Tekniikan Maailma reputti taas rengastestissä No 20/2013 s. 34
Tekniikan Maailma ei näköjään arvosta lukjoiden palautetta. Jo TM 16/2013 sivun 18 rengastestissä oli selvä virhe.Taulukossa väitettiin: " Jarrutuskoe kuivalla asfaltilla 100-0 km/h".
Mittaustulokset olivat GT Champiro 26,6 m ....Nokian 28,7m. Autona Ford Focus 2.0 OIikeasti Fordilla menee n. 40 m kesärenkailla tuohon stoppiin.
TM 20/2013 s. 34 jatkaa samaa mantraa, kun testissä on "Märän talven renkaat".
Jarrutus kuivalla asfaltilla Continental 25,3m...Michelin 28,2m ja taas " Näin testattiin laatikossa lukee "..kuivalla asfaltilla 100-0 km/h"
Ei siinä mitään, jos erehtyy kerran. Toinen kerta on jo piittaamattomuutta, koska olin jo vaatinut oikaisua "Palautetta toimitukselle"-linkin kautta heti ensimmäisen virheen huomattuani. Jukka Antila, jolle soitin tänään, epäili, että voi sama virhe tulla kolmannenkin kerran. Sellaista on tekstinkäsittely ja leikkaa-liimaa Tekniikan Maailma.
Lehden päätoimittajalta odotan oikaisuja. Hesari niitä tekee joka päivä, mutta TM ei myönnä helposti tekevänsä virheitä...vai
Uutisissa mainitaan Chrysler Voyager vuodelta 1983 ensimmäiseksi tila-autoksi. Kuitenkin Datsunilla oli Prairie jo vuotta aiemmin. Sitten Skodan coupe oli muka 80-luvun juttu, vaikka jo 1973 esiteltiin S110R.
http://images.forum-auto.com/mesimages/52606/prairie.jpg
http://www.bestdrives.org/skoda-cars/skoda-s110r-coupe-1107cc-1977.jpg
Tekevälle sattuu, mutta kuluttajan asialla olevana olisi syytä olla vähän tarkempi. Alkaa virheiden määrä muistuttaa jo korjaamotestien tuloksia.
Herbert:
Kuitenkin Datsunilla oli Prairie jo vuotta aiemmin. Sitten Skodan coupe oli muka 80-luvun juttu, vaikka jo 1973 esiteltiin S110R.
Määrittelykysymyksiä. Jos korkea farmariauto lasketaan tila-autoksi, voisi Renault Prairie/Colorale 50-luvun alusta olla se ensimmäinen. Skodan luiskaperää tehtiin tosiaan jo vuonna 1973, mutta mallinimen Rapid se sai vasta 80-luvun sovelluksissaan.
Prairie tuli 81 , ennen sitä oli Lancia Lancia Megagamma 1978 konsepti joka kai lasketaan ensimmäiseksi. Fiat 600 Multipla oli myös jo 50 luvulla.
Tässä mennään sitten 30-luvulle. Tila-auto?
http://resize.over-blog.com/380x285-cz5t.jpg?~aHR0cDovL2ltZy53aWtpby1leHBlcnRzLmNvbS8wLzAzLzM4LzA3LzIwMTEtMDgvY29tbWVyY2lhcy5qcGc=
Skodan mallimerkinnässä tuo R tarkoitti rapidia, vaikka nimestä käytettiinkin vain lyhennettä. On muuten jotenkin vaikuttavan oloinen auto, vaikka omistajatasolla varmaankin melkoinen murheenkryyni. Laatu mitä sattuu, kuten myös ominaisuudet. Mallia tuntemattomalle voi kuitenkin olla yllätys, että kyseessä on aikansa halvimpiin kuuluva auto. 80-luvun coupe onkin jo huomattavasti tylsempi, vaikka kehitystä ehko jossain määrin olikin jo tapahtunut.
Autoilun historiaa tarkastelemalla voidan tosiaan päätyä liki sadan vuoden taakse, jos ensimmäistä versiota jostain aiheesta haetaan. Kyse oli kuitenkin uuden autoluokan synnyttämisestä. Ennen vuotta 1982 ei käsitettä tila-auto käytännössä markkinoilla tunnettu, siksi aikaisemmat mallit voidaan mielestäni tästä tarkastelusta sivuuttaa.
TM:n uutinen perustuu todennäköisesti Chryslerin lehdistötiedotteeseen, joten ymmärrettävästi merkin edustajilla on halukkuutta ottaa kunnia nykyiseen boomiin johtaneesta kehityksestä riippumatta siitä, kuinka vahvoin perustein merkkiä voidaan pitää alan pioneerina.
Firman kahvipöytäkeskustelussa kuulin, että tuota skodan coupea kutsuttiin aikoinaan "kirvesmiehen barracudaksi"
Olen myös Herbertin tavoin, lukuisia kertoja vuosien mittaan ihmetelyt samaa, miksei Prairie ole tila autojen ensimmäinen. Itse en tunnistanut yhtäkään autoa samaan kategoriaan kuuluvaksi, voi tietysti väittää korotetuksi farmariksi mutta en ole nähnyt yhtäkään farmaria jossa takaovet olisivat liukuovia, joka mielestäni on se tila auton erottava tekijä.
Onko Prairie myös ensimmäinen, joka toi nuo liukuovet käyttöön. Veikkaan että asia on näin, en ainakaan muista edes pakettiautoissa näitä käytetyn.
TM:n on lukuisia kertoja kirjoitellut Scenikistä, ja Voyagerista tila autojen edelläkävijänä. Saisivat kyllä korjata virheensä ja antaa kunnian sille, kelle se sitten kuuluukin.
Herbert
Skodan mallimerkinnässä tuo R tarkoitti Rapidia
Mihinkähän tieto mahtaa perustua? Mallia Rapid on valmistettu vuosina 1935-1947 ja viimeksi 1984-1990. 70-luvun R-mallia edelsi 60-luvun jälkipuoliskolla 1000MBX. Epäilen, ettei tuo R tarkoittanut mitään sen enempää, ehkä mielleyhtymien tasolla sanoja "rally" tai "racing".
ep1:
Ensi kertaa kuulen tuollaisen väutteen, koska yleisesti VW 1600TL oli tuoksi kirvesmiehen barracudaksi kutsuttu malli.
misar:
Onko Prairie myös ensimmäinen, joka toi nuo liukuovet käyttöön. Veikkaan että asia on näin, en ainakaan muista edes pakettiautoissa näitä käytetyn.
Liukuovia löytyy monesta autosta paljon ennen Nissan Prairien aikaa. Bedford CA (suunniteltu 1950-luvulla) on sikäli kiva esimerkki, että se muistuttaa muutenkin myöhempiä tila-autoja. Bedfordin sivuprofiili ja tilankäyttö ovat täysin verrattavissa varhaisiin tila-autoihin.Rakenteellisesti se toki oli antiikkinen: moottori edessä pitkittäin, erillinen runko ja jäykkä vetävä taka-akseli lehtijousin.
Tila-auton idea on ties miten vanha. Olisikohan koko sana samanlainen markkinointisegmentoinnin väline kuin esimerkiksi SUV, crossover tai premium?
http://i43.photobucket.com/albums/e388/kairt/carescue056.jpg
Sodomka:
1000MBX oli sedan, ei coupe.
Herbert:
Ei aivan noikaan vaan tuon mallin tehdas laski coupeeksi.
https://www.google.com/search?q=skoda+1100mbx&espv=210&es_sm=93&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=rDF5UsTPHMmD4ASE3YDQAg&ved=0CCsQsAQ&biw=1920&bih=955
Korityypien luokittelu on vaikea laji. Joissakin vanhoissa lähteissä sedan on vain henkilöauto, jossa on neljä ovea; kaksiovinen on coach. Nykyisin on yleistä määritellä myös kaksiovinen auto sedaniksi, jos siinä on vähintään neljä paikkaa ja muotoilullisesti erottuva tavaratila. Skoda 1000MBX on kuitenkin rakenteeltaan välipylväätön coupe, amerikkalaiset puhuisivat mallista nimellä hard-top coupe. Ja kuten "finman" toteaa, tehtaan genrekaaviossa MBX kuuluu Skodan coupe-mallien sukuun. Coupen määritelmään ei kuulu kategorisesti loivasti laskeutuvaa luiskaperää.Tehtaan mallimääritelmä voi myös poiketa yleisestä tavasta puhua korityypeistä. Esimerkiksi Renault Megane (I)Coupe oli ulkonäöltään jokseenkin tavallinen hatchback kaikkine neljine ovineen. Sedan se ei kuitenkaan ollut, tästä teemasta Meganella oli oma mallinsa.
Ok, mbx on coupe. En muistanut mb:n ja mbx:n eroja. Mutta sillähän ei ole mitään väliä, kun kyse on rapid-nimityksen käytöstä ja tuo 60-luvun mbx ei ole rapid. Suomessa 80-luvulla myytävän mallin nimi oli muuten yksinkertaisesti Skoda Coupe ja numerot moottorin mukaan 120 tai 130. Rapid-nimitys on ollut käytössä muualla.
Kun tällainen urputusketju on olemassa, jatkan samalla linjalla. Uutisissa on juttu Isuzusta: "Tokion autonäyttelyssä Isuzu esittelee uuden MU-X:n. Se on merkin avolavasta kehitetty, tilava erillisrunkoinen katumaasturi. Keulalla on 3,0-litrainen nelisylinterinen turbodiesel, joka kehittää 130 kW ja 380 Nm. Voima välitetään joko pelkästään takapyörille tai kaikille neljälle pyörälle. Suurin sallittu perävaunupaino on 3 000 kiloa ja matkustamossa on tilaa seitsemälle matkustajalle."
Kuulostaa ihan perinteiseltä maasturilta kuten Pajero, ei katumaasturilta. Ulkomailla maasturit taidetaan luokitella suveiksi ja sehän on kääntynyt meillä katumaasturiksi. Jotenkin itse ymmärrän katumaasturilla henkilöautoon pohjautuvan maasturia muistuttavan nelivetoisen keksinnön. Sen sijaan D-Maxiin pohjautuva malli ei tuohon määritelmään istu. Vai onko maasturista tullut jo niin hienoja, että ne myydään katumaastureina. Hintalappu ainakin on sellainen, ettei ihan ensimmäisinä vuosina sillä tee mieli pahaan paikkaan mennä. Toisaalta Range Rover on ollut vastaavassa asemassa jo kauan ennen termin "katumaasturi" keksimistä, mutta auton asemaa maastureiden joukossa ei kukaan ole kyseenalaistanut.
Nyt pitää muistaa että autotyyppimäärittelyt ja niiden raameihin soveltuvat automallit eivät enää aina kohtaa.
Milloin alettiin ensi kerran/yleisesti käyttämään termiä tila-auto? Voidaanko siihen jälkeenpäin soveltaa jotain 1960-luvun Bedfordia olipa siinä liukuovet tai ei? Tuolloin ei tila-auto -nimitystä tunnettu ainakaan Suomessa. Eikö sellaisista käytetty nimitystä pikkubussi, kleinbus, minivan kielialueesta riippuen?
Kuka keksi määritelmät farmariauto (farmaritko niitä ostivat) tai katumaasturi (mitä maastoa katu on). Nämä jäivät elämään, mutta niiden alle voi luokitella koko leegion autoja. Farmari, joka on pikemminkin coupe, tila-auto, jossa on olematon tavaratila täydellä matkustajamäärällä, katumaasturi joka vetää vain yhdellä akselilla ja jossa vain maavara on hitusen korkeampi nykyhenkilöautoihin verrattuna, mutta ei esim. 1950-luvun Pobedaan.
Vaikka tavishenkilöautoon suhteutettuna katumaasturin maastokelpoisuus Popedaan verrattuna onkin huvittavaa luokkaa, ei mielestäni nykyautoja voi verrata 50-luvun kalustoon. Kaikki pitää suhteuttaa omaan aikakauteen ja sen ajan olosuhteisiin. Tosin nykyisessä co2-jahdissa edelleen odottelen, milloin Popedan konseptilla rakennettu auto lyö läpi markkinoilla syrjäyttäen katumaasturit. Tätä odotellessa muistelen omaa ensimmäistä autoani. Se oli alempaan keskiluokkaan perustuva 70-luvun takavetoinen 2-litran coupe, jossa maavaraksi ilmoitettiin 18,5 cm. Koskaan en tuota tarkistanut, mutta nykymittapuun mukaan pikkuautoluokan akselivälillä ja 1,3-metrin raideleveydellä ei ainakaan maavara yleensä muodostunut etenemistä rajoittavaksi tekijäksi huonoillakaan teillä kuten ei Popedallakaan.
Herbert:
Vaikka tavishenkilöautoon suhteutettuna katumaasturin maastokelpoisuus Popedaan verrattuna onkin huvittavaa luokkaa, ei mielestäni nykyautoja voi verrata 50-luvun kalustoon.
Minun mielestäni voi - idean tasolla, ei tokikaan toteutustekniikan tasolla. Kuten Herbert toteaakin, Pobedan konseptissa on edelleen ideaa. Sitä vanhaa tekniikkaa ei kukaan tietenkään kaipaa. Pobedaa ei koskaan nimitetty maastoautoksi, vaikka siinä on 200mm:n maavara (enemmän kuin vaikkapa Honda CRV:ssä tai Nissan Qashqaissa), ei liioin tila-autoksi, vaikka se on 1640mm korkea ja 4665mm pitkä (Citroen Grand C4 Picasso: 1638mm ja 4597mm). Luiskaperästään huolimatta se ei ollut myöskään coupe. Nämä nimitykset ovat aikansa tuotteita eikä niiden semantiikkaan kannata kompastua. Herbertin tavoin minuakin viehättäisi ajatus tukevasta ja korkeasta huonoillekin teille sopivasta uudesta autosta.Pobedan tapaan se voisi olla huokea, vaatimaton ja pröystäilemätön. Tietysti nykyaikaisella tekniikalla toteutettuna.
Sodomka:
C5 sopii myös huonoille teille, koska siinä voi maavaraa säätää napin painalluksella.
Tosin korkealla maavaralla ajonopeus on maksimissaan 40, ja ns ylimmässä asennossa (ns renkaanvaihtoasento) maavaraa on reilut 20 cm, (maksimi ajonopeus 10 km /h), joten sillä pääsee pahoihinkin paikkoihin pysäköimään kaupungissa lumivallin yli ajamalla.
Nopeassa ajossa (yli 110 ) maavara laskee automaattisesti pari senttiä, ja palutuu normaalitasolle, kun nopeus laskee alle 90.
Käytettynä sen hintakin on huokea (ne ennakkoluulot), vaikka ominaisuudet ovatkin hieman pröystäilevät.