En ole ihan varma mitä vuoden auton pitäisi edustaa, mutta minusta tittelin pitäisi mennä Dacialle. Merkki joka tarjoaa oikeasti jotain uutta markkinoille, minimalismia ja edullista kulkupeliä koko kansalle. Sähköautona myös Leaf tarjoaa jotain uutta.
Perehtymättä sen enempää aiheeseen annan äänen Leafille. Onhan siinä uutuusarvo ihan toisella tasolla noihin tusinatuotteisiin verrattuna. Ykkössija on ansaittu, vaikkei auto ihan valmis olisikaan (en tiedä, kuinka hyvä se on). Jonkun pitää aina olla ensimmäinen, joka toimii mittapuuna kilpailijoille. Siitä se kehitys etenee.
Duster on kakkosena, mutta eihän halpuus oikeastaan ole mikään uusi juttu. Aika näyttää, onko hinta/laatu-suhde saatu uudelle tasolle. Sitä ei kuitenkaan voi tässä kisassa arvioida.
Tylsä, tylsempi, vuoden auto. Taaskin on kaikki isoimmat ja kalleimmat autot jo tiputettu kärkijoukosta. Itse en ymmärrä koko vuoden auto -äänestystä, että mitä sillä oikein haetaan. Millä tavoin se edes auttaa tittelin saavan auton myynnissä? Jotkut toimittajat äänestää vuoden auton ja kaikki tietenkin vetää kotiinpäin. Eikä monikaan edes tiedä mitä aiempina vuosina on valittu ja valinnathan on yleensä olleet jotain pikkuautoja. Aika huvittavaa olisi, jos valitsisivat Dacian, mutta se olisi ihan linjassa siihen mitä aiemmin on valittu.
Taaskin on kaikki isoimmat ja kalleimmat autot jo tiputettu kärkijoukosta. Itse en ymmärrä koko vuoden auto -äänestystä, että mitä sillä oikein haetaan. Millä tavoin se edes auttaa tittelin saavan auton myynnissä?
Eiköhän tuolla haeta juuri sellaista autoa, mikä on järkevän hintainen ja kokoinen. Juuri sellaisten myynnissähän vuoden auto -titteli auttaa eniten. Tuskinpa ihmiset rynnisivät kauppoihin ostamaan 100 000 euron arvoista pirssiä, vaikka se voittaisi tittelin. Suurimmalla osalla asiakkaista hinnalla tuppaa olla aika iso merkitys auton hankinnassa.
Aiempien vuosien perusteella voisi päätellä, että valituksi tulee auto, mikä antaa valitsijoiden mielestä siihen sijoitettuun rahaan nähden parhaimman vastineen ja silloin on aivan luonnollista, että kalliit ns. premium-autot putoavat kisasta. Lisäksi alkuperäisessä listassa oli useita autoja, joille ei ole tehty paljon muuta kuin ulkoasun päivitystä ja on ihan oikein, että myös ne ovat pudonneet pois pelistä.
Ilta-Sanomien äänestystilanne. Yksi on karkumatkalla ja kärkikaksikko on varsin oikea. Nissan Leaf pitää perää.
Eipä sillä yhtä turha äänestys tuokin kuin itse vuoden auton valinta, mutta huvia kansalle olla pitää.
En ole ihan varma mitä vuoden auton pitäisi edustaa, mutta minusta tittelin pitäisi mennä Dacialle. Merkki joka tarjoaa oikeasti jotain uutta markkinoille, minimalismia ja edullista kulkupeliä koko kansalle. Sähköautona myös Leaf tarjoaa jotain uutta.
sähköautoja on ollut aikaisemminkin myynnissä, liekö vielä liian aikaista tuollaiselle jää nähtäväksi.
"following criteria: design, comfort, safety, economy, handling, performance, functionality, environmental requirements, driver satisfaction, and price. Technical innovation and value for money are particularly important factors."
Hmm, mikähän noista olisi vähiten huono? Ehkä Volvo?
mitähän hyvää siinä on? vaikea kyllä löytää
Tuo oli vain oma mielipiteeni. Vaihtoehtoina Alfa, Sitikka, Renu (nissan), Renu (Dacia), Ford ja Opel. Nuo merkit eivät herätä minussa suurta luottamusta. Vaikkakaan eihän noita vuoden autoja koskaan valita luotettavuuden vaan lähinnä muotoilun ja jännien luukkujen ja nappuloiden sekä vilkkuvien valojen perusteella. Jos noista pitäisi joku auto itselle valita niin kyllä se Volvo olisi.
Molemmat tarjoavat jotain täysin uutta ummehtuneille automarkkinoille. Syystäkin on kilpailijat kauhuissaan kun tulevat rikkomaan vaivalla luodun illuusion.
Jos Leaf voittaisi, se olisi ensimmäinen Vuoden Auto, jolla matka Helsingistä Tampereelle kestää yli 9 tuntia.
Vuoden auton valinta tuskin perustuu matka-aikaan Helsingistä Tampereelle.
Tuo sähköauto tulee kyllä olemaan päättäjillemme vaikea pala purtavaksi. Ympäristönäkökohtien kannalta niihin pitäisi mennä mahdollisimman pian, joten voisi ajatella, että niitä pitäisi verotuksessa jotenkin suosia. Toisaalta, jos sähköautot yleistyvät nopeasti, jää valtiolta saamatta suuri määrä polttoaineveroa. Siksi niitä on verotuksessa hyvin vaikeaa suosia. Ja vaikka niitä ei verotuksessa suosittaisikaan, niiden vääjämätön yleistyminen vähentää verotuloja. Valtionvarainministeri menettää yöunet.
Tuo sähköauto tulee kyllä olemaan päättäjillemme vaikea pala purtavaksi. Ympäristönäkökohtien kannalta niihin pitäisi mennä mahdollisimman pian, joten voisi ajatella, että niitä pitäisi verotuksessa jotenkin suosia.
Pitääpä kommentoida tähän, kun Leaf kerran valittiin vuoden autoksi. On erinomaista, että sähköauto sai kunnian, mutta hiukan epämääräistä asiasta tekee sen, ettei auto ole kuitenkaan oikeasti saatavilla kuin hyvin rajoitetusti.
Verotuksessa sähköautoja sekä suositaan että jossain määrin sorretaan. Kokonaisuus on se, että sähköauton korkean hankintahinnan vuoksi siitä maksetaan runsaasti veroja. Autoveroprosentti tekee sähköautosta halvemman kuin vastaavan hintaisesta polttomoottoriautosta, mutta toisaalta akkujen osuuden arvonlisävero on melkoinen, ts. verrattuna vastaavaan polttomoottoriautoon sähköautossa on euromääräisesti paljon veroa.
Käyttäminen taas on verotuksellisesti erittäin edullista, kun huomioidaan polttoaineesta maksettavat verot ja käyttömaksut.
Tämä siis on faktuaalinen tilanne. Suurempi kysymys on kuitenkin se, miten asioiden pitäisi olla. Sitä varten pitäisi osata vastata kolmeen kysymykseen:
1. Onko sähköauto olennaisesti parempi ympäristön kannalta kuin polttomoottoriauto, kun huomioidaan koko elinkaari mukaanlukien sähkön- ja polttoaineentuotannon päästöt?
2. Jos vastaus kohtaan 1 on myönteinen, niin paljonko päästöjen vähentäminen sähköautoja suosimalla tulisi valtiolle maksamaan?
Kohdan 1 vastauksesta voidaan taittaa peistä aika paljonkin. Kovin paljon riippuu päästölajista. Paikallisia polttopäästöjä ei sähköauton puuttuva pakoputki tuota, mutta hiilipäästöjen osalta tilanne on vähän epäselvempi.
Se sen sijaan on aika selvää, että viimeistään kohdasta 2 tulee aika kallis vastaus. Maailmalla sähköautojen tuki on tyypillisesti esimerkiksi 5000 euroa, eikä se Suomessakaan kovin pieneksi jää, jos lasketaan verotulojen erotus polttomoottoriautoihin. Tämä tekee sähköautot hyvin kalliiksi tavaksi vähentää päästöjä.
Kohta 3 taas on sikäli olennainen, että meidänhän ehdottomasti pitää pyrkiä vähentämään päästöjä sieltä, missä niitä on halvinta vähentää. Muussa tapauksessa päästövähennystalkoista tulee kovin kalliit. (Ja tulee niistä kuitenkin, muttei ehkä aivan kestämättömän kalliit.)
Henkilökohtaisesti en keksi, mihin järjestykseen numeroita pitäisi laittaa, että sähköautojen kovin voimakas subventoiminen olisi järkevää.
Tuo sähköauto tulee kyllä olemaan päättäjillemme vaikea pala purtavaksi. Ympäristönäkökohtien kannalta niihin pitäisi mennä mahdollisimman pian, joten voisi ajatella, että niitä pitäisi verotuksessa jotenkin suosia.
2. Jos vastaus kohtaan 1 on myönteinen, niin paljonko päästöjen vähentäminen sähköautoja suosimalla tulisi valtiolle maksamaan?
Se sen sijaan on aika selvää, että viimeistään kohdasta 2 tulee aika kallis vastaus. Maailmalla sähköautojen tuki on tyypillisesti esimerkiksi 5000 euroa, eikä se Suomessakaan kovin pieneksi jää, jos lasketaan verotulojen erotus polttomoottoriautoihin. Tämä tekee sähköautot hyvin kalliiksi tavaksi vähentää päästöjä.
Eihän sähköautoja subventoida Suomessa yhtään mitenkään.
Vai väitätkö, että kantamatta jäävät verot ovat subventioita?
Samalla logiikalla Tojota Corollan ostajaa subventoidaan 5000 eurolla verrattuna Volvo V70:n ostajaan. Corollassa kun on 5000 euroa vähemmän autoveroa.
Entäs jos verrokiksi otetaan vaikka Porsche Cayenne? Korollamies saakin jo 100 tonnin subvention ja Volvomiestäkin tuetaan 95 tonnilla..
Eihän se niin voi olla, kun päästöperusteisten verojen ideana on nimenomaan rangaista päästöistä. Jos päätöt ovat nolla, niin veronkin tulisi olla nolla. Ei siinä mitään subventiota ole.
Hiilipäästö:
Henkilökohtaisesti en keksi, mihin järjestykseen numeroita pitäisi laittaa, että sähköautojen kovin voimakas subventoiminen olisi järkevää.
Olen periaatteessa samaa mieltä, mutta eihän Suomessa kukaan ole vakavissaan edes esittänyt subventioita.
Eihän sähköautoja subventoida Suomessa yhtään mitenkään.
Vai väitätkö, että kantamatta jäävät verot ovat subventioita?
Ne eivät ole subventiota välttämättä sanan kaikissa merkityksissä, mutta tukea nekin ovat.
Asiaahan voi tarkastella kahdesta suunnasta; valtion kassaan kilahtavalla rahalla tai ilmakehään pullahtavilla fossiilisilla hiilidioksidipäästöillä. Nimikkeet ovat näiden lisäksi vähän sellaista koristeellista sanahelinää.
Jotta asia jotenkin konkretisoituisi, niin täytyy vähän tehdä vertailua. Otan vertailuun muutaman auton:
1. Sähköauto, joka maksaa 40 000 euroa kaupassa.
2. Bensiiniauto, joka maksaa 40 000 euroa kaupassa.
3. Hybridi, joka maksaa 30 000 euroa kaupassa.
4. Bensiiniauto, joka maksaa 20 000 euroa kaupassa.
Auto 2 on vertailussa, koska kuluttaja saa sen samalla rahalla kuin sähköauton. Auto 3 taas on säästeliäimmän bensiiniteknologian vastaavan tarpeen täyttävä auto, ja auto 4 on saman tarpeen täyttävä edullinen auto.
Veroja laskiessa oletuksena on se, että bensiiniautojen viralliset päästöt ovat 160 g/km ja hybridillä 90 g/km. Todellisiksi kulutuksiksi arvoin 8,5 l/100 km ja 5,5 l/100 km. Sähköauton todellinen kulutus on noin 200 Wh/km.
Laskuissa käytetty sähkön hinta: 7 + 4 snt/kWh (hinta+verot)
Laskuissa käytetty bensiinin hinta: 60 + 80 snt/l
Tässäpä näitä karkeita hintoja:
1. Sähköauto:
- auton veroton hinta: 28 500 euroa
- polttoaineen veroton hinta: 1,4 snt/km
- autovero: 5 000 euroa
- arvonlisävero: 6 500 euroa
- vuosimaksu: 100 e/vuosi
- polttoaineen verot: 0,8 snt/km
2. Bensiiniauto (40 000 e):
- auton veroton hinta: 24 500 euroa
- polttoaineen veroton hinta: 5,1 snt/km
- autovero: 10 000 euroa
- arvonlisävero 5 500 euroa
- vuosimaksu: 100 e/vuosi
- polttoaineen verot: 6,8 snt/km
3. Hybridiauto:
- auton veroton hinta: 20 500 euroa
- polttoaineen veroton hinta: 3,3 snt/km
- autovero: 4 800 euroa
- arvonlisävero: 4 700 euroa
- vuosimaksu: 40 e/vuosi
- polttoaineen verot: 4,4 snt/km
4. Halvempi bensiiniauto:
- auton veroton hinta: 14 300 euroa
- polttoaineen veroton hinta: 5,1 snt/km
- autovero: 5 000 euroa
- arvonlisävero: 4 200 euroa
- vuosimaksi: 100 e/vuosi
- polttoaineen verot: 6,8 snt/km
Näistä saadaan käyttäjän / valtion kannalta seuraavaa,
jos autoa pidetään kymmenen vuotta ja ajetaan 200 000 km vuodessa:
sähköauto: 45 400 / 14 100 e (17 700 e)
bensiiniauto 1: 64 800 / 30 100 e (30 100 e)
hybridi: 45 800 / 18 700 e (22 300 e)
bensiiniauto 2: 44 800 / 23 800 e (27 500 e)
Sulkuihin laskin sen veromäärän, minkä valtio saa, jos autosta säästynyt raha tuhlataan täyden alvin hyödykkeisiin. Esimerkiksi halvemman bensiiniauton ostajalle jää 20 000 euroa enemmän käyteen kuin kalliimman ostajalle, jolloin hän voi tuhlata tämän muuhun kulutukseen.
Käytännössä todellinen kulutuksen veroprosentti on alhaisempi, mutta sen arvioiminen on jotakuinkin mahdotonta. Tuohon väliin se totuus istahtaa kuitenkin.
Laskelmasta näkyy, että sähköauto on valtiolle huonoin vaihtoehto.
Mutta mitenkä sitten se hiilidioksidipäästöjen säästäminen? Sitähän tässä haettiin.
Bensiinille voi ottaa todellisiksi päästöiksi noin 2 800 g/l, sähkölle voi käyttää lukemia 200-900 g/kWh riippuen näkökulmasta ja aikajänteestä. Tässä autojen hiilidioksidipäästöt:
1. 8 - 36 t
2. 48 t
3. 31 t
4. 48 t
Hybridiin nähden säästöä tulee parhaimmillaan 23 tonnia (ja pahimmillaan mennään persnetolla). Säästön hinta on valtiolle noin 4 500 euroa, siis noin 200 euroa/tonni.
Bensiiniautoon nähden säästöä tulee parhaimmillaan 40 tonnia. Säästö maksaa vertailuskenaariosta riippuen 10-15 000 euroa, jolloin säästön hinta on 250-400 euroa/tonni.
Näitä voi sitten verrata päästöoikeuksien hintaan, joka on noin 15 e/tonni tällä hetkellä. Tuo on karkeasti se hinta, minkä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen maksaa nyt. Tulevaisuudessa toki enemmän, mutta kovin näyttää kalliilta säästötavalta.
Ja tietysti sitten seuraava kysymys on se, kannattaako hybridien ja muiden vähäpäästöisten suosiminen. Ei todellakaan näillä laskuilla, hintalappu on satoja euroja tonnilta. Mutta siinä tulee toinen juttu vastaan. Valtio voi kansantaloutta sotkematta ruuvata sekä bensiinin valmisteveroa että autoverotuksen hiilidioksidiriippuvuutta kireämmälle, jos verotuotot uhkaavat pudota. Sähköauton kohdalla näitä keinoja ei ole.
Herkkyysanalyysin tekeminen ylläolevasta alkaa mennä vähän ohi tämän palstan tarkoituksesta. Se on kuitenkin hyvä huomata, että jos (ja kun) sähköauton hinta putoaa, verotulot entisestään vähenevät.
Eihän sähköautoja subventoida Suomessa yhtään mitenkään.
Eivätkö alhaisin mahdollinen autovero ja liikennepolttoaineisiin nähden olematon sähkövero ole mielestäsi subventointia?
Autovero on ympäristöohjaava eli pienipäästöisen auton veron kuuluukin olla alempi.
Autoveron väitetään perustuvan päästöihin, mutta totuus on kokonaan toinen. Autovero perustuu pääasiassa auton ov-hintaan eli arvoon.
Otetaan esimerkiksi ainoa oikeasti myynnissä oleva sähköauto eli Think. Thinkin hinnassa on autoveroa 5.000 euroa. http://www.thinkcity.fi/hinnasto.html
Uudessa Corollassa autoveroa on 4.000 euroa eli tonnin vähemmän kuin Thinkissä. Smartista autoveroa kannetaan 1.900 euroa.
En sanoisi Thinkin nauttivan minkäänlaista subventiota.
Thinkin "polttoaine" eli sähkö on toki kevyesti verotettua, mutta juuri siksi sähköautoista maksetaan täysi käyttövoimavero eli dieselvero. Thinkin kokonaismassa on reilut 1300 kiloa eli käyttövoimaveron suuruus on yli 500 euroa vuodessa!
Sähköauton erittäin rajoitetulla toimintasäteellä on käyttövoimaveron "säästäminen" työn ja tuskan takana.
Jos noilla faktoilla väität Thinkin nauttivan jostakin erityisestä subventiosta, niin perustele toki kantasi tarkemmin.
On retorinen kysymys, kutsutaanko autoveron mataluutta subventioksi. Kohtuullinen autovero on varmasti paikallaan myös sähköautolle. Sen ei kuitenkaan tulisi olla suurempi kuin vaikkapa normaalin Toyota Corollan autovero. Paljoa sitä pienempikään se ei kuitenkaan voi olla, kun valtiolla ei ole siihen varaa.
Jos normaali bensacorolla kuluttaa 7 l/100 km, niin 20 tkm vuotuisella ajolla tulee kuluttaneeksi 1400 litraa bensiiniä ja tästä koitunee verotuloa lähes 1000 euroa. Paljon verotuloja siis menetetään jos Corollan käyttäjä vaihtaa sähköautoon vaikka käyttövoimavero maksettaisiinkin.
Tulevaisuudessa on varmasti mahdollista jopa kasvattaa sähköauton hankintaveroa, sillä ne kaiken järjen mukaan ovat paljon bensa- tai dieselautoja edullisemmat valmistaa.
Tuo Leaf ansaitsisi voiton - ensimmäinen tavalliselle perheelle sopivan oloinen sähköauto.
Leaf voittaa taatusti.
Hmm, mikähän noista olisi vähiten huono? Ehkä Volvo?
En ole ihan varma mitä vuoden auton pitäisi edustaa, mutta minusta tittelin pitäisi mennä Dacialle. Merkki joka tarjoaa oikeasti jotain uutta markkinoille, minimalismia ja edullista kulkupeliä koko kansalle. Sähköautona myös Leaf tarjoaa jotain uutta.
Muodollisesti pätevin lienee Giulietta. Niillä avuilla on ennenkin pärjätty kilpailussa.
Perehtymättä sen enempää aiheeseen annan äänen Leafille. Onhan siinä uutuusarvo ihan toisella tasolla noihin tusinatuotteisiin verrattuna. Ykkössija on ansaittu, vaikkei auto ihan valmis olisikaan (en tiedä, kuinka hyvä se on). Jonkun pitää aina olla ensimmäinen, joka toimii mittapuuna kilpailijoille. Siitä se kehitys etenee.
Duster on kakkosena, mutta eihän halpuus oikeastaan ole mikään uusi juttu. Aika näyttää, onko hinta/laatu-suhde saatu uudelle tasolle. Sitä ei kuitenkaan voi tässä kisassa arvioida.
Itse annan ääneni Merivalle joka tarjoo jotain "uutta" ja mielenkiintosta.
Leafiä parempi ratkasu mielestäni Volt/Ampera, joilla oikeesti voi sit lähtee vaikka lappiin.
Tylsä, tylsempi, vuoden auto. Taaskin on kaikki isoimmat ja kalleimmat autot jo tiputettu kärkijoukosta. Itse en ymmärrä koko vuoden auto -äänestystä, että mitä sillä oikein haetaan. Millä tavoin se edes auttaa tittelin saavan auton myynnissä? Jotkut toimittajat äänestää vuoden auton ja kaikki tietenkin vetää kotiinpäin. Eikä monikaan edes tiedä mitä aiempina vuosina on valittu ja valinnathan on yleensä olleet jotain pikkuautoja. Aika huvittavaa olisi, jos valitsisivat Dacian, mutta se olisi ihan linjassa siihen mitä aiemmin on valittu.
Onhan tästä ennenkin ollut puhetta, mutta jostakin syystä italialaiset ja ranskalaiset vikapesät ovat tulleet useimmin valituksi vuoden autoksi.
Pitäisi sitten kai valita kahden tai jopa useammankin vuoden auto.
A-utoilija:
Eiköhän tuolla haeta juuri sellaista autoa, mikä on järkevän hintainen ja kokoinen. Juuri sellaisten myynnissähän vuoden auto -titteli auttaa eniten. Tuskinpa ihmiset rynnisivät kauppoihin ostamaan 100 000 euron arvoista pirssiä, vaikka se voittaisi tittelin. Suurimmalla osalla asiakkaista hinnalla tuppaa olla aika iso merkitys auton hankinnassa.
Aiempien vuosien perusteella voisi päätellä, että valituksi tulee auto, mikä antaa valitsijoiden mielestä siihen sijoitettuun rahaan nähden parhaimman vastineen ja silloin on aivan luonnollista, että kalliit ns. premium-autot putoavat kisasta. Lisäksi alkuperäisessä listassa oli useita autoja, joille ei ole tehty paljon muuta kuin ulkoasun päivitystä ja on ihan oikein, että myös ne ovat pudonneet pois pelistä.
Ilta-Sanomien äänestystilanne. Yksi on karkumatkalla ja kärkikaksikko on varsin oikea. Nissan Leaf pitää perää.
Eipä sillä yhtä turha äänestys tuokin kuin itse vuoden auton valinta, mutta huvia kansalle olla pitää.
http://www.iltasanomat.fi/otakantaa/tulos.asp?gid=85738
A-utoilija:
Keskivertojen iltiksen lukijoiden mielipide on tuskin täysin yhteneväinen oikean raadin kanssa.
ddr5:
mitähän hyvää siinä on? vaikea kyllä löytää
Bugracer:
sähköautoja on ollut aikaisemminkin myynnissä, liekö vielä liian aikaista tuollaiselle jää nähtäväksi.
"following criteria: design, comfort, safety, economy, handling, performance, functionality, environmental requirements, driver satisfaction, and price. Technical innovation and value for money are particularly important factors."
veikkaus on joko Leaf,DS3 tai Giulietta.
Veikkaan C3/DS3.
Perustelu: samasta autosta kaksi erilaista mallia, perusmalli C3 ja ylellisempi DS3.
ddr5:
onneksi ei ole sentään saksalaiset vikapesät, siihenkin on varmaan jokin syy
GTAm:
Tuo oli vain oma mielipiteeni. Vaihtoehtoina Alfa, Sitikka, Renu (nissan), Renu (Dacia), Ford ja Opel. Nuo merkit eivät herätä minussa suurta luottamusta. Vaikkakaan eihän noita vuoden autoja koskaan valita luotettavuuden vaan lähinnä muotoilun ja jännien luukkujen ja nappuloiden sekä vilkkuvien valojen perusteella. Jos noista pitäisi joku auto itselle valita niin kyllä se Volvo olisi.
Leaf voittakoon ja Dacia hyvänä kakkosena.
Molemmat tarjoavat jotain täysin uutta ummehtuneille automarkkinoille. Syystäkin on kilpailijat kauhuissaan kun tulevat rikkomaan vaivalla luodun illuusion.
Jos Leaf voittaisi, se olisi ensimmäinen Vuoden Auto, jolla matka Helsingistä Tampereelle kestää yli 9 tuntia.
No voittaa se ainakin talvikelissä junan.
FARwd:
Miksi ihmeessä kaikki Leafin ostajat olisivat Helsingissä ja mitä he Tampereelle lähtisivät?
Auto kannattaisi valita käyttötarkoituksen perusteella, niin ei tule suurempia pettymiksiä.
Vuoden auton valinta tuskin perustuu matka-aikaan Helsingistä Tampereelle.
Tuo sähköauto tulee kyllä olemaan päättäjillemme vaikea pala purtavaksi. Ympäristönäkökohtien kannalta niihin pitäisi mennä mahdollisimman pian, joten voisi ajatella, että niitä pitäisi verotuksessa jotenkin suosia. Toisaalta, jos sähköautot yleistyvät nopeasti, jää valtiolta saamatta suuri määrä polttoaineveroa. Siksi niitä on verotuksessa hyvin vaikeaa suosia. Ja vaikka niitä ei verotuksessa suosittaisikaan, niiden vääjämätön yleistyminen vähentää verotuloja. Valtionvarainministeri menettää yöunet.
Aika hyvin veikkasitte.
Resultat Årets Bil 2011:
1. Nissan Leaf, 257 poäng
2. Alfa Romeo Giulietta, 248 poäng
3. Opel Meriva, 244 poäng
4. Ford C-Max/Grand C-Max, 224 poäng
5. Citroën C3/DS3, 175 poäng
6. Volvo S60/V60, 145 poäng
7. Dacia Duster, 132 poäng
pete61:
Pitääpä kommentoida tähän, kun Leaf kerran valittiin vuoden autoksi. On erinomaista, että sähköauto sai kunnian, mutta hiukan epämääräistä asiasta tekee sen, ettei auto ole kuitenkaan oikeasti saatavilla kuin hyvin rajoitetusti.
Verotuksessa sähköautoja sekä suositaan että jossain määrin sorretaan. Kokonaisuus on se, että sähköauton korkean hankintahinnan vuoksi siitä maksetaan runsaasti veroja. Autoveroprosentti tekee sähköautosta halvemman kuin vastaavan hintaisesta polttomoottoriautosta, mutta toisaalta akkujen osuuden arvonlisävero on melkoinen, ts. verrattuna vastaavaan polttomoottoriautoon sähköautossa on euromääräisesti paljon veroa.
Käyttäminen taas on verotuksellisesti erittäin edullista, kun huomioidaan polttoaineesta maksettavat verot ja käyttömaksut.
Tämä siis on faktuaalinen tilanne. Suurempi kysymys on kuitenkin se, miten asioiden pitäisi olla. Sitä varten pitäisi osata vastata kolmeen kysymykseen:
1. Onko sähköauto olennaisesti parempi ympäristön kannalta kuin polttomoottoriauto, kun huomioidaan koko elinkaari mukaanlukien sähkön- ja polttoaineentuotannon päästöt?
2. Jos vastaus kohtaan 1 on myönteinen, niin paljonko päästöjen vähentäminen sähköautoja suosimalla tulisi valtiolle maksamaan?
3. Paljonko maksavat muut päästöjä vähentävät investoinnin (energiatehokkuuden parantaminen, bioenergian lisääminen)?
Kohdan 1 vastauksesta voidaan taittaa peistä aika paljonkin. Kovin paljon riippuu päästölajista. Paikallisia polttopäästöjä ei sähköauton puuttuva pakoputki tuota, mutta hiilipäästöjen osalta tilanne on vähän epäselvempi.
Se sen sijaan on aika selvää, että viimeistään kohdasta 2 tulee aika kallis vastaus. Maailmalla sähköautojen tuki on tyypillisesti esimerkiksi 5000 euroa, eikä se Suomessakaan kovin pieneksi jää, jos lasketaan verotulojen erotus polttomoottoriautoihin. Tämä tekee sähköautot hyvin kalliiksi tavaksi vähentää päästöjä.
Kohta 3 taas on sikäli olennainen, että meidänhän ehdottomasti pitää pyrkiä vähentämään päästöjä sieltä, missä niitä on halvinta vähentää. Muussa tapauksessa päästövähennystalkoista tulee kovin kalliit. (Ja tulee niistä kuitenkin, muttei ehkä aivan kestämättömän kalliit.)
Henkilökohtaisesti en keksi, mihin järjestykseen numeroita pitäisi laittaa, että sähköautojen kovin voimakas subventoiminen olisi järkevää.
Hiilipäästö:
Eihän sähköautoja subventoida Suomessa yhtään mitenkään.
Vai väitätkö, että kantamatta jäävät verot ovat subventioita?
Samalla logiikalla Tojota Corollan ostajaa subventoidaan 5000 eurolla verrattuna Volvo V70:n ostajaan. Corollassa kun on 5000 euroa vähemmän autoveroa.
Entäs jos verrokiksi otetaan vaikka Porsche Cayenne? Korollamies saakin jo 100 tonnin subvention ja Volvomiestäkin tuetaan 95 tonnilla..
Eihän se niin voi olla, kun päästöperusteisten verojen ideana on nimenomaan rangaista päästöistä. Jos päätöt ovat nolla, niin veronkin tulisi olla nolla. Ei siinä mitään subventiota ole.
Hiilipäästö:
Olen periaatteessa samaa mieltä, mutta eihän Suomessa kukaan ole vakavissaan edes esittänyt subventioita.
sjvirt:
Ne eivät ole subventiota välttämättä sanan kaikissa merkityksissä, mutta tukea nekin ovat.
Asiaahan voi tarkastella kahdesta suunnasta; valtion kassaan kilahtavalla rahalla tai ilmakehään pullahtavilla fossiilisilla hiilidioksidipäästöillä. Nimikkeet ovat näiden lisäksi vähän sellaista koristeellista sanahelinää.
Jotta asia jotenkin konkretisoituisi, niin täytyy vähän tehdä vertailua. Otan vertailuun muutaman auton:
1. Sähköauto, joka maksaa 40 000 euroa kaupassa.
2. Bensiiniauto, joka maksaa 40 000 euroa kaupassa.
3. Hybridi, joka maksaa 30 000 euroa kaupassa.
4. Bensiiniauto, joka maksaa 20 000 euroa kaupassa.
Auto 2 on vertailussa, koska kuluttaja saa sen samalla rahalla kuin sähköauton. Auto 3 taas on säästeliäimmän bensiiniteknologian vastaavan tarpeen täyttävä auto, ja auto 4 on saman tarpeen täyttävä edullinen auto.
Veroja laskiessa oletuksena on se, että bensiiniautojen viralliset päästöt ovat 160 g/km ja hybridillä 90 g/km. Todellisiksi kulutuksiksi arvoin 8,5 l/100 km ja 5,5 l/100 km. Sähköauton todellinen kulutus on noin 200 Wh/km.
Laskuissa käytetty sähkön hinta: 7 + 4 snt/kWh (hinta+verot)
Laskuissa käytetty bensiinin hinta: 60 + 80 snt/l
Tässäpä näitä karkeita hintoja:
1. Sähköauto:
- auton veroton hinta: 28 500 euroa
- polttoaineen veroton hinta: 1,4 snt/km
- autovero: 5 000 euroa
- arvonlisävero: 6 500 euroa
- vuosimaksu: 100 e/vuosi
- polttoaineen verot: 0,8 snt/km
2. Bensiiniauto (40 000 e):
- auton veroton hinta: 24 500 euroa
- polttoaineen veroton hinta: 5,1 snt/km
- autovero: 10 000 euroa
- arvonlisävero 5 500 euroa
- vuosimaksu: 100 e/vuosi
- polttoaineen verot: 6,8 snt/km
3. Hybridiauto:
- auton veroton hinta: 20 500 euroa
- polttoaineen veroton hinta: 3,3 snt/km
- autovero: 4 800 euroa
- arvonlisävero: 4 700 euroa
- vuosimaksu: 40 e/vuosi
- polttoaineen verot: 4,4 snt/km
4. Halvempi bensiiniauto:
- auton veroton hinta: 14 300 euroa
- polttoaineen veroton hinta: 5,1 snt/km
- autovero: 5 000 euroa
- arvonlisävero: 4 200 euroa
- vuosimaksi: 100 e/vuosi
- polttoaineen verot: 6,8 snt/km
Näistä saadaan käyttäjän / valtion kannalta seuraavaa,
jos autoa pidetään kymmenen vuotta ja ajetaan 200 000 km vuodessa:
sähköauto: 45 400 / 14 100 e (17 700 e)
bensiiniauto 1: 64 800 / 30 100 e (30 100 e)
hybridi: 45 800 / 18 700 e (22 300 e)
bensiiniauto 2: 44 800 / 23 800 e (27 500 e)
Sulkuihin laskin sen veromäärän, minkä valtio saa, jos autosta säästynyt raha tuhlataan täyden alvin hyödykkeisiin. Esimerkiksi halvemman bensiiniauton ostajalle jää 20 000 euroa enemmän käyteen kuin kalliimman ostajalle, jolloin hän voi tuhlata tämän muuhun kulutukseen.
Käytännössä todellinen kulutuksen veroprosentti on alhaisempi, mutta sen arvioiminen on jotakuinkin mahdotonta. Tuohon väliin se totuus istahtaa kuitenkin.
Laskelmasta näkyy, että sähköauto on valtiolle huonoin vaihtoehto.
Mutta mitenkä sitten se hiilidioksidipäästöjen säästäminen? Sitähän tässä haettiin.
Bensiinille voi ottaa todellisiksi päästöiksi noin 2 800 g/l, sähkölle voi käyttää lukemia 200-900 g/kWh riippuen näkökulmasta ja aikajänteestä. Tässä autojen hiilidioksidipäästöt:
1. 8 - 36 t
2. 48 t
3. 31 t
4. 48 t
Hybridiin nähden säästöä tulee parhaimmillaan 23 tonnia (ja pahimmillaan mennään persnetolla). Säästön hinta on valtiolle noin 4 500 euroa, siis noin 200 euroa/tonni.
Bensiiniautoon nähden säästöä tulee parhaimmillaan 40 tonnia. Säästö maksaa vertailuskenaariosta riippuen 10-15 000 euroa, jolloin säästön hinta on 250-400 euroa/tonni.
Näitä voi sitten verrata päästöoikeuksien hintaan, joka on noin 15 e/tonni tällä hetkellä. Tuo on karkeasti se hinta, minkä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen maksaa nyt. Tulevaisuudessa toki enemmän, mutta kovin näyttää kalliilta säästötavalta.
Ja tietysti sitten seuraava kysymys on se, kannattaako hybridien ja muiden vähäpäästöisten suosiminen. Ei todellakaan näillä laskuilla, hintalappu on satoja euroja tonnilta. Mutta siinä tulee toinen juttu vastaan. Valtio voi kansantaloutta sotkematta ruuvata sekä bensiinin valmisteveroa että autoverotuksen hiilidioksidiriippuvuutta kireämmälle, jos verotuotot uhkaavat pudota. Sähköauton kohdalla näitä keinoja ei ole.
Herkkyysanalyysin tekeminen ylläolevasta alkaa mennä vähän ohi tämän palstan tarkoituksesta. Se on kuitenkin hyvä huomata, että jos (ja kun) sähköauton hinta putoaa, verotulot entisestään vähenevät.
sjvirt:
Eivätkö alhaisin mahdollinen autovero ja liikennepolttoaineisiin nähden olematon sähkövero ole mielestäsi subventointia?
AkiK:
Autovero on ympäristöohjaava eli pienipäästöisen auton veron kuuluukin olla alempi.
Autoveron väitetään perustuvan päästöihin, mutta totuus on kokonaan toinen. Autovero perustuu pääasiassa auton ov-hintaan eli arvoon.
Otetaan esimerkiksi ainoa oikeasti myynnissä oleva sähköauto eli Think. Thinkin hinnassa on autoveroa 5.000 euroa. http://www.thinkcity.fi/hinnasto.html
Uudessa Corollassa autoveroa on 4.000 euroa eli tonnin vähemmän kuin Thinkissä. Smartista autoveroa kannetaan 1.900 euroa.
En sanoisi Thinkin nauttivan minkäänlaista subventiota.
Thinkin "polttoaine" eli sähkö on toki kevyesti verotettua, mutta juuri siksi sähköautoista maksetaan täysi käyttövoimavero eli dieselvero. Thinkin kokonaismassa on reilut 1300 kiloa eli käyttövoimaveron suuruus on yli 500 euroa vuodessa!
Sähköauton erittäin rajoitetulla toimintasäteellä on käyttövoimaveron "säästäminen" työn ja tuskan takana.
Jos noilla faktoilla väität Thinkin nauttivan jostakin erityisestä subventiosta, niin perustele toki kantasi tarkemmin.
On retorinen kysymys, kutsutaanko autoveron mataluutta subventioksi. Kohtuullinen autovero on varmasti paikallaan myös sähköautolle. Sen ei kuitenkaan tulisi olla suurempi kuin vaikkapa normaalin Toyota Corollan autovero. Paljoa sitä pienempikään se ei kuitenkaan voi olla, kun valtiolla ei ole siihen varaa.
Jos normaali bensacorolla kuluttaa 7 l/100 km, niin 20 tkm vuotuisella ajolla tulee kuluttaneeksi 1400 litraa bensiiniä ja tästä koitunee verotuloa lähes 1000 euroa. Paljon verotuloja siis menetetään jos Corollan käyttäjä vaihtaa sähköautoon vaikka käyttövoimavero maksettaisiinkin.
Tulevaisuudessa on varmasti mahdollista jopa kasvattaa sähköauton hankintaveroa, sillä ne kaiken järjen mukaan ovat paljon bensa- tai dieselautoja edullisemmat valmistaa.