Ölljyn polton hiilidioksidipäästöistä selvä enemmistö syntyy juuri sitä öljytuotetta poltettaessa. Numeroa en päästäni muista, mutta välillisten päästöjen (käytännössä tuotanto ja jalostus, kuljetuksethan ovat tässä asiassa täysin marginaalinen tekijä osuus on pieni, jossain kymmenen prosentin korvilla hataran muistikuvan mukaan.
Lienee myös niin, että kannattaa ennemminkin etsiä muiden tekemiä tutkimuksia tällaisessa aiheessa, jota on tutkittu paljon. Tässäpä MIT:n suorittaman tutkimuksen tulos:
"To answer this question, analyses have been conducted that account for all of the energy consumed and green house gases (GHG) emitted from the time a vehicles energy source leaves the well to the time it is consumed by the vehicle. These analyses are known as well to wheel studies. From these analyses, EVs have been shown to reduce energy consumption by up to
50% and GHG emissions by up to 60%."
http://web.mit.edu/evt/summary_wtw.pdf
Suosittelen lukemaan sen varsinaisen paperin eikä sen mainosta:
Paperi on pitkä ja väliin ehkä vähän haastavakin mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen.
Vertailtavana on Toyota Camryn kokoinen (siis suuri) auto vuonna 2030. Sähkö on laskettu yhdysvaltalaisen sähköverkon keskipäästöillä. Erilaisten autojen energiankulutusta on arvioitu teknologian kehitys huomioiden tietokonesimuloinneilla.
Mainoksessa mainittu 50 %:n pudotus on vuoden 2030 sähköauton pudotus verrattuna nykyiseen bensiiniautoon. Omenat ja appelsiinit...
Varsinaisen tutkimuksen mukaan kaikkein vähäpäästöisin on bensiinillä kulkeva hybridi (HEV). Sähköauto on suurempipäästöinen jopa keskipäästöillä laskettuna. (Jos tuossa käytettäisiin keskiarvon sijasta lisätuotannon päästöjä, niin siihen saisi laittaa vielä noin 50 % lisää.) Polttokennoauto on aika hyvä, mutta siitä tutkijat itse sanovat, että arviossa on paljon epävarmuustekijöitä.
Diesel-hybridiä ei ollut mukana, mutta diesel sinänsä pärjäsi aika lailla samalla tavalla kuin sähköauto. Erilaiset ladattavat hybridit asettuvat hybridin ja sähköauton väliin.
Analyysissa on otettu huomioon myös polttoaineiden tuotannon energiankulutus. Energia-analyysissa kaikkein energiatehokkain vaihtoehto on hybridi, muissa koko ketjun energiankulutus on suurempi.
Mitä taas tulee noihin verkon lisäkuormituksen tuomiin päästöihin, niin tässä on kohtuullisen kattavasti eri aspekteja tutkiva paperi Kaliforniasta:
Siinä lopputulema on noin 600 g/kWh, kun käytetään älykästä latausta, ja kun lisätuotantoa pyritään tekemään maakaasulla. Vaikka meidän tuotantorakenteemme on Euroopassa vähän erilainen, aika lailla samat reunaehdot pätevät. Meillä tosin tuo maakaasu voi olla poliittisesti vielä hankalampi.
Tällä hetkellä vain ydinvoiman voimakkaalla lisärakentamisella voitaisiin muuttaa tilannetta.
Maakaasusta on hyvä huomata se, että sen voi joko polttaa voimalassa tai autossa. Näissä ei ole kovin ihmeellistä päästöeroa, luvut saa väännettyä kumman hyvänsä hyväksi.
Tällä hetkellä vain ydinvoiman voimakkaalla lisärakentamisella voitaisiin muuttaa tilannetta.
Oikein. Ja sekin on tilanteesta riippuen poliittisesti haastavaa, mutta nykytekniikoista varteenotettavin CO2 päästöjen kannalta. Tosin aina peikkona säteilevät päästöt.
Nyt on kovasti puhuttu Suomen ja Yhdysvaltojen energiatuotannosta (sähkö ). Mitenköhän on globaalin sähköntuotannon laita, ollaanko lähellä Suomen 180 g/kWh vai USA:n 600 g/kWh? Muuten, Norjan sähköntuotannolla taitaa olla aika pienet lukemat (arvaus ).
Nyt on kovasti puhuttu Suomen ja Yhdysvaltojen energiatuotannosta (sähkö ). Mitenköhän on globaalin sähköntuotannon laita, ollaanko lähellä Suomen 180 g/kWh vai USA:n 600 g/kWh? Muuten, Norjan sähköntuotannolla taitaa olla aika pienet lukemat (arvaus ).
Norjan sähköntuotannon keskimääräiset päästöt ovat aika lailla tasan nolla. Siitä ei kuitenkaan saa vetää sitä johtopäätöstä, että jos Norjassa sähkönkulutus lisääntyy, sen päästövaikutus olisi nolla.
Jos Norjassa kulutetaan lisää sähköä, Norjasta viedään vähemmän sähköä ulkomaille (Suomi, Ruotsi, Hollanti, Tanska). Tällöin ulkomailla joudutaan hankkimaan jostain muualta sähköä. Käytännössä se jokin muu on jälleen fossiilisilla tuotettua, koska Norja on ainoa maa manner-Euroopassa, jolla on yllin kyllin päästötöntä käytössä.
Koska sähköä siirrellään rajojen yli, sähkönkulutuksen muutosten päästövaikutusta ei voida rehellisesti tarkastella yhden maan sisällä. Siirtoyhteyksien osalta tilanne on se, että niitä rakennetaan Euroopassa jatkuvasti lisää, jolloin yhä enemmän pitäisi tarkastella koko Eurooppaa kokonaisuutena.
Keskimäärin Euroopassa sähköntuotannon päästöt ovat pienempiä kuin keskimäärin Yhdysvalloissa. Keskimääräinen päästö EU:ssa on noin 330 g/kWh (vähän riippuu lähteestä ), päästötön on karkeasti sanottuna ranskalaista ydinvoimaa ja norjalaista vesivoimaa. Lisäksi maakaasua käytetään aika paljon.
Keskimääräisellä ei kuitenkaan tee kovin paljon tässä, joten jos katsotaan investointien päästövaikutuksia, niin EU ja Yhdysvallat ovat hyvin samanlaisessa tilanteessa. Maakaasua pitäisi yrittää käyttää mahdollisimman paljon, mutta siinä on kaupallisia ja poliittisia ongelmia. Ydinvoimaakin yritetään tehdä lisää, mutta prosessi on poliittisesti vaikea ja hyvin hidas. Jäljelle jää käytännössä vain hiilivoima.
On maailmassa kuitenkin sellaisiakin paikkoja, joissa myös investointien aiheuttamat päästöt ovat käytännössä nolla. Islanti on tästä esimerkki. Siellä on rakennettavissa niin paljon vesivoimaa ja geotermistä voimaa, että varsin suuretkin kulutuslisäykset voidaan kattaa niillä.
Tässä on vielä hyvä korostaa sitä, että sähköntuotannon päästöjä sinänsä on mahdollista alentaa. Käytössä on kuitenkin niin paljon "likaista" tuotantoa, että sen korvaamiseen menee vuosikymmeniä. Siihen asti valitettavasti on niin, että kulutuksen lisääminen lisää päästöjä aika huomattavasti.
Tilaston mukaan meillä tuotetaan sähköstä vähän yli puolet päästöttömästi. Tuolle osuudelle on kuitenkin ominaista se, että sen määrä ei muutu sähkön kysynnän mukaan lainkaan. Vesivoimaa tuotetaan niin paljon kuin ikinä voidaan, ja ydinreaktoreja ajetaan pannut punaisina. (Puu+bio on harhaanjohtavasti tilastoitua, koska siitä iso osa on fossiilisiin kuuluvaa turvetta.)
Biomassasta puukin on ymmärtääkseni vähän harhaanjohtajavasti tilastoitu, koska sen energia suurelta osin tuotetaan ja käytetään samantien metsäteollisuuden prosesseissa. Metsäteollisuuden käyttöasteesta riippuu samantien puumassan osuus Suomen energiantuotannossa.
Tässä mun mielestä liioitellaan sähköautojen tarvitsemaa sähkön määrää. Tilannehan on se, että "nollapäästö"-energiaa rakennetaan jo niin paljon lisää, että sillä määrällä ajaa aika moni henkilöauto. Luulen että tulevaisuudessa CO2-päästöiltään vähäisen sähkön rakentaminen jatkuu.
Lasketaanpa:
Esim. tuo Datsun kulkee 160 km 24 kW/h latauksella. Häviöihin hukkuu jonkin verran energiaa 24 --> 32 kW/h. Eli ajaminen vaatii energiaa 200 Wh/km.
Jos ajaa 20 000 kilometriä vuodessa, niin silloin vuodessa tarvitaan 4 MWh energiaa. Keskimääräinen tehontarve on siis 4 MWh/(365*24h) = 470 W
Eli yksi 20 000 vuodessa ajava henkilä tarvitsee autoiluun noin 500 watin verran tehoa.
Esimerkiksi rakenteilla olevan Olkiluoto-3:n teho on 1 600 MW. Tuolla teholla ajaisi 3 miljoonaa autoa 20 000 km vuodessa, joka taitaa olla enemmän kuin tarpeeksi kattamaan suomalaiseten ajamat kilometrit. Tuon uuden reaktorin lisäksi tuulivoimaakin on tulossa todennäköisesti paljon lisää.
Tässä mun mielestä liioitellaan sähköautojen tarvitsemaa sähkön määrää. Tilannehan on se, että "nollapäästö"-energiaa rakennetaan jo niin paljon lisää, että sillä määrällä ajaa aika moni henkilöauto. Luulen että tulevaisuudessa CO2-päästöiltään vähäisen sähkön rakentaminen jatkuu.
Minusta keskustelussa on käynyt aika selvästi ilmi, ettei sähköauton ja oikein toteutetun polttomoottoriauton / hybridin välinen ero ole lainkaan niin suuri kuin usein ajatellaan.
"Nollapäästö" -energiaa rakennetaan, mutta aivan liian hitaasti jos ajatellaan koko energiantarpeita. Tosiasia on, ettei maailman energiantuotannossa tapahdu prosentuaalisesti kummoisia muutoksia vielä vuosikymmeniin.
Kun liikenteessä päästöero seuraavien parin-kolmenkymmenen vuoden enerigatuotantoratkaisuilla on kuitenkin aika pieni, tulee mieleen onko järkeä panostaa kapasiteettia siihen. Saattaa olla kannattavampaa keskittyä asumisen ja muun elämisen energiaratkaisujen parantamiseen ja energiansäästöön. Vähäpäästöiset hybridit ja polttomoottorit ovat todellisuutta ja polttoainevaihtoehtojakin on useita. Kunnolla toimiva sähköauto ja jakeluverkot ovat suurelta osin vasta visiota.
Esimerkiksi rakenteilla olevan Olkiluoto-3:n teho on 1 600 MW. Tuolla teholla ajaisi 3 miljoonaa autoa 20 000 km vuodessa.
Eli 1 ydinvoimala /~3 milj sähköautoa. Kuulostaa ihan hyväksyttävälle, eikä yhden ydinvoimalan rakentaminen voi olla sellainen maata järisyttävä este, jos kyseessä on kuitenkin koko autokannan muuttaminen fossiilisista sähköön.
Lisäksi on muistettava, että öljy kuitenkin loppuu tulevaisuudessa. Silloin ei toimi nykymuotoiset hybriditkään.
Ölljyn polton hiilidioksidipäästöistä selvä enemmistö syntyy juuri sitä öljytuotetta poltettaessa. Numeroa en päästäni muista, mutta välillisten päästöjen (käytännössä tuotanto ja jalostus, kuljetuksethan ovat tässä asiassa täysin marginaalinen tekijä
osuus on pieni, jossain kymmenen prosentin korvilla hataran muistikuvan mukaan.
NHB:
Suosittelen lukemaan sen varsinaisen paperin eikä sen mainosta:
http://web.mit.edu/sloan-auto-lab/research/beforeh2/files/kromer_electric_powertrains.pdf
Paperi on pitkä ja väliin ehkä vähän haastavakin mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen.
Vertailtavana on Toyota Camryn kokoinen (siis suuri) auto vuonna 2030. Sähkö on laskettu yhdysvaltalaisen sähköverkon keskipäästöillä. Erilaisten autojen energiankulutusta on arvioitu teknologian kehitys huomioiden tietokonesimuloinneilla.
Mainoksessa mainittu 50 %:n pudotus on vuoden 2030 sähköauton pudotus verrattuna nykyiseen bensiiniautoon. Omenat ja appelsiinit...
Varsinaisen tutkimuksen mukaan kaikkein vähäpäästöisin on bensiinillä kulkeva hybridi (HEV). Sähköauto on suurempipäästöinen jopa keskipäästöillä laskettuna. (Jos tuossa käytettäisiin keskiarvon sijasta lisätuotannon päästöjä, niin siihen saisi laittaa vielä noin 50 % lisää.) Polttokennoauto on aika hyvä, mutta siitä tutkijat itse sanovat, että arviossa on paljon epävarmuustekijöitä.
Diesel-hybridiä ei ollut mukana, mutta diesel sinänsä pärjäsi aika lailla samalla tavalla kuin sähköauto. Erilaiset ladattavat hybridit asettuvat hybridin ja sähköauton väliin.
Analyysissa on otettu huomioon myös polttoaineiden tuotannon energiankulutus. Energia-analyysissa kaikkein energiatehokkain vaihtoehto on hybridi, muissa koko ketjun energiankulutus on suurempi.
Mitä taas tulee noihin verkon lisäkuormituksen tuomiin päästöihin, niin tässä on kohtuullisen kattavasti eri aspekteja tutkiva paperi Kaliforniasta:
http://pubs.its.ucdavis.edu/download_pdf.php?id=1145
Siinä lopputulema on noin 600 g/kWh, kun käytetään älykästä latausta, ja kun lisätuotantoa pyritään tekemään maakaasulla. Vaikka meidän tuotantorakenteemme on Euroopassa vähän erilainen, aika lailla samat reunaehdot pätevät. Meillä tosin tuo maakaasu voi olla poliittisesti vielä hankalampi.
Tällä hetkellä vain ydinvoiman voimakkaalla lisärakentamisella voitaisiin muuttaa tilannetta.
Maakaasusta on hyvä huomata se, että sen voi joko polttaa voimalassa tai autossa. Näissä ei ole kovin ihmeellistä päästöeroa, luvut saa väännettyä kumman hyvänsä hyväksi.
Oikein. Ja sekin on tilanteesta riippuen poliittisesti haastavaa, mutta nykytekniikoista varteenotettavin CO2 päästöjen kannalta. Tosin aina peikkona säteilevät päästöt.
Nyt on kovasti puhuttu Suomen ja Yhdysvaltojen energiatuotannosta (sähkö ). Mitenköhän on globaalin sähköntuotannon laita, ollaanko lähellä Suomen 180 g/kWh vai USA:n 600 g/kWh? Muuten, Norjan sähköntuotannolla taitaa olla aika pienet lukemat (arvaus ).
Rammy71:
Norjan sähköntuotannon keskimääräiset päästöt ovat aika lailla tasan nolla. Siitä ei kuitenkaan saa vetää sitä johtopäätöstä, että jos Norjassa sähkönkulutus lisääntyy, sen päästövaikutus olisi nolla.
Jos Norjassa kulutetaan lisää sähköä, Norjasta viedään vähemmän sähköä ulkomaille (Suomi, Ruotsi, Hollanti, Tanska). Tällöin ulkomailla joudutaan hankkimaan jostain muualta sähköä. Käytännössä se jokin muu on jälleen fossiilisilla tuotettua, koska Norja on ainoa maa manner-Euroopassa, jolla on yllin kyllin päästötöntä käytössä.
Koska sähköä siirrellään rajojen yli, sähkönkulutuksen muutosten päästövaikutusta ei voida rehellisesti tarkastella yhden maan sisällä. Siirtoyhteyksien osalta tilanne on se, että niitä rakennetaan Euroopassa jatkuvasti lisää, jolloin yhä enemmän pitäisi tarkastella koko Eurooppaa kokonaisuutena.
Keskimäärin Euroopassa sähköntuotannon päästöt ovat pienempiä kuin keskimäärin Yhdysvalloissa. Keskimääräinen päästö EU:ssa on noin 330 g/kWh (vähän riippuu lähteestä ), päästötön on karkeasti sanottuna ranskalaista ydinvoimaa ja norjalaista vesivoimaa. Lisäksi maakaasua käytetään aika paljon.
Keskimääräisellä ei kuitenkaan tee kovin paljon tässä, joten jos katsotaan investointien päästövaikutuksia, niin EU ja Yhdysvallat ovat hyvin samanlaisessa tilanteessa. Maakaasua pitäisi yrittää käyttää mahdollisimman paljon, mutta siinä on kaupallisia ja poliittisia ongelmia. Ydinvoimaakin yritetään tehdä lisää, mutta prosessi on poliittisesti vaikea ja hyvin hidas. Jäljelle jää käytännössä vain hiilivoima.
On maailmassa kuitenkin sellaisiakin paikkoja, joissa myös investointien aiheuttamat päästöt ovat käytännössä nolla. Islanti on tästä esimerkki. Siellä on rakennettavissa niin paljon vesivoimaa ja geotermistä voimaa, että varsin suuretkin kulutuslisäykset voidaan kattaa niillä.
Tässä on vielä hyvä korostaa sitä, että sähköntuotannon päästöjä sinänsä on mahdollista alentaa. Käytössä on kuitenkin niin paljon "likaista" tuotantoa, että sen korvaamiseen menee vuosikymmeniä. Siihen asti valitettavasti on niin, että kulutuksen lisääminen lisää päästöjä aika huomattavasti.
Hiilipäästö:
Biomassasta puukin on ymmärtääkseni vähän harhaanjohtajavasti tilastoitu, koska sen energia suurelta osin tuotetaan ja käytetään samantien metsäteollisuuden prosesseissa. Metsäteollisuuden käyttöasteesta riippuu samantien puumassan osuus Suomen energiantuotannossa.
Tässä mun mielestä liioitellaan sähköautojen tarvitsemaa sähkön määrää. Tilannehan on se, että "nollapäästö"-energiaa rakennetaan jo niin paljon lisää, että sillä määrällä ajaa aika moni henkilöauto. Luulen että tulevaisuudessa CO2-päästöiltään vähäisen sähkön rakentaminen jatkuu.
Lasketaanpa:
Esim. tuo Datsun kulkee 160 km 24 kW/h latauksella. Häviöihin hukkuu jonkin verran energiaa 24 --> 32 kW/h. Eli ajaminen vaatii energiaa 200 Wh/km.
Jos ajaa 20 000 kilometriä vuodessa, niin silloin vuodessa tarvitaan 4 MWh energiaa. Keskimääräinen tehontarve on siis 4 MWh/(365*24h) = 470 W
Eli yksi 20 000 vuodessa ajava henkilä tarvitsee autoiluun noin 500 watin verran tehoa.
Esimerkiksi rakenteilla olevan Olkiluoto-3:n teho on 1 600 MW. Tuolla teholla ajaisi 3 miljoonaa autoa 20 000 km vuodessa, joka taitaa olla enemmän kuin tarpeeksi kattamaan suomalaiseten ajamat kilometrit. Tuon uuden reaktorin lisäksi tuulivoimaakin on tulossa todennäköisesti paljon lisää.
NHB:
Minusta keskustelussa on käynyt aika selvästi ilmi, ettei sähköauton ja oikein toteutetun polttomoottoriauton / hybridin välinen ero ole lainkaan niin suuri kuin usein ajatellaan.
"Nollapäästö" -energiaa rakennetaan, mutta aivan liian hitaasti jos ajatellaan koko energiantarpeita. Tosiasia on, ettei maailman energiantuotannossa tapahdu prosentuaalisesti kummoisia muutoksia vielä vuosikymmeniin.
Kun liikenteessä päästöero seuraavien parin-kolmenkymmenen vuoden enerigatuotantoratkaisuilla on kuitenkin aika pieni, tulee mieleen onko järkeä panostaa kapasiteettia siihen. Saattaa olla kannattavampaa keskittyä asumisen ja muun elämisen energiaratkaisujen parantamiseen ja energiansäästöön. Vähäpäästöiset hybridit ja polttomoottorit ovat todellisuutta ja polttoainevaihtoehtojakin on useita. Kunnolla toimiva sähköauto ja jakeluverkot ovat suurelta osin vasta visiota.
Eli 1 ydinvoimala /~3 milj sähköautoa. Kuulostaa ihan hyväksyttävälle, eikä yhden ydinvoimalan rakentaminen voi olla sellainen maata järisyttävä este, jos kyseessä on kuitenkin koko autokannan muuttaminen fossiilisista sähköön.
Lisäksi on muistettava, että öljy kuitenkin loppuu tulevaisuudessa. Silloin ei toimi nykymuotoiset hybriditkään.
kukaan ei tiedä milloin öljy loppuu, vai onko jollakin esittää todellista faktaa, sen loppumisestahan on varoiteltu lähes 40 vuotta...
öljyähän on jäjellä ja vielä löytämättäkin mutta minet ovat niin kalleissa paikoissa että täytyy odottaa hinnan reilua nousua...
Työ- ja elinkeinomisteriölle luovutettu sähköautoalaa koskeva mietintö:
http://lato.poutapilvi.fi/p4_tem/?89515_m=96243&s=2470
Ihan mielenkiinstoista. Lisäksi ohessa VTT:n, Fortum+Valmet Automotiven tiedotteet asiasta:
http://lato.poutapilvi.fi/p4_tem/files/24102/TransEco_tiedote_pohjalla.pdf
http://lato.poutapilvi.fi/p4_tem/files/24103/Fortum_ja_Valmet_Automotive_yhteistyohon_060809_FINAL.pdf