Farmarit järjestykseen, volvo D5, MB E 220 Cdi, Audi A6 2.0 Tdi ja BMW 520 D

130 kommenttia
124
  • Aika odotettu tulos, tosin oma veikkaukseni meni pieleen Mersun ja BMW:n sijoituksen osalta eli Mersu yllättäen voitti Bemarin. Audi voitti, kuten TM:n testeissä odottaa sopii ja Volvo jakoi kolmannen sijan, kuten arvelinkin. Tuttua luettavaa oli myöskin BMW:n osalta, että pienetkin urat ja epätasaisuudet ohjaavat autoa ja auto on elementissään vasta tasaisella ja mutkaisella tiellä. Kumma, että aina pitää valita BMW koeajoihin ja testeihin 19" renkailla eli taas kerran jäi vakiorengastus ja vakioalusta koeajamatta, kun Bemarissa oli kovaksi ja täristäväksi moitittu urheilualusta. Aika karu kommentti oli, että "BMW:llä meno on kuin panssarivaunulla ajaisi", kun kaikki ulkopuolella oleva on jotenkin kaukaista ja auto tuntuu isolta ja ulos näkeminen on vaikeaa.



    Maantieajossa Audi sai 10, Volvo ja Mersu 9 ja BMW sai 8. Kaupunkiajossa Audi ja Mersu sai 9 ja BMW ja Volvo 8. Ääritilanteissa Mersu sai 10 ja Audi ja BMW 9 ja Volvo 8. Ajettavuudessa siis Audi ja Mersu oli parhaat tasapistein 28 ja BMW ja Volvo oli myös tasapisteissä 25.



    Kulutuksessa kaikille 9. Melussa Audi ja BMW 10, Volvo 9 ja Mersu 8. Valoista kaikille 9, varusteista kaikille 9, tavaratilasta Mersu ja Volvo 9 ja muut 8. Ylläpitokuluista Volvo sai 9, Audi ja Mersu 8 ja BMW sai 7.



    Yllättävää testissä oli se, että Audi sai sisämelusta 10. Audin kaukovalot oli selvästi porukan huonoimmat, mutta silti se sai 9. Arvosteluasteikossa olisi selvästi parantamisen varaa tuossakin kohdassa, kuten monessa muussakin kun ei eroja saada aikaan ollenkaan. Yllättävää oli myöskin, että Volvon tilat oli joukon parhaat jos takapenkin ja tavaratilan pisteet laskee yhteen. Ihmettelen hieman myöskin Mersun meluisuutta, kun se todettiin selvästi meluisimmaksi.



    Toivomus TM:lle, että tehkää jotain tuolle liian karkealle arvosteluasteikolle! Ottakaa vaikka käyttöön arvosanat puolen pisteen tarkkuudella, niin saadaan jotain eroja autojen välille testeihin jatkossa.

      
  • Ottakaa vaikka käyttöön arvosanat puolen pisteen tarkkuudella, niin saadaan jotain eroja autojen välille testeihin jatkossa.




    Minun toiveeni olisi sellainen että kun Volvon 10,4 sekuntia (0-100 ) ja 60-120 kiihdytys 280 metriä antaa arvosanaksi 8 ja loppukommenttiin maininnan "Huonoa": suorituskyky, niin se olisi verrannollinen ns. liikenteeseen.



    Uskaltaako ostaa Volvon DRIVe-mallia jos D3:n lähes 50% suurempi teho ei riitä? Hyytykö se vastatuulessa tai ylämäkeen?



    PS. Audin maine liikenteessä näkyy jo merkin vakuutusmaksuissa :smile:

      
  • halko6:



    Arvosteltiinko/vertailtiinko peräkontteja lainkaan tekstissä/pisteissä? Mersussa pitäisi olla valtava ruuma, mutta ei tullut esiin missään?




    Testin mukaan Volvon tuhto oli suurin. Mersun takana kykkiessä se kyllä vaikuttaa olevan selvästi isompi kuin Volvon, mutta toisaalta Volvon tila on leveämpi ja ainakin takaa korkeampi.

    Aikamoista heittoa ilmoitetuissa ja testatuissa litramäärässä:

    Mersu 695 -> 500(TM)

    Volvo 575 -> 510(TM)





      
  • CS2800:

    Volvon 10,4 sekuntia (0-100 )




    Siis oliko volvon kiihtyvyys noin surkea oikeasti ? Kun ei oo tuota lehteä käsillä niin ei tiiä....tuohan on täysin luokaton esitys jos noin on.

      
  • kutvonen:

    Aikamoista heittoa ilmoitetuissa ja testatuissa litramäärässä:
    Mersu 695 -> 500(TM)
    Volvo 575 -> 510(TM)


    Näin TM mittaa:

    Tavaratilan tilavuus mitataan TM-mittalaatikoilla, jotka ovat tilavuudeltaan kymmenen litraa. Laatikoita asetellaan tavaratilaan eri järjestykseen parhaan täyttötavan löytämiseksi. Kuitenkin niin, että tavaratilan kansi on suljettavissa. Näin huomioidaan myös saranoiden vaatima tilantarve.



    Autotehtaat ilmoittavat tavaratilojen tilavuuden yhden litran vetoisilla VDA-normipalikoilla (20 cm x 10 cm x 5 cm) lastattuna. Käytännössä litramäärää tärkeämpää on, että tavaratila on selkeän muotoinen. Tuossa laatikkomainen Volvo on ainakin muita käytännöllisempi.

      
  • Ammattilainen:

    CS2800:
    Volvon 10,4 sekuntia (0-100 )


    Siis oliko volvon kiihtyvyys noin surkea oikeasti ? Kun ei oo tuota lehteä käsillä niin ei tiiä....tuohan on täysin luokaton esitys jos noin on.




    Luvattu kiihtyvyys on 9,9 sek.



    Renault 1,4 turbo farmari sai numerossa 18/2011 kiihtyvyydessä arvosanan 10 kun 0-100 meni ajassa 10,4 sekuntia (sama kuin Volvossa) ja 60-120 meni kolmosvaihteella 271 metrissä (Ford 362 metriä ja 12,7 sek 0-100 ).



    Eli onko kiihtyvyys 10,4 sekuntia kiitettävä, vaiko vain kahdeksikon arvoinen? Vai onko se suhteutettava auton hintaan eikä siihen että molemmat ovat farmariautoja, tai siihen että automaattidieselin vain pitäisi olla nopeampi kuin käsivaihteisen bensan?

      
  • CS2800:



    Luvattu kiihtyvyys on 9,9 sek.




    D3 : 9,9 sekkaa

    D5 : 8,6 sekkaa



    Näin ainakin Volvon sivuilla.....



    Siis ymmärsin aloituksesta, että mukana siis D5, muttei tainnut ollakaan.... :sleepy:

      
  • Ammattilainen:

    Siis ymmärsin aloituksesta, että mukana siis D5, muttei tainnut ollakaan....




    Ei ollut. Se oli D3.

      
  • D3 sopi TM:n toimittajien mielestä paremmin ruotuun tehojensa puolesta muiden kanssa kuin D5. Sinänsä huono perustelu, koska ostava asiakas tuijottaa varmaankin enemmän hintaa ja D5 olisi sopinut lähemmäs muiden hintahaarukkaa.



    Lopputulokseen tuo tuskin nykyisillä painotuksilla olisi vaikuttanut mitään, koska jos kiihtyvyyden arvosana paranee ja kulutuksen ja ehkä myös käyttökulujen arvosana sittan vastaavasti laskee, niin loppupisteissä tulos voisi olla jopa huonompi. Tämä on sitä testien käsittämätöntä matematiikkaa nykyisen kulutushysterian aikakaudella.

      
  • Käsittämätöntä että Audi saa valoistaan samat pisteet kuin Volvo kun Audin kaukovalojen kantama on n. 50 metriä lyhyempi ja samalla valotekniikalla toteutettuihinn mersun kaukovaloihinkin verrattuna selkeästi huonompi? Tai että mersun valot todettiin kaikin puolin hyviksi ja vertailun monipuolisimmiksi kääntymistoimintoineen ym. mutta silti pisteissä ei mitään eroa Audiin?



    Miten huonot valojen pitäisi sitten olla että niistä olisi saanut sitten esim. 7 pistettä? Hyvin erikoista, että pisteytyksessä on periaatteessa asteikkoa nelosesta kymppiin mutta silti vaikka valoissa on kymmenien prosenttien eroja niin kaikki saavat saman arvosanan???



    Tässä on aika vahva ristiriita verrattuna sitten esim. maantieajon pisteisiin missä lähinnä makuasioiksi tulkittavista asioista saadaan autojen välille kahdenkin pisteen eroja.

      
  • A-utoilija:



    Lopputulokseen tuo tuskin nykyisillä painotuksilla olisi vaikuttanut mitään, koska jos kiihtyvyyden arvosana paranee ja kulutuksen ja ehkä myös käyttökulujen arvosana sittan vastaavasti laskee, niin loppupisteissä tulos voisi olla jopa huonompi. Tämä on sitä testien käsittämätöntä matematiikkaa nykyisen kulutushysterian aikakaudella.




    Tämä olisi kyllä ollut mielenkiintoista nähdä D5:n osalta. Testissä arvostellaan testikulutus, jossa testataan kulutus maantiellä, kaupungissa ja lisäksi kaupungissa kuormattuna. Ei ole ollenkaan varmaa, että D5 olisi vienyt kokonaisuutena juurikaan enemmän kuin D3. Mersunkin tuloksesta näkyy, että vähän isompi kaksoisahdettu kone on taloudellinen kuormattuna.



    Käyttökuluissakaan tuskin olisi tapahtunut kovin olennaista muutosta, ainoa mikä muuttuu on kuutiotilavuus ja sen myötä vakuutusmaksut, mutta ne ovat silti ainakin aiemmin olleet jonkin verran Volvon eduksi (2,4 ja 2,5 litraiset koneet tuolloin) verrattuna 2-litraisiin saksalaisiin.



    Valotesti hämmästyttää - eikö tosiaan ole mitään arvoa sillä, millaiset pitkät valot autossa on? Itse ainakin ajan aika paljon pitkillä valoilla ja ylipäänsä pimeässä, kyllä vähän mietityttää esim Audin valot, jos pitkien kantama on tuota luokkaa.



    Toinen hämmästys on tilamittaus. Ei minusta tiloista edesä / takana voi farmariauton kyseessä ollen saada hyvää arvosanaa, jos tekstiosuudessa mainitaan ettei autoon mahdu kunnolla lastenistuinta tai sen ollessa kiinnitettynä autossa ei etupenkille enää jää tilaa. Kyllä tämän kokoluokan farmarilta voi vaatia vähän enemmän, tuohon pystyy jo pikkuluokankin autot.

      
  • Ja nimenomaa pitkillä tuo 130-160m kantaman lisäys on tosi merkittävä, paljon enemmän kuin 160-180m pituuden lisääntyminen. Suurin osa autoista joissa pitkät näyttää tuon 130m huitteille niin hetken kun ajaa pimeällä ja tulee auto vastaan niin ei muista edes pitkiä laittaa pois päältä kun tuntuu jo valmiiksi ajavan lyhyillä :sunglasses:

      
  • Voivoi taas tätä TM:n testiä.

    Tuli mieleen se kuuluisa brändätty musiikkiarvostelija joka oli kirjoittanut tiukan ja yksityiskohtaisen arvostelun konsertista joka olikin yllättäen peruutettu.

    Olisiko ollut mitenkään mahdollista vakioida autot, ettei yhdessä ole amisalustaa ja amisrenkaita -> melutaso, jousituksen kovuus, kuorman kantavuus, käyttökustannukset, joka heilautti koko arvostelun päälaelleen.

    Minulta menee Bilteman tunkilla renkaiden vaihtoon 20 minuuttia, olisko journalisteilta mennyt 15 minuuttia? Vai onko niin että ovat niin suuria herroja etteivät välitä.

    Huvittavaa on bemarin luokittelu vanhasta muistista "raaseriksi" (edellinen oli), kun tämä nykyinen päinvastoin on mukavuuspainotteinen "kruiseri", joka on kaikissa muissa testeissä todettu.

    Sitten tekstissä ja taulukossa menee arvostelut sekaisin. Esim. tekstin mukaan BMW kiihtyy nopeimmin 8,6, ja taulukossa tämä onkin Audi. Kumpi se on? Missä muussa kohtaa menee luvut iloisesti sekasin?

    Ilmeisesti näitä tehdään rutiinimaisesti, hutiloiden, ilman ajatusta, vanhasta muistista, "näin on bruukattu toimia", jo yli 50 vuotta. Kannattaisi TM:n vähän skarpata kun eletään jo Internet-aikaa ja kansa on kielitaitoista.

    Se mikä olis arvokasta olisi vakioidut autot ja niiden profiili vaikkapa jonkinlaisella polaarikoordinaatistolla.

      
  • Nunchaku:

    Voivoi taas tätä TM:n testiä.
    Tuli mieleen se kuuluisa brändätty musiikkiarvostelija joka oli kirjoittanut tiukan ja yksityiskohtaisen arvostelun konsertista joka olikin yllättäen peruutettu.
    Olisiko ollut mitenkään mahdollista vakioida autot, ettei yhdessä ole amisalustaa ja amisrenkaita -> melutaso, jousituksen kovuus, kuorman kantavuus, käyttökustannukset, joka heilautti koko arvostelun päälaelleen.
    Minulta menee Bilteman tunkilla renkaiden vaihtoon 20 minuuttia, olisko journalisteilta mennyt 15 minuuttia? Vai onko niin että ovat niin suuria herroja etteivät välitä.
    Huvittavaa on bemarin luokittelu vanhasta muistista "raaseriksi" (edellinen oli), kun tämä nykyinen päinvastoin on mukavuuspainotteinen "kruiseri", joka on kaikissa muissa testeissä todettu.




    Ikävä kyllä testaajien on tyytyminen siihen mitä maahantuoja antaa käyttöön. Maahantuojan huonot valinnat näkyvät testituloksessa suoraan. Itse en näe järkevänä vaihtoehtona sitä, että testaajat alkaisivat virittämään autoa mieleisekseen.

      
  • NHB:

    Nunchaku:
    Voivoi taas tätä TM:n testiä.
    Tuli mieleen se kuuluisa brändätty musiikkiarvostelija joka oli kirjoittanut tiukan ja yksityiskohtaisen arvostelun konsertista joka olikin yllättäen peruutettu.
    Olisiko ollut mitenkään mahdollista vakioida autot, ettei yhdessä ole amisalustaa ja amisrenkaita -> melutaso, jousituksen kovuus, kuorman kantavuus, käyttökustannukset, joka heilautti koko arvostelun päälaelleen.
    Minulta menee Bilteman tunkilla renkaiden vaihtoon 20 minuuttia, olisko journalisteilta mennyt 15 minuuttia? Vai onko niin että ovat niin suuria herroja etteivät välitä.
    Huvittavaa on bemarin luokittelu vanhasta muistista "raaseriksi" (edellinen oli), kun tämä nykyinen päinvastoin on mukavuuspainotteinen "kruiseri", joka on kaikissa muissa testeissä todettu.


    Ikävä kyllä testaajien on tyytyminen siihen mitä maahantuoja antaa käyttöön. Maahantuojan huonot valinnat näkyvät testituloksessa suoraan. Itse en näe järkevänä vaihtoehtona sitä, että testaajat alkaisivat virittämään autoa mieleisekseen.


    Tuo on maahantuojalta oikeastaan inhorealistisen rehellistä toimintaa: ajettavuudeltaan tämän huonompaa bemulta et voi allesi saada, edes yrittämällä suoraan saksan maalta?!

      
  • jep, aika omituisia pisteitä annettu, mutta jotenkinhan se pitää saada vag-konsernin tuotos voittoon.



    valoissa on ilmeisesti painotettu lähivaloja, jotka ilmeisesti volvossa ovat huonoimmat. pääkaupunkiseudulla kaukovaloja tarvitaan aika harvoin, mutta jos menee muualle... volvossa oli kääntyvät valotkin vakiona, joten noiden perusteella olis pykälää parempi arvosana ollut kohdillaan.



    kulutukset kaikissa ovat kyllä melko isoja. silti 9?



    ylläpitokulut, kolmessa vuodessa eroa joku 1800 ja parissa euroa? asteikko 9 ja 7? tuota, tämän hintaluokan autoissa aika pieni ero... jos tästä murehtii, niin ottaisi sitten verrokiksi vaikka skoda suberbin, ostohinnan erotuksella saa jo aika monen vuoden ylläpitokulut. ja tuo ero menee arvonalennuksena mennen tullen näissä.



    sinänsä ihan kiva testi. arvosanat tosin voisivat olla jotenkin.. vähemmän karkeat. esim laittaa kokonaispisteiksi vaikka 300 ja jakaa pojot sitten niille. tai ottaa käyttöön esim 8+ tai 8½ -tyyppiset arvosanat

      
  • Aina sama naukuminen pisteistä :ashamed:

    Kyllä oleellisinta on teksti ja mittaustulokset. Niiden perusteella voi jotain asioita kaivella esille ennen/jälkeen omien koeajojen. Mitä sillä lopputuloksella on väliä muutenkaan jos on etukäteen päättänyt merkin...



      
  • Nunchaku:

    melutaso, jousituksen kovuus, kuorman kantavuus, käyttökustannukset, joka heilautti koko arvostelun päälaelleen.




    Varmaan maahantuojalla on jokin syy tarjota tämänlainen auto testiin.



    Mielenkiintoista olisi nyt nähdä se ihan vakiovarusteisen Bemun testi jossain, sitä kun ei ole oikein missään näkynyt. Varmaan siihenkin jokin syy täytyy olla miksi aina testiin tarjotaan auto jossa on jokin erikoisalusta tai vastaava. Vai onko niin, että maahantuojan edustajat tilailevat noita autoja itseään eikä asiakkaita varten?



    Kyllä tuon testin pisteytyksessä oli outouksia muutenkin, esim. tavaratilan osalta Bemun mitattu 440 litraa ei minusta oikein riitä tämän luokan autoon, samoin pitkät valot, takapenkin käytettävyys jne, niitä olisi voinut pisteyttää vähän rankemmalla kädellä kaikkien kohdalla, koska mitatutkin erot olivat isoja.

      
  • Nunchaku:

    .
    Huvittavaa on bemarin luokittelu vanhasta muistista "raaseriksi" (edellinen oli), kun tämä nykyinen päinvastoin on mukavuuspainotteinen "kruiseri", joka on kaikissa muissa testeissä todettu.




    Onkohan tätä muutosta huomattu maahantuojalla lainkaan? Jostain syystä tuo mainitsemasi mukavuuspainotteinen kruiseri on pitänyt varustaa testissä esiintyneillä urheilualustalla, Suomen teille liian matalaprofiilisilla renkailla ym.

      
  • AkiK:

    Nunchaku:
    melutaso, jousituksen kovuus, kuorman kantavuus, käyttökustannukset, joka heilautti koko arvostelun päälaelleen.


    Varmaan maahantuojalla on jokin syy tarjota tämänlainen auto testiin.

    Mielenkiintoista olisi nyt nähdä se ihan vakiovarusteisen Bemun testi jossain, sitä kun ei ole oikein missään näkynyt. Varmaan siihenkin jokin syy täytyy olla miksi aina testiin tarjotaan auto jossa on jokin erikoisalusta tai vastaava. Vai onko niin, että maahantuojan edustajat tilailevat noita autoja itseään eikä asiakkaita varten?

    Kyllä tuon testin pisteytyksessä oli outouksia muutenkin, esim. tavaratilan osalta Bemun mitattu 440 litraa ei minusta oikein riitä tämän luokan autoon, samoin pitkät valot, takapenkin käytettävyys jne, niitä olisi voinut pisteyttää vähän rankemmalla kädellä kaikkien kohdalla, koska mitatutkin erot olivat isoja.




    Kyllähän TM voisi verrata rengastusten vaikutusta varsin helposti. Sekä BMW että MB olivat selvästi poikkeavilla rengastuksilla testissä. BMW vakiot ovat 225/50-17 ja MB sedaneissa jopa 205/60-16. Olisi tosiaan hyvä nähdä mikä vaikutus on tällaisilla renkailla nyt testiautoissa olleisiin 245/45-17 renkaisin.





      
  • Itse ajan Bmw 520d farkulla ja periaatteessa tyytyväinen autoon. Vuosi sitten tein valinnan samojen autojen kesken. Kaikki autot on hyviä ja valinta perustuu joko järkeen tai tunteisiin. Nyt jos valitsisisin mersu olisi vahvoilla kun katsoo mitä saa mukaan premium business varusteluun. Muutamia ajatuksia näistä. Miksi Audin lisävarusteet on vähintään 30% kalliimmat kuin Bemarissa (keskon hinnoittelu?) miksi Bmw ostajat pakotetaan run flat renkaisiin, kukaan ei ota seuraavaa rengassarjaa runflattina (2xkalliimmat) ja normaalit renkaat on ajettavuudeltaan paremmat? Volvolta täsä luokassa aito vaihtoehto olisi D5 awd, tosin vanha malli ja korkeat päästöt muihin verrattuna. Kaikille näille luvataan pieni kulutus, bemarilla käytännön kulutus on kuitenkin maantiellä 6 litraa ja kaupungissa vähän yli 7 litraa. Samoihin varmasti menee muillakin lupaa tehtaat mitä hyvänsä.

      
  • jsl300:

    Kyllähän TM voisi verrata rengastusten vaikutusta varsin helposti. Sekä BMW että MB olivat selvästi poikkeavilla rengastuksilla testissä. BMW vakiot ovat 225/50-17 ja MB sedaneissa jopa 205/60-16. Olisi tosiaan hyvä nähdä mikä vaikutus on tällaisilla renkailla nyt testiautoissa olleisiin 245/45-17 renkaisin.


    Joissain rengasvertailuissa on joskus ollut mukana eri profiilisuhteen renkaita, mutta on aika ymmärrettävää, että autovertailuihin on jo turhan työlästä ottaa mukaan saman auton eri rengasprofiileita. BMW:n vakiokoko ei sentään ole aivan noin matala, oikea koko on 225/55-17. Leveämmällä ja matalammalla renkaalla saa todennäköisesti hyötyä väistökokeessa ja ehkä jarrutuksessa, mutta toisaalta haittaa mukavuudessa, melussa ja kulutuksessa.



    BMW:n tapauksessa urheilualustan heikompi kantavuus ilmeisesti heikentää myös ääritilannekäyttäytymistä ainakin kuormattuna, vaikka tarkoitus on kai päinvastainen. Muutenkin aika vaikea nähdä järkeä tuon kokoluokan perusdieselfarkun varustelussa urheilullisuuden korostuksella - ei ne mielestäni kuitenkaan ihan ykkösvalintoja ole ratapäiville. :sunglasses:

      
  • Autojen rengastus oli seuraava:

    Audi: 225/55 R17Y

    BMW: 245/40 R19Y Run Flat

    MB: 245/45 R17Y

    Volvo: 225/50 R17W



    BMW:ssä oli siis 245 mm leveät renkaat ja renkaan korkeus on 40 % renkaan leveydestä ja ne on asennettu 19 " vanteille ja nopeusluokka on Y (=300 km/h) ja lisäksi ne on Run Flat -renkaat, joilla voidaan ajaa vielä 50-150 km matka (max. 80 km/h vauhdilla) renkaan tyhjentymisen jälkeenkin.



    Kaikissa autoissa on hieman eri profiilin renkaat ja kaikissa on eri rengasmerkki ja Volvossa on ainoana nopeusluokka W (=270 km/h). Olisihan se parasta jos renkaiden erot voitaisiin jotenkin huomioida myös näissä vertailutesteissä. TM:n talvitesteissähän kaikkiin autoihin asennetaan vertailukelpoiset renkaat eli siinä ei voi olla autoja nasta- ja kitkarenkain.



    Jotenkin hoopoahan se on, että joissain testiautoissa on vielä urheilualustakin sen lisäksi että autojen renkaat on mitä maahantuoja sattuu niihin laittamaan. Jos TM olisi todellinen autolehti, niin se ei huolisi autoja testeihin liian erilaisesta lähtökohdasta renkaiden ja alustan suhteen.

      
  • Miksi ihmeessä noissa saksalaisissa pitää olla Y-nopeusluokan renkaat? Testin autoilla 300 km/h paukkuu rikki ainoastaan pystysuorassa pudotuksessa.

      
  • Valoarvostelun pisteiden rajaaminen alle kympin on mielestäni perusteltua, koska samojen valmistajien halvempien mallien testissä 1/2009 ("Tasosäästäjät" ) mitattiin useita parempia valoja kuin näissä kalliimmissa malleissa.



    Olkoon kuinka siististi coolit ledikiemurat tai valokuviotaan säätävät ja kääntyilevät valot tahansa, ellei kaukovalon viiden luksin käyrä yllä pariin sataan metriin, niin eihän niillä kaukovaloilla mitään tee.



    Valmistajien hälläväliä suhtautuminen ajovaloihin selviää juuri tuosta, että kalliimpiin malleihin asennetaan näyttävämpiä mutta huonommin valaisevia tuikkuja.



    Hyvä puoli asiassa on sentään (Volvoa lukuunottamatta) H7 kaukovalon jättäminen pois, joten referenssiluvun jäädessä 2*25 lukemiin on sentään reilusti varaa kunnollisille halogeenikaukovaloille.



    Volvo ilman lisävaloja on suorastaan tyylirikko, mutta ihmettelen miksei Audeihin asenneta valoja, vaikka suuret ämpärit sopisivat Nuvolari-keulaan kuin nenä päähän eikä kaukovaloja ole tehtaalla tarjota ollenkaan?



    Ehkä muut eivät aja enää pimeässä?

      
  • Taannoinhan VAGineissa oli ongelmana surkeat lähivalot. Jos ne ovat nyt parantuneet mutta pitkät ovat nyt surkeat, niin ehkä lukumääräisesti enemmistö on tuohon kehitykseen tyytyväinen.



    Entistä harvempi autotehdas kai osaa tehdä molemmat hyvin.



    EDIT: Eikös ne valosäännoksetkin ole edelleen niin, että pitkiä voi halutessaan parantaa, lähivaloja ei.

      
  • simppa:

    Miksi ihmeessä noissa saksalaisissa pitää olla Y-nopeusluokan renkaat? Testin autoilla 300 km/h paukkuu rikki ainoastaan pystysuorassa pudotuksessa.




    Ehkä sellainen, joka ostaa 19" vanteet haluaa myös Y-luokan renkaat...tai ainakin ne sille tehdastilausvanteiden mukana myydään. Eihän noille vanteillekaan mitään järjellistä tarvetta ole, miksi siis renkaillekaan?



    ...



    Sinänsä yksikään noiden testissä olleiden autojen renkaista ei ole mitenkään hyvä valinta Suomen oloihin. 225 on sekin jo liian leveä ja matalaprofiilinen, talvirenkaana tuon levyinen on jo melkoinen piirtelijä sohjossa. Audissa nyt ainoana korkeusprofiili oli 55 eli järkevämpi, Mersun ja Bemarin 45 ja 40 eivät Suomen oloissa ajoa paranna.



    Jos vertailusta haluaisi ns tasavertaisen, pitäisi käyttää pienimpiä ko autoon saatavia renkaita. Näissä ne on joko 205/16" tai 225/17"

      
  • Mersu ja bemari painavat jo sen verran, ettei niiden alle kovin kapeita renkaita kannata laittaa. Jossain vaiheessa kantavuuskin tulee vastaan.

      
  • FARwd:

    Tomppa Kruisailija:
    Omalla painotuksella jossa ajoasento 50% ja maantieajo 40% ja loput antaisin sisämelulle niin voittajaksi selvitytynee Volvo.

    Ja tässä Tom Kruisen kriteereillä:
      1. Audi 9,5 2. BMW 9,2 3. Volvo 8,5 4. M-B 8,4




    Joo jos käytetään TM pisteytystä vaan olen usein eri mieltä TM-testaajien kanssa ajoasennosta ja penkkien mukavuudesta eli laitan järjestykseen oman perstuntuman perusteella. Vakiopenkein Audi ja BMW jäisi kokonaan pois harkinnasta, toki niihin saa lisärahalla parempaa. Varsinkin BMW:n comfort-penkki on yksi parhaista.



      
  • NHB:

    Mersu ja bemari painavat jo sen verran, ettei niiden alle kovin kapeita renkaita kannata laittaa. Jossain vaiheessa kantavuuskin tulee vastaan.




    Aika painaviakin autoja on 205-215 levyisillä renkailla, esimerkiksi isoja tila-autoja. XL (extra load) renkaita on jo kapeammistakin renkaista. Suomen oloissahan huippunopeudella 250 ei ole mitään väliä, sen mukaan ei renkaita tarvitse mitoitella. Jossain vaiheessa kantavuusraja tietysti tulee vastaan.



    Matalaa profiilia ei kuitenkaan selitä kantavuus mitenkään, esim. S-sarjankin rengastus on 235/55 R17, eli

    korkeusprofiililtaan jotain ihan muuta kuin 40 tai 45 profiililla testissä olleet rengastukset.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit