkaiden käyttöaikaa pitäisi lyhentää. Mutta eihän siinä ole mitään järkeä että sitten liukastellaan kesärenkailla. Ennemminkin talvirengaspakkokautta pitäisi pidentää molemmista päistä kuukaudella. Kyllä kitkat on kokonaisvaltaisesti paras ratkaisu suburbaaniin yksityisautoliikenteeseen.
En epäile hetkeäkään etteikö uusilla kitkarenkailla pärjäisi. Eniten epäillyttää kuitenkin se, että kumin kovettuessa ja vanhetessa pito heikkenee huomattavasti nastarenkaita enemmän. Nastarenkaat kun kuitenkin pitävät suht. hyvin vielä viiden talven jälkeenkin, kuis on kitkarenkaiden laita? En tiedä ovatko materiaalit parantuneet, mutta ainakin 10 vuotta sitten muutaman vuoden vanhat kitkarenkaat olivat todella huonoja.
Siinä olisikin TM:lle testin paikka, kustantakaa vaikkapa jollekin vartiointiliikkeelle kitka- ja nastarenkaat vaikkapa kymmeneen autoon. Sitten kolme vuotta ajoa ja renkaat testiin sen jälkeen. Epäilen että ero kitka- ja nastarenkaiden välillä on merkittävä.
jjvi:
Tunnut olettavan, että nastat olisivat tallella vielä 5 vuoden jälkeenkin.
Mulla taas on vähän sellainen käsitys, että monelta on renkaista suurin osa nastoista pudonneet, mutta silti niillä ajetaan ihan surutta kuten aina ennenkin. Ovathan ne joka tapauksessa "nastarenkaat"