70-luvun välinein autoilun aloittaneena mielipiteeni on se, että nykyautot ovat oikein hyvin talviautoja. Käyttämissäni autoissa käynnistysongelmat ovat rajoittuneet vanhoihin kaasuttimella ja katkojan kärjillä ohjattuihin moottoreihin. Niissäkin ongelmat olivat vähäisiä. Jos vaadit nopeaa lämpenemistä, mutta haluat välttämättä ostaa markkinoilta hitaasti lämpenevän auton, niin lisälämmitin lienee varma ratkaisu. Toinen vaihtoehto voisi olla pukeutua olosuhteiden mukaan. Kesävaatteet talvella aiheuttavat muitakin ongelmia.
Talviautoilussa on tärkeää, että auto toimii ja vie perille kaikkissa olosuhteissa.
Toimintavarmuus ja etenemiskyky ovat tärkeitä. Tuossa talviautotestissä jäi ihmetyttämään muutamien autojen rengastus.
Alfa, Audi, Chevy, Mini, Toyota ja VW oli varusteltu testiin vakiokokoa matalammilla ja leveämmillä renkailla. Ainoastaan Pösö oli hieman vakiokokoa kapeammilla renkailla.
Ovatko autoja luovuttavat maahantuojien edustajat täysin tietämättömiä rengaiden leveyden vaikutuksista autojen etenemiskykyyn.
Käytännössä paras eteneminen ja mäennousukyky saavutetaan talviolosuhteissa mahdollisimman kapeilla renkailla.
Tuossa talviautotestissä jäi ihmetyttämään muutamien autojen rengastus.
Alfa, Audi, Chevy, Mini, Toyota ja VW oli varusteltu testiin vakiokokoa matalammilla ja leveämmillä renkailla. Ainoastaan Pösö oli hieman vakiokokoa kapeammilla renkailla.
tarkistettu maahantuojien nettisivuilta.
alfa: oikea koko
audi: oikea koko varuteson nosto muuttaa myös rengas/vanne koon
Taitaa TM:n toimittajille olla täysin vieras ajatus, että moni auton ostaja todella haluaisi auton, joka olisi 'suunniteltu pohjolan oloihin'.
Jostain syystä aura-auton kuljettaja valitsi aikoinaan Kuplan, jossa ei ollut ohjaus- eikä jarrutehostimia, ei varkaudenestoa, ei ABSeja eikä ajonhäirintälaitteita. Nykyisistä autoista harva pärjää samoissa olosuhteissa.
Sitäpaitsi tympäisee auton vieminen satojen eurojen huoltoon, jossa vaihdetaan satojen eurojen osa vain siksi, että huoltomiehillä ei ole enää harmainta aavistusta, mitä joku bittinikkari on autoon rakennellut. Vaihdetaan osia ja toivotaan, että se todellisena syynä oleva liitinvika korjautuu siinä sivussa.
Eiköhän ihan jokainen ainakin testata todella perusteellisesti kylmissä olosuhteissa. Auton voi tietty valita sen perusteella miten hyvin se toimii talvella, pääasialliset ongelmat taitavat selvitä koeajolla sekä muiden kokemuksista vikojen suhteen ainakin. Harvassa on ne autot jotka eivät pärjää erittäin hyvin.
Nykyautoista suurin osa pärjää aivan mielettömästi paremmin kuin Kupla, ja täysin eritasoisin ominaisuuksin vielä.
Huoltopalveluiden taso on pääosin aika huonoa. Silti merkkihuollossa heillä on ainakin käytettävissä valmistajan vianmääritystuki joka taitaa olla erittäin oleellinen asia nykyisissä elektroniikka-asioissa. Ilman tehtaan maailmanlaajuisesti keräämiä tietoja ja kokemuksia sekä heidän omaa asiantuntemustaan on korjaamo aika mahdottoman paikan edessä vianmäärityksessä. Siinä yksi syy miksi olen tyytyväinen takuun voimassaolosta, eräällä toisenmerkkisellä taas toimintavarmuus on erittäin hyvä ja merkkiliikkeen hinnat eivät ole liialliset vaikka joutuu takuun ulkopuolellakin korjattavaksi viemään.
Mistofeleksen llista on minulle täysin vierasta asiaa täynnä. Ei kai tuollaiset asiat ole pitkään aikaan olleet mikään ongelma??
- Lämmityslaitteen ilmanotto olisi suojassa tai edes yöksi peitettävissä lumisateen varalta
Ei ole tullut mieleenkään että ei olisi tarpeeksi suojassa, missä autossa näin on ja miten se vaikuttaa?
- Pyyhkimen sulat eivät olisi hautautuneet ikkunan edessä olevaan kaivantoon
Pyyhkimen sulat kannattaa nostaa pystyyn jolloin eivät jäädy kiinni, eikä sekään ole minulle ollut koskaan mikään ongelma kun sen kuin vain vetää irti jos ovat jääneet alas ja jäätyneet. Ei ole pyyhkimet siitä kärsineet tähän asti.
- Pyyhkimen käyttö pakkasella ei johtaisi koneiston murtumiseen
Ei ole minulle koskaan käynyt näin. Pari kertaa on käynnistäessä ollut pyyhkijät päällä ja sulat jäätyneet tuulilasiin mutta ei silloinkaan ole käynyt mitään.
- Lattiamatot saisi irti ja kuivumaan
Missä niitä ei saa irti? En ole niitä kuivailemaan joutunutkaan, ehkä pesun yhteydessä. Katsonkin etten kenkien mukana tuo hirveästi lunta sisälle... Hyvin on ihan kangasmatot toimineet talvisin, paljon paremmin mielestäni kuin kumiset.
- Diesel lähtisi talvella pakkasessa käyntiin ilman naapurin traktorin apua
Siksi ja noin miljoonasta muustakin syystä ajan bensalla, eikä koskaan ole ollut edes pientä merkkiäkään ettei lähtisi TÄYSIN normaalisti käyntiin.
- Sähkötoimiset ikkunat saisi auki myös talvella ja uskaltaisi avata pakkasella ilman, että avauskoneisto murtuu.
Kannattaa varmaan edes kerran ennen talvea laittaa silikonia. Itsellä joskus oven sisällä paikat jäätyy ja karmiton ikkuna vähän aikaa pykii ennenkuin oven saa kunnolla takaisin kiinni (vaikka olisi jäässä niin kiinni se menee mutta ikkuna vähän huonosti). Viimeistään minuutin päästä se vetäisee itsensä vapaaksi. Tuon alkujäätymisen jälkeen ei koskaan mitään ongelmia ikkunoiden kanssa.
- Peilejä pystyy säätämään myös talvella
Ei mitään ongelmaa
- Peilin pystyy raaputtamaan puhtaaksi lumesta rikkomatta koneistoa.
Ei mitään ongelmaa, kaikissa autoissa mitä olen vuosien ajan skrapaillut on aina korkeintaan se sisäänrakennettu mekanismi antanut periksi jolloin peilin suuntaus on vain mennyt pieleen. Sen kuin vain säätää takaisin oikeaan kohtaan.
- Ovet aukeaisivat myös talvella
Ongelmia täysin nolla, myös autopesujen jälkeen. Ehkä jälleen kannattaa käyttää sitä silikonia edes kerran vuodessa?
- Ovien kahvoja voi käyttää myös talvella pelkäämättä, että muovirämmäleet jäävät vetävän käteen.
Ei ole tullut mieleenkään tuollaista ongelmaa.
- Oven avaaminen ei romauttaisi katolta lumia penkille
Aika uusavuton pitää olla jos ei osaa huitaista siitä oven karmin uläpuolelta yhdellä liikkeellä ne putoamisvaarassa olevat lumet pois. Mitä oikein vaadit, jotain räystäitä tai sähköisiä oven yläpuolen katonlämmittimiä?
- Lämmityslaite tuottaisi myös lämpöä eikä vain hurinaa
Oikein nopeasti tulee lämmintä, etenkin Bemussa. Toisaalta on myös suositeltavaa käyttää kaksipaikkaista autoa eikä mitään roudarin työvälinettä jossa kuskaa mukanaan kuutioittain jääkylmää ilmaa niin lämpiää HYVIN nopeasti ohjaamo.
- Auton alustasta ei irtoilisi johtoja ja letkuja, jos ajaa lumipenkan yli.
Missä niin käy? En tiennyt että sellaisiakin on jossa johdot ja letkut ovat esillä alustassa. Kai sitä pitää vähän kuitenkin katsoa mistä ajaa ajoi millä autolla tahansa. Ei niitä mihin tahansa jäävalleihin kolauttamisiin ole tarkoitettu? Ei ole suht matalamaavaraisella urheiluautollakaan ollut ongelmia talvisin.
- Katkaisimia pystyy käyttämään myös hanskat kädessä
Onnistuu
- Polkimille mahtuu metsurin saapaskin
Ei onnistu ainakaan kovin helposti, enkä halua sellaista autoa joka sellaisille on mitoitettu. Tuskin mikään oikea talviauto-ominaisuus muutenkaan.
- Vetäviksi tarkoitetut pyörät myös vetäisivät lumessa ja sohjossa.
Hyvin sujuu kunnon takavetoisilla, vain erityisen jyrkissä mäissä joutuu vähän miettimään mitä tekee jos on peilijäätä tai paksua mössöä. Tasauspyörästön lukko auttaisi tilannetta entisestään mutta nykyään ei urheilullisissakaan niitä paljon käytetä.
- Lohkolämmitin lämmittää moottoria, eikä myyjän lompakkoa.
Ilmankin pärjää, en liiku tolppa-ajastimen mukaisesti joten turha olisi.
- Radiota pystyy käyttämään jäykin sormin
Harvoin radiota kuuntelee mutta onnistuu vaikka hanskat kädessä.
- ABS pysäyttää auton myös talvella
Miksei pysäyttäisi?
- Valaisimien polttimot pystyy vaihtamaan ilman huoltoinsinöörin koulutusta ja käärmeen notkeutta.
Ei tartte vaihtaa ajovaloja kun on xenonit, ja muut polttimot saa ihan helposti vaihdettua moduulisysteemien ansiosta.
- Polttimoita ja sulakkeita löytyy myös Takahikiän Essolta.
Sulaketta en ole kuin kerran joutunut vaihtamaan vuooosia sitten. Polttimot löytyy aina.
- Auto ei hyydy keskelle korpisuoraa, kun jokin 10c anturi kertoo keskusprosessorille tuhkakupin olevan täynnä ja alkaa vilkutella Alert-valoa koelaudassa.
Ei ole koskaan hyytynyt ja jos hyytyisi niin saisin ilmaisen taksikyydin, tarvittaessa majoituksen yms. samalla kun auto kuskataan korjaamoon. Eli ei mene päivä pilalle tai lompakko tyhjene välttämättä ollenkaan.
- Turvatyynyjen ja elektroniikan toimintalämpötila on muutakin, kuin 0..30degC.
Tuskin kukaan Auris hybridin ostaja ostaa talvirenkaita 17 tuumaisena ja 45 sarjalaisena vaan hankkii 55 sarjalaisena 16 tuumaisena tai jopa 15 tuumaisena niin kuin SOL-mallissakin.
Niin kuin hybridin ostaja tai minkään tuon kokoluokan auton ostaja hankkii 17 tuumaisia talvirenkaita, johan ne ovat reilusti kalliimmatkin kuin pienemmät.
Putput kävi läpi Mistofeleksen listaa. Joistain asioista voi varmasti väitellä ja merkkikohtaisia eroja on valtavasti. NHB:kin on siinä oikeassa, että nykyautot pääsääntöisesti käynnistyvät varmemmin kuin 70-luvun autot.
Ongelmia silti on. Kuten sanottua, lämmityslaitteet ovat tehottomampia kuin 30 vuotta sitten. VW Kleinbussissa taisi olla polttoainekäyttöinen lisälämmitin. Minusta se on tarpeetonta rahan ja polttoaineen tuhlausta, jos ongelmat on ratkaistavissa ilmankin. Toisekseen lisälämmitin syö sähköä eli akkua. Niinkin on käynyt, että sitten virta ei riitä startin pyörittämiseen. Aina olisi parempi, mitä vähemmän liikkuvia osia autossa olisi. Tietysti moni ostaa mielellään kaikenlaisia lisävarusteita ja siihen on jokaisella oikeus.
Tänä talvena ongelmia oli jarrujen jäätymisessä (niin Saab 900 -88 kuin Mondeokin). Myös kummankin lukot ja toisen keskuslukitus sekoilivat pitkästä pakkasjaksosta, kun lämmintä sulatuspaikkaa ei ole.
Aiemmin ainakin VAG-konsernilla oli ongelmia ovenkahvojen kestävyyden kanssa. Jäivät pakkasella käteen. Vielä 90-luvulla.
Saabissa oli vielä tippalista, ei tipu lumihanki kuskinpenkille. Mutta tämä toki pienimpiä murheita.
Minä en ainakaan vaihda erikseen ajokenkiä. Opelissa saapas osuu jonnekin kojelaudan muoveihin, muistaakseni myös jotain sulakerasioita tai sähköosia on tullut alas sen takia, ja joskus ranskalaisissa ei kenkä sovi kaasupolkimelle. Tältä osin Saab ja Fordikin on sovitettu aikuisen jalalle ja talvisaappaalle.
Hyytymisen osalta otan esille yhden ongelman. Nykyautojen osalta on vaikeaa ennustaa, milloin akku on hyytymässä. Itselle kävi niin, että startti pyöri ja valot paloivat normaalisti, kunnes sitten käynnistysvaiheessa edes mittarit ja mikälie ajotietokone ei saanut virtaa, vaan mittaritaulu pyöri villisti ja startti ei inahtanutkaan. Minusta tämä on ongelma. Sähköriippuvaisiin nykyautoihin pitäisi saada ampeerimittari takaisin ja volttimittarikin olisi paikallaan. Saisi jonkinlaisen käsityksen akun tilanteesta. Sellaisia oli autoissa vielä 60-luvulla.
Vielä otan yhden lämmityslukeman esille. Vuoden 1980 talviautovertailussa Volvon lämpenemisaika +20 asteeseen (ulkona -14) vei vain 11 minuuttia. Suurin osa vertailun autoista oli lämpimiä 20 minuutissa. Miten voi olla mahdollista, että kehitys on mennyt tässä asiassa näin rajusti taaksepäin? Onko siis kysymys samasta "energiansäästöstä", että sammutetaan autojen takaledit ja pannaan kolaritilastot nousuun?
Vielä otan yhden lämmityslukeman esille. Vuoden 1980 talviautovertailussa Volvon lämpenemisaika +20 asteeseen (ulkona -14) vei vain 11 minuuttia. Suurin osa vertailun autoista oli lämpimiä 20 minuutissa. Miten voi olla mahdollista, että kehitys on mennyt tässä asiassa näin rajusti taaksepäin? Onko siis kysymys samasta "energiansäästöstä", että sammutetaan autojen takaledit ja pannaan kolaritilastot nousuun?
Autojen kasvaminen yhdistettynä moottoreiden hyötysuhteen paranemiseen tekee hommasta hankalampaa. Lämmittettävää sisäilmaa ja tuulilasia on nykyautoissa paljon enemmän.
Onneksi vanhoja hyviä talviautoja voi ostaa nykyisin romuraudan hinnalla. Ilmeisesti markkinat eivät aivan täydellisinä noita pidä.
Ongelmia silti on. Kuten sanottua, lämmityslaitteet ovat tehottomampia kuin 30 vuotta sitten. VW Kleinbussissa taisi olla polttoainekäyttöinen lisälämmitin. Minusta se on tarpeetonta rahan ja polttoaineen tuhlausta, jos ongelmat on ratkaistavissa ilmankin. Toisekseen lisälämmitin syö sähköä eli akkua. Niinkin on käynyt, että sitten virta ei riitä startin pyörittämiseen. Aina olisi parempi, mitä vähemmän liikkuvia osia autossa olisi.
Luulisi kyllä, että jos muutamaa minuuttia hitaampi lämpeneminen tekee jonku mielestä autosta käyttökelvotonta rihkamaa, niin hänelle lisälämmitin tarjoaisi mielettömän lisäarvon. Noin tärkeän asian kustannuksina tiheämmät akkujen vaihdot ja pieni bensakulu eivät pitäisi aiheuttaa edes keskustelua. Eikä se lämpö vanhoissakaan autoissa ilman polttoainetta synny. Mainitsemasi ruotsalaisetkin tunnetaan siitä, että takka vetää hienosti ja polttopuita saa lisätä koko ajan. Lisälämmitin on ylimääräinen polttoaineen kuluttaja vain silloin kuin kulutuksesta on jotain hyötyäkin. Noissa vanhojen autojen esimerkeissäsi polttoainetta palaa turhan paljon ympäri vuoden.
NHB, turha sinun on puolustella nykyautojen valmistajia luokattomasta suunnittelusta ja kehitystyöstä! Mitä ovat nämä appoisen avoimet keulat lämpötalouden kannalta, sekä pyrkimys minimoimaan osien kokoa, kuten lämmityslaitteen kennoa? Tosiasia on, että nykytekniikalla saisi varmaan paljon lämpimämmän auton kuin 70-80-luvulla paljon pienemmällä kulutuksella, jos mielenkiintoa asiaan piisaisi!
NHB, turha sinun on puolustella nykyautojen valmistajia luokattomasta suunnittelusta ja kehitystyöstä! Mitä ovat nämä appoisen avoimet keulat lämpötalouden kannalta, sekä pyrkimys minimoimaan osien kokoa, kuten lämmityslaitteen kennoa? Tosiasia on, että nykytekniikalla saisi varmaan paljon lämpimämmän auton kuin 70-80-luvulla paljon pienemmällä kulutuksella, jos mielenkiintoa asiaan piisaisi!
Tietenkin autoista olisi mahdollista tehdä lämpimämpiä. Kompromissien paikan määrittämistähän tuo vain on. Omiin tarpeisiini markkinoilla on kyllä nykyiselläänkin aivan tarpeeksi lämpimiä autoja. Osassa autoista alkaa tulemaan lämmintä välittömästi sähkövastuksen avustuksella. Kovilla pakkasilla olen muista syistä pukeutunut niin, että mitään 20 plusasteen lämpötilää en haluakaan.
Itse tulen kyllä toimeen vallan vaivattomasti nykyautoilla. Siksi kehitystyötä on hankala pitää luokattomana. Komponenttien koon ja painon minimointi on varmasti erittäin tarpeellista kehitystyötä. Keulan aukon koon määrittelee jäähdytystarve. Tehokkaammissa nykymoottoreissa se on suurempi. Saathan tarvittaessa sen kiinni talvella. Ei se mitään ihmeitä tee, mutta kannattanee tehdä mielenrauhan sitä vaatiessa.
Edelleenkin nykyautosta saa aivan niin lämpimän kuin haluat. Näppärästi voit laittaa lämmityksen päälle kännykälläsi. Itse olen kyllä pärjännyt ilmankin, eikä -70 lukulaiseni olleet ainakaan lämpimämpiä kuin nykyiseni.
Onneksi vanhoja hyviä talviautoja voi ostaa nykyisin romuraudan hinnalla. Ilmeisesti markkinat eivät aivan täydellisinä noita pidä.
Näinhän tämä on. Kilpailevan lehden viime talven numeroissa pyöri juttusarja Saab 900:n hyvistä talviominaisuuksista, mutta eivät ole hinnat lähteneet nousuun. Muutamalla satasella on saatavana erinomaisia talviautoja. Vaan onhan suunnittelu joissain asioissa mennyt eteenpäin eli meluntorjunta pienimpiä autoja lukuun ottamatta on kehittynyt rajusti. Se onkin Saabin ainoa huono puoli, jos muuten on pitänyt kunnosta huolta. Vaan Helsinkiin ei parane sillä mennä. Vuoden oli auto kaverilla, niin kolmasti tai neljästi yritettiin viedä ja särjettiin virtalukko. Parempi pysyä sen kanssa sivukylillä. Eli haluttu auto, mutta vain ilmaiseksi.
Huonoimpina päivinä Fordin lämmityslaite nosti lämpötilan 10 asteeseen. Vaikka olisi miten talvivaatetta, niin ei riitä satojen kilometrien matkalle. Uuden vertailun mukaan ehjät autot eivät saavuta 15 asteen lämpötilaa, vaikka ulkona ei ole edes kovin kylmäkään. Autot pitäisi testata -30 asteen pakkasessa, niin totuus paljastuisi vielä selvemmin.
Lämmityslaitteissa pitäisi myös olla varmuuskerrointa sen varalle, että kenno menettää tehoaan vuosien myötä. Kenno kun on niin vaikeasti vaihdettavissa, että korjaamot eivät siihen ryhdy.
Matkat jäällä 64-97m. Huonoin pysähtyy siis 33m kauempana kuin paras.
Pani miettimään?
Kohdassa peruskokeet s:lla 24 ei kerrota mitkä seikat vaikuttavat siihen, että jarrutusmatkojen erot ovat noin suuret.
Jarrutusmatkojen ero erityisesti jäällä on suorastaan käsittämättömän suuri. Kummallista myöskin on se, että TM ei asiaa jutussaan juuri mitenkään kommentoi, jutussa todetaan vain: "jäällä matka piteni roimasti ja erot suurenivat"
Nissan, joka pysähtyi jäällä 64 metrin jälkeen, sai jarruista arvosanan 9. Opel tarvitsi samaan 97 metriä ja sai jarruista arvosanaksi 8.
Vertailtaessa talvirenkaita sensijaan renkaiden kesken pitempi jarrutusmatka jäällä tuntuu olevan toimittajien mielestä hyvin vakava asia. Sensijaan talviautovertailussa se, että samoilla renkailla voi jarrutusmatka tulla reilusti suuremmaksi, ei näytä tuntuvan miltään. Rengaskoissahan on talviautotestissä eroja, joten sikäli renkaat eivät ole täysin samat, vaikkakin samaa merkkiä. Joka tapauksessa noin valtava ero jarrutusmatkassa vaatisi ehdottomasti tarkempaa käsittelyä kuin olankohautus.
Yksi syy miksi ennen vanhaan autot oli lämpimiä on siinä että tiet olivat huonompia ja ajo-ominaisuudet huonoja sekä esim. ohjaustehostinta ei ollut, aiheuttivat kuljettajalle enemmän työtä ja joskus "tilanteet" aiheuttivat hien pintaan.
Tuossa talviautotestissä jäi ihmetyttämään muutamien autojen rengastus.
Alfa, Audi, Chevy, Mini, Toyota ja VW oli varusteltu testiin vakiokokoa matalammilla ja leveämmillä renkailla. Ainoastaan Pösö oli hieman vakiokokoa kapeammilla renkailla.
tarkistettu maahantuojien nettisivuilta.
alfa: oikea koko
audi: oikea koko varuteson nosto muuttaa myös rengas/vanne koon
chevy: selitys sama kuin audi
mini:ei löydy oikein tietoa...
toyota: sama kuin audin selitys
vw: oikea koko
Luin tietoni talviautotestin TM 4 , sivut 16 ja 17 taulukosta jossa on mainittu autojen vakiorengaskoko ja käytetty talvirengaskoko.
Se, että jossain varustetasopaketissa tarjotaan vakiorenkaita leveämpiä renkaita aluvanteiden kera, ei tee niistä leveistä renaista yhtään enempää vakiorenkaita, vaan ne ovat lähinnä ostajan egoa pönkittäviä lisävarusteita.
Paljon järkevämpää on panostaa rahat hyvälaatuisiin talvirenkaisiin, joilla pääsee perille.
Em testin ratkaisevissa yksityiskohdissa (sivu 38), mainitaan tekniikkaongelmia koskevan otsikon alla kolmannessa kappaleessa mm -mekaanisiksi ongelmiksi havaittiin takajarrujen jätyminen ja sekä kevytmetallivanteisiin kertyvä lumi ja jää.
Se, että jossain varustetasopaketissa tarjotaan vakiorenkaita leveämpiä renkaita aluvanteiden kera, ei tee niistä leveistä renaista yhtään enempää vakiorenkaita, vaan ne ovat lähinnä ostajan egoa pönkittäviä lisävarusteita.
Paljon järkevämpää on panostaa rahat hyvälaatuisiin talvirenkaisiin, joilla pääsee perille.
Ihmiset haluavat ostaa leveitä renkaita ja nättejä vanteita. Autotehtaat eivät jätä käyttämättä tätä mahdollisuutta toimittaa hyvällä korvauksella ihmisille sitä mitä he haluavat.
Samaan sarjaan voisi laskea maalipinnankin. Kiiltävät ja kivan väriset autot menevät kaupaksi siitäkin huolimaatta, että tuon kiillon ja väriloisteen vaaliminen kuluttaa aikaa ja mielestäni kohtuuttoman paljon euroja.
Nissan, joka pysähtyi jäällä 64 metrin jälkeen, sai jarruista arvosanan 9. Opel tarvitsi samaan 97 metriä ja sai jarruista arvosanaksi 8.
AUTOJEN jarrutusominaisuuksien arvosanaan vaikutti ilmeisesti muutama muukin asia, kuin jarrutusmatkan pituus jäällä. Sen lyhentämiseen taas voi vaikuttaa parhaiten oikealla RENGASvalinnalla.
NHB; kyllä on nyt linjasi ns. seli-seli! Mutta eikö mielestäsi olisi myös huomioitava tuo talvikäyttökin!
PS. Mikä nykyauto tarvitsee jäähdytykseen hirveät ilmanotot eteen? Sinäkin olet puhunut, että nykymoottorien lämmöntuotto on vähäistä ja toisessa lauseessa sanot, että tehon tuotto vaatii lisää tuuletusta! Miten nuo entisaikojen koneet eivät sitten keittäneet vaikka läpät olivat pienet ja lämmöntuotto suuri?
NHB; kyllä on nyt linjasi ns. seli-seli! Mutta eikö mielestäsi olisi myös huomioitava tuo talvikäyttökin!
PS. Mikä nykyauto tarvitsee jäähdytykseen hirveät ilmanotot eteen? Sinäkin olet puhunut, että nykymoottorien lämmöntuotto on vähäistä ja toisessa lauseessa sanot, että tehon tuotto vaatii lisää tuuletusta! Miten nuo entisaikojen koneet eivät sitten keittäneet vaikka läpät olivat pienet ja lämmöntuotto suuri?
Taitaa olla vain niin, että haluat mieltä selittelyksi sinulle tuntemattomat asiat. Yksinkertaistettuna kaksi kertaa tehokkaampi moottori tarvitsee kaksi kertaa isomman jäähdyttimen, joka asennetaan kaksi kertaa isompaan aukkoon.
Lämmöntuotto on toki vähäistä normaalissa ajotilanteessa, mutta jäähdytin pitää mitoittaa raskaimman mahdollisen olosuhteen mukaan. Tämä tarkoittaa moottorin kuormittamista täysteholla lämpimissä olosuhteissa. Mitä tehokkaampi moottori, sitä enemmän lämpöä pitää siirtää ja sitä suurempi jäähdytin tarvitaan. Aika yksinkertaista eikö vain?
Totta kai tavikäyttö on huonioitava. Eikö sitä ole muka huomioitu? Markkinoilta saa kaikenlaista varustetta vilukissoille. Löytyy ohjelmoitavaa ja/tai kaukokäytettävää lisälämmitintä, lämpiävää penkkiä, lämpiävää rattia, lämpiävää tuulilasia, sähkövastuksen voimalla heti lämmintä puhaltavaa lämmityslaitetta, pakokaasujen lämpöjen talteen ottoa...
Onkohan nyt aivan varma, ettet noista löydä itsellesi tarpeeksi lämmintä pakettia? Eivät ne kaikki autot ennenkään olleet varsinaisesti mobiileja etelänmatkasimulaattoreita. Esimerkiksi Opeleilla ja lehmän henkäyksillä oli tietty yhteys. Samoin omistamillani 70-luvun autoilla sai ajaa useita kilometrejä nopeatahtista maantieajoa ennen kuin lämpöä alkoi tulemaan. Pidän nykyautoja ylivertaisina talviautoinan noihin verrattuna. Minkä vuosikymmen tuotteet olivat mielestäsi parhaita talviautoja?
Vaan onhan suunnittelu joissain asioissa mennyt eteenpäin eli meluntorjunta pienimpiä autoja lukuun ottamatta on kehittynyt rajusti. Se onkin Saabin ainoa huono puoli, jos muuten on pitänyt kunnosta huolta.
Ole tuostakin toista mieltä. Nimenomaan pikkuaautot ovat mielestäni kehittyneet valtavasti. Kun vertaa ensimmäistä Poloa viimeismpään, niin ero on kuin yöllä ja päivällä.
Meillä oli perheessä 80-luvulla käytetty Volvo 144. Siihen aikaan kolme autoa oli esim. 87-88 Pakkasilla (-35 ja ylikin!)ainoita joissa tarkeni tuolloinkin; Volvot, Saabit ja Ladat. Volvossa oli isot kanavat, joista riitti runsaasti lämmintä ilmaa suurella virtauksella! Volvossa piti ehdottomasti vaan termostaatin olla kunnossa, jos halusi lämpöisellä autolla ajaa.
Toinen mikä Volvossa toimi talvella, oli kapeat ja isot 15" pyörät painavassa korissa, sillä sai ajaa aikamoiseen hankeen ennenkuin jäi kiinni. Hommaa auttoi myös se helkkarin painava kori.
On se vaan niin kumma, mitä kelvotonta lämppäripaskaa tänne Suomeen tuodaan ja myydään nykyään jopa premiumina!!
Aikanaan muuten -87 mallinen Nissan Sunny 1,6 SLX Sedan. Siinä kun vaan oli termari (talvi termostaatti +88 ast. ja siihen sai 92:kin!) kunnossa, niin ikkunat pysyi taatusti auki ja lämpö riitti.
Kuulemma juuri Tekniikan Maailma on muistaakseni tuon valinnut joskus talviautoksikin, siis B11 tai N13 Sunny? Ei helvetti uskoisi!
Kellä on vanhoja lehtiä, vois heittää Sunnystä faktaa tänne?
Pidän nykyautoja ylivertaisina talviautoinan noihin verrattuna. Minkä vuosikymmen tuotteet olivat mielestäsi parhaita talviautoja?
Taatusti kokonaisuutena nykyautot ovat entisiä parempia. Mutta lämmityslaitteissa kehitystä ei näköjään ole tapahtunut, joten mitäpä sitä puolustelemaan muilla ominaisuuksilla.
Pidän nykyautoja ylivertaisina talviautoinan noihin verrattuna.
Onneksi nykyään on kännykät ja jokaisessa kuppaisessakin kylässä on joku hinuri, jonka saa 118:sta..
On se v****n kivaa kun jossain Vaajakoskella kone sylkäisee öljyt (Joku typerästi suunniteltu, älytön kampikammion huohotinputki Saksalais-Ranskalaisessa autossa..) mittatikusta pihalle -30:n pakkasella aamuyöstä kotiin tullessa 02:30 ja kojelautaan syttyy kunnon bordellivalosirkus päälle.
Onneksi ei ole ikinä omalle kohdalle tullut ainakaan pitkään ja kestävään tosi käyttöön suunnitelluissa Toyotissa.
PS. Meidän Firman (Espanja ?) Mersu 319 Sprinter, 09 malli, 17000 km ajettu, sylki ohjaustehostajan öljyt pariviikkoa sitten viimesillä pakkasilla firman takapihalle ja se lähti siitä siten lavetilla pajalle, jossa ne hinkkasi sitä kuntoon yli viikon..
Voi voi näitä laatuautoja pakkasella.
Asentajat jutteli auton ostaneille, voisko heille tilata Kestovikaisen mersun tilalle jonkun käytetyn Hiacen vaikka, niin pääsisivät hommiinkin välillä sovittuun aikaan.
Eipä ole tullut vuosiin ajeltua autolla, jossa olisi toppatakin tarvinnut pidemmillä matkoilla. Jotenkin oudolta kuulostaa tuo valitus autojen kylmyydestä, kaikkiin itselläni olleisiin on tullut ihan riittävästi lämpöä, lämpenemisnopeudessa on toki ollut jonkin verran eroa. Autoja on ollut monen merkkisiä.
Jos sitten mennään niihin vähän vanhempiin autoihin eli 70- ja 80-luvulle, niin niissä jo pelkästään ovien ja lasien tiivistys oli sen verran heikkoa luokkaa, ettei terveyssyistä kannattanut kaulahuivista luopua vaikka muuten lämmintä olisi tullutkin.
Se on sitten toinen asia, miksi talvella ylipäänsä pitäisi pärjätä nappaskengissä, lyhyissä kalsareissa ja kesäpusakalla. Ei tuo kovin terveellistä ole kaiken kaikkiaan kenellekään. Mikä hyvänsä kulkupeli voi jättää tienvarteen joskus. Siinä on kesävermeissä ikävä seisoskella -20 asteessa ja viimassa.
70-luvun välinein autoilun aloittaneena mielipiteeni on se, että nykyautot ovat oikein hyvin talviautoja. Käyttämissäni autoissa käynnistysongelmat ovat rajoittuneet vanhoihin kaasuttimella ja katkojan kärjillä ohjattuihin moottoreihin. Niissäkin ongelmat olivat vähäisiä. Jos vaadit nopeaa lämpenemistä, mutta haluat välttämättä ostaa markkinoilta hitaasti lämpenevän auton, niin lisälämmitin lienee varma ratkaisu. Toinen vaihtoehto voisi olla pukeutua olosuhteiden mukaan. Kesävaatteet talvella aiheuttavat muitakin ongelmia.
Talviautoilussa on tärkeää, että auto toimii ja vie perille kaikkissa olosuhteissa.
Toimintavarmuus ja etenemiskyky ovat tärkeitä. Tuossa talviautotestissä jäi ihmetyttämään muutamien autojen rengastus.
Alfa, Audi, Chevy, Mini, Toyota ja VW oli varusteltu testiin vakiokokoa matalammilla ja leveämmillä renkailla. Ainoastaan Pösö oli hieman vakiokokoa kapeammilla renkailla.
Ovatko autoja luovuttavat maahantuojien edustajat täysin tietämättömiä rengaiden leveyden vaikutuksista autojen etenemiskykyyn.
Käytännössä paras eteneminen ja mäennousukyky saavutetaan talviolosuhteissa mahdollisimman kapeilla renkailla.
maavara:
tarkistettu maahantuojien nettisivuilta.
alfa: oikea koko
audi: oikea koko varuteson nosto muuttaa myös rengas/vanne koon
chevy: selitys sama kuin audi
mini:ei löydy oikein tietoa...
toyota: sama kuin audin selitys
vw: oikea koko
mistofeles:
Eiköhän ihan jokainen ainakin testata todella perusteellisesti kylmissä olosuhteissa. Auton voi tietty valita sen perusteella miten hyvin se toimii talvella, pääasialliset ongelmat taitavat selvitä koeajolla sekä muiden kokemuksista vikojen suhteen ainakin. Harvassa on ne autot jotka eivät pärjää erittäin hyvin.
Nykyautoista suurin osa pärjää aivan mielettömästi paremmin kuin Kupla, ja täysin eritasoisin ominaisuuksin vielä.
Huoltopalveluiden taso on pääosin aika huonoa. Silti merkkihuollossa heillä on ainakin käytettävissä valmistajan vianmääritystuki joka taitaa olla erittäin oleellinen asia nykyisissä elektroniikka-asioissa. Ilman tehtaan maailmanlaajuisesti keräämiä tietoja ja kokemuksia sekä heidän omaa asiantuntemustaan on korjaamo aika mahdottoman paikan edessä vianmäärityksessä. Siinä yksi syy miksi olen tyytyväinen takuun voimassaolosta, eräällä toisenmerkkisellä taas toimintavarmuus on erittäin hyvä ja merkkiliikkeen hinnat eivät ole liialliset vaikka joutuu takuun ulkopuolellakin korjattavaksi viemään.
Mistofeleksen llista on minulle täysin vierasta asiaa täynnä. Ei kai tuollaiset asiat ole pitkään aikaan olleet mikään ongelma??
- Lämmityslaitteen ilmanotto olisi suojassa tai edes yöksi peitettävissä lumisateen varalta
Ei ole tullut mieleenkään että ei olisi tarpeeksi suojassa, missä autossa näin on ja miten se vaikuttaa?
- Pyyhkimen sulat eivät olisi hautautuneet ikkunan edessä olevaan kaivantoon
Pyyhkimen sulat kannattaa nostaa pystyyn jolloin eivät jäädy kiinni, eikä sekään ole minulle ollut koskaan mikään ongelma kun sen kuin vain vetää irti jos ovat jääneet alas ja jäätyneet. Ei ole pyyhkimet siitä kärsineet tähän asti.
- Pyyhkimen käyttö pakkasella ei johtaisi koneiston murtumiseen
Ei ole minulle koskaan käynyt näin. Pari kertaa on käynnistäessä ollut pyyhkijät päällä ja sulat jäätyneet tuulilasiin mutta ei silloinkaan ole käynyt mitään.
- Lattiamatot saisi irti ja kuivumaan
Missä niitä ei saa irti? En ole niitä kuivailemaan joutunutkaan, ehkä pesun yhteydessä. Katsonkin etten kenkien mukana tuo hirveästi lunta sisälle... Hyvin on ihan kangasmatot toimineet talvisin, paljon paremmin mielestäni kuin kumiset.
- Diesel lähtisi talvella pakkasessa käyntiin ilman naapurin traktorin apua
Siksi ja noin miljoonasta muustakin syystä ajan bensalla, eikä koskaan ole ollut edes pientä merkkiäkään ettei lähtisi TÄYSIN normaalisti käyntiin.
- Sähkötoimiset ikkunat saisi auki myös talvella ja uskaltaisi avata pakkasella ilman, että avauskoneisto murtuu.
Kannattaa varmaan edes kerran ennen talvea laittaa silikonia. Itsellä joskus oven sisällä paikat jäätyy ja karmiton ikkuna vähän aikaa pykii ennenkuin oven saa kunnolla takaisin kiinni (vaikka olisi jäässä niin kiinni se menee mutta ikkuna vähän huonosti). Viimeistään minuutin päästä se vetäisee itsensä vapaaksi. Tuon alkujäätymisen jälkeen ei koskaan mitään ongelmia ikkunoiden kanssa.
- Peilejä pystyy säätämään myös talvella
Ei mitään ongelmaa
- Peilin pystyy raaputtamaan puhtaaksi lumesta rikkomatta koneistoa.
Ei mitään ongelmaa, kaikissa autoissa mitä olen vuosien ajan skrapaillut on aina korkeintaan se sisäänrakennettu mekanismi antanut periksi jolloin peilin suuntaus on vain mennyt pieleen. Sen kuin vain säätää takaisin oikeaan kohtaan.
- Ovet aukeaisivat myös talvella
Ongelmia täysin nolla, myös autopesujen jälkeen. Ehkä jälleen kannattaa käyttää sitä silikonia edes kerran vuodessa?
- Ovien kahvoja voi käyttää myös talvella pelkäämättä, että muovirämmäleet jäävät vetävän käteen.
Ei ole tullut mieleenkään tuollaista ongelmaa.
- Oven avaaminen ei romauttaisi katolta lumia penkille
Aika uusavuton pitää olla jos ei osaa huitaista siitä oven karmin uläpuolelta yhdellä liikkeellä ne putoamisvaarassa olevat lumet pois. Mitä oikein vaadit, jotain räystäitä tai sähköisiä oven yläpuolen katonlämmittimiä?
- Lämmityslaite tuottaisi myös lämpöä eikä vain hurinaa
Oikein nopeasti tulee lämmintä, etenkin Bemussa. Toisaalta on myös suositeltavaa käyttää kaksipaikkaista autoa eikä mitään roudarin työvälinettä jossa kuskaa mukanaan kuutioittain jääkylmää ilmaa niin lämpiää HYVIN nopeasti ohjaamo.
- Auton alustasta ei irtoilisi johtoja ja letkuja, jos ajaa lumipenkan yli.
Missä niin käy? En tiennyt että sellaisiakin on jossa johdot ja letkut ovat esillä alustassa. Kai sitä pitää vähän kuitenkin katsoa mistä ajaa ajoi millä autolla tahansa. Ei niitä mihin tahansa jäävalleihin kolauttamisiin ole tarkoitettu? Ei ole suht matalamaavaraisella urheiluautollakaan ollut ongelmia talvisin.
- Katkaisimia pystyy käyttämään myös hanskat kädessä
Onnistuu
- Polkimille mahtuu metsurin saapaskin
Ei onnistu ainakaan kovin helposti, enkä halua sellaista autoa joka sellaisille on mitoitettu. Tuskin mikään oikea talviauto-ominaisuus muutenkaan.
- Vetäviksi tarkoitetut pyörät myös vetäisivät lumessa ja sohjossa.
Hyvin sujuu kunnon takavetoisilla, vain erityisen jyrkissä mäissä joutuu vähän miettimään mitä tekee jos on peilijäätä tai paksua mössöä. Tasauspyörästön lukko auttaisi tilannetta entisestään mutta nykyään ei urheilullisissakaan niitä paljon käytetä.
- Lohkolämmitin lämmittää moottoria, eikä myyjän lompakkoa.
Ilmankin pärjää, en liiku tolppa-ajastimen mukaisesti joten turha olisi.
- Radiota pystyy käyttämään jäykin sormin
Harvoin radiota kuuntelee mutta onnistuu vaikka hanskat kädessä.
- ABS pysäyttää auton myös talvella
Miksei pysäyttäisi?
- Valaisimien polttimot pystyy vaihtamaan ilman huoltoinsinöörin koulutusta ja käärmeen notkeutta.
Ei tartte vaihtaa ajovaloja kun on xenonit, ja muut polttimot saa ihan helposti vaihdettua moduulisysteemien ansiosta.
- Polttimoita ja sulakkeita löytyy myös Takahikiän Essolta.
Sulaketta en ole kuin kerran joutunut vaihtamaan vuooosia sitten. Polttimot löytyy aina.
- Auto ei hyydy keskelle korpisuoraa, kun jokin 10c anturi kertoo keskusprosessorille tuhkakupin olevan täynnä ja alkaa vilkutella Alert-valoa koelaudassa.
Ei ole koskaan hyytynyt ja jos hyytyisi niin saisin ilmaisen taksikyydin, tarvittaessa majoituksen yms. samalla kun auto kuskataan korjaamoon. Eli ei mene päivä pilalle tai lompakko tyhjene välttämättä ollenkaan.
- Turvatyynyjen ja elektroniikan toimintalämpötila on muutakin, kuin 0..30degC.
Aika heikkoa olisi tuollainen.
Tuskin kukaan Auris hybridin ostaja ostaa talvirenkaita 17 tuumaisena ja 45 sarjalaisena vaan hankkii 55 sarjalaisena 16 tuumaisena tai jopa 15 tuumaisena niin kuin SOL-mallissakin.
Niin kuin hybridin ostaja tai minkään tuon kokoluokan auton ostaja hankkii 17 tuumaisia talvirenkaita, johan ne ovat reilusti kalliimmatkin kuin pienemmät.
Putput kävi läpi Mistofeleksen listaa. Joistain asioista voi varmasti väitellä ja merkkikohtaisia eroja on valtavasti. NHB:kin on siinä oikeassa, että nykyautot pääsääntöisesti käynnistyvät varmemmin kuin 70-luvun autot.
Ongelmia silti on. Kuten sanottua, lämmityslaitteet ovat tehottomampia kuin 30 vuotta sitten. VW Kleinbussissa taisi olla polttoainekäyttöinen lisälämmitin. Minusta se on tarpeetonta rahan ja polttoaineen tuhlausta, jos ongelmat on ratkaistavissa ilmankin. Toisekseen lisälämmitin syö sähköä eli akkua. Niinkin on käynyt, että sitten virta ei riitä startin pyörittämiseen. Aina olisi parempi, mitä vähemmän liikkuvia osia autossa olisi. Tietysti moni ostaa mielellään kaikenlaisia lisävarusteita ja siihen on jokaisella oikeus.
Tänä talvena ongelmia oli jarrujen jäätymisessä (niin Saab 900 -88 kuin Mondeokin). Myös kummankin lukot ja toisen keskuslukitus sekoilivat pitkästä pakkasjaksosta, kun lämmintä sulatuspaikkaa ei ole.
Aiemmin ainakin VAG-konsernilla oli ongelmia ovenkahvojen kestävyyden kanssa. Jäivät pakkasella käteen. Vielä 90-luvulla.
Saabissa oli vielä tippalista, ei tipu lumihanki kuskinpenkille. Mutta tämä toki pienimpiä murheita.
Minä en ainakaan vaihda erikseen ajokenkiä. Opelissa saapas osuu jonnekin kojelaudan muoveihin, muistaakseni myös jotain sulakerasioita tai sähköosia on tullut alas sen takia, ja joskus ranskalaisissa ei kenkä sovi kaasupolkimelle. Tältä osin Saab ja Fordikin on sovitettu aikuisen jalalle ja talvisaappaalle.
Hyytymisen osalta otan esille yhden ongelman. Nykyautojen osalta on vaikeaa ennustaa, milloin akku on hyytymässä. Itselle kävi niin, että startti pyöri ja valot paloivat normaalisti, kunnes sitten käynnistysvaiheessa edes mittarit ja mikälie ajotietokone ei saanut virtaa, vaan mittaritaulu pyöri villisti ja startti ei inahtanutkaan. Minusta tämä on ongelma. Sähköriippuvaisiin nykyautoihin pitäisi saada ampeerimittari takaisin ja volttimittarikin olisi paikallaan. Saisi jonkinlaisen käsityksen akun tilanteesta. Sellaisia oli autoissa vielä 60-luvulla.
Vielä otan yhden lämmityslukeman esille. Vuoden 1980 talviautovertailussa Volvon lämpenemisaika +20 asteeseen (ulkona -14) vei vain 11 minuuttia. Suurin osa vertailun autoista oli lämpimiä 20 minuutissa. Miten voi olla mahdollista, että kehitys on mennyt tässä asiassa näin rajusti taaksepäin? Onko siis kysymys samasta "energiansäästöstä", että sammutetaan autojen takaledit ja pannaan kolaritilastot nousuun?
J M Heinävesi:
Autojen kasvaminen yhdistettynä moottoreiden hyötysuhteen paranemiseen tekee hommasta hankalampaa. Lämmittettävää sisäilmaa ja tuulilasia on nykyautoissa paljon enemmän.
Onneksi vanhoja hyviä talviautoja voi ostaa nykyisin romuraudan hinnalla. Ilmeisesti markkinat eivät aivan täydellisinä noita pidä.
J M Heinävesi:
Luulisi kyllä, että jos muutamaa minuuttia hitaampi lämpeneminen tekee jonku mielestä autosta käyttökelvotonta rihkamaa, niin hänelle lisälämmitin tarjoaisi mielettömän lisäarvon. Noin tärkeän asian kustannuksina tiheämmät akkujen vaihdot ja pieni bensakulu eivät pitäisi aiheuttaa edes keskustelua. Eikä se lämpö vanhoissakaan autoissa ilman polttoainetta synny. Mainitsemasi ruotsalaisetkin tunnetaan siitä, että takka vetää hienosti ja polttopuita saa lisätä koko ajan. Lisälämmitin on ylimääräinen polttoaineen kuluttaja vain silloin kuin kulutuksesta on jotain hyötyäkin. Noissa vanhojen autojen esimerkeissäsi polttoainetta palaa turhan paljon ympäri vuoden.
NHB, turha sinun on puolustella nykyautojen valmistajia luokattomasta suunnittelusta ja kehitystyöstä! Mitä ovat nämä appoisen avoimet keulat lämpötalouden kannalta, sekä pyrkimys minimoimaan osien kokoa, kuten lämmityslaitteen kennoa? Tosiasia on, että nykytekniikalla saisi varmaan paljon lämpimämmän auton kuin 70-80-luvulla paljon pienemmällä kulutuksella, jos mielenkiintoa asiaan piisaisi!
Nasse:
Tietenkin autoista olisi mahdollista tehdä lämpimämpiä. Kompromissien paikan määrittämistähän tuo vain on. Omiin tarpeisiini markkinoilla on kyllä nykyiselläänkin aivan tarpeeksi lämpimiä autoja. Osassa autoista alkaa tulemaan lämmintä välittömästi sähkövastuksen avustuksella. Kovilla pakkasilla olen muista syistä pukeutunut niin, että mitään 20 plusasteen lämpötilää en haluakaan.
Itse tulen kyllä toimeen vallan vaivattomasti nykyautoilla. Siksi kehitystyötä on hankala pitää luokattomana. Komponenttien koon ja painon minimointi on varmasti erittäin tarpeellista kehitystyötä. Keulan aukon koon määrittelee jäähdytystarve. Tehokkaammissa nykymoottoreissa se on suurempi. Saathan tarvittaessa sen kiinni talvella. Ei se mitään ihmeitä tee, mutta kannattanee tehdä mielenrauhan sitä vaatiessa.
Edelleenkin nykyautosta saa aivan niin lämpimän kuin haluat. Näppärästi voit laittaa lämmityksen päälle kännykälläsi. Itse olen kyllä pärjännyt ilmankin, eikä -70 lukulaiseni olleet ainakaan lämpimämpiä kuin nykyiseni.
NHB:
Huonoimpina päivinä Fordin lämmityslaite nosti lämpötilan 10 asteeseen. Vaikka olisi miten talvivaatetta, niin ei riitä satojen kilometrien matkalle. Uuden vertailun mukaan ehjät autot eivät saavuta 15 asteen lämpötilaa, vaikka ulkona ei ole edes kovin kylmäkään. Autot pitäisi testata -30 asteen pakkasessa, niin totuus paljastuisi vielä selvemmin.
Lämmityslaitteissa pitäisi myös olla varmuuskerrointa sen varalle, että kenno menettää tehoaan vuosien myötä. Kenno kun on niin vaikeasti vaihdettavissa, että korjaamot eivät siihen ryhdy.
mhj:
Jarrutusmatkojen ero erityisesti jäällä on suorastaan käsittämättömän suuri. Kummallista myöskin on se, että TM ei asiaa jutussaan juuri mitenkään kommentoi, jutussa todetaan vain: "jäällä matka piteni roimasti ja erot suurenivat"
Nissan, joka pysähtyi jäällä 64 metrin jälkeen, sai jarruista arvosanan 9. Opel tarvitsi samaan 97 metriä ja sai jarruista arvosanaksi 8.
Vertailtaessa talvirenkaita sensijaan renkaiden kesken pitempi jarrutusmatka jäällä tuntuu olevan toimittajien mielestä hyvin vakava asia. Sensijaan talviautovertailussa se, että samoilla renkailla voi jarrutusmatka tulla reilusti suuremmaksi, ei näytä tuntuvan miltään. Rengaskoissahan on talviautotestissä eroja, joten sikäli renkaat eivät ole täysin samat, vaikkakin samaa merkkiä. Joka tapauksessa noin valtava ero jarrutusmatkassa vaatisi ehdottomasti tarkempaa käsittelyä kuin olankohautus.
Yksi syy miksi ennen vanhaan autot oli lämpimiä on siinä että tiet olivat huonompia ja ajo-ominaisuudet huonoja sekä esim. ohjaustehostinta ei ollut, aiheuttivat kuljettajalle enemmän työtä ja joskus "tilanteet" aiheuttivat hien pintaan.
finman:
Luin tietoni talviautotestin TM 4 , sivut 16 ja 17 taulukosta jossa on mainittu autojen vakiorengaskoko ja käytetty talvirengaskoko.
Se, että jossain varustetasopaketissa tarjotaan vakiorenkaita leveämpiä renkaita aluvanteiden kera, ei tee niistä leveistä renaista yhtään enempää vakiorenkaita, vaan ne ovat lähinnä ostajan egoa pönkittäviä lisävarusteita.
Paljon järkevämpää on panostaa rahat hyvälaatuisiin talvirenkaisiin, joilla pääsee perille.
Em testin ratkaisevissa yksityiskohdissa (sivu 38), mainitaan tekniikkaongelmia koskevan otsikon alla kolmannessa kappaleessa mm -mekaanisiksi ongelmiksi havaittiin takajarrujen jätyminen ja sekä kevytmetallivanteisiin kertyvä lumi ja jää.
maavara:
Ihmiset haluavat ostaa leveitä renkaita ja nättejä vanteita. Autotehtaat eivät jätä käyttämättä tätä mahdollisuutta toimittaa hyvällä korvauksella ihmisille sitä mitä he haluavat.
Samaan sarjaan voisi laskea maalipinnankin. Kiiltävät ja kivan väriset autot menevät kaupaksi siitäkin huolimaatta, että tuon kiillon ja väriloisteen vaaliminen kuluttaa aikaa ja mielestäni kohtuuttoman paljon euroja.
pete61:
AUTOJEN jarrutusominaisuuksien arvosanaan vaikutti ilmeisesti muutama muukin asia, kuin jarrutusmatkan pituus jäällä. Sen lyhentämiseen taas voi vaikuttaa parhaiten oikealla RENGASvalinnalla.
NHB; kyllä on nyt linjasi ns. seli-seli! Mutta eikö mielestäsi olisi myös huomioitava tuo talvikäyttökin!
PS. Mikä nykyauto tarvitsee jäähdytykseen hirveät ilmanotot eteen? Sinäkin olet puhunut, että nykymoottorien lämmöntuotto on vähäistä ja toisessa lauseessa sanot, että tehon tuotto vaatii lisää tuuletusta! Miten nuo entisaikojen koneet eivät sitten keittäneet vaikka läpät olivat pienet ja lämmöntuotto suuri?
Nasse:
Taitaa olla vain niin, että haluat mieltä selittelyksi sinulle tuntemattomat asiat. Yksinkertaistettuna kaksi kertaa tehokkaampi moottori tarvitsee kaksi kertaa isomman jäähdyttimen, joka asennetaan kaksi kertaa isompaan aukkoon.
Lämmöntuotto on toki vähäistä normaalissa ajotilanteessa, mutta jäähdytin pitää mitoittaa raskaimman mahdollisen olosuhteen mukaan. Tämä tarkoittaa moottorin kuormittamista täysteholla lämpimissä olosuhteissa. Mitä tehokkaampi moottori, sitä enemmän lämpöä pitää siirtää ja sitä suurempi jäähdytin tarvitaan. Aika yksinkertaista eikö vain?
Totta kai tavikäyttö on huonioitava. Eikö sitä ole muka huomioitu? Markkinoilta saa kaikenlaista varustetta vilukissoille. Löytyy ohjelmoitavaa ja/tai kaukokäytettävää lisälämmitintä, lämpiävää penkkiä, lämpiävää rattia, lämpiävää tuulilasia, sähkövastuksen voimalla heti lämmintä puhaltavaa lämmityslaitetta, pakokaasujen lämpöjen talteen ottoa...
Onkohan nyt aivan varma, ettet noista löydä itsellesi tarpeeksi lämmintä pakettia? Eivät ne kaikki autot ennenkään olleet varsinaisesti mobiileja etelänmatkasimulaattoreita. Esimerkiksi Opeleilla ja lehmän henkäyksillä oli tietty yhteys. Samoin omistamillani 70-luvun autoilla sai ajaa useita kilometrejä nopeatahtista maantieajoa ennen kuin lämpöä alkoi tulemaan. Pidän nykyautoja ylivertaisina talviautoinan noihin verrattuna. Minkä vuosikymmen tuotteet olivat mielestäsi parhaita talviautoja?
J M Heinävesi:
Ole tuostakin toista mieltä. Nimenomaan pikkuaautot ovat mielestäni kehittyneet valtavasti. Kun vertaa ensimmäistä Poloa viimeismpään, niin ero on kuin yöllä ja päivällä.
Surkeeta kuunnella valituksia kylmistä autoista!!
Meillä oli perheessä 80-luvulla käytetty Volvo 144. Siihen aikaan kolme autoa oli esim. 87-88 Pakkasilla (-35 ja ylikin!)ainoita joissa tarkeni tuolloinkin; Volvot, Saabit ja Ladat. Volvossa oli isot kanavat, joista riitti runsaasti lämmintä ilmaa suurella virtauksella! Volvossa piti ehdottomasti vaan termostaatin olla kunnossa, jos halusi lämpöisellä autolla ajaa.
Toinen mikä Volvossa toimi talvella, oli kapeat ja isot 15" pyörät painavassa korissa, sillä sai ajaa aikamoiseen hankeen ennenkuin jäi kiinni. Hommaa auttoi myös se helkkarin painava kori.
On se vaan niin kumma, mitä kelvotonta lämppäripaskaa tänne Suomeen tuodaan ja myydään nykyään jopa premiumina!!
Aikanaan muuten -87 mallinen Nissan Sunny 1,6 SLX Sedan. Siinä kun vaan oli termari (talvi termostaatti +88 ast. ja siihen sai 92:kin!) kunnossa, niin ikkunat pysyi taatusti auki ja lämpö riitti.
Kuulemma juuri Tekniikan Maailma on muistaakseni tuon valinnut joskus talviautoksikin, siis B11 tai N13 Sunny? Ei helvetti uskoisi!
Kellä on vanhoja lehtiä, vois heittää Sunnystä faktaa tänne?
NHB:
Taatusti kokonaisuutena nykyautot ovat entisiä parempia. Mutta lämmityslaitteissa kehitystä ei näköjään ole tapahtunut, joten mitäpä sitä puolustelemaan muilla ominaisuuksilla.
Onneksi nykyään on kännykät ja jokaisessa kuppaisessakin kylässä on joku hinuri, jonka saa 118:sta..
On se v****n kivaa kun jossain Vaajakoskella kone sylkäisee öljyt (Joku typerästi suunniteltu, älytön kampikammion huohotinputki Saksalais-Ranskalaisessa autossa..) mittatikusta pihalle -30:n pakkasella aamuyöstä kotiin tullessa 02:30 ja kojelautaan syttyy kunnon bordellivalosirkus päälle.
Onneksi ei ole ikinä omalle kohdalle tullut ainakaan pitkään ja kestävään tosi käyttöön suunnitelluissa Toyotissa.
PS. Meidän Firman (Espanja ?) Mersu 319 Sprinter, 09 malli, 17000 km ajettu, sylki ohjaustehostajan öljyt pariviikkoa sitten viimesillä pakkasilla firman takapihalle ja se lähti siitä siten lavetilla pajalle, jossa ne hinkkasi sitä kuntoon yli viikon..
Voi voi näitä laatuautoja pakkasella.
Asentajat jutteli auton ostaneille, voisko heille tilata Kestovikaisen mersun tilalle jonkun käytetyn Hiacen vaikka, niin pääsisivät hommiinkin välillä sovittuun aikaan.
Eipä ole tullut vuosiin ajeltua autolla, jossa olisi toppatakin tarvinnut pidemmillä matkoilla. Jotenkin oudolta kuulostaa tuo valitus autojen kylmyydestä, kaikkiin itselläni olleisiin on tullut ihan riittävästi lämpöä, lämpenemisnopeudessa on toki ollut jonkin verran eroa. Autoja on ollut monen merkkisiä.
Jos sitten mennään niihin vähän vanhempiin autoihin eli 70- ja 80-luvulle, niin niissä jo pelkästään ovien ja lasien tiivistys oli sen verran heikkoa luokkaa, ettei terveyssyistä kannattanut kaulahuivista luopua vaikka muuten lämmintä olisi tullutkin.
Se on sitten toinen asia, miksi talvella ylipäänsä pitäisi pärjätä nappaskengissä, lyhyissä kalsareissa ja kesäpusakalla. Ei tuo kovin terveellistä ole kaiken kaikkiaan kenellekään. Mikä hyvänsä kulkupeli voi jättää tienvarteen joskus. Siinä on kesävermeissä ikävä seisoskella -20 asteessa ja viimassa.
Jos moottori ei tahdo kunnolla lämmetä kannattaisi käyttää peittoa:
